PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti

Transkriptio

1 PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti Kylmää kyytiä budjettiehdotuksessa SIVU 20 Älä tingi lounaasta SIVU 23 VESIPELASTUS OPETTAA KOIRAA JA EMÄNTÄÄ SIVU 38 TEEMANA hyvinvointi TILAA jäsenkalenteri TUTUSTU työttömyyskassoihin

2 Tässä lehdessä 42 Tilaa vuoden 2015 jäsenkalenterisi Pääkirjoitus 3 Pardian mielestä 4 Päätoimittajalta 5 puheenaihe Istuminen vaikuttaa terveyteesi 6 Tilastotietoa valtion henkilöstöstä 8 Puheenjohtajalta 9 työnkuva Luotsi tuntee väylänsä 10 Lakinurkkaus 14 Taustaa eläkeneuvotteluista 16 Liittoviikon satoa 18 Budjettiesitys ei lupaa helpotusta 20 teema Kestoaan tärkeämpi lounastauko 23 Alkossa panostetaan työhyvinvointiin 26 Parjattu ja kehuttu monitilatoimisto 28 Vakuutusturvan muutokset 33 Asiaa työttömyyskassoista 34 pardialaiset vapaalla Harrastuksena vesipelastus 38 Vanhan kyläkoulun kunnostus 40 Katsastajan autoharrastus 42 työnkuva Apulaismeteorologi tulkitsee taivasta 44 Kolumni 47 Koulutuskalenteri 48 Robottikäsi ei korvaa ihmistä 50 Svensk resumé 52 Pardian toimiston yhteystiedot 54 Tilaa jäsenkalenteri 56 2

3 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 10. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen , Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 55 ja muut kuin jäsenet marjo.pihlajaniemi@pardia.fi Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2014 Levikki/painos / Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Marjo Pihlajaniemi Ilmoitukset ja laskutus Pardia Viestintä PardiaNyt-jäsenlehti Leena Vesanto, p Marjo Pihlajaniemi, p etunimi.sukunimi@pardia.fi Ilmestymisaikataulu numeroa vuodessa, ilmestymispäivät Nro Aineistopäivä Ilmestyy Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Hyvinvointiin kannattaa panostaa Meissä jokaisessa asuu ainakin pieni siivooja. Järjestelin työhuonettani kesällä ja hämmästyin, kuinka paljon materiaalia minulle oli kertynyt työhyvinvoinnista. Mukana oli myös ajatuksia yksilön näkökulmasta. Totesin, että aineistoa asiasta on paljon ja nykyään sitä löytyy myös helposti sähköisistä välineistä, puhumattakaan sosiaalisesta mediasta. Yleisesti hyvinvoinnilla tarkoitetaan vaurautta ja hyvää terveyttä. Työpaikoilla kyse on siitä, miten jaksaa työssä ja minkälainen työn imu on eli millä mielellä tullaan töihin ja tartutaan toimeen. Mittareitakin on monia, koska hyvinvointi koostuu useista tekijöistä. Osa on mitattavia, osa yksilökohtaisia arvostuksia ja tuntemuksia. Puhutaan sosiaalisesta pääomasta eli esimerkiksi, miten luotamme toisiimme, työpaikan pysyvyyteen, yhteiskunnan palveluihin ja kuinka yhteisöllisiä olemme. Kun organisaatioita uudelleenorganisoidaan vähän väliä, siinä ei ehditä pohtia, miten muutokset todella kannattaisi toteuttaa ja minkälaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hyvinvointiin. Tämä varmasti murentaa sosiaalista pääomaamme. Nyt siis punnitaan työpaikkojen hyvinvoinnin eteen tehty työ. Tiedetään, että hyvinvoiva työntekijä jaksaa myös pidempään työssä ja työelämässä jos työtä vain on tarjolla. Olemme nyt ristiriitaisissa olosuhteissa: työuria yritetään saada pidemmiksi, mutta samaan aikaan joudutaan kaikilta sektoreilta vähentämään työntekijöitä. Ne ovat onnellisia, jotka saavat pitää työnsä. Heillä on muita parempi hyvinvointimahdollisuus, mutta työtaakkakin saattaa kasaantua. Nyt siis punnitaan työpaikkojen hyvinvoinnin eteen tehty työ, hyvät käytännöt, eri toimijoiden yhteistyö ja tukiverkostot. Reilut kymmenen vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan työhyvinvointi ei ole sattumaa. Niissä työyhteisöissä, joissa on tehty pitkäjänteistä työtä asian eteen, voidaan hyvin ja ne menestyvät. Minkälaisia mahdollisuuksia jokaisella meistä on panostaa omaan hyvinvointiin? Positiivinen asenne ja itsensä hyväksyminen auttavat jo pitkälle. On myös tärkeää, että on elämää työn ulkopuolella: harrastuksia, läheisiä ja ystäviä, joiden kanssa puhua. Pettymyksiä ja ikäviä asioista tulee aina vastaan, mutta niille pitää antaa oikeat mittasuhteet ja ottaa sellaisina kuin ne tulevat. Haasta itseäsi asettamalla tavoitteita, mutta tee väliportaiksi pieniä ja helposti saavutettavia välitavoitteita. Kevyt liikuntakin ilahduttaa erityisen tehokkaasti silloin kun mieli on maassa Painotuote Esko Pallaspuro Pardian asiamies 3

4 PARDIAN MIELESTÄ Järjestö on minun puolellani! Pardian jäsenet arvostavat ammattiyhdistysliikkeen tarjoamaa turvaa työelämässä, mutta myös yhteisöllisyys ja oman tietämyksen lisääntyminen työelämästä ovat arvossaan. Tämä kävi ilmi syyskuussa julkaistusta Pardia-paneelista. Järjestäytymiseen on monia syitä. Pardia selvitti järjestäytymisen merkitystä jäsenilleen kyselyllä. Tärkein ammattijärjestöön kuulumisen merkitys (83 % vastaajista) on ilman muuta turvallisuuden tunne. Järjestö pitää minun puoliani työelämässä. Osalle tämä on riittävä syy järjestäytyä, mutta järjestö tarjoaa jäsenilleen myös muuta. Yli 70 prosenttia vastaajista arvostaa yhteisyyttä ja solidaarisuutta sekä yhdessä toimimista yhteisten asioiden edistämiseksi. Lähes yhtä usea katsoo, että järjestöön kuuluminen saa seuraamaan valveutuneemmin ja olemaan ajan tasalla työssä tapahtuvista muutoksista (69 %). Järjestön jäsenyys luo myös uskoa tulevaisuuteen (68 %). Yksityisellä sektorilla työskentelevillä ja erityisesti nuorimmilla jäsenillä korostuu turvallisuuden merkitys. Varttuneemmat vastaajat arvostavat muita enemmän yhteisyyttä ja solidaarisuutta. Työttömät vastaajat kuuluvat järjestöön, sillä järjestö auttaa pitämään yllä ammatti-identiteettiä, myös työttömyyden aikana. Välittömän henkilökohtaisen kokemuksen lisäksi ammattijärjestötoiminnalla nähtiin olevan myös laajempia merkityksiä. Ammattijärjestöjen katsottiin luovan työelämään vakautta ja jatkuvuutta, kun työn ja pääoman välisiä ristiriitoja voidaan ratkaista rakentavasti. Ammattijärjestötoiminnalla luodaan pohjaa myös seuraavien sukupolvien hyvälle työelämälle. Paneelissa kysyttiin myös, kuinka järjestöä voisi tuoda lähemmäksi jäseniään, ja kuinka lisätä yhteisöllisyyttä. Vastaajien lääkkeet ovat hyvin yksinkertaisia. Ensiksikin on tärkeää, että järjestön edustajat ovat aktiivisia, tiedottavat säännöllisesti ja näkyvät työpaikoilla. Järjestön aktiivisuus aktivoi myös jäsenistöä. Yhteisen tekemisen katsottiin lisäävän yhteisöllisyyttä. Vastanneista 78 prosenttia toivoo, että oma järjestö järjestäisi lisää erilaisia tilaisuuksia jäsenilleen. Kyselyn ehdotuksissa nousi esille myös pienimuotoinen paikallinen toiminta. Ei yhteydenpidon ja yhdessä tekemisen tarvitse olla aina niin virallista ja järjestelyjä vaativaa. Tiedotusta voi hoitaa paikallisesti myös suljetuissa sosiaalisen median ryhmissä lyhyillä viesteillä. Samoin järjestön edustajien ja jäsenistön tapaamisia voi järjestää vaikka lyhyinä epävirallisina kahvihetkinä eri työpisteissä. Pardian uusi esittelyvideo Pardian on julkaissut uuden esittelyvideon nimeltään Parasta edunvalvontaa Pardiasta. Löydät sen joko Pardian kotisivulta fi tai YouTube-kanavaltamme Esittelyvideon lisäksi kotisivuilta ja YouTubesta löytyy muita ajankohtaisia videoita. Lukijapalautetta Viime lehden luetuin juttu oli Hyvän mielen työpaikka, jossa käsiteltiin työilmapiiriä, ja miten siihen voi vaikuttaa. Myös venepoliisi Petri Ylösen työstä kertova Valvoja ja pelastaja sai kiitosta. Myös Asiakaspalvelu hankkeesta kertova artikkelikokonaisuus keräsi kommentteja. Palautteita tuli yhteensä 103 kappaletta. Niissä toivottiin muun muassa artikkelia määräaikaisten kohtelusta valtiolla sekä esimerkkejä erilaisista työpaikan palautejärjestelmistä. Monessa palautteessa myös kiiteltiin ja toivottiin lisää eri pardialaisten alojen työnkuvia. Tässä lehdessä esittelemme kaksi ammattia, joihin sääilmiöt kuuluvat kiinteästi: apulaismeteorologi ja luotsi. Muita toivottuja aiheita: Miten saada elämä raiteelleen irtisanomisen jälkeen Ulkomaalaisen kollegan kohtaaminen työyhteisössä Kokemuksia vuorotteluvapaasta 4

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Tilaa kalenteri Olethan huomannut, että vuoden 2015 jäsenkalenterien tilaus on käynnissä? Tilaamiseen tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi tai tämän lehden osoitetiedoista. Kalenterit on tilattavissa saakka. Postitus tapahtuu marras-joulukuun aikana. Katso tarkemmat tiedot lehden takakannesta. Ehdota yhdistysaktiivia vuoden välkyksi Palkinnon arvoinen voi esimerkiksi olla jäsentapahtuma ja -koulutus, joka on kehittänyt jäsenistön osaamista, aktivoinut toimintaan tai auttanut virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä. Toiminta voi olla myös yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä tai perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista. Esittää voit yksilöä tai työryhmää 30.9 mennessä. Lähetä ehdotus TJS Opintokeskuksen kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle tjs-opintokeskus.fi. Pardia on Facebookissa ja YouTubessa Käy tykkäämässä Pardiasta Facebookissa osoitteessa Tutustu osoitteessa pardiary vuorotteluvapaalain uudistuksesta kertovaan esitykseen. Samasta osoitteesta löydät myös Pardian esittelyvideon Parasta edunvalvontaa Pardiasta. Kunnon työ ja reilu työ kuuluvat kaikille Kansainvälisenä Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta juhlitaan kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla kuitenkin muistutetaan, että korjattavaa riittää vielä niin meillä kuin muuallakin. Osallistuminen on helppo tapa osoittaa välittävänsä siitä, missä oloissa meillä ja muualla käyttämämme tuotteet tehdään, stadionit rakennetaan ja työpäivät vietetään. Riittämättömät palkat ja epävarmat työsuhteet ovat arkipäivää sadoille miljoonille työntekijöille ympäri maailmaa. Työperäinen stressi on toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma Euroopassa heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen. Vaikka työpaikkakiusaamisesta on puhuttu jo parikymmentä vuotta, yhä yli suomalaista palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Luku on laskettu kolmen vuoden välein tehtävästä Työ ja terveys -tutkimuksesta. Pureudumme aiheeseen tämän lehden Lakinurkkauksessa. Kunnon työn päivään voi osallistua tekemällä minkä tahansa Korjattavaa riittää vielä niin meillä kuin muuallakin. kunnon työn, jonka sinä tai työyhteisösi koette tärkeäksi. Ei tarvitse miettiä jotain suurta tai ihmeellistä. Tehdään jotain, jolla saamme aikaiseksi hymyjä tai herätetään joku pohtimaan kunnon työtä ja sen ehtoja. Pardiassa on jo vuosia puhuttu hyvästä työstä ja siitä, kun hyvän työyhteisön ja hyvien palvelussuhteiden ehdot toteutuvat niin työnteko sujuu joustavasti ja tuottavasti. Tällöin myös työntekijät voivat hyvin. Me STTK:laiset vietimme syyskuun ensimmäistä viikkoa Reilu työ kuuluu kaikille -teemalla. Myös jokaisella meistä on oma käsityksemme reilusta työstä ja hyvä niin. Mutta kyllä sieltä niitä yhteisiäkin asioita löytyy. Kuten se, että työn ja yksityiselämän pystyy sovittamaan yhteen, saa riittävän palkan, jolla pystyy elämään ja työuran jälkeen odotettavissa on säällinen eläke. Tähän lehteen on kerätty juttuja jäsenten työstä uudessa monitilatoimistossa, laivan köysitikkailla ja sääolojen tulkitsijana. Lisäksi muutama jäsenemme antoi meidän kurkistaa omaan vapaa-aikaansa. Lehden toimituksessa olemme odottaneet uutta eläkeratkaisua, jotta saisimme siitä tietopaketin tähän lehteen. Niin kuin tapana on, niin mitään ei ole sovittu, ennen kuin kaikki osaset ovat loksahtaneet paikoilleen. Palaamme asiaan tarvittaessa vuoden viimeisessä numerossa. Riitta Nieminen 5

6 puheenaihe Istuminen vaikuttaa terveyteesi 6

7 puheenaihe Pää työntyy eteen, silmät siristelevät, selkä pyöristyy. Keho väsyy ja huutaa taukoa. teksti Päivi Vuorivirta / Pardian tiedottaja kuva Rodeo Paikoilleen on helppo jäädä, vaikka se puuduttaa. Liiallisella istumisella on tutkimuksissa havaittu olevan selviä terveyshaittoja, mutta silti istumme päivästä toiseen. Selän ja niska-hartiaseudun vaivat on helppo laittaa istumisen ja näyttöpäätetyöskentelyn piikkiin, mutta istuminen vaikeuttaa myös painonhallintaa. Liikuntafysiologian tohtorikoulutettava Arto Pesola suosittelee istumaan vain 6-8 tuntia vuorokaudessa, mikä on vähän toimistotyötä tekevälle. Istuminen lihottaa Istumisen vähentämisen ja tauottamisen on tutkimuksissa todettu vähentävän sen aiheuttamia epäedullisia vaikutuksia terveyteen. Istumisen terveyshaittoja tutkineen Pesolan mukaan se hidastaa aineenvaihduntaa ja heikentää tuki- ja liikuntaelimistöä. Istuessa suuret lihasryhmät ovat passiivisina. Passiivisten lihasten energiankulutus on alhainen, mikä vaikuttaa koko kehon aineenvaihduntaan eli rasvanpoltto hidastuu ja paino voi kääntyä nousuun, Pesola kertoo. Eikä vain aineenvaihduntaan, vaan istuminen vaikuttaa epäedullisesti myös tuki- ja liikuntaelimistön rakenteisiin. Tavallisella toimistotuolilla istuessa lantio kääntyy luonnollisesti taaksepäin ja selkärangan notko katoaa. Selkä pyöristyy, venyttää lihaksia ja heikentää niiden tukiominaisuuksia. Tällöin selän välilevyjen paine muuttuu epätasaiseksi, eivätkä ne saa tukea selän lihaksilta. Välilevyt ja nivelet rappeutuvat, Pesola selittää. Tuolilla on väliä Arto Pesolan mukaan normityötuoli kelpaa hyvin toimistossa istumiseen, kunhan se on säädetty oikein eikä siinä istu koko päivää. Satulatuoli on hyvä vaihtoehto perustoimistotuolille, sillä siinä vartalon ja reisien kulma suurenee. Lantio pysyy ryhdikkäänä eikä käänny taaksepäin. Pesola kuitenkin muistuttaa, ettei satulatuolissakaan voi istua koko päivää. Koska selkänojaa ei ole, asento saattaa lysähtää vieläkin huonommaksi kuin normaalilla toimistotuolilla istuessa. Tauotus on tärkeässä osassa myös satulatuolissa istuessa. Parasta olisi vaihdella normityötuolin ja satulatuolin välillä, ja miksei kokeilla myös seisomista. Toimistossa voi työskennellä myös seisten Tutkimuksissa on havaittu, että liikunta ei riitä kumoamaan istumisen aiheuttamia terveyshaittoja. Hyvä kunto antaa kuitenkin paremmat lähtökohdat esimerkiksi seisaaltaan työskentelylle. Tuolista pitää siis nousta ylös ja istumista vähentää radikaalisti. Kun lihakset ovat pitkän päivän passiivisina, riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa verrattuna niihin, joilla lihakset ovat päivän aikana aktiivisesti käytössä. Liikunta vähentää istumisen aiheuttamia haittoja, muttei poista niitä kokonaan, Pesola kertoo. Hän kehottaa kokeilemaan seisomista istumisen vaihtoehtona. Myös näyttöpäätetyössä. Seisomisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia istumisen haittojen ehkäisyssä. Seistessä reisilihasten aktiivisuus kasvaa kolminkertaiseksi istumiseen verrattuna. Selkäranka on ryhdikkäässä asennossa, 5 vinkkiä työpäivän tauottamiseen selän välilevyjen paine on tasainen eikä selkä kuormitu samalla tavalla kuin istuessa, Pesola kertaa seisomisen etuja. Hän muistuttaa kuitenkin, että myös seistä voi liikaa. Pitkäaikainen paikallaan seisominen on keholle valtava kuormitus, jos lihaskunto ei ole parhaassa mahdollisessa terässä. Tottumattoman seisojan selkä kipeytyy helposti ja jalat voivat turvota. Myös seistä voi liikaa. Seisomista pitää muistaa tauottaa samalla tavalla kuin istumista. Seisomisellakin on rajansa ja kun huomaa asentonsa lysähtävän, kannattaa istua. Kun keho väsyy seisomiseen, asento ei ole enää ryhdikäs ja lonkat joutuvat koetukselle. Puolesta tunnista tuntiin jaksaa seistä hyvässä asennossa, Pesola laskeskelee. Seisominen vaatii totuttelua, mutta lihaskunto kehittyy nopeasti ja jo muutamassa viikossa seisominen alkaa sujua. Nouse seisomaan tai kävelemään muutaman minuutin ajaksi puolen tunnin välein. Käytä toimiston yhteistä tulostinta. Käy keskustelemassa työkavereidesi kanssa kasvotusten sähköpostittelun sijaan. Kävele täyttämään vesipullosi usein. Pidä kävelypalaveri! Jos pitää keksiä jotain luovaa tai aloittaa kokonaan uusi projekti, kävellessä saa ajatukset rullaamaan paremmin. 7

8 Valtiolla töissä noin ihmistä Vuodesta 2010 lähtien valtion henkilöstömäärä on pienentynyt 1,5 2,7 prosenttia vuosittain. teksti Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö Valtion palveluksessa on tällä hetkellä noin henkilöä. Vuonna 2013 valtion henkilöstön osuus työllisestä työvoimasta oli 3,3 prosenttia, palkansaajista 3,8 ja julkisesta sektorista 15,8 prosenttia. Vuonna 2013 välittömästi valtion palveluksessa olevan henkilöstön työvoimakustannukset olivat 4,7 miljardia euroa eli 8,5 % valtion menoista ja 2,3 % bruttokansantuotteesta. Valtion virastot hoitavat valtiontalouden, yritystoiminnan ja kansalaisten kannalta keskeisiä ydintoimintoja. Eniten valtion henkilöstöä työskentelee turvallisuusalalla, joka kattaa henkilöstöstä 40 prosenttia. Muita ovat elinkeinotoiminnan palvelut (16 %), tutkimustoiminta (11 %), valtiovarainhoito ja vakuutus- ja rahoituspalvelut (8 %), oikeustoimi (8 %) ja ministeriötason toiminta (7 %). Viime vuosikymmeninä valtion budjettitalouden virastot ja laitokset, niiden tehtävät ja henkilöstö ovat muuttuneet merkittävästi. Henkilöstön määrä on vähentynyt yhtiöittämisten, liikelaitostamisten ja henkilöstön vähentämisohjelmien kuten tuottavuusohjelman vuoksi vuosien välisenä aikana henkilöstä henkilöön. Viimeisin suuri muutos oli yliopistojen siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 2010 alussa. Valtiolla korkea koulutustaso Valtion henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjattiin erityisillä palkkaohjelmilla (Valpas) ja palkkausjärjestelmien käyttöönoton nopeutuksella 2000-luvulla. Pardian mielestä palkkauksen nousu on myös seurausta valtion henkilöstön muuttuneesta tehtävä- ja koulutusrakenteesta. Tukitehtävistä on vähennetty ja ulkoistettu henkilöstöä viimeisten 15 vuoden ajan. Jäljelle jääneissä tehtävissä vaaditaan korkeaa koulutustasoa. Lähde: Suhteellinen ansiokehitys sektoreittain vuodesta 1980 (kaikki palkansaajat = 100 ja ATI 1980 = 100) UPJ:n nopeutus Valpas I-IV valtio kunnat yksityinen kaikki grafiikka Aki Nieminen / Pardian asiamies

9 PUHEENJOHTAJALTA Eläkejärjestelmän on uudistuttava Tätä kirjoitettaessa neuvotteluja eläkejärjestelmän uudistamisesta on käyty nyt noin puoli vuotta, joista viimeinen kuukausi hyvin tiiviisti. Olemme odottaneet neuvottelutulosta työmarkkinajärjestöiltä jo useiden viikkojen ajan. Valmista on toivottu tulevan milloin hallituksen budjettiriiheen mennessä, milloin ennen mystisten luottoluokittajien saapumista Suomeen. Ehkäpä tämän kirjoituksen julkaisuun mennessä ratkaisu jo onkin syntynyt, mutta varmuutta asiasta ei vielä ole. Joku saattaisi kysyä, mikä siinä voi olla niin vaikeaa, ettei valmista saada aikaiseksi? Eikö ratkaisua todellakaan voisi saada valmiiksi lyhemmässäkin ajassa? Vastaus on yhtälailla ympäripyöreä kyllä ja ei. Kyllä ratkaisuun voitaisiin päästä huomattavastikin lyhyemmässä ajassa, jos eri osapuolten välisistä tavoitteista voitaisiin helposti sorvata kompromissi. Ja ratkaisu olisi löydettävissä nopeassa aikataulussa, jos haettaisiin yksinkertaista mallia, joka ei ottaisi huomioon erilaisia elämäntilanteita, työelämän kehittämistä ja työurien tosiasiallista pidentämistä. Ratkaisua puolestaan ei synny helposti, jos halutaan tehdä sellainen malli, jossa ei tule väliinputoajia, mikään ikäluokka tai ammattiryhmä ei kärsi kohtuuttomasti, ja joka sopivasti täyttää kaikkien osapuolten tavoitteita. Tällaisen mallin rakentaminen vie aikaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että nyt ollaan tekemässä tämän vuosikymmenen tärkeintä palkansaajia koskevaa sosiaalipoliittista uudistusta. Kaikkien kannalta on parempi, että ratkaisu syntyy huolellisen harkinnan ja neuvottelun pohjalta. Eläkejärjestelmän uudistamista on katsottava ennen kaikkea kokonaisuutena. Pardia on neuvotteluissa pitänyt tärkeänä erityisesti muutamia asioita. Ensinnäkin meidän mielestä eläkkeiden rahoitus on uudistuksessa toteutettava siten, että eläkejärjestelmässä oleva pieni rahoitusvaje saadaan täytettyä jo aivan lähitulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että emme siirrä rahoitusvajetta nuorille sukupolville, jotka sitten joutuisivat sen paikkaamaan joko huomattavan korkeina eläkemaksuina tai vastaavasti eläke-etuuksiensa leikkauksina. Toiseksi olemme korostaneet, että ratkaisun pitää sisältää joustoelementtejä työelämän loppupäähän. Näitä ovat muun muassa työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu työttömyysputki sekä jonkinlainen mahdollisuus osittaisen eläkkeeseen. Lisäksi olemme tukeneet vahvasti tavoitetta rakentaa malli pitkän työuran joko fyysisesti tai henkisesti raskaissa tehtävissä työskennelleille jäädä eläkkeelle hiukan ennen varsinaista eläkeikää. Monia muitakin kysymyksiä eläkeneuvotteluissa on ollut esillä. Mahdolliseen lopputulokseen saattaa sisältyä myös vanhuuseläkkeen alaikärajan vaiheittainen nosto. Tämä on toki ikävä asia, eikä varmasti mieluinen yhdellekään palkansaajapuolen neuvottelijalle tai päättäjälle. Tästä huolimatta eläkejärjestelmän uudistamista on katsottava ennen kaikkea kokonaisuutena. Tällöin keskeisintä on se, että järjestelmän tulevaisuus turvataan niin etuuksien kuin rahoituksen osalta. Tämä ylläpitää myös eläkelupauksemme nuorille. Sen, että tulevatkin työntekijäsukupolvet voivat luottaa saavansa kohtuullisen eläkkeen työuransa päätteeksi. Niko Simola 9

10 TYÖNKUVA Väyläkartta päässä Luotsaus ei ole hätähousun hommaa, sillä sää ja laivat eivät noudata minuuttiaikataulua. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Kim Öhman 10

11 TYÖNKUVA Luotsin työssä meri määrää tahdin. Silti Jouni Räty ei kyllästy siihen, sillä myös vapaalla hän suuntaa mielellään vesille. 11

12 TYÖNKUVA Laivoihin nouseminen ja niistä laskeutuminen vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Säiliöalus Torm Aslaug odottaa Sköldvikin satamassa lähtölupaa. Luotsi Jouni Räty, 43, on tullut paikalle sovittuun aikaan ja hinaajat Ahti ja Esko ovat asettuneet paikoilleen. Paperityöt ovat kuitenkin vielä kesken. Tässä työssä ei hätäily eikä hoputtaminen auta. Vaikka luotsi on tilattu vasta kahta tuntia ennen lähtöaikaa, voi vielä viimehetkellä tulla muutoksia. Esimerkiksi lastissa voi olla jotain lisäselvitettävää. Joskus lähtö voi siirtyä jopa päivillä. Nyt Torm Aslaug pääsee lähtemään vajaa tunti myöhässä. Räty siirtyy laivan komentosillan siivelle nähdäkseen paremmin. Sieltä hän antaa ohjeita radiopuhelimen kautta hinaajille ja suullisesti vieressä seisovalle laivan kapteenille. 183 metrinen Torm Aslaug aloittaa matkansa kohti Kanadaa. Sitä ennen on kuitenkin selvittävä avomerelle ja sen vuoksi Räty on mukana. Hän on koulutukseltaan merikapteeni ja viettänyt vuosia töissä laivoissa. Koulutuksen ja kokemuksen lisäksi Rädyllä on päässään arvokas tieto: miten 10,7 metrin syväyksessä oleva laiva ohittaa turvallisesti saariston karit ja matalikot. Parasta aikaa ruorissa Väylä ja sen ympäristö on luotsilla piirrettynä päähän niin tarkasti, että selkeänä kesäpäivänä Rädylle riittäisi pelkkä maiseman seuraaminen. One seven zero, Räty sanoo. Ruorimies toistaa luvun ja hakee Rädyn pyytämää kurssia. Räty siirtyy laivan kääntämisen jälkeen sisätiloihin ja alkaa seurata tutkasta sekä komentosillan ikkunasta matkan etenemistä antaen välillä uuden kurssin. Laivoissa ja niiden laitteissa ei ole mitään standardisointia, mutta ennakkotietojen ja pienen tutustumisen jälkeen niiden ohjaus onnistuu Rädyltä. Vastuu laivasta on miehistöllä ja kapteenilla, mutta luotsi on mukana asiantuntijana. Laivan koko ja miehistön kokemus ratkaisevat, antaako hän ohjeita vierestä kapteenille ja ruorimiehelle vai ajaako itse. Laivan ohjaamisessa Räty käyttää niin omia silmiään kuin laivan navigointijärjestelmää. 12

13 TYÖNKUVA Juuri laivan ohjaaminen on Rädylle paras osa luotsin työtä. Laivan päällystöllä ison osan ajasta vie paperityöt. Luotsi vain nousee laivaan, ohjaa sen satamaan tai avomerelle, kirjoittaa nimensä papereihin ja poistuu laivasta. Haastava talvi Öiset herätykset pimeällä, kovat tuulet ja kylmyys ovat Rädyn mielestä työn ikäviä puolia. Täysin ymmärrettävää, sillä harva meistä haluaisi lähteä merelle keskellä yötä kiipeilemään jäätyneissä köysitikkaissa. Toisaalta lämpiminä, tyyninä kesäpäivinä moni vaihtaisi työnsä ilomielin luotsin kanssa. Yleensä Emäsalossa luotsilla on ohjattavana vuorokaudessa kaksi laivaa, mutta määrä vaihtelee aivan kuten yhden työtehtävän kesto. Talvisin yksi luotsauskeikka kestää keskimäärin kuusi tuntia. Silloin luotsiveneessä istuessa ehtii puhua asian jos toisenkin, sillä jo pelkkä matka paikan päälle vie yli tunnin. Toisaalta kesä ja kevät tuovat taas tasoitusta. Erityisesti kova tuuli ja jäät vaativat luotsin erikoisosaamista. Jääajoa voi opetella kirjoista ja simulaattorilla, mutta jos sitä ei ole koskaan käytännössä tehnyt, se on vaikeaa. Luotsiliitto Jäsenmäärä 149, järjestäytymisaste lähes sata. Luotsiliittoon kuuluvat luotsit, jotka ovat merikapteeneja sekä luotsinvälittäjiä. Luotsiliitto täyttää 100 vuotta parin vuoden päästä. Työaikaa koko viikko Luotsin ei tarvitse koputella merkittävästi rannekellon lasia työajan loppumisen merkitsemiseksi, sillä aika loppuu harvoin kesken. Luotsit nimittäin työskentelevät viikon putkeen ja pitävät päälle viikon vapaata. Työvuoro alkaa maanantaina puoliltapäivin ja kestää tasan viikon. Luotsiasemalla asutaan koko viikko. Sieltä löytyvät sängyt, suihkut ja yhteisestä talouskassasta ostetaan jääkaappi täyteen. Sauna lämpiää melkein joka ilta, rakennuksessa on punttisali ja olohuoneessa on televisio ja kirjoja. Itse tosin asun niin lähellä, että ehdin käydä viikon aikana piipahtamassa myös kotona. Täysvahvuus Emäsalossa on kuusi, mutta lomien takia paikalla on yleensä neljä luotsia. Luotsien lisäksi asemalla asuu luotsiveneen kuljettajat, sillä luotsit eivät itse aja luotsivenettä. Odottelua ja lepoa Arki luotsiasemalla on odottelua. Seurataan luotsaustilauksia ja valmistaudutaan seuraavaan keikkaan. Luotsaustehtävät voivat tulla mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja aikataulut muuttuvat usein. Kun on mahdollisuus, niin silloin nukutaan. Lepoajoista täytyy pitää huolta, sillä luotsaamaan ei voi lähteä liian väsyneenä. Luotsien keski-ikä on korkea, sillä luotsin pitää olla koulutukseltaan merikapteeni ja työkokemusta laivoilta on löydyttävä. Luotsiasemalla on seurattu tarkasti eläkekeskustelua. Yleisen eläkeiän nosto huolestuttaa Rätyä ja muita luotseja. Laivoihin nouseminen ja niistä laskeutuminen varsinkin vaikeissa olosuhteissa vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Meille ei ole myöskään olemassa korvaavia tehtäviä, joihin voisi siirtyä viimeisiksi vuosiksi. Luotsien fyysistä kuntoa seurataan joka toinen vuosi tehtävällä terveystarkastuksella. Sen tarkoitus on antaa ensisijaisesti työkaluja oman kunnon ylläpitämiseen, mutta periaatteessa lääkäri voi ilmoittaa, ettei kunto riitä enää työtehtävän hoitoon. Toimintasankarina Vaikka työ on muuten rauhallista ja sisältää paljon odottelua, laivasta poistuminen muistuttaa enemmän toimintaelokuvan kohtausta. Noutamaan tullut luotsivene ajaa liikkuvan laivan kylkeen, miehistö laskee köysitikkaat alas ja Räty laskeutuu laivan kylkeä pitkin veneeseen. Kädenheilautus ja matka kohti Emäsaloa alkaa. Sinne menee noin tunti, Torm Aslaugilla riittää merta kynnettäväksi vielä kahdeksi viikoksi. 13

14 LAKINURKKAUS Rikos työpaikalla? jääkö kiusaaja kiikkiin? Tällä palstalla Pardian lakimiehet ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tai artikkeli toiveita voi lähettää osoitteeseen Palkansaajajärjestö Pardia, Lakinurkkaus, Ratamestarinkatu 11, Helsinki tai lakimiesten sähköposti osoitteisiin PÅ SVENSKA Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan, medlemssidor Tolkning av lag och avtal. Palkkatyötä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan eli niin sanotun direktio-oikeuden alaisuudessa. Työnantajalla on laaja oikeus määrätä työn tekemisen ajasta ja paikasta sekä työn yksityiskohtaisesta suorittamisesta. Vallan vastapainona työnantajan asemaan liittyy myös vastuita ja velvollisuuksia. Työantaja vastaa työturvallisuudesta Työturvallisuuslaki on yksi keskeisimmistä palkkatyötä sääntelevistä laeista. Siinä työnantajalle asetetaan velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön sekä työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Hänen on myös selvitettävä järjestelmällisesti työn aiheuttamia vaaroja työntekijöiden turvallisuudelle sekä terveydelle ja tunnistettava sekä mahdollisuuksien mukaan poistettava niitä. Terveydellä tarkoitetaan laissa sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Erityisesti henkistä terveyttä koskee työturvallisuuslain 28. pykälä, jossa työnantajalle on asetettu velvoite asiasta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin poistaa tai vähentää työyhteisössä ilmenevää häirintää tai epäasiallista kohtelua. Yleiskielessä puhutaan usein työpaikkakiusaamisesta, joka käytännössä vastaa laissa olevia häirinnän ja epäasiallisen kohtelun käsitteitä. Työpaikkakiusaamisen kannalta tärkeä on myös työturvallisuuslain 25. pykälä. Sen mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran vähentämiseksi, jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla. Esimerkiksi pitempiaikaisissa sairauspoissaolotilanteissa työnantajan tulee selvittää, onko taustalla työntekijän liiallinen kuormittuminen ja mahdollinen kiusaamistilanne. Työturvallisuusrikos Työturvallisuuslaissa säädettyjen velvoitteiden tehosteeksi on rikoslaissa säädetty työturvallisuusrikoksesta. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai antaa niiden vastaisen tilan jatkua, on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Jos työturvallisuuden laiminlyönnistä aiheutuu työntekijän kuolema tai vähäistä vaikeampi vamma, voi työnantajalle tulla lisärangaistus vielä erikseen kuoleman- tai vammantuottamuksesta. Työturvallisuusrikokseen voi syyllistyä, jos työnantaja sallii työpaikkakiusaamisen jatkua ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin. Käytännössä työturvallisuusrikoksen selvittäminen näissä tilanteissa ja työpaikkakiusaajan saaminen rikosoikeudelliseen vastuuseen ei ole ongelmatonta. Langettaviakin tuomioita käräjä- ja hovioikeuksissa on nähty, mutta tuomioistuimiin saakka sellaisia juttuja menee harvoin. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tarkemmin eritellä tuomioistuinten yksittäisiä ratkaisuja. Työpaikkakiusaaminen voi tulla tuomioistuimessa käsiteltäväksi myös ilman rikosperusteista vaatimusta pelkän vahingonkorvausvaatimuksen perusteella. Sellaisessa asiassa Korkein oikeus antoi viime kesänä mielenkiintoisen ennakkopäätöksen (KKO:2014:44). Tapauksen yksityiskohtia on käsitelty Pardian kotisivuilla Edunvalvonta Oikeustapauksia. Kokonaisuudessaan 14

15 LAKINURKKAUS kyseinen tuomio löytyy Finlex-tietopankista. Tuomitseminen edellyttää, että tekijä on tehnyt laissa rikokseksi määritellyn teon tietoisena siitä, että menettely on kiellettyä. Työturvallisuusrikoksessa riittää, että työnantajan edustaja on toiminut huolimattomasti eli tahallisuutta ei välttämättä edellytetä. Toisaalta rajanveto työnantajan direktio-oikeuteen kuuluvien lainmukaisten toimien ja epäasiallisen kohtelun välillä on usein kuin veteen piirretty viiva. Monet esimiehen ikävältä tuntuvat määräykset perustuvat täysin lainmukaiseen työn johto- ja valvontaoikeuden käyttöön. Epäasiallista on tällöinkin työntekijöiden kohtelu epäyhdenvertaisesti tai syrjivästi. Myös työhön liittymättömiin asioihin puuttuminen on yleensä epäasiallista. Esimerkiksi esimiehen huomauttelut työntekijän pukeutumisesta, meikkaamisesta tai hiusten tyylistä ovat lähtökohtaisesti asiattomia. Lisäksi asioiden esittämistapa ja esimiehen käyttäytyminen (esimerkiksi huutaminen) saattaa vaikuttaa siihen, pidetäänkö kohtelua epäasiallisena. Työturvallisuusrikos luokitellaan rikosoikeudessa niin sanottuihin laiminlyöntirikoksiin. Työturvallisuusmääräysten noudattamatta jättäminen on rangaistavaa. Rikokseen syyllistyy työnantajaorganisaatiossa tällöin se, jonka tehtäviin työturvallisuusmääräysten noudattaminen kuuluu, eli yleensä lähiesimies. Ylempi esimies voi myös syyllistyä työturvallisuusrikokseen, jos alempien esimiesten perehdytys tai valvonta on laiminlyöty tai jos työnantajaorganisaation vastuusuhteet ovat epäselviä. Syytön, kunnes toisin todistetaan Länsimaisessa oikeusperinteessä noudatetaan niin sanottua syyttömyysolet- tamaa, joka on kirjattu myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Langettavan tuomion antaminen edellyttää epäilyksetöntä näyttöä tekijän syyllistymisestä laissa säädettyyn rikokseen. Työpaikkakiusaamistilanteissa työnantajan edustajan toiminnasta saatu näyttö eli todistajien kertomukset ovat usein ristiriitaisia, jolloin tuomioistuin joutuu arvioimaan niiden luotettavuutta. Eri ihmiset saattavat kokea samanlaisen käyttäytymisen täysin eri tavoin. Se, mikä on toiselle hyökkäävää ja rähjäävää käytöstä, saattaa toisen mielestä olla ainoastaan persoonallinen tapa ilmaista mielipiteitään. Oikeuskäytännössä on katsottu, että esimiehen oman luonteen peruspiirteitä ei välttämättä voida täysimittaisesti laskea asianomaisen vahingoksi. Vaarantuuko työntekijän terveys? Epäasiallisen kohtelun tulee työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttääkseen olla terveyttä vaarantavaa. Varsinaista terveyden menettämistä ei siis edellytetä. Jos esimiehen laiminlyönnistä ei aiheudu minkäänlaista terveyden menettämisen vaaraa, ei kysymys ole laissa tarkoitetusta työturvallisuusrikoksesta. Tätä kutsutaan rikosoikeudessa kausaaliyhteydeksi. Se tuo harkintaan mukaan myös lääketieteellisen arvioinnin. Lääkärinlausunnoilla on siten tärkeä merkitys Rangaistukseen tuomitseminen on hankala oikeudellinen kysymys. työpaikkakiusaamistilanteiden rikosoikeudellisissa ratkaisuissa. Alttius sairastumiseen, esimerkiksi masennukseen, saattaa olla eri ihmisillä erilainen, mikä osaltaan vaikeuttaa työnantajan edustajan menettelyn vaikutuksen arviointia terveyden vaarantamisessa. Lopuksi Työpaikkakiusaamisesta puhutaan nykyisin paljon. Epäasiallisen kohtelun tilanteita pystytään tunnistamaan aiempaa paremmin. Tietoa ja keinoja niiden selvittämiseksi on enemmän saatavilla (esimerkiksi työyhteisösovittelu). Työnantajan edustajaan kohdistettava rikosoikeudellinen vastuu on yksi tapa pyrkiä ennalta ehkäisemään mahdollisia häirintätilanteita työpaikoilla. Rangaistukseen tuomitseminen on kuitenkin rikoslaissa olevasta säännöksestä huolimatta hankala oikeudellinen kysymys, johon lisäksi nivoutuu mutkikkaita ongelmia saatavissa olevan näytön ja lääketieteellisten seikkojen arvioinnissa. Voi siis olla, että kiusaajaa ei ainakaan joka kerta saada kiinni, vaikka työpaikalla olisikin tapahtunut rikos. Tunnettuahan on, että piilorikollisuutta ilmenee kaikilla elämänalueilla. Pekka Pietinen Pardian lakimies 15

16 Taustaa eläkeuudistuksesta Työeläke turvaa toimeentulosi, kun saavutat eläkeiän. kuva Rodeo Työmarkkinaosapuolet ovat kesätauon jälkeen hakeneet viikkokaupalla ratkaisua työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Uudistuksessa on huolehdittava työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamisesta ja riittävän eläketurvan sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistamisesta. Eläkeuudistuksen valmistelussa on käytetty apuna selvitystä edellisen, vuonna 2005 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutuksista. Tavoitteena on turvata, että eläkejärjestelmä pysyy elinajan pidetessä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä. Ketä uudistus koskee? Eläkejärjestelmän uudistus kohdistuu tulevaisuuteen eli se ei kosketa jo maksussa olevia eläkkeitä. Myös jo ansaitut eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Vuoden 2017 eläkeuudistus koskee siis vasta lain voimaan tulon jälkeen karttuvia eläkkeitä. Merkittävät eläketurvaan vaikuttavat muutokset on tapana ottaa käyttöön jonkinlaisen siirtymäajan jälkeen. Näin ihmisillä on aikaa sopeutua tulevaan muutokseen. Eläkkeiden karttumasäännöksiä koskevia muutoksia sen sijaan voidaan tehdä vaikka saman tien. 16

17 Eläkejärjestelmän uudistus kohdistuu tulevaisuuteen. Mihin eläkelakeihin uudistusta sovelletaan? Uudistuksessa neuvottelujen pääasiallisena kohteena on yksityisalojen työntekijän eläkelaki TyEL. Muutokset heijastuvat kuitenkin myös muiden ryhmien eläkkeitä sääteleviin lakeihin, kuten yrittäjien eläkelakiin ja julkisen puolen eläkelakeihin. Niiden muutoksista sovitaan yleensä samassa yhteydessä. Eläkejärjestelmää pyritään pikemminkin yhtenäistämään kuin palaamaan alakohtaisiin erityissäännöksiin. Miksi eläkeuudistusta tarvitaan? Tavoite pitkäjänteisestä ratkaisusta työeläkejärjestelmän uudistamiseksi on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan ( ). Sen mukaan työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota siihen, että elinajanodote on kasvanut arvioita nopeammin ja kasvun odotetaan jatkuvan. Myös huoltosuhteen, julkisen talouden tasapainon sekä työeläkemaksuun kohdistuvan nousupaineen takia työurien pidentäminen nähdään välttämättömänä. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt saavuttivat jo keväällä 2009 yksimielisyyden siitä, että 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odote pyritään nostamaan vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Tämä hallituksen ja järjestöjen yhteinen tavoite on työeläkeuudistuksen keskeinen lähtökohta. Vuonna 2010 eläköitymisiän odote oli 60,4 vuotta. Maaliskuussa 2012 solmitussa työurasopimuksessa ja elokuussa 2013 allekirjoitetussa työllisyys- ja kasvusopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt sitoutuvat neuvottelemaan ja toteuttamaan tarpeelliset toimet asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. EU-komissio on kehottanut Suomea arvioimaan työeläkejärjestelmäänsä ja eläkeikää elinajanodotteen kasvuun pohjautuen. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet neuvottelevansa ratkaisun syksyyn 2014 mennessä. Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Eläke on osa sosiaaliturvaa Suomessa eläketurva koostuu työeläkkeestä, jota kertyy ansiotyöstä tai toiminnasta yrittäjänä kansaneläkkeestä, joka turvaa toimeentulon, jos työeläke on pieni tai sitä ei saa lainkaan takuueläkkeestä, joka varmistaa vähimmäiseläkkeen, jos kansaneläke ja muut eläkkeet eivät siihen riitä. Lakisääteiset eläkkeet turvaavat vanhuuden toimeentulon. Ne takaavat toimeentulon myös silloin, jos joutuu työkyvyttömäksi tai perheen huoltaja tai puoliso kuolee. Työeläkkeitä maksavat työeläkelaitokset. Ne huolehtivat työntekijöiden, työnantajien, yrittäjien ja maatalousyrittäjien maksamista eläkemaksuista. Eläkettä kertyy palkansaajalle suoraan palkan mukaan yrittäjälle työtulon mukaan opiskeluajalta, joka johtaa tutkintoon joistakin sosiaalietuuksista, kuten vanhempainvapaasta ja kotihoidon tuesta sekä ansiosidonnaisilta sairausvakuutus- ja työttömyysjaksoilta. Elinaikakertoimen vaikutus eläkkeen määrään Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoja keskimääräisen eliniän muutoksiin. Jos keskimääräinen elinikä nousee, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Eläketurvakeskus määrittelee elinaikakertoimen joka vuosi erikseen ikäluokalle, joka täyttää tuolloin 62 vuotta. Kerroin määrittyy edellisten vuosien kuolevuustilastojen perusteella, ja se ei enää muutu myöhemmin. Elinaikakerroin kannustaa jatkamaan työuraa. Voit tasoittaa elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta, kun jatkat pitempään työelämässä. Työeläkkeiden rahoitus Työeläkkeiden rahoitus tulee monesta lähteestä: Pääosa rahoituksesta tulee kunkin vuoden työeläkemaksuista, jotka on peritty työnantajilta, työntekijöiltä ja yrittäjiltä. Osa eläkkeiden rahoituksesta tulee aiempina vuosina rahastoiduista eläkevaroista. Valtio osallistuu yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merenkulkijoiden eläkkeiden kustannuksiin. Työnantaja tilittää eläkelaitokseen oman ja työntekijän osuuden työeläkemaksusta. Valtion työntekijöiden eläkkeet rahoitetaan työeläkemaksuilla, joita maksavat valtio ja sen työntekijät. Kuntien työntekijöiden työeläkkeet kustantavat vastaavasti kuntatyönantajat ja -työntekijät. Työeläke on sukupolvien välinen ketju saat pääosan eläkkeesi rahoituksesta nuoremmilta ikäluokilta. Näin työllisyys ja väestön ikärakenne vaikuttavat oleellisesti työeläkejärjestelmään. Eläkeuudistuksen neuvottelutulosta ei ollut syntynyt lehden painoon mennessä. Katso ajankohtaiset tiedot sivulta 17

18 Reilu työ kuuluu kaikille teksti ja kuvat Pardian viestintä Syyskuun ensimmäisellä viikolla STTK kiersi yhdessä jäsenliittojensa kanssa eri puolilla Suomea keskustellen järjestäytymisen merkityksestä ja sen uusista muodoista. Pardia osallistui STTK:n järjestämiin tapahtumiin ja sen lisäksi Pardialla oli kolme omaa tapahtumaa: työpaikkavierailut ja elokuvaillat Jyväskylässä ja Kouvolassa sekä feissaus Pasilan asemalla Helsingissä. Lisäksi Pardian aluetoimikunnat ja jäsenjärjestöt järjestivät tapahtumia eri puolilla Suomea. Jyväskylä: Maistraatti palvelee monessa elämäntilanteessa Pardian puheenjohtaja Niko Simola tapasi lounaalla Sisä-Suomen maistraatissa maistraatin päällikön sijaisen henkikirjoittaja Martti Haapalaisen. Mukana olivat myös Pardian jäsenjärjestön Prounionin jäsenet varaluottamusmies Mari Kallio ja työhyvinvointiryhmän jäsen Rea Pönkkä. Kallio ja Pönkkä työskentelevät molemmat maistraatissa tarkastajina. Sisä-Suomen maistraatti toimii kolmessa yksikössä: Jyväskylä, Tampere ja Mänttä- Vilppula. Jyväskylässä työskentelee noin 30 henkilöä. Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa ja vastaavat muun muassa alueensa väestötietojärjestelmästä, holhousasioista, kauppa ja -yhdistysrekisteristä ja valtakunnallisesta kuluttajaneuvonnasta. Lounaalla keskusteltiin maistraattien tekemästä työstä, työn muutoksesta ja esimerkiksi Asiakaspalvelu2014-hankkeen pilotoinnin alkamisesta syyskuussa. Maistraattien toimipisteiden lakkauttamisen myötä työmatkat ovat pidentyneet osalla henkilöstöä merkittävästi. Videoyhteyksiä käytetään paljon, ja ne helpottavat asiointia esimerkiksi Tampereen ja Jyväskylän välillä. Rea Pönkän tuntuma oli, että pitkää työmatkaa jaksaa kulkea pari vuotta, muttei pidempään. Maistraatissa kuulimmekin henkilöstöltä, että matkustamisen vaihtoehtoina on joko muutto, kakkosasunnon hankinta tai työpaikan vaihdos. Etätyön lisääntymisen esteenä tuntuvat olevan ainakin tietojärjestelmät ja niiden tietoturvakysymykset. Kiertokävely maistraatin työpisteissä ja -huoneissa avasi hyvin siellä tehtävää työtä. Väestötietojärjestelmään tehdään esimerkiksi lapsen nimeämiseen kuuluvat asiat, maistraatissa vihitään ja sieltä saa virkatodistuksia esimerkiksi perunkirjoituksia varten. Kouvola: Kelassa ergonomiaan kiinnitetään huomiota Puheenjohtaja Niko Simola vierailu Kouvolan Kelassa alkoi yhteisellä lounaalla, johon osallistui vakuutuspiirin johtaja Kimmo Ruuskanen, apulaisjohtaja Merja Kontula, palvelupäällikkö Mari Harju sekä vierailua organisoinut yt-valtuutettu Helena Priha. Lounaalla keskusteltiin budjettihaasteista ja 18

19 mukana ollut johto totesi, että tiukentuva rahatilanne haastaa miettimään uusia toimintatapoja. Pöydässä puhuttiin myös Kotkan toimipisteestä, joka on tällä hetkellä väistötiloissa. Kontula kertoikin vievänsä sinne tuliaisiksi stereot, joilla saadaan parannettua väliaikaisten tilojen palvelukohtaamisten yksityisyyttä. Lounaan jälkeen Simola tutustui käytännössä kelalaisten työskentelyyn. Hän antoi kiitosta erityisesti työergonomian huolehtimisesta työtiloissa: useissa työpisteissä oli mahdollisuus säätää pöydät sopivalle korkeudelle ja perustuolin lisäksi vaihtoehtona oli seisominen ja satulatuoli. Simola pääsi myös mukaan päivän keppijumppaan, jota aktiivit vetävät toimistossa. Mari Harju kertoi, että asiakaspalvelussa keskivertoasiakas vaatii enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Tämä johtuu kahdesta asiasta: sähköisten palveluiden käytön yleistyttyä paikalle tulee enemmän ihmisiä, joiden ongelmat ovat monimutkaisempia. Kela myös pyrkii palvelemaan asiakkaitaan kokonaisvaltaisemmin, eli kartoitetaan samalla käynnillä myös muiden Kelan palveluiden tarve. Tästä on tullut paljon kiitosta, sillä se vähentää käyntikertoja ja antaa vinkkejä, mihin Kelan palveluihin asiakas on oikeutettu. Kouvolan kelalaiset ottivat Pardian puheenjohtajan mukaan keppijumppaansa. Sisä-Suomen maistraatin työhyvinvointiryhmän jäsen Rea Pönkkä (oik.) ja varapääluottamusmies Mari Kallio. Maistraatissa on huoneisto, jossa vihitään kolmena päivä viikossa. THHL:n puheenjohtaja Eija Tuutti oli mukana jakamassa tietoa ja suurennuslaseja työmatkalaisille Pasilassa. Miksi kuulun ammattiliittoon? Ammattiliiton jäseneksi liittymisen tarinoita on yhtä monta kuin on ammattiliiton jäseniä. STTK ja Pardia pyysivät keväällä liittojen jäseniä kertomaan omia kokemuksiaan ammattiliiton jäsenyydestä. Seuraavat kommentit on poimittu Pardian jäsenten kertomusten joukosta. Liityin liittoon, jotta jälkipolvillakin olisi kohtuulliset työehdot. Tottakai ammattiliittoon! Sehän on etu ja itsestäänselvyys. Minulle on ollut selvää, että joukossa on voimaa ja yhdistys on jäsentensä summa. Sain lukioaikana tuntipalkkaisen kesätyöpaikan hotellista. Työnantaja kieltäytyi maksamasta minulle lisiä illoilta, öiltä, viikonlopuilta tai pyhäpäiviltä. Siskoni neuvosta liityin liittoon, ja sain lopulta lisät oikeuden kautta. Luonto ajoi tikanpoikaa. Kun 15-vuotiaana teinipoikana aloin käydä lavatansseissa, niiden järjestämisestä vastasivat usein työväenliikkeen järjestöt. Pidin liittoon liittymistä itsestään selvänä, kun valmistuttuani sain ensimmäisen virkani. Yhdistys tarjoaa minulle tarvitsemani avun. Tavoitteena oli pysyä perusjäsenenä, mikä ei kovin pitkään onnistunut... Kuuluu normaaliin yhteiskuntajärjestykseen kuulua ammattiliittoon. Se pitää ottaa myös oikeutena, jollaista ei joka maassa ole. Liitto tarkoittaa sitä, että ihmiset yhdessä ratkaisevat kohtaamiaan ongelmia ja puolustavat toisiaan. Työelämä nyt ei vain toimi sillä tavalla, että kukin hoitaa itse asiansa. Liitto on oman energian säästämistä! 19

20 Budjettiesitys leikkaa myös pardialaisilta Hallituksen budjettiesitys lupaa kylmää kyytiä valtion työntekijöille. teksti Mika Peltonen/UP kuvat Nina Kellokoski Pardian puheenjohtaja Niko Simola, neuvottelujohtaja Harri Sirén ja neuvottelupäällikkö Katja Heikkilä pelkäävät, että irtisanomiset jatkuvat ensi vuonnakin. Virastojen ja laitosten toimintamenoja leikataan aika rankalla kädellä. Meillä on yhä toteutettavana vanhan tuottavuusohjelman määrärahavähennykset, kehyspäätöksen mukainen 0,5 prosentin tuottavuusleikkaus, liukumaleikkaus 0,22 prosenttia ja sylissä on myös budjettiriihessä sovitut noin 50 miljoonan euron lisäsäästöt, neuvottelujohtaja Harri Sirén kertoo. Virastojen suurin menoerä ovat henkilöstömenot ja Sirén pelkää, että edessä voi olla lisää irtisanomisia ja lomautuksia, koska leikkaukset ovat suuria. Valtion virastoissa on käyty useita henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja tänä vuonna. Ensi vuonna niitä tulee lisää. Valtion ei kannattaisi irtisanoa Pardia vaati budjettiriihen aikana henkilöstöleikkausten perumista. Eikö teitä kuunneltu? Varmasti kuunneltiin, mutta siitä huolimatta leikkauksia päätettiin tehdä. Kun kehyksissä haluttiin pysyä, lisärahaa elvyttämiseen on haettu meidänkin tontilta, puheenjohtaja Niko Simola kertoo ja pohtii, onko touhu työllisyyden näkökulmasta fiksua. Jos valtiolta irtisanottava työntekijä tai virkamies jää työttömäksi, kustannukset ovat yhteiskunnalle edelleen noin 85 prosenttia hänen palkkatuloistaan. Osuus tulee menetetyistä verotuloista ja maksettavasta työttömyysturvasta, Simola havainnollista. Jos kuluista säästetään vain 15 prosenttia, elvytystoimien pitää olla melkoisia, että irtisanominen todella kannattaa. Simolan mielestä valtiokonsernin pitäisi irtisanomistilanteissa selvittää, löytyykö valtionhallinnon sisältä muita työpaikkoja. Asioita tulisi katsoa kokonaisuutena. Nykyisin uusia tehtäviä etsitään valitettavan usein vain irtisanovan viraston sisältä. Budjettiesitys tarjoaa hyvääkin Puheenjohtaja Niko Simola löytää hallituksen budjettiesityksestä myös hyvää, esimerkiksi infrapuolen lisärahat. On hyvä, että liikennehankkeita on sidottu kuntien maankäyttöön ja tontteihin. Tarjolla olevan rahan ehdoksi on laitettu, että tontteja tulee myös asuntorakentamisen, Simola kiittelee. Pardian yksityisen puolen neuvottelupäällikkö Katja Heikkilä on tyytyväinen yliopistojen rahoituspäätöksiin hallituksen budjettiesityksessä. Hienoa oli, että keväällä riihessä sovittujen yliopistojen indeksikorotusten puolittaminen päätettiin hoitaa 11,2 miljoonan euron kertakorvauksena. Asiakaspalvelu-uudistus arvioitava uudelleen Simola on tyytyväinen, että hallitus siirsi asiakaspalveluhankkeen vuoden 2015 syksyyn. Hankkeen tarkoituksena on tarjota yhden luukun periaatteella kunnan ja sellaisten valtion viranomaisten palveluita, joissa käyntiasiointia on eniten. Palveluitaan tarjoaisivat tarvittaessa myös Kansaneläkelaitos ja Maanmittauslaitos. Simolan mielestä on tärkeää, että hanke pilotoidaan kunnolla ja sen toteuttamista arvioidaan uudelleen. Emme me halua asiakaspalvelua torpata. Pitäähän kansalaisten saada palveluita. Hanketta on viety eteenpäin liian hätäisesti. 20

21 Pahimmillaan tuloksena on vain näennäispalvelua, joka ei takaa asiakkaalle mitään, Simola sanoo. Nyt on fiksua ottaa aikalisä ja katsoa vuonna 2015, mitä halutaan tehdä. Neuvottelujärjestelmä kaipaa huoltamista Työllisyys- ja kasvusopimuksen kyljessä päätettiin uudistaa myös neuvottelujärjestelmää. Simolan mielestä suomalainen neuvottelujärjestelmä toimii kokonaisuutena vallan hyvin. Kaikki järjestelmät ja kahdenkeskiset yhteistyön muodot vaativat huoltamista. Pitää käydä läpi molempien osapuolten kipupisteet ja katsoa, mitä niille on tehtävissä. Ei järjestelmää loputtomasti pidä rukata, Simola sanoo. Väännämme varmasti työnantajan kanssa kättä loputtomiin, onko meillä paljon lakkoja vai ei. Simola ihmettelee, miksi Suomessa lasketaan laittomiksi lakoiksi parin tunnin mielenilmaisutkin, joita muualla Euroopassa ei lasketa lakoiksi lainkaan. Pardian tavoitelistalla neuvotteluissa on laajentaa virkamiesten lakko-oikeutta. Se on nykyisin huomattavasti rajoitetumpi kuin yksityisten alojen työntekijöillä. Tähän on puututtu jo EU:n taholtakin. Siellä on kyseenalaistettu, onko virkamiesten rajoitettu lakko-oikeus yhteisön sääntöjenkään mukaista. Simolan mielestä neuvotteluissa pitää katsoa, onko lakirajoitukselle perusteita, kun virkasuhde ja työsuhde ovat lähentyneet toisiaan. Emme me virkamiehiä hurjassa määrin lakkoon ole viemässä. Perusoikeutena lakkooikeus on kuitenkin merkittävä. Keskitetty kelpaisi toistamiseen Pardiassa valmistaudutaan jo seuraavaan neuvottelukierrokseen. Tarkkoja tavoitteita ei ole vielä lyöty kiinni. Järjestölle kelpaa puheenjohtajan mukaan keskitetty ratkaisu myös seuraavalla kerralla. Ei meille muoto ole tärkein vaan sopimuksen sisältö. Työelämän kehittäminen ja laatuasiat on teemoja, joita on pidettävä esillä. Myös työaikaan liittyvät tavoitteet ovat tärkeitä, ja palkankorotusten tasoakin mietitään. Simola sanoo, että vaikka välillä muuta väitetään, keskitetyt ratkaisut ovat hyödyttäneet Suomessa koko yhteiskuntaa ja maan taloutta. Niillä on yleensä turvattu myös työrauha ilman selkkauksia. 21

22 Valtiolla liittoon kuuluvat melkein kaikki Valtion työntekijöiden järjestäytymisaste on korkea. Pardia etsii kuitenkin myös uusia jäseniä. Pardia on olemassa sitä varten, että kun jäsenellä on vaikeaa, me pystymme auttamaan, puheenjohtaja Niko Simola sanoo. Liiton kysely kertoo, että järjestäytymiseen on monia syitä. Tärkeimmäksi nousi, että ammattijärjestö pitää jäsenen puolta työelämän ristiriitatilanteissa. Tärkeinä pidettiin myös yhteisöllisyyttä ja sitä, että työelämää voidaan parantaa yhdessä, Simola listaa. Jäsenhankinta muuttuu hänen mukaansa kuitenkin vuosi vuodelta haastavammaksi. Työntekijöille pitää pystyä perustelemaan entistä paremmin, minkä takia liittoon kannattaa kuulua liittoon. Jäsenhankinta kaipaa Heikkilänkin mukaan uusia muotoja. Tällaisia voivat olla projektit tai kampanjat, hän sanoo ja hakee esimerkin Euroopasta. Siellä alan eurooppalainen kattojärjestö EPSU laittoi liikkeelle kansalaisaloitteen: Vesi on perusoikeus. Tarvitaan yksittäisiä juttuja, tällaisia tempauksia, jotka saattavat saada ajattelemaan, että tämä kiinnostaa minua oikeasti. Heikkilän mukaan ihmisiä ei voi enää houkutella ajatuksella, että kun kiinnityt tähän juttuun, sinun pitää olla siinä seuraavat kymmenen vuotta aktiivisesti mukana. Niko, Katja ja Harri järjestäytyivät jo uran alussa Puheenjohtaja Niko Simola liittyi ammattiliittoon heti, kun valmistui lakimieheksi. Hän aloitti Henkilöstöunionissa, jatkoi Pardian neuvottelupäällikkönä ja päätyi järjestön puheenjohtajaksi. Olen aina kokenut, että yhdessä tekeminen auttaa kaikkien asioiden hoidossa. On tärkeää, että palkansaajien puolella on vahvoja tekijöitä. Ay-liikkeessä mukanaolo on tietyllä tavalla yhteisvastuuta, Simola toteaa. Neuvottelupäällikkö Katja Heikkilä liittyi Lakimiesliittoon jo opiskeluaikanaan. Ennen ay-liikkeen palvelukseen tuloa hän ehti toimia myös ulosottomiehenä. Neuvottelujohtaja Harri Sirén liittyi ammattiliittoon 70-luvun lopussa työskennellessään Merivoimissa. Minut valittiin luottamusmieheksi vuonna 1980 ja sillä tiellä olen. 22

23 teema Leijona Cateringin Maku-ravintola Pasilassa pyrkii tarjoamaan aina houkuttelevan valikoiman tuoreita kasviksia ja vihanneksia. Lyhyt lounastauko, pitkät vaikutukset Henkilöstöravintolassa syö lähes vahingossa terveellisemmin. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Leena Koskela Lounaalla on iso merkitys työnhyvinvoinnissa. On sekä työntekijän että -antajan etu, että silloin nautitaan täysipainoinen ateria, erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo. Susanna Raulio on tehnyt väitöskirjan otsikkona Työaikaisen aterioinnin sosiaaliset ja työperäiset selittäjät. Tutkimus suomalaisista työntekijöistä. Tutkimuksessa yllätti erityisesti se, että mahdollisuus työpaikkaruokailuun vaihtelee ammattiaseman ja koulutuksen mukaan niin selvästi. Korkeammassa ammattiasemassa olevilla on yleensä parhaat mahdollisuudet nauttia lounas henkilöstöravintolassa. Vaikka mahdollisuudet henkilöstöravintolassa ruokailuun olisivat yhtenäiset, niin mitä korkeammin koulutettu työtekijä oli, sitä todennäköisemmin hän nautti lounaansa henkilöstöravintolassa. Tähän epäsuhtaan pitäisi Raulion mukaan kiinnittää huomiota, sillä jos työntekijä syö henkilöstöravintolassa, hän syö todennäköisemmin ravintosuositusten mukaan. Verrattuna muihin luonasvaihtoehtoihin, henkilöstöravintolassa ruokailevat syövät enemmän kasviksia, kalaa ja öljypohjaisia salaatinkastikkeita. Varsinkin miesten kasvisten syöminen lisääntyy, kun sitä on tarjolla helposti lautaselle otettavassa muodossa. Tutkimuksessa selvisi, että jos lounaan ravintoarvo on huono, sitä harvoin onnistutaan täysin tasapainottamaan muilla päivän aterioilla. Työnantajakin hyötyy Yleisimpiä syitä lounaan korvaamiselle eväillä tai kaupan valmisannoksella on hinta ja laatu. Moni myös mainitsi kiireen: joko työtä ei voi kunnolla keskeyttää tai lounasravintola on liian kaukana. Raulio korostaakin, että työantajan olisi tärkeää järjestää mahdollisuus lounasruokailuun, sillä ruokavalio näkyy pitkällä aikavälillä terveydentilassa. Vuorotyöt ja liikkuva työ ovat haastavia. Silloin olisi hyvä, että kylmäsäilytyksen lisäksi lähellä olisi mahdollisuus ostaa ruoka-annoksia myös lounasajan ulkopuolella. Tässä kannattaa olla aktiivinen ja puhua asiasta niin työnantajan kuin henkilöstöravintolan kanssa. 23

24 teema Uutta ja vanhaa tietoa ravinnosta Ravintosuositukset painottavat ruoan laatua ja pitkän aikavälin valintoja. 24 Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski on valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenenä ollut mukana kansallisten ravitsemussuositusten tekemisessä. Suomalaiset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka tarkistetaan kahdeksan vuoden välein. Uusimmat suositukset tulivat ulos viime vuoden lokakuussa, ja niitä varten tehtiin aiempaa laajemmat kirjallisuuskatsaukset. Tieteellinen tausta tulee siis sieltä. Tammikuussa julkaistuja kansallisia suosituksia on painotettu Suomeen sopiviksi. Rasvojen laadussa opettelua Olennaista ravintosuosituksissa ei ole jonkun ruoan tai ruoka-aineen välttäminen, vaan kokonaisuus ja ruoan laatu. Muutoksena suosituksiin tuli, että entistä enemmän painotetaan rasvan ja hiilihydraattien laatua. Esimerkiksi väärä kuvitelma on, että hyvä ruokavalio on rasvaton. Hyvä ruokavalio on kohtuurasvainen, kunhan rasvat ovat pehmeitä. Lahti-Koski evästää sipaisemaan leivän päälle mieluummin kasvismargariinia kuin ei mitään. Muutenkin ihmisille on hieman epäselvää, mikä on pehmeää ja mikä kovaa rasvaa. Voi-rasvaseosten laatu voi olla lähes sama kuin voissa ja maidon ja maitotuotteiden rasva on kovaa. Viime aikoina suosioon tulleet rasvaiset, niin sanonut herkuttelujogurtit, sisältävät huonoja rasvoja. Toisaalta täysin rasvaton jogurtti voi sisältää paljon sokeria. Uusimmassa ravitsemussuosituksessa suolan saantisuositusta laskettiin viiteen milligrammaan. Tätä määrää Sydänliitto oli suositellut jo aikaisemminkin. Sydänmerkki elintarvikkeissa auttaa vähemmän suolaa sisältävien elintarvikkeiden valinnassa.

25 teema Väärä kuvitelma on, että hyvä ruokavalio on rasvaton. Vastuuta omasta syömisestä Tasapainoista ruokavaliota etsiessä Lahti- Koski korostaa, että suuri merkitys on pienillä muutoksilla, ei raskailla dieeteillä. Erilaiset dieetit saattavat laskea painoa nopeasti, mutta paino myös usein palaa samaan kun dieetti loppuu. Usein myös paino on lähtenyt lihaksesta, joten kun paino nousee, lopputuloksena on koostumukseltaan rasvaisempi vartalo. Jokaisen on itse määriteltävä oman ruokavalionsa muutokset, jos siihen tuntuu olevan tarvetta. Pieni päätös päivässä riittää. Ruokakolmio tai perinteinen lautasmalli auttavat hahmottamaan, missä suhteessa mitäkin pitäisi syödä. Joskus ongelmana ei ole ruoka, vaan ruokailurytmi. Lehti-Koski painottaa, ettei ruoassa ole kyse vain painonhallinnasta vaan terveydestä ja hyvästä olosta. Painoa tosin kannattaa tarkkailla esimerkiksi vyötäröä mittaamalla. Keskivartalolihavuus on usein muuta vaarallisempaa, sillä se keskittyy sisäelinten ympärille. Vinkkejä työpaikkaruokailuun Työajat, sijainti tai kiire voivat vaikeuttaa terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion noudattamisessa työaikana. Kokosimme asiantuntijoiden vinkkejä työpaikkaruokailuun. Istumatyö Jos syöt lounaan buffet-muotoisena, muista ettei kaikkea tarvitse ottaa ja noudata lautasmallia. Varo kokouksien pieniä naposteltavia, etenkin lounaan korvaajina. Eväätkin pystyy rakentamaan tasapainoisesti, mutta se vaatii enemmän suunnitelmallisuutta. Esimerkiksi eväsleipä voi olla varsinainen pommi suolansaannin kannalta. Liikkuva vuorotyö tai yötyö Suunnittele ruokailu etukäteen työvuoroihin, joissa tilanteet muuttuvat nopeasti ja työtehtävät vievät laajalle alueelle. Vireyden kannalta myöhään ei kannata syödä raskaasti. Vaadi esimerkiksi tutulta huoltoasemalta terveellisiä vaihtoehtoja. Energiaa kuluttava, liikkuva työ Jos teet eväät, laita kasvikset erikseen, etteivät leivät vety. Täysmehu voi olla hyvä energiajuoma. Kanna mukana pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. 25

26 teema Tylsistyminen uhkaa työhyvinvointia Fyysisellä hyvinvoinnilla ei arvioida kokonaisvaltaista työhyvinvointia. teksti Päivi Vuorivirta / Pardian tiedottaja kuvat Jari Härkönen 26

27 teema Alkon osto-osastolla logistiikkasuunnittelijana työskentelevä luottamusmies ja työsuojeluasiamies Ilkka Tynkkynen on huolissaan työhyvinvoinnista, nyt ja tulevaisuudessa. Hän kertoo, ettei Työterveyslaitoksen selvityksessä havaittu työpaikkojen koulutusmäärärahojen väheneminen voi olla vaikuttamatta työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin yksi peruspilari on osaamisen kehittäminen ja omaehtoinen kehittyminen. Jos siltä viedään pohja, työ alkaa ennen pitkää tylsistyttää. Tylsistyminen taas johtaa ahdistumiseen. Tynkkynen toivoo, että juuri työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista kannettaisiin enemmän huolta. Suomen paras työpaikka Maailmanlaajuinen tutkimusorganisaatio Great Place to Work -instituutti valitsee vuosittain Suomen parhaat työpaikat tiettyjen kriteerien mukaan tutkimukseen osallistuvien organisaatioiden joukosta. Laatua mitataan kolmella eri tavalla: työntekijöiden ja johdon väliset suhteet työntekijöiden suhde työhönsä ja työpaikkaansa työntekijöiden keskinäiset suhteet. Sarjoja on kolme: pienten organisaatioiden sarja (15 49 työntekijää), yleinen sarja ( työntekijää) ja suurten organisaatioiden sarja (vähintään 500 työntekijää). Vuonna 2014 suurten organisaatioiden sarjan voitti Alko. Seuraavina tulivat Yliopiston Apteekki, LM Ericsson, IKEA ja McDonald s. Toki sairauspoissaolot on helppo mittari, mutta fyysinen hyvinvointi ei yksin riitä työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa arvioinnissa. Työelämä muuttuu jatkuvasti. Työ muuttuu purskeiseksi, ja vaatii reagointia. Tynkkysen mukaan työelämän muutoksiin pitää reagoida turhia psyykkisiä esteitä poistamalla ja kouluttamalla. Se on työhyvinvoinnin edellytys. Se on työhyvinvointia. Suomen paras työpaikka Alkossa on panostettu erityisesti työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen. Myös yhteisöllisyyttä on pyritty lisäämään. Tynkkynen kertoo, että ylin johto kiertää muutaman kuukauden välein keskustelemassa työntekijöiden kanssa. Kokemukseni mukaan ihmiset ovat kuitenkin vielä arkoja keskustelemaan johdon kanssa. Edes anonyymisti, vaikka siihenkin on tarjottu mahdollisuus. Siksi minun roolini luottamusmiehenä on pysyä mahdollisimman tarkasti selvillä siitä, mitä toimialueellani tapahtuu. Tynkkynen kertoo keskustelevansa työntekijöiden kanssa paljon kahden kesken. Työhyvinvointiin panostaminen näkyy, sillä Great Place to Work -instituutti nimesi Alkon alkuvuonna Suomen parhaaksi työpaikaksi suurten yritysten sarjassa. Ilkka Tynkkynen kertoo, että voitto näkyy Alkon arjessa, mutta siinä ei piehtaroida. Tittelin voittaminen ei ole pysyvä itseisarvo. Joudumme koko ajan työskentelemään voiton uusimisen eteen, vaikka se tavallaan tulikin odotettua aikaisemmin ja yllätyksenä. Työstään innostunut unohtaa muun Tynkkynen löytää heti perusteen Alkon voitolle. Alaisten ja esimiesten suhde erottaa hyvän ja paremman työpaikan toisistaan. Alaisen ja esimiehen välillä tulisi olla jatkuva keskusteluyhteys ja esimiehen tulisi antaa alaisilleen vapaus työskennellä. Itsenäiset työskentelymahdollisuudet takaavat sen, että työpaikalla viihdytään. Esimiehen luottamus työntekijöiden suoriutumiseen lisää tervettä innostusta työntekoon. Parhaimmillaan tehtävänanto muuttuu niin, että tehtävässä kuuluu työntekijän ääni. Silloin on mahdollista saavuttaa tavoite eli flow-tila. Ongelmiakin löytyy, niin kuin kaikista työpaikoista. Kiire on Tynkkysen mukaan niistä suurimpia. Kiire voi olla niin hallitsematon, ettei siitä uskalleta kertoa edes omalle esimiehelle. Tynkkysen rooli luottamusmiehenä nousee esiin myös silloin, kun on kyse syrjinnästä, ulkopuolelle jättämisestä tai tietojen pimittämisestä. Luottamusmies kutoo tukiverkon Ilkka Tynkkynen heittääkin haasteen luottamusmiehille ja ammattiyhdistyliikkeelle. Luottamusmiehet: Perehtykää paremmin työyhteisönne henkiseen hyvinvointiin! Tynkkysen mukaan ammattiyhdistysliikkeen rooli on tulevaisuudessa työhyvinvoinnin edellytysten turvaamisessa. Hän toivookin, että ammattiyhdistysliike ottaisi vastuulleen luottamusmiesten kouluttamisen työhyvinvoinnin edistäjiksi. Jos luottamusmiesten roolia pystytään tällä tavoin kasvattamaan, ammattiyhdistysliikekin hengittää. Luottamusmiehen tehtävä on kutoa henkinen tukiverkko työntekijöiden ympärille. Luottamusmies voi myös muuttaa käsitystä koko ammattiyhdistysliikkeestä. Luottamusmiehen kautta on mahdollista saada äänensä kuuluville, ja se on tärkeää koko työyhteisön kannalta. 27

28 teema Vain yhteistä tilaa Pilottina toteutetussa monitilatoimistossa on sekä hyviä puolia että parannettavaa. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Nina Kellokoski Kun Itä-Pasilan TE-toimiston ovesta astuu sisään, luulee hetken tulleensa jonkun trendikkään suunnittelufirman asiakastiloihin: pirteitä värejä, tietokoneen käyttöön soveltuvia sohvaryhmiä ja mutterituoleja. Aulan reunoilta löytyy erikokoisia pikkuhuoneita, joiden lasiseinissä kiemurtelee aaltokuvio. Helena Termälä-Himanen ja Hannele Sairanen johdattavat minut asiakaspalvelupisteiden toiselle puolelle eli takatilaan, jossa liikkuu pelkkää henkilöstöä. Alkuun tuntui hankalalta, mutta nyt en haluaisi enää palata vanhaan, Sairanen aloittaa. Kumpikin naisista siirtyi Pasilaan Haapaniemenkadun tiloista. Termälä-Himanen työskentelee asiantuntijana työnvälitys- ja yrityspalveluiden palvelulinjalla ja Sairanen on asiantuntija osaamisen kehittämisen palvelulinjalla. Pasilan toimipisteeseen muutti TE-toimistojen henkilökuntaa monesta toimipisteestä. Siellä työskentelee paljon henkilöitä, jotka esimerkiksi palvelevat koko Uudenmaan TE-toimistoa. Esimerkkinä muille Pasilan toimipiste on pilottihanke ja malliesimerkki muille. Siellä kaikki on rakennettu noudattaen tarkalleen ministeriön ja arkkitehtien suunnitelmaa monitilatoimistosta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pintamateriaalit on kaikki valmiiksi päätetty. Termälä-Himasen mielestä suunnitteluvaiheessa tieto kulki huonosti. Henkilöstön edustusta oli suunnitteluvaiheessa, muttei tarpeeksi. Päälinjat tulivat ministeriöstä ja arkkitehdilta, emmekä päässeet myöhemmin vaikuttamaan asioihin. Pilottihankkeessa räätälöintiä ei siis tehty. Termälä-Himanen ja Sairanen luettelevat muutamia asioita, jotka eivät toimi käytännössä: aulan infotiskin takaseinä on liian matala suojaamaan koneella näkyviä tietoja, isokokoisia neuvotteluhuoneita ei ole tarpeeksi ja joidenkin mielestä asiakaspalveluhuoneiden lasiseinät eivät takaa tarpeeksi yksityisyyttä. Se ei kuulu sinänsä konseptiin, mutta Pasilan tiloissa luonnonvaloa on todella vähän. Tästä moni on valittanut, Sairanen kertoo. Joistakin ongelmista huolimatta Termälä-Himanen ja Sairanen ovat iloinneet siitä, että kaikki toimipisteessä on uutta ja hyvässä kunnossa. Työ kulkee mukana Monitilatoimiston idea on, ettei kenelläkään ole omaa huonetta tai työpistettä, vaan tietokoneet ja tarvittavat tavarat säilytetään henkilökohtaisissa kaapeissa ja ne kulkevat repussa tai kassissa mukana. Myös ulkovaatteille on erikseen kaapit. Tähän tottuminen on sujunut henkilökunnalta Sairasen mukaan hyvin. Tosin joskus matkaa tulee paljonkin. Sisään tullaan yhdestä ovesta, tavarat ovat toisessa kolkassa rakennusta ja työskentelytila taas toisella puolella. Asiakaspalveluhuoneet on jyvitetty eri osastoille tarpeen mukaan, ja esimerkiksi Sairanen on sopinut, että hän vuorottelee asiakaspalveluhuoneessa vuoropäivin kollegansa kanssa. Muuten työt hoituvat taustatilojen työskentelysaleissa ja etätyönä. Tällä hetkellä asiakashuoneiden varauskalenteri ei toimi kovin hyvin, mutta sitä kehitetään, Termälä-Himanen kertoo. Työrauha taattu Työskentelysaleja kumpikin heistä pitää toimivina. Suurin osa TE-toimiston töistä ei vaadi enää henkilökohtaista kontaktia asiakkaan kanssa, ja kaikki tarvittavat tiedot löytyvät sähköisesti. Lähdemme katsomaan taustatiloja tarkemmin. Kävelemme ensin lasiseinäisten pienneuvotteluhuoneiden rivin ohi. Sen jälkeen siirrymme kuiskaamaan: olemme tulleet hiljaiseen työskentelysaliin. Siellä ei saa puhua äänekkäästi kollegoiden kanssa eikä puhelimessa. Huoneessa istuu muutamia henkilöitä. Ensin ajattelimme, että kaikki rynnivät tänne, ja pyysimme että tämä olisi isompi tila. Kävi kuitenkin niin, että niin sanotulle mölypuolelle on huomattavasti enemmän tunkua kuin tänne, Sairanen kuiskaa. Hän kertoo itsekin mielellään valitsevan toisen puolen, koska täydellinen hiljaisuus tuntuu liiankin hiljaiselta. Ergonomia toimii Kun saavumme toiseen saliin, siellä on todellakin huomattavasti enemmän ihmisiä. Moni valitsee saman paikan päivästä toiseen, mutta periaatteessa jokainen voi ottaa minkä tahansa pöydän ja kytkeä koneensa telakkaan. Vain niin sanottuun vetäytymistilaan eli puhelinhuoneeseen pitää tehdä varaus. Puhelinhuoneet ovat toistaiseksi riittäneet. Niitä tulee olemaan liian vähän, kun ihmiset oppivat käyttämään niitä, Termälä- Himanen ennustaa. Työsuojelunäkökulma on otettu hyvin huomioon, sillä kaikki pöydät, tuolit ja näytöt ovat säädettäviä. Jos jotain tänne toivoisi, niin samassa rivissä olevien paikkojen välissä voisi olla jokin välilevy näkö- ja kuulosuojana, Sairanen tuumii. Vaikka parannettavaa on, Sairanen ja Termälä-Himanen pitävät monitilatoimiston tuomasta vapaudesta. Jokainen ottaa vastuuta omasta työstään. Työ on aikaisempaa itsenäisempää ja vastuullisempaa, naiset summaavat. 28

29 teema Jokainen voi ottaa minkä tahansa pöydän ja kytkeä koneensa telakkaan. Hannele Sairasen (oik.) ja Helena Termälä-Himasen työhön tarvittavat välineet kulkevat mukana repussa työpisteeltä toiselle. 29

30 teema Keskustelu monitilatoimiston kulmakiveksi Onnistuneita ratkaisuja syntyy, kun tieto kulkee saumattomasti suunnitteluvaiheessa. 30

31 teema Työterveyslaitoksen tutkimusinsinööri Risto Toivonen ja vanhempi tutkija Valtteri Hongisto tutkivat monitilatoimistoja sekä konsultoivat ja kouluttavat niiden kanssa työskenteleviä tahoja. Heidän mielestään monitilatoimisto on onnistuessaan hyvä konsepti. Erilaisille työtavoille pystytään rakentamaan niille optimaalisia työtiloja. Parhaimmillaan monitilatoimisto palvelee käyttäjiään hyvin, huonoimmillaan se on avokonttori parilla puhelinkopilla. Yrityksen pitää tehdä töitä, että sen tiloista saadaan toimivat ja tarkoituksenmukaiset, Hongisto muistuttaa. Asiakkaan ääni kuuluviin Kummatkin tutkijat painottavat, että tärkeimmät päätökset tehdään siinä vaiheessa, kun kootaan projektiin osallistuvia henkilöitä yhteen. Monitilatoimisto on vaativa rakentamisen laji. Jotta tilan tulevien käyttäjien toiveet tulisivat varmasti kuulluksi, olisi asiakkaan hyvä palkata oma arkkitehti tai konsultti, Hongisto neuvoo. Toivonen painottaa toteuttavan arkkitehdin ja asiakkaan yhteistyötä, sillä jos suunnitteluvaiheessa tieto ei kulje, tuloksena saattaa olla epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Jos palautetta tai toivomuksia ei tule, suunnittelija tekee yleisten käytäntöjen mukaan tai miten itse katsoo tilaan sopivaksi. Toivonen toivoo myös suunnittelijalta oma-aloitteisuutta: hänen pitää pystyä asiantuntijana antamaan konkreettisia esimerkkejä ja vaihtoehtoja työpaikan suunnitteluryhmän käyttöön. Jos ei tiedä, mikä on mahdollista, on vaikea ideoida uutta. Paperiton toimisto ei ole arkipäivää läheskään kaikissa työtehtävissä, vaikka paine siihen suuntaan on suuri. Edelleenkin monessa työssä tarvitaan pöytätilaa paperien levittämiseksi, vaikka suurin osa aineistosta voikin olla sähköisenä. Käyttäjän pitäisi erikseen muistaa kertoa laskutilan tarpeesta, koska muuten tämä voi jäädä saamatta, Hongisto kertoo esimerkkinä. Käytä säätömahdollisuus hyväksesi Työterveyslaitoksen tutkimusinsinööri Risto Toivonen työskentelee Työturvallisuus ja ergonomia -tiimissä. Hän ei näe avokonttoreita ongelmana ergonomian suhteen. Työpaikalle hankitaan yleensä uudistuksen yhteydessä uudet kalusteet, jotka ovat yhtä hyviä tai parempia kuin entiset. Nykyään tuoleissa on enemmän säätöjä, pöytää voi säätää sähköisesti ja näytöt ovat suurempia, Toivonen luettelee. Kun sekä tuoli, pöytä että näyttö ovat säädettävissä, kannattaa käyttää mahdollisuus hyväksi. Myös edellinen istuja on saattanut säätää tuolin juuri itselleen sopivaksi. Kivistys ja epämukavuuden tunne kertovat säätöjen olevan pielessä. Kannattaa myös muistaa, että pelkkä hyvä ergonomia ei ratkaise kaikkea: työtä täytyy tauottaa ja asentoa vaihtaa useamman kerran päivässä. Vinkiksi voi myös sanoa, että jos ei tarvitse paljon numeroita työssään, kannattaa valita lyhyt näppäimistö ilman erillistä numero-osaa. Silloin hiiri on lähempänä ja sen käyttö helpottuu. Päätä ensin, aiotko seisoa vai istua. Jos seisot, voit siirtyä suoraan pöydän säätämiseen. Tuoli on oikealla korkeudella, kun jalat ovat tukevasti lattialla ja polvet noin 90 asteen kulmassa. Istuinsyvyys on hyvä, kun edessä jää muutama sentti istuintyynyn ja polvitaipeen väliin. Tuolin selkänojan ristiselkätuki pitää tukea alaselän luonnollista notkoa. Säädä käsinojat niin, että hartiat ovat rentoina ja käsinoja ottaa painon. Jos käsinojaa saa säädettyä myös sivusuuntaan, aseta ne niin, että kädet osuvat mahdollisimman lähelle vartaloa. Selkänojaa voi kallistaa aavistuksen taaksepäin. Aseta pöytä sellaiselle korkeudelle, että se on suoraan kyynärnojan jatkona. Näppäimistön ja hiiren edessä pitää olla tilaa tukea ranteita. Jos näppäimistö on matala, erillistä tukea ei tarvita. Säädä näyttö niin, että katsot noin 15 astetta alaspäin. Varsinkin jos silmät kuivuvat helposti, on hyvä, että luomi on osaksi silmän päällä. Tarkkaile asentoasi. Älä kurottele eteenpäin, vaan suurenna kirjasinta tai näyttökuvaa tarvittaessa. Voit välillä esimerkiksi papereita lukiessasi tai miettiessäsi vapauttaa tuolin keinutoiminnon. Se aktivoi eri lihaksi kuin paikallaan istuminen. 31

32 teema Työntekijöiden pitäisi kuvailla, millaisia tarpeita heillä on. Asiakaspalvelupisteissä on läpinäkyvät seinät. Ne parantavat turvallisuutta, mutta ovat vaatineet totuttelua. Useita näkökulmia mukaan Kysyttäessä täydellisestä työpaikan suunnitteluryhmän koosta ja koostumuksesta, Toivonen empii. Kysymykseen ei ole hänen mielestään yksioikoista vastausta. Suunnittelijaa helpottaa, että tilaavalla yrityksellä on omassa suunnitteluryhmässään mahdollisimman kattava edustus heti alusta asti. Hänen mielestään suunnitteluryhmä pitää olla edustava ja toimiva. Jos ryhmän koko kasvaa liian suureksi, mielipiteiden kirjo kasvaa, asia ei kiteydy ja suunnittelijan työ muuttuu vaikeaksi. Suunnittelussa pitäisi olla mukana ainakin henkilöitä, jotka näkevät tilan tulevat tarpeet. Usein siirryttäessä monitoimityötilaan tehdään myös muita isoja muutoksia työskentelytapoihin. Hongiston mielestä työtä tekevän henkilöstön edustus heti alkuvaiheessa olisi myös tärkeää, sillä he ovat asiantuntijoita omassa työssään ja pystyvät kertomaan, millaisia tiloja ja työskentelypisteitä he tarvitsevat. Työntekijöiden pitäisi kuvailla mahdollisimman yksityiskohtaisesti, millaisia tarpeita heillä on: kuinka paljon työ vaatii päivittäin esimerkiksi yksityisyyttä tai hiljaista tilaa, Hongisto tarkentaa. Huomio materiaaleihin Hongisto on erikoistunut tilojen akustiikkaan. Hän huomauttaa, että yksi yleisimmistä valituskohteista on juuri työrauhan puute. Se näkyy esimerkiksi työtyytyväisyyskartoituksissa. Seinien, katon ja välisermien äänenvaimennukseen kiinnitetään nykyisin jo melko paljon huomiota ja tekstiilimattoja käytetään pehmentämään askelten ääniä. Yleisimpänä ongelmana hän pitää akustiikassa peiteäänijärjestelmän puuttumista. Nykyään ilmastointi on niin hiljainen toimistoissa, että kun yksi puhuu, kaikki kuulevat. Peiteäänijärjestelmällä luodaan sopiva taustahumina. Työskentelypisteissä on kiinnitetty huomiota ergonomiaan: säädettävät pöydät mahdollistavat myös seisomisen. 32

33 Pardian jäsenten vakuutusturva muuttuu ensi vuoden alusta Pardian jäsenilleen Ifistä ottama Liittovakuutus muuttuu alkaen. Yhteistyö jatkuu Ifin kanssa myös ensi vuonna, joten jäsenet ovat jatkossakin vakuutettuja vapaa-ajan matka- ja tapaturmavahinkojen sekä ammatissa aiheutuvien vastuu- ja oikeusturvavahinkojen varalta. Pardian jäsenmaksuun sisältyy lukuisten jäsenetujen joukossa myös vapaa-ajan viettoa kattava vakuutus. Liittovakuutus muuttuu hieman ensi vuoden alussa, joten nyt on hyvä hetki tarkistaa, että oma vakuutusturva on kunnossa. Mikä muuttuu? Vakuutettujen ikärajaa lasketaan kahdella vuodella nykyisestä 70:stä 68:aan. Vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta nykyisen 60 vuorokauden sijaan. Liittovakuutuksen päättymisiän alentaminen johtuu siitä, että jatkuvan matkustajavakuutuksen voi ottaa Ifistä viimeistään 69-vuotiaana. Kun Liittovakuutus on aiemmin päättynyt 70-vuotiaana, on moni jäänyt sen jälkeen ilman jatkuvaa matkustajavakuutusta. Ifin matkustajavakuutuksen voimassaolo on yleisesti 45 päivää, ja sen vuoksi myös Pardian jäsenilleen ottama vakuutus muutettiin vastaamaan samaa käytäntöä, kertoo asiakkuuspäällikkö Leila Perälahti Ifistä. Mikä ei muutu? Vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutusten sekä tapaturmavakuutuksen enimmäiskorvausmäärät, omavastuut ja turvatasot Ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutus, joka sinulla on Pardian jäsenenä ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Tiesitkö ja tietääkö työkaverisi? If tarjoaa edullisia vakuutuksia yli 80 prosentille kaikista suomalaisista ammattiliitoista ja järjestöistä. Yli 2 miljoonan työikäisen suomalaisen on mahdollista hankkia jäsenetuna hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen Ryhmä- sampo Primus henki- ja tapaturmavakuutus joko itselle tai perheenjäsenelle. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva If selvitti alkukesästä 2014, että yli puolet liittojen jäsenistä ei kuitenkaan tiedä saavansa edullisia vakuutuksia. Lisätietoa Liittovakuutuksesta, vakuutusehdoista ja Ifin tarjoamista vakuutuksista Pardian jäsenille Tällä vakuutuksella vakuutettuina ovat seuraavien jäsenjärjestöjen jäsenet: Alkoholialan toimihenkilöt ATH, Henkilöstöunioni HU, Kelan toimihenkilöt KTH, Luotsiliitto, Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto MTJL, Maanmittauslaitoksen tekniset MA- TE, ProUnioni, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA, Suomen Tietoliikennetekniset ST, Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT, Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY, Verovirkailijain Liitto VeroVL sekä Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL. 33

34 Työttömyyskassan arki on käsityötä Ansiopäivärahahakemusten määrä räjähti kesän aikana käsiin. teksti Päivi Vuorivirta / Pardian tiedottaja kuvat Jari Härkönen Pardialla ei ole omaa työttömyyskassaa, vaan Pardian jäsenet kuuluvat pääsääntöisesti JATTK-työttömyyskassaan, Työttömyyskassa Statiaan ja Maa-, meri- ja metsäalojen työttömyyskassaan. Työttömyyskassaan pitää kuulua 26 kalenteriviikkoa, jotta voi saada ansiopäivärahaa. Ja liittyminen on viisasta juuri nyt. Kassanjohtaja Eeva Kivijärvi JATTK-työttömyyskassasta kertoo, että heinäkuussa on tullut ennätysmäärä uusia ansiopäivärahahakemuksia. Työttömyyskassa Statian vasta valittu johtaja Heikki Hamberg sanoo, että uusien ansiopäivärahahakemusten määrä on lähes tuplaantunut kesän aikana. Määräaikaisuuksien päättyminen ja lomautukset näkyvät kasvaneissa hakemusmäärissä. Tilanne tuli osittain yllätyksenä, sillä julkisella sektorilla lama näkyy aina vähän viiveellä, emmekä osanneet varautua tähän vielä keväällä. Eeva Kivijärvi Jos jäät työttömäksi 1. Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. 2. Voit käynnistää työnhaun jo ennen kuin työttömyys alkaa. Käynnistettyäsi työnhaun, pidä työnhaku voimassa työvoimaviranomaisen ohjeiden mukaan. 3. Noin kahden viikon työttömyyden jälkeen voit hakea työttömyyspäivärahaetuutta joko työttömyyskassasta (ansiopäiväraha) tai Kelasta (peruspäiväraha). 4. Täytä hakemus huolellisesti ja liitä mukaan tarvittavat liitteet. Asianmukaisesti täytetty hakemus jouduttaa käsittelyä. 5. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästäsi lähtien, jotta kassa voi huomioida mahdollisen omavastuuajan. 6. Työttömyyden jatkuessa täytä hakemus aina kalenterikuukausittain tai 4 täydeltä kalenteriviikolta (maanantai sunnuntai). 7. Hae ansiopäivärahaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolta haluat päivärahaa maksettavan. Yli 3 kuukautta vanhat hakemukset hylätään myöhästyneinä. 8. Ilmoita kaikista päivärahaoikeuteen vaikuttavista, työttömyyden aikana tapahtuvista muutoksista työttömyyskassaan ja tarvittaessa myös työ- ja elinkeinotoimistoon. 34

35 Heikki Hamberg Antero Pietilä JATTK-työttömyyskassa Alkoholialan Toimihenkilöt Kelan toimihenkilöt Luotsiliitto Maanmittauslaitoksen tekniset MATE Suomen Tietoliikennetekniset ST Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT Työttömyyskassa Statia Henkilöstöunioni HU Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ProUnioni Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL Tjänstemän vid Ålands Landskapsförvaltning TÅLC Tullivirkamiesliitto Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY Verovirkailijain Liitto Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto MTJL METO - Metsäalan Asiantuntijat Suomen Konepäällystöliitto Suomen Laivapäällystöliitto Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa sulautuu Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan lukien. RIA, SPAL, Tehy Jos kuulut näihin Pardian ns. tähtiliittoihin, niin katso oma työttömyyskassasi järjestön kotisivuilta. 35

36 Erilaiset verkkoasioinnin muodot ovat osittain helpottaneet kassojen työsarkaa. Ansiopäivärahahakemusten määrä on kasvanut läpi kassakentän, mutta esimerkiksi meillä huomattavasti maltillisemmin. Ansiopäivärahan saajia on meillä tällä hetkellä yli 10 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Ansiopäivärahamenot ovat kasvaneet yli 14 prosenttia, Hamberg jatkaa. Meidän kassamme aloilla työttömyys on perinteisesti ollut alhaisempaa kuin muualla. Se on tietenkin myönteinen asia, sillä emme iloitse suurista asiakasmääristä, Statian väistyvä kassanjohtaja Antero Pietilä lisää vielä Hambergin perään. Kivijärvi ei osaa ennakoida syksyn näkymiä, muttei usko tilanteen ainakaan paranevan. Syksyä eivät osaa ennakoida myöskään Pietilä tai Hamberg. Monimutkainen työttömyysturva Jos työllisyysnäkymiä on vaikea arvioida, on työttömyysturva myös kaikkinensa hankalan maineessa. Kivijärvi kertoo, että vaikeaselkoisessa laissa on 14 lukua ja paljon hankalasti toimeenpantavia säädöksiä. Yhden luvun soveltamisohje saattaa olla jopa satasivuinen. Pietilän mielestä kolmikannan käymissä työttömyysturvan kehittämisneuvotteluissa on onnistuttu yleensä erinomaisesti parantamaan työttömien etuja, mutta usein työttömyysturvan täytäntöönpano on entisestään monimutkaistunut. Hakemusten käsittely on manuaalista käsityötä, ja kun täytäntöönpano monimutkaistuu, asioiden selittäminen asiakkaille on aina vaikeampaa, Kivijärvi jatkaa. Täytäntöönpanon vaikeus on kaikkien kassojen yhteinen ongelma. Monimutkaisuus vaivaa tietysti koko Suomen sosiaalilainsäädäntöä, ei ainoastaan työttömyysturvaa. Asiakkaan on hankala ymmärtää ratkaisuja, mutta niitä on myös entistä vaikeampi tehdä, Kivijärvi lisää vielä. Jäsenmaksu vain jatkaa nousuaan Vaikka monimutkaisen sosiaaliturvan täytäntöönpano onkin takkuista puuhaa, erilaiset verkkoasioinnin muodot ovat osittain hel- pottaneet kassojen työsarkaa. Kehitys sähköisten palvelujen käytössä on ollut viimeisten viiden vuoden aikana dramaattisen voimakasta kaikissa kassoissa, Antero Pietilä pohtii. Lähes puolet kaikista ansiopäivärahahakemuksista tulee Statiaan jo sähköisesti. Ja jatkohakemuksista 70 prosenttia. Antero Pietilä kertoo verkkoasioinnin helpottaneen kassan työtä, sillä interaktiiviset ohjelmat estävät virheiden syntymisen. Vaikka verkkoasioinnin lisääntyminen onkin osittain helpottanut kassan työtä, lisätyövoiman palkkaamiselta ei ole vältytty. Merkittävästi kasvaneen työttömyyden hoitaminen vaatii lisäresursseja, ja paine kassan jäsenmaksun nostamiseen kasvaa. Ellei jäsenmaksua nosteta, käsittelyajat pitenevät. Tyytymättömyys käsittelyaikojen pitenemiseen tunnetaan molemmissa kassoissa. Kassan jäsenmaksua nostetaan yleensä vain pakon sanelemana tilanteessa, jossa työttömyys on räjähtänyt käsiin, Kivijärvi kertoo. Rakkaudesta työttömyysturvaan Antero Pietilän elämä on kietoutunut työttömyysturvan ympärille. 28 vuotta työttömyyskassassa ja 9 vuotta sosiaali- ja terveysministeriössä työttömyyskassojen tarkastajana viestivät intohimosta. 37 vuoden ura päättyy lokakuussa, kun Pietilä luovuttaa viestikapulan Heikki Hambergille. Eikä Hambergaan ihan kokematon ole: Hän on työskennellyt lähes 30 vuotta Pietilän alaisena Statiassa ja 4,5 vuotta kassanjohtajana Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassassa. Minä voin jäädä rauhallisin mielin eläkkeelle, sillä saan Heikki Hambergista erinomaisen seuraajan, Pietilä hymyilee tyytyväisenä. Vaikka Pietilä tuntee Hambergin taidot hyvin, suostuu hän kuitenkin antamaan tälle yhden neuvon. Tee yhteistyötä liittojen kanssa! Työttömyyskassamme hoitaa 12 erilaisen ja erikokoisen järjestön työttömyysturvaa, enkä siksi voi liikaa korostaa yhteistyön merkitystä järjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. 36

37 SUOMEN EDULLISIN * Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 if.fi K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 37

38 Harrastuksena pelastus Muusa ja sen omistaja harjoittelevat yhteispeliä ja siinä sivussa vedessä pulaan joutuneiden auttamista. teksti ja kuvat Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Vesipelastus on yhteinen harrastus, josta sekä Muusa että sen omistaja nauttivat silminnähden. 38

39 Onnistuminen on yhteinen ilo, jota aina juhlitaan. Muusa vikisee hiljaa, sillä se ei malttaisi odottaa. Kumivene menee yhä kauemmas, mutta omistaja Niina Kaskinen ei ole antanut vielä lupaa liikkua. Kun lupa vihdoin tulee, Muusa hyppää pitkällä loikalla veteen, ui kumiveneen luokse, ottaa kiinni siihen kiinnitetystä köydestä ja hinaa veneen uimalla rantaan. Ei haittaa, vaikka kyydissä on kaksi aikuista ihmistä. Rannassa odottaa Kaskisen vuolaat kehut ja lihapulla. Muusa ravistelee turkin ja siirtyy vastahakoisesti sivummalle odottamaan. On seuraavan koiran vuoro harjoitella samaa. Edessä on vielä hukkuvan nouto sekä esineen vienti kohti venettä. Nouto tuli luonnostaan Vesipelastus eli VEPE on aikoinaan kehitetty landseereille ja newfoundlandinkoirille ylläpitämään niiden pelastusvaistoa ja uintitaitoa. Nykyään lajia voivat harrastaa kaikenrotuiset koirat. Koiran pitää olla tarpeeksi vahva hinaamaan venettä tai pelastettavaa ihmistä ja sen täytyy pitää uimisesta. Varsinais-Suomen verotoimiston Salon toimipisteessä verosihteerinä työskentelevä Kaskinen kuuli VEPEstä työkaveriltaan, joka oli innostunut lajista oman koiransa kanssa. Hän arveli, että Kaskisen kultainen noutaja sopisi hyvin lajiin. Muusa on paukkuarka, joten metsästystä ei voinut ajatella. Tämä tuntui hyvältä lajilta varsinkin kun Muusa piti vedessä touhuamisesta. Toisaalta se oli jo neljän vanha, joten en ollut varma, kuinka helposti se oppisi enää uutta. Kaskinen yllättyi, miten luonnollista veneen rantaan vetäminen oli kultaiselle noutajalle. Hankin mökille halvan kumiveneen ja laitoin siihen köyden kiinni. Muusa ei epäröinyt hetkeäkään, vaan otti heti köydestä kiinni ja lähti raahaamaan kumivenettä kohti rantaa. Niina ja Muusa harrastavat Turun Seudun Kultaiset ry:ssä. Riittää, kun harrastukseen ottaa mukaan koiran. Kumiveneet ja muut varusteet tulevat yhdistykseltä. Yhdistys on etsinyt myös sopivan lammen, jossa koirat pääsevät harjoittelemaan. VEPE on myös kilpailulaji, ja harjoituksessa tehdään samoja tehtäviä kuin kokeissa tehtäisiin tosin rennommalla otteella. Suomessa vesipelastukseen koulutettuja koiria käytetään vain harrastukseen ja kilpailuun, mutta esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa koiria käytetään myös aidoissa pelastustilanteissa. Siellä koirat sukeltavat ja hyppäävät jopa helikopterista alas. Harjoituksissa puhutaan ja nauretaan paljon eikä virhepisteitä lasketa. Ei haittaa millä tuulella tänne tulee, aina lähtee hymyillen kotiin. Viime kesän kuvia katsoessa huomasin, että niissäkin näkyi vain ihanan hymyileviä, iloisia kasvoja. Lihapullilla paremmaksi Toruminen ja pakottaminen eivät kuulu lajiin, vaan tärkeintä on harjoituksen idean välittäminen koiralle ja motivoiminen. Onnistuminen on yhteinen ilo, jota aina juhlitaan. Epäonnistumisia ei erityisesti osoitella. Seuraavalla kerralla sitten paremmin. Joskus on vaikea malttaa odottaa kehumista siihen, että Muusa on ohittanut rannan maalitolpat. Sen jälkeen hypitään ja pompitaan yhdessä. Muusakin nauttii silminnähden tehtävistä. Toki on päiviä, jolloin Muusaa ei huvita. Silloin pitää vaan keksiä se juttu, mikä motivoi koiraa. Muusa on oppinut VEPE-liikkeet nopeasti, ainoastaan kahden veneen harjoitus tuotti kummallekin päänvaivaa. Muusa ei ensin ymmärtänyt, että pelastettavana oleva vene pitää hinata rantaan eikä tuoda sitä minulle ulapalle. Koira oli oppinut tuomaan noudettavat esineet aina minulle, joten totta kai se yritti tuoda veneenkin minulle. Hymyilin leveästi koko illan, kun tuo tehtävä koko kesän harjoittelun jälkeen vihdoin onnistui. Muusa sai soveltuvuuskokeesta lähes täydet pisteet ja on päässyt alokasluokasta avoimeen luokkaan, mutta kilpailu ei ole Kaskiselle tärkein päämäärä. Kaikkein tärkeintä on se, että Muusa nauttii tästä. Laji on kehittänyt myös sen luonnetta. Villikko-koirani on oppinut malttia. Myös itse opin joka treenikerralla jonkun uuden asian. Tämän kesän tavoitteena on saada vienti vieraalle onnistumaan. Vastaanottaja veneessä ei saa olla tuttu eli koiran on vietävä esine täysin vieraalle ihmiselle. Tässä tarvitaan treenilihapulla jos toinenkin houkuttimena. Kun se alkaa onnistua, sitten voimme osallistua kokeisiin. Kaikki muut avoimen luokan tehtävät Muusa jo osaakin. 39

40 Kyläkoulussa aherretaan Vanhaa kyläkoulua kunnostetaan tunteella, ei järjellä. teksti Päivi Vuorivirta / Pardian tiedottaja kuva Pertti Tikkalan kotialbumi 40

41 Toivon, että eläkkeellä voimme jo viettää täällä ympäri vuoden aikaa. Simojoki varren maisemissa seisoo lähes satavuotias keltainen kouluvanhus. Oppilaita koulussa ei ole ollut enää neljäänkymmeneen vuoteen, mutta Pertti Tikkala perheineen on kunnostanut siitä vapaaajan asuntoa jo useamman vuoden ajan. Työ- ja elinkeinotoimistossa asiantuntijana työskentelevällä Tikkalalla oli pitkään haussa peräpohjalaistyyppinen maalaistalo, mutta sopivaa rakennusta ei vain tuntunut löytyvän. Kun Hannilan koulu sitten usean vuoden etsiskelyn jälkeen tuli myyntiin, ei Tikkala voinut kävellä onnensa ohitse. Puurakentamiseen ei kannata turvallisuussyistä liittää kipinää, mutta perinne- ja hirsirakennukset ovat olleet intohimoni kohteina jo pitkään. Rakentaminen ja korjaaminen ovat tarjonneet sopivaa vastapainoa virastotyölle. Vanhassa rakennuksessa ja pihassa on lisäksi jotain puhuttelevaa. Emme todellakaan perustelleet talon hankintaa järkisyillä. Luonne ja henki entisellään Tikkala on pyrkinyt säilyttämään ja palauttamaan talon luonteen ja hengen, vaikka muutoksiakin on tehty. Toisesta luokkahuoneesta on tehty olohuone, mutta toisen luokkahuoneen ikkunat, alkuperäiset lattiat ja sisäkatto on tarkoitus pitää ennallaan. Rakennuksen hirsisiä väliseiniä ei ole muutosten yhteydessä juurikaan purettu. Vaikka edelliset omistajat ovat modernisoineet rakennuksen sisätiloja, me olemme pyrkineet pitämään ulkoasun mahdollisimman alkuperäisenä. Esimerkiksi asuinhuoneiden uusitut kolminkertaiset ikkunat eivät ruutujaoltaan poikkea alkuperäisestä. Olemme myös palauttamassa talon rakenteita hengittäviksi. Kuutiokaupalla sellueristeitä ja satoja metrejä lattialautaa on jo hankittuna. Lisäksi pyrimme palauttamaan huonetilojen korkeuksia lähemmäs alkuperäistä. Ikuisuusprojekti valmistuu ennen eläkeikää Tikkala kertoo päässeensä lupa-asioissa helpolla, koska entinen omistaja oli jo tehnyt rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen. Vanhan kyläkoulun hankinta asuinkäyttöön on paljon helpompi perustella kuin vapaaajan asunnoksi hankkiminen. Sitä, milloin kyläkoulu on taas vanhassa loistossaan, ei Tikkala osaa sanoa. Tämä on tyypillinen ikuisuusprojekti. Toivon, että eläkkeellä voimme jo viettää täällä ympäri vuoden aikaa. Eikä silloinkaan varmasti tule vapaa-ajan vieton ongelmia. Liikaa huoneita, liikaa pihaa Tällä hetkellä lähes kaikki vapaa-aikani kuluu kyläkoulun kunnostamiseen. Koulu on koko perheemme yhteinen projekti, sillä puutarhatöissä riittää sarkaa vaimollekin. Hehtaarin tontilla on jopa liikaa nurmea leikattavaksi. Myös osin puulämmitteisen rakennuksen polttopuiden hankinta on jatkuva projekti. Kyläkoulun kunnostamisen kanssa Tikkalan ajasta taistelevat kuplavolkkarit. Hän on Suomen Volkkariyhdistyksen ensimmäisiä jäseniä ja toiminut aikoinaan myös veteraanijaoksen puheenjohtajana. Autotalliksi muuttunut piharakennus tarjoaa puitteet omalle ja pojan autoharrastukselle. Vanhan koulun ja vanhojen volkkareiden suhteen taitaa molempien kanssa olla niin, että ne siirtyvät isältä pojalle. Halusi poika sitä tai ei. 41

42 Hopea ei ole häpeä Hanna Nykänen haluaa autonsa olevan sellainen, joka kääntää päät. teksti ja kuvat Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Pieksämäkeläisellä katsastaja Hanna Nykäsellä, on ollut monta peltistä ystävää elämänsä aikana ja ne ovat olleet yhtä lukuun ottamatta kaikki hopean värisiä. Sain ensimmäisen autoni, Volvo 244:n, heti ajettuani ajokortin. Onnistuin ajamaan sen 60 kilometrin tuntinopeudesta katolleen. Mitään ei onneksi sattunut, ja se onkin ollut viimeinen iso onnettomuus autolla. Sen jälkeen tuli Nissan Cherry. Kun tuli tarvetta sellaiselle autolle, jolla voi lähteä pidemmälle matkalle, Nissan vaihtui Volkswagen Boraan. Tällä autolla lähdettiinkin kiertämään Englantia. Veljekset Laakkosella työskennellessä Nykänen sai henkilökunta-alennuksella tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä: alle vaihtui Audi A3. Tulinen luonne Vuonna 2005 Nykänen oli jo aloittanut A-Katsastuksessa, kun eräs asiakas toi katsastukseen Toyota Celican. Se oli mielestäni kauniin virtaviivainen ja sulava. Testasin siinä katsastuksen lomassa myös ajoasennon ja istuinten mukavuuden. Nykänen alkoi etsiä internetistä samanlaista autoa itselleen. Loppujen lopuksi se oikea löytyi autoliikkeestä Mikkelistä, ja entinen luokkakaveri myhäili sen myyntimiehenä. Auto on minulle tärkeä, se ei voi olla ihan mikä tahansa. Autoilla on Nykäsen mielestä oma luonteensa. Celicaa hän kuvailee luotettavaksi kumppaniksi tien päällä. Sillä on kuitenkin temperamenttia enemmän kuin hänellä itsellään. Autot ovat Nykäselle tärkeitä, ja niiden kanssa hän tekee sekä töitä että viettää vapaata. Auto on kuitenkin pääasiassa kulkuneuvo, jolla pääsee paikasta toiseen. Celica on urheiluauto, mutta minulle ihan tavallinen käyttöauto. On kiva laittaa musiikki soimaan ja ajella, mutta vältän turhaa ajoa ekologisista syistä. Ompelusta konepellin alle Nykänen hakeutui peruskoulun jälkeen ensin ompelulinjalle. Ammattikoulussa juttelin usein erään sukulaispojan kanssa, joka opiskeli ajoneuvoasentajaksi. Kun koulu oli loppumassa, hain samaan koulutukseen. Hän oli joskus ollut joukon jatkona tuijottelemassa konepellin alle ja harmitellut, ettei osannut tehdä asialle mitään. Vasta ompelijaksi opiskellessa Nykänen huomasi, että häntä kiinnosti erityisesti, miten laitteet toimivat. Ajoneuvoasentajakoulutuksen jälkeen Nykänen jatkoi ammattikorkean autoinsinöörilinjalle ja parin mutkan kautta katsastajaksi. Yhteinen harrastus Autot myös saattoivat hänet yhteen nykyisen poikaystävän kanssa. Marko on veljeni kaveri, ja aloimme jutella, kun hän tuli katsastuttamaan autoaan. 42

43 Poikaystävä Marko Nykänen harrastaa myös autoja. Hänellä on lavamallinen Chevrolet Fleetside Pick-up vuosimallia 1980, sama jolla aikoinaan tuli Nykäselle katsastukseen. Chevrolet on pääasiassa kesäauto, mutta siinäkin varsin käytännöllinen, sillä sen lavalle mahtuu vaikka muuttokuorma. Tällä hetkellä Nykästen pihassa on kolme autoa, mutta enemmänkin löytyy. Esimerkiksi metsässä kotipaikalla seisoo entiseltä appiukolta aikoinaan saatu Mitsubishi Colt Celeste Coupe vuodelta 1977, joka on tarkoitus veljen kanssa joskus vielä laittaa kuntoon. Tosin se on päässyt ruostumaan sen verran, että peltitöitä pitäisi tehdä paljon, Hanna Nykänen kertoo. Nykänen huoltaa itse autonsa ja laittaa sen katsastuskuntoon, mutta mikään supertuunaaja hän ei katso olevansa. Nyt autossa on vain murattikuvio alumiinivanteissa. Seuraavaan autoon olisi hienoa saada joku liekki- tai ralliraitakuvio. Suunnittelu- ja toteutusapua ei tarvitse hakea kaukaa, sillä poikaystävä maalaa autoja. Celica on urheiluauto, mutta minulle ihan tavallinen käyttöauto. Nainen ratissa Nykänen ei ole enää saanut kommentteja sukupuolestaan autopiireissä, sillä sieltä löytyy yhä enemmän myös muita naisia. Sen sijaan varsinkin alkuun töissä vanhemmat miehet saattoivat epäillä, että voiko nuorelle tytölle jättää autoaan. Olen kai jotain tehnyt oikein, sillä nykyään tulee harvoin kommenttia. Pieksämäellä on taidettu jo tottua naiskatsastajaan. Nykänen on mukana myös Pieksämäen jokavuotisessa BigWheels-tapahtumassa talkoolaisena. Tapahtuma keräsi tänä vuonna 1150 harrasteajoneuvoa Pieksäjärven kesäiseen rantamaisemaan. Paikallisen Usa Car Clubin tapahtumiin puolestaan kuuluu toritapaamiset, joissa Nykäset ovat käyneet. Niissä jutellaan muiden autonomistajien kanssa, tutkitaan autoja ja käydään ajamassa yhdessä cruisinglenkki. Autoharrastuksen vastapainoksi Nykänen pitää Tupperware-kutsuja. Autoporukoissa puhutaan naisten kesken autoista, mutta niiden ulkopuolella jutut ovat ihan tavallisia tyttöjen juttuja. Tosin aika usein ihmiset aloittavat lauseen Tää on nyt työasia, mutta mun autossa Celicalla on mittarissa kilometriä, ja Nykänen olisi jo valmis vaihtamaan, mutta mikään auto ei ole täyttänyt hänen kriteerejään. Auton pitää pystyä erottautumaan massasta. Seuraava auto ei ole myöskään hopeansävyinen, se alkaa olla niin tavallinen väri, Nykänen lisää. Hanna Nykänen on mieltynyt Toyota Celicaansa, mutta kilometrejä on kertynyt niin paljon, että uusi auto on etsinnässä. 43

44 TYÖNKUVA Työnä taivaan merkit Jorma Tikkamäki tulkitsee paikallissäätä lentokentän kiitoratojen välissä. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Jari Härkönen 44

45 TYÖNKUVA Työpaikka sijaitsee ykkös- ja kolmoskiitoratojen välissä. Millainen sää on viikonloppuna, entä lomallani? Tällaisia kysymyksiä apulaismeteorologi Jorma Tikkamäki kuulee usein kertoessaan ammattinsa. Sään ennustaminen ei ole kuitenkaan hänen leipätyötään, vaan Tikkamäki on keskittynyt vallitsevan sään kirjaamiseen Helsinki-Vantaan lentokentällä ja sen välittömässä läheisyydessä. Tikkamäen työaika alkaa sillä hetkellä kun hän saapuu turvatarkastukseen. Siitä on vielä pitkä matka työpisteelle. Ensin hän käy läpi saman turvatarkastuksen kuin matkustajatkin, sitten hyppää turvavalvotulla alueella työauton kyytiin. Matkaa tulee peräti seitsemän kilometriä, kun ajelemme huoltoteitä ja kiitoratojen ylistyspaikkoja pitkin. Jos kone on juuri lähdössä, meidän täytyy odottaa, sillä työpaikka sijaitsee ykkös- ja kolmoskiitoratojen välissä, De-Icing tornissa. Todellinen paikallissää Tikkamäen työtä on säähavaintojen tekeminen lentoliikenteen käyttöön. Hän laatii kaksi kertaa tunnissa metar-sääsanoman, josta selviää lentokentän sääolot. Tavalliselle säänseuraajalle tuttujen lämpötilan ja tuulen nopeuden lisäksi Tikkamäki selvittää meteorologisen näkyvyyden, pilviryhmät ja niiden korkeuden jalkoina, kastepisteen sekä QNHilmanpaineen. Näitä lentäjät tarvitsevat reitin suunnittelussa Ilmatieteen laitoksen tuottamien lentosääennusteiden lisäksi. Huonolla säällä Tikkamäki tekee näiden lisäksi vielä erikoissanomia. Vaikka sään tulkinta onkin nykyään pitkälle automatisoitu, on apulaismeteorologin havainnoilla suuri merkitys. Jos sää huononee, on heti reagoitava, sillä se vaikuttaa kaikkeen lentokentällä. Myös paineensietokykyä pitää löytyä. Vaikka huonoissa sääoloissa apulaismeteorologin ammattitaito pääsee oikeuksiinsa, Jorma Tikkamäki haluaisi olla aina yltiöpositiivinen hyvän tuulen mies. Erikoiset työajat Haastetta työhön tuo, että sitä tehdään kolmivuorotyönä nopealla kierrolla. Työputki alkaa iltavuorolla, jonka jälkeen seuraavana aamuna tullaan taas töihin ja saman vuorokauden aikana alkaa vielä yövuoro. Perään on yksi nukkumapäivä ja kolme vapaata. Onneksi Tikkamäelle vuorotyö sopii paremmin kuin perinteinen päivätyö. Myöhäiset illat, aamuyön pikkutunnit ja varhaiset aamut sopivat yhtä hyvin kuin päivävuorot. Kun kävin aikoinaan Kuorevedellä hetken peruspäivävuorossa, mietin joskus, että tästähän ne lisät pitäisi maksaa, Tikkamäki nauraa. Aistit pitää olla myös valppaana aamuyön tunteina. Väsymystä Tikkamäki torjuu syömällä puolenyön jälkeen vain kevyesti ja käymällä tarvittaessa pienellä happihyppelyllä parvekkeella. Määrättynä alalle Apulaismeteorologi tai meteorologi eivät olleet Tikkamäen lapsuuden haaveammatti, vaan hän löysi alan vahingossa. Olin armeijassa Kauhavalla, ja minut määrättiin Tikkakoskelle säämieskurssille. Palasin Kauhavalle tekemään säähavaintoja, ja kun armeija loppui, jäin siviilinä Ilmatieteen laitoksen leipiin vielä vuodeksi. Kauhavan jälkeen sään tulkitseminen vei Tikkamäkeä ympäri Suomea, kunnes hän lopulta päätyi Helsinki-Vantaan lentokentälle. Onneksi määräsivät Tikkakoskelle, sillä olen saanut tehdä tässä ammatissa niin ILMAVA monipuolisesti erilaisia asioita. Vaikka säähavaintoja tehdään rutiinilla, kahta samanlaista vuoroa ei ole. Perustyö pitää Vantaalla, mutta luottamustehtävät vievät laajemmalle: Tekniikan ja Tiedon toimihenkilöiden jäsenjärjestö ILMAVA ry:hyn kuuluva Tikkamäki on muun muassa luottamusmies ja Ilmatieteen laitoksen yhteistoimintakomitea YTK:n sekä Ilmatieteen laitoksen palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmä PALKEn henkilöstöjäsen. Kone ei korvaa ihmistä Vaikka sää vaihteluineen on aina ollut olemassa, tekniikka on muuttanut työtä todella paljon. Kun aloitin Kauhavalla vuonna 1986, viesti kulki reikänauhakirjoittimilla. Sormet olivat aluksi aina kipeänä, kun löin vahingossa sivuun. Säähavaintoja käytiin lukemassa havaintokopeista omin jaloin ja ilmanpaineet laskettiin käsin. Vaikka koneet tekevät suurimman osan mittaus- ja laskentatyöstä, on apulaismeteorologin tarkka silmä edelleen tärkeä laadunvalvonnassa. Esimerkiksi auringonpaisteen määrää mittaavan anturin päälle lämmittelemään istahtanut lintu saattaa vääristää mittaustulosta. Vuosien työ ilmojen tulkinnassa näkyy myös vapaalla. Olemme saaneet monet naurut, kun tuttujen lomakuvia katselleessa muut ihailevat maisemia, minä kommentoin kuvan pilviä. Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenyhdistys. Jäseniä noin 150. Jäseninä muun muassa apulaismeteorologeja, sääteknikkoja, sihteereitä, tutkijoita, käytönsuunnittelijoita, laborantteja ja tutkimusmestareita. Perustettu vuonna 2002, kun Ilmatieteen virkailijat ja Lentosäävirkailijat yhdistyivät. 45

46 Uusia hyvinvointijaksoja syksylle 2014 PHT:n 1. askel -hyvinvointijaksoille voi hakea ympäri vuoden, mutta loppusyksylle on lisätty teemallisia kuntoutusjaksoja suosittuihin kohteisiin. Keveään Oloon! -jaksossa keskitytään hakemaan pysyvää keveämpää oloa terveellisten ruokailutottumusten ja säännöllisen arkiliikunnan tasapainottamisen avulla. Liikkumaan! -jaksot puolestaan tsemppaavat arkiliikuntaan. Perhejaksoista joulun ja vuodenvaihteen jaksot ovat haettavina. Tiesitkö, että pardialaiset olivat innokkaita hyvinvointijaksojen hakijoita viime vuonna. Lapsiperheille suunnatuille jaksoille osallistui 19 pardilaisen jäsenen perhettä. Työikäisten aikuisten 1.askel-hyvinnontijaksoille osallistui yhteensä 434 Pardian jäsentä tai heidän puolisoaan. Hakuaika päättyy 90 vuorokautta ennen jakson alkua. Hinnat aikuisilta ovat 150 /ai- kuinen/5 vrk:n pääjakso ja 60 /aikuinen/2 vrk:n seurantajakso. Työttömät tai lomautetut puoleen hintaan edellyttäen, että hakuhetkellä on työtön ja on tämän hakemuksessa ilmoittanut. Mikäli hakemuksen jo jätettyään jää työttömäksi tai tulee lomautetuksi, alennus ei ole mahdollinen. Perhejaksot maksavat 25 euroa/aikuiset ja 75 euroa/6 16-vuotias lapsi. Alle 6-vuotiaat pääsevät maksutta. Hinta sisältää majoituksen koko perheelle, ohjelman sekä täysihoidon (aamiainen, lounas ja päivällinen). Voit tutustua jaksoihin osoitteessa www. pht.fi/ Vastaajapaneeliin voi liittyä tilaamalla paneelin jäsenyyden sähköisen asioinnin osiossa Kalenteri- ja muut tilaukset. Rekisteröityminen edellyttää kirjautumista. Muista tarkistaa samalla, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla Omat tiedot -osiossa. Mielipiteesi on meille tärkeä. Ilmoittaudu mukaan ja rekisteröidy panelistiksi! Liity Pardia-paneeliin! Mielipiteesi on meille tärkeä. Pardia-paneelilla kerätään jäsenistön näkemyksiä ajankohtaisiin asioihin. Pardia on koonnut jäsenistöstään vastaajapaneelin, jolle lähetetään muutaman kerran vuodessa vastattavaksi lyhyt kysely jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Paneelilla haetaan tuntumaa jäsenistön näkemyksiin ja mielipiteisiin sekä kerätään palautetta Pardian edunvalvonnan ja toiminnan kehittämiseen. Jokainen Pardian jäsen voi liittyä paneeliin. Paneelissa mukana oleminen edellyttää vain Internet-yhteyttä ja sähköpostiosoitetta. Kutsut yksittäisiin tutkimuksiin lähetetään sähköpostitse. Kaikkia paneelin kyselyjä ei lähetetä kaikille paneelin jäsenille, vaan jokaista kyselyä varten poimitaan panelisteista Pardian jäsenkuntaa edustava otos. Tervetuloa Ilmavan syyskokoukseen ILMAVA ry:n sääntömääräinen syyskokous on keskiviikkona klo 16 Ilmatieteen laitoksen toimitalon Dynamicumin 5. krs Terassilla (Erik Palmenin aukio 1, Helsinki). Tarjoilujen vuoksi pyydämme kokoukseen tulevia ilmoittautumaan viimeistään Auli Hurskaiselle osoitteeseen ILMAVA ry:n hallitus 46