OVTTAS!/ YHDESSÄ! Saamen kieli-, koulu- ja päiväkotitoiminnan kehittäminen Tenonlaaksossa

Transkriptio

1 Projektin väliraportti OVTTAS!/ YHDESSÄ! Saamen kieli-, koulu- ja päiväkotitoiminnan kehittäminen Tenonlaaksossa Raportointiaika: Päähakija: Utsjoen kunta Yhteistyöosapuolet: Tenon kunta ja Tenon saamenkielikeskus Deanu giellagáddi/ Teno samiske språksenter / Tenon saamenkielikeskus SEG - Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáš OS / Samisk Nærings- og Utredningssenter AS / Saamelainen elinkeino- ja konsulttitoimisto, org.nr PL. 41, FIN Ohcejohka - Utsjoki / Pb. 7, N-9845 Deatnu - Teno Tel.:

2 Sisältö 1. Aluksi Organisaatio Koulujen ja päiväkotien yhteistyö Yhteisopetus Päiväkodit Tiedonlähde OVTTAS!/Yhdessä!-hankkeen toimenpiteet Opetussuunnitelmat, opetusvälineet ja opetusmenetelmät Yhteinen sähköinen oppimisympäristö Etäopetus Selvitys Utsjoen ja Tenon kuntien koulu- ja päiväkotiyhteistyön nykytilanne ja haasteet Ammattitaidon kohottaminen Muut kokoukset Muuta toimintaa Lopuksi

3 1. ALUKSI Tenon Suomen puoleinen Utsjokisuun koulu ja Tenon Norjan puoleinen Sirman koulu ovat jo pitemmän aikaa työskennelleet yhdessä. Yhteistyö on vahvistanut saamenkielisten oppilaiden kielija kulttuuriosaamista ja myös heidän saamelaista identiteettiään. Utsjoen ja Tenon kunta toimivat yhdessä myös lastentarha-/ päiväkotipalveluissa 1, siten, että lapset voivat saada saamenkielistä päivähoitopalvelua toisessa maassa. Nämä yhteistoiminnot ovat olleet erityislaatuisia niin saamelaisalueella kuin myös Norjan ja Suomen välisenä toimintona. Saamelaisalueen, Norjan ja Suomen viranomaiset haluavat lisätä saamelaista kouluyhteistyötä 2, ja nämä yhteistoiminnot voivat ovat erinomaisena mallina ja esimerkkinä muille kouluille ja lastentarhoille/päiväkodeille. Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan art. 14, ILOsopimuksen nro. 169, ja YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen mukaisesti on luonnollista, kun Utsjoen ja Tenon kuntien koulut ja päiväkodit työskentelevät yhdessä, laajentavat ja lujittavat yhteistyötään, ja kun niin Suomen kuin Norjankin viranomaiset tukevat aktiivisesti tätä työtä. 3 Utsjoen kunnan, Tenon kunnan ja Tenon saamenkielikeskuksen 4 projektin OVTTAS! /YHDESSÄ! Saamen kielen, koulu- ja päiväkotiyhteistyön kehittäminen Tenonlaaksossa tavoitteena on lujittaa ja laajentaa saamelaista koulu- ja päiväkotiyhteistyötä Tenonlaaksossa. Hankkeen taustoista, tavoitteista ja suunnitelluista toimenpiteistä voi lukea lisää hankekuvauksesta ( ). Hankkeen rahoittajat ovat Pohjoiskalottineuvosto, Lapin liitto, Norjan Saamelaiskäräjät, Norjan Uudistusten, valtionhallinnon ja kirkollisten asioiden ministeriö (Fornyings-, administrasjons- og kirkedepartementet), Utsjoen kunta, Tenon kunta, Tenon saamenkielikeskus ja INTERREG IVA Davvin Sápmi. Hankkeen suunniteltu kesto on Hanke lähti kunnolla käyntiin vasta elokuussa 2010, koska oli vaikeuksia saada hankkeeseen työntekijöitä. Tämän vuoksi aiomme tänä kesänä hakea hankkeelle jatkoaikaa asti. Tässä väliraportissa käsittelemme toimintaa ajanjaksolla Olemme järjestäneet seminaareja ja koulujen ja päiväkotien työntekijät ovatkin osallistuneet moniin kursseihin. Oppimateriaalia on valmistettu. esim. saamenkielessä ja luontotiedossa. Saamenkielessä 1 Saamenkielisessä tekstissä tästä eteenpäin käytetään mánáidgárdi (lastentarha) -nimitystä, vaikka Suomen puolella käytetään beaiveruoktu (päiväkoti). 2 Katso esim. raportista Rajaton Pohjola (2004, s. 12), jonka pääministerit Vanhanen ja Bondevik ovat allekirjoittaneet, tai siitä pöytäkirjasta jonka Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavat ministerit sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajat allekirjoittivat Oslossa Norjan suurkäräjien tiedotteessa saamelaispolitiikasta tulee esille, että ainoa vakiintunut saamelainen rajat ylittävä yhteistyö peruskoulujen välillä on tämä Sirman ja Utsjokisuun koulujen välinen yhteistyö (St.dieđ. nr. 28, , s.135). Ehdotus Pohjoismaiden saamelaissopimukseksi esittää Utsjokisuun ja Sirman koulujen yhteistyön olevan esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä (s. 213). 3 Katso OVTTAS!-hankkeen päähankeselvitys, , č Deanu giellaguovddáš on saamelainen kielikeskus, joka saa rahoituksen Norjan saamelaiskäräjiltä ja Tenon kunnalta. Tenon saamenkielikeskus kuuluu Saamelaisen elinkeino- ja tutkimuskeskuksen (Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáš, SEG) alaisuuteen. SEG os/oy on osaamiskeskus joka tekee selvityksiä saamelaisia koskevista kysymyksistä, järjestää kursseja ja toteuttaa projekteja. SEG:n päätoimisto on Norjan puolella, Tenon kuntakeskuksessa Tana bru ja sen osaston toimisto on Suomen puolella Utsjokisuulla. Tenon kunta, Pohjois-Lapin kuntayhtymä ja Davvi Girji OS/oy omistavat SEG:n. 5 Niin Suomen kuin Norjankin rahoittajat ovat olleet myötämielisiä, mutta joudumme hakemaan jatkoaikaa hankkeelle. 6 Hankkeesta on aiemmin kirjoitettu kaksi väliraporttia, ajalta ja ajalta Toimenpiteet näiltä ajanjaksoilta mainitaan uudestaan tässä valiraportissa. 2

4 olemme aloittaneet Suomen ja Norjan puolen opetussuunnitelmien soveltamista Tenonlaakson yhteisopetukseen. Hankkeen työntekijät ovat antaneet ammatillista neuvontaa koulujen ja päiväkotien työntekijöille. Päiväkodeissa etusijalla on ollut kielitaidon kehittämistoimet. Hankkeen avulla olemme ostaneet tietokoneet Utsjokisuun koululle. Oppilaat käyttävät niitä yhetisopetuksessa. Sirman kouluun on hankittu ääni- ja kuvastudio, jotta voidaan kehittää etäopetusta esim. saamen kielessä. Saamelaisen korkeakoulun kanssa olemme tehneet selvityksen Utsjoen ja Tenon kuntien koulujen ja päiväkotien yhteistyön nykytila ja haasteet. Tässä väliraportissa käsittelemme ensi-sijaisesti hankkeen varojen käyttöä Norjan ja Suomen rahoittajille. Sen lisäksi raportista tulee tärkeä apuväline tulevaan työhön mm. hankkeen omistajille, ohjausryhmälle, toimintaryhmälle ja hankkeen työntekijöille. Raporttia voidaan käyttää myös tiedotustoiminnassa, esim. koulujen ja päiväkotien työntekijöille, lasten vanhemmille, kuntien poliitikoille, tai maiden viranomaisille. Moni on kysellyt tietoja hankkeesta ja siksi olemmekin tällä kertaa päättäneet kirjoittaa perusteellisen raportin. Ellen Ravna on kirjoittanut raportin Sonja Guttormin ja Helena Guttormin avustuksella. Hankkeen ohjausryhmä hyväksyi raportin kokouksessaan ORGANISAATIO Utsjoen kunta on kokonaishankkeen päähakija. Kunnanjohtaja Matti Korkalalla on päävastuu hankkeesta. Hankkeessa on kaksi kumppanuushakijaa Norjan puolelta: Tenon kunta ja Tenon saamenkielikeskus. Kunnanjohtaja (rådmann) Jørn Aslaksenilla on vastuu Tenon kunnan puolesta, ja opetustoimen johtaja Geir Tvarella on vastuu päiväkoti- ja kouluasioista. Kielikeskuksen puolesta Håvald Hansenilla on hankevastuu. Hankkeen ohjausryhmässä Utsjoen kunnasta ovat: rehtori/sivistystoimenjohtaja Arja Alaraudanjoki, sivistyslautakunnasta Kati Eriksen (varajäsen Maija Länsman), vanhempien edustajana Marja-Riitta Lukkari (varalla Esko Aikio), sosiaaliosastolta Päivi Salminen ja päivähoidon johtaja Sari Inkinen. Tenon kunnan ohjausryhmän jäsenet ovat: Sirman koulun rehtori 7 Sonja Guttorm, päiväkotilasten vanhempien edustaja Nancy Porsanger, koululaisten vanhempien edustaja Anja Somby, sekä opettaja Per Ove Måsø (varalla Nilla Tapiola). Tenon saamenkielikeskuksen edustajat ovat: SEG:in johtaja Håvald Hansen ja Tenon saamenkielikeskuksen johtaja Sverre Porsanger. Ohjausryhmä kokoontuu kerran vuodessa. Tällöin ohjausryhmä päättää hanketoimintojen priorisoinneista ja arvioi jo toteutuneet toimenpiteet. Ohjausryhmä hyväksyy projektin loppuraportin ja tilinpäätöksen. Hankkeessa on toimintaryhmä, joka käsittelee mm. välitilinpäätökseen ja väliraporttiin koskevia asioita. oimintaryhmään kuuluvat: Arja Alaraudanjoki, Sari Inkinen (varajäsenenä Aura Mari Nordberg, Utsjoen kunnan saamenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja) sekä Sonja Guttorm. Ellen Ravna toimii hankevastaavana ja hän työskentelee Tenon saamenkielikeskuksessa, Utsjoella. Ingá Guttorm on Utsjokisuun koulun koordinaattori koulujen välisessä yhteistyössä syksystä 2010 lähtien. 8 Reidun Aslaksen Måsø on toiminut Sirman koulun rehtorin sijaisena kouluvuonna 7 Sonja Guttormilla oli virkavapaa rehtorin virasta kouluvuoden 2010/11. 8 Kouluvuonna 2009/ 2010 Helena Guttorm koordinoi Utsjokisuun koululla Sirman ja Utsjokisuun koulujen välistä yhteistyötä. 3

5 2010/11. Tenon kunnan puolesta hankkeen koulujen välisen yhteistyön pedagogina on toiminut Sonja Guttorm lähtien. Elokuun puolivälissä Helena Guttorm aloitti varhaiskasvatuksen päiväkotien yhteistyön asiantuntijana. Hän on Utsjoen kunnan työntekijä. Hankkeessa on ollut muitakin työntekijöitä tarvittaessa, kuten tulkit, kääntäjät, luennoitsijat, asiantuntijat ja muut avustavat työntekijät. Kokonaishankkeessa on kaksi erillistä pääkirjanpitoa: Suomen puolen kuluista ja tuloista tehdään erillinen kirjanpito, tästä huolehtii Utsjoen kunta, ja Norjan puolen kuluista ja tuloista laaditaan toinen, josta huolehtii Tenon saamenkielikeskus. Hankkeessa työskentelemme yhdessä mm. Saamelaisen korkeakoulun 9 kanssa, Tenon ja Utsjoen kuntien koulujen ja päiväkotien kanssa, sekä Suomen puolella toimivan Sámi Siida-nimisen rekisteröidyn saamelaisyhdistyksen kanssa. 3. KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN YHTEISTYÖ 3.1 Yhteisopetus Sirman ja Utsjokisuun koulut ovat jo pitkään toimineet yhdessä, mm. erilaisten projektien kautta. 10 Vuoden 2006 syksyllä aloitettiin vakinainen yhteisopetus, jossa koulujen nuorimmat oppilaat olivat mukana. Utsjokisuun oppilaat kävivät Sirmassa koulua yhtenä päivänä viikossa, Sirman oppilaat taas kävivät yhtenä päivänä viikossa Utsjoella. Vuoden 2008 syksyllä opetus laajentui käsittämään ala-asteen tasolla viikoittain tapahtuvaksi kaksipäiväiseksi normaaliksi opetukseksi yhdessä. Syksyllä 2009 yhteisopetus väheni, kun Utsjokisuunkoulun 0-luokkalaiset eivät olleet mukana yhteisopetuksessa. Kouluvuonna 2010/11 Utsjokisuun koulun luokat eivät olleet mukana vakituisessa yhteisessä opetuksessa. Vähennys tapahtui koska Sirman koululla ei ollut samanikäisiä koululaisia, eikä opettajalla ollut työparia. Saamenkieli ja luontoaineet ovat olleet tärkeitä yhteisen opetuksen oppiaineita, mutta yhteisopetusta on myös pidetty matematiikassa, liikunnassa ja musiikissa. Kouluvuoden 2010/11 yhteisopetus sisälsi seuraavaa: Utsjoen 0-1. luokat: muutama teemapäivä, norjan kielen opetusta, liikuntaa. Utsjoen 2.-6 luokat ja Sirman tasot: viikoitta kaksi yhteistä koulupäivää, jolloin seuraavia oppiaineita: matematiika, saamnekieli, maantieto/luontotieto, liikunta, musiikki. Norjankielen opetusta Utsjoen oppilaille. Suomenkielen opetusta Sirman oppilaille. Yhteisopetusta nuoriso-/yläasteella ei ole tähän mennessä pidetty lainkaan. OVTTAS!-hanke tukee koulujen yhteistä opetusta kuten se näkyy raportissa esitettyjen toimenpiteiden muodossa. 9 Professori Vuokko Hirvonen toteuttanut. 10 Katso myös Saamelaisen korkeakoulun selvitys 1/2011. Lisätietoja tässä raportissa alempana. 4

6 3.2 Päiväkodit Utsjoen ja Tenon päiväkodit ovat myös tehneet yhteistyötä pitkään. Jjo 1990-luvulla pidettiin erilaisia kieli- ja kulttuuritapaamisia, ja lapset ovat olleet jo 1990-luvun lopussa naapurimaan päiväkodissa 11. Vuodesta 2006 lähtien Sirman lapset ovat olleet Utsjoen kunnan saamenkielisessä päivähoidossa 12, Utsjokisuulla, ja Nuorgamin-lapset ovat olleet Giellavealgu-päiväkodissa Tenon kuntakeskuksessa Tana bru/ Tenon silta. Vuoden 2006 lopulla Tenon ja Utsjoen kunnat allekirjoittivat yhteisen päiväkotisopimuksen Sirman lasten väliaikaisesta lastenhoitopalvelusta Utsjoella. Syksyllä 2010 Duottaraski - päivähoito-osasto ei aina voinut vastaanottaa sirmalaislapsia koska henkilökunnan äkillisille sairaslomille ei saatu sijaisia. Sekä Utsjoella että Sirmassa päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä on kasvanut. Tenon kunta päätti keväällä 2011 perustaa Sirmaan päiväkodin koulun yhteyteen, päiväkoti aloittaa toimintansa lokakuussa Myös Utsjoen Duottaraskin päivähoito-osasto muuttaa suurempiin tiloihin syksyllä Syksystä alkaen päivähoidon rajat ylittävää yhteistyötä kehitetäänkin uudenlaisessa tilanteessa kun molemmissa kylissä on omat päivähoitoyksiköt. OVTTAS!-hanke tukee Utsjoen ja Tenon kuntien päiväkotien välistä yhteistyötä, kuten se tulee esille raportissa esitettyjen toimenpiteiden muodossa. 3.3 Tiedonlähde Utsjoen ja Tenon koulu- ja päiväkotiyhteistyötä on pitkään käytetty tiedonlähteenä ja harjoittelupaikkana tuleville työntekijöille luvun alussa Ylä-Tornion lastenhoitajaoppilaille alettiin tarjota harjoittelupaikka Tenonrannan saamelaisyhdistyksen päiväkodissa Venekentässä (Fanasgieddi). Oulun yliopistosta on usea lastentarhaopettaja- opiskelija päässyt harjoittelemaan Tenon päiväkoteihin ja tietysti myös Utsjoen kunnan päiväkoteihin. Sirman ja Utsjokisuun koulujen yhteistyötä käytetään myös Saamelaisen korkeakoulun opettajakoulutuksen opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Utsjoen saamenkielisiä päiväkoteja taas käytetään Saamelaisen korkeakoulun esikoulu- (lastentarha-) opettajaopiskelijoiden harjoittelupaikkana. Myös tämän hankkeen aikana on Saamelaisen korkeakoulun opiskelijat olleet Utsjokisuun koulussa. Opiskelijat ovat saaneet myös olla mukana koulujen yhteisopetuksessa. 4. OVTTAS!/YHDESSÄ!-HANKKEEN TOIMENPITEET 4.1 Ammatillinen tuki OVTTAS!-hankkeessa on kaksi kokopäiväistä työntekijää. 1) Päivähoidon yhteistyössä saamelaisen varhaiskasvatuksen asiantuntija, ja 2) Koulujen yhteistyössä pedagogi. Päivähoidon yhteistyötä varten Utsjoen kunta on ottanut työntekijäkseen Helena Guttormin saamelaisen varhaiskasvatuksen asiantuntijaksi ajalle Hänen vastuualueena on antaa tukea ja neuvoja päiväkotien työntekijöille, mm. siitä miten lasten erilaiset kielitaustat voidaan ottaa huomioon ja miten sovittaa yhteen Norjan ja Suomen puolella käytettävät työskenteleytavat. 11 Katso myös Saamelaisen korkeakoulunselvitys 1/2011. Lisätietoja tässä raportissa alempana. 12 Joka nykyään ot päiväkodin osasto, nimeltään Duottaraski. 5

7 Koulujen yhteistyötä varten Tenon kunta on asettanut Sonja Guttormin virkaan ajalle Hän neuvoo opettajia maan rajoja ylittävässä opetuksessa ja koordinoi koulujen välistä yhteistyötä. Hänellä on myös vastuu opetusmateriaalien, opetusmenetelmien ja opetussuunnitelmien kehittämisestä. Hän aloitti työt Tenon kunta on julistanut viran haettavaksi kouluvuodelle 2011/ Opetussuunnitelmat, opetusvälineet ja opetusmenetelmät Hankkeessa olemme antaneet neuvoja ja ammattiapua kouluille ja päiväkodeille. Päiväkodissa on etusijalla kielenvahvistustoimet, joten olemme hankkeena toimineet kieliesikuvana lapsille ja työntekijöille. Hankkeessa on seurattu lasten kielenkäyttöä ja huomioiden pohjalta etsitty keinoja miten lasten kielenkehitystä voidaan tukea, ja on esim. haettu tai tehty sopivin apuväline Päiväkodin toimintasuunnitelman perusteella on eri teemoille tehty materiaalia, esim. joululauluvihko. Vanhempien neuvonta päiväkotilapsen kielikysymyksissä ja muutoinkin lapsen kehitystä koskevissa asioissa on järjestynyt jonkin verran luonnollisten yhteyksien kautta. Saamenkielisen terveydenhoitajan kanssa on selvitetty minkälaista kielenkartoitusmateriaalia voitaisiin käyttää lastenneuvolassa saamenkielisille lapsille. Tuloksena todettiin, että Norjan puolella Saamenmaata on tehty kielenkartoitusmateriaalia, jota voidaan käyttää neuvonnassa ja siitä on hyötyä myös päiväkodeille ja kouluille. Sirman ja Utsjoen opettajat ovat saaneet apua yhteisen opetuksen yhteydessä, esim. suunnittelussa ja opetuksen toteuttamisessa Norjan ja Suomen opetussuunnitelmien mukaisesti, ja opetusmenetelmän muotoilussa sellaiseksi joka sopisi yhteisiin teemapäiviin. Erityisesti Utsjokisuun koulun 0.-3 luokkien opettajat ja Sirman koulun 1.-4.asteen opettajat ovat saaneet apua hankkeen pedagogilta. Hankkeen pedagogi on pitänyt yhteyttä myös Tenon saamelaiskouluun ja Uuniemen kouluihin sekä vapaa-ajanpalveluihin. 13 Tenon saamelaiskoulu on ehdottanut, että tämä saataisiin vakinaiseksi viraksi. Opetusvälineet on tuotettu saamen kielessä ja luontotiedossa/ympäristöopissa. Opetusvälineluettelot on tehty seuraaviin aineisiin: duodji/käsityö, maatalous, kalastus ja metsästys, poronhoito, kirjallisuus. Sirman koulun Classfronter-ohjelmaan 14 laitetaan ne opetusvälineet, jotka hankkeessa on tuotettu. 15 Tenonlaakson saamelaisessa opetussuunnitelmatyö on aloitettu saamen kielen opetussuunnitelmalla. Osa on jo valmiina ja loppuosaa jatketaan kouluvuonna 2011/2012. Tarkoituksena on myös kehittää luontoaineista yhteinen opetussuunnitelma. Suomen puolella maantieto on sama kuin Norjan luontotieto ja maantieto (geografia). Norjan puolella yhteiskuntaoppi sisältää historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin, tasoilla. Suomen puolella on historia ja yhteiskuntaoppi 5. ja 6. luokilla. Fysiikka ja kemia on myös 5. ja 6. Suomen puolen luokilla. Mitä tulee oppiaineeseen biologia-maantieto/luontotieto, niiden tuntilukumääriä on vertailtu. Tämänkin asian parissa jatketaan seuraavana lukuvuonna 2011/ Myös Karigasniemen kouluun on tarjottu ammatillista tukea hankkeesta. 14 Yhteinen nettipaikka, Classfronter, jota myös Utsjoen oppilaat ja opettajat voivat käyttää. tänne ei voi laittaa opetusvälineitä, joissa on kuvia, koska Classfronter-kapasiteetti on niin pieni ja kuva tvaativat paljon tilaa. 15 Katso luettelo, joka on tämän raportin liitteenä. 6

8 4.3 Yhteinen sähköinen oppimisympäristö Hankkeessa kehitetään yhteistä oppimisympäristöä 16 niin, että tietokoneesta muodostuu jokapäiväinen opetusvälinen molemmissa kouluissa. Sirmassa käytetään Classfronter-ohjelmaa ja jokaisella Sirman oppilaalla on oma kannettava tietokone koulussa ( tasoilla). Hankkeessa olemme hankkineet 10 kannettavaa tietokonetta Utsjokisuun koululle. Tietokoneita käytetään yhteisessä opetuksessa. Osa yhteisestä opetuksesta voidaan nyt järjestää internetin kautta. Sähköisen oppimisympäristön tietokoneiden käyttöä varten laaditaan yhteiset, selkeät säännöt. Utsjokisuun koululle hankitaan lähiaikoina lisää tietokoneita, jotta kaikilla 3.-6.luokkalaisilla ja heidän opettajillaan olisi oma kannnettava 2011syksyllä, jolloin voidaan liittyä tähän yhteiseen oppimisympäristöön. 4.4 Etäopetus Utsjokisuun ja Sirman koulut voisivat tarjota etäopetusta saamen kielessä. 17 Saamenmaassa on suuri tarve saada saamen kielistä opetusta niin 1. (äidinkielenä) kuin 2. (vieraana) kielenä, ja Utsjoen ja Sirman yhteistyön kautta voidaan turvata riittävän laadukasta opetusta Utsjoen kunnalle voitaisiin tarjota etäopetuksena myös norjan kieltä ja Tenon kunnalle etäopetuksena suomen kieltä. Etäopetusta varten olemme hankkeessa ostaneet Sirman koululle ääni- ja kuvastudiolaitteet. Utsjokisuun koulussa on jo sellainen laitteisto. Ääni- ja kuvastudiolaitteita voi käyttää myös osana yhteistä opetusta. 4.5 Selvitys Utsjoen ja Tenon kuntien koulu- ja päiväkotiyhteistyön nykytilanne ja haasteet OVTTAS!-hanke tilasi Saamelaisen korkeakoululta selvityksen kuntien koulu-ja päiväkotiyhteistyöstä. Tässä yhteydessä on pidetty suunnittelukokouksia Saamelaisen korkeakoulun kanssa: ja Sirman koulussa ja , , ja Utsjoen kunnantalolla. Selvityshankkeen johtajana toimi Saamelaisen korkeakoulun professori Vuokko Hirvonen. Hanketyöntekijä, filosofian maisteri (FM) Annukka Hirvasvuopio-Laiti on suorittanut haastattelut ja kirjoittanut loppuraportin. Selvitys tehtiin Selvityksen päätavoitteena oli haastatella niitä opettajia, vanhempia, oppilaita ja päiväkodin työntekijöitä, jotka ovat mukana Utsjoen kunnan ja Tenon kunnan saamelaiskoulujen ja saamelaisten päiväkotien yhteistyössä, jotta saadaan selville heidän kokemuksensa ja näkemyksensä. Raportissa sanotaan: Yhteistyön lähtökohtana ja keskeisellä sijalla on saamelainen ja saamelaisalueen oppilas ja kysymys siitä, miten oppilaille tarjotaan hyvät oppimis- ja opetustilaisuudet ja samalla käytetään alueen vähäisiä resursseja parhaimmalla mahdollisella tavalla. Kyselyn tulokset näyttävät, että koulu- ja päiväkotiyhteistyö koetaan tärkeäksi niin vanhempien kuin opettajien kuin oppilaidenkin keskuudessa. Tällä on myönteinen vaikutus lasten ja nuorten saamenkielen käyttöön ja kielitaidon vahvistumiselle. Selvityksen työskentelytapa ja tulokset selviävät selvityksen raportista, joka julkaistiin Sirman koululla Hankkeessa tarkastellaan, miten selvityksessä esitetyt kehittämistoimenpiteet voitaisiin toteuttaa. 16 Norjaksi felles elektronisk læringsplattform. Englanniksi: Learning Management Systems (LMS). 17 Ehtona on, että Sirman ja Utsjokisuun kouluilla on tarvittavat työntekijäresurssit. 18 Katso selvityksen yhteenveto, joka on tämän raportin liitteenä. Selvitys voidaan hakea täältä: (saameksi). Raportin käännökset norjaksi ja suomeksi eivät ole vielä aivan valmiina. 7

9 4.6 Ammattitaidon kohottaminen Hankkeessa on tarkoituksena nostaa Tenonlaakson koulujen ja päiväkotien työntekijöiden ja vanhempien kelpoisuustaso erilaisten kurssien, luentojen ja neuvonnan kautta. Osa kelpoisuustason nostamisesta voi sopia myös hanketyöntekijöille ja kuntien muille viranhaltijoille/työntekijöille. Kelpoisuuden nostaminen vaatii myös verkoston rakentamista muiden päiväkotien ja koulujen välille, kuten esim. työntekijöiden vaihto. Lasten kasvatuskielet järjestimme Utsjokisuulla tilauuden Lasten kasvatuskielet. Tove Skutnabb- Kangas luennoi seuraavista aiheista: Miten lapset oppivat kieliä monikielisessä yhteisössä? Äidinkieli vai äidinkielet? Mitähän ne ovat? Miten parhaiten edistetään kaikkien lasten kielet? Miten on mahdollista saavuttaa hyvin kehittynyt monikielisyys? Miten me koemme kielitilanteen ja miten sen pitäisi olla? Seminaarissa pidettiin työpajoja. Yli 60 opettajaa, päiväkotityöntekijää, vanhempaa ja muita kiinnostuneita oli paikalla. Sámi Siida ry. oli hankkeen yhteistyökumppani seminaarin järjestämisessä. Suomen puolen päiväkotityöntekijöille pidettiin erillinen koulutustilaisuus. Kielenhuoltokoulutus Neljä Karigasniemen koulun opettajaa osallistui kielenhuoltokoulutukseen, jonka Lapin aluehallintotoimisto järjesti yhdessä Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa Levillä Aiheena oli: Pohjoissaamenkielen sanojen muodostaminen (Kaarina Vuolab) Oppilaiden virheet pohjoissaamenkielen vieraan kielen ylioppilaskokeiden kirjoituksissa (Outi Länsman) Mikä on saamelainen päiväkoti ja saamelainen kasvatus? Yhdessä Gollerássi-päiväkodin kanssa järjestimme Karigasniemelle tilaisuuden , jossa pedagogiikan lisensiaatti Aimo Aikio luennoi ja johti keskustelua. Aiheena oli Mikä on saamelainen päiväkoti ja saamelainen kasvatus?. 10 päiväkodin lasten vanhempaa ja Utsjoen päiväkodin Duottaraski-osaston ja Karigasniemen Gollerássi-päiväkodin työntekijää osallistui. Saamelaismusiikin koulutuspäivät Utsjoen kunnan päiväkodin työntekijät osallistuivat Saamelaiskäräjien Saamelaismusiikkikeskuksen koulutustilaisuuteen Levillä ja Karigasniemellä Joiku, saamelaismusiikki ja luova tanssi olivat aiheina. Opettajana ja luennoitsijana olivat mm. muusikko Johan Sara jr., Koutokeinon Máze; FM Marko Jouste, Giellagas-instituutti Oulu, Pirjo Unna-Kaarina Paavalniemi ja joikaaja Biret Risten Sara, Kaarasjoki. Verkostokokous lastenhoitoväelle Tammikuun Norjan Saamelaiskäräjät järjesti Alattiossa verkostokokouksen päiväkotien työntekijöille. Aiheena oli mm.: Miehet lastenhoitajina, joikaaminen ja kertomukset, kielityö, 8

10 IKT-käyttö ja kielenhuolto. Utsjoen kunnan päiväkotien työntekijät osallistuivat hankkeen puitteissa. Saamenkielisen kielipesä- ja päivähoitohenkilöstön koulutustilaisuus Suomen Saamelaiskäräjät järjesti yhteistyössä saamelaislueen kuntien kanssa koulutustilaisuuden Saariselällä Aiheena oli haastellisten ja vaikeiden asioiden käsittely ja niistä keskustelu, ammatti-identiteetin vahvistaminen ja työssä jaksaminen. Sen lisäksi käsiteltiin kuvataiteen ja satu-/kertomusmaalauksen käyttöä pienten lasten kanssa. Utsjoen kunnan lastenhoidon työntekijät osallistuivat hankkeen turvin. Tietokoneen käyttö koulussa Utsjokisuun ja Sirman koulut ovat kehittäneet yhteisen sähköisen oppimisympäristön (kts. ylempää), ja sen yhteydessä järjestimme kurssin opettajille. Sirmalainen opettaja Per Ove Måsø toimi kurssin opettajana. Kurssi pidettiin kevättalvella Saamelaisten historia Lapin aluehallinto järjesti koulutuspäivän saamelaisten historiasta. Luennoitsijana oli Giellagas-instituutin professori Veli-Pekka Lehtola. Utsjokisuun koulun opettajat ja hankkeen asiantuntija osallistuivat koulutuspäivään. Lasten fyysinen kehitys Yhdessä Giellavealgu-päiväkodin kanssa järjestettiin kurssi aiheena Lasten fyysinen kehitys ja miten sitä tuetaan liikunnalla. Yngve Johansen luennoi. Saamenkielen näkyvyys ja saamenkielen käyttö Norjan Saamelaiskäräjät järjesti konferenssin Tromssaan , jonka aiheena oli saamenkieli. Hankkeen pedagogi osallistui. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö LappiEdu piti videokonferenssikoulutuksen Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet Utsjokisuun koululla Hankkeen varhaiskasvatuksen asiantuntija osallistui. Ammattitaidon kohottaminen edelleen 19 Hankkeessa yritämme järjestää sellaista tarjontaa, joka auttaa parantamaan kelpoisuustasoa työtä vastaavaksi, kuten on toivottu. Olemme suunnitelleet mm. seuraaavat toimenpiteet tehtäväksi: Tenon kuntakeskukseen keskustelu- ja luennointi-tilaisuus, Aimo Aikio luennoi Else Målfrid Boine puhuu isistä Etäopetuspedagogiikka Työntekijöiden vaihto Duottaraski päiväkotiosasaton ja Giellavealgu-päiväkodin välillä CLIL (Content and language integrated learning), koulutuspäivä Saamelaisopettajien täydennyskoulutus Saamen kielen koulutusta nuorten asteelle (ylä-asteelle) Lukukeskuksen tarjontaa Saamen kielen tulkin käytön mahdollisuuden laajentaminen muulloinkin kuin kursseilla. 19 Kts. myös hankekuvaus ( ), kelpoisuusmahdollisuudet. 9

11 4.7 Muut kokoukset Nimettyjen kokousten lisäksi, hankkeessa on pidetty muitakin kokouksia ja tapahtumia, mm seuraavat: Hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuus Sirman koulun ja Utsjokisuun saamenluokkien vanhempainkokouksessa Utsjokisuun koululla. Hankkeen tarkempi sisältö ja rahoitus selvitetty Utsjoen kunnanrhallituksen kokouksessa Utsjoen kunnantalolla. Hankkeen ohjausryhmän kokous Utsjoen kunnantalolla ja Utsjokisuun koululla. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus hankkeesta Sirman koulun ja Utsjokisuun saamenluokkien opettajien kokouksessa Utsjokisuun koulussa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus hankkeesta Duottaraski - päiväkotiosaston työntekijöiden kanssa Duottaraskin tiloissa Utsjokisuulla. Keskustelua Sirman koulun ja Utsjokisuun saamenluokkien vanhempienkokouksessa (4.-6. luokat/ tasot). Tiedotus- ja keskustelutilaisuus hankkeesta Sirman koulun ja Utsjokisuun päiväkotilasten vanhemmille Duottaraskin tiloissa Utsjokisuulla. Suunnittelukokous Tenon kunnan ja Tenon saamenkielikeskuksen kesken Tenon kunnanhallituksen huoneessa kuntakeskuksessa Tenonsilta/Tana bru. Hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuus Giellavealgu - päiväkodin työntekijöiden kanssa Giellavealgu - päiväkodissa Tenonsillalla (Tana bru) Utsjoen kunta, Tenon kunta ja Tenon saamenkielikeskus tapasivat Utsjoen kunnantalolla keskustellakseen päiväkotien yhteistyöstä. Hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuus Tenon kunnan opetus- ja kulttuurilautakunnassa Toimintaryhmän kokous Suunnittelukokous Sirman ja Utsjokisuun saamenluokkien opettajien kanssa ja Tiedotustilaisuus hankkeesta ja Saamelaisen korkeakoulun tekemästä selvityksestä Utsjokisuun koulun vanhempainkokouksessa Tiedotustilaisuus hankkeesta ja ja Saamelaisen korkeakoulun tekemästä selvityksestä Duottaraski vanhempainkokouksessa Tapaaminen Suomen Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteerin kanssa kelpoisuustason nostamisesta Utsjoella Uuniemen koulujen ja päiväkodin/vapaa-ajan työntekijöiden kanssa keskustelua hankkeesta, marraskuu Tenon saamelaiskoulun kanssa keskusteluja hankkeesta kaksi kertaa uuden vuoden puolella Hankkeen pedagogi osallistui ja luennoi Utsjokisuun ja Sirman koulujen yhteistyöstä Pohjoismaiden ministerineuvoston konferenssissa Vi lär oss tillsammans! / Opitaan yhdessä!. Konferenssi pidettiin Helsingissä Näiden lisäksi opettajat ovat usein pitäneet tarvittaessa kokouksia niinä päivinä kun yhteisopetusta on ollut. Myös hanketyöntekijät ja hankkeen omistajat ovat pitäneet lyhyempiä kokouksia tarvittaessa. 10

12 4.8 Muuta toimintaa Alussa käytimme paljon aikaa varmistaaksemme hankkeen rahoituksen ja saadaksemme hyvän hankeorganisaation ja sille hyvän hallinnon. Olemme tutustuneet kummankin maan rahoittajiien ja omistajien erilaisiin sääntöihin, esim. kirjanpitoon ja raportointiin. Huhtikuussa 2010 lähetimme Norjan puolen rahoittajille raportin ja Norjan puolen tuloslaskelman/välitilinpäätöksen. Kesäkuussa 2010 lähetimme kaikille rahoittajille raportin ja välitilinpäätöksen. Olemme laatineet hankkeesta pienen tiedotusvihkon kolmella eri kielellä. Sen lisäksi olemme ottaneet osaa keskusteluihin Utsjoen rajat ylittävän päivähoitotarjouksesta, mm. lukijan kirjeen muodossa, joka ilmestyi seuraavissa lehdissä: Lapin kansa, Inarilanen ja Ávvir toukokuussa Olemme myös lähettäneet lehdistötiedotteen kuntien välisestä yhteistyöstä huhtikuussa Sirman koulun ja Utsjokisuun koulun seuraavan kouluvuoden uudet oppilaat ovat yhdessä saaneet tutustua niin Sirman kouluun kuin Utsjokisuun kouluunkin keväällä Sirman koulun ja Utsjokisuun koulun seuraavan vuoden kouluvuorot on valmistettu vv LOPUKSI Tässä raportissa olemme arvioineet hankkeen toteutumista. Niin hanke kuin kuntien koulu- ja päiväkotiyhteistyö arvioitiin perusteellisesti Saamelaisen korkeakoulun selvityksessä. 20 Opettajat ovat myös arvioineet yhteistyötä kokouksessaan Hankkeessa tulee lähiaikoina olemaan haasteellinen tehtävä työntekijöiden suhteen, kun hankkeen vetäjä ja kouluyhteistyön pedagogi aloittavat uudet työt elokuussa. Hankkeeseen haetaan myös muita työntekijöitä ja tulemme arvioimaan myös muita ratkaisuja, jotta hankkeen toimintoja voidaan toteuttaa. Hankkeen kehittämissuunnitelmaa 21 uudistetaan syksyllä, tässä mainitaan joitakin tulevia toimenpiteitä: Varmistetaan kuntien päiväkotiyhteistyön jatkuvuus, kun Sirma saa oman päiväkodin lokakuussa. Järjestetään koulutustarjontaa työntekijöille ja vanhemmille. Parannetaan edelleen sähköisen oppimisympäristön toimintaa tietokoneilla. Tilipäätöksen/ raportoinnin seuraava määrä-aika on: Saamelaisen korkeakoulun selvityksen esitysten seuranta. Järjestetään mm. koulujen yhteinen vanhempainkokous heti syksyllä ja pidetään erillinen ohjausryhmän kokous Kehitetään edelleen opetussuunnitelmaa, opetusvälineitä ja neuvontaa. Varmistetaan, että kuntien välinen yhteistyö vakinaistuu ennen kuin hanke päättyy. Tuodaan hankkeen esitykset kirjallisesti Norjan ja Suomen saamelaiskäräjille ja esitetään opetussuunnitelmat ja oppikirjat. Kutsutaan Saamelaisen pedagogisen keskus ja Lukukeskus kertomaan toiminnastaan Utsjoen ja Tenon kuntien työntekijöille. Mielestämme OVTTAS! YHDESSÄ! Saamen kielen, koulu- ja päiväkotiyhteistyön kehittäminen Tenonlaaksossa hanke on hyvin tärkeä jotta saamenkieli säilyy ja yhteisö kehittyy myönteiseen suuntaan Tenonlaaksossa. Hanke on myös hieno esimerkki siitä miten tajakunnat voivat työskennellä yhdessä. 20 Saamelaisen korkeakoulun tekemän selvitys 1/ Katso hankekuvaus, Katso selvityksen yhteenveto, joka on raportin liitteenä. 11

13 LIITTEET Liite 1 saameksi Prošeavtta namma OVTTAS! Sámegiela, skuvla jamánáidgárdeovttasbarggu ovdánahttin Deanuleagis Diŋgojeaddji Ohcejoga gielda, Deanu gielda ja Deanu giellaguovddáš Nummir Dokumeantatiipa Hankenummir 5O2003 Diŋgojeaddji ref /2011 Čielggadeapmi ISSN Siidolohku 49 Proš. jođiheaddji Beaivemearri Vuokko Hirvonen Čállit Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja Vuokko Hirvonen Ohcejoga ja Deanu gielddaid skuvla- ja mánáidgárdeovttasbarggu dálá dilli ja hástalusat Čoahkkáigeassu Čielggadeapmi lea oassi Ohcejoga gieldda, Deanu gieldda ja Deanu giellagátti (sámi giellaguovddáža) ja prošeavtta OVTTAS! Sámegiela, skuvla ja- mánáidgárdeovttasbarggu ovdánahttin Deanuleagis. Prošeavtta ruhtadit Lappi (gielddaid) lihttu, Davvikalohttaráđđi, INTERREG IVA Davvin Sápmi, Ohcejoga gielda, Norgga Sámediggi, Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta, Deanu gielda ja Deanu sámegiellaguovddáš. Prošeavtta eaiggádat leat diŋgon dán čilgehusa Sámi allaskuvllas ja dat lea dahkkon Čielggadusa váldoulbmilin lea jearahallat daid oahpaheddjiid, vánhemiid, ohppiid ja lastengárdebargiid, geat leat mielde Ohcejoga ja Deanu gielddaid sámeskuvllaid ja sámi mánáidgárddiid ovttasbarggus, vai gullat sin vásáhusaid ja oainnuid. Ohcejogaja Sirpmá skuvlaovttasbargu guoská mánáide, geat leat sámegielat oahpahusas, ja mánáidgárdebargu fas Ohcejoga sámegielat Duottaraskimánáidgárdái. Maiddái oahppit, guhte leat ovdal leamaš mielde skuvlaovttasbarggus, leat beassan muitalit iežaset vásáhusain. Jearahallamiid vuođul leat dahkkon evttohusat, mo ovddidit ja nannet Ohcejoga ja Deanu gielddaid mánáidgárde- ja skuvladoaimma ovttasbarggu. Čielggadusas leat vihtta váldodoaimma, maidda evttohuvvojit buoridan- ja ovddidandoaimmat: 1. Mánáidgárdedoaimmat a) Dárbu lasihit bargoveaga, vai ovttasbargošiehtadus ollašuvvá ja mánáid sámegiela sáhttá nannet ja ealáskahttit; seammás atnit vára myös bargiid veadjimis. b) Dustet resursaolbmuid geavaheami lastengárddis. c) Lassiskuvlejumi ordnen lastengárdebargiide. 12

14 2. Diehtojuohkin a) Diehtojuohkin vánhemiidda skuvlaovttasbarggu birra, dan sisdoalus, oahppoávdnasiid válljemis, oahpahusa mihttomeriin, gielaid oahpaheamis ja oahppomateriálain. b) Ordnet vánhemiidda diehtojuohkindilálašvuođaid lohkanbaji álggus. c) Ordnet sierra diehtojuohkin- ja gulahallančoahkkimiid sámeluohkáid vánhemiidda. d) Ordnet diehtojuohkima Utsjokisuun koulun Suomengielat bargiide ja gieldda politihkkáriidda. 3. Searvan ovttasbargui ja oktasaš oahpahusa viiddideapmi a) Lasihit vánhemiid váikkuhanvejolašvuođaid ja ovttasbargui searvama b ) Lasihit ohppiid gaskasaš ovttasbarggu ja nannet kouluns loaktima c) Dustet buoremus lági mielde máná sirdašuvvama mánáidgárddis skuvlii, ja veahkehit máná searvama guovtti sámeskuvlla ovttasbargui d) Viiddidit oahpahusa badjeskuvlii/nuoraidceahkkái e) Nannet sámegielat oahpahusa logahagas f) Skuvlasáhtuid doaibmama sihkkarastin. g) Gáiddusoahpahusa álggaheapmi ja oahppofálaldagaid viiddideapmi video-govvastudiorusttegiid vehkiin. 4. Politihkkárat ja ovttasbargomearrádusat Mearrádusaid dahkamis galgá leat vuolggasadjin oahppi ja dat mo láhčit sutnje buorre oahppan- ja oahpahusdili. 5. Lasseguorahallamat ja joatkkadutkamat Lea dárbu guorahallat ovttasbarggu váikkuhusaid oahppanbohtosiidda ja opetussuunnitelmaide ja dasa, makkár váikkuhusat das leamašan olles servodahkii nu ekonomalaččat, sosiálalaččat go kultuvrralaččatge. Ovttasbarggu vuolggasadjin ja guovddážis galget leat sápmelaš ja sámeguovllu oahppi ja gažaldat das, mo fállat ohppiide buriid oahppan- ja oahpahusvejolašvuođaid ja seammás geavahit guovllu vátna resurssaid buoremus lági mielde. Jearahallamiid bohtosat čájehit, ahte skuvla- ja mánáidgárdegárdeovttasbarggu adnojuvvo dehálažžan sihke vánhemiid, oahpaheddjiid ja ohppiid gaskkas. Das leat stuorra positiivvalaš váikkuhusat lasten ja nuoraid sámegiela geavaheapmái ja giellamáhtu nannemii. Lea lunddolaš, ahte Ohcejoga ja Deanu gielddaid skuvllat ja mánáidgárddit barget ovttas, viiddidit ja nannejit ovttasbarggu, ja ahte sihke Suoma ja Norgga eiseválddit dorjot aktiivvalaččat dán barggu. Dákkár ovttasbargu ealáskahttá ja nanne sámegiela ja kultuvrra geavatlaččat, ja dienu ollašuvvet sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat. 13

15 Liite 2 norjaksi Prosjektets navn OVTTAS! Samisk språk-, skole- og barnehageutvikling i Tenodalen Oppdragsgiver Utsjok kommune, Teno kommune og Teno samiske språksenter Nummer 1/2011 ISSN Type dokument Utredning Prosjektnummer 5O2003 Oppdragsgiver ref Antall sider 41+3 vedlegg Prosjektleder Dato Vuokko Hirvonen Forfattere Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja Vuokko Hirvonen Skole- og barnehagesamarbeidet mellom kommunene Utsjok og Teno Dagens situasjon og utfordringer Sammendrag Utredningen er del av Utsjok kommune, Teno kommune og Teno språksenter sitt prosjekt OVTTAS! Samisk språk-, skole- og barnehageutvikling i Tenodalen. Prosjektet er finansiert av Lapplands forbund, Nordkalottrådet, INTERREG IVA Nord Sápmi, Utsjok kommune, Sametinget i Norge, Fornyings-, administrasjons- og kirkedepartementet, Teno kommune og Teno samiske språksenter. Samisk høyskole har etter bestilling fra prosjekteierne gjort denne utredningen i tidsrommet Utredningens hovedformål er å intervjue lærere, foreldre, elever og barnehageansatte, som deltar i Utsjok kommune og Teno kommune sitt sameskole- og barnehagesamarbeid, for å høre deres erfaringer og meninger. Skolesamarbeidet mellom Utsjok og Sirma vedrører barn med undervisning på samisk, mens barnehagesamarbeidet vedrører Utsjok kommunes samiske barnehage, Duottaraski. Også elever som tidligere har deltatt i skolesamarbeidet har fått mulighet til å fortelle om sine erfaringer. På bakgrunn av intervjuene foreslås det tiltak for å utvikle og styrke Utsjok kommune og Teno kommune sitt barnehage- og skolesamarbeid. I utredningen er det fem hovedsatsingsområder der det foreslås forbedringer: 1. Barnehagevirksomhet a) Behov for flere ansatte, for å muliggjøre samarbeidsavtalen og for å styrke og revitalisere samisk språk; uten at de ansatte må gå på akkord med seg selv. b) Nyttiggjøre seg av ressurspersoner. c) Kompetanseheving for barnehageansatte. 2. Informasjon a) Informasjon til foreldrene om skolesamarbeidet, slik som samarbeidets innhold, valg av undervisningsfag, målet med undervisningen, språkopplæringen og undervisningsmateriell. b) Informasjonsmøte for foreldrene på begynnelsen av skoleåret. c) Holde egne informasjons- og planleggingsmøter for foreldre med barn i samiskklasse. 14

16 d) Tilrettelegge for informasjon for Utsjok skoles finsktalende ansatte og for kommunens politikere. 3. Deltakelse i samarbeidet og utvidelse av fellesundervisningen a) Øke foreldrenes påvirkningsmulighet og deltakelse i samarbeidet. b) Øke samarbeidet elevene imellom og styrke trivselen på skolen. c) Møte barnets overgang fra barnehage til skole på en best mulig måte, og hjelpe barnet til å ta del i samarbeidet mellom de to sameskolene. d) Utvide undervisningen til ungdomstrinnet. e) Styrke undervisningen på samisk på videregående skole. f) Sikre skoleskyssordningen. g) Starte med fjernundervisning og utvide undervisningstilbudet ved hjelp av lyd-bilde utstyr. 4. Politikere og samarbeidsbeslutninger Utgangspunkt for alle beslutninger skal være eleven og hvordan man kan legge til rette for gode lærings- og undervisningsforhold. 5. Tilleggsundersøkelser og videre forskning Det er nødvendig å undersøke samarbeidets betydning for læringsresultater og læringsplaner, samt hvilke konsekvenser det har for hele samfunnet økonomisk, sosialt og kulturelt. Samarbeidet må ta utgangspunkt i og konsentrere seg om samene og det samiske områdets elever, og om hvordan man kan tilby elevene gode lærings- og undervisningsforhold og samtidig utnytte områdets begrensede ressurser på en best mulig måte. Resultater fra intervjuene viser at skole- og barnehagesamarbeidet er viktig både for foreldre, lærere og elever. Samarbeidet er svært positivt for barn og unges bruk av samisk språk, og fører til at språkkunnskapene styrkes. Det er naturlig at skolene og barnehagene i Utsjok og Teno kommuner samarbeider, utvider og styrker samarbeidet, og at både finske og norske myndigheter aktivt støtter opp om dette. Et slikt samarbeid revitaliserer og styrker bruken av samisk språk og kultur, og på denne måten virkeliggjøres samenes språklige og kulturelle rettigheter. 15

17 Liite 3 suomeksi Projektin nimi OVTTAS! Saamen kieli-, koulu- ja päiväkotitoiminnan kehittäminen Tenonlaaksossa Tilaaja Utsjoen kunta, Taanan kunta ja Taanan kielikeskus Numero 1/2011 ISSN Projektinjohtaja Dokumenttityyppi Selvitys Projektinumero 5O2003 Tilaajan ref Sivumäärä 49 Päivämäärä Vuokko Hirvonen Kirjoittajat Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja Vuokko Hirvonen Utsjoen ja Taanan kuntien koulu- ja päiväkotiyhteistyön nykytila ja haasteet Tiivistelmä Selvitys on osa Utsjoen kunnan, Taanan kunnan ja Taanan kielikeskuksen projektia OVTTAS! Saamen kieli-, koulu- ja päiväkotitoiminnan kehittäminen Tenonlaaksossa. Projektia rahoittavat Lapin liitto, Pohjoiskalottineuvosto, INTERREG IVA Pohjoinen Sápmi, Utsjoen kunta, Norjan saamelaiskäräjät, Uudistus-, hallinto- ja kirkkoministeriö, Taanan kunta ja Taanan kielikeskus. Projektin omistajat ovat tilanneet tämän selvityksen Saamelaiselta korkeakoululta ja se on tehty Selvitykseen on haastateltu niitä opettajia, vanhempia, oppilaita ja päiväkodin henkilökuntaa jotka ovat olleet mukana Utsjoen kunnan ja Taanan kunnan saamelaiskoulujen ja saamelaispäiväkotien yhteistyössä. Haastatteluien tarkoituksen oli kerätä tietoa heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään yhteistyöstä. Utsjoen ja Sirman kouluyhteistyö koskee niitä lapsia, jotka ovat saamenkielisessä opetuksessa ja päiväkotiyhteistyö puolestaan Utsjoen saamenkielistä Duottaraski-päiväkotia. Myös oppilaat, jotka aikaisemmin ovat olleet mukana kouluyhteistyössä, ovat saaneet mahdollisuuden kertoa omista kokemuksistaan. Haastattelujen perusteella on tehty ehdotuksia, miten kehittää ja lujittaa Utsjoen kunnan ja Taanan kunnan välistä päiväkoti- ja kouluyhteistyötä. Selvityksessä on viisi pääaluetta, joihin ehdotetaan parannustoimenpiteitä: 1. Päiväkotitoiminta a) Tarve lisätä henkilökuntaa jotta yhteistyösopimus toteutuu ja lasten saamen kieltä voidaan vahvistaa ja elvyttää; samalla huolehditaan myös työntekijöiden jaksamisesta. d) Tukea resurssihenkilöiden käyttöä päiväkodissa. e) Lisäkoulutuksen järjestäminen päiväkodin henkilöstölle. 2. Tiedotus a) Tiedotusta vanhemmille kouluyhteistyöstä, sen sisällöstä, oppiaineiden valinnasta, opetuksen tavoitteista, kielten opettamisesta ja oppimateriaalista. b) Järjestää vanhemmille tiedotustilaisuuksia lukukauden alussa. c) Järjestää erillisiä tiedotus- ja keskustelukokouksia saamen luokkien vanhemmille. 16

18 d) Järjestää tiedotusta Utsjokisuun koulun suomenkielisille työntekijöille ja kunnan poliitikoille. 3. Liittyminen yhteistyöhön ja yhteisen opetuksen laajentaminen a) Lisätä vanhempien vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyöhön liittymistä. b) Lisätä oppilaiden välistä yhteistyötä ja parantaa koulussa viihtymistä. c) Tukea parhaalla mahdollisella tavalla lapsen siirtymistä päiväkodista kouluun, ja auttaa lapsen liittymistä kahden saamelaiskoulun yhteistyöhön. d) Laajentaa opetusta yläasteelle/nuorisoasteelle. e) Vahvistaa saamen kielen opetusta lukiossa. f) Koulukyytien toimivuuden varmistaminen. g) Etäopetuksen aloittaminen ja opetustarjonnan laajentaminen video-kuvastudiolaitteidein avulla. 4. Poliitikot ja yhteistyöpäätökset Päätösten tekemisessä tulee olla lähtökohtana oppilas ja se miten luodaan hänelle hyvät oppimis- ja opetusolosuhteet. 5. Lisäselvitykset ja jatkotutkimukset On tarpeen arvioida yhteistyön vaikutuksia oppimistuloksiin ja opetussuunnitelmiin ja sitä, millainen vaikutus yhteistyöllä on ollut koko yhteisöön niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin myös kulttuurin kannalta. Yhteistyön lähtökohta oppilas ja keskiössä tulee olla saamelainen ja saamelaisalueen oppilas ja kysymys siitä, miten tarjota oppilaille hyvät oppimis- ja opetusmahdollisuudet ja miten hyödyntää alueen vähäisiä voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Haastattelujen tulokset osoittavat, että koulu- ja päiväkotiyhteistyö koetaan tärkeäksi niin vanhempien, opettajien kuin oppilaidenkin keskuudessa. Sillä on valtava myönteinen vaikutus lasten ja nuorten saamen kielen käyttämiseen ja kielitaidon vahvistumiseen. On luontevaa, että Utsjoen ja Tenon kunnan koulut ja päiväkodit tekevät yhteistyötä, laajentavat ja lujittavat sitä, ja että Suomen ja Norjan viranomaiset tukevat aktiivisesti tätä työtä. Tämän kaltainen yhteistyö elävöittää ja vahvistaa saamen kieltä ja kulttuuria käytännössä ja siten toteutuvat saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. 17

19 Liite 4 saameksi Oahpponeavvut ja eará veahkeneavvut ráhkaduvvon OVTTAS!-prošeavttas skuvlajagi 2010/11 Oahpponeavulisttut, luo./1.-7.cea, fágain sámegielas, luonddu-ja servodatfágas/birasdieđus, biepmu-ja dearvvašvuođas Doahpagat jorgaluvvon Multi (jorgaluvvo sámegillii) girjjis dárogielas sámegillii, luo./1.-7.cea, ja bidjan bálddalaga doahpagiid Oahpa rehkenasttin girjjiin. o Dál go lea jorgaleamen Multi sámegillii de len čujuhan N-sámedikke ossodagas Erna Lyssand Hættai ja Inga Laila Hættai ahte berrejit fuolahit aht ejuohke oahppogirjái berre ráhkaduvvot doahpalisttu. Oahpaheaddjiid veahkehan fáttáid ektui, 0.-3.lk/1.-4.cea. Muđui go lea bivdán veahki (jos lean máhtán veahkehit) Sámegiella 2.lk ja 3.cea o Bidjan ulbmiliid bálddalaga Čájehuvvo ahte oahpponeavvudilli heittot. Dálá oa.girjjit eai govčča gáibádusaid oahppoulbmiliid ektui.dán lean maid čujuhan N-sámedikke oa.ossodagas. Sámegiella 4.lk. ulbmiliid ektui buktán Inggái evttohusaid makkár oa.neavuid geavahit Ráhkadan muitogovaid loguide 1-10 (skuvlii ja mánaidgárddái) Muitogovat: alfabehtta, bustávat ja sánit Alfabehta domino : bustávat,sánit Dálá čállinvuohkái girjji: Gihcci mii máhtii lohkat logi rádjai 3 ealáhusfáddái oahpponeavvulisttu ráhkadeamen: Boazodoallu, eanadoallu ja meahcá-ja guolásteapmeguolasteapme. o Skuvlajage lea boazodoallu ealáhus fáddá mis. Dán fáddái leai muhtonmuddui gárvvis listtu o Gárven buot fáttáide ovddal skuvlajahki nohká o lea ealáhusfáddá: Guolá-ja meahccásteapme o lea ealáhusfáddá: Eanadoallu Dálki - Bieggafápmodagat jorgalan sámegillii. o Ov.meraka Namahusat/ Navn Govastagat m/s Mo dovdo eatnama mielde/ Virkning på land Goalki Stille 0-0,2 Suovva borgista njuolga áibmui. Røyken stiger rett opp 18

20 Dálkegovastagat jorgaluvvon sámegillii o Ov.mearka Beaivi Idja Sevdnjesáigi Beaivvadat Sol/klarvær Päivänpaiste Sun/clear sky Muohtasánit sámegillii Báikelotte plahkáhtta, domino Sátnegáldulistu Mánnokalendera 2011 rahkadan o Mearkabeaivvit, friddjabeaivvit, goas mánnu ea.ea šaddá ja nuossá Ávkin oahpaheames dvd,cd ja ea (listu) o Dá ovddamearka: CD-ROM Stephen Borrough igirji (= interaktiiva girji CD-ROMas) lea muhtun eaŋgalas olbmá Stephen Borrougha birra ja maid son vásihii go gearahalai Jovkuisiidda lahka Guoládatnjárgii 1557:s go su fanas bieđganii. igirjjis beasat guldalit muitalusa su birra, geahčadit govaid muitalusas ja oaidnit kárttas Stephena mátkki, ivdnet, memory speallat, oahppat mo bustávvagáhkuid gáhkket, oahppat muhtun sániid sámegillii ja eaŋgalsgillii, oahppat moadde árbevirolaš stohkosa, oahpásnuvvat muhtun nástegovaide ja mánnui. Girji maid Sonja Guttorm 19

21 Liite 4 suomeksi Oppimateriaalit ja muut opetusvälineet jotka on tehty OVTTAS!/YHDESSÄ-hankkeen aikana kouluvuonna 2010/11 Oppimateriaaliluettelot lk./1.-7.tasot. Oppiaineet: saamenkieli, luonto- ja yhteiskuntaoppi/ympäristötieto, ravinto- ja terveystieto Termistöt käännetty Multi kirjasta norjasta saameen, lk./1.-7. tasot, ja termit laitettu rinnakkain Oahpa rehkenastit (Opi laskemaan) kirjan kanssa. o Nyt käännetään Multi saamen kielelle ja viittaan Norjan saamelaiskäräjien osaston Erna Lyssand Hættaan ja Inga Laila Hættaan että he huolehtisivat siitä, että jokaiseen kirjaan tehdään termiluettelo. Opettajien neuvonta aineittain, 0.-3.lk/1.-4.tasot. Muutoinkin on pyydetty apua (jos olen osannut auttaa) Saamenkieli 2.lk ja 3.taso o Tavoitteet laitettu rinnakkain Opetusvälinetilanne näyttää olevan huono. Nykyiset oppiaineiden kirjat eivät kata opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tästä asiasta olen myös lähettänyt terveiset Norjan saamelaiskäräjien ao. osastolle. Saamenkieli 4.lk. tavoitteista olen tuonut Ingalle esitykset, mitä opetusvälineitä voisi käyttää. Valmistanut muisitikuvia luvuille 1-10 (kouluille ja päiväkodeille) Muistikuvat: aakkoset, kirjaimet ja sanat Alfabehta domino : kirjaimet ja sanat Nykyiseen kirjoitustapaan muutettu kirja: Gihcci mii máhtii lohkat logi rádjai 3 elinkeinon opetusvälineluettelon tekeminen työn alla: Poronhoito, maatalous sekä metsästys- ja kalastus (-pyynti. o Kouluvuonna poronhoito on elinkeinoista aiheena. Tähän aiheeseen on olemassa melko valmis luettelo. o Valmistelut kaikkiin aineisiin ennen kouluvuoden alkua päättyy. o elinkeinojen aiheena on: Kalastus- ja metsästys (pyyntielinkeinot) o elinkeinoaiheena on Maatalous Sää - Tuulivoima käännetävät saameksi. o Esimerkkejä: Namahusat/ Nimitykset/ Navn Goalki Tyven Stille Govvádus/ Kuvaus m/s 0-0,2 Mo dat orru eatnama alde/ Miltä se tuntuu maan päällä/ Virkning på land Suovva borgista njuolga áibmui. Savu nousee suoraan ilmaan. Røyken stiger rett opp 20

22 Sääkuvaukset käännetty saamenkielelle o Esim. Beaivi Päivä Idja Yö Sevdnjesáigi/ pimeä aika Beaivvadat Sol/klarvær Päivänpaiste Sun/clear sky Lumisanat saameksi. Paikallislinnut-juliste, domino. sanaluettelon lähdeluettelo. Kuukausikalenteri 2011 valmistettu. o Merkkipäivät, vapaapäivät, esim. milloin kuu syntyy(yläkuu) ja milloin on alakuu. Opetuksessa apuna dvd, cd, ja muut (luettelo). o Tässä esimerkkejä: CD-ROM Stephen Borrough ikirja (= interaktiivinen kirja CD-ROMilla) kertoo eräästä englantisesta miehestä, nimeltään Stephen Borrough ja mitä hän koki kun joutui aallokkoon Jovkuisiida, lapinkylän lähellä Kuolan niemimaalle v. 1557, kun hänen veneensä meni rikki. ikirjassa voit kuunnella kertomuksen hänestä, katsella kertomuksen kuvia ja nähdä kartallastephenin matkareitti, voit värittää, pelata muistipeliä, oppia miten aakkoskakku tehdään, oppia muutaman sanan saameksi ja englanniksi, oppia pari perinteistä leikkiä, tutustua muutamaan tähtikuvioon ja kuuhun. Kirja myös Sonja Guttorm 21