JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2017 Kirkkoneuvosto

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2017 Kirkkoneuvosto AIKA: Tiistai klo PAIKKA: Loutin kerhotalo, Harjutie 2 Liite Asia 87 KOKOUKSEN AVAUS LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN liite SEURAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS liite SUOMI 100-VUOTTA JA REFORMAATION MERKKIVUOSI LASTENOHJAAJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN HeTil (523/1999) HeTil (523/1999) HeTil (523/1999) liite HAUTAPAIKAN LUOVUTUS SEURAKUNNAN EDUSTAJA MYLLYTIEN TOIMINTAKESKUKSEN ASIAKASNEUVOSTOSSA KATRI ROIVAISEN LUOTTAMUSTOIMEN LAKANNEEKSI TOTEAMINEN liite VAPAAEHTOISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN KESKI- UUDELLEMAALLE HeTil (523/1999) liite LAAJAA YLIOPISTOTUTKINTOA EDELLYTTÄVÄN KANTTORIN VIRKA (A-KANTTORIN VIRKA) liite TIEDOKSI LANGATTOMIEN MIKROFONIEN HANKINTA KIRKKOON OIKAISUVAATIMUSOHJEET KOKOUKSEN PÄÄTÖS Vesa Koivisto kirkkoherra, kirkkoneuvoston pj.

2 KIRKKONEUVOSTO 5/2017 AIKA: Tiistai klo PAIKKA: Loutin kerhotalo, Harjutie 2 Jäsenet Muut osallistujat Henry Berg Arvi Kekäläinen Vesa Koivisto, puheenjohtaja Esko Lappalainen Pekka Luuk Kaija Oksanen Liisa Tuovinen, varapj Kaija Tuuri (POISSA) sij. Emmi Mäkinen Mirja Vakkuri Jukka Virkki Jarkko Åström (POISSA) sij. Terttu Sihvola-Rauttu Matti Auranen, kirkkovaltuuston vpj. Kari J. Hietala, talousjohtaja, esittelijä Jouko Porkka, kirkkovaltuuston puheenjohtaja (POISSA) Hanna Warro, hallintosihteeri (POISSA) sij. ma. toimistosihteeri Suvi Kummu Allekirjoitukset Vesa Koivisto Suvi Kummu puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirjan Järvenpäässä / 2017 Järvenpäässä / 2017 tarkastus Terttu Sihvola-Rauttu Mirja Vakkuri Pöytäkirjan nähtävänä Pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävänä pitäminen viraston aukioloaikoina (ma ke klo , to klo 8 17 ja pe klo 8 14) kirkkoherranvirastossa, Kirkkotie 1, Järvenpää Todistaa Suvi Kummu ma. toimistosihteeri

3 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Alkuhartauden piti Pekka Luuk. Laulettiin virsi LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. (KL 7:4). Esityslista on toimitettu Pj:n esitys: Kn 88 Päätös: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 89 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Pj:n esitys: Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valitaan vuorojärjestelmän mukaisesti Kaija Tuuri ja Mirja Vakkuri Kn 89 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi esitettiin Mirja Vakkuria ja Terttu Sihvola-Rauttua Kaija Tuurin poissa ollessa. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 90 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Pj:n esitys: Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi seuraavin muutoksin lisäyksenä 104 Langattomien mikrofonien hankinta kirkkoon Kn 90 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti

4 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto SEURAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2016 Seurakunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksessä määrätään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kirjanpitolain (1304/2004) 3: 1 mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös joka sisältää mm: taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Kirkkojärjestyksen (KJ) 9:6 :n ja 15:9 :n mukaisesti seurakunnan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sisältö tulee vastata kirjanpitolain mukaista. Kirkkojärjestyksen mukaan tilinpäätöksen yhteydessä seurakunnan on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kirkkohallitus on myös antanut ohjeen Seurakunnan ja seurakuntayhtymän tilinpäätöksen laatiminen, jossa on noudatettavat ohjeet toimintakertomuksesta, tilinpäätöksestä ja tasekirjasta. Vuoden 2016 tilinpäätöksen vuosikate on ,21 ja tilikauden tulos on ,61. Tuloksesta kirjataan aiempien investointivarauksien käytöstä poistoeron vähennykseksi ,40. Tilikauden ylijäämä ,01 siirretään taseen oman pääoman tilille "Tilikauden yli/alijäämä". Seurakunnalla ei ole kirkkojärjestyksen 15:1 mukaista tasapainotusvelvoitetta, koska taseessa ei ole alijäämää. Kirkkohallituksen tilinpäätösohjeessa todetaan, että seurakunnan tulee harkita peruspääoman korottamista, jos peruspääoman ja arvonkorotusrahaston yhteismäärä on alle kaksi kolmasosaa pysyvien vastaavien määrästä. Pysyvät vastaavat olivat vuoden 2016 lopussa Peruspääoma ja arvonkorotusrahasto ovat yhdessä 62 % pysyvien vastaavien määrästä. Tällä kertaa peruspääoman korottamista ei tehdä tilinpäätöksen, koska se olisi ollut aikataulullisesti hankalaa. Seurakunnan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä hautainhoitorahaston tilinpäätöksen sisältävä tasekirja 2016 on liitteenä nro 78. Yleishallinnon pääluokka on ylittänyt talousarvion 2016 ulkoiset määrärahat ,37. Talousarvio oli sitova pääluokkatasolla. Osalle yksittäisistä yleishallinnon kuluista on kirkkovaltuusto antanut lisämäärärahan jo 2016 aikana mm kirkkoherranviraston ja kirkonkirjojenpidon tehtäväalueille ja taloushallinnon tehtäväalueelle taloushallinnon määräaikaista projektivirkaa varten, mutta ylitysoikeus tulee vielä pyytää koko pääluokalle. Esityksen valmistelijat; talousjohtaja, kirkkoherra

5 Kirkkoneuvosto 5/ Tj:n /Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto 1) kuulee selonteon vuoden 2016 toiminnasta ja taloudesta 2) käy arviointikeskustelun vuoden 2016 tasekirjan pohjalta ja kirjaa jatkoselvitettävät asiat 3) käsittelee yksityiskohtaisesti tasekirjan sisältämät toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja liiteaineiston 4) kirjaa lisäselvityksiä tai muutoksia vaativat kohdat Kn 78 Päätös: Asia palautettiin valmisteluun Toimintakertomukseen esitetään seuraavat korjaukset: 211 Jumalanpalvelus: Lisätään ehtoollisella kävijöiden määrä jumalanpalveluselämän taulukkoon 221 Musiikkityö: Musiikkitilaisuuksien lista poistetaan toimintakertomuksesta ja esitetään siirrettäväksi seurakunnan nettisivuille 235 Rippikoulu: Rippikouluprosentit tarkistetaan, nuorteniltojen kävijämäärä taulukkoon Kiinteistötoimi: Sähkönkulutus liitteet poistetaan Tj:n /Pj:n esitys: Henkilökuntakertomus lisätään toimintakertomukseen (luku 3) Väkilukutiedot tarkistetaan (luku 6) Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) vahvistaa seurakunnan toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja liiteaineiston sekä hautainhoitorahaston tilinpäätöksen eli tasekirjan vuodelta ) päättää kirjata tuloksesta poistoeron vähennykseksi ,40 euroa 3) päättää myöntää yleishallinnon pääluokalle ,37 euron ylitysoikeuden 4) päättää, siirtää ylijäämän ,01 taseen vastattavan oman pääoman tilille "Tilikauden yli/alijäämä" 5) myöntää vastuuvapauden seurakunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille tilikaudelta Kn 91 Päätös: Esitys (kohdat 1-5) hyväksyttiin yksimielisesti

6 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto SUOMI 100-VUOTTA JA REFORMAATION MERKKIVUOSI Vuonna 2017 juhlitaan sekä 100-vuotiasta Suomea että Reformaation 500- vuotismerkkivuotta. Järvenpäässä seurakunta on mukana suunnittelemassa Suomi 100 -vuotta juhlavuoden toteutusta yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa. Reformaation merkkivuotta puolestaan vietetään valtakunnallisen juhlinnan osana erityisesti helatorstain messussa. Reformaation merkkivuoden suunnitelmissa on valtakunnan tasolla laatia uusia teesejä, jotka julkaistaan ympäri maata Valtakunnallisen Reformaation merkkivuoden on tarkoitus huipentua reformaatioviikkoon ja pääjuhlaan Turussa Kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi esitettävässä vuoden 2017 Toiminta-ja taloussuunnitelmassa on Yleisen seurakuntatyön 217 vuoden 2017 tavoitteissa esitetty: Erityisesti vuonna 2017 osallistutaan kaupungissa järjestettävään muuhun Suomi100- vuotisjuhlintaan tarpeen mukaan yhteistyössä tapahtumien järjestäjien kanssa. Samalla seurakunnassa vietetään Reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. Musiikkityö on puolestaan vuoden 2017 Toiminta-ja taloussuunnitelmassa seuraavaa: Vuosi 2017 on itsenäisen Suomen 100 vuotisjuhlavuosi. Musiikkityöllä on tarkoitus juhlistaa itsenäistä Suomea kesäkonserttisarjalla, jonka teemana on Sinivalkoisin sävelin. Ideana on tilata järvenpääläiseltä säveltäjältä (yhdeltä tai useammalta) teos aiheeseen sopivalla teemalla. Teoksen toteuttaisivat seurakunnan kanttorit ja seurakunnan kuoroista koottu juhlakuoro. Kustannusarvio Järvenpään kaupunki on koonnut juhlavuoteen liittyviä tapahtumia, jotka näkyvät liitteessä nro 233. Tässä listassa on mainittu juhlavuoteen liittyvinä seurakunnan omina tapahtumina seuraavat tapahtumat: - Reformaation merkkivuoden messu helatorstaina Kesäillan konsertit , 13.6., 20.6., 1.8., 8.8., ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus Toiminnallisen henkilöstön suunnittelupäivässä Leiriniemessä ideoitiin sekä koko juhlavuoden toteutusta että helatorstain messun ja sen jälkeistä tapahtumaa Kirkonmäellä. Helatorstain messua ja tapahtumaa varten perustettiin eri työmuotojen edustajista koottu työryhmä, joka vie suunnittelua eteenpäin. Juhlavuoden kokonaisuuden toteutusta koskien suunnittelupäivässä todettiin, että on tärkeää mennä Reformaation merkkivuosi-teemalla mukaan jo olemassa oleviin tapahtumiin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi la Järvenpää-päivä, Blueskirkko Rantapuistossa ke 28.6, Suomi 100-v. juhlaviikonloppu, Maa

7 Kirkkoneuvosto 5/ Elää-tapahtuma elo-/syyskuun vaihteessa sekä Jampan kyläjuhla elokuun viimeisenä viikonloppuna. Muutoin Reformaation merkkivuoden teemaa on tarkoitus pitää esillä jokaisen työmuodon perustoiminnassa. Tätä varten on hankittu mm. Luther-roolipuku, jota käytetään jo tämän adventin koulukirkkojen saarnarekvisiittana sekä musiikkityön konserteissa. Suunnittelupäivässä nousi esille myös tarve syventävään Reformaatiota koskevaan luento- ja musiikkisarjaan. Tärkeäksi nähtiin että Reformaation teema olisi näkyvillä kaupungilla eri tapahtumissa sekä muutoinkin herättämässä mielenkiintoa. Juhlavuoden kokonaisuuden ja eri yhteistyötahojen kanssa tapahtuva koordinointi nähtiin suunnittelupäivässä tarpeelliseksi keskittää yhdelle henkilölle. Esillä oli mahdollisuus lisätä tätä varten aikuistyön vs. seurakuntapastorin Petri Revon virkamääräystä 50 %:sta 100 %:iin ajalle , jolloin juhlavuoden kokonaisuuden valmisteluun ja koordinointiin saataisiin 3 viikon työaika. Reformaation merkkivuoden yhdeksi tapahtumaksi on esitetty myös Hyvinkään seurakunnan kirkkoteatteritoiminnan tuottamaa teatteriesitystä: Luther Aika on tullut! Kyseinen teatteriesitys esitettiin Espoon hiippakunnan papiston synodaalikokouksessa syyskuussa Teatteriesityksen hinta olisi 2500 kokonaiskuluineen ja sisältäisi sekä päivä- että iltaesityksen. Esityksen valmistelija; kirkkoherra Pj:n esitys: Kn 233 Päätös: Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi ja keskustelee Suomi 100 -vuotta ja Reformaation merkkivuoden 2017 suunnitelmista. Kirkkoneuvosto keskusteli suunnitelmista. Merkittiin tiedoksi. Kirkkoneuvosto pitää tärkeänä, että Reformaation juhlavuosi sekä Suomi 100v näkyy seurakunnan toiminnassa. Seurakunta voisi korostaa reformaation ja itsenäisyyden liittymistä yhteen. Järjestetään yleisöluentoja asiasta. Seurakunta voisi tarjota asiantuntemustaan kouluille reformaatioon liittyvien monialaisisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tilataan Luther Aika on tullut! teatteriesitys esimerkiksi yläkoululaisille tai lukiolaisille ja muille seurakuntalaisille. Läsnäolo nuorten itsenäisyyspäivän juhlissa. Kirkkoneuvosto näkee tärkeäksi, että juhlavuoden kokonaisuuden valmistelu ja koordinointi olisi yhden henkilön vastuulla. Asian valmistelu siirretään kirkkoherralle.

8 Kirkkoneuvosto 5/ Kn 65 Reformaatio 500-merkkivuoden ja Suomi 100-juhlavuoden suunnitelmat ovat liitteenä nro 65. Musiikkityön konserttien osalta toteutukseen on varattu musiikkityön kustannuspaikalle toiminta- ja taloussuunnitelmassa Muiden tapahtumien toteuttamiseen ei ole varattu erikseen varoja. Seuraavia juhlavuoden tapahtumien toteuttamiseksi on syytä tehdä esitys kirkkovaltuustolle lisämäärärahasta: Hyvinkään seurakunnan kirkkoteatteriesitys kirkossa: Luther Aika on tullut!: 2500 Suomi100-juhlaviikonlopun messu/musiikkitilaisuus torilla tai Rantapuistossa: 2000 Juhlavuoden esillä pitäminen muissa isoissa tapahtumissa (Järvenpääpäivä, Maa elää-tapahtuma) mm. jaettavan materiaalin ja mahdollisen lavalla esitettävän musiikin muodossa: 1000 Juhlavuoden koordinaattorin mahdollinen palkkaaminen Kirkon / Kirkonmäen valotaideteos: 5000 Esityksen valmistelija; kirkkoherra Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee Reformaation merkkivuoden ja Suomi 100- juhlavuoden viettämisen suunnitelmista ja tekee tarvittavan esityksen lisämäärärahasta kirkkovaltuustolle. Kn 65 Päätös: * Kn 83 Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se varaa Reformaation merkkivuoden ja Suomi 100-juhlavuoden suunnitelmien toteuttamiseen 6000,00 lisämäärärahan. Päätettiin, että Kirkon/Kirkonmäen valotaideteos asia siirretään jatkovalmisteluun. Kirkkoneuvoston kokouksessa oli kirjattu: Kirkkoneuvosto näkee tärkeäksi, että juhlavuoden kokonaisuuden valmistelu ja koordinointi olisi yhden henkilön vastuulla Kirkkoneuvoston edellisessä kokouksessa esitystekstissä oli esillä jälleen juhlavuoden koordinaattorin mahdollinen palkkaaminen, mutta asiaa ei varsinaisesti käsitelty.

9 Kirkkoneuvosto 5/ Liitteenä nro 83 on suunnitelmia juhlavuoden mahdollisen koordinaattorin tehtävistä, jotka ajoittuisivat syksylle Papiston sijaisuuksien päättymisestä johtuen tämän projektiviran tehtävien toteuttamiseen olisi löydettävissä oman seurakunnan papistosta tekijä. Esityksen valmistelija; kirkkoherra Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee Reformaation juhlavuoden projektiviran tarpeesta syksylle 2017 ja tekee tarvittavan esityksen lisämäärärahasta kirkkovaltuustolle. Kn 83 Päätös: Kirkkoneuvosto päätti palauttaa asian myönteiseen valmisteluun seuraavaan kirkkoneuvoston kokoukseen Kn 92 Liitteenä nro 92 mainittujen suunnitelmien toteuttamiseksi on mahdollista pyytää virkamääräys oman seurakunnan viransijaisuutta tekevälle seurakuntapastorille, joista kahdella sijaisuus on päättymässä ennen ao. ajankohtaa. Juhlavuoden koordinaattorin tehtävät ja samaan aikaan tarvittavat seurakuntapastorin tehtävät yleisessä seurakuntatyössä (vajaus syksyllä yhden viran osalta 20 %) toteutettaisiin elomarraskuun aikana 2017 ja niistä raportoitaisiin kirkkoneuvostolle. Niiden kustannusvaikutus olisi seurakuntapastorin palkalla sivukuluineen maksimissaan euroa, josta summasta mahdollisesti vähenee osa yhdelle seurakuntapastorille myönnetyn osittaisen hoitovapaan vuoksi. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle euron lisämäärärahan varaamista juhlavuoden koordinaattorin palkkaamista varten elo-marraskuulle 2017 toteuttamaan liitteessä nro 92 mainittuja tehtäviä. Kn 92 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti

10 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto LASTENOHJAAJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN Valmistelija: kirkkoherra Lastenohjaaja xx xx irtisanoutui virastaan siten, että työsuhde päättyy Kyseisen lastenohjaajan toimen tehtävien jatko on hoidettu syksyn osalta sijaisjärjestelyin siten, että sijaisella on määräaikainen sopimus saakka. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2016 perusteluissa linjataan, että vapautuvien virkojen ja toimien osalta tarkastellaan niiden tarpeellisuutta ja tehtäväkuvien/ johtosääntöjen sekä toimintojen organisoinnin muutostarpeita. Kaikkiin avautuviin vakituisiin tehtäviin haetaan täyttölupaa kirkkoneuvostolta. Vapautuneessa lastenohjaajan toimessa tehtävänä on tällä hetkellä: Jampan päiväkerhot, lasten päiväleirit, varhaisnuorten leirit, monikulttuurinen olohuone, Jampan aluetyö (mm. yhteistyö alueen koulun ja päiväkotien kanssa), musakerho ja eka vauva -kerho, perhekerho, sekä perhemessut. Tämän lisäksi lastenohjaaja on toiminut aikaisempina kausina rippikoulussa ja koululaisten iltapäivätoiminnassa. Lapsi- ja perhetyössä tilanne on tällä hetkellä se, että päiväkerhot ovat muutamaa hajapaikkaa lukuun ottamatta täynnä, musakerhoryhmiin on jatkuva jono ja avoin viikkotoiminta tavoittaa perheet hyvin. Kyseisen lastenohjaajan paikan täyttämättä jättäminen(38,25h/vko) tarkoittaisi noin neljän ryhmän lopettamista. Lapsi- ja perhetyöstä vastaava kasvatuksen työalajohtaja Iia Palmgren esittää, että lastenohjaajan paikka täytettäisiin vasta alkaen, jottei lapsi- ja perhetyön toiminnan kokonaisuutta ei tarvitsisi purkaa kesken kauden ja em. täyttöaikataulu olisi mielekäs niin asiakkaille kuin työpareille/-tiimeille. Pj:n esitys Kirkkoneuvosto keskustelee lastenohjaajan toimen täyttämisestä ja päättää jatkotoimenpiteistä. Kn 135 Päätös: Päätettiin palauttaa asia valmisteluun ja asiaan palataan huhtikuun 2017 kirkkoneuvoston kokouksessa

11 Kirkkoneuvosto 5/ Kn 93 Lastenohjaaja xx xx irtisanoutui lastenohjaajan toimesta alkaen. Hänen työaikansa on ollut tuntia. Toimi on ollut täytettynä sijaisjärjestelyin alkaen. Kasvatuksen työalajohtaja (varhaiskasvatus) Iia Palmgren esittää: Lastenohjaajan toimi julistetaan avoimeksi viikkotuntimäärällä h/vko. Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva ja palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 402 mukaan, jossa peruspalkka on 1989,65. Toimi täytetään neljän kuukauden koeajalla. Ennen toimen vastaanottamista valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ja rikosrekisterilain 6 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote. Toimeen kuuluu päiväkerho, koululaisten iltapäiväkerho- sekä perhekerho toiminta. Toimen täyttämättä jättäminen tarkoittaa kahden päiväkerhoryhmän sulkemista, sekä yhden perhekerhon. Lapsi-ja perhetyö on luopunut vapaaehtoistyönkoordinaattorin toimeen viime vuosien aikana yhden lastenohjaajan toimen. Kyseisen lastenohjaajan toimeen ovat kelpoisia ne lastenohjaajat, jotka ovat suorittaneet lastenohjaajan opintolinjan, lastenohjaajan perustutkinnon, lastenohjaajan ammatillisen perustutkinnon sekä lapsi- ja perhetyön perustutkinnon. Järvenpään seurakunnan rekrytointiohjeessa todetaan seuraavaa: HANKINTATAVAN VALINTA SISÄINEN TÄYTTÖ (Järvenpään seurakunnan rekrytointiohje KN ) Ilman julkista hakumenettelyä voidaan säännösten mukaan valita mm. työsopimussuhteinen työntekijä ja väliaikainen viranhaltija. Tehtävän tullessa avoimeksi, selvitetään onko perusteita täyttää se sisäisesti. Näin pidetään huolta työntekijöiden etenemismahdollisuuksista ja tehtäväkierrosta ja tarkistetaan mahdolliset uudelleensijoitustarpeet. Kiinnostus uusiin tehtäviin kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Sisäisestä rekrytoinnista päätetään samassa järjestyksessä kuin muustakin rekrytoinnista. Jos sisäiseen rekrytointiin päädytään, käydään läpi sisäinen hakumenettely. Myös sisäinen rekrytointi on tehtävä avoimesti, jotta kaikki kiinnostuneet voivat saada tiedon. Hakuilmoitus julkistetaan Intrassa. Perusteluna lastenohjaajan toimen täyttämisen sisäisenä hakumenettelynä voi todeta, että lapsi-ja perhetyössä toimii tällä hetkellä kaksi pätevää sijaista. Toinen heistä on työskennellyt Järvenpään seurakunnassa vuodesta 2010 lähtien ja on tänä aikana osoittanut soveltuvuutensa lastenohjaajan työhön.

12 Kirkkoneuvosto 5/ Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää 1) täyttää avoimena olevan lastenohjaajan kokoaikaisen toimen alkaen rekrytointiohjeessa mainitun sisäisen rekrytoinnin keinoin ja valita haastatteluryhmän. 2) Haastatteluryhmän kokoonpanoksi valitaan kasvatukset työalajohtajat Iia Palmgren ja James Cox sekä kasvatusjohtokunnan pj. Kn 93 Päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti

13 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto HeTil (523/1999) Kn 94 Päätös:

14 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto HeTil (523/1999) Kn 95 Päätös:

15 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto HeTil (523/1999) Kn 96 Päätös:

16 Kirkkoneuvosto 5/

17 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto HAUTAPAIKAN LUOVUTUS Järvenpään seurakunnalta on pyydetty liitteen nro 97 mukaisia hautapaikkajärjestelyjä (hautapaikan luovutus). Esityksen valmistelija: hallintosihteeri Tj:n esitys: Kirkkoneuvosto hyväksyy liitteessä nro 97 esitetyn hautapaikkajärjestelyn. Kn 97 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti

18 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto SEURAKUNNAN EDUSTAJA MYLLYTIEN TOIMINTAKESKUKSEN ASIAKASNEUVOSTOSSA Kirkkoneuvosto antoi lausunnon perustajajäsenenä Järvenpään palvelusäätiön lakkauttamisen puolesta säätiön hallituksen esityksen mukaisesti. Samassa lausunnossa puollettiin säätiön hallituksen esityksen mukaisesti, että Järvenpään Palvelusäätiön säädekirjan mukaisen toiminnan toteuttamista jatkettaisiin säätiön lakkauttamisen jälkeen yhteistyösopimuksella kaupungin ja säätiön perustajajäsenten kanssa. Järvenpään Palvelusäätiö rekisteröitiin lakkautetuksi ja yhteistyösopimus on tullut voimaan samaisesta päivästä lukien. Yhteistyösopimuksen mukaan Järvenpään kaupunki perustaa asiakasneuvoston. Kaupunki vastaa yhdessä asiakasneuvoston kanssa Järvenpään Palvelusäätiön tarkoituksen toteuttamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta. Asiakasneuvostossa on edustus vähintään kolmesta säätiön perustajayhteisöstä sekä seurakunnasta ja kaupungilta. Asiakasneuvostosta sovitaan tarkemmin erikseen. Järvenpään kaupunki kutsui sopimuksen mukaisesti Palvelusäätiön perustajajäsenet yhteiseen kokoukseen keskustelemaan asiakasneuvoston perustamisesta Kokouksessa olivat Järvenpään seurakunnan puolesta kirkkoherra ja kirkkoneuvoston jäsen ja aiemman Palvelusäätiön hallituksessa seurakunnan edustajana toiminut Jukka Virkki. Kokouksessa sovittiin asiakasneuvoston kokoonpanosta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Seurakunnalla on sopimuksen mukaan yksi edustaja asiakasneuvostossa. Edustaja valitaan vuosiksi Vuosina Myllytien toimintakeskuksen asiakasneuvoston Järvenpään seurakunnan edustajana on toiminut Yrjö Rantanen ja hänen varajäsenenä Ritva Ikonen. Esityksen valmistelija: hallintosihteeri Pj:n esitys: Kn 53 päätös: Kirkkoneuvosto päättää valita Myllytien toimintakeskuksen asiakasneuvostoon Järvenpään seurakunnan edustajan vuosiksi ja tälle varajäsenen. Seurakunnan edustajaksi Myllytien toimintakeskuksen asiakasneuvostoon valittiin yksimielisesti jäseneksi Yrjö Rantanen ja varajäseneksi Ritva Ikonen vuosiksi

19 Kirkkoneuvosto 5/ Kn 98 Asiakasneuvostoon valittu jäsen Yrjö Rantanen on ilmoittanut asioidessaan henkilökohtaisesti kirkkoherranvirastossa , että ei ole enää käytettävissä valittuun luottamustoimeen seurakunnan edustajana. Valmistelija: hallintosihteeri Pj:n esitys: Kn 98 Päätös: Kirkkoneuvosto päättää valita Myllytien toimintakeskuksen asiakasneuvostoon Järvenpään seurakunnan edustajan vuosiksi Seurakunnan edustajaksi Myllytien toimintakeskuksen asiakasneuvostoon valittiin yksimielisesti jäseneksi Ritva Ikonen ja varajäseneksi Arvi Kekäläinen.

20 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto KATRI ROIVAISEN LUOTTAMUSTOIMEN LAKANNEEKSI TOTEAMINEN Katri Roivainen on väestörekisteritietojen mukaan muuttanut pois Järvenpäästä Hän on ollut kirkkovaltuuston varajäsen (Valtuustoryhmä VI Keskiryhmät ja sitoutumattomat) Kirkkojärjestyksen 7 luvun 2 :n mukaan, jos seurakuntavaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, saa eron luottamustoimesta tai menettää vaalikelpoisuutensa, on toimielimen, jonka jäsen hän on, todettava hänen luottamustoimensa lakanneiksi. Hänen tilalleen kutsutaan varajäsen. Jos kyseessä on muu kuin seurakuntavaaleilla valittu luottamushenkilö, on viivytyksettä valittava hänen sijaansa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija: hallintosihteeri Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1. toteaa Katri Roivaisen luottamustoimen seurakunnassa lakanneeksi vaalikelpoisuuden menettämisestä johtuen Kn 99 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti

21 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto VAPAAEHTOISEN SEURAKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN KESKI- UUDELLEMAALLE Seurakuntien yhteistyö ja yhdistymiskeskustelut vapaaehtoiseksi seurakuntayhtymäksi ovat olleet Keski-Uudellamaalla jo pitempään käynnissä. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien puheenjohtajiston kokouksissa (osallistujina kirkkovaltuustojen ja kirkkoneuvostojen puheenjohtajisto, kirkkoherrat ja talousjohtajat) 2011 päätettiin selvittää laajasti, mitä yhteistyötä seurakunnat voisivat vielä tehdä jo olemassa olevien yhteistyömuotojen lisäksi. Raportit valmistuivat Kun vuonna 2012 tuli tieto, että kirkkohallituksen asettama työryhmä on alkanut valmistella esitystä, että kaikkien seurakuntien tulisi kuulua jatkossa seurakuntayhtymiin (myöhemmin ns. Uusi seurakuntayhtymä hanke), keskusteli puheenjohtajisto aiheesta ja esitti pienen työryhmän valitsemista valmistelemaan asiaa myös Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien osalta. Tämä esitys hyväksyttiin seurakuntien kirkkoneuvostoissa. Työryhmä aloitti toimintansa keräten pohjatietoa seurakuntien taloudesta, hautaustoimesta ja kiinteistötoimesta. Kuntarakenteen osalta valtioneuvoston asettama virkamiestyöryhmä antoi raporttinsa kuntarakenteesta ja ns. kuntakarttaharjoituksen Esityksen mukaan alueen kunnista Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi muodostaisivat jatkossa yhden kunnan. Kuntien liittyessä yhteen on myös seurakuntien muodostettava yhteinen seurakuntatalous. Silloin asia oli alustavasti esillä seurakunnissa ja myös sillä perusteella, että Järvenpäästä lähtöisin ollut kirkkovaltuustoaloite hautaustoimien laajemmasta yhteistyöstä ei toteutunut Vuoden 2013 lopulla käynnistyi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys (ns. 8- pallohanke). Tämän hankkeen tiimoilta Keski-Uudenmaan kahdeksan kuntaa laativat laajan yhdistymisselvityksen vuosina Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan alueella sijainneet yhdeksän seurakuntaa ryhtyivät myös valmistelemaan vastaavasti seurakuntayhtymäselvitystä alueella ns. Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö. Vuonna 2015 kunnat yksi kerrallaan irtisanoutuivat kuntien yhdistämishankkeesta Keski-Uudellamaalla. Kirkolliskokous hylkäsi toukokuussa 2015 lakipakettiesityksen Uusi seurakuntayhtymämalli 2015 hankkeesta. Näiden hankkeiden kaaduttua, jotka olisivat pakottaneet alueen seurakunnat yhtymään, raukesi myös alueen seurakuntien hanke. Kuitenkin Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyön ohjausryhmä päätti laaditun laajan raportin ehdotuksen mukaisesti: Pyytää seurakuntien/seurakuntayhtymän kirkkovaltuustoilta päätökset mennessä ~ osallistumisesta neuvotteluihin, joiden tavoitteena on selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen viimeistään alkaen ~ mahdollisista erityiskysymyksistä, jotka tulee ottaa huomioon neuvotteluissa

22 Kirkkoneuvosto 5/ Lisäksi ohjausryhmä suositti kaikissa tapauksissa seurakuntia syventämään keskinäistä yhteistyötään ja etsimään keinoja luoda vapaaehtoisia rakenteellisia yhteistyön muotoja Tähän vapaaehtoisen seurakuntayhtymän perustamiseen Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteen selvitystyö raportin pohjalta vastasivat myönteisesti Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kirkkovaltuustot. Myös Nurmijärven seurakunnan kirkkovaltuuston päätös tulkittiin seurakuntayhtymähankkeelle myönteiseksi. Seurakuntayhtymän perustamista vapaaehtoisuuden pohjalta ryhdyttiin uudelleen selvittämään Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kesken selvitystyöryhmän raportin näkemyksen mukaiseen ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. Nurmijärven seurakunnan kanssa käytiin keväällä 2016 erilliset neuvottelut seurakunnan tulosta mukaan seurakuntayhtymäselvitykseen mutta Nurmijärven seurakunta jättäytyi pois lähinnä heidän korkeamman tuloveroprosenttinsa takia, josta olisi seurakuntayhtymän toteutuessa aiheutunut heille voimakkaat talouden ja sitä kautta toiminnan sopeutustarpeet. Vapaaehtoisen seurakuntayhtymän perustamisselvityksen ohjausryhmään valittiin jokaisesta seurakunnasta kirkkoherra ja talousjohtaja sekä neljä (4) luottamushenkilöä. Ohjausryhmä on hyväksynyt hankkeelle prosessikaavion ja tarvittavat työryhmät ja alatyöryhmät, jotka ovat koostuneet seurakuntien viran- ja toimenhaltijoista sekä luottamushenkilöistä. Ohjausryhmä nimesi ainoana em. joukon ulkopuolisena Tapio Tähtisen hallintotyöryhmän puheenjohtajaksi. Hallintotyöryhmä on valmistellut ja koonnut esitykset ohjausryhmän käsiteltäväksi. Hallintotyöryhmä on tehnyt omaa valmistelua ja selvitystä asioista ja lisäksi käyttänyt muiden työryhmien ja alatyöryhmien kokoamaa aineistoa ja niiden esityksiä. Hallintotyöryhmä ei ole hyväksynyt kaikkia muiden työryhmien esityksiä. Samoin ohjausryhmä ei ole hyväksynyt kaikkia hallintotyöryhmän esityksiä, mm. esitystä nimikilpailun järjestämisestä. Kirkkolaissa 11 luvussa ovat seurakuntayhtymän perustamista, tehtäviä, omaisuutta ja velvoitteita, päätösvaltaa ja luottamustoimielimiä koskevat säännökset: 11 LUKU Seurakuntayhtymä 1 Seurakuntayhtymän perustaminen ( /821) Saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. 2 ( /821) Seurakuntayhtymän tehtävät ( /1602) Seurakuntayhtymän on hoidettava asiat, jotka koskevat seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien kirkollisverotusta, kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakoa seurakuntien kesken sekä kirkon keskusrahastoon ja kirkon eläkerahastoon suoritettavia maksuja ja talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. ( /1602)

23 Kirkkoneuvosto 5/ Seurakuntayhtymän on lisäksi hoidettava seurakuntien henkilöstöasiat, jotka koskevat: 1) palkan ja työnantajasuoritusten maksamista, työnantajailmoitusten tekemistä ja palkkakirjanpitoa; 2) nimikirjanpitoa, jollei tässä laissa toisin säädetä; 3) virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja tulkintaa sekä paikallisesti toteutettavien palkantarkistusten tekemistä tai palkantarkistuksia koskevien esitysten tekemistä kirkon työmarkkinalaitokselle; ( /1602) 4) luottamusmiestoimintaa, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Seurakuntayhtymä käyttää päätösvaltaa myös yksittäistä seurakuntaa koskevissa kirkkovaltuustolle kuuluvissa asioissa, jollei päätösvaltaa ole annettu 10 :ssä säädetyllä tavalla seurakunnille. Seurakuntayhtymä päättää myös seurakuntien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä seurakuntien kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta, jollei näitä asioita ole perussäännössä annettu seurakuntien hoidettavaksi. Seurakuntayhtymän päätettäväksi voidaan perussäännössä antaa myös muita hallintoon ja talouteen liittyviä asioita sekä siinä mainittuja seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. 3 ( /821) Omaisuuden ja velvoitteiden siirtyminen Seurakuntayhtymää perustettaessa seurakuntien varat ja velvoitteet siirtyvät seurakuntayhtymälle, jollei perussäännössä määrätä, että siinä mainittu omaisuus pysyy seurakunnan omistuksessa tai hallinnassa taikka seurakunta vastaa siinä mainitusta velvoitteesta. Siirtyvän omaisuuden saantokirjana on siitä laadittu perussääntöön liitettävä luettelo. 4 Perussääntö Seurakuntayhtymälle on hyväksyttävä perussääntö, jossa määrätään yhtymän hoidettavaksi annettavat tehtävät sekä annetaan muut määräykset, jotka ovat tarpeen yhtymän ja sen seurakuntien toimivallan osoittamiseksi. Kirkkovaltuustot päättävät seurakuntayhtymän muodostamisesta hyväksymällä perussäännön ja seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta tehdyn luettelon. Päätökset on alistettava kirkkohallituksen ratkaistavaksi. Jos seurakuntayhtymään liittyvät seurakunnat ovat tehneet omaisuuden siirtymistä koskevan sopimuksen, kirkkohallitus ei voi ilman erityisiä syitä poiketa sopimuksesta. ( /821)

24 Kirkkoneuvosto 5/ Jolleivat seurakunnat ole päässeet yksimielisyyteen perussäännöstä ja omaisuuden siirtymisestä, tuomiokapituli määrää selvitysmiehen valmistamaan niitä koskevan ehdotuksen. Ehdotus ja kirkkovaltuustojen siitä antamat lausunnot on lähetettävä kirkkohallitukselle, jonka tulee, saatuaan tuomiokapitulin lausunnon, päättää seurakuntayhtymän muodostamisesta ja perussäännöstä sekä seurakuntayhtymälle siirtyvästä omaisuudesta. Tuomiokapituli voi muutoinkin määrätä selvitysmiehen, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. 5 ( /821) Perussäännön muuttaminen ja yhtymän purkaminen tai lakkaaminen Perussäännön muuttamista tai vapaaehtoisesti muodostetun yhtymän purkamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Jos perussäännön muutos koskee perussäännöllä määrättyjen verotulojen jakoperusteiden muuttamista seurakuntien kesken, omaisuuden siirtämistä seurakuntayhtymän ja seurakuntien välillä tai virkojen perustamista ja lakkauttamista koskevan päätösvallan siirtämistä seurakuntayhtymän ja seurakuntien välillä, perussäännön muutos on alistettava kirkkohallituksen ratkaistavaksi, jollei päätöstä ole tehty yksimielisesti. Jos seurakuntajakoa muutetaan siten, että kaikki samaan seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat yhdistetään yhdeksi seurakunnaksi, seurakuntayhtymä lakkaa samasta ajankohdasta lukien. Seurakuntayhtymän varat ja velvoitteet siirtyvät tällöin yhdistetylle seurakunnalle. Siirtyvän omaisuuden saantokirjana on siitä laadittu kirkkohallituksen päätökseen liitettävä luettelo. Jos seurakuntayhtymän omaisuutta on jaettava perussäännön muuttamisen tai seurakuntayhtymän purkamisen johdosta eikä jaosta voida sopia, se on toimitettava noudattaen soveltuvin osin seurakuntajaon yhteydessä tapahtuvasta omaisuuden jaosta annettuja säännöksiä. 6 Päätösvalta Seurakuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. 7 Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet Yhteisessä kirkkovaltuustossa on yhtymään kuuluvien seurakuntien yhteenlasketusta väkiluvusta riippuen vähintään 21 ja enintään 91 jäsentä. Jäsenmäärästä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä. Yhteinen kirkkovaltuusto voi erityisestä syystä päättää vaalikaudeksi kerrallaan, että yhteisen kirkkovaltuuston jäsenmäärä on säädettyä pienempi pariton luku, kuitenkin vähintään 11 jäsentä. ( /821)

25 Kirkkoneuvosto 5/ Jäsenten paikoista annetaan kullekin seurakunnalle ensin kaksi paikkaa tai, jos seurakuntia on enemmän kuin kaksikymmentä, yksi paikka. Muut paikat jaetaan seurakuntien väkilukujen suhteessa. Paikkojen jaon vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto kutakin vaalikautta varten. ( /1303) 8 ( /821) Yhteinen kirkkoneuvosto Seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelimenä on yhteinen kirkkoneuvosto, joka johtaa myös 2 :n 5 momentissa mainittuja seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. Yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpanosta säädetään kirkkojärjestyksessä. 9 ( /821) Seurakuntaneuvosto Seurakuntayhtymään kuuluvilla seurakunnilla on kullakin seurakuntaneuvosto. Se hoitaa ne 10 luvun 1 :ssä mainitut kirkkoneuvoston tehtävät, jotka eivät kuulu yhteiselle kirkkoneuvostolle, sekä muut seurakuntaneuvostolle tässä laissa osoitetut tai erikseen määrätyt tehtävät. Seurakuntaneuvosto hyväksyy itselleen ohjesäännön, joka on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Seurakuntaneuvostoon sovelletaan myös, mitä kirkkoneuvostosta säädetään 10 luvun 2 :n 4 momentissa ja 3 :n 2 4 momentissa sekä 4 ja 5 :ssä. Seurakuntaneuvosto päättää niiden varojen käytöstä, jotka seurakunnalle osoitetaan seurakuntayhtymän talousarviossa seurakunnallista toimintaa varten, sekä käyttää seurakunnan omaisuuden omistamiseen ja hallintaan sekä sen tuottoon liittyvää päätösvaltaa. Seurakuntaneuvostossa on puheenjohtajana kirkkoherra ja vähintään 8 ja enintään 16 muuta jäsentä. Jäsenten luvusta säädetään kirkkojärjestyksessä seurakunnan väkiluvun perusteella. 10 ( /821) Päätösvallan siirtäminen Yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaa voidaan ohje- tai johtosäännöllä siirtää säännössä mainituissa asioissa yhteiselle kirkkoneuvostolle, sen jaostolle ja yhtymän johtokunnalle sekä yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä seurakuntaneuvostolle. Päätösvaltaa ei kuitenkaan saa siirtää 9 luvun 1 :n 2 momentissa eikä tämän luvun 2 :n 1 ja 2 momentissa mainituissa asioissa lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden luovuttamista ja viran perustamista ja lakkauttamista, joita koskevan päätösvallan siirtämisestä voidaan määrätä perussäännöllä edellä 2 :n 4 momentin nojalla. Yhteisen kirkkoneuvoston päätösvallan siirtämisestä on vastaavasti voimassa, mitä kirkkoneuvoston päätösvallan siirtämisestä säädetään.

26 Kirkkoneuvosto 5/ ( /821) Toimielimiin sovellettavat säännökset Yhteiseen kirkkovaltuustoon, yhteiseen kirkkoneuvostoon ja seurakuntayhtymän johtokuntaan sekä asioiden käsittelyyn näissä toimielimissä sovelletaan, mitä vastaavasti kirkkovaltuustosta, kirkkoneuvostosta ja seurakunnan johtokunnasta sekä asioiden käsittelemisestä niissä säädetään tai määrätään, jollei tästä laista tai kirkkojärjestyksestä muuta johdu. Seurakuntaneuvoston käsitellessä sille uskottua yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaan muutoin kuuluvaa asiaa noudatetaan, mitä vastaavasti kirkkovaltuustosta ja asioiden käsittelemisestä siellä säädetään tai määrätään Seurakuntayhtymäselvityksen hallintotyöryhmä on valmistellut Keski-Uudenmaan seurakuntayhtymän perussäännöstä esityksen, joka on liitteenä nro 19a). Yhtymästä käytetään nimeä Keski-Uudenmaan seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymän kotipaikka on Tuusula. 1. Hallinnon ja talouden tehtävistä seurakuntayhtymälle annetaan kirkkolaissa säädettyjen tehtävien lisäksi: kirkonkirjojen pito ja arkistotoimi, kiinteistötoimi, hautaustoimi, tietohallinto ja tietoturvallisuus, leirikeskusten käytön järjestäminen ja valmiussuunnittelu. Seurakuntatyöstä yhtymälle annetaan tehtäväksi yhteinen viestintä ja seurakuntien viestinnän tukeminen, sairaalasielunhoito ja kehitysvammaistyö, perheneuvonta ja palveleva puhelin, muut seurakuntien yhteisillä päätöksillä seurakuntayhtymän vastuulle osoitettavat seurakuntatyön toiminnot ja muut seurakuntien yhteisillä päätöksillä seurakuntayhtymän vastuulle osoitettavat koulutus- ja kehittämistoiminnot. Perustettaessa seurakuntien varat ja velvoitteet eli omaisuus velvoitteineen (velat ja muut velvoitteet) siirtyvät seurakuntayhtymälle, lukuun ottamatta seurakuntien testamenteilla tai lahjoituksella saamaa omaisuutta. Seurakuntayhtymälle siirtyvä omaisuuden luettelo on liitteenä nro 19b) ja se liitetään perussääntöön. Seurakuntayhtymän tulonjakomallia laadittaessa on pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Täten tulojakomallin pohjana on seurakuntien jäsenmäärä. Tulonjakomalli ja siihen liittyvät laskelmat löytyvät liitteestä nro 19c). Seurakuntayhtymän perustamisen päätös on tarkoitus tehdä kaksivaiheisesti. Vuoden 2017 ensimmäisessä kokouksessa kunkin seurakunnan kirkkovaltuusto päättää, onko perussääntöluonnos, siirtyvän omaisuuden luettelo (sopimus) ja tulonjakomalli hyväksyttävissä sellaisenaan vai tarvitaanko yksittäisistä asioista vielä seurakuntien välillä neuvotteluja. Seurakuntien kirkkovaltuustojen on tarkoitus vuoden toisessa kokouksessaan maalis-huhtikuussa tehdä lopulliset päätökset asiasta. Mikäli yksikin kolmesta seurakunnasta päättää olla hyväksymättä seurakuntayhtymän perustamista, raukeaa seurakuntayhtymän selvittäminen ja perustaminen. Seurakuntayhtymän perustamisen aikataulun hallinnollinen prosessi ja toiminnallinen prosessi ovat esitettynä liitteessä nro 19d). Kooste edellä mainituista asioista ja seurakuntayhtymän tavoitteista taustapohdintoineen löytyvät liitteestä nro 19c). Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuusto on kokouksessaan linjannut asiasta seuraavasti:

27 Kirkkoneuvosto 5/ Kirkkovaltuusto Edellä esitettyjen selvitysten pohjalta on syytä todeta, että: - Järvenpään seurakunnan kannattaa olla ohjaustyöryhmän kysymissä neuvotteluissa mukana, joiden tavoitteena selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen Järvenpään, Tuusulan ja Keravan seurakuntien kesken - Selvitystyön perusteella seurakuntien keskinäisen yhteistyön syventäminen ja vapaaehtoisten rakenteellisten yhteistyön muotojen luominen ei tuo riittäviä säästöjä ja säästöjen toteutuminen kestää pidemmän aikaa kuin yhtymärakenteeseen siirtyessä. - Seurakuntayhtymän muodostamista koskevan jatkotyöskentelyn tulee rakentua selvitystyöryhmän 2014 valmistuneen raportin näkemyksen mukaiseen ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. - Seurakuntayhtymää muodostettaessa tulee toteutua selvitystyöryhmän näkemys yhtymästä palveluorganisaationa, joka tuottaa asiantuntijapalveluita seurakuntien ja seurakuntalaisten tarpeisiin - Mikäli Järvenpään seurakunta jatkaisi itsenäisenä ilman seurakuntayhtymäratkaisua, se merkitsi strategian pohjaksi tehtyjen skenaariolaskelmien arvion mukaisesti verotulojen vähenemistä euroa per vuosi vuosien aikana. Verotulojen vähentyminen edellyttäisi nopeassa tahdissa talouden sopeutusta varsinaisessa seurakuntatyössä ja sen henkilöstössä, koska tukipalveluiden puolella on jo tehty vähennyksiä ja määräaikaisia ratkaisuja rakenteellisia ratkaisuja odotellessa. - Seurakuntayhtymää muodostettaessa on erityiskysymyksenä otettava huomioon seurakuntien tämän hetkinen taloustilanne, varallisuus ja jo tehdyt sopeutustoimenpiteet, joiden suhteen seurakunnat ovat eri asemassa. - Samoin on varmistettava erillislaskennalla seurakuntien liittymishetken varallisuusasemien seuranta, niin että jos kuntajaossa tapahtuu sellaisia muutoksia, että osa seurakuntayhtymään tulevien seurakuntien kunnista tai jokin niiden alue joutuukin kuntaliitoksen tai osakuntaliitoksen takia eroamaan seurakuntayhtymästä voidaan tehdä oikeudenmukainen varallisuuden jako. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että 1) Järvenpään seurakunta osallistuu neuvotteluihin, joiden tavoitteena on selvitystyöryhmän raporttien linjausten mukaisen seurakuntayhtymän perustaminen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kesken. 2) Järvenpään seurakunnalle erityiskysymyksiä seurakuntarakennetta koskevissa neuvotteluissa on:

28 Kirkkoneuvosto 5/ a. Jatkotyöskentely tulee rakentua selvitystyöryhmän 2014 valmistuneen raportin näkemyksen mukaiseen ns. väljän seurakuntayhtymämallin pohjalle, jossa seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys säilyy mahdollisimman suurena. b. Seurakuntayhtymää muodostettaessa tulee toteutua selvitystyöryhmän näkemys yhtymästä palveluorganisaationa c. Seurakuntayhtymää muodostettaessa on tulonjakomallista päätettäessä otettava huomioon seurakuntien tämän hetkinen taloustilanne ja jo tehdyt sopeutustoimenpiteet Kn 235 päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti Kv 54 Päätös: Esitys (kohdat 1-2) hyväksyttiin yksimielisesti Järvenpään seurakunnan strategiassa vuosille ( hyväksytty kirkkovaltuustossa ) on linjattu seurakuntarakenteen muutoksen suhteen seuraavaa: - Järvenpään seurakunta suhtautuu myönteisesti seurakuntarakenteen muutokseen seurakuntayhtymämallin mukaisesti, jos tämä malli tuo taloudellista- ja toiminnallista hyötyä sekä lisää asiantuntijaosaamista seurakunnan hallinnossa. Liitteenä nro 19e Tuusulan seurakunnan kirkkoneuvoston kokouksen pöytäkirjanote. Liitteenä nro 19f Keravan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjanote. Pj:n esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle ohjausryhmän laatiman esityksen perusteella, että kirkkovaltuusto päättäisi 1. lausua kantanaan, että perussääntöluonnos ja siirtyvän omaisuuden luettelo ovat hyväksyttävissä ohjaustyöryhmän esittämässä muodossa paitsi yhtymän kotipaikan osalta, jonka suhteen ohjaustyöryhmän tulee selvittää ja tehdä esitys asiasta kohdassa 5) mainittujen yhtymän eri toimintojen sijaintikysymysten esityksen yhteydessä 2. lausua kantanaan, että esitetyistä tulonjakomalleista toinen vaihtoehto, joka perustuu sekä kuntien että seurakuntien jäsenmäärään, on parempi siinä vaiheessa kun erikseen päätetty siirtymäkausi on ohi ja seurakuntayhtymä toimii suunnitellulla tavalla ja henkilöstöllä. 3. Järvenpään seurakunnan edellyttävän pysyvään tulonjakomalliin siirtymiskauden olevan vähintään kolme vuotta. Siirtymäkauden tulonjakomallista sovittaessa on otettava huomioon seurakuntien tämän hetkinen taloustilanne ja jo tehdyt sopeutustoimenpiteet. Tämä tulee huomioiduksi siten, että siirtymäkauden tulonjakomallissa kunkin

29 Kirkkoneuvosto 5/ seurakunnan tämänhetkinen seurakuntatyön ja seurakuntayhtymään siirtyvien tukipalveluiden ja toimintojen kustannusten suhde vaikuttaa toimintamäärärahojen jakautumiseen seurakuntayhtymän seurakuntien kesken. Tämä takaa siirtymäkaudelle oikeudenmukaisemman tulonjakomallin huomioiden eri seurakuntien kustannusrakenteen. 4. että seurakunnille taataan yhtymää perustettaessa kolmeksi vuodeksi vähintään samat seurakuntatyönresurssit kuin on ollut käytössä vuonna lausua kantanaan, että ennen lopullisen yhtymäpäätöksen tekemistä kirkkovaltuustoissa tulee ohjaustyöryhmässä olla esitykset yhtymän eri toimintojen sijaintipaikoista ja näistä tulee päättää samassa yhteydessä kun päätös seurakuntayhtymän perustamisesta tehdään. 6. lausua kantanaan, että linjaus keskusrekisteriasiasta vaatii vielä lisäselvitystä ohjaustyöryhmältä. Lisäselvityksessä tulee ottaa kantaa seuraaviin kysymyksiin: a. mikä on ratkaisuvaihtoehdoista on kustannustehokkain (tilat, virkojen kustannukset, oman keskusrekisterin perustamiskustannukset, Vantaan seurakuntayhtymän laskuttamat kustannukset)? b. mikä ratkaisuvaihtoehdoista on toimivin rekisteriasioiden ja toimitus- ja tilavarausten sekä hautaustoimen asioiden hoitamisen kannalta (asiantuntemus, sujuvuus, työnkierto ja sijaistamiset)? c. mikä on palveluiden saatavuuden kannalta seurakuntalaisille toimivin ratkaisu? 7. lausua kantanaan, että yhteisen kirkkoneuvoston kokoonpano tulisi olla 14 jäsentä + puheenjohtaja 8. lausua toiveenaan, että yhtymää muodostettaessa noudatetaan inhimillistä henkilöstöpolitiikkaa Kn 19 Päätös: Esitys (kohdat 1 8) hyväksyttiin yksimielisesti * Kv 18 Seurakuntayhtymäselvityksen hallintotyöryhmä on valmistellut Keski- Uudenmaan seurakuntayhtymän perussäännöstä esityksen, joka on liitteenä nro 18a).

30 Kirkkoneuvosto 5/ Seurakuntayhtymälle siirtyvä omaisuuden luettelo on liitteenä nro 18b) ja se liitetään perussääntöön. Tulonjakomalli ja siihen liittyvät laskelmat löytyvät liitteestä nro 18c). Seurakuntayhtymän perustamisen aikataulun hallinnollinen prosessi ja toiminnallinen prosessi ovat esitettynä liitteessä nro 18d). Kooste edellä mainituista asioista ja seurakuntayhtymän tavoitteista taustapohdintoineen löytyvät liitteestä nro 18c). Liitteenä nro 18e) Tuusulan seurakunnan kirkkoneuvoston kokouksen pöytäkirjanote. Liitteenä nro 18f) Keravan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjanote. Kv 18 Päätös: Arto Luukkanen teki seurakuntayhtymäasian valmistelusta palautusesityksen, jota Arne Graeffe kannatti. Tehdystä palautusesityksestä äänestettiin. Kirkkoneuvoston esitys oli pohjaesityksenä äänestyksessä JAA ja Arto Luukkasen palautusesitys äänestyksessä EI. Äänestystulos oli JAA 27 ääntä EI 2 ääntä TYHJÄ 2 ääntä POISSA 1 Kirkkoneuvoston pohjaesitys voitti, asiaa ei palauteta valmisteluun. Markku Seppänen teki seuraavissa kohdissa kirkkoneuvoston pohjaesityksiin muutosesityksiä, joita Arvi Kekäläinen kannatti kohta 1) lausua kantanaan, että perussääntöluonnos on hyväksyttävissä esitetyssä muodossa ja sen liitteinä oleva siirtyvän omaisuuden luettelo rakentamis- ja perusparannusvuosiluvuilla täydennettynä, sekä lisättynä seurakuntien tilinpäätöksen 2015 tasetiedoilla. Yhtymän kotipaikan osalta ohjaustyöryhmän tulee selvittää ja tehdä esitys kohdassa 5) mainittujen yhtymän eri toimintojen sijoitusesitysten yhteydessä Muutosehdotuksesta pidettiin koeäänestys ja Markku Seppäsen muutosehdotus kirjatiin yksimielisesti päätökseksi kohta 6c) mikä on palveluiden saatavuuden kannalta seurakuntalaisille toimivin ratkaisu, joka takaa paikallisen palvelutason säilymisen vähintään nykyisellä tasolla

31 Kirkkoneuvosto 5/ Tehdystä muutosehdotuksesta äänestettiin. Pohjaesityksenä oli kirkkoneuvoston esitys (JAA) ja Markku Seppäsen muutosehdotus (EI) Äänestystulos oli JAA 11 ääntä EI 14 ääntä Markku Seppäsen tekemä muutosehdotus hyväksyttiin äänin kohta 8) lausua toiveenaan, että yhtymää muodostettaessa noudatetaan inhimillistä ja irtisanomisia välttävää henkilöstöpolitiikkaa Tehdystä muutosehdotuksesta pidettiin koeäänestys. Pohjaesityksenä oli kirkkoneuvoston esitys (JAA) ja Markku Seppäsen muutosehdotus (EI) Koeäänestyksen nojalla Markku Seppäsen muutosehdotus kirjattiin yksimielisesti päätökseksi. Arto Luukkanen ehdotti ja Arne Graeffe kannatti, että Keski- Uudenmaan seurakuntayhtymän ohjausryhmä tuottaisi yhtymän valmisteluaineistoon tiivistetyn liitteen, joka sisältäisi kannanoton aiheesta Kirkko ihmisten keskellä, jolla kuvattaisiin seurakunnan ihmisläheistä toimintaa. Keskustelussa ehdotusta vastustettiin toteamalla, että yhtymä on ensisijaisesti tukipalveluita tuottava organisaatio ja kuvatunlainen ohjelman laatiminen ei kuulu seurakuntayhtymän toimenkuvaan vaan seurakuntien toimintaan. Arto Luukkasen tekemästä lisäehdotuksesta äänestettiin. Lisäehdotuksen puolesta oli 3 ääntä ja vastaan 21 ääntä. Esitys (kohdat 1 8) hyväksyttiin pohjaehdotusten mukaisesti, paitsi ne kohdat, joista äänestettiin, edellä kirjattujen päätösten mukaisesti. Kn 100 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kirkkovaltuustot käsittelivät tammikuun 2017 kokouksissaan yhtymän perussääntöä, siirtyvän omaisuuden luetteloa sekä tulonjakomallia. Valtuustot totesivat, että valmistelua on tarkoituksenmukaista jatkaa. Järvenpään ja Keravan seurakuntien valtuustot halusivat