Eduskunnan puhemiesneuvoston asettamien kansainvälisten valtuuskuntien toimintakertomukset 2016

Transkriptio

1 vedos Eduskunnan puhemiesneuvoston asettamien kansainvälisten valtuuskuntien toimintakertomukset 2016 Helsinki/Eduskunta 1

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Itämeren parlamentaarikkokonferenssi 1.1 Yleistä 1.2 Suomen valtuuskunnan toiminta Itämeren parlamentaarikkokonferenssi 1.4 Pysyvä komitea 1.5 Kestävän matkailun työryhmä 2 Arkisten alueen parlamentaarikkokonferenssi 2.1 Valtuuskunnan toiminta 2.2 Parlamentaarikkokonferenssi Ulan Udessa 2.3 Pysyvän komitean kokoukset 3 Aasian ja Euroopan parlamentaarinen kokous (ASEP) 4 Välimeren unionin parlamentaarinen yleiskokous 5 Naton parlamentaarinen yleiskokous 5.1 Kevätkokous Tiranassa 5.2 Syyskokous Istanbulissa 5.3 Muu toiminta 6 Parlamenttienvälinen liitto (IPU) 6.1 IPU;n yleiskokoukset Kevään yleiskokous Lusakassa Syksyn yleiskokous Genevessä 6.2 Alueellinen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Suomen puheenjohtajuus Suomalais-ugrilainen yhteistyö ryhmän kokoukset 6.3 Muut IPU-kokoukset IPU:n YK-kuuleminen New Yorkissa Naispuhemiesten kokous Abu Dhabissa Kansainvälinen demokratia-päivä eduskunnassa Liite 1 Liite 2 Valtuuskuntien kokoonpanot Valtuuskuntien paikkajako puolueryhmittäin 2

3 TIIVISTELMÄ Eduskunta osallistuu yhdeksän parlamenttienvälisen kansainvälisen järjestön toimintaan. Eduskunnalla on näissä järjestöissä yhteensä 103 paikkaa. Täysistunto valitsee Suomen valtuuskunnan kolmeen järjestöön (PN, EN ja ETYJ). Puhemiesneuvosto nimeää muut valtuuskunnat vaalikaudeksi. Tähän asiakirjaan on koottu viiden puhemiesneuvoston asettaman valtuuskunnan sekä Parlamenttienvälisen liiton IPU:n Suomen ryhmän toimintakertomukset vuodelta Valtuuskunnan kokoonpanot on mainittu liitteessä 2. Pohjoismaiden neuvoston, Euroopan neuvoston ja Etyjin valtuuskunnat antavat omat kertomuksensa täysistunnolle. Eduskunnan puhemiesneuvoston asettamien kansainvälisten valtuuskuntien maantieteellinen profiili ja temaattiset painopistealueet vaihtelevat merkittävästi. Itämeri ja arktisen alueen yhteistyö ovat Suomen kannalta läheisimmät. Itämerialueen maiden parlamentaarinen yhteistyö syntyi Suomen aloitteesta vuonna Itämerimaiden parlamentaarisen yleiskokous hyväksyi 25. istunnossaan päätöslauselman, jossa alueen maiden hallituksille esitetään mm. toimia Itämeren lento- ja meriliikenteen turvallisuuden takaamiseksi, vähemmistöjen oikeuksien parantamiseksi, demokratiakehityksen tukemiseksi sekä alueen työmarkkinoiden liikkuvuuden ja koulutuksen tukemiseksi alueellisen talouskehityksen katalysaattoreina. Valko-Venäjä on vuodesta 2007 lähtien hakenut tarkkailijajäsenyyttä mutta sitä ei mm. demokratiavajeen ja ihmisoikeustilanteen takia ole haluttu ottaa parlamentaarikkoyhteistyöhön mukaan. Keskustelut Riian konferenssissa läsnä olleen Valko-Venäjän parlamentin alahuoneen tarkkailijajäsenyydestä järjestössä käynnistettiin uudelleen Latvian puheenjohtajuuskauden aikana. Lopullinen päätös asiasta on määrä tehdä vuoden 2017 loppuun mennessä. Arktisen alueen yhteistyö on nykymuodossaan uudempi yhteistyöalue, jonka merkitys korostuu Suomen ottaessa Arktisen ministerineuvoston puheenjohtajuuden keväällä 2017 USA:n jälkeen. Suomen arktinen parlamentaarikkovaltuuskunta on johdonmukaisesti tukenut Suomen hallituksen arktista politiikkaa. Euroopan komissio julkaisi keväällä 2016 aluetta koskevan kolmannen tiedonannon, joka tulee ohjaamaan EU:n toimia arktisella alueella. Suomessa päivitettiin vuoden 2016 aikana kansallisen arktisen strategian tavoitteita. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta on seurannut aluetta käsitteleviä kansallisia ja kansainvälisiä politiikkaprosesseja ja kiinnittänyt huomiota erityisesti kansallisesti asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Pohjoismaisten delegaatioiden yhteisessä kokouksessa toivottiin laajasti Pohjoismaiden tiivistävän yhteistyötään arktisissa kysymyksissä. ASEM:ssa toimiva parlamenttien välinen yhteistyöelin ASEP tarjoaa hyvät mahdollisuudet Aasian ja Euroopan poliittisten päättäjien välisen yhteistyön edistämiseen. Suomen aloitteesta Pohjoismaiden kantoja koordinoitiin yhdessä ennen kokousta, jotta yhteisesti tärkeinä pidettyjä kysymyksiä voitaisiin nostaa tehokkaammin esiin. Pohjoismaat suunnittelevat yhteisen koordinaatiokokouksen järjestämistä ennen Euroopassa vuonna 2018 järjestettävää ASEP-konferenssia. ASEP kokoontuu kahden vuoden välein. Suomi osallistuu Välimeren unionin parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan lähinnä yleiskokoustasolla. Erityisesti Eurooppaan suuntautunut laiton muuttoliike ja pakolaisvirrat olivat aiheita, joita valtuuskunta piti tärkeinä esiin otettavina asioina Välimeren unionin yhteistyöelimissä. Vuoden 2016 yleiskokouksen täysistuntoa leimaava piirre oli se, että Välimeren eteläpuoleiset maat korostivat terrorismin vastaisen työn ja alueen talouskehityksen tärkeyttä kun taas Välimeren unionin eurooppalaisten jäsenmaiden edustajat painottivat pakolaiskriisin hoitamista. Eduskunnan valtuuskunta osallistuu Natomaiden parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan assosiaatiojäsenen ominaisuudessa. Tiranan kevätkokouksessa pohdittiin uusien Nato-maiden - erityisesti Baltian ja Puolan puolustuksen vahvistamista sekä kollektiivisen puolustuksen uskottavuuden lisäämistä. Keskusteluissa olivat vahvasti esillä Naton suositus puolustusbudjettien nostamisesta kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.syyskokouksen järjestäminen Istanbulissa tarjosi tilaisuuden Turkin presidentti Erdoganille selostaa epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeisiä toimia. Erdoganin mukaan vallankaappausyritys toi esiin terrorismin uudet kasvot, mutta demokratia on voittanut ja terrorismin toimintaedellytyksiä kitketään määrätietoisin toimin Turkista. Istanbulin istunnossa pohdittiin paljon myös Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulosta. Parlamenttien välisen liiton Suomen ryhmä muodostaa poikkeuksen edellä mainituista järjestöistä, sillä IPU on ainoa järjestö, jolla ei ole varsinaista vastaparia hallitustenvälisellä tasolla. IPU:lla oli jäseniä 171 maasta ja 11 liitännäisjäsentä. Suomi osallistuu pohjoismai- 3

4 den ja nk. 12+-ryhmän (länsimaat) kokouksiin. Näiden lisäksi, Suomi on mukana suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä, johon kuuluvat Suomi, Unkari ja Viro. Sekä kevät- että syyskokouksen vilkkaimman keskustelun herätti Venäjän esitys järjestää syksyn 2017 IPU-yleiskokous Pietarissa. Yleiskokouksen päätösistunnossa asiasta käytiin kiivasta keskustelua, ja muutamat 12+ maaryhmän (länsimaat) valtuuskunnat käyttivät kriittisiä puheenvuoroja yleiskokouksen järjestämisestä Venäjällä nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Pietari hyväksyttiin kokouspaikaksi äänin 138 puolesta ja 19 vastaan. Pohjoismaista ja Baltian maista ainoat vastaan äänestäneet olivat Ruotsi ja Viro. Vuoden 2016 yleiskokousten pääteemoja oli mm. nuorten osallistumisen vahvistaminen politiikassa ja parlamenttien rooli konfliktien ennaltaehkäisijöinä. Näiden lisäksi hyväksyttiin useita päätöslauselmia komiteatasolla. Suomi on ollut myös aktiivinen IPU:n nuorten parlamentaarikkojen verkostossa. Täysistuntojen lisäksi järjestettiin IPU:n ja YK:n välinen kuuleminen, jonka aiheena oli maailman huumausaineongelma sekä tilanteen arviointi ja maailmanlaajuisen ratkaisun hakeminen ongelmaan. Gunilla Carlander Kansainvälisten asiain neuvos 1. ITÄMEREN PARLAMENTAARIKKOKONFERENSSI 1.1 Yleistä Itämeren parlamentaarikkokonferenssi (IPK) pyrkii edistämään Itämeren alueen ympäristön kokonaistilan ja sosiaali- ja taloustilanteen kestävää kehitystä sekä vahvistamaan Itämeren alueen ja sen identiteetin näkyvyyttä lisäämällä alueen parlamenttien ja hallitusten vuoropuhelua. Itämeren parlamentaarikkokonferenssi on laajalle verkostoitunut ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden parlamentaaristen yleiskokousten kanssa (Pohjoismaiden neuvosto, Baltian parlamentaarinen yleiskokous, Mustanmeren talousyhteistyön parlamentaarinen yleiskokous) sekä Euroopan unionin ja Itämeren alueen asiantuntijatahojen (HELCOM, Itämeren alueen sosiaalisen vuoropuhelun foorumi, Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveysalan kumppanuus, Itämeren yhteistyöfoorumi, Itämeren kehitysfoorumi) kanssa. Hallitustasolla Islannin heinäkuusta 2016 kesäkuuhun 2017 kestävän CBSS-puheenjohtajuuskauden keskeisiä teemoja ovat lapset, tasa-arvo ja demokratia. IPK on myös korostanut EU:n ja Venäjä alueellisten strategioiden synergiaetujen identifioimisen merkitystä. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa parlamentaarisen Itämeri-yhteistyön luomien vuoropuhelu- ja vuorovaikutusmahdollisuuksien merkitys on kasvanut merkittävästi. 1.1 Suomen valtuuskunnan toiminta Eduskunnan Itämeri-valtuuskunta on kertomusvuonna kokoontunut neljä kertaa. Puheenjohtaja Maria Tolppanen osallistui maaliskuussa 2016 Pietarissa järjestettyyn Baltic Sea Day -ympäristöfoorumiin Itämeren parlamentaarikkokonferenssin edustajana. Tolppanen totesi olevansa iloinen siitä, että Itämeren rantavaltiot pääsivät Helcomin vuosikokouksessa yksimielisyyteen tiekartasta, jonka pohjalta kansainväliselle merenkulkujärjestölle toimitetaan hakemus Itämeren nimeämisestä NECA-alueeksi eli typenoksidipäästöjen erityisalueeksi. Tolppanen piti tätä tiekarttaa, jonka avulla typpipäästöjä pyritään vähentämään merkittävänä virstanpylväänä Itämeren ympäristöongelmien ratkaisemisessa. NECA-alueen tiukemmat päästörajat tulisivat voimaan vuonna Suomen hallitus on linjannut, että vuodesta 2021 alkavat NECA-sääntelystä aiheutuvat kustannukset kompensoidaan suomalaiselle teollisuudelle. Tolppanen kiitti puheessaan myös Helcomin muita toimia Itämeren suojelemiseksi ja korosti, että Itämeren parlamentaarikkokonferenssi ilmaisi viime syksyn julkilausumassaan tukensa Itämeren suojelun toimintaohjelmalle Baltic Sea Action Planille ja että tämä tuki tulee jatkumaan. Toukokuussa puheenjohtaja Tolppanen tapasi eduskunnassa Etyj yleiskokouksen Itämeri-erityisedustajan ja Saksan Itämeri-valtuuskunnan jäsenen Jürgen Klimken yhteistapaamisessa Etyj-valtuuskunnan kanssa. Tolppanen korosti Itämeren fyysisen tilan ja kestävän matkailun merkitys ja ilmaisi lisäksi syvän huolensa siitä, että Itämeri on jo osittain kuollut ja kärsii hapen puutteesta. Tätä ajatellen olisi toivottavaa, 4

5 että Kaliningradin puhdistamo saataisiin toimintaan ja mm. risteilijöiden päästöjä vähennettäisiin. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja vaihtui syksyllä Puhemiesneuvosto nimesi syyskuussa 2016 edustaja Veera Ruohon edustaja Maria Tolppasen tilalle valtuuskunnan varsinaiseksi jäseneksi. Ruoho valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén osallistui IPK:n rehevöitymisraportoijan ominaisuudessa Tukholmassa marraskuussa 2016 järjestettyyn Itämeristrategian foorumiin, jossa ympäristökysymysten lisäksi käsiteltiin myös ihmiskauppaa, liikennettä ja logistiikkaa, kulttuuria ja innovaatioyhteistyötä. Sirén esitti kokouksessa, että hän näkee maatalouden olevan avainasemassa, kun Itämeren rantavaltiot miettivät keinoja meren pelastamiseksi. Maatalous tulisi nähdä ratkaisuna meren tilan parantamiseksi, kuten myös kiertotalous. Sirén kertoi, että Itämeren tilasta on viime aikoina saatu sekä hyviä että huonoja uutisia. Esimerkiksi rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden kuten fosforin ja tyypin määrä on vähentynyt, mutta silti Itämerellä on alueita, joilla rehevöitymisen tila on erittäin huolestuttava. Kansainvälistä yhteistyötä rehevöitymisen vähentämiseksi tarvitaan edelleen, Sirén painotti. Euroopan unionin Itämeren alueen strategia (The European Union Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR) on Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja komission välinen sopimus yhteistyön syventämisestä Itämeren alueella. Sen tarkoituksena on tiivistää Itämeren alueen EU-jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota ja kohdistaa resursseja siten, että niiden vaikuttavuus on mahdollisimman suuri. Strategian tavoitteena on alueen haasteiden ratkaiseminen ja eri mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen. Valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa Maahanmuuttoviraston (Migri) ylijohtaja Jaana Vuorio antoi katsauksensa Itämeren alueen muuttuneeseen pakolaistilanteeseen ja yhteistyöhön Baltian maiden kanssa sekä kertoi Migrin keskusteluista Venäjän uuden maahanmuutosta vastaavan viraston kanssa, joka on Venäjän presidentin määräyksellä siirretty suoraan maan sisäministeriön alaisuuteen. Vuorion mukaan tämän organisaatiomuutoksen ansiosta ulkomaalaisvalvonta Venäjällä vaikuttaisi tehostuneen. Vuorio totesi myös, että Venäjällä on tällä hetkellä noin kymmenen miljoonaa pääasiassa IVY-maista tullutta maahanmuuttajaa ja että Suomen ja Venäjän yhteistyö on viime aikoina hieman parantunut, minkä ansiosta meillä on mm. selkeämpi kuva tilanteesta. Pakolaisstatuksen saaminen Venäjällä on hänen mukaansa yhä äärimmäisen hankalaa, eikä esim. Suomen korkein hallinto-oikeus luokittele Venäjää turvalliseksi maaksi. Baltian maat ovat vastaanottaneet pakolaisia EU:n sisäisten siirtojen kautta, ja näin ollen heitä kiinnostavat Pohjoismaiden hyvät käytännöt erityisesti kotouttamisessa. Keskustelussa ilmeni, että samat teemat ovat samanaikaisesti esillä myös muissa parlamentaarisissa järjestöissä ja että valtuuskunnat ja sihteerit voisivat vaihtaa keskenään tietoja ja ideoita. Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka korosti lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä, haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten asemaa ja heitä varten perustettavaa työryhmää sekä Task Force -joukkojen merkitystä Itämeren parlamentaarikkokonferenssi Itämeren parlamentaarikkokonferenssi hyväksyi 25. istunnossaan Riiassa päätöslauselman, jossa alueen maiden hallituksille esitetään mm. toimia Itämeren lento- ja meriliikenteen turvallisuuden takaamiseksi, vähemmistöjen oikeuksien parantamiseksi, demokratiakehityksen tukemiseksi sekä alueen työmarkkinoiden liikkuvuuden ja koulutuksen tukemiseksi alueellisen talouskehityksen katalysaattoreina. Rehevöitymisraportoijana toimiva Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Saara Sirén esitti väliaikaraportin toimista Itämeren alueen huolestuttavan rehevöitymistilanteen parantamiseksi. Hän kertoi jatkotoimenpiteistä meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Itämeri on yhä maailman sairain meri ja sen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää yhteistyön jatkamista ja toimien tehostamista meren pelastamiseksi. Vaikka typpi- ja fosforikuormitusta on Sirénin mukaan saatu vähennettyä, on Suomenlahden rannikkoalueiden tilanne yhä erittäin huolestuttava ja joidenkin Itämeren alueen maiden maataloudesta peräisin olevat ravinnepäästöt ovat jopa lisääntyneet. Hän piti myös Itämereen päätyneitä muovi-roskia ongelmallisina, koska ne ovat ihmissilmän ulottumattomissa ja niiden haittavaikutukset ulottunevat ravintoketjun kautta myös ihmisiin. Sirén korosti, että kaikkien toimijoiden saumaton yhteistyö ja kiertotalouteen panostaminen ovat tehokkaimmat toimintatavat Itämeren hyvän tilan palauttamiseksi. Pohjoismaiden neuvoston Itämeri-raportoija Wille Rydman (kok.) peräänkuulutti alueen maiden tiiviimpää yhteistyötä taistelussa terrorismia vastaan sekä tuomitsi Krimin liittämisen Venäjään. Hän puhui parlamenttien merkityksestä muuttuvassa kansainvälisessä yhteistyössä. Hän korosti, ettei konflikteja Euroopan sisällä voi hyväksyä ja yhteistyötä on jatkossa vahvistettava mm. terrorismin uhkien torjumiseksi. Rydman kertoi, että Pohjoismaiden neuvoston yhteis- 5

6 työ Baltian maiden yleiskokouksen, Visegrád-maiden ja GUAM-maiden (Georgia, Ukraina, Armenia, Moldova) suuntaan on ollut erityisen aktiivista sen jälkeen, kun Venäjä liitti itseensä Krimin niemimaan. Hän korosti, kuitenkin, että PN haluaa haasteellisesta tilanteesta huolimatta ylläpitää rakentavaa vuoropuhelua ja jatkaa yhteistyötä venäläisten parlamentaarikoiden kanssa jatkossakin. Latvian presidentti Raimonds Vējonis ilmoitti avajaispuheessaan NATO:n päätöksestä lisätä sotilaallista avunantoa Baltian maihin ja toivoi, että lännen ja Venäjän suhteet normalisoituisivat pikaisesti. Presidentti näki tietoyhteiskuntien kehittämisen ja nuorten yrittäjyyden tukemisen alueen tulevan talouskehityksen vetureina. Hän näki, että kestävällä matkailulla voitaisiin osittain rahoittaa alueen biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen eteen tehtävää työtä. Saeiman puhemies Ināra Mūrniece korosti avointen markkinoiden merkitystä Itämeren alueen yhteistyölle ja totesi, että Itämeri on yhä alueellisen yhteistyön suunnannäyttäjä. Itämeri-yhteistyön tärkeimpiä tehtäviksi hän mainitsi demokratian edistämisen sekä rauhan ja vakauden takaaminen. Mūrniece piti hyvänä, että nimenomaan demokratiakehitys oli nostettu keskeisesti esille Islannin Itämeren valtioiden hallitustenvälisen neuvoston puheenjohtajuusohjelmaan. Parlamentaarikkokonferenssin puheenjohtaja Jānis Vucāns tiivisti Latvian puheenjohtajuuskauden ja referoi pakolaistilanteesta ja alueen kestävästä matkailusta käytyjä keskusteluja. Vucāns tuomitsi puheessaan Eurooppaan kohdistuneet terrori-iskut ja kehotti kaikkia Itämeren alueen maita yhteistyöhön terrorismin torjumiseksi. Valko-Venäjä on vuodesta 2007 lähtien hakenut tarkkailijajäsenyyttä mutta sitä ei mm. demokratiavajeen ja ihmisoikeustilanteen takia ole haluttu ottaa parlamentaarikkoyhteistyöhön mukaan. Keskustelut Riian konferenssissa läsnä olleen Valko-Venäjän parlamentin alahuoneen tarkkailijajäsenyydestä järjestössä käynnistettiin uudelleen Latvian puheenjohtajuuskauden aikana. Lopullinen päätös asiasta on määrä tehdä vuoden 2017 loppuun mennessä. Hampurin liittovaltio isännöi seuraavan, 26. Itämeri-konferenssin , jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Ahvenanmaalle, jossa järjestetään vuoden 2018 Itämeri-konferenssin. 1.3 Pysyvä komitea Pysyvä komitea on IPK:n korkein hallinnollinen elin vuosittain järjestettävien Itämeren parlamentaarikkokonferenssien välillä. Komitealla on pääsääntöisesti neljä kokousta vuodessa, joista yksi järjestetään Itämeri-konferenssin yhteydessä. Brysselissä tammikuussa pidetyssä pysyvän komitean kokouksessa parlamentaarikot keskustelivat mm. Valko-Venäjän ja Ukrainan tilanteesta, EU:n Itämeri-strategiasta ja Itäisestä kumppanuudesta sekä työvoiman liikkuvuudesta. Valtuuskunnan puheenjohtaja Maria Tolppanen aloitteesta kokouksessa käytiin ajankohtaiskeskustelu pakolais- ja maahanmuuttotilanteesta. Huhtikuun pysyvän komitean kokous järjestettiin Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Kokouksen yhteydessä komitean jäsenet tapasivat Valko-Venäjän parlamentin alahuoneen varapuhemies Viktor Guminskin sekä useiden valiokuntien puheenjohtajat (ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Vitali Buskon, ihmisoikeus-, kansallisuus- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Andrei Naumovitšin, valtion rakentamisesta, paikallishallinnosta ja sääntelystä vastaavan komitean puheenjohtaja Valentina Žuravskajan, ympäristö-, ympäristönsuojelu ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen liittyviä asioita käsittelevän valiokunnan varapuheenjohtaja sekä Valko-Venäjän parlamentin itämeri-yhteistyöryhmän puheenjohtaja Alla Naumtšikin). Naumovitšin toimii myös kuolemanrangaistusta käsittelevän työryhmän varapuheenjohtaja. Tapaamiset liittyivät Valko-Venäjän vireillä olevaan tarkkailijajäsenyyshakemukseen. Keskusteluissa käsiteltiin myös maan ihmisoikeuksia, demokratian tilaa ja lehdistövapautta. Tämän lisäksi parlamentaarikot keskustelivat maan opetusministeriön, energiaministeriön, terveys-, liikunta- ja matkailuministeriön sekä luonnonvara- ja ympäristönsuojeluministeriön edustajien kanssa maan kytkeytymisestä Itämeri-yhteistyön rakenteisiin ja tapasi Valko-Venäjän keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Nikolai Lozovikin. Puheenjohtaja Tolppasella oli myös kahdenvälinen tapaaminen Andrei Naumovitšin kanssa, jossa parlamenttien välisten suhteiden lisäksi keskusteltiin mm. Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta, joukkotiedotusvälineiden sekä opposition asemasta. Pysyvän komitean jäsenet Venäjän valtuuskuntaa lukuun ottamatta tapasivat Latvian Minskin suurlähetystössä poliittisesta vankeudesta vapautetun valkovenäläisen Mikalai Statkevitšin sekä Tell the Truth -kansalaisjärjestön varapuheenjohtaja Andrei Dmitrievin. He kertoivat maan poliittisesta tilasta ja oppositioryhmittymiensä tavoitteista. Ao. opposition edustajat katsoivat, että maan parlamentaarikoilla tulisi olla Valko-Venäjän demokratia- ja ihmisoikeusvajeesta huolimatta toimivat keskusteluyhteydet myös länteen. 6

7 Puheenjohtaja Tolppanen tutustui Minskissä Suomen suurlähetystön pienprojektivaroin tukemaan Healthy Choice kansalaisjärjestö projektiin, jossa tuetaan alkoholista riippuvaisten pääsyä takaisin yhteiskunnan riveihin tarjoamalla säännöllisen työn ja vertaisryhmän, jossa raitistuminen on mahdollista. Valko-Venäjällä alkoholismi on suuri ongelma ja alkoholistien tukitoimia ei ole tarjota riittävästi. Liepājassa, Latviassa toukokuussa pidetyssä pysyvän komitean kokouksessa varapormestari Gunārs Ansiņš esitteli kaupungin kehityssuunnitelmia, liiketoimintamahdollisuuksia sekä matkailupotentiaalia. CBSS:n talousyhteistyöstä, meripolitiikasta ja energiaasioista vastaava vanhempi neuvonantaja Ilja Jermakov kertoi Itämeren alueen sosiaalisen vuoropuhelun foorumi BSLF:n toiminnasta. Komitean jäsenet pohtivat mm. Itämeren alueen sosiaalisen vuoropuhelun foorumi BSLF:n panostusta Riian elokuun lopulla pidettävään 25. Itämeri-konferenssiin, jonka keskeisinä teemoina olivat koulutus ja työvoiman liikkuvuus Itämeren valtioiden alueella. Baltic TRAM -projektin (Transnational Research Access in the Macroregion) johtaja Uwe Sassenberg esitteli alueen johtavien yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä alueellisten kehityskumppaneiden yhteistyöhankkeena toteutettavaa ScienceLink -verkostoa, jonka tarkoituksena on nopeuttaa tieteellisten löydösten muuntamista konkreettisiksi innovaatioiksi. Pysyvän komitean kokouksessa marraskuussa Hampurin liittovaltion parlamentti esitteli puheenjohtajuuskautensa keskeisiä teemoja Itämeren alueen demokratian, kansalaisten ja nuorison osallistamisen sekä kestävän matkailun edistämistä. Hampurin tieteestä ja tutkimuksesta vastaava ministeri Katharina Fegebank piti Itämeren alueen tiedeyhteistyöverkoston tiivistämistä ensisijaisen tärkeänä alueellisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Hän kertoi Itämeren alueen tiedeministereiden tapaamisesta Krakovassa heinäkuussa Tieteestä ja tutkimuksesta vastaavan ministeriön projektipäällikkö Klaus von Leppel nosti esille kansalliset ja alueelliset työpajat, jotka tullaan järjestämään alkuvuodesta 2017, ja joiden tarkoituksena on koota ja luetteloida Itämeren alueen tiedeyhteistyön keskeisimmät mielenkiinnon kohteet, joiden pohjalta laadittaisiin yhteinen Itämeren alueen tiedestrategia. Puheenjohtaja Veera Ruoho korosti kokouksessa, että parlamentaarisen järjestön tulisi uskaltaa katsoa tulevaisuuteen. Ruoho peräänkuulutti konkreettisia toimenpiteitä Itämeren alueen vuoropuhelun vahvistamiseksi kehottaen lisäämään Itämeren valtioiden neuvoston kanssa tehtävää yhteistyötä sekä parlamentaarikoiden ja hallituksen edustajien välistä vuoropuhelua. Yhteystyötä voitaisiin tiivistää mm. lisäämällä hallitusten ja parlamentaarikkojen välistä keskustelua päätöslauselman ajankohtaisimmiksi katsottujen asiakohtien poliittisten suositusten toteuttamisesta sekä järjestämällä Itämeri-konferenssin yhteen keskeiseen ajankohtaiseen teemaan keskittyvien pyöreän pöydän keskustelun Itämeren alueen vastuuministereiden kanssa. Hän toivoi sosiaalisen median hyödyntämistä kustannustehokkaalla tavalla Itämeri-yhteistyön näkyvyyden lisäämiseksi ja halusi tehostaa Itämeren alueen relevanttien nuorisojärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä osallistamalla heidät ja ottamalla heidät lähemmin mukaan parlamentaariseen Itämeri-yhteistyöhön. Tämän lisäksi Ruoho piti Itämeren alueeseen kohdistuvan muuttoliikkeen hillintää, hallintaa sekä kotouttamista ja näihin liittyvää rajat ylittävää yhteistyötä vuosien aloittavan tulevan työryhmän mahdollisina pääteemoina. 1.4 Kestävän matkailun työryhmä Riitta Myller emännöi Kestävän matkailun työryhmän kokouksen maaliskuussa 2016 Helsingissä. Työryhmän jäsenet vierailivat Suomenlinnassa, jossa he kuulivat Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkulalta Itämeren alueella sijaitsevista UNESCO:n maailmanperintökohteista. Takkula esitteli parlamentaarikoille Suomenlinnan matkailustrategiasta, joka rakentuu kestävän matkailun ympärille. Työryhmä kuuli myös Helsingin sataman matkustajasatamista vastaavaa johtaja Kari Noroviitaa sekä satamamestari Antti Pulkkista alusten jätevesien käsittelystä sekä Helsingin sataman parhaista käytänteistä. Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Nina Vesterinen kertoi Suomen kestävän matkailun strategioista ja kokemuksista ja Raija Ruusunen Karelia ammattikorkeakoulusta kertoi Euroopan unionin tuella kehitetystä EuroVelo -polkupyöräreitistöstä, jonka yksi reiteistä mukailee historiallista idän ja lännen rajaa Mustaltamereltä Turkista Barentsinmerelle Norjaan ja ulottuu Suomessa Vaalimaalta Näätämölle (1 700 km). Petroskoissa toukokuussa pidetyssä työryhmän kokouksessa Venäjän federaation vesivaralaitoksen Nevan-Laatokan vesistöalueista vastaava johtaja Anna Kuznetsova raportoi Itämeren tilasta ja ekosysteemistä Kaliningradin alueella. Itämeri-parlamentaarikot esittivät osanottonsa ennen kokousta tapahtuneen Säämäjärven veneturman uhreille ja omaisille. 7

8 Riitta Myller kysyi Kaliningradin jätevesipuhdistamoprojektin tilanteesta ja miten sen saaminen valmiiksi edistäisi Itämeren hyvän tilan saavuttamista alueella ja pyysi lisätietoja Laatokan ja Äänisen tilasta. Kuznetsova vahvisti, että tilanne Kaliningradin vedenpuhdistamon kanssa on ollut erittäin hankala, mutta korosti, että Kaliningradin jätevesipuhdistamon rakennustyöt on nyt saatu valmiiksi ja laitos on määrä ottaa käyttöön tämän vuoden aikana. Vedenpuhdistamon käyttöönottovaihe saattaa kestää jopa yhdeksän kuukautta. Kuznetsovan mukaan Karjalan tasavallan viranomaiset ottavat alueen vesistöjen tilan hyvin vakavasti ja ovat rakentaneet uuden sadevesiviemäröintijärjestelmän. Karjalan tasavallan kulttuuriministeri Alexei Lesonen esitteli Karjalan tasavallan matkailua ja kertoi sen merkittävimmistä vetonauloista: Kižin saaresta, Valamon luostarista sekä Vienanmeren matkailureitistä. Myller totesi myös, että Karjalan tasavallalla on paljon sellaista vesi- ja ympäristömatkailun kaltaista alueellista matkailupotentiaalia, jossa Suomella ja Karjalan tasavallalla olisi paljon annettavaa toisilleen. Lesonen kertoi Venäjän laajentavan omaa Visit Russia -matkailunedistämistoimistojen verkostojaan Euroopassa ja Aasiassa. Erityisesti vesimatkailijamäärät Venäjälle ovat hänen mukaan romahtaneet, vaikka kotimaan matkailu onkin hieman paikannut tilannetta. Työryhmän on määrä julkaista loppuraporttinsa Hampurin Itämeri-konferenssissa, syyskuussa Lokakuun kokous pidettiin Pärnussa kaupungissa järjestetyn Itämeren matkailukonferenssin yhteydessä. Edustajat pohtivat kokouksessa Itämeren alueen matkailun kausiluonteisuutta, eri lähestymistapoja kestävyyteen sekä kansallisten verotuskäytäntöjen ja verokannustimien vaikutusta matkailuun. 2. ARKTISEN ALUEEN PARLAMENTAARIKKOKONFERENSSI Arktiset kysymykset olivat vuoden 2016 aikana näkyvästi esillä niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Suomessa päivitettiin vuoden 2016 aikana kansallisen arktisen strategian tavoitteita. Euroopan komissio julkaisi keväällä aluetta koskevan kolmannen tiedonannon, joka tulee ohjaamaan EU:n toimia arktisella alueella. Samaan aikaan Arktisen ministerineuvoston työ jatkui Yhdysvaltojen toimiessa puheenjohtajana ja Suomen valmistellessa tulevaa, keväällä 2017 alkavaa puheenjohtajuuskauttaan. Kertomusvuonna järjestettiin Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi Venäjän Ulan Udessa. Konferenssin julkilausumassa edustajat antoivat vahvan tukensa Arktisen neuvoston työlle. Edustajat korostivat samalla arktisen alueen ympäristönsuojelun tärkeyttä sekä inhimillisen näkökulman huomioimista. 2.1 Valtuuskunnan toiminta Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta seurasi aluetta käsitteleviä kansallisia ja kansainvälisiä politiikkaprosesseja ja kiinnitti huomiota erityisesti kansallisesti asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Vuonna 2016 valtuuskunta järjesti viisi kokousta. Valtuuskunnan kokouksissa vierailivat asiantuntijoina mm. entinen pääministeri Paavo Lipponen, valtiosihteeri Paula Lehtomäki, arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen (UM) sekä EU:n suurlähettiläs Euroopan neuvostossa Jari Vilén. Valtuuskunta tapasi vuonna 2016 myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Keskustelut keskittyivät tuolloin Suomen tulevaan puheenjohtajuuteen arktisessa neuvostossa sekä sen tarjoaman näkyvyyden hyödyntämiseen Suomen arktisen osaamisen esittelyssä. Valtuuskunta osallistui arktisen neuvottelukunnan kokouksiin Helsingissä ja Kajaanissa. Valtuuskunnan puheenjohtaja otti vastaan myös Arktisen neuvoston sihteeristön edustajat heidän vieraillessaan Suomessa. Lisäksi valtuuskunnan jäsenet osallistuivat asiantuntijoina useisiin aihetta käsitelleisiin keskustelutilaisuuksiin ja seminaareihin. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaan kuuluu kuusi kansanedustajaa: Katri Kulmuni (kesk), puheenjohtaja; Johanna Ojala-Niemelä (sd), varapuheenjohtaja; Tiina Elovaara (ps); Kari Kulmala (ps); Mari-Leena Talvitie (kok) ja Mirja Vehkaperä (kesk). Suomen valtuuskunnan sihteeri Samu Paukkunen valittiin Ulan Uden parlamentaarikkokonferenssin yhteydessä konferenssin pysyvän komitean pääsihteeriksi. 2.2 Parlamentaarikkokonferenssi Ulan Udessa Parlamentaarikkokonferenssit ottavat kantaa arktisiin yhteistyökysymyksiin ja tekevät aloitteita arktisen alueen maiden hallituksille ja erityisesti Arktiselle neuvostolle. Suomen valtuuskunta vastaa konferenssissa tehtyjen päätösten seurannasta kansallisella tasolla. Konferenssiin kuuluvat arktisen alueen maiden parla- 8

9 mentit (Pohjoismaat, Kanada, Venäjä, Yhdysvallat) ja Euroopan parlamentti. Alkuperäiskansojen keskeiset järjestöt ovat pysyviä osanottajia, ja Arktisen neuvoston tarkkailijamaidenkin parlamentit voivat osallistua. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssit järjestetään kahden vuoden välein. Kertomusvuonna konferenssi järjestettiin Venäjällä Ulan Udessa. Konferenssissa käsiteltiin muun muassa arktisen alueen maiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, arktisten alueiden uusia taloudellisia mahdollisuuksia sekä alueella asuvien ihmisten keinoja vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa. Seuraava konferenssi, joka ajoittuu vuodelle 2018, tullaan järjestämään Suomessa. Eduskunnasta konferenssiin osallistuvat arktisen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.) sekä kansanedustajat Tiina Elovaara (ps.), Kari Kulmala (ps.) ja Mari-Leena Talvitie (kok.). Kulmuni toimi alueen ihmisten vaikutusmahdollisuuksia käsitelleen istunnon puheenjohtajana sekä raportoijana taloudellisia mahdollisuuksia käsitelleessä istunnossa. Ulan Udenin konferenssiin osallistui lähes kuusikymmentä kansanedustajaa ja virkamiestä arktisen alueen maista (Pohjoismaat, Kanada ja Venäjä) sekä Euroopan parlamentista. Ainoastaan Yhdysvallat ei tällä kertaa tilaisuuteen ottanut osaa. Myös alkuperäiskansoilla oli edustajansa konferenssissa. Arktisen alueen kasvava taloudellinen merkitys toi Ulan Udenin kokoukseen vieraiksi myös Japanin, Kiinan ja Ison- Britannian parlamenttien edustajia. Konferenssissa hyväksytyssä parlamentaarikkojen julkilausumassa kiinnitettiin erityishuomiota siihen, että arktisen alueen asukkaita tulisi kuunnella paremmin aluetta koskevissa päätöksissä. Liian usein arktinen nähdään yksin luonnonsuojelualueena tai mahdollisena kiistojen kohteena. Tosiasia kuitenkin on, että alueella elää yli neljä miljoonaa ihmistä, ja heille kaikille Arktis on koti. Kansanedustajat korostivat alueen asukkaiden huomioimisen ohella myös luontoarvojen kunnioittamista ja kestävää kehitystä muutoinkin, jotta ekologiset ja sosiaaliset kysymykset eivät jää talouden jalkoihin. Parlamentaarikot esittivät tukensa myös Arktisen neuvoston huippukokouksen järjestämiselle. Arktiselle neuvostolle ja sen puitteissa tehtävälle työlle annettiin samoin vahva tuki. Julkilausumassa mainittuja teemoja on tarkoitus pitää esillä sekä kansallisesti valtuuskuntien, että kansainvälisesti pysyvän komitean toimesta. Pysyvän komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri osallistuvat Arktisen neuvoston ministerikokouksiin sekä niitä valmisteleviin suurlähettiläskokouksiin, joissa heillä on puheoikeus. Komitean johto voi osallistua arktisen neuvoston työryhmien kokouksiin. Pysyvän komitean puheenjohtajan mukaan tätä vaikutusväylää on syytä käyttää aktiivisesti hyväksi, sillä parlamentaarikot ovat ainoita Arktisen neuvoston tarkkailijoita, jotka edustavat kaikkia alueella asuvia ihmisiä. 2.3 Pysyvän komitean kokoukset Parlamentaarikkokonferenssien välillä työtä arktisen alueen yhteistyön edistämiseksi jatketaan valtuuskunnan ja pysyvän komitean kokouksissa. Pysyvän komitean tärkeimmät tehtävät ovat konferenssien valmistelu, johto ja seuranta sekä Arktisen neuvoston parlamentaarinen seuranta. Pysyvän komitean tehtävänä on arktisen alueen yhteistyön edistäminen yleisemminkin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Arktisen parlamentaarikkokonferenssin kansallisten valtuuskuntien puheenjohtajat osallistuivat vuoden 2016 aikana kokouksiin Tukholmassa, Bodøssä ja Ottawassa. Lisäksi Oslossa järjestettiin pohjoismaisten delegaatioiden yhteinen kokous. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.) ja varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) osallistuivat Oslon Stortingetissä järjestettyyn Pohjoismaisten parlamentaarikkojen kokoukseen Kokouksen tarkoituksena oli tehostaa yhteistyötä Pohjoismaiden kesken arktisten kysymysten osalta sekä kartoittaa alueen kehitykseen vaikuttavia trendejä. Valtuuskunnan puheenjohtaja Kulmuni esitti tilaisuudessa Pohjoismaisille parlamentaarikoille Suomen arktisen politiikan prioriteetteja ja alueita, joissa erityisesti Pohjoismaat voisivat yhdessä lisätä yhteistyötä. Tärkeäksi osa-alueeksi Kulmuni nosti alueen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusten ja alueen taloudellisten olosuhteiden ymmärryksen lisääminen. Kulmuni korosti, kuinka aluetta koskevat päätökset pitää voida perustaa tieteelliseen tietoon ja yhteisesti jaettuun tilannekuvaan. Tässä suhteessa esille nostettiin Pohjoismaiden yhteistyön ohella erityisesti Euroopan unionin rooli, sillä arktisena toimijana sillä olisi tarvittavat resurssit tämän tietoisuuden lisäämiseksi. Konkreettisena toimena Kulmuni esitti, että EU:n pitää edistää arktisen tiedostuskeskuksen perustamista, jota on suunniteltu Rovaniemelle jo pitkään ja jolle myös EU:n parlamentti on antanut tukensa. Myös arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi on suhtautunut tähän positiivisesti. Suomen valtuuskunnan jäsenet pyrkivät hyödyntämään tätä laajaa parlamentaarista tukea 9

10 hankkeen edistämiseksi ja esittivät asian yhteistä edistämistä. Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja korosti myös Arktisen neuvoston roolia alueen tärkeimpänä yhteistyöfoorumina. Järjestön roolia korostaa yhteistyön tuloksellisuus sekä se, että Arktinen neuvosto on ainoita kansainvälisiä foorumeja, jossa yhteistyö Venäjän kanssa toimii edelleen poliittisten jännitteiden lisääntymisestä huolimatta. Kokouksessa toivottiin laajasti Pohjoismaiden tiivistävän yhteistyötään arktisissa kysymyksissä. Maiden tavoitteet erityisesti kestävän kehityksen osalta ja ilmastonmuutosten vaikutusten ehkäisemiseksi ovat hyvin samansuuntaiset. Vain yhdessä toimimalla me voimme edistää alueen kehitystä ja hyödyntää nykyistä paremmin sen tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti ja kestävästi, Kulmuni totesi. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontui Tukholmassa Suomea kokouksessa edusti valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni. Kulmuni esitteli kokoukseen osallistuville pohjoisten alueiden kansanedustajille Suomen arktista politiikkaa, keskittyen erityisesti ympäristön suojeluun. Kiinnostusta herätti myös Kulmuni katsaus Suomen arktisesta strategiasta, jonka päivitys tähtää aiempaa konkreettisempiin toimiin. Kokouksessa kuultiin myös Ruotsin näkemyksiä arktisesta politiikasta ja heidän kansallisista painosteistään. Tukholman kokouksessa arktinen komitea valitsi uudeksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Larry Bagnellin Kanadasta. Pysyvän komitean edustajat tapasivat toukokuussa 2016 Bodøssä, jossa tutustuttiin meripelastustoimintaan Bodøn Joint Rescue Coordination Centerissä. Norjan vastuulla on viisi kertaa maa-alueita suuremman merialueen valvonta- ja pelastustehtävät. Taloudellisen aktiivisuuden kuten turismin, öljyn- ja kaasunporauksen sekä kalastuksen lisääntyessä pohjoisilla merialueilla on Norja pyrkinyt vahvistamaan mahdollisuuksiaan vastata suuriin onnettomuuksiin. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman alueen toimijoiden välistä yhteistyötä ja toimivia yhteyksiä. Suomen valtuuskunnan jäsen Kari Kulmala (ps.) toi esille puheenvuorossaan, että Suomessa on vuosikymmenten kokemus jääolosuhteissa tapahtuvista pelastustoimista ja tätä kokemusta on mahdollista hyödyntää laajemminkin arktisella alueella. Erityisesti Pohjoismaiden kesken osaamisen ja kokemusten vaihto on jo hyvällä tasolla, mutta toimintaa voitaisiin vieläkin kehittää. Kokouksessa käytiin lisäksi keskustelua ajankohtaisista arktisista kysymyksistä ja kansallisissa parlamenteissa vireillä olleista arktisista hankkeista. Arktisten alueiden tietoliikenneyhteydet ja tieteellinen tutkimus nousivat keskustelujen pääaiheiksi, kun kansanedustajia arktisen alueen maista kokoontui Kanadan pääkaupungissa Ottawassa järjestettyyn pysyvän komitean kokoukseen. Kokoukset teemat tarjosivat Arktisessa komiteassa Suomea edustavalle Katri Kulmunille (kesk.) oivan tilaisuuden tuoda esiin Suomen arktista osaamista. Suomella on tarjota kehittynyttä teknologiaa, jonka avulla syrjäisten alueiden yhteyksiä voidaan kehittää, Kulmuni mainitsi. Hän korosti myös parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä sekä inhimillisen ulottuvuuden huomioimista arktista aluetta kehitettäessä. Kulmuni tapasi kokouksen yhteydessä Kanadan arktisista asioista vastaavan ministerin Carolyn Bennettin ja senaattori Vernon Whiten. Kanadan hallinnolla oli selkeästi halu lisätä kahdenvälistä yhteistyötä Suomen kanssa. Kulmuni vaihtoi mielipiteitä arktisista kysymyksistä myös Yhdysvaltojen senaatissa Alaskaa edustavan Lisa Murkowskin kanssa. Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyössä arktiset kysymykset nähdään nousevana teemana, kun hallitustenvälisen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle vuonna AASIAN JA EUROOPAN PARLAMENTAARINEN KOKOUS ASEP-kokousten (Asia - Europe Parliamentary Partnership Meeting) tavoitteena on edistää Euroopan ja Aasian maiden parlamenttien yhteistyötä sekä tarjota parlamentaarikoille mahdollisuuksia vaikuttaa ASEMprosessiin. Kokoukset järjestetään kahden vuoden välein, vuorotellen Aasiassa ja Euroopassa. EU:n puheenjohtajamaana Suomi toimi isäntänä vuonna Vuoden 2016 kokouksen isännöi Mongolia. Euroopan ja Aasian maiden parlamentaarikot painottivat Ulan Batorissa järjestetyssä ASEP-konferenssissa vuoropuhelun tärkeyttä. Globaalit haasteet edellyttävät mantereiden rajat ylittävää yhteistyötä ja tiivistä vuoropuhelua. Konferenssin julkilausumassa parlamentaarikot toivat esille ilmaston- 10

11 muutoksen vaikutusten ehkäisemisen tärkeyttä sekä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämistä inhimillisen kehityksen mahdollistamiseksi. Suomen valtuuskunta nosti keskusteluissa esille erityisesti tasa-arvon, naisten aseman ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen merkityksen kestävän kehityksen edellytyksenä. Suomen aloitteesta Pohjoismaiden kantoja koordinoitiin yhdessä ennen kokousta, jotta yhteisesti tärkeinä pidettyjä kysymyksiä voitaisiin nostaa tehokkaammin esiin. Pohjoismaat myös suunnittelivat yhteisen koordinaatiokokouksen järjestämistä ennen Euroopassa vuonna 2018 järjestettävää ASEP-konferenssia. Konferenssin yhteydessä valtuuskunta tapasi Mongolian parlamentin puhemies Zandaakhuu Enkhboldin, joka oli kiinnostunut kuulemaan Suomen toimista talouden elvyttämiseksi. Mongolian haasteena on ollut raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lasku ja talouskasvun nopea hidastuminen. Edustajat nostivat esille Suomen koululutusjärjestelmän merkityksen taloudellisen kehityksen taustalla. PISAmenestys ja koulutusalan yhteistyö on herättänyt Mongoliassa kiinnostusta maan pyrkiessä siirtymään maataloustuotannosta kohti palveluliiketoimintaa. Suomen ASEP-valtuuskunta tapasi konferenssin yhteydessä lisäksi mm. Filippiinien ja Singaporen delegaatiot kahdenkeskisissä keskusteluissa. ASEP-konferenssin jälkeen valtuuskunta järjesti yhdessä Suomi Aasia-Eurooppa kansalaisfoorumin kanssa yhteisen keskustelutilaisuuden, jonka tavoitteena oli kerätä kansalaisjärjestöjen näkemyksiä parlamentaarisessa yhteistyössä. Tilaisuuden avannut varapuhemies Pekkarinen huomautti, kuinka tärkeää vuoropuhelun ylläpitäminen on maanosien välillä. Valtionhallinnon ja parlamenttien välillä tehtävän yhteistyön lisäksi on tärkeää, että myös kansalaisjärjestöt ja yksittäiset ihmiset tiivistävät suhteitaan. 4. VÄLIMEREN UNIONIN PARLAMENTAARINEN YLEISKOKOUS Kertomusvuoden alussa Välimeren unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta kokoontui järjestäytymisistuntoon. Järjestäytymisen lisäksi istunnossa saatiin ulkoasiainministeriöstä suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitiselta katsaus Välimeri unionin ajankohtaisiin asioihin. Erityisesti Eurooppaan suuntautunut laiton muuttoliike ja pakolaisvirrat olivat aiheita, joita valtuuskunta piti tärkeinä esiin otettavina asioina Välimeren unionin yhteistyöelimissä. Kertomusvuoden tärkein tapahtuma oli vuoden 2016 parlamentaarisen yleiskokouksen vuosikokous, joka järjestettiin puheenjohtajamaassa Marokon Tangerissa Kokouksen teema oli Together for a Common Future of the Euro-Mediterranean. Suomesta kokoukseen osallistuivat Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Mika Raatikainen ja varapuheenjohtaja Pertti Salolainen. Yleiskokouksen täysistuntoa leimaava piirre oli se, että Välimeren eteläpuoleiset maat korostivat terrorismin vastaisen työn ja alueen talouskehityksen tärkeyttä kun taas Välimeren unionin eurooppalaisten jäsenmaiden edustajat painottivat pakolaiskriisin hoitamista. Useampi parlamentaarikko oli sitä mieltä, että kooltaan erittäin isoihin mittasuhteisiin kasvanut parlamentaarinen yleiskokous vaatii uudistamista ja kyse on ennemminkin mahdollisuudesta tavata ja käydä dialogia eteläisen ja pohjoisen Välimeren välillä kuin varsinaisesta yleiskokouksesta loppuasiakirjoineen ja päätöksineen. Myös Suomen valtuuskunnan jäsenet pitivät Välimeren unionin parlamentaarisen ulottuvuuden suurimpana antina mahdollisuutta dialogiin erityisesti eteläisen Välimeren maiden suuntaan, mihin Suomen eduskunnallakin on normaalisti vähemmän yhteyksiä. Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin yleiskokouksen alaisten pysyvien komiteoiden kokoukset. Suomella on jäsenyydet poliittisten, turvallisuus- ja ihmisoikeusasioiden komiteassa (pj. Raatikainen) sekä energia-asioiden komiteassa (vara-pj. Salolainen). Poliittisten asioiden komitea ajautui umpikujaan heti kokouksen alkumetreillä Egyptin kieltäytyessä kaikesta yhteistyöstä, koska komitean suositusluonnokseen oli sisällytetty kriittistä tekstiä Egyptin ihmisoikeustilanteesta. Komitean puheenjohtajan useammista yrityksistä huolimatta umpikujaa ei pystytty ratkaisemaan ja ensimmäistä kertaa parlamentaarisen yleiskokouksen historiassa poliittinen komitea ei pystynyt antamaan suosituksia yleiskokouksen päätettäväksi. Suositusten antamisen sijaan komitean puheenjohtaja totesi kokouksen lopuksi, että komiteoiden työmetodit eivät nykyisellään toimi. Tästä oltiin laajalti yksimielisiä ja jatkossa komiteoiden ja ylipäänsä parlamentaarisen yleiskokouksen työmetodeja py- 11

12 ritäänkin uudistamaan ja tehostamaan. Tässä työssä merkittävä rooli on Italialla, jolle yleiskokouksen puheenjohtajuus siirtyi Tangerin kokouksen päätteeksi. Ympäristöasioiden komitean kokouksen pääaihe oli ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset Välimeren alueelle. Jäsenmaiden puheenvuoroissa nostettiin esiin useita tärkeitä sektoreita, joihin seuraavana toiminta vuonna tulisi panostaa: esimerkiksi Tunisia korosti Gabèsinlahden ympäristönsuojeluun tähtäävien projektien tärkeyttä, Egypti vedensaannin turvaamista ja waste to energy ratkaisuja ja Algeria uusiutuvaan energiaan panostamista. Suomen puheenvuorossa nostettiin esiin Itämeren ja Välimeren ongelmien samankaltaisuus ja kerrottiin keskeisimmistä Itämeren puhdistamiseen liittyvistä hankkeista, jotka toimisivat myös Välimerellä. Suomi myös lupasi toimittaa komitean sihteeristölle materiaalia hyödynnettäväksi Välimeren suojelu- ja puhdistamisprojekteissa. Edellisvuosien tapaan Suomen valtuuskunnan osallistuminen komiteoiden kokouksiin yleiskokousten välisenä aika ei ollut budjettisyistä mahdollista kertomusvuonnakaan. Yleiskokouksessa puheenvuoron käyttänyt Välimeren unionin pääsihteeri Fathallah Sijilmassi muistutti unionin sihteeristön Barcelonassa olevan myös parlamentaarikkojen käytettävissä. Marokossa järjestetyn yleiskokouksen yhteydessä Suomen valtuuskunta tapasi Tangerissa toimivan Suomen kunniakonsulin Mr. M Hamed Alaoui n. Keskusteluissa oli erityisesti esillä Marokon tarjoamat merkittävät businessmahdollisuudet cleantech-teollisuudelle sekä pohdinta siitä, kuinka suomalainen teollisuus saataisiin paremmin kiinnostumaan näistä markkinoista. Parlamentaarisen yleiskokouksen yhteydessä Marokko järjesti myös järjestyksessään kolmannen parlamenttien puhemieskonferenssin. Tieto puhemieskonferenssin järjestämisestä tuli myöhään ja yllätyksenä, sillä Välimeren unionin säännöt puhuvat joka toinen vuosi järjestettävästä puhemiesosuudesta ja edellinen oli Portugalin pj-kaudella edellisvuonna. Osanotto puhemieskonferenssiin jäi vähäiseksi. Suomi ei osallistunut puhemiesosuuteen. 5. NATON PARLAMENTAARINEN YLEISKOKOUS Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen-valtuuskunta jatkoi vuonna 2016 samalla kokoonpanolla: puheenjohtaja Ilkka Kanerva, varapuheenjohtaja Eero Heinäluoma, Mikko Savola ja Tom Packalén. 5.1 Kevätkokous Tiranassa Tiranan-kokoukseen osallistui puheenjohtaja Kanerva pois lukien koko Suomen delegaatio. Tiranan kevätkokouksessa pohdittiin uusien Natomaiden - erityisesti Baltian ja Puolan puolustuksen vahvistamista. Naton toiminnan keskiössä on kollektiivisen puolustuksen uskottavuuden lisääminen. Päämäärään pyritään täsmätoimin, jotka eivät tarpeettomasti eskaloi jo muutenkin kireää turvallisuuspoliittista tilannetta. Esimerkiksi Naton nopean toiminnan joukkojen vahvuus on kolminkertaistettu sotilaaseen. Nato on myös lisännyt voimakkaasti harjoitusvolyymiään, vuonna 2015 oli n. 300 erilaista harjoitusta. Nato-Venäjä peruskirjaa tehtäessä vuonna 1997 ajateltiin Venäjän kanssa päästävän strategiseen kumppanuuteen. Nyt tämä maali on karannut: Krim ja Itä- Ukrainan tapahtumat eivät ole business as usual. Venäjän kanssa voidaan tehdä yhteistyötä tietyissä tapauksissa, hyviä esimerkkejä tästä ovat Iran ja Syyria. Naton tulokulmana tulee olla dialogin ja voimannäytön yhdistelmä (dialogue & strength). Keskusteluissa olivat vahvasti esillä myös Naton suositus puolustusbudjettien nostamisesta kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana, sillä vain viisi maata 28:sta täyttää tavoitteen. Puolustusbudjetteja on tarpeen nostaa, rauhanosinkojen aika on ohi. Vahva puolustus on parasta ennaltaehkäisevää politiikkaa. Lisäksi Nato-maiden budjettirakenteen pitäisi olla sellainen, että vähintään 20 % kokonaisbudjetista kohdistetaan materiaalihankintoihin. Kumppanuuskeskustelut, jotka aiempina vuosina saivat paljonkin painoarvoa, olivat tällä kertaa pienemmässä roolissa. Keskusteluissa tuotiin kuitenkin esiin, että Suomi, Ruotsi, Itävalta ovat Natolle tärkeitä kumppaneita. Suomen ja Ruotsin tärkeä asema korostuu erityisesti Itämeren alueella. 5.2 Syyskokous Istanbulissa Syyskokoukseen Istanbulissa marraskuuta 2016 osallistuivat varapuheenjohtaja Eero Heinäluoma sekä edustaja Tom Packalén. Presidentti Erdogan piti kokouksessa puheen, jossa 12

13 hän totesi vallankaappausyrityksen epäonnistuneen surkeasti ja demokratian voittaneen. Vallankaappausyritys toi esiin terrorismin uudet kasvot. Erdogan tulee kitkemään määrätietoisin toimin terrorismin toimintaedellytykset Turkista. Turkissa on 3 miljoonaa syyrialaispakoista, maa odottaa saavansa enemmän tukea tämän haasteen voittamisessa. Turkki jatkaa humanitaarisen tuen jatkamista syyrialaispakolaisille. Nykyistä tukea esim. EU:lta ei voi pitää riittävänä. Istanbulissa tuotiin esiin tarve EU-Nato yhteistyön tiivistämiseen. Hybridiuhat, kyberturvallisuus ja harjoituskoordinaatio ovat asioita, joissa järjestöjen pitää tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen ei ole uhka Natolle. Päinvastoin, Naton puolella eurooppalaisten kykyjen kehittäminen saa paljon vastakaikua. Kokouksessa pohdittiin paljon myös Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputulosta. Keskustelujen henki oli, että vaikka tulos oli yllättävä, näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että USA:n Nato-politiikan linja merkittävästi muuttuisi. Yhdysvaltain vahvaa Nato-sitoutumista tukee myös kongressin molempien kamareiden pitkäaikainen ja vankka Nato-tuki. Naton pääsihteeri Stoltenberg painotti, että Walesissa 2014 ja Varsovassa 2016 vahvistettu Nato-maiden päämiesten tekemä linjaus tavoitella puolustusmenoissa 2 %:n tasoa on viimeistään nyt otettava vakavasti. Positiivisia merkkejä on olemassa. Vuonna 2015 pitkään jatkunut puolustusbudjettien lasku viimeinkin pysähtyi. Natossa on laskettu, että mikäli kaikki 26 Euroopan Nato-maata ja Kanada käyttäisivät 2 % puolustukseen, puolustusbudjetit kasvaisivat yhteensä noin 100 miljardilla dollarilla vuodessa. Tämä olisi enemmän kuin Britannian ja Ranskan vuosittainen puolustusbudjetti yhteensä ja toisi Natolle merkittävästi uusia kykyjä. Nato-maissa on luonnollisesti myös muita rahanreikiä kuin puolustuksen vahvistaminen, mutta järkevä balanssi muiden tarpeiden kanssa on löydettävissä. Stoltenberg toi esiin, että Nato ei hae konfliktia Venäjän kanssa eikä näe Venäjää vihollisena. Nato-Venäjä neuvosto on kokoontunut 2 kertaa vuoden 2016 aikana. Naton toimet itäisten maiden tukemiseksi ovat tarkkaan kalibroituja ja niillä pyritään välttämään Venäjän provosointia. Nato etenee Venäjän suuntaan kahdella raiteella: vahva puolustus ja rakentava dialogi (strong defence & meaningful dialogue). 5.3 Muu toiminta Nato-valtuuskunta osallistui kokonaisuudessaan välittömästi Tiranan-matkansa jälkeen puolustusvaliokunnan vierailuun Berliiniin Valiokunnalle ja Nato-valtuuskunnalle joista kaksi jäsentä on myös puolustusvaliokunnan jäseniä kerrottiin, että Saksan uusi rooli ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana määriteltiin Münchenin turvallisuuspoliittisessa konferenssissa vuonna Uutta näkyvämpää roolia epäiltiin aluksi, mutta Saksa on Münchenin linjausten mukaisesti hakenut itselleen näkyvämpää roolia niin Natossa, EU:ssa kuin sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Saksa tarkastelee uhkakuvakenttää 360 asteen kautta. Pitää olla valmius vastata erilaisiin ja monimuotoisiin uhkakuviin. Saksa ottaa Naton art. 5 ulottuvuuden erittäin vakavasti. Berliinissä kuultu viesti oli, että Naton toimet Baltian ja Puolan tukemiseksi ovat olleet oikein mitoitettuja ja hyvin kalibroituja. Venäjän kanssa on tarpeen käydä dialogia, mutta esimerkiksi sanktioista luopumista ei pidä tehdä, jos Venäjä ei teoin osoita sitoutumistaan Minskin-sopimukseen. Varapuheenjohtaja Heinäluoma osallistui jokavuotiseen transatlanttiseen foorumiin joulukuussa 2016 Washingtonissa, minkä lisäksi hänellä oli kahdenvälisiä kokouksia. Vierailun aikana kävi selvästi ilmi, että America First ajattelu tulee ohjaamaan Trumpin sisäja ulkopolitiikkaa. Trumpin mahdollisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on vaikea sanoa mitään varmaa. Tehdyt nimitykset antavat tiettyä osviittaa valittavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan suhteen, mutta linjakysymyksiin saatetaan joutua odottamaan vastauksia pitkälle ensi vuoden puolelle, 6-12 kuukautta minimissään. Transitio on jokaisen hallitusvaihdon jälkeen ollut lopulta varsin hidas ja sekava prosessi, sinänsä nähdyt alkuvaikeudet eivät ole tavattomia. Neljän tuhannen ihmisen löytäminen uuteen hallintoon joista 650 vaatii senaatin hyväksynnän on vääjäämättä aikaa vievä prosessi. Globaalihaasteiden osalta Trump katsoo erityisesti Kiinan ja Iranin suuntaan. Naton jatkolaajentuminen on jäissä, presidentti Trumpille asia ei ole tärkeä. Trumpin hallinto tulee aiempaa entistäkin ponnekkaammin vaatimaan, että eurooppalaiset nostavat puolustusmenonsa luvattuun 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta burdensharing-argumentti saa entistä enemmän painoarvoa. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruspilarit ovat kunnossa. Suomen toimintaa arvostetaan Washingtonissa Suomi on yksi harvoja eurooppalaisia maita, jotka eivät ole puolustuspuolella esittämässä vaatimuksia Yhdysvaltain suuntaan. Suomen lisäarvo Pohjois-Euroopan vakaudelle on omasta tontistaan huolehtiminen uskottavalla tavalla myös jatkossa. 13