... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 278 (113) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 278 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee uutta lihasikatoimintaa. HAKIJA Kyösti Marttila perustettavan yhtiön lukuun Marttilantie Jalasjärvi TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla tullaan harjoittamaan sianlihan tuotantotoimintaa. Sikalaan tulee tilat 2938 lihasialle. Sikala tulee sijaitsemaan Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylään tilalle Loukasmäki RN:o 10:207. Rakennettava uudisrakennus sijoittuu n. 600 metrin etäisyydelle Hirvijärvestä sen koillispuolelle ja n. 500 metriä Loukasmäen länsi lounaan puolelle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajentamista voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 1000 lihasikaa kerralla taikka muun eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus.

2 2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminta alkaa uutena toimintana. Alueelle ei ole vahvistettua asema tai yleiskaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Haettu sikala on noin 600 metriä Hirvijärvestä, joka laskee Jalasjokeen. Alue kuuluu Kyrönjoen osavaluma alueeseen nro Eläinsuojan ympäristö on pääosin pinnanmuodoiltaan vaihtelevaista maatalous ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähimmät asuinkiinteistöt tulevat olemaan uudesta sikalasta noin 390 ja 440 metrin etäisyydellä ja lisäksi metrin etäisyydellä on kahdeksan asuinkiinteistöä. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Rakennettava lihasikala toimii osastokohtaisen kertatäyttöisyyden periaatteella, jolloin rakennuksen jossain osassa on aina eläimiä sisällä ja jokin osa voi olla esim. pesussa. Kasvatettavat eläimet hankitaan teurastamon eläinvälityspalvelusta ja niitä ruokitaan sekä teollisilla että kotoisilla rehuilla. Ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, mikä mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin. Kasvatuserien terveydestä ja mahdollisesta lääkinnästä huolehditaan yhteistyössä sekä teurastamon että julkiseneläinterveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on koko yksikön osalta päästä noin kolmeen kasvatuserän vuosikiertoon. Vuodessa tuotetaan sianlihaa kg lihaa. Tilan tuotantoon liittyvät muut rakennelmat ja rakennukset ovat tulevan sikalan vieressä. Lannankäsittely toimii lietteellä. Sikala toiminnalle rakennetaan sikalan luoteispuolelle tarvittavat 3 x 1900 m 3 :n lietesäiliöt. Säiliössä olevan lietteen pinnalle käytettäisiin kelluvaa katetta. Yhteensä lietetilavuutta lietekourut mukaan lukien tulisi olemaan 6600 m 3. Uudet säiliöt olisivat betonirakenteisia. Lietesäiliöt täytetään alta päin ja menetelmänä on imulannanpoisto. Lietteen ja eläinsuojanpesuvesien lisäksi tulee eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesiä, jotka johdetaan lietesäiliöön (30 m 3 ). Ilmastointi on koneellinen ja yläpoistoinen. Hormit ylettyvät metrin harjan yläpuolelle. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina lähialueella. Yrittäjällä on nautojen ja sikojen lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä n. 594 ha. Omaa peltoa 175 ha, vuokrapeltoa 117 ha ja sopimuspeltoa 301 ha. Kotitilalla lypsykarja ja sikalatuotanto vaatii lannanlevityspeltoalaa 233 ha, joten peltoalaa jää hakemuksen mukaisen sikalan toiminnalle 361 ha. Lannan levityksestä suoritetaan 60 % viikoilla ja 40 % viikoilla Tilalla tulee olemaan sisätiloissa 5000 litran polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu suoja altaalla, katoksella, lukituksella ja ylitäytönestimellä. Tilalla ei säilytetä muita öljytuotteita, eikä siellä ole muita kemikaaleja varastoituna. Tila liittyy kunnalliseen vesijohtoon. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Rakennettavan sikalan läheisyydessä ei ole häiriintyvää naapurustoa ja sikala sijoittuu metsän reunaan. Lisäksi nykytekniikalla toteutettava lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja.

3 Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2000, nykyinen sopimus on voimassa ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ 3 Onnettomuus ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisesta laitehäiriöistä, murrosta sekä tulipalosta. Em. riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta ja ilmastointi laitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Lisäksi ulko ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. Erillisen turvasuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Tautisuojan vuoksi ulkopuolisten vierailut sikalaan rajoitetaan minimiin. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä tilan omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Tilalla kuolleet eläimet (n. 7 t/v) säilytetään ensiksi tilalla erillisessä säilytyskontissa, josta ne toimitetaan raatojen keräyksen kautta käsittelylaitokseen, esim. Findest Proteinille Kaustiselle. Muu jäte esim. loisteputket jne. (0,1 t/v) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksen mukaan sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta. Poistoilma ohjataan ylöspäin avoimien hormien kautta. Lisäksi osastoihin asennettava sumukastelujärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkelien leviämistä ympäristöön. Sumukastelu mahdollistaa myös alkuliotukset kasvatusparttioiden vaihtopesuissa ja näin pesussa tarvittava kokonaisvesimäärä vähenee. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon ja säiliön alatäyttöön. Näin toimien mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat levitysviikkoihin. Levitettävän lietteen ravinnepitoisuutta kontrolloidaan ruokinnan optimoinnilla ja lanta levitetään kasvien ravinteeksi kunkin pellon viljavuustilanne ja kasvin ravinnetarve huomioiden. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Teuras, välitys ja rehuautot liikennöi kerran viikossa, työntekijät käyvät päivittäin ja lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lietteen ajoa on kevään ja syksyn levitysviikkoina yhteensä n. 400 kuormaa/vuosi. Sikalan liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan ja lisäksi on ollut ilmoitus JP kunnallissanomissa Tarkastus tilalla Asian valmisteluun liittyen tilalle tehtiin tilakäynti , jossa tarkasteltiin lupahakemusta, sikalan sijoittumista naapurikiinteistöihin, vesistöön ja maisemaan nähden.

4 4 LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnalta ja kunnanhallitukselta. Kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan antama lausunto Hakemuksen mukaan sikalan sijoituspaikka sijaitsee peltoaukean reunassa metsän laidassa. Vallitsevat tuulet alueella ovat etelän ja lännen puoleisia. Lautakunta esittää, että toiminta voidaan sijoittaa ko. paikalle, mikäli siinä huomioidaan käytettävissä oleva paras mahdollinen tekniikka. Tällaista tekniikkaa on mm. lantakuilujen jäähdytys ja lantaloiden kattaminen kiinteällä katteella sekä lantaloiden alakautta täyttäminen. Sumukastelujärjestelmästä tulee selvittää, vähentääkö se todella hajupäästöjä. Osa tilan lannanlevityspelloista sijaitsee alueella, jolla Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti lanta tulee mullata tai kyntää neljän tunnin kuluessa levityksestä. Hakemuksen mukaan sijoituspaikka ei sijaitse kaavoitetulla alueella. Sikalan jätehuollossa tulee noudattaa Jalasjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. Kuolleet eläimet tulee säilyttää asianmukaisissa kylmätiloissa ennen niiden toimittamista korkeariskisen eläinjätteen keräykseen. Sikalan sijoituspaikan vieritse kulkeva oja laskee Hirvijärveen. Hirvijärven kuormitus ylittyy nykyisin yli kymmenkertaisesti sen sietokykyyn nähden ja Jalasjärven kunta on mukana Hirvijärven kunnostuksessa, jonka kunnostustoimenpiteitä varten on vireillä ympäristölupahakemus Länsi Suomen ympäristölupavirastossa. Ympäristö ja rakennuslautakunta edellyttää, että tilalla kiinnitetään erityistä huomiota lannan käsittelyyn, säiliöiden tiiveyteen ja piha alueiden siisteyteen valumien estämiseksi Hirvijärveen. Kunnanhallituksen antama lausunto Kunnanhallitus yhtyy ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon. Muistutukset A toteaa Kyösti Marttilan lupahakemuksesta, että hän vastustaa sikalan perustamista. Perusteluina ovat hajuhaitat, jotka aukean pellon yli leviävät laajalle. Oma kaivo ruokavesineen on vaarassa. Haju ja lietehaitoista johtuen oman talon/tilan arvo alenee. B toteaa, että kyseisen ison sikamäärän sikalan kiinteistön rakentamiseen tuottaa jatkuvaa hajuhaittaa. Tämä olisi paras sijoittaa sellaiseen paikkaan, jossa ei olisi asutusta ympärillä. (Kaatopaikan läheisyys Jalasjärvellä on ehdotettu rakentajalle jota hän ei hyväksynyt). Nyt ei ole huomioitu, että on 18 taloa, jotka ovat kyseisen sikala kiinteistön hajuhaitan läheisyydessä. Jalasjärvi Virrat tien ollessa rajana. Ilmoitusvelvollisuus asiapaperien toimittamisessa kyseisille kiinteistön omistajille kilometrimäärän jäädessä hieman vajaaksi. Haju kyllä pääsee maantien yli. Haluan muistuttaa Länsi Suomen ympäristökeskusta mitenkä suhtaudutte jos ja kun tämä Hirvijärven alueen muut sikalan omistajat (joita on viisi) esittävät myös 3000 sian sikalakiinteistön rakennushanketta, johon heillä on myös täysi oikeus hakea. Kuvaavaa on, että pikku sikalan omistajat saavat toimittaa sikoja 10 vuotta teurastukseen, kun Kyösti Marttila laittaa sen vuodessa. Tämä on täysin tehdasmaista yhtiötoimintaa, ei perheviljelmää, jota Suomen hallituspolitiikka esittää. Koska Kyösti Marttila jo omistaa yhden yli 1000 sikaa olevan sikalan ja 100 lehmän navetan. Näin ollen olisi paras puolittaa Marttilan sikamäärähanke 1500 sikaan. Ellei sijoituspaikkaa muuteta niin vaadin, että sikalakiinteistöön tulee näille sikamäärille, lietteen säilytys säiliöihin täysi betonikate tai teräspeltikatto. Myös ilmastointiputkikanavat riittävän korkeat että haju nousee ylöspäin. Toivon Länsi Suomen ympäristökeskuksen huomioivan eriävän mielipiteeni.

5 5 C toteaa, että luvassa myönnettäisiin sikalan viereen kolme 1900 m 3 avointa lietesäiliötä. Kolmen metrin syvyydellä se tarkoittaisi kolmea halkaisijaltaan n. 30 metrin säiliötä. Näistä koituva hajuhaitta olisi ympärivuotinen eikä vain tyhjäysaikana. Kiinteistömme sijainti suoraan etelään ko. säiliöistä tarkoittaisi, että aina pohjoistuulella joutuisimme kärsimään sianlannan hajusta. Lisänä avoimien säiliöiden muut haitat metaanikaasu, ammoniakki, kärpäset ym. Eikö metaanin talteenotto pian jo ole pakollista tällaisilta suurtuotantolaitoksilta? Katson, että sikala avoimilla lietesäiliöillä ei sovellu näin lähelle asutusta. D ja E toteavat, että heillä on kolme metriä syvä vesikaivo, joka sijaitsee päärakennuksen länsipuolella noin 20 metrin päässä. Lisäksi haluamme tuoda esiin, että vallitseva tuulensuunta on maaston muodoista johtuen etelästä, jolloin hajuhaitta on ilmeinen. Näin ollen vastustamme Marttilan sikalan rakentamista. F ja G toteavat, että päärakennuksen pohjoispuolella n. neljän metrin päässä seinästä on 85 metriä syvä poravesikaivo ja kolme metriä syvä vesikaivo. Huomauttaisimme myös, että vallitseva tuulensuunta on maaston muodoista johtuen etelästä, jolloin hajuhaitta on ilmeinen. Vastustamme sikalan rakentamista. H ja I toteavat, että asumme 800 metrin päässä suunnitellusta sikalasta. Välin maasto on peltoaukeaa, josta etelätuuli puhaltaa meille. Talomme sijaitsee metsän kainalossa, joka oikein kerää etelätuulen meille ja pysäyttää sen tontillemme. Tiedämme, että kolmen avoimen lietesäiliön haju olisi meillä jatkuvaa, sillä keväisin kyseiselle pellolle levitettävä lietelanta aiheuttaa jo nyt hajuhaitan meille. Näin ison laitoksen hajuhaitat olisi meille huomattavat. Tällä hetkellä talomme länsipuolella sijaitsee huomattavasti pienempi sikala, josta kantautuva hajut länsituulella. Hiljattain laajennettiin lehmien tuotantoa talomme pohjoispuolelle. Kun vielä metsä hakattiin kantautuvat lehmänlannan tuoksut pohjoistuulella tontillemme. Joudumme usein sammuttamaan ilmastoinnin välttääksemme lannan tuoksun sisätiloissamme. Jos nyt vielä etelän suunnalta kantautuu näin suuren toiminnan tuloksena sianlannan tuoksut, ovat hajuhaitat jo kohtuuttomat. Vuosien myötä toimintaa usein laajennetaan. Miten kauan sikalan koko olisi riittävä? Arvon alennus tonttimme ja talomme kohdalla olisi väistämätön asia. Ymmärtääksemme Marttilalle on osoitettu tonttia alueelta, joka ei ole näin asuttua seutua. Pyydämme tarkasti miettimään tätä vaihtoehtoa. J toteaa, että tehdasmainen sikala tulee kylän keskelle, mahdollisesti tulevan kauniin Hirvijärven melkein rantaan. Järvestä on etenemässä hyvää vauhtia vesistösuunnitelma, joka tarkoittaa, että järven pintaa nostetaan yli metrin. Rahoituspäätös ilmeisesti vielä puuttuu hankkeesta. Toivottavasti tuleva järvi olisi ympäristöltään mahdollisimman viihtyisä hyvine uimapaikkoineen ja toisi mukanaan kylään uusia nuoria lapsiperheitä, joiden ansiosta saisimme koulunkin säilytettyä kylässä. Kaikkien kyläläisten kuin myös yrittäjien on yhteisesti kannettava huolta kylän tulevaisuudesta. Näihin edellä mainittuihin kohtiin tulee kaikkien kiinnittää huomiota. Allekirjoittanut omistaa 300 metrin päässä edellä mainitusta hankkeesta omakotitontin. Kysynkin, eikö rakentajan pitäisi eliminoida kaikki hajut ja muut ympäristöhaitat minimiin. Lietelaarit tulisi kattaa puu /peltikatolla tai betonikannella ja ilmanvaihtoputket tulisi asentaa niin korkealle kuin mahdollista, että hajut sekoittuisivat ylimpiin ilmakerroksiin. Mielestäni tämän laajuiset täydennykset näin mittavissa hankkeessa näyttelevät kuitenkin loppujen lopuksi pientä osaa, varsinkin kun vastapuolella on kylän vetovoimaisuus. Mielestäni kukaan ei muuta tietoisesti asumaan Hirvijärvelle eikä osta tonttia, jos ei pystytä osoittamaan, että kylän ilmasto ja ympäristö sekä vesi ja tieasiat ovat kunnossa. Minä entisenä maanviljelijänä ymmärrän perheviljelmäpohjaisen maatalouden, joka on mielestäni tänäkin päivänä hallitusohjelmassa, mutta tämä edellä mainittu hanke ylittää kaikki Suomen säädökset. Mutta hyväksyn hankkeen, jos edellä esittämäni kriteerit täytetään. K ja L, M ja N toteavat, että uuden suunnitellun sikalan toiminta on niin suurimuotoista, että uskomme hajujen kantautuvan voimakkaana koteihimme ja aiheuttavan näin asumisviihtyisyydellemme suuren haitan. Varsinkin, kun kolme lietesäiliötä on suunniteltu avoimiksi eikä niiden ja talojemme välissä ole kuin peltoaukea. Tulevaisuudessa pelottaa myös asuntojemme arvon aleneminen hajuhaittojen vuoksi. Toivomme, että tätä suurimuotoista tehdasmaista laitosta ei rakenneta näin avoimelle alueelle, jossa tuuli kuljettaa hajut lähialueen asumuksiin.

6 P ja R toteavat, että sikalan saa rakentaa, mutta me allekirjoittaneet vaadimme lietesäiliöille kunnolliset katot; esim. betoni, pelti tai pressu. Syy: kolme pinta alaltaan suurta säiliötä ovat linnuille hyvä ruokapaikka. Siitä seurauksena mm. tautien mahdollinen leviäminen. Lisäksi lietemäärä olisi pienempi, koska sadevesien sekä lumen pääsy säiliöön estettäisiin. Hakijan vastine muistutuksiin ja lausuntoihin 6 Hajuhaittojen minimoimiseksi sitoudun kattamaan sikalan lietealtaat kelluvalla katteella. Lisäksi olen valmis jättämään puustoa n. 15 metrin kaistaleen sikalan etelä ja länsipuolelle. Lisäksi tulemme kiinnittämään erityistä huomiota lietteen käsittelyssä siihen ettei suoria valumia läheisiin ojiin ja sitä kautta Hirvijärveen pääse tulemaan YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon sikalan lupahakemuksessa mainitut suunnitelmat, sikalan sijoituspaikka, annetut lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja niiden vastineet sekä ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset ja myöntää Kyösti Marttilan perustettavan yhtiön lukuun uudelle sikalatoiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, jossa enimmäiseläinpaikkamäärä on enintään 2938:lle lihasialle sekä näiden kasvatukseen liittyville oheistoiminnoille. Lihasikala toiminta sijoittuu Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylään tilalle Loukasmäki RN:o 10:207, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalla paikalla, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Vastaukset muistutuksiin ja mielipiteisiin sekä lausuntoihin Muistuttajien tekemät hajuhaittaa koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1, 2, 3, 6 ja 7. Sikalasta poistettavan ilman puhdistuslaitteet eivät Suomen oloissa ole vielä riittävän kehittyneitä taikka kohtuullisin kustannuksin käyttöön otettavia. Vaatimukseen poravesikaivon ja tavanomaisien vesikaivojen mahdollisista vedenlaadun pilaantumisista ympäristökeskus toteaa, että tavanomaisten vesikaivojen pohja on ylempänä mitä lietesäiliöiden kohdalla oleva maanpinta. Kaivot sijaitsevat vesien virtaussuunnassa ylempänä sikalasta. Myös poravesikaivo sijaitsee yli 500 metrin etäisyydellä sikalahankkeesta, joten sikalahanke ei vaikuta poravesikaivon veden laatuun. Vaatimukseen, että sikamäärä tulisi puolittaa, ympäristökeskus toteaa, että ympäristöministeriön ohjeetäisyystaulukossa tämänkokoinen sikalatoiminta normaalissa olosuhteessa voidaan sallia, kun etäisyys häiriintyvään kohteeseen on vähintään 380 metriä. Tämä etäisyys sikalaan täyttyy. Säiliöiden kattamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 1. Ilmastointihormien pituutta koskeva vaatimus on otettu huomioon yrittäjän suunnitelmassa. Toiminnasta syntyviä haittoja voidaan riittävästi ehkäistä annettavilla lupamääräyksillä. Muistuttajien tekemä tonttien ja kiinteistöjen arvonalennukset jätetään tutkimatta ympäristökeskuksen toimivaltaan kuulumattomana. Kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnot Kunnan lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä 1, 2, 3, 4 ja 5. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lanta sekä eläinsuojien pesu ja muut jätevedet on varastoitava maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliöitä perustettaessa kallion louhintaa ei saa suorittaa. Lietelannan ja jäte

7 7 vesien varastointia varten tulee olla sikalatoimintaa varten käytettävissä lietekuilut mukaan luettuna yhteensä vähintään 6600 m 3. Säiliöt tulee olla katettu vähintään sadevettä pitävällä katteella, esimerkiksi kiinteällä peltikatolla tai kupolipressukatolla. Lietteen kuormauksen tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ulkopuolelle. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lietelannan pintalannoitus on kielletty oraille ja nurmelle yrittäjän omilla ja vuokrapelloilla lähempänä kuin 300 metriä naapurien asuinrakennuksista Ylänteen tilalla ( RN:o 2:52) ja Matalamäen tilalla (RN:o 2:19) sijaitsevien asuinrakennusten välisellä alueella Alavallintien eteläpuolella. Samalla alueella lanta tulee mullata neljän tunnin sisällä levityksestä. Myös samalla alueella asuville asuinkiinteistön asukkaille tulee ilmoittaa lannanlevityksen ajankohta. Lisäksi lannan käsittelyssä tulee noudattaa kunnan ympäristömääräyksiä. Sikalan lietekuiluja tulee jäähdyttää esimerkiksi lietekouruihin asennettavien kylmävesiputkien, lietteen pintaan asennettujen jäähdyttävien kellukkeiden tai lämmönvaihtimen tai muun vastaavantasoisen jäähdytysmenetelmän avulla. Sikalan etelä ja länsipuolella tulee jättää vähintään 15 metrin levyinen puustovyöhyke. Sikalan piha alue, jossa ajetaan koneilla (autoilla tai traktoreilla), tulee asfaltoida tai päällystää tiiveydeltään vastaavalla materiaalilla. Eläinsuojasta tulevia hajuja on vähennettävä lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Mikäli lietesäiliöiden täyttöä varten tarvitaan pumppukaivo sen tulee kattaa betonikannella. Rehuvarastot tulee olla tiiviitä. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Jos eläinsuojan yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa säiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien kuljetus ja levityskaluston tulee olla siihen tarkoitukseen suunniteltu ja sillä tulee päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lanta on mullattava myös keväällä, kylvötöiden yhteydessä, vuorokauden sisällä.

8 8 Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien peltolevitysalaa tulee olla käytettävissä vähintään 276 ha. Muuttuvista vuokra ja sopimuspeltolevitysalasta tulee olla sopimukset ja lohkokohtaiset kartat. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen kasvin perustamista. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lietelannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjien tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Muutenkin yrittäjän tulee noudattaa myös lannanlevityksessäkin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut siat, joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla kylmä varastointihuone tai kontti. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli, muovi ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja polttonesteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella. Säiliön lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot lannan levitysaloista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista ja kartoista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtu

9 9 neista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Tiedot tulee lähettää ympäristökeskukseen vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein, ensimmäisen kerran ennen ensimmäistä levityskertaa. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Mikäli lantatilojen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Toimenharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset toimittaessa tämän päätöksen, siinä asetettujen lupamääräysten ja hakemuksessa olevan suunnitelman mukaisesti. Myös muistutukset ja mielipiteet, yrittäjän vastine sekä lausunnot on otettu pääsääntöisesti lupamääräyksissä huomioon. Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sikalan toiminta ei toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajalla on myös riittävä asiantuntemus eläinsuojien toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Hakija on vastineessaan esittänyt ympäristökuormituksen vähentämistoimenpiteitä. Ympäristökeskus katsoo, että toimenpiteet eivät olisi olleet riittäviä luvan myöntämiseksi haetulle eläinmäärälle, mutta ne on otettu huomioon lupaa myönnettäessä. Ympäristökeskus on lupamääräyksissä määrännyt lisää ympäristökuormituksen vähentämistoimenpiteitä.

10 10 Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon eläinsuojan sijainti (erityisesti maasto olosuhteet ja naapureiden läheisyys) sekä eläinmäärä. Lupa on myönnetty sikalan enimmäiseläinpaikkaluvun mukaisesti. Lupamääräysten perustelut 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti, jotta varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Lannan varastointi ja käsittely tulee hoitaa niin, etteivät maaperä ja vesistöt pilaannu. Kallion louhintakiellolla varmistetaan, ettei veden laatu heikkene kallioporavesikaivossa. Lietesäiliöiden peltikatolla tai kupolipressukatolla varmistetaan, ettei kohtuutonta haittaa synny ja rasituskynnys ylity. Säiliöiden kuormauspaikan tiiviillä alustalla estetään ympäristön pilaantuminen. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisen pumppukaivon tilavuus. Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön. Kattovesien johtamisella pois säiliöiden lähettyviltä varmistetaan, etteivät säiliöt täyty sadevesillä. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Myös rehuvarastojen tiiveydellä ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Pintalannoitus kiellolla lähinaapurien (vallitsevien tuulten alapuolella) lähialueella ja sikalan etelä ja länsireunalla avohakkuukiellolla varmistetaan, ettei naapurien asukkailla kohtuuton haittakynnys ylity. Kevyt harvennushakkuu on mahdollista. Lietelannan multaamisesta koskevat rajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Lisäksi sillä vähennetään typen hävikkiä ilmakehään. Lannanlevitysilmoituksella lähinaapurit voivat varautua paremmin hajuhaittoihin. Ilmastoinnin mitoittamista, lämpötilan pitämistä mahdollisimman alhaisena ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lietekuilujen jäähdytys vähentää huomattavasti ilmanpoistohormeista tulevaa hajuhaittaa. Samasta syystä on annettu määräys lietesäiliöiden altapäin täytöstä. Eläinsuojan ympäristön, rehuvarastojen, lannanvarastointitilojen ja lannankuljetuskaluston kunnossa pitämisellä varmistetaan, ettei ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheudu kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksien noudattamisella pienennetään naapureiden haittoja. Lanta ja muut jätevedet levitetään pelloille pääosin keväällä, ettei ympäristö tai pohjavedet pilaantuisi. Säiliöiden peltikatolla tai pressukupolikatolla, sisäilman ja lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään hajuja ja kärpäsiä. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu.

11 11 Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 metrin lannasta vapaalla suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, ettei ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyisi. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa kohden, määräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Lannanlevityssopimusten ja karttojen esittämisellä varmistetaan valvonnan toteutumista. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny. Lietelannan ja jätevesien tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa. Pohjavesialueiden selvillä olo velvoitteella varmistetaan, etteivät pohjavesialueet pilaannu. 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden sikojen käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden sekä polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Tilalla on lupahakemuksen mukaan 5000 litran varasto öljytuotteille, niiden varastoinnissa on otettu huomioon KTM:n päätös 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Imeytysaineen varaamisella polttoneste ja öljysäiliön lähistölle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena.

12 12 Säiliön varustaminen suoja altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voi estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliön säännöllisesti tarkastamisella vähennetään ympäristövahinkoja. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Vuosittaisella kirjanpidon (raportoinnin) esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, että lupamääräykset toteutuvat. Kirjanpito ja raportointivelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. Tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Lihasikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti ja niitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Määräys laajennuksen käyttöönottoajankohdan ilmoittamisesta on annettu valvonnallisista syistä. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Laajennuksen osalta toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa voidaan siltä osin määrätä raukeavaksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.

13 13 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1387/2006) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Maa ja metsätalousministeriön asetus eräistä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 3130 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. Maksutaulukon mukaan yli 2000 lihasialle tarkoitetun eläinsuojan perusmaksu on 3130 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus

14 14 Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.