LAAJAKAISTA KAIKILLE Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö

Transkriptio

1 LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö Sivu

2 Laajakaista kaikille 2015: Lähtökohdat Valtioneuvoston teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Laajakaista 2015 hankkeen tavoitteena on, että lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu tai kaapeliverkosta. - Teleyritykset rakentavat verkkoa markkinaehtoisesti niin, että väestöpeitto kasvaa 95 %:iin - Väestöpeiton nostamiseksi 95 % yli 99 % käytetään myös julkista rahoitusta (= haja asutusalueiden laajakaistahanke) Sivu

3 Lähtökohdat Hankkeen tavoitteena on nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen sellaisilla alueilla, joihin näitä verkkoja ei kaupallisesti todennäköisesti rakenneta. Kuluttajat hankkivat yhteyden liittymiä tarjoavalta teleyritykseltä omalla kustannuksellaan. Julkinen tuki jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Teleyritykset maksavat hankkeen kustannuksista vähintään kolmanneksen. Valtio varannut 66 milj. euroa valtiontukeen, jota voi hakea Viestintävirastolta EU:n maaseutuohjelman rahoitus 24,6 milj. euroa, jota haetaan ELY keskuksilta Sivu

4 Laajakaista kaikille 2015: taustaa Kuntien maksuosuus joko 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen: kunnan taloudellisesta kantokyvystä kunnan asukastiheydestä hankkeen asukasmäärään suhteutetuista rakentamiskustannuksista ja laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta Sivu

5 Laajakaista kaikille: 8, 22 ja 33 % kunnat Sivu

6 Sivu

7 Laajakaista kaikille 2015 Sivu

8 Laajakaista kaikille ja 33 % kuntien hankkeita tuetaan kansallisin varoin ja 22 % kuntien hankkeita tuetaan EU:n maaseuturahaston elvytysvaroilla. EAKR rahoitusta voidaan käyttää täydentäviin toimiin (esim. markkinointitoimet)

9 Laajakaista kaikille 2015 Edistyksellisinä viestintäpalveluina pidetään laajakaistalain (1186/2009) 11 :n perustelujen mukaan tällä hetkellä vähintään 100 Mbit/s yhteysnopeuden omaavia laajakaistayhteyksiä. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat symmetrisyys ja toimintavarmuus. Verkko ja viestintäpalveluita koskevana teknisenä vaatimuksena on lisäksi, että tarjottujen palveluiden tulee olla viestintämarkkinalain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisia sekä muutoinkin teknisesti edistyksellisiä, toimintavarmoja ja turvallisia.

10 VERKKO- JA VIESTINTÄPALVELUJEN TARJONNAN VÄHIMMÄISAIKA RAKENNETTAVASSA VIESTINTÄVERKOSSA Hankkeelle voidaan myöntää tukea vain, jos tuen hakija sitoutuu ottamaan vastuulleen edistyksellisten verkko ja viestintäpalveluiden tarjonnan hankinnan kohteena olevassa viestintäverkossa vähintään 10 vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta lukien. Sivu

11 VIESTINTÄVERKON KÄYTTÖOIKEUDEN LUOVUTTAMINEN Tuen hakijan on tukihakemuksessaan sitouduttava vähintään 10 vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta lukien luovuttamaan muille teleyrityksille käyttöoikeus tuen avulla rakennettuun viestintäverkkoon ja sen kapasiteettiin. Tuen hakijan tulee sitoutua luovuttamaan käyttöoikeus kohtuulliseen hintaan ja syrjimättömin ehdoin. Viime kädessä Viestintävirasto määrittelee, mitä on pidettävä kohtuullisena hintana käyttöoikeuden luovutukselle. Saadakseen tukea, on hakijan myös sitouduttava julkaisemaan kymmenen vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta lukien palvelun toimitusehdot ja muut käyttöoikeuden luovutusvelvollisuuden kannalta merkitykselliset tiedot. Sivu

12 Laajakaista kaikille 2015: tilanne Maakuntien liitot ovat laatineet ohjelmat vuosina toteutettavista hankkeista - Noin 800 hanketta - Hankkeita noin 265 kunnassa (Suomessa 342 kuntaa) Ensimmäiset pilottihankkeet valmistuneet Päävaiheen kilpailutus alkoi kesällä 2010 Sivu

13 Pilottihankkeet Jalasjärvi, Yli Valli: Anvia 2. Pertunmaa: Concept Miehikkälä: TeliaSonera 4. Sastamala, Vehkakorpi: Elisa 5. Lieksa Nurmes: Telekarelia 6. Karvia: Suupohjan Seutuverkko 7. (Länsi Turunmaa, Houtskär: Saaristoverkot) Sivu

14 Noin 60 %:iin hankkeista saatu ehdotus operaattoreilta (tilanne 1/2011, lähde LVM) Hankkeita, joihin ei ehdotuksia Hankkeita, joihin ehdotuksia Hankkeiden lkm Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjnamaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Lappi Sivu

15 Hankkeiden toteuttajat Kaupallinen teleyritys Osuuskunta - Kuuskaista - Rautavaaran tietoverkko osuuskunta Kuntien verkkoyhtiö - Savon kuituverkko Oy Sivu

16 Hanke-ehdotukset operaattoreittain (lähde LVM) 40 Hankkedien lkm Finnet-yhtiöt Anvia Etelä-Satakunnan Puhelin Ikaalisten-Parkanon Puhelin Mikkelin Puhelin Iisalmen Puhelin Kainuun Puhelinosuuskunta Telekarelia DNA Elisa TeliaSonera Finnet-yhtiö Osuuskunta tai vastaava (mm. Kuuskaista) Verkkoyhtiö (mm. Savon Kuituverkko) Sivu

17 Laajakaista vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta paljon pieniä yrityksiä/maatalousyrityksiä hajallaan maakunnassa huonojen yhteyksien päässä merkittävä kriteeri yrityksen sijoittumiselle vetovoimatekijä: houkuttelee asiantuntevia työntekijöitä sekä paluumuuttajia taloudellisuus (kotitoimisto, etähuolto, edullisemmat palkkakulut) Monenlaisia liike elämän työtehtäviä voidaan tehdä kotoa käsin. Tällaisia ovat esimerkiksi pelien kehittäminen ja niihin liittyvä palvelutarjonta, tekniset suunnittelutehtävät, ohjelmointi ja muut itsenäiset työtehtävät. Erityisesti haja asutusalueilla nopeat yhteydet tarjoavat tämän ansiosta uusia toimeentulon mahdollisuuksia. Maatalousyrittäjä voi mistä tahansa, mistä löytyy nettiyhteys, tarkistaa että navetassa on kaikki hyvin.

18 MAHDOLLISUUKSIEN VERKKO avoin valokuituverkko sekä loppukäyttäjille että palveluntarjoajille laaja nykyaikaisten, sähköisten palveluiden palveluvalikoima jokaiselle jotakin valokuituverkossa peruspalveluita ovat mm. huippunopea laajakaista, IPTV, puhelu sekä tilausvideopalvelut valokuituliittymällä voidaan korvata kaikki olemassa olevat tietoliikenneyhteydet; laajakaista, kaapeli, satelliitti ja digi tv liittymät sekä lankapuhelinliittymät valokuidussa rajaton kapasiteetti kestää hyvin tulevaisuuden muutokset

19 Tilaajaliittymien kustannukset hajaasutusasutusalueiden laajakaistahankkeessa Tilaajaliittymän hinta loppukäyttäjälle riippuu operaattorin käyttämästä hinnoittelumallista Kotitalousvähennysoikeus koskee myös valokuituisen tilaajaliittymän rakentamista kiinteistön alueella LVM laatinut muistion tilaajayhteyksien kustannusten alentamiseksi 377&name=DLFE pdf

20 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma : kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat haja asutusalueiden laajakaistahankkeet Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteen 321 pienimuotoiset telemaattisten yhteyksien kehittämishankkeet (ns. kyläverkkohankkeet). Sivu

21 Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Yleishyödyllinen investointihanke (EY) N:o 1698/2005 artiklan 16 a 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja laajakaistahankkeita koskevat mm. eri tukitasot ja hankkeen kokorajoitukset kuin ohjelmassa jo aiemmin mahdollisina olleita hankkeita. Lisätietoa alueen ELY keskuksesta tai Leadertoimintaryhmästä

22 Mitä on valokuitu? Valokuitu on lasista valmistettu kuitu, joka korvaa lähivuosien aikana suurimman osan nyt käytössä olevista kuparikaapeleista. Valokuidun tärkein etu kuparikaapeliin verrattuna on sen suuri tiedonsiirtokapasiteetti, eli valokaapelia pitkin voidaan siirtää huomattavasti suurempi määrä dataa aikayksikköä kohden. Valokuidun etuja: valokuidun tiedonsiirtokyky on moninkertainen kuparikaapeliin ja langattomaan tiedonsiirtoon verrattuna valokuitu ei johda sähköä, joten ukkonen ei häiritse sen toimintaa valokuitu on turvallinen vaihtoehto myös tietoturvallisuuden kannalta

23 KUITU ON TURVALLINEN VAIHTOEHTO ei yhteysongelmia ei sääongelmia ei säteilyä säästää energiaa kestoikä jopa 50 v hyvin tehtynä (suunnittelu, toteutus ja dokumentointi) helppo ylläpitää se alue, joka ehtii ensin, korjaa suurimmat hyödyt ALUEELLINEN TASA ARVO

24 Kuitua vai kuparia? Sivu

25 Ajankohtaista Laajakaistahankkeen väliaikatarkastelu (LVM) aikaistettu vuoteen 2011 (oli alunperin ajoitettu vuodelle 2012) Ensimmäisten kahden vuoden kokemukset Onko laajakaistahanketta tarpeen hienosäätää joltain osin? - Lakimuutoksia? - Mitä voidaan tehdä komission hyväksymispäätöksen puitteissa? Tarkastelualueita: - Operaattoreiden kiinnostuksen lisääminen - Kustannukset kunnille ja loppukäyttäjille - Rahoituksen riittävyys ja oikea kohdentuminen (maakuntien kiintiöt) Sivu

26 Ajankohtaista LVM aloittanut markkinointiaineiston laatimisen 100 megan palveluista - operaattorit, kunnat ja maakuntaliitot vastaavat hankekohtaisesta markkinoinnista Yleisesite, kuvaukset 100 megan palveluista, esittelyvideo Aineisto ladattavissa LVM:n netistä: Yhteisrakentamisen opas: Yhteisrakentamisen hyvät käytännöt: Sivu

27 Maaseudun laajakaistat -seminaari Seinäjoella Laajakaistaverkot kuntoon Laajakaistat markkinalähtöisesti, puhelinyhtiön näkemys: toimitusjohtaja Matti Makkonen, Anvia Oyj Kyläverkko kuntoon, toimitusjohtaja Petri Naukkarinen, verkko-osuuskunta Kuuskaista Viestintäviraston puheenvuoro, Päivi Peltola-Ojala, Viestintävirasto Sisältöä verkkoon Laajakaistaverkon rakentamisvaihtoehdoista ja Kristiinankaupungin verkkohankkeesta, Ulf Grindgärds Kelan sähköiset palvelut, Kai Ollikainen, Länsi-Suomen alueen aluejohtaja Hyvinvointipalvelut, Erja Kantola, Videra Yksilöiden ja yhteisöjen itseilmaisu ja vuorovaikutus verkossa, Marja-Liisa Viherä, Tulevaisuuden tutkimuksen seura KOULUTUSOSIO Laajakaistahankkeiden rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta ja ns. kyläverkkohankkeet toimenpide 321:ssä, Anne Pesola, Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto Kokemuksia Lieksa-Nurmes -pilottihankeesta, Terho Sirviö Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Markku Pajarinen, Telekarelia Ilmoittautumiset mennessä -tapahtumakalenterin kautta