Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Transkriptio

1 Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja Hyvinvointikoordinaattori Arja Kujala

2 Vuoksenniskan kampuksen koulumatkat 46% oppilaista asuu kahden kilometrin säteellä 75% oppilaista asuu kolmen kilometrin säteellä oppilailla on hyvät edellytykset liikkua koulumatkat joko kävellen tai pyörällä Lähde: Rambollin selvitys

3 Vuoksenniskan alueen liikenneturvallisuus Alueella on melko laaja ja kattava kävelyn ja pyöräilyn väyläverkosto. Pääväylien rinnalla kulkee jalankulun ja pyöräilyväyliä Vuoksenniskan ja muiden kaupunginosien välillä. Alueen suojatiet ovat pääsääntöisesti maalattuja suojateitä. Suurimpien teiden ja radan kohdalla ylitykset ovat järjestetty eri tasossa. Alueella on myös muutama liikennevaloliittymä sekä muutamia keskisaarekkeellisia ja korotettuja suojateitä. Alueen nopeusrajoitukset vaihtelevat 30km/h ja 60km/h välillä. Suositellut liikenneturvallisuuden parannustoimenpiteet on suoritettu. Toimenpiteet olivat pääosin puuttuvien liikennemerkkien lisäämistä, suojatiemerkintöjen uusimista sekä heijastinvarsien lisäämistä suojateiden havaittavuuden parantamiseksi.

4 Kosken kampuksen koulumatkat 92% oppilaista asuu korkeintaan viiden kilometrin etäisyydellä (korjaus ) 33% oppilaista asuu kahden kilometrin säteellä 65% oppilaista asuu kolmen kilometrin säteellä oppilailla on hyvät edellytykset liikkua koulumatkat joko kävellen tai pyörällä Lähde: Rambollin selvitys

5 Kosken alueen liikenneturvallisuus Kosken alueella on melko laaja kävelyn ja pyöräilyn väyläverkosto, mutta reitit ovat paikoitellen katkonaisia ja alueelta löytyy joitakin yhteyspuutteita. Alueella ei ole merkittäviä liikenneturvallisuuspuutteita kävelyn ja pyöräilyn pääreiteillä. Suositeltavat ensivaiheen (tulevat 1-2 vuotta) liikenneturvallisuuden parannustoimenpiteet ovat lähinnä puuttuvien liikennemerkkien lisäämistä, suojatiemerkintöjen uusimista sekä heijastinvarsien lisäämistä suojateiden havaittavuuden parantamiseksi. Myös nopeusrajoituksia suositellaan alennettavaksi muutamissa paikoissa. Parannustoimenpiteitä on yhteensä 113 kpl. Pidemmällä tähtäimellä suurimmat parannustoimenpiteet ovat Linnasuontien kevyen liikenteen väylä: Kt 62-Savikannantie-Rämeharjunkatu Viipurintien kevyen liikenteen väylä: Vallinkoskentie-Lehtovaarantie Vallinkoskentien kevyen liikenteen väylä: Rassilankatu-Vallinkatu Liikenneturvallisuutta parantavien kiireellisten I-luokan toimenpiteiden kokonaiskustannusarvio on

6 Mansikkalan kampuksen koulumatkat Lähes kaikki oppilaat asuvat korkeintaan viiden kilometrin etäisyydellä 25% oppilaista asuu kahden kilometrin säteellä 62% oppilaista asuu kolmen kilometrin säteellä oppilailla on hyvät edellytykset liikkua koulumatkat joko kävellen tai pyörällä Lähde: Rambollin selvitys

7 Mansikkalan alueen liikenne Alueella on tiheä kevyenliikenteen verkosto Moottoriajoneuvoliikenne on vilkasta, mikä heikentää lasten liikenneturvallisuutta Suurten kauppakeskusten läheisyys ja valvonnan haastavuus lisää liikenneturvallisuusriskejä oppilaat liikkuvat kesken koulupäivän isoilla parkkipaikoilla Oppilaiden keskimääräinen koulumatka on 2,6 km Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita Sijainniltaan Mansikkalan alueella on kattava joukkoliikennetarjonta. Koulureittien näkökulmasta Mansikkalassa on melko vähän infraan liittyviä kehitystarpeita Jos koulu sijaitsisi Mansikkalassa, ei suunnitellulle Asematien uudelle kevyen liikenteen väylälle olisi juurikaan käyttäjiä. Myös Paperharjuntien kevyen liikenteen väylällä olisi vain muutama käyttäjä ja vain tietyillä osilla väylää, jolloin väylän tarpeellisuus ei ole suuri. Koulun välittömässä läheisyydessä tulisi harkita nopeusrajoitusten alentamista joko 30 tai 40 km/h.

8 Ukonniemen kampuksen koulumatkat Kaikki oppilaat asuvat korkeintaan viiden kilometrin etäisyydellä 41% oppilaista asuu kahden kilometrin säteellä 75% oppilaista asuu kolmen kilometrin säteellä oppilailla on hyvät edellytykset liikkua koulumatkat joko kävellen tai pyörällä Lähde: Rambollin selvitys

9 Ukonniemen alueen liikenne Koulun sijoittuminen Ukonniemeen/Karhumäelle poistaa liikuntatuntien aiheuttaman hajanaisen kuljetustarpeen sekä Kosken ja Mansikkalan koulukyytien synkronointiongelman Kevyenliikenteen yhteydet ovat pääsin hyvät, jonkin verran yhteyspuutteita Alue muodostaa rauhallisen ympäristön koulutoiminnalle Oppilaiden keskimatka 2,2 km kannustaa suurempaa oppilasjoukkoa liikkumaan jalan ja pyörällä Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita, mikäli koulu sijoittuu Ukonniemeen Etenkin etelästä tuleville on huono joukkoliikennetarjonta, joten alueen joukkoliikennetarjontaa tulisi kehittää tulevaisuudessa Suosituksena kevyen liikenteen verkon täydennys lähialueilla sekä nopeusrajoitusten alentaminen joko 30 tai 40 km/h. Koulureittien näkökulmasta Paperharjuntien kevyen liikenteen väylä olisi tarpeellinen (jopa käyttäjää). Samoin Suonkadun yhteyspuute Juksunmäenkadun ja Suokukonkadun välillä tulisi korjata (käyttäjiä paljon). Asematien uusi kevyen liikenteen väylä palvelisi etenkin Ukonniemen koulun oppilaita välillä Joutsenonkatu-Karhumäenkatu (jopa oppilasta).

10 Ukonniemen alueen liikenne Kevyenliikenteenväylien (Paperharjuntie, Asemäentie, Suokatu) kustannusarvio yhteensä on noin Kyseiset muutostyöt ovat kevyenliikenteenväylien rakentamisohjelmassa lähi vuosina riippumatta siitä, missä keskimmäisen kampuksen koulu sijaitsee. Liikenneturvallisuutta parantavien muiden kiireellisten I-luokan toimenpiteiden (suojatiemerkinnät, liikennemerkit ym.) kokonaiskustannusarvio Ukonniemen alueella on noin Tarkemmat selvitykset liikenneturvallisuuteen liittyvistä muutoskustannuksista saadaan mennessä, jolloin Ramboll Oy:n liikenneturvallisuusselvitys valmistuu. 10

11 Imatran koulukampusmalli tulevaisuuden joukkoliikenteen näkökulmasta Imatran joukkoliikenne uudistuu alkaen; alussa keskitytään maksujärjestelmän uudistamiseen Jatkossa kehittämisen pääpaino on tukea palveluverkkoratkaisua koulumatkaliikkumisen kautta Joukkoliikenneratkaisuissa reittimuutoksia, ei merkittäviä lisäkustannusvaikutuksia Pitkän tähtäimen tavoitteena on siirtyä MaaS joukkoliikennemalliin, jossa asiakkaat ohjautuvat kulkuvälineisiin tarpeen mukaan Nykyinen hajautettu malli (0) soveltuu MaaS näkökulmaan huonosti: ei ole kustannustehokasta (koulukiinteistöjä paljon ja oppitunnit alkavat samaan aikaan) Satelliitti-malleissa (1b, 2b ja 3b) kiinteistöt ovat hajallaan, jolloin kuljetusten täyttöaste on heikko. Vaikuttaa myös muiden koulujen kuljetusmatkoihin käytettävän ajan piteneminen, samalta alueelta kuljetuksia eri suuntiin Keskitetyt mallit (1a, 2a ja 3a) tukevat MaaS-joukkoliikennemallia parhaiten 11