3) Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan (NATO-

Transkriptio

1 Keskuskanslia Eduskuntaryhmille Puhemiesneuvoston asettamat kv-valtuuskunnat Eduskunnan työjärjestyksen 6 :n 1 momentin 11 kohdan mukaisesti puhemiesneuvosto päättää tarvittaessa muusta kuin työjärjestyksen 10 :ssä tarkoitetusta edustajien osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön. Viime vaalikaudella puhemiesneuvosto asetti 1) Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan, 2) Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan, 3) Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan, 4) Euro - Välimeri parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan; ja 5) Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskunnan. Eduskunnan työjärjestyksen 6 :n 1 momentin 11 kohdan perusteella ehdotetaan, että puhemiesneuvosto pyytäisi eduskuntaryhmiä nimeämään kuluvan vaalikauden ajaksi ehdokkaat alla lueteltuihin toimielimiin. 1) Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaan (ARKTSV) kuusi edustajaa, 2) Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaan (IPK) viisi edustajaa ja viisi varajäsentä, 3) Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan (NATO- PA) neljä edustajaa, 4) Välimeren Unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntaan (PAUfM) kolme edustajaa ja heille varajäsenet ulkoasiainvaliokunnan jäsenistä; sekä 5) Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskuntaan (ASEP) kolme edustajaa. Oheisissa liitteissä on lyhyt kuvaus edellä luetelluista valtuuskunnista sekä niiden tehtävistä. Edellä olevan perusteella puhemiesneuvosto pyytänee eduskuntaryhmiä ryhtymään toimenpiteisiin ehdotusten tekemiseksi em. valtuuskuntien asettamiseksi.

2 ARKTISEN ALUEEN PARLAMENTAARIKKOKONFERENSSI Suomen valtuuskunta Ensimmäinen arktisen yhteistyön parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin Reykjavikissa vuonna Arktisen alueen pysyvä parlamentaarikkokomitea (Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region), joka toimii konferenssien johto- ja suunnitteluelimenä, aloitti toimintansa Yhdestoista konferenssi pidettiin syyskuussa 2014 Kanadan parlamentin isännyydessä Whitehorsessa. Konferenssi järjestetään kahden vuoden välein, seuraava Venäjällä Yksi parlamentaarikkoyhteistyön päätavoitteista oli alun perin Arktisen neuvoston perustamisen tukeminen. Tämä kahdeksaa arktista valtiota (Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat) edustava järjestö perustettiin Siitä lähtien parlamentaarikot ovat aktiivisesti pyrkineet edistämään neuvoston työtä. Parlamentaarikkokonferenssin edustajat osallistuvat tarkkailijoina neuvoston kokouksiin ja kutsuttuina vieraina Barentsin euroarktisen neuvoston kokouksiin. Lisäksi konferenssin edustajat osallistuvat Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarisiin foorumeihin. Kanadassa järjestetyn 11. konferenssin pääaiheet olivat: - kestävän infrastruktuurin kehittäminen - arktisen yhteistyön hallinto ja päätöksentekoprosessit - pohjoisten talouksien vahvistaminen - ympäristöpoliittiset haasteet. Konferensseihin osallistuvat arktisen alueen valtioiden kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentti. Tarkkailijoina on lisäksi mukana hallitusten, parlamenttienvälisten järjestöjen, tarkkailijamaiden parlamenttien ja keskeisten kansainvälisten järjestöjen edustajia. Konferenssi hyväksyy Arktiselle neuvostolle ja kahdeksan arktisen valtion hallituksille sekä EU:n komissiolle osoitetun loppuasiakirjan suosituksineen. Pysyvä komitea ja kansalliset valtuuskunnat seuraavat, miten hallitukset toteuttavat loppuasiakirjaa, ja laativat uusia aloitteita arktisen yhteistyön edistämiseksi. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaan kuuluu kuusi kansanedustajaa. Konferenssin ja pysyvän komitean puheenjohtaja on kansanedustaja Eirik Sivertsen Norjasta. Kaikki jäsenparlamentit ovat edustettuina pysyvässä komiteassa. Arktisen alueen alkuperäiskansojen edustajat osallistuvat toimintaan pysyvinä osanottajina. Lisäksi alueella toimivat kansainväliset parlamentaarikkojärjestöt sekä Arktinen neuvosto lähettävät tarkkailijoita komitean kokouksiin.

3 ITÄMEREN PARLAMENTAARIKKOKONFERENSSI (IPK) Suomen aloitteesta vuonna 1991 perustettu Itämeren parlamentaarikkokonferenssi on vähitellen muodostunut Itämeri-neuvoston parlamentaariseksi siiveksi, tosin ilman muodollista kirjaamista. Järjestöön osallistuvat Itämeren kaikkien rannikkovaltioiden sekä Norja ja Islannin parlamenttien ja pohjoismaisten itsehallintoalueiden kansanedustajalaitosten ohella Saksan pohjoiset osavaltiot ja Venäjän alueelliset lakiasäätävät elimet. Myös EP:llä, EN:n ja ETYJ:in parlamentaarisilla kokouksilla on osallistumisoikeus. Parlamentaarikkokonferenssi pyrkii antamaan impulsseja rannikkovaltioiden yhteistyön kehittämiselle sekä pitämään parlamentaarikkoja informoituina hallitustenvälisestä ja kansalaisjärjestöjen välisestä Itämeren alueeseen liittyvästä toiminnasta. Vuosittaisten konferenssien lisäksi pidetään kerran vuodessa laajennettu toimeenpanevan komitean kokous, johon kaikki jäsenparlamentit osallistuvat. Eduskunta on vuodesta 2003 lähtien nimennyt vaalikauden ajaksi valtuuskunnan Itämeren parlamentaarikkokonferenssiin.

4 Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarinen yleiskokous Vuonna 1955 perustettu Naton parlamentaarinen yleiskokous (Nato Parliamentary Assembly) ei ole osa Pohjois-Atlantin puolustusliittoa, mutta yleiskokous antaa Natolle suosituksia, jotka sotilasliiton puolella pyritään ottamaan toiminnassa huomioon. Naton yleiskokouksen painoarvoa korostaa se, että Naton pääsihteeri osallistuu säännöllisesti järjestön kahteen vuosittaiseen pääkokoukseen. Eduskunnasta on osallistunut valtuuskunta Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kokouksiin vuodesta 1998 alkaen. Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kahteen vuosittaiseen pääkokoukseen on viime vuosina aina osallistunut myös Suomen Natolähettiläs. Yleiskokouksen varsinaisia jäseniä ovat kaikkien 28 Nato-maan parlamentit. Suomi on Naton rauhankumppanuusmaana yksi yleiskokouksen 13 liitännäisjäsenestä yhdessä muun muassa Ruotsin, Itävallan ja Sveitsin kanssa. Liitännäisjäsenet voivat käyttää muun muassa käyttää puheenvuoroja, mutta heillä ei ole äänioikeutta eikä myöskään velvollisuutta osallistua järjestön kustannuksiin. Eduskunnan Nato - valtuuskunnan sihteeristön tehtäviä hoitavat puolustusvaliokunnan virkamiehet. Eurooppalaisten liitännäisjäsenten lisäksi Naton parlamentaarisella yleiskokouksella on tiivis yhteistyö Välimeren alueen maiden ja tiettyjen Aasian maiden kanssa (esimerkiksi Japani, Etelä-Korea ja Australia). Erilaisten kumppanuusverkostojen kautta Naton parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan osallistuvat kaiken kaikkiaan yli 50 maan parlamentit. Naton parlamentaarisen yleiskokouksen päätapahtumat ovat joka vuonna toukokuussa järjestettävä kevätkokous sekä marraskuinen syyskokous. Kokouksissa toiminta jakaantuu työskentelyyn viidessä eri komiteassa. Nämä viisi komiteaa ovat poliittinen komitea, turvallisuus- ja puolustuskomitea, talous- ja turvallisuuskomitea, tiede- ja teknologiakomitea sekä siviiliturvallisuuskomitea. Suomen edustajat ovat toiminnassaan keskittyneet kolmen ensin mainitun komitean työskentelyyn, mutta kokousformaatti mahdollistaa joustavan osallistumisen myös muiden komiteoiden kokouksiin. Kahden vuosittaisen pääkokouksen välillä Naton parlamentaarisella yleiskokouksen viidellä alakomitealla on huomattava määrä erilaista toimintaa. Käytännössä komiteat ja niiden alla toimivat 8 alakomiteaa (subcommittee) järjestävät erilaisia tilaisuuksia ja tutustumismatkoja Euro-Atlanttisen alueen maihin.

5 VÄLIMEREN UNIOININ PARLAMENTAARISEN YLEISKOKOUKSEN SUOMEN VALTUUSKUNTA EU:lla on Välimerikumppanuus, ns. Barcelona-prosessi, joka tiivistää yhteistyötä EU:n ja Välimeren alueen maiden kanssa. Välimeren Unioinin-parlamentaarinen yleiskokous (PaUfM) on Barcelona-prosessin parlamentaarinen ulottuvuus. PAUfM (aikaisemmin EMPA) perustettiin vuonna 2003 seuraamaan EU:n Barcelona-prosessia sekä monitoroimaan Euro-Välimeri-kumppanuussopimusten toimintaa. PAUfM:in on tarkoitus antaa parlamentaarisia virikkeitä EU:n ja Välimeren alueen yhteistyön kehittämiseksi, kannanottoja Välimerikumppanuudesta ja kumppanuussopimusten toimeenpanosta sekä suosituksia ja julkilausumia Euro-Välimeri-ministerikokousten harkintaan. Valtuuskunnan jäsenet valitaan ulkoasiainvaliokunnan jäsenistöstä.

6 AASIAN JA EUROOPAN PARLAMENTAARINEN KOKOUS (Asia Europe Parliamentary Partnership Meeting, ASEP) Suomen valtuuskunta ASEP-kokousten tavoitteena on edistää Euroopan ja Aasian maiden parlamenttien yhteistyötä sekä tarjota parlamentaarikoille mahdollisuuksia vaikuttaa ASEM-prosessiin. Kokoukset järjestetään kahden vuoden välein, vuorotellen Aasiassa ja Euroopassa. Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana kokouksen isäntänä vuonna Vuoden 2014 kokous pidettiin Roomassa, ja vuoden 2016 kokouksen isännöi Mongolia. Aasian ja Euroopan yhteistyöfoorumi ASEM (Asia - Europe Meeting) käynnistettiin vuonna 1996 vahvistamaan näiden maanosien välistä vuorovaikutusta. Yhteistyötä toteutetaan kolmella sektorilla: poliittisen pilarin, talouspilarin sekä kulttuuri- ja sosiaalipilarin puitteissa. Suuntaviivoista päätetään joka toinen vuosi järjestettävissä valtionpäämiesten huippukokouksissa. ASEP toimii ASEM-kokousten parlamentaarisena ulottuvuutena. Kokouksiin osallistuvat ASEM-maiden parlamentit ja Euroopan parlamentti (tällä hetkellä 50 jäsenparlamenttia: EU-maat, EP, 16 Aasian maata sekä Venäjä, Australia, Uusi-Seelanti, Norja ja Sveitsi). Suomi oli mukana valmistelemassa ASEPkokouksille säännöt, jotka hyväksyttiin Helsingissä vuonna Helsingin kokouksessa luotiin myös puitteet nykymuotoisille ASEP-kokouksille. Brysselin ASEP-kokous suositteli syyskuussa 2010 työn vahvistamista kansallisella tasolla. Suositusten pohjalta eduskunnan puhemiesneuvosto päätti vakinaistaa ASEP-valtuuskunnan ja asettaa sen vaalikaudeksi. Valtuuskuntaan kuuluu kolme kansanedustajaa. Kokouksissa laaditaan deklaraatio, joka esitellään ASEM-huippukokouksen osanottajille. Rooman kokouksen pääteema oli parlamenttien rooli Euroopan ja Aasian yhteistyön vahvistamisessa, ja keskustelunaiheina taloushallinnon rakenteet sekä kestävä kehitys ja ruokaturva. Suomen ASEP-valtuuskunnan tehtävä on seurata kansallisella tasolla, miten deklaraatiota toteutetaan sekä tehdä aloitteita Aasia Eurooppa -yhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi valtuuskunta osallistuu aktiivisesti seuraavan ASEP-kokouksen ja deklaraation valmisteluun.