RAPORTTILUONNOS IMATRAN KESKIMMÄISEN KOULUKESKUKSEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN LIIKKUMISSELVITYS IMATRAN KESKIMMÄISEN KOU-

Transkriptio

1 Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä RAPORTTILUONNOS IMATRAN KESKIMMÄISEN KOULUKESKUKSEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN LIIKKUMISSELVITYS IMATRAN KESKIMMÄISEN KOU-

2 RAPORTTILUONNOS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Valokuvat Kartat Pilvi Lesch, Elina Tamminen Hanna Reihe Ramboll Maanmittauslaitos/CGI Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1 2. Nykytilanne Joukkoliikenne Kävelyn ja pyöräilyn verkko Nopeusrajoitukset Onnettomuustiedot Koulureitit Koulumatka-analyysin kuvaus Pappilanpelto Pässiniemi Särmiö Tainionmäki Tietäjänkatu Virran puisto Koulujen sijaintivaihtoehtojen vertailu Pappilanpelto Pässiniemi Särmiö Tainionmäki Tietäjänkatu Virran puisto Yhteenveto Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Johtopäätökset 23 LIITTEET LIITE 1 Koulumatka-analyysin kartta-aineisto

4 1 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ramboll Finland Oy on laatinut Imatran kaupungille useita koulujen liikkumiseen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä selvityksiä. Helmi-maaliskuussa Ramboll Finland Oy laati Virasojan koulun väistötilan ja Vuoksenniskan koulun liikenneturvallisuusselvityksen, jossa tarkasteltiin koulujen lähiympäristön liikenneturvallisuustilannetta sekä selvitettiin mahdollisia parantamiskohteita alueella. Koululaisten käyttämiä kävelyn ja pyöräilyn pääreittejä koulujen lähialueilla selvitettiin paikkatieto-ohjelman avulla. Touko-kesäkuussa 2016 Ramboll Finland Oy laati liikenneturvallisuus- ja liikkumiskartoituksen Kosken koulun alueelle. Lisäksi työssä laadittiin Ukonniemen ja Mansikkalan koulujen alueille esiselvitys, jossa kartoitettiin yleispiirteisemmin koululaisten käyttämiä reittejä sekä kävely- ja pyöräilyverkon ja joukkoliikenneverkon tarjoamia mahdollisuuksia koululaisten liikkumiselle. Syksyllä 2016 Ukonniemen ja Mansikkalan koulujen alueelle laadittiin vastaava liikenneturvallisuusselvitys kuin Virasojan koulun väistötilan sekä Vuoksenniskan ja Kosken koulujen alueille aiemmin. Työn tavoitteena oli vertailla koulukeskuksen kahden vaihtoehtoisen sijoituspaikan liikenteellistä potentiaalia. Imatran keskimmäiselle koulukeskukselle on loppuvuodesta 2016 suunniteltu kuutta uutta vaihtoehtoista sijoituskohdetta. Tämän työn tarkoituksena on laatia näille kuudelle vaihtoehtoiselle sijoituspaikalle esiselvitys koulumatkojen potentiaalista (jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne) sekä liikenneturvallisuudesta. Kyseessä on vastaava esiselvitys, kuin Ukonniemeen ja Mansikkalaan tehtiin ensimmäisessä vaiheessa keväällä Tarkasteltavia sijoitusvaihtoehtoja ovat Pappilanpelto, Pässiniemi, Särmiö, Tainionmäki, Tietäjänkatu sekä Virran puisto (Kuva 1). Imatran kaupungilta työtä ovat ohjanneet Harri Valtasola ja Arja Kujala. Rambollin projektiryhmässä työstä vastasivat Pilvi Lesch (projektipäällikkö), Elina Tamminen, Jaana von Denffer ja Eero Salminen. Työ toteutettiin aikavälillä joulukuu tammikuu Kuva 1. Keskimmäisen koulukeskuksen kuusi sijoitusvaihtoehtoa.

5 2 2. NYKYTILANNE 2.1 Joukkoliikenne Imatran paikallisliikenteen talviaikataulut ovat voimassa Paikallisliikennettä ajetaan linjoilla 1, 2, 3, 3A, 4, 5 ja 6. Lisäksi Imatran maaseutumaisilla alueilla liikennöi kutsutaksi arkisin. Linja 3 liikennöi maanantaista sunnuntaihin. Linjat 1, 2, 3A, 4 ja 5 liikennöivät arkisin ja lauantaisin. Linja 6 liikennöi vain sunnuntaisin. Paikallisliikennettä täydentää palvelulinja P, joka liikennöi arkisin. Palvelulinja kulkee Rajapatsaan ja Immolan välillä keskustan kautta kahdesti päivässä molempiin suuntiin. Linja 1 kulkee väliä Vuoksenniska-Virasoja-Imatrankoski-Keskusasema-Mustalampi-Vuoksenniska, ja linja 2 kulkee kyseisen reitin toisinpäin. Linja 3 kulkee välillä Huhtanen-Kaukopää- Vuoksenniska-Keskusasema-Imatrankoski-Kylpylä. Linja 3A kulkee puolestaan Huhtasesta Immolan, Kaukopään, Vuoksenniskan, Keskusaseman, Imatrankosken ja Rajapatsaan kautta Jakolaan. Linja 4 liikennöi Vuoksenniskan, Keskusaseman, Mustalammen, Imatrankosken ja Salo-Issakan välillä. Linja 5 liikennöi Keskusaseman, Imatrankosken ja Jakolan välillä sekä Jakolasta Imatrankosken ja Keskusaseman kautta Vuoksenniskalle. Vain sunnuntaisin ajettava linja 6 liikennöi Huhtasesta Jakolaan Vuoksenniskan, Keskusaseman ja Imatrankosken kautta. Joukkoliikennelinjat on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 2). Kuva 2. Joukkoliikennereitit (lähde: Imatran kaupunki). (Raportin viimeistelyvaiheessa kartta laajennetaan koko kouluunottoalueelle.)

6 3 Joukkoliikennelinjat palvelevat parhaiten Virran puiston koulua, sillä kaikki linjat kulkevat Tainionkoskentietä pitkin koulun edestä. Hyvät yhteydet ovat myös Pässiniemen koululla, jonka edestä kulkevat linjat 1, 2, 3 ja 4. Tietäjänkatu, Tainionmäki ja Pappilanpelto sijaitsevat noin m etäisyydellä kaikista joukkoliikennelinjoista. Särmiöön on heikoimmat joukkoliikenneyhteydet, sillä sen läheisyydestä kulkevat vain linjat 3, 3A, 5, 6 ja palvelulinja. Linjat 1, 2 ja 4 kulkevat lähes kilometrin päästä Särmiön koulun sijoituspaikasta. 2.2 Kävelyn ja pyöräilyn verkko Virran puiston, Tietäjänkadun ja Pässinniemen koulukeskuksen sijoituspaikkojen läheisyydessä on tiheä kävelyn ja pyöräilyn väyläverkosto. Kouluihin pääsee eri puolilta koulua yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä pitkin. Tainionmäen, Pappilanpellon ja Särmiön sijoitusvaihtoehtoihin on vähemmän jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Mikäli koulu sijoitettaisiin Tainionmäen, Pappilanpellon tai Särmiön sijoituspaikkoihin, olisi tärkeää täydentää jalankulun ja pyöräilyn verkkoa koulujen lähialueilla ja lähellä sijaitsevilla asuinalueilla (Kuva 3). Imatran seudun liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 2010 (ELY-keskus 6/2010) kouluunottoalueelle on esitetty kolme kevyen liikenteen väylätarvetta: E) Kevyen liikenteen väylä Paperharjuntielle Mustalammelle, F) kevyen liikenteen yhteys Suokadun loppupäähän sekä G) kevyen liikenteen yhteys Asemäentielle. Koulureittien näkökulmasta edellä mainittujen yhteyksien toteuttaminen ei ole erityisen merkittävää. Ainoastaan Paperharjuntien jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantamista tulisi harkita. Kaikissa koulun sijoitusvaihtoehdoissa Paperharjuntie tai jokin osa siitä on oppilaan koulureitin varrella.

7 4 E F G Kuva 3. Kouluunottoalueen kävelyn ja pyöräilyn reitit (Lähde: Imatran kaupunki, Digiroad). (Raportin viimeistelyvaiheessa kartta laajennetaan koko kouluunottoalueelle.) 2.3 Nopeusrajoitukset Tainionmäen, Pappilanpellon ja Särmiön koulut sijaitsevat alueilla, joilla on 40 km/h -nopeusrajoitus, kun taas Pässinniemen, Virran puiston ja Tietäjänkadun läheisyydessä on katuja tai maanteitä, joiden nopeusrajoitus on 50 km/h. Tällaisia katuja tai maanteitä ovat Tainionkoskentie, Koulukatu, Keskuskatu, Joutsenonkatu, Asemäentie ja Karhumäenkatu. Tuulikallion alueella osalla kaduista on 30 km/h -nopeusrajoitus, mutta muuten alueella on voimassa 40 km/h - nopeusrajoitus, lukuun ottamatta Karhumäenkatua, jolla nopeusrajoitus on 50 km/h. Nopeusrajoitustiedot perustuvat Tierekisterin tietoihin. (Kuva 4.) Osuuksilla, joilla nopeusrajoitus on 50 km/h, kävely ja pyöräily on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erotettu melko kattavasti muusta liikenteestä omalle väylälleen tai väylänosalleen. Alueilla, joilla nopeusrajoitus on 50 km/h, sijaitsee kuitenkin muutama suojatie, jotka on ainoastaan maalattu ajorataan ja merkitty suojatiemerkein. Ohjeidenmukainen vähimmäistaso olisi keskisaarekkeellinen suojatie, mikäli alueen nopeusrajoitus on 50 km/h. Koulujen välittömässä läheisyydessä tulisi harkita nopeusrajoitusten alentamista joko arvoon 30 km/h tai 40 km/h. No-

8 5 peusrajoituksen alentaminen vaatii aina myös liikennejärjestelyjen muuttamista, jotta liikenneympäristö tukisi alempaa nopeusrajoitusta. Kuva 4. Kouluunottoalueen nopeusrajoitustiedot (lähde: Digiroad). (Raportin viimeistelyvaiheessa kartta laajennetaan koko kouluunottoalueelle.) 2.4 Onnettomuustiedot Viiden viime vuoden aikana ( ) kouluunottoalueella on tapahtunut 16 jalankulkija- tai pyöräilyonnettomuutta, joista 15 johti loukkaantumiseen ja yksi omaisuusvahinkoon. Työssä ei ole tarkasteltu muita onnettomuustyyppejä. Onnettomuuksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon, että vain murto-osa jalankulku- ja polkupyöräonnettomuuksista tulee poliisin tietoon ja näkyy onnettomuustilastoissa. Näin ollen onnettomuustilastoille ei tässä tarkastelussa tule antaa liikaa painoarvoa. Pässiniemen koulun edustalla Koulukadulla on tapahtunut yksi poliisin tietoon tullut jalankulkijaonnettomuus, joka johti loukkaantumiseen. Särmiön koulun läheisyydessä on tapahtunut yksi henkilövahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus sekä polkupyöräonnettomuus. Virran puiston koulun lähistöllä Tainionkoskentien ja valtatien 6 rampin liittymässä on tapahtunut yksi henkilö-

9 6 vahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus. Pappilanpellon koulua lähin henkilövahinkoon johtanut onnettomuus on Joutsenonkadulla tapahtunut jalankulkijaonnettomuus. Tietäjänkadun ja Tainionmäen koulujen välittömässä läheisyydessä onnettomuuksia ei ole tapahtunut. (Kuva 5.) Kuva 5. Kouluunottoalueella tapahtuneet jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuudet vuosina (poliisin tietoon tulleet onnettomuudet). (Raportin viimeistelyvaiheessa kartta laajennetaan koko kouluunottoalueelle.) 2.5 Koulureitit Koulumatka-analyysin kuvaus Nykytilakartoituksen yhteydessä laadittiin koulumatka-analyysit oppilaiden koulureiteistä kaikille kuudelle keskimmäisen koulukeskuksen sijoitusvaihtoehdolle. Oppilaiden koulureittien sijoittuminen tie- ja katuverkolle laskettiin paikkatietomenetelmien avulla. Analyysin taustaksi kartalle paikannettiin kouluunottoalueen nykyisten oppilaiden osoitetiedot. Tämän jälkeen ArcGIS-paikkatieto-ohjelmiston Network Analyst -lisäosan avulla laskettiin lyhyin reitti oppilaan kotoa kouluun. Reitityksen taustalla käytetty tieaineisto on Esri Finland Oy:n Suomen tie- ja katuverkko Kyseinen tieverkko pohjautuu Digiroad-aineistoon, ja siinä on kuvattu kaikki tie- ja katuosuudet sekä autoliikenteelle tarkoitetuista väylistä erilliset jalankulun ja pyöräilyn väylät. Aineistossa ei ollut mukana tietoa ajoradassa kiinni olevista, yleensä korotetuista jalankulun ja pyöräilyn väylistä.

10 7 Analyysin taustalla on oletus siitä, että oppilaat käyttävät koulumatkallaan lyhintä mahdollista reittiä. On kuitenkin huomattava, että todellisuudessa reittivalinnat voivat jonkin verran poiketa tästä. Tämän aiheuttamaa mahdollista virheellisyyttä pyrittiin vähentämään tekemällä aineistoon joitain muutoksia ja lisäyksiä tiedossa olevien kulkureittien osalta (esimerkiksi tietyt ylityskohdat joillain reiteillä). Tällöin reitit pakotettiin kulkemaan jonkin määritetyn pisteen kautta tietyillä osuuksilla. Oppilaiden reittianalyysien tarkoituksena on arvioida koulumatkojen määrää eri reiteillä sekä verrata oppilaiden koulumatkojen pituuksia koulun sijaintivaihtoehtojen välillä. Koulumatkojen keskimääräisissä pituuksissa ei ole merkittäviä eroja koulujen kesken. Ne vaihtelevat Tietäjänkadun 2,3 kilometristä Tainionmäen 2,7 kilometriin. Eniten oppilaita alle kilometrin etäisyydellä koulusta on Tietäjänkadun koululla (154 oppilasta, 16 % oppilaista) ja vähiten Virran puiston koululla (30 oppilasta, 3,2 % oppilaista). Pyöräilymatkan etäisyydellä enintään kolmen kilometrin päässä koulusta on eniten oppilaita Virran puiston koululla (734 oppilasta, 78 % oppilaista) ja vähiten Tainionmäen koululla (556 oppilasta, 59 % oppilaista). Yli viiden kilometrin koulumatkoja on Tainionmäen (12 oppilasta), Pappilanpellon (7 oppilasta) ja Pässiniemen kouluilla (3 oppilasta). Koulumatkojen etäisyystiedot sijoituspaikkojen mukaan on esitetty taulukoissa 1 ja 2 sekä graafisesti kumulatiivisen oppilasmäärän mukaan kuvassa 6. Taulukko 1. Koulukeskuksen vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen koulumatkojen etäisyystiedot. Koulumatkojen summa (km) Keskimääräinen matka (km) Mediaanimatka (km) Pappilanpelto ,40 2,19 Pässiniemi ,45 2,38 Särmiö ,32 2,20 Tainionmäki ,68 2,35 Tietäjänkatu ,29 2,29 Virran puisto ,37 2,40 Taulukko 2. Koululaisten asuinpaikkojen etäisyydet koulun vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. 0-1 km 1-2 km 2-3 km 3-5 km yli 5 km Pappilanpelto 12,7 % 29,8 % 25,2 % 31,5 % 0,7 % Pässiniemi 13,4 % 23,1 % 27,9 % 35,4 % 0,3 % Särmiö 8,2 % 34,1 % 32,5 % 25,2 % 0,0 % Tainionmäki 9,7 % 27,1 % 22,5 % 39,3 % 1,3 % Tietäjänkatu 16,5 % 27,8 % 26,2 % 29,6 % 0,0 % Virran puisto 3,2 % 29,8 % 45,4 % 21,6 % 0,0 %

11 8 Kumulatiivinen oppilasmäärä etäisyysvyöhykeittäin (100 m välein) Oppilaiden lkm Pappilanpelto Pässiniemi Särmiö Tainionmäki Tietäjänkatu Virran puisto Kuva 6. Koulujen sijoituspaikkojen kumulatiiviset oppilasmäärät etäisyysvyöhykkeittäin.

12 Pappilanpelto Mikäli koulu sijaitsisi Pappilanpellossa, asuisivat lähes kaikki oppilaat korkeintaan viiden kilometrin koulumatkan päässä ja 43 % oppilaista enintään kahden kilometrin koulumatkan päässä koulusta. Yli kolmen kilometrin koulumatka olisi noin 32 %:lla oppilaista. Keskimääräinen koulumatka Pappilanpeltoon olisi 2,4 kilometriä ja mediaanimatka noin 2,2 kilometriä. Koulureitit on esitetty kuvassa 7. Suuremmat karttakuvat koulureiteistä ovat raportin liitteenä (liite 1). Pappilanpellon lähiympäristön tärkeimmät koulureitit ovat Riekonkuja, Peltosirkunkuja, Hauenkuja sekä näiden välinen itä-länsi -suuntainen erillinen jalankulun ja pyöräilyn väylä. Oppilaat saapuvat alueelle pääosin etelästä Karhumäenkatua pitkin. Pohjoisesta tärkein yhteys on Karhumäenkatu-Suokatu. Lännestä tärkein yhteys on Lempeenlietteentie. Lempeenlietteentietä ja Karhumäenkadun jalkakäytäväosuutta lukuun ottamatta kaikilla pääreiteillä on nykytilanteessa jalankulun ja pyöräilyn väylät. Pääkoulureiteillä on tapahtunut kaksi poliisin tietoon tullutta polkupyöräonnettomuutta vuosina Yksi henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus on tapahtunut Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä, jossa on erittäin heikot näkemät Karhumäentietä pohjoisesta tulevalle autoilijalle ja Joutsenonkatua lännestä tulevalle pyöräilijälle, mikä lisää onnettomuusriskiä. Toinen henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus on tapahtunut Keskuskadun ja Paajalankadun liittymässä. Kuva 7. Pappilanpeltoon suuntautuvat koulumatkat ja niiden pituusjakauma.

13 Pässiniemi Mikäli koulu sijaitsisi Pässiniemessä, olisi lähes kaikilla oppilailla korkeintaan viiden kilometrin pituinen koulumatka. 36 %:lla oppilaista koulumatka olisi enintään kaksi kilometriä, ja vastaavasti 36 %:lla oppilaista koulumatka olisi yli kolme kilometriä. Keskimääräinen koulumatka Pässiniemeen olisi 2,5 kilometriä ja mediaanimatka noin 2,4 kilometriä. (Kuva 8.) Pässiniemen kouluun oppilaat saapuisivat kolmea pääreittiä pitkin: pohjoisesta Tainionkoskentietä (mt 3952) ja Joutsenonkatua sekä Karhumäenkatua-Tietäjäntietä. Lounaasta oppilaat saapuisivat Koulukatua pitkin. Kaikilla pääreiteillä on nykytilanteessa jalankulun ja pyöräilyn väylät. Pässiniemen pääkoulureiteille sijoittuu useita poliisin tietoon tulleita jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuuksia. Yksi henkilövahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus on tapahtunut Koulukadulla Karjaportinkadun liittymän tuntumassa. Lisäksi Keskuskadun ja Tietäjänkadun liittymässä on tapahtunut henkilövahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus. Joutsenonkadulla on tapahtunut kolme poliisin tietoon tullutta onnettomuutta: Asemäentien liittymässä omaisuusvahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus, Käpylinnunkadun liittymän tuntumassa henkilövahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus ja Karhumäenkadun liittymässä henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus. Lisäksi Tainionkoskentien ja Siitolanrannan liittymässä on tapahtunut yksi henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus. Kuva 8. Pässiniemeen suuntautuvat koulumatkat ja niiden pituusjakauma.

14 Särmiö Mikäli koulu sijaitsisi Särmiössä, olisi kaikilla oppilailla korkeintaan viiden kilometrin koulumatka ja 42 %:lla oppilaista enintään kahden kilometrin koulumatka. Yli kolmen kilometrin koulumatka olisi noin 25 %:lla oppilaista (Kuva 9). Keskimääräinen koulumatka Särmiöön olisi 2,3 kilometriä ja mediaanimatka noin 2,2 kilometriä. Koulumatkojen pituuden puolesta Särmiössä sijaitseva koulu olisi hyvin saavutettavissa jalan ja pyörällä. Koulureittianalyysin perusteella kaikki Särmiön sijoituspaikkaan saapuvat oppilaat kulkisivat Johtokatua pitkin koululle. Mikäli koulun ympäristö säilyy nykyisellään, todennäköisesti suuri osa koululaisista kuitenkin oikaisisi läheisen kauppakeskuksen pysäköintialueen kautta. Suurin oppilasvirta kulkee pohjoiseen Keskuskatua pitkin Karhumäenkadulle ja hajaantuu siitä hiljalleen risteäville kaduille. Etelästä suurin virta saapuu Paajalankatua pitkin. Johtokatua ja Karhumäenkadun jalkakäytäväosuutta lukuun ottamatta kaikilla pääreiteillä on nykytilanteessa jalankulun ja pyöräilyn väylät. Särmiön pääkoulureiteillä on tapahtunut kaksi poliisin tietoon tullutta polkupyöräonnettomuutta. Yksi henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus on tapahtunut koulun läheisyydessä Keskuskadun ja Paajalankadun liittymässä. Toinen henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus on tapahtunut Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä. Kuva 9. Särmiöön suuntautuvat koulumatkat ja niiden pituusjakauma.

15 Tainionmäki Mikäli koulu sijaitsisi Tainionmäessä, olisi lähes kaikilla oppilailla korkeintaan viiden kilometrin pituinen koulumatka ja 37 %:lla oppilaista enintään kahden kilometrin koulumatka. Yli kolmen kilometrin koulumatka olisi noin 40 %:lla oppilaista (Kuva 10), mikä tekee koulun saavutettavuudesta jalan ja pyörällä heikon. Keskimääräinen koulumatka Tainionmäkeen olisi 2,7 kilometriä ja mediaanimatka noin 2,3 kilometriä. Tainionmäen sijoituspaikkaan oppilaat saapuvat kolmea pääreittiä pitkin: pohjoisesta Suokukonkatua, etelästä Tainionkoskentietä (mt 3952) ja lounaasta Karhumäenkatua ja Teerenkujaa pitkin. Pääreiteistä Tainionkoskentiellä ja osalla Karhunmäenkatua ja Suokukonkatua on jalankulun ja pyöräilyn väylät. Väylät kuitenkin puuttuvat koulun lähiympäristöstä. Pääkoulureiteillä on tapahtunut kaksi poliisin tietoon tullutta polkupyöräonnettomuutta. Tainionkoskentien ja Siitolanrannan liittymässä on tapahtunut yksi henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus. Toinen henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus on tapahtunut Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä. Kuva 10. Tainionmäkeen suuntautuvat koulumatkat ja niiden pituusjakauma.

16 Tietäjänkatu Mikäli koulu sijoitettaisiin Tietäjänkadulle, olisi kaikilla oppilailla korkeintaan viiden kilometrin koulumatka ja 44 %:lla oppilaista enintään kahden kilometrin pituinen koulumatka. Yli kolmen kilometrin koulumatka olisi noin 30 %:lla oppilaista (Kuva 11). Keskimääräinen koulumatka sekä mediaanimatka olisivat Tietäjänkadulle noin 2,3 kilometriä. Oppilaat saapuvat Tietäjänkadulle suurimmaksi osaksi pohjoisesta Karhumäenkatu-Tietäjänkatu - reittiä pitkin. Lisäksi oppilaita saapuisi pohjoisesta Tainionkoskentieltä (mt 3952) ja etelästä Paajalankadulta ja Vuoksenrannankadulta. Kaikilla pääreiteillä on nykytilanteessa jalankulun ja pyöräilyn väylät, lukuun ottamatta Karhumäenkadun jalkakäytäväosuutta. Pääkoulureiteille sijoittuu kolme poliisin tietoon tullutta jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta. Koulua lähin onnettomuus on Keskuskadun ja Tietäjänkadun liittymässä tapahtunut henkilövahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus. Polkupyöräonnettomuuksia on tapahtunut kaksi: Tainionkoskentien ja Siitolanrannan liittymässä tapahtunut henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus sekä Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä tapahtunut henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus. Kuva 11. Tietäjänkadulle suuntautuvat koulumatkat ja niiden pituusjakauma.

17 Virran puisto Mikäli koulu sijoitettaisiin Virran puistoon, olisi kaikilla oppilailla korkeintaan viiden kilometrin pituinen koulumatka ja 33 %:lla oppilaista enintään kahden kilometrin pituinen koulumatka. Yli kolmen kilometrin koulumatka olisi vain 22 %:lla oppilaista (kuva 12). Keskimääräinen koulumatka sekä mediaanimatka olisivat Virran puistoon noin 2,4 kilometriä. Virran puistoon oppilaat saapuisivat neljää pääreittiä pitkin: pohjoisesta Tainionkoskentietä (mt 3952) sekä Joutsenontietä pitkin, etelästä Tainionkoskentietä (mt 3952) ja lännestä Kauppakatua pitkin. Koulureittianalyysin perusteella pohjoisen suurin virta kulkisi Siitolanrantaa pitkin, mutta todennäköisesti koululaisten virta jakautuisi Siitolanrannan ja Tainionkoskentien välillä. Kaikilla pääreiteillä on nykytilanteessa jalankulun ja pyöräilyn väylät. Virran puiston pääkoulureiteille sijoittuu useita poliisin tietoon tulleita jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuuksia. Yksi henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus on tapahtunut Tainionkoskentien ja Siitolanrannan liittymässä. Joutsenonkadulla on tapahtunut useita poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia: Asemäentien liittymässä omaisuusvahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus, Käpylinnunkadun liittymän tuntumassa henkilövahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus sekä Karhumäenkadun liittymässä henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus. Lisäksi Mansikkalassa Kauppakadun ja Liikemiehenkadun liittymän tuntumassa on tapahtunut yksi henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus. Keskuskadulla on tapahtunut henkilövahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus Keskuskadun ja Tietäjänkadun liittymässä sekä henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus Keskuskadun ja Paajalankadun liittymässä. Kuva 12. Virran puistoon suuntautuvat koulumatkat ja niiden pituusjakauma.

18 15 3. KOULUJEN SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 3.1 Pappilanpelto Pappilanpellon kouluun koulureittien päävirrat kulkevat pääosin kaduilla, joilla nopeusrajoitus on 40 km/h. Kuitenkin etelästä tuleva pääreitti kulkee Karhumäenkadulla, jolla nopeusrajoitus on 50 km/h. Karhumäenkadulla Joutsenonkadun ja Tuulikallionkadun välillä ei ole pyörätietä vaan ainoastaan ajoradasta reunakivellä erotettu jalkakäytävä. Yli 12-vuotiaat koululaiset joutuvat pyöräilemään ajoradalla. Yleisimmistä koulureiteistä myöskään Lempeenlietteentiellä ei ole jalankulkuja pyöräilyväylää. Lempeenlietteentien nopeusrajoitus on 40 km/h, mutta katu on maantiemäinen, mikä saattaa kannustaa korkeampiin ajonopeuksiin. Pappilanpellon koulua palvelevat kaikki joukkoliikenteen linjat 1-6 sekä palvelulinja. Etäisyys koululta joukkoliikenteen pysäkeille on metriä. Pappilanpellon koulun oppilaista 32 % asuu yli kolmen kilometrin koulumatkan päässä koulusta, pääasiassa Imatrankosken, Sareksiinmäen ja Pässiniemen alueilla. Joukkoliikenteen linjat 1, 2 ja 4 palvelisivat hyvin Imatrankosken ja Pässiniemen alueilla asuvia koululaisia, linja 5 palvelisi hyvin Sareksiinmäen alueen asukkaita ja linjat 3 ja 3A palvelisivat sekä Imatrankosken, Sareksiinmäen ja Pässiniemen koululaisia. Pappilanpellon sijoitusvaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Pappilanpellon vahvuudet ja heikkoudet Pappilanpelto Vahvuudet Lähes 43 % oppilaista asuu enintään 2 km päässä koulusta. Osuus on toiseksi paras kuudesta koulun sijoitusvaihtoehdosta. Kaikki linja-autoliikennelinjat kulkevat alle 500 metrin päässä koulusta. Yli 3 km etäisyydellä koulusta asuvilla koululaisilla on hyvät joukkoliikenteen yhteydet kouluun. Pääkoulureiteillä on tapahtunut vain kaksi poliisin tietoon tullutta jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta vuosina Heikkoudet Yli 5 km päässä koulusta asuu 7 oppilasta. Lukumäärä on toiseksi eniten kuudesta koulun sijoitusvaihtoehdosta. Koulun lähiympäristön jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä tulisi parantaa. Karhumäenkadulla, joka on oletettu pääreitti oppilaille etelän suunnasta, nopeusrajoitus on 50 km/h. Jalankulku- ja pyöräilyreitit ovat heikkoja Lempeenlietteentiellä ja Karhumäenkadulla. Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä, jossa yksi polkupyöräonnettomuuksista on tapahtunut, on hyvin heikot näkemät, joita on erittäin vaikea parantaa.

19 Pässiniemi Pässiniemen kouluun koulureittien päävirrat kulkevat pääosin kaduilla, joiden nopeusrajoitus on 50 km/h. Näillä kaduilla on kuitenkin hyvät jalankulku- ja pyöräilyväylät. Pässiniemen koulua palvelevat joukkoliikenteen linjat 1, 2, 3 ja 3A sekä 4. Joukkoliikenne liikennöi Koulukatua pitkin, joten etäisyys koululta joukkoliikenteen pysäkeille on lyhyt. Pässiniemen koulun oppilaista 36 % asuu yli kolmen kilometrin koulumatkan päässä koulusta. Suurin osa näistä asuu kouluunottoalueen pohjoisosassa Karhukallion, Suon, Tainionkosken, Mustalammen ja Niskalammen alueilla. Muutamia oppilaita, joiden koulumatkan pituus on yli kolme kilometriä, asuu myös Korvenkannan ja Sareksiinmäen alueilla. Joukkoliikenteen linjat 1 ja 2 palvelevat hyvin Suon, Tainionkosken, Mustalammen ja Niskalammen alueiden koululaisia. Linjat 3 ja 3A palvelevat Tainionkosken, Sareksiinmäen ja jollainlailla Korvenkannan alueiden koululaisia. Linja 4 on kattavin: se palvelee Karhukallion, Suon, Tainionkosken, Mustalammen, Niskalammen ja Sareksiinmäen koululaisia. Joukkoliikenneyhteydet ovat heikoimmat niille koululaisille, jotka asuvat Korvenkannan alueella noin kolmen kilometrin päässä Pässiniemen koulusta. Pässiniemen sijoitusvaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet on koottu taulukkoon 4. Taulukko 4. Pässiniemen vahvuudet ja heikkoudet Pässiniemi Vahvuudet 13 % oppilaista asuu enintään 1 km koulumatkan päässä koulusta. Osuus on toiseksi paras kuudesta vaihtoehdosta. Merkittävimmillä koulureiteillä on jalankulkuja pyöräilyväylät. Koulun saavutettavuus joukkoliikenteellä on hyvä. Joukkoliikenteen linjat palvelevat melko hyvin koululaisia, joiden koulumatkan pituus on yli 3 km. Heikkoudet 36 % oppilaista asuu enintään 2 km koulumatkan päässä koulusta ja 36 % oppilaista asuu yli 3 km koulumatkan päässä koulusta. Osuudet ovat toiseksi huonoimmat kuudesta vaihtoehdosta. Merkittävimmät koulureitit kulkevat kaduilla ja teillä, joilla on 50 km/h nopeusrajoitus. Korvenkannan alueelta on heikoimmat joukkoliikenteen yhteydet koululle. Pääkoulureiteillä on tapahtunut kuusi poliisin tietoon tullutta jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta vuosina Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä, jossa yksi polkupyöräonnettomuuksista on tapahtunut, on hyvin heikot näkemät, joita on erittäin vaikea parantaa.

20 Särmiö Särmiön kouluun koululaisten päävirta kulkee Karhumäenkatua, jolla on 50 km/h -nopeusrajoitus. Tuulikallion eteläpuolella Karhumäenkadulla on hyvät jalankulku- ja pyöräilyyhteydet, mutta Tuulikallion ja Joutsenonkadun välillä Karhumäenkadulla on ainoastaan jalkakäytävä. Tämä aiheuttaa haasteita yli 12-vuotiaille koululaisille, jotka pyöräilevät koulumatkansa. Muilta osin koulureittien päävirrat kulkevat pääosin kaduilla, joiden nopeusrajoitus on 40 km/h. Särmiön koulu sijoittuisi nykyiselle kauppa- ja teollisuusalueelle, minkä vuoksi koulun lähialueen jalankulku- ja pyöräily-yhteydet olisi suunniteltava sujuviksi ja turvallisiksi. Särmiön koulua palvelevat joukkoliikenteen linjat 3, 3A ja 5. Etäisyys koululta joukkoliikenteen pysäkeille on metriä. Riskinä on, että mikäli koulun ympäristö säilyy nykyisellään, Karhumäenkadun pysäkeille oikaistaan kauppojen pysäköintialueiden läpi. Särmiön koulun oppilaista 25 % asuu yli kolmen kilometrin koulumatkan päässä koulusta, pääasiassa Karhukallion, Tainionkosken, Mustalammen ja Niskalammen alueilla. Muutamia oppilaita, joiden koulumatkan pituus on yli kolme kilometriä, asuu myös Sareksiinmäen alueella. Joukkoliikenteen linjat 3, 3A ja 5 palvelisivat Tainionkosken ja Sareksiinmäen alueilla asuvia koululaisia. Muilla kouluunottoalueen pohjoisosassa asuvilla koululaisilla olisi nykyisillä joukkoliikenteen yhteyksillä huonot mahdollisuudet kulkea koulumatkansa joukkoliikenteellä. Särmiön sijoitusvaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Särmiön vahvuudet ja heikkoudet Särmiö Vahvuudet 42 % oppilaista asuu enintään 2 km koulumatkan päässä koulusta. Osuus on kolmanneksi paras kuudesta vaihtoehdosta. 25 % koululaisista asuu yli 3 km koulumatkan päässä koulusta. Osuus on toiseksi paras kuudesta vaihtoehdosta. Yhdenkään koululaisen koulumatkan pituus ei ole yli 5 km. Suurimmalla osalla pääkoulureiteistä on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. Tainionkosken ja Sareksiinmäen alueen koululaisilla on hyvät joukkoliikenteen yhteydet koululle. Pääkoulureiteillä on tapahtunut vain kaksi poliisin tietoon tullutta jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta vuosina Heikkoudet Alle 1 km koulumatkan päässä koulusta asuu vain 8,2 % oppilaista. Osuus on toiseksi huonoin kuudesta vaihtoehdosta. Koulun lähiympäristön jalankulku- ja pyöräily-yhteydet vaativat eniten suunnittelua. Karhumäenkadulla Tuulikallion ja Joutsenonkadun välillä on ainoastaan jalkakäytävä. Karhukallion, Mustalammen ja Niskalammen alueiden koululaisilla on huonot joukkoliikenteen yhteydet koululle. Koulun saavutettavuus joukkoliikenteellä on huonoin kaikista sijoitusvaihtoehdoista. Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä, jossa yksi polkupyöräonnettomuuksista on tapahtunut, on hyvin heikot näkemät, joita on erittäin vaikea parantaa.

21 Tainionmäki Tainionmäen kouluun pääkoulureitit sijoittuvat pääosin kaduille, joilla on 40 km/h -nopeusrajoitus. Tainionkoskentiellä ja Karhumäenkadulla nopeusrajoitus on 50 km/h. Tainionkoskentiellä on hyvät jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet, mutta Tuulikallion ja Joutsenonkadun välillä Karhumäenkadulla on ainoastaan jalkakäytävä. Tämä aiheuttaa haasteita yli 12- vuotiaille koululaisille, jotka pyöräilevät koulumatkansa. Tainionmäen koulun lähiympäristöstä ja yhtenä pääkoulureiteistä toimivalta Teerenkujalta jalankulku- ja pyöräilyväylät puuttuvat, mutta katujen poikkileikkaukset ovat sellaisia, etteivät ne kannusta suuriin ajonopeuksiin. Tainionmäen koulua palvelevat Tainionkoskentietä liikennöivät joukkoliikenteen linjat 3, 3A, 4 ja 5 sekä Paperharjuntietä kulkevat linjat 1, 2 ja 4. Etäisyys koululta joukkoliikenteen pysäkeille on metriä. Tainionmäen koulun oppilaista jopa 40 % asuu yli kolmen kilometrin koulumatkan päässä koulusta, Pässiniemen, Imatrankosken, Sareksiinmäen ja Korvenkannan alueilla. Joukkoliikenteen linjat 1 ja 2 palvelisivat Pässiniemen ja Imatrankosken koululaisia. Linjat 3 ja 3A palvelisivat Pässiniemen, Imatrankosken ja Sareksiinmäen alueilla asuvia koululaisia sekä jollain tavalla Korvenkannan alueen koululaisia, linja 4 Pässiniemen ja Imatrankosken alueiden koululaisia ja linja 5 Sareksiinmäen ja Imatrankosken alueiden koululaisia. Korvenkannan alueen koululaisille joukkoliikenteen yhteydet ovat heikoimmat. Tainionmäen sijoitusvaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet on koottu taulukkoon 6. Taulukko 6. Tainionmäen vahvuudet ja heikkoudet Tainionmäki Vahvuudet Heikkoudet Enintään 2 km koulumatkan päässä koulusta asuu 37 % oppilaista. Osuus on kolmanneksi huonoin kuudesta koulun sijoitusvaihtoehdosta. Yli 3 km koulumatkan päässä koulusta asuu 40 % oppilaista. Osuus on kaikkein huonoin kuudesta vaihtoehdosta. Yli 5 km pituinen koulumatka on 12 oppilaalla, mikä on eniten kuudesta koulun sijoitusvaihtoehdosta. Koulun lähialueella nopeusrajoitus pääosin 40 km/h, Tainionkoskentiellä 50 km/h. Kaikki kouluunottoalueen linja-autoliikenteen linjat liikennöivät alle 500m päässä koulusta. Oppilailla, joiden koulumatkan pituus on yli 3 km, on pääosin hyvät joukkoliikenneyhteydet kouluun. Pääkoulureiteillä on tapahtunut vain kaksi poliisin tietoon tullutta jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta vuosina Koulun lähiympäristön jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä tulisi parantaa. Karhumäenkadulla Tuulikallion ja Joutsenonkadun välillä on ainoastaan jalkakäytävä. Korvenkannan alueen koululaisilla on heikoimmat joukkoliikenneyhteydet kouluun. Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä, jossa yksi polkupyöräonnettomuuksista on tapahtunut, on hyvin heikot näkemät, joita on erittäin vaikea parantaa.

22 Tietäjänkatu Tietäjänkadun koulureittien päävirta kulkee katuosuuksilla, joilla nopeusrajoitus on 40 km/h. Muilta osin pääkoulureitit sijoittuvat myös kaduille ja teille, joiden nopeusrajoitus on 50 km/h. Koulureiteillä on pääosin hyvät jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuudet, mutta Tuulikallion ja Joutsenonkadun välillä Karhumäenkadulla on ainoastaan jalkakäytävä. Tämä aiheuttaa haasteita yli 12-vuotiaille koululaisille, jotka pyöräilevät koulumatkansa. Tietäjänkadun koulua palvelevat joukkoliikenteen linjat 1, 2, 3 ja 3A, 4 ja 5. Etäisyys koululta joukkoliikenteen pysäkeille on metriä. Tietäjänkadun koulun oppilaista 30 % asuu yli kolmen kilometrin koulumatkan päässä koulusta. Suurin osa näistä oppilaista asuu kouluunottoalueen pohjoisosassa Karhukallion, Suon, Tainionkosken, Mustalammen ja Niskalammen alueilla. Muutamia oppilaita, joiden koulumatkan pituus on yli kolme kilometriä, asuu myös Sareksiinmäen alueella. Joukkoliikenteen linjat 1 ja 2 palvelevat hyvin Suon, Tainionkosken, Mustalammen ja Niskalammen alueiden koululaisia. Linjat 3 ja 3A palvelevat Tainionkosken, Sareksiinmäen alueiden koululaisia. Linja 4 palvelee kattavimmin: Karhukallion, Suon, Tainionkosken, Mustalammen, Niskalammen ja Sareksiinmäen koululaisia. Tainionkosken ja Sareksiinmäen koululaiset voivat kulkea koulumatkansa myös linjan 5 linja-autoilla. Tietäjänkadun sijoitusvaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet on koottu taulukkoon 7. Taulukko 7. Tietäjänkadun vahvuudet ja heikkoudet Tietäjänkatu Vahvuudet Heikkoudet 44 % koululaisista asuu enintään 2 km koulumatkan päässä koulusta. Osuus on kaikkein paras kuudesta vaihtoehdosta. Yli 3 km koulumatkan päässä koulusta asuu 30 % oppilaista. Osuus on kolmanneksi paras kuudesta vaihtoehdosta. Yhdenkään oppilaan koulumatka ei ole yli 5 km. Koulureittien päävirrat kulkevat jalankulku- ja pyöräilyverkolla. Karhumäenkadulla on ainoastaan jalkakäytävä Tuulikallion ja Joutsenonkadun välillä. Joukkoliikenne palvelee hyvin yli 3 km koulumatkan päässä asuvia koululaisia. Pääkoulureiteillä on tapahtunut kolme poliisin tietoon tullutta jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta vuosina Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä, jossa yksi polkupyöräonnettomuuksista on tapahtunut, on hyvin heikot näkemät, joita on erittäin vaikea parantaa.

23 Virran puisto Virran puiston pääkoulureitit kulkevat pääosin sellaisilla kaduilla ja maanteillä, joiden nopeusrajoitus on 50 km/h. Mansikkalan alueella pääkoulureitit kulkevat myös kaduilla, joilla nopeusrajoitus on 40 km/h. Virran puiston koulu sijaitsisi Tainionkoskentien itäpuolella, mikä aiheuttaa sen, että suurin osa koululaisista joutuisi koulumatkallaan ylittämään vilkasliikenteisen ja leveän kadun. Pääkoulureiteillä on pääosin hyvät jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuudet, mutta Lempeenlietteentiellä ei ole jalankulku- ja pyöräilyväylää. Lempeenlietteentien nopeusrajoitus on 40 km/h, mutta katu on maantiemäinen, mikä saattaa kannustaa korkeampiin ajonopeuksiin. Virran puiston oppilaista vain 33 % asuisi enintään kahden kilometrin koulumatkan päässä koulusta. Tämä voi johtaa siihen, että koulumatkansa kävelevien ja pyöräilevien oppilaiden määrä on pieni. Tietäjänkadun koulua palvelevat joukkoliikenteen linjat 1, 2, 3 ja 3A, 4 ja 5. Etäisyys koululta joukkoliikenteen pysäkeille on lyhyt, sillä joukkoliikenne liikennöi Tainionkoskentietä pitkin. Virran puiston koulun oppilaista vain 22 % asuu yli kolmen kilometrin koulumatkan päässä koulusta. Nämä oppilaat asuvat kouluunottoalueen pohjoisosassa Karhukallion, Mustalammen ja Niskalammen alueilla tai etelässä Sareksiinmäen alueella. Muutamia oppilaita, joiden koulumatkan pituus on yli 3 kilometriä, asuu myös Korvenkannan alueella. Joukkoliikenteen linjat 1 ja 2 palvelevat hyvin Mustalammen ja Niskalammen alueiden koululaisia. Linjat 3 ja 3A palvelevat Sareksiinmäen alueiden koululaisia. Linja 4 palvelee kattavimmin: Karhukallion, Mustalammen, Niskalammen ja Sareksiinmäen koululaisia. Sareksiinmäen koululaiset voivat kulkea koulumatkansa myös linjan 5 linja-autoilla. Virran puiston sijoitusvaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet on koottu taulukkoon 8. Taulukko 8. Virran puiston vahvuudet ja heikkoudet Virran puisto Vahvuudet Vain 22 % oppilaista asuu yli 3 km koulumatkan päässä koulusta. Osuus on paras kuudesta koulun sijoitusvaihtoehdosta. Heikkoudet Vain 33 %:lla oppilaista koulumatkan pituus on alle 2 km. Osuus on huonoin kuudesta koulun sijoitusvaihtoehdosta. Koulun saavutettavuus linja-autolla on paras kuudesta koulun sijoitusvaihtoehdosta: kaikki linja-autoreitit kulkevat koulun editse. Linjaautoliikenne palvelee kattavasti yli 3 km koulumatkan päässä koulusta asuvia koululaisia. Lähes kaikki oppilaat joutuvat ylittämään Tainionkoskentien, joka on vilkas ja leveä maantie, jonka nopeusrajoitus on 50 km/h. Lempeenlietteentien jalankulku- ja pyöräilyyhteydet vaatisivat parantamista. Pääkoulureiteillä on tapahtunut seitsemän poliisin tietoon tullutta jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta vuosina Joutsenonkadun ja Karhumäenkadun liittymässä, jossa yksi polkupyöräonnettomuuksista on tapahtunut, on hyvin heikot näkemät, joita on erittäin vaikea parantaa.

24 Yhteenveto Koulumatkojen pituuksien puolesta parhaat mahdollisuudet kävellä tai pyöräillä kouluun on Särmiön koululla, jossa 34 %:lla oppilaista on enintään kahden kilometrin pituinen koulumatka. Vähiten oppilaita enintään kahden kilometrin koulumatkan etäisyydellä on Pässiniemen koululla (23 % oppilaista). Yli kolmen kilometrin koulumatkan etäisyydellä, jalankulku- ja pyöräilymatkojen ulkopuolella koulusta on oppilaita vähiten Virran puiston koululla (33 %) ja eniten Tainionmäen koululla (41 %). Parhaat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet on Pässiniemen koululla, jolla kuitenkin on vähiten koululaisia enintään kahden kilometrin koulumatkan etäisyydellä koulusta. Särmiön koulu, jossa enintään kahden kilometrin koulumatka on jopa 34 %:lla oppilaista, vaatisi jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantamista sekä koulun lähiympäristössä että Karhumäenkadulla. Kaikilla kouluilla on oppilaita, jotka asuisivat yli kolmen kilometrin koulumatkan päässä koulusta. Näille oppilaille parhaat joukkoliikenneyhteydet olisi Pappilanpellon koululle, Tietäjänkadun koululle sekä Virran puiston koululle. Nämä koulut kuitenkin vaativat liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä Karhumäenkadulla, Lempeenlietteentiellä tai Tainionkoskentien ylityksissä, jotta jalankulku ja pyöräily kouluun olisi turvallista.

25 22 4. LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISTOIMENPITEET Tämän työn yhteydessä ei tehty maastokäyntejä. Nykytila- ja koulureittianalyysien pohjalta alueelle ehdotetaan seuraavia parannustoimenpiteitä ja jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita: Pappilanpelto Koulun lähialueen jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen (kaikki oppilaat). Karhumäenkadun jalkakäytävän leventäminen yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi välillä Joutsenonkatu-Tuulikallionkatu (koulureitti oppilaalle). Lempeenlietteentien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen (koulureitti oppilaalle). Paperharjuntien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantamista tulisi harkita (Paperharjuntien keskiosa koulureitti oppilaalle). Pässiniemi Korvenkannan alueen joukkoliikenneyhteyksien parantaminen (6 oppilasta). Särmiö Paperharjuntien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantamista tulisi harkita (Paperharjuntien eteläosa koulureitti oppilaalle). Koulun lähialueen jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen (kaikki oppilaat). Karhumäenkadun jalkakäytävän leventäminen yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi välillä Joutsenonkatu-Tuulikallionkatu (koulureitti oppilaalle). Joukkoliikenneyhteyksien parantaminen Karhukallion, Mustalammen ja Niskalammen alueilta (yli 100 oppilasta). Paperharjuntien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantamista tulisi harkita (Joutsenonkatu-Mustalampi -väli koulureitti oppilaalle). Tainionmäki Koulun lähialueen jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen (kaikki oppilaat). Karhumäenkadun jalkakäytävän leventäminen yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi välillä Joutsenonkatu-Tuulikallionkatu (koulureitti oppilaalle). Korvenkannan alueen joukkoliikenneyhteyksien parantaminen (10 oppilasta). Paperharjuntien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantamista tulisi harkita (Paperharjuntien keskiosa koulureitti oppilaalle). Tietäjänkatu Karhumäenkadun jalkakäytävän leventäminen yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi välillä Joutsenonkatu-Tuulikallionkatu (koulureitti oppilaalle). Paperharjuntien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantamista tulisi harkita (Joutsenonkatu-Mustalampi -väli koulureitti oppilaalle). Virran puisto Tainionkoskentien ylitysten muuttaminen liikennevalo-ohjatuiksi (lähes kaikki oppilaat). Lempeenlietteentien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen (koulureitti oppilaalle). Paperharjuntien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantamista tulisi harkita (Paperharjuntien eteläosa koulureitti oppilaalle).

26 23 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Koulujen kuutta vaihtoehtoista sijoitusvaihtoehtoa on tarkasteltu tässä työssä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien, joukkoliikenneyhteyksien, koulumatkojen pituuden ja liikenneonnettomuuksien näkökulmasta. Yksikään sijaintivaihtoehto ei nouse esiin ehdottomasti parhaana vaihtoehtona, eikä yksikään vaihtoehto ole merkittävästi muita huonompi. Jokainen sijaintivaihtoehto vaatisi toteutuessaan vähintään joukkoliikenneyhteyksien tai fyysisen liikenneympäristön parantamista. Valitulle vaihtoehdolle olisi hyvä toteuttaa tarkempi liikenneturvallisuusselvitys, jossa tarkasteltaisiin koulureittien turvallisuutta tarkemmin ja määritettäisiin jalankulku- ja pyöräilyväyliä sekä tienylityksiä koskevia liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Mikäli jatkosuunnitteluun valitaan useampi vaihtoehto, toisi tarkempi selvitys lisäarvoa vaihtoehtojen väliselle vertailulle. Koulumatkojen pituuksien näkökulmasta paras sijoituspaikka koululle olisi vaihtoehto Särmiö. Tällöin 42 %:lla koululaisista olisi enintään kahden kilometrin ja vain 25 %:lla koululaisista yli kolmen kilometrin pituinen koulumatka. Koulu sijoittuisi nykyiselle kauppa- ja teollisuusalueelle, minkä vuoksi koulun lähialueen jalankulku- ja pyöräily-yhteydet olisi suunniteltava sujuviksi ja turvallisiksi. Lisäksi alueen vaihteleva liikenne aiheuttaa omat riskinsä koulumatkaliikenteeseen. Tämän vaihtoehdon lähiympäristö vaatisi kaikkein eniten suunnittelua. Onnettomuustilastojen valossa Särmiön koulureitit ovat nykyisen kaupunkiympäristön mukaisina melko turvallisia; pääkoulureiteillä on tapahtunut vain kaksi poliisin tietoon tullutta polkupyöräonnettomuutta vuosina On kuitenkin huomattava, että jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksista vain murto-osa tulee poliisin tietoon ja päätyy tilastoihin, joten onnettomuustilastoille ei pidä antaa liikaa painoarvoa. Yli kolmen kilometrin päässä Särmiön koulusta asuvilla Karhukallion, Mustalammen ja Niskalammen alueiden koululaisilla olisi huonot mahdollisuudet kulkea koulumatkansa joukkoliikenteellä, mikäli joukkoliikenteen reitit pysyvät nykyisellään. Särmiön vaihtoehto vaatisi sekä koulun lähialueen ja Karhumäenkadun jalankulku- ja polkupyöräyhteyksien parantamista että joukkoliikenteen reitistön muuttamista paremmin koulumatkaliikenteeseen soveltuvaksi. Koulumatkojen pituuksien perusteella toiseksi paras vaihtoehto olisi Tietäjänkatu, jossa jopa 44 % koululaisista asuisi korkeintaan kahden kilometrin koulumatkan päässä koulusta ja vain 30 % yli kolmen kilometrin koulumatkan päässä koulusta. Tietäjänkadun koulureitit kulkevat pääosin turvallisilla katuosuuksilla, mutta Karhumäenkadun jalkakäytävän leventämistä jalankulku- ja pyöräilyväyläksi tulisi harkita. Onnettomuustilastojen valossa Tietäjänkadun koulureitit ovat melko turvallisia; pääkoulureiteillä on tapahtunut vain kolme poliisin tietoon tullutta jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta vuosina Koululle on hyvät joukkoliikenteen yhteydet, joskin pysäkit sijaitsevat metrin päässä koulusta. 500 metrin etäisyys voi jo heikentää halukkuutta kulkea koulumatkat joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen nykyinen linjasto palvelee hyvin oppilaita, joilla koulumatkan pituus on yli kolme kilometriä. Koulumatkojen pituuksien perusteella myös Pappilanpelto voisi olla hyvä sijoitusvaihtoehto koululle. Oppilaista 43 %:lla olisi enintään kahden kilometrin pituinen koulumatka ja 32 %:lla yli kolmen kilometrin koulumatka. Pappilanpelto kuitenkin vaatisi Karhumäenkadun ja Lempeenlietteentien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantamista. Onnettomuustilastojen valossa Pappilanpellon koulureitit ovat melko turvallisia; pääkoulureiteillä on tapahtunut vain kolme poliisin tietoon tullutta jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuutta vuosina Joukkoliikenteen nykyinen linjasto palvelee hyvin niitä koululaisia, joilla koulumatkan pituus on yli kolme kilometriä.

27 LIITE 1. KOULUMATKA-ANALYYSIN KARTTA-AINEISTO 24

28 25

29 26

30 27

31 28

32 29