Kokkolan Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokkolan Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Kokkolan Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS Elina Lindsberg

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Elina Lindsberg Raportin laji Toimeksiantaja Raportin nimi Kokkolan Patamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS Tiivistelmä Suojelusuunnitelma on laadittu Kokkolan kaupungin Patamäen pohjavesialueelle. Pohjavesialueen suojelusuunnitelman avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueella. Pohjavesialueelle on laadittu suppea suojelusuunnitelma vuonna Nykyistä suojelusuunnitelmaa on valmisteltu vuosina ja Patamäen pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I). Alueella sijaitsee kolme vedenottamoa, joille on perustettu suoja-alueet. Patamäki sijaitsee Kokkolan kaupunkikeskustan alueella. Pohjavesialueella ja sen lähiympäristössä on runsaasti riskitoimintoja kuten pienteollisuutta, rautatie ja pilaantuneita maa-alueita. Suojelusuunnitelmatyössä on hyödynnetty alueelle tehtyjä geologista rakennemallia ja pohjaveden virtausmallia. Lisäksi alueella on tehty mm. maastokartoituksia ja kerätty tietoja alueen toimijoista ja riskitekijöistä yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa. Patamäen pohjavesialueelle laadittu suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota voidaan soveltaa maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä esimerkiksi lupahakemuksia ja ilmoituksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) pohjavesi, suojelusuunnitelma Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Patamäki, Patamäen pohjavesialue ( ) Karttalehdet , , Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Länsi-Suomen yksikkö / 322 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Sisällysluettelo Kuvailulehti Sisältö 1 PATAMÄEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA Työn tausta 1 2 POHJAVESIALUEET JA POHJAVEDEN SUOJELU SUOMESSA Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö 3 3 ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET Lähtöaineisto Suojelusuunnitelman yhteydessä tehdyt tutkimukset ja selvitykset 6 4 PATAMÄEN POHJAVESIOLOSUHTEET Geologia ja hydrogeologia Kallionperän koostumus, rakenne ja korkokuva Pohjavesiolosuhteet Pohjaveden laatu 9 5 VEDENOTTAMOT, TUTKITUT VEDENOTTAMON PAIKAT SEKÄ SUOJA- ALUEETJA -VYÖHYKKEET Vedenottamot Tutkitut vedenottamopaikat Vedenottamoalueet Lähi- ja kaukosuoja-alueet sekä vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottamopaikkojen sieppausalueet ja ohjeelliset suojavyöhykkeet NÄITÄ TARVITSEE VIELÄ MIETTIÄ 14 6 POHJAVETTÄ VAARANTAVAT TEKIJÄT ALUEELLA SEKÄ TOIMENPIDESUOSITUKSET RISKIEN POISTAMISEKSI Asutuksen riskit pohjavedelle Jätevedet Hulevedet pitäisikö tämä kappale siirtää yritystoiminta-kappaleeseen? Öljy- ja kemikaalisäiliöt Maalämpöjärjestelmät Hautausmaat 24

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Virkistyskäyttö Pohjavesialtaat Urheilukentät Golfkenttä Teollisuus- ja yritystoiminta Pienteollisuus Ykspihlajan suurteollisuus- ja satama-alue Maa-aineisten ottaminen Yleistä Kotitarveotto Maa-aineisten ottaminen Patamäen pohjavesialueella Liikenne ja tienpito Tiet ja liikennemäärät Teiden suolaus Vaarallisten aineiden kuljetukset Pohjavesisuojaukset Riskinarvio Rataverkko Rataosuudet Tasoristeykset Vaarallisten aineiden kuljetukset Pohjavesisuojaukset Riskinarvio Maatalous Peltoviljely Eläinsuojat Hevostallit Metsätalous Happamat sulfaattimaat Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet alueet Sähkön- ja lämmönjakelu Muuntajat Kaukolämpö Ilmansaasteet Ilmanlaatu Kokkolassa Kokkolan seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina Ilmastonmuutos 55 7 MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN Maankäyttö Kaavatilanne Patamäen pohjavesialueella Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Yleiskaava 58

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Asemakaavat Rakentaminen ja ympäristönsuojelumääräykset Toimenpide-ehdotuksia maankäytön suunnitteluun Yleisiä ehdotuksia Ehdotuksia toimintojen sijoittamisesta Patamäen pohjavesialueella Ehdotuksia rakentamisesta Patamäen pohjavesialueella 61 8 ENNAKOIVA POHJAVESIEN SUOJELU Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueella Jätevedet Öljysäiliöt Rakentaminen Maa-aineisten ottaminen Tienpito ja liikenne Peltoviljely Kotieläintalous Metsätalous Teollisuus ja yritystoiminta Muuntajat Pohjaveden seuranta Seurannan täydentäminen Näytteenotossa huomioitavaa 72 9 TOIMENPITEET HÄIRIÖTILANTEISSA SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA LÄHDELUETTELO LIITTEET KARTAT 80

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos PATAMÄEN POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA 1.1 Työn tausta Patamäen pohjavesialueelle on laadittu suppea suojelusuunnitelma vuonna Nykyistä suojelusuunnitelmaa on valmisteltu vuosina ja Alkuvuosina suojelusuunnitelmaa laadittiin projektityönä Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluissa ja myöhemmin Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry viimeisteli suojelusuunnitelmaa. Patamäen pohjavesialueen geologisesta rakenteesta on tehty selvitys vuosina ja virtausmalli vuonna 2011 Geologian tutkimuskeskuksen ja Kokkolan kaupungin yhteisrahoitteisissa projekteissa. Hankkeiden tuloksia on hyödynnetty suojelusuunnitelman teossa. Selvitysten perusteella pohjavesialueen rajauksia tulisi tarkastella uudestaan. Suojelusuunnitelman tarkoituksena on suojella pohjavesivaroja rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti maankäyttöä pohjavesialueella. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavedelle mahdollista riskiä aikaansaavat kohteet sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitoiminnoille. Suojelusuunnitelmalla ei ole sitovia juridisia vaikutuksia. Suojelusuunnitelman on viimeistellyt Elina Lindsberg Geologian tutkimuskeskuksesta. Vuosina suunnitelmaa ovat laatineet projektityöntekijä Anna Lundin-Pirkola ja ympäristösuunnittelija Toni Uusimäki Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluista. Vuonna 2010 suunnitelmaa laati Tiia Sillanpää Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry:stä. Hanketta ovat rahoittaneet vuosien varrella Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut ja kaavoituspalvelut sekä Kokkolan Vesi ja Kokkolan kaupunginhallitus. Vuosina suunnitelmaa on ohjannut ohjausryhmä, jonka kokoonpano on esitetty alla. Kokkolan kaupunki, ympäristöpalvelut Kokkolan kaupunki, kaavoituspalvelut Kokkolan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kokkolan Vesi Länsi-Suomen ympäristökeskus (nyk. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue) Geologian tutkimuskeskus OnePoint Oy Maintpartner Oy Neste Oil Oy Oy Kokkola Power Ab, Kokkolan voimalaitos Boliden Kokkola Oy OMG Kokkola Chemicals Oy Kokkolan Voima Oy

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Senaatti-kiinteistöt Kruunupyyn kunta Ohjausryhmän lisäksi projektista tehtiin yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Kokkolan Energia Oy Ratahallintokeskus Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Keski-Pohjanmaan liitto Suunnitelman laadinnassa on noudatettu soveltuvin osin Kruunupyyn ja Alajärven kunnille sekä Mustasaaren ja Vaasan Sepänkylän-Kappelinmäen pohjavesialueille laadittuja vastaavanlaisia pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia: Eskola, J. & Vanhanarkaus, O Pohjavesialueen suojelu- ja kunnostussuunnitelma Sepänkylä-Kappelinmäki Mustasaari ja Vaasa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hentilä, H. 2010: Kruunupyyn pohjavesialueiden suojelu- ja kunnostussuunnitelma. Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lindsberg, E. 2011: Alajärven pohjavesialueiden suojelu- ja kunnostussuunnitelma. Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos POHJAVESIALUEET JA POHJAVEDEN SUOJELU SUOMESSA 2.1 Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus Pohjavesialueita on kartoitettu Suomessa järjestelmällisesti noin 40 vuoden ajan. Suomen ympäristökeskus on julkaissut vuonna 2009 pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta päivitetyn oppaan (Britschgi et. al. 2009). Pohjavesialueet on rajattu alueen maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin perustuen. Rajauksissa on kiinnitetty huomiota varsinkin alueen maalajikoostumukseen, hydraulisesti yhtenäisen alueen laajuuteen ja vedenläpäisevyyteen. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän vedenlaatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalue on puolestaan pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa, jossa maaperän vedenläpäiseväisyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. (Antikainen et al. 2009) Pohjavesialueet on viimeksi luokiteltu kattavasti Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus -projektin yhteydessä vuosina Sen jälkeen maaperä- ja pohjavesitutkimuksia on tehty mm. "Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) -projekteissa. (Britschgi et. al. 2009) Kartoitetut pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintaan soveltuvuutensa ja suojelutarpeensa mukaan kolmeen luokkaan: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) Alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 päivässä. Vedenhankintaan soveltua pohjavesialue (luokka II) Alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Muu pohjavesialue (luokka III) Alue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. 2.2 Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) sekä vesilaki (587/2011). Suojelun merkittävänä perustana ovat pilaamiskielto ja vesilain lukujen 3 ja 4 mukaiset pohjaveden muuttamisen kieltävät lait sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Pohjaveden pilaamiskielto sisältyy ympäristönsuojelulakiin (1:8 ). Pilaamiskiellon mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Pohjaveden muuttamiskieltosäännökset vastaavat uudessa vesilaissa asiallisesti ottaen vanhan vesilain säännöksiä. Uudessa vesilaissa hankkeiden luvanvaraisuutta koskevat säännökset on kuitenkin kirjoitettu aikaisemmista kieltosäännöksistä poiketen lupakynnyksiksi. Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Kielto koskee myös esimerkiksi maa-ainesten ottoa ja muita toimenpiteitä, joista voi aiheutua edellä mainittu seuraus. Vesitaloushankkeen luvanvaraisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, toteutetaanko hanke vesi- vai maa-alueella. Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan vesitaloushankkeilla on 2 :ssä tarkoitetuista seurauksista riippumatta aina oltava lupaviranomaisen lupa veden ottamiseen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muuhun pohjaveden ottamiseen, kun otettava määrä on yli 250 m3/vrk samoin kuin muuhun toimenpiteeseen, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m3/vrk, kun vettä imeytetään maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi ja 3 kohdan mukaan kun vettä imeytetään maahan tekopohjaveden tekemiseksi tai pohjaveden laadun parantamiseksi. Vesilain 2 luvun 15 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan ELY-keskukselle tulee tehdä 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista ennakkoilmoitus pinta- ja pohjaveden ottamisesta, kun otettava määrä on yli 100 m3/vrk ja ottaminen ei 3 luvun 2 tai 3 :n mukaan edellytä lupaa. Vedenottoluvan myöntämisen yhteydessä tai myös eri hakemuksesta voidaan vedenottamolle perustaa vesilain mukainen suoja-alue (VL 4:11, 4:12, 4:13 ), jonka perustamisesta päättää aluehallintovirasto. Suojelusuunnitelmahankkeiden yhteydessä rajattavia ohjeellisia suojavyöhykkeitä on käsitelty tarkemmin tämän suunnitelman luvussa 5. Pohjaveden suojeluun liittyvät oleellisesti myös maa-aineslaki sekä asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla. Maa-aineslain (555/1981) tavoitteena on maa-ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Lain mukaan maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua esimerkiksi tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa (MAL 3 ). Maa-ainesten oton pohjavesiasiat käsitellään maa-ainesten ottoluvassa. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, ns. hajajätevesiasetus) astui voimaan Asetus edellyttää jätevesien käsittelyn tehostamista mennessä. Asetuksen tavoitteena on vähentää haja-asutuksen jätevesien haitallisia vaikutuksia vesistöihin ja pohjaveteen. Asetuksen velvoitteet koskevat pääsääntöisesti kaikkia viemäröintiin liittämättömiä kiinteistöjä. Jätevesien käsittelystä ja johtamisesta pohjavesialueilla voidaan antaa tarkempia määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Euroopan unionin tasolla vesiensuojelua ohjataan vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) avulla. Suomessa direktiivi on toimeenpantu lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Yleisensä tavoitteena on vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitolain tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on koottu vesienhoitosuunnitelmiin, jotka on hyväksytty valtioneuvostossa vuonna Toimenpiteet eivät ole vesienhoitolain nojalla suoraan julkishallintoa tai yksittäisiä toiminnanharjoittajia velvoittavia, mutta lupamenettelyissä tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä sisältyy lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakiin, terveydensuojelulakiin, jätelakiin ja kemikaalilakiin sekä öljyvahinkojen torjuntalainsäädäntöön. Näiden ohella pohjaveden suojelua käsitellään myös valtioneuvoston asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sekä lainsäädäntöä täydentävissä valtioneuvoston periaatepäätöksissä. Pohjaveden suojelun kannalta keskeiset säädökset on lueteltu liitteessä 1.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Lähtöaineisto Suojelusuunnitelmaa laadittaessa on ollut käytössä runsaasti raportteja ja selvityksiä, jotka löytyvät lähdeluettelosta. Patamäen pohjavesialueesta on käytetty aiemmin myös nimitystä Kokkolan tärkeä pohjavesialue. Taustatietoja on saatu myös ympäristöluvista, ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä sekä pohjaveden tarkkailuohjelmista. 3.2 Suojelusuunnitelman yhteydessä tehdyt tutkimukset ja selvitykset Vuosina pohjavesialueen riskitoiminnoista tehtiin runsaasti erilaisia selvityksiä. Tiedot pohjavesialueella olevista yrityksistä kerättiin Kokkolan kaupungin kiinteistörekisteristä. Yrityksille lähetettiin lämmitysmuotoa ja kemikaalien varastointia koskeva kysely. Yrityksissä tehtiin myös vierailuja syksyllä Jänismaalla tehtiin yrityskäyntejä myös pohjavesialueen ulkorajan puolella. Pienteollisuusalueiden yritystoiminnan aiheuttamaa riskiä pohjavedelle arvioitiin riskipisteytysmallin avulla. Patamäen pohjavesialueella sijaitsevat öljysäiliöt kartoitettiin lähettämällä pohjavesialueella sijaitseville asuin- ja yrityskiinteistöille riskikartoituskysely, tekemällä yrityskäyntejä ja hyödyntämällä Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta saatuja tietoja. Pohjavesialueella viljeleville 13 maanviljelijälle lähetettiin kesällä 2007 kysely viljelytoiminnasta. Pohjavesialueen rajasta kilometrin säteellä sijaitseville maatiloille (eläinsuoja) ja hevostalleille lähetettiin kysely toiminnasta. Alueella tehtiin maastokäynti , jolloin kartoitettiin mm. vanhat soranottoalueet, vedenottamot ja pienteollisuusalueet.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos PATAMÄEN POHJAVESIOLOSUHTEET 4.1 Geologia ja hydrogeologia Patamäen pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi (I luokka). Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on m 3 /d. Pohjavesialueella on kolme vedenottamoa. (Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertta ) Patamäen pohjavesialue sijaitsee Kokkolan Ykspihlajan ja Kruunupyyn lentokentän välissä osittain Kokkolan kaupungin keskusta-alueella (liite 6). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 25,51 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 19,84 km 2. Pohjavesialueen pituus on noin 15 kilometriä ja leveys 1 2 km. Pohjavesialue sijaitsee harjujaksolla, joka nousee Pohjanlahdesta Kokkolan Harrinniemellä ja jatkuu Kruunupyyn ja Kaustisen kautta edelleen Veteliin (Paalijärvi et al. 2009). Harjujakso on suhteellisen tasaisesti kohti sisämaata nousevalla kallioalustalla sijaitseva, pohjavedenpinnan alapuolisilta osiltaan hiekkavaltainen muodostuma. Harrinniemellä merestä nousevalla harjujaksolla maanpinnan korkeus kasvaa tasaisesti kohti sisämaata ja on ylimmillään pohjavesialueen eteläpään vedenjakajalla noin m mpy tasolla. Suhteellinen korkeusero harjujakson ja sitä ympäröivien alueiden välillä on suurimmillaan 5-10 metriä tutkimusalueen etelä- ja keskiosissa. Harjun alkuperäinen kohomuoto on rantavoimien vuoksi käytännössä kokonaan hävinnyt ja alkuperäisiä harjurakenteita on tunnistettavissa ainoastaan pohjavedenpinnan alapuolisissa harjun juuriosissa. Tasoittuneisuudestaan ja hiekkavaltaisuudestaan huolimatta harjujaksosta on kuitenkin erotettavissa melko yhtenäisenä tutkimusalueen läpi kulkeva, lähinnä hiekkaisesta sorasta koostuva ydinosa. Harjuytimen leveys on keskimäärin metriä ja sen paksuus pohjavesivyöhykkeessä on yleensä metriä. Harjuytimessä on noin 500 metriä pitkä katkos alueen keskiosassa. Varsinaiseen harjumuodostumaan kuuluvien sora- ja hiekkakerrostumien leveys itä-länsisuunnassa on noin metriä. Rantavoimien harjusta sekä alueen moreenikerrostumista irrottamaa ja uudelleen kerrostamaa hiekkavaltaista materiaalia esiintyy jopa 3-4 kilometriä leveällä vyöhykkeellä. (Paalijärvi et al. 2009) Irtomaapeitteen paksuus pohjavesialuerajojen sisäpuolella luonnontilaisilla alueilla on pääosin metriä. Suurimmillaan irtomaapeitteen paksuus on Ykspihlajan, Patamäen vedenottamon, Mesilän- Matalamaan sekä tutkimusalueen eteläosan kalliopainanteissa noin metriä, paikoitellen jopa yli 35 metriä. Koivuhaan-Jänismaan korkeamman kalliolohkon alueella irtomaapeitteen paksuus jää pääosin metriin. Galgåsenin kynnysalueella maapeitteen paksuus ydinharjulla on paikoitellen alle 5 metriä. (Paalijärvi et al. 2009) Kallionperän koostumus, rakenne ja korkokuva Kokkolan alue kuuluu noin miljoonan vuoden ikäiseen Pohjanmaan svekofenniseen liuskealueeseen. Tutkimusalueen kallioperä koostuu käytännössä kokonaan itä-länsi- ja/tai kaakkoluodesuuntaisesti liuskettuneista kiilleliuskeista ja -gneisseistä. Öijan alueella esiintyy myös joitain syväkiviä, lähinnä granodioriittia ja graniittia (Laitala 1980). (Paalijärvi et al. 2009) Kallionpinnan korkeuserot ovat pääosin metrin luokkaa ja suurimmillaan metriä, kun otetaan huomioon irtomaapeitteen ja vesistöjen tasoittava vaikutus kallionpinnan näkyvään reliefiin. Kallionpinta on ylimmillään tutkimusalueen eteläpäässä Kattgullkärretin alueella m mpy sekä Galgåsenin-Saarikankaan välillä ja Storrånsbergetin alueella m mpy tasolla. (Paalijärvi et al. 2009)

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Alueen suurin ja yhtenäisin kalliopainanne sijaitsee pohjavesialueen pohjoispäässä ja suurteollisuusalueella, missä kallionpinta on yleisesti m mpy ja alimmillaan m mpy tasolla. Pohjavesialueen pohjoispäästä eteläkaakkoon, Santahaan ja Patamäen kautta kohti Mesilää ja Matalamaata suuntautuvassa, keskimäärin noin 500 metriä leveässä ruhjevyöhykkeessä kallionpinnan tason vaihteluväli on noin m mpy. Ruhjevyöhykettä reunustavat hieman korkeammalle nousevat Koivuhaan- Jänismaan ja Kokkolan keskustan kalliolohkot, joissa kallionpinnan taso vaihtelee noin m mpy välillä. (Paalijärvi et al. 2009) Golfkentän ja Galgåsenin välillä kallionpinnan taso pohjavesialueen keskiosissa on noin m mpy. Myös tutkimusalueen eteläosassa, Saarikankaan-Stavurmossenin välillä sekä vyöhykkeellä Mellanåsen- Bastuåsen, on hahmotettavissa noin m mpy tasolle ulottuvia itä-länsisuuntaisia kalliopainanteita. Storåsenin alueelta Bastukärretin kautta pohjoiseen kohti Koivistoa suuntautuvassa, m leveässä ruhjevyöhykkeessä kallionpinta on yleisesti mpy, ja alimmillaan Saarikankaan vedenottamon kaakkoispuolella jopa m mpy tasolla. (Paalijärvi et al. 2009) Pohjavesiolosuhteet Pohjavesialueen rajaus on alun perin ulottunut pohjoisosassa mereen saakka. Vuonna 2000 tehdyn pohjavesialueen rajauksen tarkistuksen yhteydessä pohjavesialue rajattiin vastamaan 7000 m 3 /d ottomäärän aiheuttamaa vaikutusaluetta ja pohjavesialueen raja siirtyi etelämmäs. Tutkimuksessa todettiin, että liian suuret pumppausmäärät vedenottamolla lisäisivät meriveden suotautumisriskiä pohjavesiesiintymään. (Geobotnia Oy 2000) Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 2009 laatiman geologisen rakennetutkimuksen mukaan pohjavesialue voidaan jakaa pohjaveden virtauskuvan perusteella kolmeen osa-alueeseen (liite 7). Galgåsenin eteläpuolinen osa harjujaksoa on antikliininen, eli kohomuotoinen ympäristöönsä vettä luovuttava muodostuma, missä pohjavedenpinta sijaitsee ympäröiviä alueita ylempänä. Patamäeltä tapahtuvan vedenoton seurauksena pohjavesialueen pohjoispään ja Mesilän-Koivuhaan välillä harjujakso on puolestaan selkeästi synkliininen, eli ympäristöstään vettä keräävä muodostuma, jossa pohjavedenpinta sijaitsee jopa useita metrejä ympäröivien alueiden alapuolella. Mesilän-Koivuhaan ja Galgåsenin välinen pohjavesialueen keskiosa on eräänlainen vaihettumisvyöhyke, jossa erottuu molempia em. piirteitä. (Paalijärvi et al. 2009) Patamäen pohjavesialueella ei ole voitu osoittaa olevan pohjaveden virtausyhteyttä täysin katkaisevia kalliokynnyksiä. Galgåsenin eteläpuolinen, osittain pohjavedenpinnan yläpuolelle kohoava kallio- /moreenialue patoaa Saarikankaalta pohjoiseen suuntautuvaa pohjaveden virtausta, mutta kynnyksen yli on kuitenkin hydraulinen yhteys. Myös Ykspihlajan suurteollisuusalueen kaakkoisreunalla on muutamia pohjavesialtaan yhtenäisyyttä rikkovia, osittain pohjavedenpinnan yläpuolelle nousevia kalliokohoumia, jotka ovat luonteeltaan kuitenkin ainoastaan pohjaveden virtausta ohjaavia. (Paalijärvi et al. 2009) Alueen kallioperässä esiintyy paikoitellen runsaasti rikkonaisuutta. Horisontaalisuunnassa jatkuvat avonaiset ruhjeet saattavat tuoda harjusysteemiin pohjavettä hyvinkin laajalta alueelta. Näiden kallioperän heikkousvyöhykkeiden mahdollista merkitystä harjualueen pohjavesitaloudelle ei kuitenkaan tunneta. (Paalijärvi et al. 2009) Alueen pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut heijastelevat lähinnä vedenoton, hiekka- ja soramuodostumien laidoilla esiintyvien moreeni- ja silttikerrostumien sekä itse glasifluviaalisen aineksen paikoittaisen heikon vedenjohtavuuden vaikutusta. Pohjavedenpinnan taso on harjun ydinosalla m mpy. Alimmillaan vesipinta on Patamäen vedenottamolla ja ylimmillään pohjavesialueen eteläosan vedenjaka-

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos jalla. Pohjavesialuerajojen sisäpuolella pohjaveden virtaus kanavoituu ensisijaisesti karkeampaan harjuytimeen ja suuntautuu harjun pituussuuntaisesti. Harjujakson pituussuunnassa hydraulinen gradientti on 1-5, mikä viittaa paitsi muodostumatasolla hyvään vedenjohtavuuteen, myös suhteellisen suuriin pohjaveden virtausnopeuksiin. (Paalijärvi et al. 2009) Pohjavesialueen keski- ja eteläosista purkautuu jossain määrin vettä myös harjujakson itä- ja länsipuolisille suoalueille ja kuivatusojiin. Pääosa harjujakson ulkopuolelle suuntautuvasta pohjavesien virtauksesta tapahtuu ilmeisesti maaperäkerrostumissa, koska esim. pohjavesialueen länsipuolisten kuivatusojien ja purojen syksyllä 2008 havainnoidut virtaamat olivat suhteellisen pieniä. (Paalijärvi et al. 2009) Paksuimmat ja laajimmat pohjavedellä kyllästyneet irtomaakerrokset sijaitsevat Ykspihlajan, Saarikankaan-Storåsenin sekä Mellanåsenin-Bastuåsenin kalliopainanteissa, joissa pohjavesivyöhykkeen paksuus on yleisesti metriä ja enimmillään jopa yli 30 metriä. Myös Mesilän-Matalamaan alueella on pienialaisempia kalliopainanteita, joissa esiintyy vastaavaa suuruusluokkaa olevia varastokerrospaksuuksia. Muutoin varastokerrospaksuus pohjavesialuerajojen sisäpuolella on yleensä 5-15 metriä. Galgåsenin kalliokynnysalueella pohjavesivyöhykkeen paksuus on paikoitellen alle 5 metriä myös harjuytimen kohdalla. (Paalijärvi et al. 2009) Maaston alavuudesta ja tasaisuudesta sekä paikoittain myös maa-ainesten otosta johtuen pohjavedenpinta on pääosalla tutkimusaluetta hyvin lähellä maanpintaa, yleensä alle 3 metrin syvyydessä. Ainoastaan Patamäen vedenottamon synnyttämän pohjaveden alenemakartion ja pienialaisten luontaisten ja keinotekoisten mäkien (mm. dyynit, rantavallit ja Patamäen vanha maankaatopaikka) kohdalla pohjavettä suojaavan irtomaapeitteen paksuus on tätä suurempi. (Paalijärvi et al. 2009) 4.2 Pohjaveden laatu Patamäen pohjavesialue on luokiteltu riskikohteeksi (Vesienhoitolaki 1040/2006, 7 ). Alueen kemiallinen ja määrällinen tila on luokiteltu hyväksi. (Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertta ) Pohjaveden laatua tarkkaillaan noin 50 pohjaveden havaintoputkesta vuonna 2009 aloitetussa yhteistarkkailussa. Vuonna 2013 yhteistarkkailussa oli mukana 22 toimijaa, joista yhdeksällä on vesi tai ympäristölupaan perustuva tarkkailuvelvoite ja kahdeksan on mukana oma aloitteisesti. Kaikista pohjavesinäytteistä määritetään pinnankorkeuden ja lämpötilan lisäksi ns. perusparametrit: ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Muut mitattavat tekijät määräytyvät kunkin toimijan voimassa olevan tarkkailuohjelman ja tarkkailun perusteena olevan toiminnan mukaan. (Virtanen et al. 2014) ph:n arvot pohjavesialueella olivat 4,5 7,2 vuonna Kloridipitoisuudet olivat suurimmalla osalla aluetta 1 10 mg/l, jota voidaan pitää normaalina. Lievästi kohonneita kloridipitoisuuksia on Ykspihlajan teollisuusalueen eteläosassa, vesilaitoksen itäpuolella ja Senaattikiinteistöjen varikkoalueen pohjoisosassa. Alueen pohjoisosan kohonneet kloridipitoisuudet (yli 25 mg/l) ja sähkönjohtavuusarvot (yli 150 ms/m) johtunevat osittain meriveden suotautumisesta. Yleisesti sähkönjohtavuusarvot noudattelevat kloridipitoisuuksia. (Virtanen et al. 2014) Pohjavesi alueella on yleisesti vähähappista ja rauta ja mangaanipitoista. Korkeahkot ammonium, kloridi ja sulfaattipitoisuudet johtuvat pääosin Litorinamerivaiheen aikana kerrostuneista orgaanisista yhdisteistä ja pelkistävistä olosuhteista. (Virtanen et al. 2014) Ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet pääosin alle 0,2 mg/l vuonna Pohjoisosan kohonneet ammoniumtyppipitoisuudet (>5 mg/l) johtuvat mitä ilmeisimmin vanhan jätevedenpuhdistamon maa altaista

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos tapahtuneesta suotautumisesta. Lisäksi kohonneita pitoisuuksia on havaittu Tullinmäen länsipuolella sekä vesilaitoksen itä ja länsipuolella. (Virtanen et al. 2014) Sinkkipitoisuus on ollut alueen keski ja eteläosissa pääosin < 5 25 μg/l, mitä voidaan pitää normaalina. Lievästi kohonneita pitoisuuksia on havaittu erityisesti alueen pohjoisosassa ja alueen eteläosassa havaintoputken GTK10 läheisyydessä. Sinkkipitoisuudet vaihtelevat pohjavesialueella suuresti pienilläkin etäisyyksillä. Tarkkailututkimuksissa on havaittu, että veden ph:n ollessa matala ovat sinkkipitoisuudet korkeita. Usein myös pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa ja näin ollen metallit liukenevat helpommin. (Virtanen et al. 2014) Patamäen vesilaitoksen läheisyydessä sijaitsevissa havaintoputkissa Vesi111 ja Vesi112 pohjavesi on pääosin hyvälaatuista. Havaintoputkessa Vesi111 pohjaveden ammoniumtyppipitoisuus on hieman kohonnut. Havaintoputken Vesi112 pohjaveden sinkkipitoisuus on ollut lievässä nousussa keväästä 2012 lähtien ja vuonna 2013 pitoisuus (74 μg/l) ylitti pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunorminsa (60 μg/l). Havaintoputkesta Vesi112 otetussa näytteessä todettiin vuonna 2012 pieni pitoisuus torjunta aineita (isodriini). Vuoden 2013 uusintanäytteessä ei todettu isodriinia tai muitakaan torjunta aineita. (Virtanen et al. 2014)

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos VEDENOTTAMOT, TUTKITUT VEDENOTTAMON PAIKAT SEKÄ SUOJA- ALUEETJA -VYÖHYKKEET 5.1 Vedenottamot Patamäen pohjavesialueella on kolme Kokkolan Veden vedenottamoa (taulukko 5.1 ja liite 7). Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu m 3 /d. Kokonaisvedenottomäärä on ollut viime vuosina noin m 3 /d eli noin 62 % antoisuudesta. Kaikille kolmelle vedenottamolle on perustettu suoja-alueet. Suojaaluemääräykset ovat liitteessä 3. Tällä hetkellä käytössä on vain Patamäen vedenottamo. Raakavesi käsitellään Patamäen vedenpuhdistuslaitoksella raudanpoistolla. Taulukko 5.1 Patamäen pohjavesialueella sijaitsevat vedenottamot, vedenottoluvat ja vedenotto vuosina LSVEO = Länsi-Suomen vesioikeus. Vedenottamo Lupapäätös Lupa m 3 /d Vedenotto m 3 /d Patamäki LSVEO Saarikangas LSVEO Galgåsen LSVEO Patamäen vedenottamo YHT Patamäen vedenottamo sijaitsee Santahaassa, Ykspihlajan niemen eteläosassa (kuva 5.1). Ottamoon kuuluu 17 siiviläputkikaivoa, joista kaksi valmistui vuoden 2014 alussa. Viisi vanhinta kaivoa on poistettu käytöstä. Ottamolta saa vuonna 1972 myönnetyn luvan mukaisesti ottaa pohjavettä enintään keskimäärin m 3 /d. Ottomäärä on ollut viime vuosina noin m 3 /d. Ottomäärää ei voida kasvattaa, sillä liian suuret pumppausmäärät vedenottamolla voivat lisätä meriveden suotautumisriskiä pohjavesiesiintymään (Geobotnia Oy 2000). Kuva 5.1 Patamäen vedenottamo. Kuva Elina Lindsberg,

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Saarikankaan vedenottamo Saarikankaan vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen keskiosassa (kuva 5.2). Ottamo rakennettiin varavedenottamoksi vuonna Ottamolta saa vuonna 1980 myönnetyn luvan mukaisesti ottaa pohjavettä enintään keskimäärin m 3 /d ja lyhytaikaisesti 7500 m 3 /d. Viime vuosina vedenottamolta on pumpattu vettä alle 30 m 3 /d veden huonon laadun vuoksi (korkea rauta- ja mangaanipitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus). Ottamoon kuuluu yksi siiviläputkikaivo. Saarikankaan ottamon lähettyvillä on tehty koepumppauksia uusien kaivonpaikkojen löytämiseksi vuosina ja Vuoden 2014 alussa nykyisen ottamon pohjoispuolelle valmistui tutkimuspisteeseen 133 uusi kaivo Saarikangas II, joka ei ole vielä tuotantokäytössä (kuva 5.3). Tavoitteena on saada kaivosta vettä noin 1000 m 3 /d. Tarvittaessa Saarikankaan ottamolta on mahdollista pumpata vettä Surbrunnin imeytyskuoppiin pohjaveden lisäämiseksi. Kuva 5.2 Saarikankaan vedenottamo.. Kuva: Elina Lindsberg, Kuva 5.2 Saarikangas II kaivo. Kuva: Elina Lindsberg, Galgåsenin ottamo on poistettu käytöstä eikä sitä ole tarkoitus käyttää tulevaisuudessakaan pohjavedenotossa. Ottamo otettiin käyttöön vuonna 1963 ja se toimi luvuilla varavedenottamona.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Ykspihlajassa sijainneen Outokumpu Oy:n vedenottamon käyttö lopetettiin vuonna 1969 ja vedenottolupa peruttiin yhtiön toivomuksesta vuonna Tekopohjavesi Patamäen antoisuutta voidaan lisätä pumppaamalla Galgåsenin ja Hepo-Ventusnevan soranottoalueilta vettä Patamäessä sijaitseviin imeytysaltaisiin. Ottomäärä on noin 1600 m 3 /d. 5.2 Tutkitut vedenottamopaikat Saarikankaan vedenottamon lähettyvillä on tehty koepumppauksia vuosina ja 2010 (liite 7). Pisteisiin suunnitelluille vedenottamoille on tekeillä Saarikankaan vedenottamon vedenottoluvan muutoshakemus (Liesegang & Sillanpää 2013), johon alla olevat tiedot perustuvat. Länsi-Suomen ympäristökeskus (nyk. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus) ja Kokkolan kaupunki tekivät koepumppauksia pohjavesialueen eteläosassa Sandkullenilla (piste 117), Mellanåsenilla (piste 121) ja Saarikangas I vedenottamolla (putkikaivosta). Sandkullenin (piste 117) koepumppaus kesti 87 vuorokautta. Pohjavettä pumpattiin keskimäärin m 3 /d. Mellanåsenin (piste 121) koepumppaus kesti 92 vuorokautta. Pohjavettä pumpattiin keskimäärin m 3 /d. Saarikangas I koepumppaus kesti 94 vuorokautta. Pohjavettä pumpattiin keskimäärin m 3 /d. Tutkimuksen mukaan pisteiltä 117 ja 121 arvioidaan saatavan pohjavettä yhteensä keskimäärin m 3 /d ja Saarikangas I:n vedenottamosta ainakin keskimäärin koepumppaustuottoa vastaava vesimäärä eli keskimäärin m 3 /d. Alueen eteläosan kolmesta vedenottopisteestä arvioidaan tutkimuksen perusteella saatavan pohjavettä yhteensä m 3 /d. Koepumppausten raakavesistä otettiin vesinäytteitä noin kahden viikon välein. Saarikangas I:n vedenottamon koepumppauksessa pohjaveden laatu ei raudan, mangaanin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta täytä STM:n laatuvaatimuksia ja -suosituksia. Korkeiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien sekä kemiallisen hapenkulutuksen osalta vesi vaatii kemiallisen käsittelyn. Loppuvuonna 2008 Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Kokkolan kaupunki tekivät alueen eteläosassa lisätutkimuksia pisteellä 133 (Saarikangas II) Koepumppaus kesti 70 vuorokautta. Pohjavettä pumpattiin keskimäärin m 3 /d. Raakavedestä otettiin vesinäytteet noin kahden viikon välein. Pisteessä 133 veden rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä nikkeli- ja alumiinipitoisuudet ylittivät STM:n laatuvaatimukset ja -suositukset. Lisäksi vesi oli erittäin hapanta ja alkaliniteetti oli hyvin pieni. Tutkimuspisteen vedenlaatu poikkeaa ph:n, kovuuden ja alkaliniteetin osalta alueen eteläosan vedenlaadusta. Pohjaveden happamuus ja pieni alkaliniteetti johtuvat todennäköisesti tutkimusalueen geologisista tekijöistä. Happamoitumisen vaikutukset koepumppauspisteen vedessä ovat nähtävissä. Vuoden 2014 alussa tutkimuspisteeseen valmistui kaivo Saarikangas II, joka ei ole vielä tuotantokäytössä. Vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus teki Saarikangas I:n lähettyvillä 12 maaperäkairausta, joiden tavoitteena oli alustavasti selvittää alueelle uusi kaivon paikka, jossa pohjavesi olisi parempilaatuista kuin nykyisellä Saarikangas I vedenottamolla. Alueella tehtiin ominaisantopumppaus pohjavesiputkesta (piste B). Tutkimuksen mukaan alustavasti tutkittu kaivonpaikka (piste B) soveltuu vedenottoon kaivon paikkana. Vedenlaatu ei kuitenkaan täytä STM:n asettamia laatuvaatimuksia. Tutkimusten perusteella nykyisen Saarikankaan ottamon lisäksi on tarkoitus ottaa käyttöön kaivo pisteessä 133, jossa on tehty koepumppaus vuosina sekä rakentaa uusi kaivo pisteeseen B, jossa on

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos tehty kaivonpaikkatutkimus vuonna Suunnitelmissa on jakaa vedenottoa siten, että uuden kaivon Saarikangas II (piste 133) maksimiottomäärä olisi 1800 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Nykyisen ottamon ja sen läheisyyteen pisteeseen B rakennettavan uuden kaivon yhteiseksi vedenottomääräksi tulisi maksimissaan 3200 m 3 /d. 5.3 Vedenottamoalueet Vedenottamoalueet käsittävät lähinnä vedenottoon ja sen käsittelyyn liittyvät laitteet, rakennukset ja niiden välittömän ympäristön. Nämä alueet varataan ainoastaan vedenhankintakäyttöön. Alueet tulisi aidata ja lukita rakennukset esim. ilkivallan estämiseksi. Vedenottamoiden suoja-alueen lupamääräyksen 10 mukaan vedenottamoalue on aidattava. Alueella sallitaan ainoastaan pohjavedenottamon käyttöön liittyvä toiminta. Lupamääräyksen 11 mukaan pohjaveden käsittely ja sitä varten tarvittavien kemikaalien ja muiden hoitoaineiden säilytys on suoritettava tähän tarkoitukseen varatuissa suojatuissa tiloissa niin, ettei mainittujen aineiden pääsy maaperään ole mahdollista. Patamäen ja Saarikankaan vedenottamoalueet on aidattu. Galgåsenin ottamo on poistettu käytöstä eikä sitä ole tarkoitus käyttää tulevaisuudessakaan pohjavedenotossa. Ottamon ympäristöön on tuotu runsaasti jätteitä ja alue on erittäin epäsiisti. Alue tulisi puhdistaa. 5.4 Lähi- ja kaukosuoja-alueet sekä vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottamopaikkojen sieppausalueet ja ohjeelliset suojavyöhykkeet NÄITÄ TARVITSEE VIELÄ MIETTIÄ JA MUO- KATA Patamäen, Saarikankaan ja Galgåsenin vedenottamoille on määrätty yhteinen suoja-alue vuonna 1990 (L- SVEO 81/1990/3). Suoja-alueen määräyksiin tehtiin muutoksia vesiylioikeudessa (VYO 231/1991). Vedenottamoilla on yhteinen kaukosuojavyöhyke. Patamäen ja Saarikankaan vedenottamoilla on erilliset lähisuojavyöhykkeet ja ottamoalueet (liite 5). Galgåsenin vedenottamolla ei ole lähisuojavyöhykettä eikä ottamoaluetta. Patamäen vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen pinta-ala on 2,7 km 2 ja lähisuojavyöhykkeen pinta-ala on 0,99 km 2. Saarikankaan ja Galgåsenin vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeen pinta-ala on 6,39 km 2 ja Saarikankaan lähisuojavyöhykkeen pinta-ala on 0,72 km 2. Suojaaluemääräykset ovat liitteessä 3. Alueen eteläosiin on suunniteltu uusia kaivonpaikkoja (liite 7). Piste 133 sijaitsee nykyisestä Saarikangas I ottamosta noin 1600 metriä pohjoiseen/luoteeseen. Piste 133 sijoittuu Saarikangas I ottamon Länsi- Suomen vesioikeuden määräämälle kaukosuojavyöhykkeelle. Tutkittu kaivonpaikka pisteessä B sijaitsee noin 300 metriä Saarikangas I ottamosta luoteeseen. Piste B sijoittuu Saarikangas I ottamon Länsi- Suomen vesioikeuden määräämälle lähisuojavyöhykkeelle. Pisteen B ja nykyisen vedenottamon voidaan katsoa sijoittuvan samalle vedenottamoalueelle. Saarikankaan uusien kaivojen myötä pohjavedenvirtaus etelästä kohti Patamäen vedenottamoa vähenee huolimatta vedenottamoiden välillä sijaitsevasta kallio/moreenikynnyksestä, joka osittain estää pohjavesivirtausta pohjoiseen ja osittain kääntää pohjavesivirtausta harjun sivuille. Patamäen ottamolla hyödynnetään jo nyt osittain Saarikankaan alueen pohjavettä tekopohjaveden muodostamiseksi. Vedenottoa Patamäestä voidaan vähentää, kun Saarikankaan ottamo saadaan laajempaan käyttöön. (Liesegang & Sillanpää 2013) Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Patamäen alueelle geologisen rakennemallin ja sen perusteella pohjaveden virtausmallin (Okkonen et al. 2011), jossa tutkittiin mm. ottamoiden sieppausalueet. Patamäen

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos ottamolle mallinnettiin sieppausalue nykyisillä keskimääräisillä pitkän ajan ottomäärillä (Patamäki = 6350 m 3 /vrk, Saarikangas = 231 m 3 /vrk ja imeyttäminen Patamäen vedenottamolle 1600 m 3 /vrk, joka pumpataan Surbrunnin pohjavesialtaasta, golf-kentän pohjoispäästä). Mallin mukaan pohjavesi virtaa Patamäen ottamolle enimmäkseen ottamon lähialueilta ja pohjoisen suunnasta. Mallinnettu vedenottamon sieppausalue on merkittävästi suurempi kuin vesioikeuden määräämä suoja-alue. Uusien tutkimustulosten perusteella Vesioikeuden määräämät Patamäen ottamon suoja-alueet eivät ole enää ajan tasalla. Suojelusuunnitelmassa esitettävät toimenpidesuositukset esitetään tämän vuoksi koskemaan Patamäen ottamon mallinnettua sieppausaluetta, joka rajoittuu pohjavesialueen ulkorajoihin. Sieppausalueen tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että vedenottamon pohjoispuolella pohjavedenpinnan korkeuserot ovat harjun pituussuunnassa hyvin pieniä, minkä vuoksi esitettyä vedenjakajaa voidaan pitää ainoastaan ohjeellisena. Vedenjakajan sijainti saattaa siirtyä jopa useita satoja metrejä pohjois - eteläsuunnassa muodostuvan pohjaveden ja ottomäärän suhteesta riippuen. (Paalijärvi et. al 2009) Virtausmallin mukaan pohjavettä virtaa ottamolle myös pohjavesialueen ulkopuolelta itäosasta (liite 7). Rakenneselvityksen mukaan itäosasta kohti Patamäkeä virtaavien pohjavesien määrää ja nopeutta kuitenkin alentaa huomattavasti suhteellisen ohuen, lähinnä moreenista ja siltistä koostuvan maaperän heikko vedenjohtavuus. Patamäen ottamon raakaveden korkea rauta- ja mangaanipitoisuus saattaa viitata siihen, että muodostuman tuotto ainakin ajoittain ylitetään, jolloin ottamolle kulkeutuu vähähappisia vesiä myös kauempaa pohjavesialuerajojen ulkopuolelta (Paalijärvi et al. 2009). Vedenottoa Patamäestä voidaan vähentää, kun Saarikankaan ottamo saadaan laajempaan käyttöön. Alueen eteläosaan suunniteltujen kaivojen myötä Saarikankaan ottamon suoja-alueet eivät tule olemaan ajan tasalla ja ne tulisi päivittää.

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos POHJAVETTÄ VAARANTAVAT TEKIJÄT ALUEELLA SEKÄ TOIMENPIDESUOSITUKSET RISKIEN POISTAMISEKSI Pohjavesialueiden riskikohteet on esitetty kartalla liitteissä 8-11 ja toimenpide-ehdotukset riskityypeittäin on koottu yhteen liitteeseen Asutuksen riskit pohjavedelle Jätevesien kulkeutuminen pohjaveteen on yleisin asutuksen aiheuttama riski pohjavedelle. Riskit pohjavedelle johtuvat pääasiassa haja-asutusalueilla tapahtuvasta jätevesien maahan imeytyksestä, huonokuntoisista viemäriverkostoista, putkivaurioista ja putkien liitosvioista (Remes & Valta 2007). Myös jätevesipumppaamojen tulviminen häiriötilanteiden seurauksena voi pilata pohjavettä. Jätevesien vaikutus ilmenee pohjavedessä yleensä kokonaissuolapitoisuuden, sähkönjohtavuuden sekä kloridi-, nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksien nousuna sekä veden hygieenisen laadun heikentymisenä. (Gustafsson et al. 2006) Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvettä. Pohjaveden tilan kannalta merkittävin yksittäinen riski on hulevesien kerääminen ja johtaminen pois pohjavesialueelta, jolloin estetään pohjaveden luontainen imeytyminen ja muodostuminen. Toisaalta pohjaveden laatu voi huonontua, jos imeytettävien hulevesien mukana pääsee haittaaineita pohjavesimuodostumaan. Etenkin laajat yhtenäiset asfalttipintaiset korttelit, joissa käsitellään pohjavesien suojelun kannalta haitallisia aineita, ovat haasteellisia hulevesien imeyttämisen näkökulmasta. (Suomen Kuntaliitto 2012) Asuinkiinteistöjen lämmitysöljysäiliöt voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Öljyä voi päästä pohjaveteen säiliöiden ja putkistojen vuodoista sekä esimerkiksi ylitäytössä tai kuljetusonnettomuuksissa. Erityisen ongelmallisia ovat vanhat maanalaiset öljysäiliöt. Pohjaveteen kulkeutunut öljy hajoaa hitaasti ja voi säilyä pohjavedessä vuosia. (Petäjä-Ronkainen et al. 2010) Maalämpöä voidaan kerätä maan pintaosista (ns. maapiiri, noin metrin syvyyteen asennettava keruuputkisto) tai syvemmältä kallioperästä (ns. lämpökaivo, yleensä alle 300 m syvyinen porakaivo). Maalämpökaivojen suosio on kasvanut 2000-luvulla hyvin nopeasti ja niiden mahdollisesti aiheuttamat ympäristöriskit liittyvät eniten pohjavesiin. Riskiä aiheuttavat mm. maanpinnalta valuvien hulevesien suora pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden takia, poraaminen pilaantuneilla maa-alueilla, orsivesikerroksen puhkeaminen sekä lämmönsiirtoaineiden vuodot. Lämpökaivon poraus voi muuttaa myös pohjaveden virtausolosuhteita ja siten vaikuttaa pohjaveden määrään. (Juvonen & Lapinlampi 2013) Kaukolämpöä hyödynnetään etenkin kerrostaloissa. Verkostossa kiertävään veteen lisätään korroosionestoaineita, useimmiten hydratsiinia. Hydratsiini on erittäin vesiliukoista ja voi kulkeutua maaperästä pohjaveteen. Pieninä pitoisuuksina hydratsiini hajoaa maaperässä biologisesti, mutta suurina pitoisuuksina se on hajottaville mikrobeille myrkyllistä, eikä hajoamista tapahdu. Kaukolämpöverkostoissa hydratsiinipitoisuudet ovat kuitenkin pieniä. Mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi kaukolämpönesteeseen lisätään ympäristölle vaaratonta väriainetta. Kaukolämpövoimalat voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle, mikäli voimalassa käytetään varapolttoaineena öljyä. (Mäyränpää 2011)

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Jätevedet Viemäriverkosto Kokkolassa viemäriverkoston toiminta-alue ulottuu pohjavesialueen pohjoisosassa Tullimäen, Ykspihlajan (Haukiojan), Jänismaan, Koivuhaan, Mesilän ja Santahaan kaupunginosiin (liite 8). Jätevedet johdetaan Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamolle, joka ei sijaitse Patamäen pohjavesialueella. Pohjavesialueella olevat viemäriverkostot on rakennettu eri vaiheissa. Vanhimmat osat ovat vuodelta 1964 ja uusimmat vuodelta Viemäriverkosto koostuu pääsääntöisesti PVC- ja PEH-muoviputkista. Myös betoniputkistoa on vielä jonkin verran käytössä. Taulukossa on esitetty alueittain jätevesiputkiston rakennusvuosi ja putkistomateriaali. Taulukko Patamäen pohjavesialueelle sijaitsevien viemäriverkostojen tiedot vuodelta Alue Asennettu Materiaalit Mesilä teollisuusalue betoni, PVC-muovi, PEH-muovi Mesilä asuinalue betoni, PVC-muovi, PEH-muovi Jänismaan teollisuusalue betoni, PVC- muovi, PEH-muovi, muovi Patamäki teollisuusalue betoni, PVC-muovi Koivuhaka asuinalue PVC-muovi, PEH-muovi, Santahaka asuin- ja urheilualue PVC-muovi, valurauta, PEH-muovi Ykspihlaja asuinalue, Haukioja betoni, PVC-muovi, PE-muovi Patamäen muodostumisalueella sijaitsee neljä jätevedenpumppaamoa; Vesilaitos JVP 163 (Patamäki), Kuusitie JVP 162 (Santahaka), Taularuukki JVP 164 ja Jänismaa JVP 171. Pohjavesialueen ulkorajan lähettyvillä sijaitsee neljä jätevedenpumppaamoa: Sannanranta JVP 151, Tullioja JVP 161, Napite JVP 172 (Ahertajantie) ja Lemminkäisenkatu JVP 173. Pumppaamoilla on käytössä kaukovalvontajärjestelmä. Jätevedenpumppaamoilla ei ole ylivuotosäiliöitä. Näistä ei ole sijaintitietoja. Varsinkin vanhat betoniviemärit ovat riski pohjaveden laadulle mahdollisten putkirikkojen myötä. Myös suojaamattomat, ilman ylivuotosäiliöitä olevat jätevedenpumppaamot muodostavat riskin pohjaveden laadulle. Etenkin Patamäen vedenottamon sieppausalueella sijaitsevat vanhat betoniviemärit ja jätevedenpumppaamot tulee saneerata mahdollisimman pian. Pohjavesialueelle ei tule rakentaa jätevedenpumppaamoja, joissa ei ole ylivuotosäiliöitä. Haja-asutuksen jätevedet Vuonna 2005 Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut selvitti haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä (Aho 2005a). Selvitystä täydennettiin vuosina 2006 ja Selvityksen mukaan suurin osa Patamäen pohjavesialueella sijaitsevista kiinteistöistä kuuluu kunnalliseen viemäriverkostoon. Viemäriverkoston ulkopuolella jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Alla olevat tiedot perustuvat vuoden 2007 tietoihin. Pohjavesialueella on noin 46 kiinteistöä, jotka eivät ole kunnallisen jätevesiverkoston piirissä. Kiinteistöt sijoittuvat pääosin alueen keskiosaan pohjaveden muodostumisalueen ja poh-

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos javesialueen ulkoreunan väliin sekä vedenottamoiden sieppausalueen ulkopuolelle, eivätkä ne siten muodosta merkittävää riskiä ottamoiden pohjaveden laadulle (liite 8). Sieppausalueella ja etenkin lähellä vedenottamoa sijaitsevien viemäröimättömien kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet tulee johtaa tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle, yleiseen viemäriverkkoon tai kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön. Kokkolassa käynnistyy kesällä 2014 haja-asutusalueiden jätevesineuvontahanke. Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa kartoitetaan kiinteistön jätevesijärjestelmä ja neuvotaan mitä jätevesienkäsittelymenetelmää kiinteistöllä voidaan suositella. Toimenpide-ehdotukset - Jätevedet Etenkin Patamäen vedenottamon sieppausalueella sijaitsevat vanhat betoniviemärit ja jätevedenpumppaamot tulee saneerata mahdollisimman pian. Pohjavesialueelle ei tule rakentaa jätevedenpumppaamoja, joissa ei ole ylivuotosäiliöitä. Jätevedet on ensisijaisesti johdettava yleiseen viemäriverkkoon ja kiinteistöjen tulee liittyä viemäriverkostoon, jos se on mahdollista. Jos viemäriverkkoon ei ole mahdollista liittyä, tulee kiinteistöjen tehdä asianmukaiset suunnitelmat jätevesien käsittelystä ja laatia jätevesijärjestelmän käyttöja huolto-ohjeet jätevesiasetuksen mukaisesti. Jätevedet voidaan johtaa myös käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle siten, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa pääse syntymään. Vedenottamoiden sieppausalueella ja etenkin lähellä vedenottamoa sijaitsevien viemäröimättömien kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla on jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan kielletty. Näillä alueilla on kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle, yleiseen viemäriverkkoon tai kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön. Jätevesilietteen levittäminen pohjavesialueelle on kielletty. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla on ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpesuaineilla on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin Hulevedet pitäisikö tämä kappale siirtää yritystoiminta-kappaleeseen? Hulevesiverkoston avulla johdetaan sade- ja sulamisvedet pois pohjavesialueelta. Pohjavesialueelle ei tule imeyttää kuin puhtaita hulevesiä. Liitteessä 9 on esitetty pohjavesialueelle rakennetun hulevesiverkoston sijainti. Hulevesiputkiston asennusvuodet ja putkistomateriaalit on esitetty taulukossa Hulevesiverkosto on kuitenkin puutteellinen, minkä vuoksi esim. asfaltoiduilta pihamailta hulevedet pääsevät imeytymään suoraan maaperään avo-ojien kautta.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Taulukko Patamäen pohjavesialueelle sijaitsevien hulevesiverkostojen tiedot vuodelta Alue Asennusvuosi Materiaali Mesilä teollisuusalue betoni, PEH-muovi Mesilä asuinalue (kattaa 50%) betoni, PEH-muovi, Jänismaan teollisuusalue (Levytie, Ahjokuja) betoni, PEH-muovi, PVC-muovi Patamäki teollisuusalue (Lekatie) 1991 betoni Koivuhaka asuinalue betoni, PEH-muovi, muovi Santahaka asuin- ja urheilualue betoni, PEH-muovi, muovi Ykspihlaja asuinalue, Haukioja (kattaa 30%) 2007 PE-muovi Teollisuusalueet ovat pääosin hulevesiverkoston piirissä (liite 9). Riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat etenkin vedenottamon sieppausalueella sijaitsevat teollisuusalueet (Jänismaa ja Tullimäki), joissa hulevesiverkosto ei kata koko aluetta ja likaantuneita vesiä voi imeytyä maahan ja edelleen pohjaveteen. Alueiden hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Teollisuusalueiden ja yritysten pihaalueiden hulevedet tulee esikäsitellä hiekan- ja öljynerottimilla ja johtaa sen jälkeen hulevesiviemäriin tai vastaavaan tai pohjavesialueen ulkopuolelle Hulevesien johtaminen pois pohjavesialueelta vähentää muodostuvan pohjaveden määrää. Patamäen pohjoispään antoisuuden ylärajoilla toimittaessa on otettava huomioon puolustusvoimien entisen varikkoalueen suunnitellun rakentamisen vaikutukset pohjaveden muodostumiseen. Mikäli pohjaveden muodostuminen noin 80 hehtaarin suuruisella varikkoalueella estetään kokonaan, esim. johtamalla kaikki sade- ja sulamisvedet pois pohjavesialueelta, vähentää se Patamäen ottamon valuma-alueella muodostuvan pohjaveden määrää arviolta noin 500 m 3 /d. Tällöin erityisesti vedenottamon pohjoispuolella, harjun vettä hyvin johtavalla ydinosalla sijaitseva vedenjakaja tulee siirtymään nykyisellä tai entisestään kasvavalla ottomäärällä vastaavasti kohti pohjoista. Pohjavesimallinnuksen (Geobotnia 2006) perusteella vedenjakaja saattaisi siirtyä enimmillään noin 500 metriä pohjoiseen, jolloin meriveden suotautuminen pohjavesimuodostumaan on mahdollista, erityisesti pitkien kuivien kausien aikana. Myös pohjavesialueen koilliskulman vedenjakaja sijaitsee nykyisellään ainoastaan metrin etäisyydellä Vanhasatamanlahdesta. (Paalijärvi et al. 2009) Toimenpide-ehdotukset - Hulevedet Pohjavesialueelle ei tule imeyttää kuin puhtaita hulevesiä. Pienteollisuusalueiden (etenkin Jänismaa ja Tullimäki) hulevesiverkosto tulisi rakentaa valmiiksi ja avo-ojien käytöstä hulevesijohtamiseen tulisi luopua. Etenkin vedenottamoiden sieppausalueella olevien alueiden hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla hulevedet teollisuusalueiden ja yritysten piha-alueilta on esikäsiteltävä hiekan- ja öljynerottimilla. Esikäsitellyt hulevedet tulee johtaa hulevesiviemäriin tai vastaavaan tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Laitosalueilla, joilla kulkee tai pysäköidään raskaita ajoneuvoja tai kemikaalikuljetuksia, on hulevesiviemäröinti lisäksi varustettava sulkuventtiilillä varustetulla näytteenottokaivolla. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan lumen varastointialuetta ei saa sijoittaa vesistöön tai pohjavesialueelle.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Öljy- ja kemikaalisäiliöt Pohjavesialueella sijaitsevat lämmitysöljysäiliöt on kartoitettu vuonna Kartoitus toteutettiin lähettämällä pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitseville asuin- ja yrityskiinteistöille riskikartoituskysely, tekemällä yrityskäyntejä ja hyödyntämällä Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta saatuja lämmitysöljysäiliötietoja. Kysely lähetettiin 1002 kiinteistölle ja vastaus saatiin 705 kiinteistöltä. Ympäristöpalveluille palautetut selvitykset on arkistoitu mahdollista jatkokäyttöä varten. Alla olevat tiedot perustuvat vuoden 2007 selvitykseen. Taulukossa on tiedot pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevista öljysäiliöistä. Alueella on 20 käytöstä poistettua, tyhjää öljysäiliöitä, jotka voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Maahan jätetty säiliö tai seinään jätetty täyttöputki voivat aiheuttaa öljyvahingon vahinkotäyttöjen yhteydessä. Tyhjät säiliöt on tarkastettava ja mahdollisuuksien mukaan huonokuntoiset säiliöt on ensisijaisesti poistettava, jotta niiden tahaton käyttö estetään. Taulukko Öljysäiliöt Patamäen pohjavesialueella ja sen välittömässä läheisyydessä vuonna Säiliön sijainti Käytössä olevat säiliöt Käytöstä poistettu maanalainen öljysäiliö Poistettu Täytetty Tyhjä Säiliöiden kokonaismäärä Säiliöitä yhteensä Käytössä olevien öljysäiliöiden tiedot on koottu taulukkoon ja sijaintitiedot liitteeseen 8. Suurin osa säiliöistä sijaitsee Patamäen ottamon sieppausalueella. Pääosa säiliöistä on maanpäällisiä. Suurimman riskin aiheuttavat maanalaiset, teräksiset öljysäiliöt, joita on 29 kpl. Suurin osa maanalaisista säiliöistä on asennettu luvuilla. Säiliöiden kuntotiedoissa ja suojarakenteissa on puutteita. Alueen länsiosassa on tapahtunut lämmitysöljysäiliön vuoto, jota ei ole voitu täysin puhdistaa. Etenkin maanalaiset, kuntotarkastamattomat säiliöt aiheuttavat merkittävän riskin pohjaveden laadulle, minkä vuoksi ne tulee tarkastaa määräajassa.

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Taulukko Käytössä olevat öljysäiliöt Patamäen pohjavesialueella ja sen välittömässä läheisyydessä vuonna Maanalainen Maanpäällinen Säiliöitä Materiaali Teräs Muovi Lasikuitu Ei tietoa Teräs Muovi Lasikuitu Ei tietoa yhteensä Lkm Asennusvuosi ( ) Asennusvuosi ( ) Asennusvuosi ( ) Asennusvuosi ( ) Asennusvuosi ( ) Ei tietoa asennusvuodesta Kuntotarkastus suoritettu Ei tietoa kuntotarkastuksesta Säiliön kuntoluokka A Säiliön kuntoluokka B Säiliön kuntoluokka C Säiliön kuntoluokka D Ei tietoa kuntoluokasta Kiinteistönomistajille tulee antaa selkeät ohjeet tarkastusvelvollisuudesta ja vastuusta öljysäiliön omistajana. Mahdollisen vahingon sattuessa kotivakuutus voi korvata vain esim. tontin ulkopuoliset vahingot, mutta ei tontilla tai rakennuksessa tapahtuneita vahinkoja, minkä vuoksi kiinteistönomistajien kannattaa selvittää etukäteen vakuutustason laajuus. Vakuutus ei välttämättä korvaa aiheutunutta ympäristövahinkoa (esim. Fennia 2012), jos öljysäiliötä ei ole koskaan tarkastettu eikä säiliön kunnosta ole huolehdittu (Tukes 2010). Omistaja vastaa myös mahdollisen vuodon aiheuttamista kustannuksista. Vakuutusehdoissa usein edellytetään, että öljysäiliön omistaja tai haltija pitää huolta säiliönsä kunnosta tarkastuttamalla se säännöllisesti viranomaisen hyväksymällä tarkastusliikkeellä. Toimenpide-ehdotukset - Öljy- ja kemikaalisäiliöt Etenkin maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastaa määräajassa. Säiliö on tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa käyttöönotosta. Seuraavat tarkastusajat määräytyvät säiliön kuntoluokan mukaan. Luokan A metallisäiliö on tarkastettava uudelleen 5 vuoden ja muu kuin metallisäiliö 10 vuoden välein. (Tukes 2010) Myös tyhjät säiliöt on tarkastettava ja mahdollisuuksien mukaan huonokuntoiset säiliöt on ensisijaisesti poistettava, jotta niiden tahaton käyttö estetään. Vanhan säiliön poistosta on ilmoitettava kunnan palo- ja ympäristöviranomaiselle. Mikäli säiliön poistaminen ei ole mahdollista, tulee omistajan hakea kunnan ympäristöviranomaiselta tai pelastusviranomaiselta poikkeuslupaa säiliön

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos maahan jättämisestä. Poikkeusluvalla maahan jätettävä säiliö tulee tarkastaa ja täyttää sen jälkeen esimerkiksi hiekalla. Uusia maanalaisia öljysäiliöitä ei tule enää sijoittaa pohjavesialueelle. Uudet säiliöt on sijoitettava maan päälle suoja-altaaseen mieluiten sisätiloihin. Uuden säiliön hankinnasta tulee ilmoittaa kunnan palo- ja ympäristöviranomaisille. Maanpäälliset suojaamattomat säiliöt tulee varustaa suoja-altain ja tarvittaessa katoksin. Säiliöt tulee varustaa asianmukaisilla vuodonvalvonta- ja hälytyslaitteilla sekä ylitäytönestolla. Alueen pelastusviranomaisilla tulee olla ajantasainen rekisteri pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä ja niiden tiedoista. Rekisterin tiedot on toimitettava myös kunnan ympäristöviranomaisille. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueella uusien polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittaminen maan alle on kielletty. Maanpäälliset polttonestesäiliöt sekä nestemäiset kemikaalisäiliöt tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Olemassa olevat maanalaiset öljysäiliöt pohjavesialueella on tarkastettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 mukaisesti. Käytöstä poistettavat maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt sekä putkistot on poistettava maasta ja toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle. Poiston yhteydessä tulee selvittää maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuminen. Mikäli maaperää tai pohjavettä epäillään pilaantuneeksi, tulee siitä välittömästi ilmoittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavesialueella sijaitsevien säiliöiden poiston yhteydessä tulee Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle varata mahdollisuus tarkistaa kaivanto ennen sen umpeen laittamista. Maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden sekä nestemäisten kemikaalisäiliöiden tulisi olla kaksivaippaisia tai ne olisi vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävin suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Yli 1 m 3 :n säiliöt tulisi varustaa ylitäytön estolaittein, laponestolaittein sekä pohjavesi- ja ranta-alueilla lisäksi vuotojen tarkkailu- ja hälytysjärjestelmällä. Uusittaessa maanpäällisiä yli 1 m 3 :n polttoneste- ja kemikaalisäiliöitä, on uusien säiliöiden oltava joko kaksivaippaisia tai allastettuja. Uudet säiliöt on myös varustettava asianmukaisin ylitäytön- ja laponestolaittein. Pohjavesialueilla säiliöt on lisäksi varustettava vuotojen tarkkailu- ja hälytysjärjestelmällä. Polttonesteen tankkaus yli 1 m 3 :n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen keräämiseksi. Polttonesteen tankkauspaikat tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle Maalämpöjärjestelmät Vuonna 2007 tehdyn lämmitysjärjestelmäkyselyn mukaan pohjavesialueella oli ainakin yhdellä yrityksellä käytössä maalämpöjärjestelmä ja kahdella asuinkiinteistöllä käytössä kalliolämpöjärjestelmät. Yksi maalämpökaivo sijaitsee Patamäen vedenottamon sieppausalueella (liite 8). Vuonna 2012 valmistui opinnäytetyö (Salonen 2012), jossa on tutkittu maalämpöjärjestelmien lämmönsiirtoaineiden vaikutuksia Patamäen pohjavesialueella käyttäen apuna alueelta tehtyä pohjaveden virtausmallia. Pohjavesialueelta valittiin tutkimuskohteeksi yhdeksän pistettä (kuva 6.1.1), jotka sijoittuivat mm. teollisuus- ja asuinalueille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään lämmönsiirtoaineseosten käyttäytymistä ja hajoamista pohjaveden kulkeutumisen yhteydessä tutkimuspisteiltä vedenottamolle. Tutkimuksen mukaan tutkituista lämmönsiirtoaineista etanoli ja kaliumformiaatti soveltuvat tietyissä tapauksissa

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos käytettäväksi lämmönsiirtoaineina Patamäen pohjavesialueella. Tutkimuksissa selvitettiin kuitenkin ainoastaan lämmönsiirtoaineseosten pääkomponenttien pitoisuuksia Patamäen vedenottamolla. Seokset sisältävät aina myös lisäaineita, joiden tarkkoja pitoisuuksia ja ominaisuuksia pohjavedessä ja maaperässä tunnetaan huonosti. Lisäaineet saattavat hidastaa muiden aineiden hajoamista. Tämän vuoksi vedenottamoiden sieppausalueille ja harjun ydinosalle ei tule rakentaa maalämpöjärjestelmiä. Yksittäinen lämpökaivo voi olla mahdollista sijoittaa harjun reuna-alueille, mutta tällöin rakentamispaikasta tulee selvittää maaperätiedot etukäteen. Kuva Tutkimuskohteet ja lämmönsiirtoaineiden kulkeutumisreitit ja -ajat Patamäen pohjavesialueella (Salonen 2012). Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen on ollut lähtien luvanvaraista (Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 ja 63 muuttamisesta) ja se koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Lupa vaaditaan silloin kun rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödynnettäväksi tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. Toimenpidelupaa haetaan kaupungin rakennusvalvonnasta, mutta uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Toimenpideluvan käsittelijän tulee antaa tieto lämpökaivon rakennushankkeesta ympäristöviranomaiselle aina kun suunniteltu maalämpöjärjestelmä sijoittuu pohjavesialueelle. Tarvittaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa lämpökaivon rakentamista I- ja II-luokan pohjavesialueilla suunnittelevan hakemaan myös vesilain mukaista lupaa, jonka käsittelee aluehallintovirasto (AVI). Kunta voi kysyä ELY-keskuksen mielipidettä tai siirtää vesilain mukaisen luvan tarpeen ELY-keskuksen ratkaistavaksi. (Juvonen & Lapinlampi 2013)

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Toimenpide-ehdotukset - Maalämpöjärjestelmät Vedenottamoiden sieppausalueille ja harjun ydinosalle ei tule rakentaa maalämpöjärjestelmiä. Yksittäinen lämpökaivo voi tapauskohtaisesti olla mahdollista sijoittaa harjun reuna-alueille, mutta tällöin rakentamispaikasta tulee selvittää maaperätiedot etukäteen. Lämpökaivon poraamisen toimenpidelupa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ja uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Toimenpideluvan käsittelijän tulee antaa tieto lämpökaivon rakennushankkeesta ympäristöviranomaiselle aina kun suunniteltu maalämpöjärjestelmä sijoittuu pohjavesialueelle. Maalämpöjärjestelmien suunnitelmista pohjavesialueilla tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto. Tarvittaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ohjaa lämpökaivon rakentamista I- ja II-luokan pohjavesialueilla suunnittelevan hakemaan myös vesilain mukaista lupaa, jonka käsittelee aluehallintovirasto (AVI). Maalämpöjärjestelmien huollon ja laitteiston purkamisen yhteydessä lämmönsiirtoliuos on otettava talteen. Liuosta ei saa päästää maaperään. Mikäli keruuputkissa huomataan vuotoja, tulee asia korjata välittömästi asentamalla uudet putket. Lämpöpumput tulee varustaa järjestelmällä, joka hälyttää mahdollisista vuodoista lämmönkeruupiirissä. Vuodoista tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaisille. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää ympäristölle tai pohjavedelle vaarallisia lämmönsiirtoaineita. Toimenpide-ehdotukset Asutuksen riskeihin liittyviä yleisiä ohjeita Rakennusjärjestystä ja ympäristönsuojelusmääräyksiä uusittaessa niihin tulee lisätä maalämpöjärjestelmiä ja niiden rakentamista koskevia määräyksiä sekä rajoituksia. Kaupungin tulee aktiivisesti tiedottaa asukkailleen jätevedenkäsittelyyn, öljysäiliöihin ja maalämpöjärjestelmiin liittyvistä ohjeista, suosituksista ja velvollisuuksista. 6.2 Hautausmaat Hautojen hoidossa käytettävien keinolannoitteiden ja hautaamisen aiheuttama haitta pohjavedelle ilmenee muun muassa kemiallisen hapenkulutuksen sekä typpi- ja fosforipitoisuuksien nousuna pohjavedessä. Mikrobiologista likaantumista ei ole osoitettu. (Antikainen et al. 2009) Pohjaveden muodostumisalueella on kaksi hautausmaata, Marian ja Annan hautausmaat sekä yksi pieneläinten hautausmaa (liite 8). Hautausmaat sijaitsevat Patamäen ottamon sieppausalueella. Pohjavesialueen ulkorajalla on Elisabethin hautausmaa. Hautausmaiden sijainnit on esitetty liitteessä 8. Marian hautausmaa on otettu käyttöön vuonna 1810 ja arkkuhautapaikkoja on yli Vuosittain haudataan n. 100 vainajaa sukuhautoihin. Marian hautausmaalla ei ole uusia vapaita hautapaikkoja. Annan hautausmaa vihittiin käyttöön joulukuussa Annan hautausmaalla on arkkuhautapaikkoja n ja lisäksi uurnapaikkoja sekä muistolehto. Vuosittain suoritetaan hautausta Hautausmaiden huoltorakennukset on liitetty kunnallistekniikkaan ja parkkipaikka-alueet on asfaltoitu. Annan hautausmaan uudessa huoltorakennuksessa on erillinen kemikaalivarasto huoltokaluston polttoai-

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos neille. Viheralueista lannoitetaan keväisin ja syksyisin. Annan hautausmaalla on lannoitettavaa viheraluetta noin 2 ha ja Marian hautausmaalla noin 0,5 ha. Elisabethin hautausmaalla ei lannoiteta viheralueita. Vuonna 2007 saatujen tietojen mukaan kevätlannoitteena käytetään Kemiran GreenCare 13 -lannoitetta (sis. typpeä 13 %, fosforia 3 %, kaliumia 11 % ja rikkiä 9 %). Lannoitetta käytetään vuodessa noin 5000 kg. Syyslannoitteena käytetään Kemiran Green -lannoitettua (sis. typpeä 6 %, fosforia 5 % ja kaliumia 25 %). Lannoitetta käytetään vuodessa yhteensä n kg. Viheralueille levitetään kalkkia (40 %) n. 800 kg/vuodessa. Hautojen hoidossa käytettävään ruokamultaa sekoitetaan jonkin verran kaliumsulfaattia ja dolomiittikalkkia (yhteensä 150 kg/vuosi). Istutuksille käytetään kasvipohjaista luonnonlannoitetta ja Neko-kasviravinnenestettä (sis. typpeä 6 %, fosforia 2 % ja kaliumia 2 %). Hautausmailla käytetään yhteensä vuodessa 150 litraa Neko-ravinnenestettä kukantaimien hoitoon. Annan hautausmaalla on jouduttu alentamaan pohjavedenpinnankorkeutta, jotta tarvittava 1,50 metrin kaivusyvyys on saavutettu. Kokkolan seurakuntayhtymällä on pohjavedenpinnan pysyvään alentamiseen Länsi-Suomen vesioikeuden päätös vuodelta Pohjavedenpinnan alentaminen on toteutettu salaojitusputkilla n. 5 hehtaarin alueella. Kertyneet pohjavedet johdetaan Rosundsbäckenin kautta Suntiin. Pohjavedenpinnan alentamislupa sisältää tarkkailuvelvoitteen, jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt vuonna 1999 kirjeellään, jota on tarkennettu vuonna Annan hautausmaa on mukana Patamäen pohjaveden yhteistarkkailussa. Hautausmaalle on asennettu viisi pohjavesiputkea ja mittapatokaivo. Mittapatokaivosta mitataan kuusi kertaa vuodessa näytteenoton yhteydessä virtaama, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Pohjavesinäytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus,kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, alkaliniteetti, KMnO 4 luku, E coli, kovuus, mangaani, nitraatti ja nitriittitypen summa, rauta, sulfaatti ja väri. Hautausmaan pohjavesiputkista seurataan myös pohjavedenpinnan korkeutta. Ammoniumtyppitoisuudet ovat olleet 0,014 0,34 mg/l ja ovat ylittäneet tarkkailuaikana ympäristönlaatunorminsa (0,2 mg/l) kaksi kertaa lähinnä vähäsateisten vuosien aikana. Väriarvo on kohonnut tutkimuskaivojen vesissä huomattavasti vuodesta 2009 lähtien. Väriarvot ovat olleet mg/l Pt. Sameusarvot ovat olleet 0,5 55 FNU/NTU. Vuoden 2012 toukokuun (44 NTU) ja huhtikuun (55 NTU) sekä joulukuun 2013 (36 NTU) sameusarvot olivat korkeampia kuin tarkkailujaksolla yleisesti. Veden ph on matala. E coli on ollut 0 pmy/100 ml vuosina (Virtanen et al. 2014) Toimenpide-ehdotukset Hautausmaat Hautausmaiden hoidossa lannoitteiden käyttö tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. Hautausmaiden pohjavesitarkkailua tulee jatkaa. Uusia hautausmaita ei tule perustaa pohjavesialueelle. 6.3 Virkistyskäyttö Vapaa-ajan alueista esimerkiksi moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä golf- ja urheilukentät voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle, mikäli niiden toimintaa liittyy polttoaineiden, torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä ja varastointia. (Antikainen et al. 2009) Osa pohjavesialueesta on varattu virkistyskäyttöön. Merkittävimmät virkistyskäyttöalueet on esitetty liitteessä 8. Santahaassa ja Patamäessä on ulkoilu- ja hiihtoreittejä ja Isojärvellä ja Hepo-Ventusnevalla rat-

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos sastus- ja moottorikelkkareittejä. Näistä toiminnoista ei normaalisti synny varsinaista riskiä pohjavedelle, mutta alueisiin liittyvät parkkipaikat ovat pääsääntöisesti päällystämättömiä, jolloin öljyvuoto ajoneuvoista suoraan maaperään on mahdollista. Pohjavesialueen tuntumassa Vaasantien varressa on Kokkolan ampumarata. Seuraavat tiedot koskien eri virkistyskäyttömuotoja on koottu vuosien tehtyjen kyselyjen perusteella Pohjavesialtaat Patamäen pohjavesialtaita käytetään epävirallisina uimapaikkoina. Matalissa lammikoissa vesi vaihtuu hitaasti, mikä voi aiheuttaa levien ja bakteerien kasvua ja heikentää pohjaveden hygieenistä laatua. Suurimmat pohjavesialtaat sijaitsevat Hepo-Ventusnevalla. Etenkään vedenottamoiden välittömässä läheisyydessä olevia lammikoita ei tulisi käyttää uimapaikkoina. Toimenpide-ehdotukset Pohjavesialtaat Pohjavesilampia ja -lammikoita ei tule osoittaa uimapaikoiksi, vaan niiden käyttämistä uimapaikkoina tulee välttää. Mikäli lampia käytetään uimapaikkoina yleisesti, tulee niiden pohjat tarvittaessa ruopata rehevöitymisen estämiseksi. Alueille (etenkin vedenottamoiden suoja- ja sieppausalueille) tulisi myös tuoda kuivakäymälät Urheilukentät Santahaassa on kolme nurmipeitteistä jalkapallokenttää (yhteensä n. 2,5 ha), yksi kivituhkapintainen jalkapallokenttä (n.0,7 ha), yksi pesäpallokenttä (n.0,7 ha), kolme tekonurmipintaista tenniskenttää ja Kuplahalli, jossa on tekonurmipintainen jalkapallokenttä (liite 8). Kivituhkapintainen jalkapallokenttä toimii talvella jääkiekkokenttänä. Kentät sijaitsevat suurimmaksi osaksi Patamäen vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä alle 50 metrin etäisyydellä lähimmästä kaivosta. Kolmea nurmipeitteistä kenttää lannoitetaan 2-3 kertaa kesässä (yht n.2700 kg). Santahaan sorakenttää suolataan pölyntorjunnan vuoksi 1-2 kertaa vuodessa suolaliuoksella ( m 3 ). Pesäpallokenttä on tarkoitus päällystää Kipparihallin vanhalla tekonurmella, jolloin suolaaminen loppuu kokonaan. Lämmitettävän kentän putkistossa käytetään puhdasta vettä. (Lindberg 2014) Nurmikenttien kasteluvetenä käytetään tarpeen mukaan Patamäen soramontuista johdettua pohjavettä. Nurmikentät on salaojitettu ja vedet johdetaan alueelta poistuvaan valtaojaan. Talvella jääkiekkokenttä jäädytetään pohjavedellä. (Lindberg 2007) Kentällä käytettävien koneiden (latukone, jäähdytyskone jne.) tankkausta varten huoltorakennuksessa on vanhahko metallinen 2000 litran yksivaippainen polttoöljysäiliö (Lindberg 2007). Dieselsäiliössä ei ole suojauksia (Lindberg 2014). Kenttien hoitoon käytettävät koneet tankataan tiiviillä alustalla. Huoltorakennuksessa säilytetään pieniä määriä kenttien merkkausmaalia ja ruohonleikkurin polttoainetta. Kenttien hoitoon käytettävät lannoitteet säilytetään Kokkolan kaupungin puutarhalla (Lindberg 2007). Patamäen vesilaitoksen tuntumassa on lisäksi kaksi nurmipintaista kenttää. Jalkapallokentillä ei käytetä lannoitteita tai torjunta-aineita, eikä niitä kastella (Lindberg 2007). Kenttien kunnosta vastaavat paikalliset jalkapalloseurat. Jousiammuntarata?

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Santahaan urheilukenttien lähistöllä on havaintoputki 112, josta seurataan yhteistarkkailun yhteydessä pohjaveden pinnankorkeutta, lämpötilaa, hajua ja ulkonäköä. Laboratoriossa määritetään ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, nitraatti ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori, kovuus, mangaani, rauta, sulfaatti ja happi. Veden kloridipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti eri vuosina ja on ylittänyt pohjaveden ympäristölaatunormin (25 mg/l) vuonna Myös ammoniumtyppipitoisuudet ovat ajoittain (vuosina 2007 ja 2010) ylittäneet ympäristölaatunormin (0,2 mg/l). Vuonna 2012 näytteissä havaittiin torjunta-aineita (isodriini), jonka vuoksi torjunta-aineet tutkittiin uudelleen seuraavana vuonna. Vuoden 2013 tuloksissa ei havaittu torjunta aineita. (Virtanen et al. 2014) Lannoitettavat ja suolattavat kentät sijaitsevat hyvin lähellä Patamäen ottamoa ja alle 50 metrin etäisyydellä lähimmästä kaivosta Lannoitteiden ja suolan käyttö muodostavat suuren riskin pohjaveden laadulle. Myös suojaamaton polttoöljysäiliö muodostaa riskin pohjaveden laadulle. Toimenpide-ehdotukset Urheilukentät Urheilukenttien huoltorakennuksessa olevalle dieselsäiliölle tulee hankkia suoja-allas välittömästi. Urheilukenttien lannoitus- ja suolausmäärät tulee tarkastaa ja mahdollisuuksien mukaan vähentää lannoitteiden ja suolan käyttöä Golfkenttä Patamäen länsiosassa Isojärvellä, Patamäen ottamon sieppausalueella, on vuodesta 1970 lähtien toiminut Kokkolan Golf ry:n golfkenttä (liite 8). Golfkenttä on täysimittainen 18-reiän kenttä. Golfkentän pintaala on 29 ha, josta noin puolet sijoittuu Patamäen vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle. Maaperä alueella on hiekkaa. Päärakennuksen luona olevat parkkipaikat on asfaltoitu, mutta huoltorakennusten pihaaluetta ei ole päällystetty. Kokkolan Golf ry:llä on käytössä Suomen Golfliiton ympäristöohjelma. Kenttien hoitoon käytettävä kasteluvesi otetaan alueella sijaitsevista pohjavesilammikoista. Kasteluun käytetään vettä toimintakauden aikana noin 200 m 3 /vrk. Osa lammikoista toimii myös pelikenttien vesiesteinä. Suurimmat lammikot ovat yhteydessä toisiinsa putkien välityksellä. Lannoitettavien kenttien pinta-ala on yhteensä 15 ha. Keinolannoitteita käytettiin vuonna 2006 yhteensä 10,5 tonnia ja lisäksi käytettiin rakeista kalkkia 2 tonnia. Vuonna 2006 laskennallisesti käytettiin typpeä 82 kg/ha ja fosforia 24 kg/ha olettaen, että lannoite on levitetty tasaisesti. Pohjavesilammikoiden reuna-alueilla on suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta. Alueella rikkakasvit torjutaan mekaanisesti ilman torjunta-aineita. Alueella ei ole käytetty suolaa pölyn sidontaan. Osa pelikentistä on salaojitettu ja vedet johdetaan alueella sijaitseviin valtaojiin. Kokkolan Golf on liittynyt osaksi pohjaveden yhteistarkkailua vuonna Lannoitteiden vaikutusta pohjaveteen on seurattu vuodesta 2010 lähtien kerran vuodessa kahdessa pisteessä pohjavesilammikoista otettavien vesinäytteiden avulla. Lammikoista määritetään näytteenoton yhteydessä lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa määritetään ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, sinkki, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja nitraatti ja nitriittitypen summa. Tutkimusten mukaan vesi lammikoissa on erittäin hapanta. ph-arvot ovat olleet 4,8 5,3 vuosina Sinkkipitoisuutta on alettu tutkia vuonna Tulokset ovat olleet tarkastelujaksolla μg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi pohjaveden sinkille on 60 μg/l, joka ylittyi heinäkuussa 2012 pisteessä Golf3. Näytteiden nitraatti ja nitriittityppipitoisuudet ovat olleet matalia, kuten myös ammoniumtyppipitoisuudet. (Virtanen et al. 2014)

33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Golfkentällä olevasta pohjavesilammikosta pumpataan vettä tekopohjavedeksi Patamäessä sijaitseviin imeytysaltaisiin. Kentällä käytettävät lannoitteet voivat päästä lammikoiden kautta hyvin helposti pohjaveteen. Lammikoiden reuna-alueilla on kuitenkin suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta, mikä vähentää päästöriskiä. Lannoitteiden vaikutusta ei myöskään ole havaittu pohjavesinäytteissä, joten nykyisellä tavalla toimiessaan golfkenttä ei aiheuta merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Lannoitteiden käyttö tulee kuitenkin rajoittaa tulevaisuudessakin mahdollisimman vähäiseksi. Toimenpide-ehdotukset Golfkenttä Golfkentän pohjavedentarkkailua tulee jatkaa. Lannoitteiden käyttö tulee rajoittaa jatkossakin mahdollisimman vähäiseksi ja jättää pohjavesilammikoiden ympärille suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta. 6.4 Teollisuus- ja yritystoiminta Teollisuus- ja yritystoiminta voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle lähinnä kemikaalien kuljetusten, varastoinnin ja käytön vuoksi. Pohjaveden pilaantumistapaukset ovat yleisimmin johtuneet viemäreiden tai säiliöiden vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta tai jätevesien väärästä käsittelytavasta. Kemikaaleja voi päästä pohjaveteen myös tulipalojen vuoksi. Tavallisimpia pohjavettä pilaavia aineita ovat bensiinin lisäaineet, rasvanpoistoon käytetyt liuottimet, puutavaran kyllästysaineet ja polttoöljy. Riskitoimintoja ovat etenkin huoltoasemat, sahat ja puunkyllästämöt, pesulat sekä metalli- ja kemianteollisuus. (Antikainen et al. 2009) Patamäen pohjavesialueella teollisuus- ja yritystoimintaa lähinnä Tullimäen, Jänismaan, Mesilän ja Galgåsenin pienteollisuusalueille sekä Ykspihlajan suurteollisuusalueelle (liite 9) Pienteollisuus Patamäellä pienteollisuus on keskittynyt Mesilän, Jänismaan ja Patamäen teollisuusalueille (liite 9). Teollisuutta on myös Tullimäen ja Galgåsenin alueilla. Mesilän teollisuusalue sijaitsee Patamäen vedenottamon itäpuolella ja Jänismaan ja Patamäen teollisuusaluetta vedenottamon länsipuolella. Osa Jänismaan teollisuusalueesta on pohjavesialueen ulkopuolella. Vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle sijoittuvat Tullimäki (Outokummuntien varsi) ja Galgåsen pienteollisuuden yrityskeskittymät. Patamäen ottamon sieppausalueelle sijoittuvat lisäksi Jänismaan ja Mesilän teollisuusalueet. Mesilän teollisuusalue on pintaalaltaan pienempi ja tiiviimpään rakennettu kuin Jänismaan alue. Mesilän tontit ovat rakennettuja, lukuun ottamatta muutamaa kiinteistöä, joista on vanhat rakennukset purettu pois. Tiedot pohjavesialueella olevista yrityksistä on kerätty vuonna 2007 Kokkolan kaupungin kiinteistörekisteristä, Kokkolan kaupungin vuokrarekisteristä ja Kokkolan yrittäjät Ry:n jäsenrekisteristä. Yhteystietojen saamiseksi hyödynnettiin myös alueella aiemmin tehtyjä selvityksiä (Aho 2005b) ja internetin hakupalveluita. Keväällä 2007 yrityksille lähetettiin lämmitysmuotoa ja kemikaalien varastointia koskeva kysely. Kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi. Yrityskäynnit pohjavesialueella tehtiin pääsääntöisesti syksyllä Jänismaalla yrityskäyntejä tehtiin myös pohjavesialueen rajan tuntumissa. Pohjavesialueella toimi tuolloin noin 200 yritystä. Yrityskäyntejä tehtiin yhteensä 94. Valintakriteerit yrityskäynnille olivat yri-

34 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos tyksen toimiala, aiemmat kyselyt, kiinteistön sijainti sekä kiinteistön ulkoinen olemus. Yrityskäynneillä tarkastettiin mm. kemikaalien varastointi ja kuljetukset, kiinteistön lämmitysmuoto, jätevesienkäsittely, kiinteistön ulkoinen siisteys ja muut toiminnot, jotka saattoivat olla riski pohjavedelle. Samalla kartoitettiin myös yritysten tietoisuutta pohjavesialueesta. Yrityskäynneistä laadittiin muistiot ja otettiin valokuvia viranomaiskäyttöön. Yrityskäynneillä todettiin, että yrityksille tulisi jakaa ohjeet siitä miten pohjavesialueella tulee toimia. Yritykset jaettiin 21 eri toimialaluokkaan (taulukko 6.4.1). Eniten oli huoltotiloja tai varikkoalueita. Yritysten toimialat ja toiminnan laajuus vaihtelevat suuresti, mikä vaikuttaa niiden pohjavedelle aiheuttamaan riskiin. Vuoden 2007 yrityskäyntien yhteydessä ilmeni, että alueella tapahtuu koko ajan yritysmuutoksia, minkä vuoksi ajantasaista rekisteriä alueen yritysten toimialoista ja yhteystiedoista on lähes mahdotonta ylläpitää. Yhteystietojen keruu vei aikaa, minkä vuoksi tietoja ei kartoitettu uudelleen vuonna Alueille tehtiin kuitenkin maastokäynti , jolloin tarkasteltiin lähinnä alueiden siisteyttä ja toimintaa pintapuolisesti. Maastokäynnillä vuonna 2014 havaittiin mm. yritysten omia tankkauspisteitä, joiden edustaa ei ollut päällystetty. Myös kemikaalien ja jätteiden säilytyksessä havaittiin puutteita. Alueilla on melko paljon mm. romujen varastointia alueilla, joita ei ole päällystetty. Puutteita havaittiin etenkin Jänismaan ja Tullimäen teollisuusalueilla. Pääosa yritysten piha-alueista oli kuitenkin siistejä. Teollisuusalueet ovat pääosin hulevesiverkoston piirissä (taulukko 6.1.2). Hulevesiverkostoa ei kata kaikkia teollisuusalueita (Jänismaa ja Tullimäki) kokonaan, minkä vuoksi likaantuneita vesiä voi imeytyä maahan ja edelleen pohjaveteen. Maastokäynnillä 2014 havaittiin mm. maastoon valuvia ajoneuvojen pesuvesiä. Etenkin Patamäen vedenottamon sieppausalueilla sijaitsevien teollisuusalueiden kemikaalien säilytykseen ja hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pohjaveden laatua tarkkaillaan Patamäen yhteistarkkailun yhteydessä. Jänismaan teollisuusalueella Lassila & Tikanojan jätteiden käsittely- ja varastointialueen toiminnalla on Kokkolan Rakennus- ja ympäristölautakunnan vuonna 2010 myöntämä ympäristölupa, jonka mukaisesti pohjaveden laatua seurataan pohjaveden yhteistarkkailussa. Näytteistä määritetään näytteenoton yhteydessä pohjaveden pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Lisäksi laboratoriossa määritetään ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki ja kokonaisöljyhiilivedyt (C 10 C 40 ). Pohjaveden sinkkipitoisuus on ollut23 80 μg/l, joka on ylittänyt vuosina 2011 ja 2013 ympäristönlaatunormin (60 μg/l). Myös ammoniumtyppipitoisuus (0,23 0,32 mg/l) on ylittänyt ympäristönlaatunorminsa (0,2 mg/l). Öljyhiilivetypitoisuus (C 10 C 40 ) on ollut < μg/l. Keväällä 2011 ja syksyllä 2013 tulokset olivat alle määritysrajan (<50 μg/l). Muilla määrityskerroilla pitoisuudet ylittävät pohjaveden ympäristönlaatunormin (50 μg/l). (Virtanen et al. 2014)

35 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Taulukko Patamäen pohjavesialueella pienteollisuusalueilla sijaitsevat yritykset toimialoittain vuonna Toimiala Jänismaa ja Patamäki Mesilä Tullimäki Galgåsen Yht. kpl kpl kpl kpl kpl Ajoneuvon korjaus/ maalaus tai rengasliike Automyynti Autopurkamo Betoniteollisuus Huoltotilat tai varikkoalue Jakeluasema Jätteiden käsittely ja varastointi Kemikaalien vähittäis- ja tukkumyynti Kemikaalit varastot Konepaja ja laitehuolto Metalliteollisuus, jossa pintakäsittelyä Muovituotteiden valmistus Muu toimiala, vähäinen riski Muu vähittäis- ja tukkumyynti Pesula Puusepänteollisuus, jossa maalaustoimintaa Rakennusliiketoiminta Tekstiili-, nahka- ja seripainotuotteet Toimistopalvelut Varasto Veneteollisuus Yhteensä Toimenpide-ehdotukset - Pienteollisuus Yrityksille tulee jakaa tiedote koskien toimintaa pohjavesialueella. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta. Etenkin vedenottamon sieppausalueella toimivien yritysten öljyjen ja kemikaalien säilytykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Öljyt, kemikaalit ym. tulee säilyttää tiiviissä suoja-altaissa (min. tilavuus 100 % suurimman säilytysastian tilavuudesta) sisätiloissa tai katetussa tilassa. Mikäli öljysäiliö on kaksivaippainen, ei suoja-allasta tarvita.

36 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Öljysäiliöt tulee varustaa järjestelmällä ylitäytön estämiseksi ja lapon estimellä. Tankkauspaikka ja polttoaineiden täyttöalueet tulee rakentaa tiiviiksi siten, etteivät mahdolliset vuodot pääse maaperään. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävä määrä alkutorjuntakalustoa, kuten imeytysmateriaalia (esim. turve) saatavilla. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueella maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden sekä nestemäisten kemikaalisäiliöiden tulisi olla kaksivaippaisia tai ne olisi vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävin suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Yli 1 m 3 :n säiliöt tulisi varustaa ylitäytön estolaittein, laponestolaittein sekä pohjavesi- ja ranta-alueilla lisäksi vuotojen tarkkailuja hälytysjärjestelmällä. Uusittaessa maanpäällisiä yli 1 m 3 :n polttoneste- ja kemikaalisäiliöitä, on uusien säiliöiden oltava joko kaksivaippaisia tai allastettuja. Uudet säiliöt on myös varustettava asianmukaisin ylitäytön- ja laponestolaittein. Pohjavesialueilla säiliöt on lisäksi varustettava vuotojen tarkkailu- ja hälytysjärjestelmällä. Polttonesteen tankkaus yli 1 m 3 :n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen keräämiseksi. Polttonesteen tankkauspaikat tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Teollisuuden lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Pintavesien imeytyminen näiltä alueilta maaperään tulee estää ja pintavedet johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai viemäriin. Pohjavesialueella toimiville pienteollisuusalueiden (etenkin Jänismaa ja Tullimäki) hulevesiverkosto tulisi rakentaa valmiiksi ja avo-ojien käytöstä hulevesijohtamiseen tulisi luopua. Etenkin vedenottamoiden sieppausalueella olevien alueiden hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla hulevedet teollisuusalueiden ja yritysten piha-alueilta on esikäsiteltävä hiekan- ja öljynerottimilla. Esikäsitellyt hulevedet tulee johtaa hulevesiviemäriin tai vastaavaan tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Laitosalueilla, joilla kulkee tai pysäköidään raskaita ajoneuvoja tai kemikaalikuljetuksia, on hulevesiviemäröinti lisäksi varustettava sulkuventtiilillä varustetulla näytteenottokaivolla 6.5 Ykspihlajan suurteollisuus- ja satama-alue Patamäen pohjavesialueen läheisyydessä ja osittain pohjavesialueella sijaitsee Ykspihlajan suurteollisuusja satama-alue (liite 9). Alueella on ollut mittavaa teollista toimintaa 1950-luvulta lähtien. Alue on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä ja ulottuu osittain pohjavesialueelle. Alueella toimivat mm. Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy, CABB Oy, Kemira Oyj, Baltic Tank Oy, Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos, Neste Oil Oyj:n polttoainevarastot (terminaali), TETRA Chemicals Europe Oy, Oy Polargas Ab, Nordkalk Oyj Abp, Yara Suomi Oy, Yara Phosphates Oy ja Woikoski Oy. Pohjavesialueen länsireunalla, Koivuhaka-Nuolipuro-Ykspihlaja vyöhykkeellä, on pohjoiseteläsuuntainen vedenjakaja-alue, josta pohjavesien virtaus suuntautuu itään ja länteen (liite 7). Pohjavesipintamallin perusteella käytännössä kaikki Ykspihlajan suurteollisuusalueella muodostuvat pohjavedet virtaavat länteen kohti merta ja poispäin pohjavesialueesta. Myös Boliden Kokkola Oy:n läjitysalueen ja pohjavesialueen

37 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos pohjoispään välillä on vapaapintainen pohjavedenjakaja. Pohjaveden pinnankorkeuserot alueella ovat kuitenkin hyvin pieniä (20 30 cm), joten pohjaveden virtauskuva on herkkä muutoksille.(paalijärvi et al. 2009) Neste Oil Oyj Neste Oil Oyj:n polttonesteen varastoalue sijaitsee osittain pohjavesialueella. Pohjaveden virtaussuunta varastoalueen kohdalla on luoteeseen ja poispäin Patamäen vedenottamolta. Palavien nesteiden varastoinnille ja jakelulle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2012 (LSSAVI ). Luvan mukaisesti näytteenoton yhteydessä tulee määrittää pohjaveden pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Laboratoriossa tulee näytteistä määrittää ainakin ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, MTBE ja kokonaisöljyhiilivedyt. Lisäksi näytteistä tulee myös määrittää terminaalissa varastoitavat lisäaineet. Pohjaveden tarkkailu hoidetaan osana pohjaveden yhteistarkkailua. Öljyhiilivetypitoisuudet (C 10 C 40 ) ovat olleet pääosin alle määritysrajan (<50 μg/l tai <100 μg/l). Valtioneuvoston asettama EQS-arvo öljyhiilivedyille (50 μg/l) ylittyi putkessa Neste2 syksyllä Vuosien tulosten korkeiden määritysrajojen seurauksena (<100 μg/l) ei alkuvuosien tuloksia voida tulkita tarkasti. Terminaalilla varastoivat lisäaineet, bensiinijakeet (C 5 C 40 ), bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit sekä oksygenaatit (MTBE, TAME, ETBE, TAEE) olivat kaikissa putkissa alle määritysrajan <0,5 μg/l (bensiinijakeet <50 μg/l, tolueeni <1 μg/l). Sinkkipitoisuutta on alettu tutkia vuonna Putkessa Neste6 sinkkipitoisuus on pääosin korkeampi kuin muissa putkissa. Tulosten vaihteluvälit ovat olleet tarkastelujaksolla suuret μg/l. Valtioneuvoston asettama ympäristönlaatunormi sinkkipitoisuudelle on 60 μg/l, joka ylitetään kaikissa muissa putkissa paitsi putkessa Neste3 keväällä Sameustulokset ovat olleet tarkastelujaksolla välillä <0,2 31 NTU/FNU. Putkien Neste1, Neste4 ja Neste6 sameus on kasvanut huomattavasti vuoden 2013 aikana. (Virtanen et al. 2014) Ykspihlajan suurteollisuus- ja satama-alueella ovat aiemmin sijainneet myös Oy Shell Ab:n, Oy Esso Ab:n ja Oy Teboil Ab:n suuret polttonestevarastot. Maaperän puhdistustoimet on toistaiseksi aloitettu vain Teboilin vanhalla varastoalueella. Alueen pohjoispäässä sijaitsee Boliden Kokkola Oy:n jätealue. Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy ja Oy Kokkola Power Ab kuuluvat Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailuun. Havaintoputkien WOK13, WOK18 ja WOK19 pohjavesinäytteistä määritettiin näytteenoton yhteydessä pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Laboratoriossa määritetään ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, rauta, elohopea, koboltti, kadmium, arseeni, lyijy, kupari, nikkeli, kokonaisrikki ja strontium. Sinkkipitoisuudet ovat olleet μg/l, ja putkissa WOK13 ja WOK19 pitoisuudet ylittävät ympäristönlaatunormin pohjaveden sinkkipitoisuudelle (60 μg/l) lähes koko tarkkailujakson ajan. Putken WOK19 (ph noin 5) näytteen sinkkipitoisuus on korkeampi kuin putkien WOK13 ja WOK18. Kobolttipitoisuudet ovat ylittäneet ympäristönlaatunormin pohjaveden kobolttipitoisuudelle (2 μg/l) lähes koko tarkkailujakson ajan. Ympäristönlaatunormi kuparipitoisuudelle (20 μg/l) on ylittynyt tarkkailujakson aikana kerran putkessa WOK13. Nikkelipitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria tarkkailujaksolla. Pitoisuudet ovat usein ylittäneet nikkelin ympäristönlaatunormin (10 μg/l). Putken WOK19 näytteissä nikkelipitoisuudet ovat korkeammat kuin putkien WOK13 ja WOK18, jossa pitoisuudet alittavat ympäristönlaatunormin lähes koko tarkastelujakson ajan. Näytteiden sameusarvot ovat vuodesta 2009 lähtien olleet välillä 0,47 75 NTU. (Virtanen et al. 2014) Suurteollisuusalue ei sijaitse vedenottamon sieppausalueella. Pohjavesipintamallin perusteella käytännössä kaikki Ykspihlajan suurteollisuusalueella muodostuvat pohjavedet virtaavat länteen kohti merta ja

38 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos poispäin pohjavesialueesta. Suurteollisuusalueen yritysten toimintaa säätelevät ympäristöluvat, joissa on annettu tarvittavat määräykset pohjaveden suojelemiseksi. 6.6 Maa-aineisten ottaminen Yleistä Maa-ainesten ottaminen ja etenkin jälkihoitamattomat ottoalueet saattavat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Maaperää ja pohjavettä suojaavan maannoskerroksen poistaminen muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita ja lisää pohjaveden likaantumisherkkyyttä varsinkin otettaessa maa-aineksia läheltä pohjavedenpintaa tai sen alapuolelta. Ottoalueilla luonnontilaisia alueita suurempi osa sadevedestä suotautuu pohjavedeksi ja lisää muodostuvan pohjaveden määrää. Maa-ainesten oton on todettu kohottavan pohjaveden sähkönjohtokykyä sekä nitraatti-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia. Myös maa-ainesten ottamiseen liittyvät pölynsidontasuolaus, koneiden ja polttoaineiden säilyttäminen ottamisalueilla sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat öljy- ja kemikaalipäästöt voivat muodostaa riskin pohjavedelle. (Antikainen et al. 2009) Kotitarveotto Maa-ainesten ottamista ohjaa maa-aineslaki (1981/555). Maa-aineslupa ei ole kuitenkaan tarpeen jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten. Kuitenkin myös kotitarveottamisessa sovelletaan maa-aineslain määräyksiä mm. ottamispaikan sijoittamisessa ja jälkihoidossa. Kotitarveotto tarkoittaa maa-ainesten tavanomaista ottamista omalta maalta omaan käyttöön, jonka tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Maa-ainesten myynti esimerkiksi naapurille tai tiekunnalle ei ole mahdollista ilman maa-aineslain mukaista maa-aineslupaa. Myöskään sopimukseen tai rasitteeseen perustuva ottaminen toisen maata ei ole kotitarveottamista. Omalta maalta ottamiseen voidaan rinnastaa ainesten ottaminen yhteisalueelta. (Alapassi et al. 2009) Pohjavesialueilla tulee ottaa huomioon, että kotitarveottaminen ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä tai muuttamiskiellon vastaisia seurauksia. Kotitarveottoon ei tarvita maa-aineslupaa, mutta kotitarveottajan tulee tehdä valvontaviranomaiselle ilmoitus ottamispaikan sijainnista sekä arvio ottamisen laajuudesta silloin, kun ottamisalueesta on otettu tai on tarkoitus ottaa enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maaaineksia. Ilmoitus tehdään uudestaan, kun edellisen ilmoituksen määrä ylittyy 500 kiintokuutiometrillä. Järjestäytyneen osakaskunnan hoitokunnan tai toimitsijan tulisi tehdä ilmoitus, kun kyseessä on yhteisalueelta tapahtuva kotitarveottaminen. Järjestäytymättömän osakaskunnan osalta ottajan tulisi tehdä vastaava ilmoitus (Alapassi et al. 2009) Maa-aineisten ottaminen Patamäen pohjavesialueella Patamäellä noin 2,2 % pohjavesialueen ja noin 2,7 % muodostumisalueen pinta-alasta on maaainestenottoalueita. Otto on ulottunut paikoin pohjavedenpinnan alapuolelle ja alueelle on muodostunut laajoja pohjavesilampia. Alueella ei ole voimassa olevia maa-ainestenottolupia. Saarikankaan, Galgåsenin ja Hepo-Ventusnevan vanhoilla maa-ainestenottoalueilla suuri osa harjun ydinosasta on kaivettu pois, paikoitellen jopa kallionpintaa myöten, mikä kasvattaa pohjaveden pilaantumisriskiä (Paalijärvi et al. 2009). Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) -hankkeen aikana vuonna 2008 Patamäen pohjavesialueelta kartoitettiin 23 maa-ainestenottoaluetta (Rankonen & Hyvönen 2009). Ottamisalueet luokiteltiin

39 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos kunnostustarpeiltaan eri luokkiin vaihdellen vähäisestä mahdottomaan. Pääosalla alueen soranottoalueista ei ole tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Ottoalueet ovat kartalla liitteessä 10. Aivan Patamäen eteläosassa on vanha soranottoalue (SOKKA 1), jossa suojakerrospaksuudet ovat riittämättömät ja pohjavesi on noussut tielle ja kunnostetunkin alueen pohjan yläpuolelle (kuva a). Alueella havaittiin myös melko tuoretta maa-ainestenottoa. Alueen kunnostustarve on suuri. Patamäen keskiosissa on pieniä lampia, jotka vaativat kunnostusta. Lammet ovat matalia ja osittain kasvillisuuden peitossa. Muutamien suurimpien lampien ympäristöä tulisi siistiä (kuva b), mutta lampien kunnostaminen täyttämällä on käytännössä lähes mahdotonta. Osa lammista on maisemoituja ja suurten lampien rannat ovat pääasiassa kasvillisuuden peittämiä ja luonnontilaisen oloisia. Patamäen keskiosassa sijaitsevien lampien vesi on kirkasta, mutta valtatien 8 läheisyydessä sijaitsevissa lammissa vesi on sameaa. Patamäen pohjoisosassa sijaitseva alue (SOKKA 22), jossa on paljon pieniä lampia ja mm. mopoilua, vaatii kunnostustoimia (kuva c). (Rankonen & Hyvönen 2009) Kesäkuussa 2014 ottoalueilla havaittiin mm. mopoilua ja osaa pohjavesilammikoista käytetään uimapaikkoina. Matalissa lammikoissa vesi vaihtuu hitaasti, mikä voi aiheuttaa levien ja bakteerien kasvua ja heikentää pohjaveden hygieenistä laatua. Alueilla havaittiin myös tuoretta kotitarveottoa. a) b) c) Kuva Soranottoalueet a) SOKKA 1, b) SOKKA 14 ja c) SOKKA 22, joiden kunnostustarve on suuri. Kuvat: Elina Lindsberg,

40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Muutamien pohjavesilammikoiden käyttö on rajoitettu vesilaitoksen tarpeisiin. Galgåsenin, Hepo- Ventusnevan ja Surbrunnin soramontuista pumpataan vettä tekopohjavedeksi Patamäessä sijaitseviin imeytysaltaisiin. Saarikankaan vedenottamon ja alueen eteläosassa sijaitsevien koepumppauspisteiden läheisyydessä on useita pohjavesilammikoita, jotka voivat vaarantaa pohjaveden laatua. Kaikkien lammikoiden täyttäminen on mahdotonta, mutta lammikoille johtavat tiet tulisi katkaista, jotta lammikoiden virkistyskäyttö (esim. uiminen ja mopoilu) voidaan estää. Koepumppauspisteen 133 viereinen lampi tulisi täyttää siten, että pohjavedenpinnan yläpuolelle jää noin parin metrin paksuinen suojakerros metsittymisen turvaamiseksi. (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2010) Osa Patamäen pohjavesialueesta kuuluu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaisiin harjualueisiin, joita on kartoitettu pohjavesialueiden suojelun ja kiviaines-huollon yhteensovittamiseen tähtäävän POSKI-projektin yhteydessä (Valpola et al. 2009). Arvokkaat harjualueet esitetään kartalla liitteessä 10. Alueen eteläosassa sijaitseva Storåsen on ranta- ja dyynivallien peittämä laajentuma, joka on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi alueeksi. Pohjoiseen jatkuva Saarikangas-Galgåsen on vanhaa soranottoaluetta, jossa suuria pohjavesilammikoita on yli 4 km:n matkalla. Saarikankaan lounaisosassa on kuitenkin säilynyt pieni ala rantavallimaastoa. Alueen pohjoisosassa sijaitseva Harrinniemi (Harrbådan) on rantavoimien tasoittelema harjanne, jonka sivuilla on rantadyynejä. Alue on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi. Paikallisesti arvokkaat alueet on luokiteltu maa-ainesten ottoon soveltumattomiksi. (Lyytikäinen 2008) Pohjavedenpinta on lähes koko Patamäen pohjavesialueella alle 6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Käytännössä pohjavedenpinnan yläpuolella ei pääsääntöisesti ole enää hyödynnettävissä olevia maakerrospaksuuksia, eikä alueelle tule myöntää uusia maa-ainestenottolupia. Toimenpide-ehdotukset Maa-ainesten ottaminen Pikaista kunnostusta vaativia alueita ovat SOKKA-alueet 1, 14 ja 22. Alueet ovat epäsiistejä. Kunnostustoimenpiteitä tarvitsevat myös SOKKA-alueet 2, 9, 11, 12, 15, 16, 17, 18 ja 23. Pikaista kunnostusta vaativille vanhoille soranottoalueille tulee laatia kunnostussuunnitelma, joka sisältää mm. maanäytteiden analysointia, vedenlaadun tutkimuksia ja lampien syvyyksien mittaamisen. Kunnostussuunnitelmien laatimiseen ja alueiden kunnostamiseen on mahdollisuus hakea tukea esim. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). EU:n myöntämä rahoitus on osarahoitusta ja tuen myöntäminen edellyttää, että hankkeella on myös muita julkisia tai yksityisiä rahoittajia. Alueiden jälkihoidosta myös kotitarveottoalueilla tulee huolehtia. Maa-aineslain mukaisen valvontaviranomaisen tulee ohjeistaa kotitarveottajia maa-ainesten ottamisesta pohjavesialueella ja kertoa velvoitteista kunnostaa alue ottamisen päätyttyä. Mopoilu ja mönkijöillä ajo vanhoilla ottoalueilla tulee lopettaa. Ajourat rikkovat maanpinnan kasvillisuutta ja mm. vaikeuttavat metsittymistä. Maanomistajan tulee estää tarpeeton kulku vanhoille maa-ainesten ottamisalueille esimerkiksi lohkarein. Osa Patamäen pohjavesialueesta kuuluu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaisiin harjualueisiin, joita on kartoitettu pohjavesialueiden suojelun ja kiviaineshuollon yh-

41 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos teensovittamiseen tähtäävän POSKI-projektin yhteydessä (Valpola et al. 2009). Tämä osa Patamäestä on luokiteltu maa-aineksen ottoon soveltumattomaksi alueeksi, minkä vuoksi alueelle ei tule myöntää uusia maa-ainesten ottolupia. Käytännössä Patamäen pohjavesialueella pohjavedenpinnan yläpuolella ei pääsääntöisesti ole enää hyödynnettävissä olevia maakerrospaksuuksia, eikä alueelle tule myöntää uusia maa-ainestenottolupia. Etenkään vedenottamoiden välittömässä läheisyydessä olevia lammikoita ei tule käyttää uimapaikkoina. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukana tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevien keinotekoisten vesialtaiden käyttö eläinten uittamiseen taikka muuhun vastaavaan pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on kielletty. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueelle, taajaan asutulle alueelle taikka virkistysalueelle ei saa sijoittaa tilapäistä tai siirrettävää asfalttiasemaa tai murskausasemaa. 6.7 Liikenne ja tienpito Päätiestön liukkauden torjunnassa käytetään yleensä suolaa, pääasiassa natrium- ja kalsiumkloridia. Suolankäyttö on riski pohjavedelle, sillä se voi aiheuttaa pohjaveden suolaantumisen. Suolankäyttö on nykyisellään melko tehostunutta, eikä sen käyttöä voida nykyisellä tekniikalla juurikaan vähentää liikenneturvallisuutta vaarantamatta. Vaihtoehtoisia liukkaudentorjunta-aineita kuitenkin kehitetään. Yksi näistä on kaliumformiaatti (esim. Salminen et al. 2010), jonka laajaa käyttöä hidastaa sen korkeahko hinta. (Antikainen et al. 2009) Pohjavesialueiden kautta tapahtuvat vaarallisten aineiden kuljetukset voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Suurin osa kuljetettavista vaarallisista aineista on palavia nesteitä. Aiemmin maanteiden varsien ja liikenteenjakaja-alueiden rikkakasvien- ja vesakontorjuntaan on käytetty torjunta-aineita, mutta nykyisin niiden käyttö on vähäistä. (Gustafsson et al. 2006) Tiet ja liikennemäärät Patamäen pohjavesialueella sijaitsevien teiden tiedot on koottu taulukkoon Noin 2,9 % pohjavesialueen ja noin 2,6 % muodostumisalueen pinta-alasta on liikennealueita. Pohjavesialueella sijaitsevat valtatie 8, seututiet 756 (Satamatie) ja 749 (Pohjoisväylä), yhdystie sekä lukuisat tiet ja kadut. Pohjavesialueella oleva tiestö on esitetty liitteessä 11. Suurin osa liikenteestä ja raskaasta liikenteestä tapahtuu Satamatiellä (Mt 756). Tienhoitoluokassa Is käytetään suolaa liukkaudentorjuntaan.

42 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Taulukko Liikennemäärät Patamäen pohjavesialueella sijaitsevilla pääväylillä (tiedot Oiva-palvelu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013) Tie Osa alku / loppuosa Tien pituus pv-alueella Tienhoitoluokka KVL (ajon./vrk) KVL raskasliikenne (ajon./vrk.) III Is Is Is Is Is Is Is Teiden suolaus Kokkolan kaupungin hoitamilla teillä ei käytetä suolaa liukkauden torjuntaan tai pölynsidontaan pohjavesialueella (Penttilä 2007). Pohjaveden suojausalueella olevien teiden talvihoitoluokka on Is ja niillä suolan käytön keskiarvo seitsemän vuoden ajalta on 3,8 t/tiekm. Torjunta-aineita ei ole yleensä käytetty, poikkeuksena vuosi 2012, jolloin alueella käytettiin torjunta-aineita alle litra. (Malmi 2014) Tiesuolauksen vaikutuksen tarkkailua varten entinen Tiehallinto asensi vuonna 2003 pohjavedenhavaintoputken Vt 8:n varteen. Putki sijaitsee pohjavesialueen keskiosassa olevien lammikoiden lähettyvillä, noin 30 metrin etäisyydellä tiestä. Alueelle tehtiin pohjavedensuojaus vuonna Vuodesta 2010 lähtien pohjavesiputki on ollut osa Patamäen pohjaveden yhteistarkkailua. Putkesta otetaan näyte kaksi kertaa vuodessa ja mitataan pohjavedenpinnankorkeus ja veden lämpötila ja määritetään haju ja ulkonäkö. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi ja sinkki. Kloridipitoisuudet eivät ole vaihdelleet suuresti lukuun ottamatta elokuussa 2006 määritettyä pitoisuutta (26 mg/l), joka ylittää Valtioneuvoston asettaman ympäristönlaatunormin (25 mg/l). (Virtanen et al. 2014) Vaarallisten aineiden kuljetukset Patamäen pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ykspihlajan suurteollisuusalue, jonne vaarallisten aineiden kuljetuksia saapuu päivittäin maanteitse ja rautateitse pohjavesialueen kautta. Vuonna 2006 otettiin käyttöön Satamatie, jonka kautta kaikki vaarallisten aineiden kuljetukset ja suurteollisuusalueen raskaanliikenteen kuljetukset on tarkoitus liikkua Ykspihlajan alueelle. Satamatielle on rakennettu pohjavesisuojaukset. VAK-reitit on esitetty liitteessä 11. Tietoa vaarallisten aineiden kuljetuksista on kerätty vuoden 2007 yrityskäyntien yhteydessä sekä erillisenä kyselynä suurteollisuusalueella. Taulukossa on tiedot vaarallisten aineiden kuljetusmääristä valtatie 8:lla Kokkolasta etelään. Määrät on alun perin ilmoitettu tonneina viikossa, mutta ne esitetään taulukossa tonneina vuodessa. Ykspihlajan suurteollisuusalueen yritykset ovat ilmoittaneet Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluille tiedot tulevista ja lähtevistä vaarallisten aineiden kuljetuksista vuosilta 2005

43 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Kuljetusmäärät on esitetty taulukossa Suurin osa kuljetettavista vaarallisista aineista on palavia nesteitä ja syövyttäviä aineita. Taulukko Vaarallisten aineiden kuljetukset Valtatiellä 8 Kokkolasta etelään vuonna 2002 (Häkkinen 2004). Koetan vielä päivittää näitä Luokka Määrä t/a 2 Kaasut Palavat nesteet Helposti syttyvät kiinteät aineet Helposti itsestään syttyvät aineet Sytyttävästi vaikuttavat aineet Orgaaniset peroksidit Myrkylliset aineet Syövyttävät aineet Muut vaaralliset aineet Taulukko Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset Ykspihlajan suurteollisuusalueelle vuosina Luokka Määrä t/a Autoa kpl/a 2 Kaasut Palavat nesteet Helposti syttyvät kiinteät aineet Helposti itsestään syttyvät aineet Sytyttävästi vaikuttavat aineet Orgaaniset peroksidit Myrkylliset aineet Syövyttävät aineet Muut vaaralliset aineet Pohjavesisuojaukset Osalle pohjavesialueella sijaitseville tieosuuksille on tehty pohjavesisuojauksia. Suojausrakenteiden vaatimustaso on vaihdellut vuosien varrella, minkä vuoksi tiesuunnitelmissa käytettävät rakenteiden termit eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Pohjavesisuojaukset tehdään pääsääntöisesti ojien pientareille. Taulukossa ja liitteessä 11 on esitetty Patamäen pohjavesialueelle rakennetut pohjaveden suojaukset.

44 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Taulukko Patamäen pohjavesialueen tieosuuksien suojaukset vuonna Tienro Tieosuus Pylväsväli Pituus (m) Vuosi Rakennuttaja Hopeakivenlahdentie Kokkolan kaupunki 756 Satamatie (M1) Tiehallinto/Vaasan tiepiiri 749 Pohjoisväylä (M2) Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Laajalahdentie (K8) Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Koivuhaantie Kokkolan kaupunki Tehtaankatu Santahaka Tiehallinto/Vaasan tiepiiri 749 Pohjoisväylä, Santahaka 13/ / Tiehallinto/Vaasan tiepiiri 8 Valtatie 8 (Galgåsen) Tiehallinto/Vaasan tiepiiri Hopeakivenlahdentie Kokkolan kaupunki on toteuttanut Hopeakivenlahdentien vaativan pohjavesisuojauksen vuonna Suojausrakenteina ovat nurmetus 200 mm, hiekka 800 mm, ohutmuovi 0,5 mm, bentoniittimatto (Bentofix NSP 4900) ja pohjamaa. Suojauksen leveys on 10 m tien molemmin puolin. Suojauksen alla kulkee hulevesilinjasto. Satamatie Satamatie on rakennettu vuosina Entinen tiehallinto on rakennuttanut Satamatien vaativan kloridisuojauksen vuonna Suojausrakenteina ovat bentoniittimatto, jonka päällä on tiivistemuovi, hiekkakerros ja suojamaakerros. Tiivistemuovin päälle tulevien kerrosten paksuus on vähintään 500 mm ja 1000 mm kaukosuojavyöhykkeellä (plv ). Pohjavesisuojauksien kohdalla toteutettiin nurmetusluokka III. Satamatien rakentamisen yhteydessä tehtiin pohjaveden suojauksia myös vanhoille tieosuuksille. Satamatien Jänismaan liikenneympyrän keskusnurmikentän alla ei ole suojakalvoa. Myöskään liikenteenjakajien alla ei ole pohjavesisuojauksia. Liikenneympyrän kohdalla on kaksi kevyenliikenteen alikulkusiltaa, jotka on rakennettu pohjavedenpinnan alapuolelle ja pohjaveden nousu väylille on estetty. Salaojitukset ohjaavat vedet pois pohjavesialueelta ja tarvittaessa (esim. onnettomuustilanne) hulevesipumppaamot voidaan sulkea. Tiehallinto on laatimassa yhteistyössä Kokkolan Veden ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren aluepelastuslaitoksen kanssa toimintasuunnitelmaa onnettomuustilanteita varten. Onko laadittu? Pohjoisväylä (M2) Entinen tiehallinto on rakennuttanut maantielle 749 Satamatien rakentamisen yhteydessä vaativan pohjavedensuojauksen vuonna Pohjavedensuojaus on toteutettu bentoniittimattorakenteella. Rakenteessa on suojaverhous Hk 500 mm (josta salaojakerroksen osuus 100 mm), ohut muovi, bentoniittimatto ja alusta. Saumojen ja läpivientien reunojen tiiviys on varmistettu bentoniittijauheella. Laajalahdentie (K8) Satamatien rakentamisen yhteydessä tehtiin Laajalahden tielle vaativa pohjavedensuojaus vuonna Suojauksen pituus on 100 m.

45 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Koivuhaantie Kokkolan kaupunki on rakennuttanut Koivuhaantien pohjavesisuojauksen vuonna Suojaus ulottuu 100 m Satamatiestä Koivuhaantien suuntaan pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeen rajaan asti. Suojausrakenteet ovat nurmetus 200 mm, hiekka 800 mm, ohutmuovi 0,5 mm, bentoniittimatto (Bentofix NSP 4900) ja pohjamaa. Tehtaankatu ja Pohjoisväylä, Santahaka Tielaitoksen Vaasan tiepiiri on rakennuttanut maantien 749 ja Tehtaankadun risteysalueella on suojauksen vuonna Suojausrakenteena on bentoniittimatto, jonka päällä on 500 mm moreenikerros ja päällimmäisenä 100 mm humusmaakerros. Suojauksen kokonaisleveys on 28,5 m. Sade- ja kuivatusvedet johdetaan mereen kahta laskuojaa pitkin. Suolapitoista lunta ei saa aurata eikä kasata luiskasuojausten ulkopuolelle. Valtatie 8 Vaasan tiepiiri toteutti pohjavedensuojauksen valtatielle 8 vuonna Suojausten eteläreuna rajautuu SeinäjokiOulu-radan ylikulkusiltaan. Suojaus on tehty vaativana 8 metriä leveänä kloridisuojauksena lukuun ottamatta pohjavesialtaiden kohtaa, jossa suojauksen leveys on 6 metriä (kuva 6.7.1). Suojaalueen leveys on 30 m. Suojausrakenteena on bentoniittimatto, ohutmuovi, hiekka ja pohjamaa. Suojarakenteen kokonaispaksuus on 500 mm. Suojauksen toteuttaminen vaati radan eteläpuolella olevien sivuojien virtaussuunnan muuttamista noin 1,5 km matkalla ja uuden laskuojan rakentamista valtatieltä Hirvinevalle. Uuteen laskuojaan johdetaan valtatien 8 sivuojavedet ja tällöin tukittiin Pekkasbäckeniin johtavat ojat. Pohjavesialueelta kerättävät sivuojavedet johdetaan kokonaisuudessa Kokkolan kaupungin suuntaan pohjavesialueen ulkopuolelle suojatuissa sivuojissa (Tiehallinto 2004). Valtatie 8 kulkee pohjavesialtaiden poikki noin 300 metrin matkalla (kuva 6.7.1). Kuva Kokkolasta etelään johtava valtatie 8 kulkee pohjavesilammikoiden halki. Kuva: Emmi Rankonen, Lisäksi Jänismaan Levytien vanhaan avo-ojaan on asennettu sadevesiviemäri keräämään tieltä valuvat vedet ja johtamaan ne pois pohjavesialueelta. Levytien ojanreunat on päällystetty moreenilla, jonka avulla sadevedet on pystytty ohjaamaan sadevesiviemäriin ja näin ollen estetty sadeveden imeytyminen ojanpientareisiin. Rakennetta ei voida pitää pohjavedensuojauksena.

46 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Riskinarvio Vuonna 2011 laaditussa Patamäen pohjavesialueen virtausmallissa arvioitiin pohjaveden virtauksen mukana kulkeutuvien partikkelien kulkeutumisreittejä esimerkiksi onnettomuustilanteissa Vaasantieltä, Satamatieltä ja Hopeakivenlahdentieltä-Outokummuntieltä. Virtausmallin mukaan nykyisillä vedenotto- ja imeytysmäärillä partikkeleita kulkeutuu Vaasantieltä, Satamatieltä ja Hopeakivenlahdentieltä- Outokummuntieltä Patamäen vedenottamolle (kuva 6.7.2). Kulkeutumisajat vedenottamolle olivat kuitenkin osittain hyvin pitkiä. Partikkelien kulkeutuminen harjun karkean ydinosan kohdalta Patamäen vedenottamolle oli Hopeakivenlahdentieltä kaikissa vedenottoskenaariossa yli 25 vuotta ja Outokummuntieltä, Satamatieltä ja Vaasantieltä vastaavasti n. 5 vuotta, alle 1 vuosi ja n. 5 vuotta. (Okkonen et al. 2011) Kaikilla vedenottamon sieppausalueella sijaitsevilla vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä ei ole tehty pohjavedensuojauksia (liite 11). Suojaukset tulisi rakentaa etenkin sieppausalueelle sijoittuvien Laajalahdentien, Patamäentien, Vasarakujan ja Jänismaantien alueille. Myös Satamatien Jänismaan liikenneympyrän keskusnurmikentän alle ja liikenteenjakajien alle tulee rakentaa suojaukset. Myös teiden suolaus voi aiheuttaa riskin pohjavedelle tiesuojausten puuttumisen vuoksi. Pohjoisväylä ja Outokummuntie eivät ole vaarallisten aineiden kuljetusreitti, mutta niiden vedenottamon sieppausalueelle sijoittuvalle osille tulisi rakentaa suojaukset, sillä teillä todennäköisesti kuljetetaan jonkun verran vaarallisia aineita. Pohjoisväylällä on myös onnettomuusriskiä kasvattava tasoristeys heti suojaamattoman tieosuuden vieressä. Osa Outokummuntiestä on Patamäen ottamon lähisuojavyöhykkeellä.

47 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Kuva Patamäen vedenottamon sieppausalueet ja mahdollisissa onnettomuustilanteissa teiltä kulkeutuvien partikkelien kulkeutumisreitit nykyisillä vedenoton otto- ja imeytysmäärillä. (Okkonen et al. 2011)

48 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Toimenpide-ehdotukset - Liikenne ja tienpito Pohjavesisuojaukset tulisi rakentaa etenkin sieppausalueelle sijoittuvien Laajalahdentien, Patamäentien, Vasarakujan ja Jänismaantien alueille, joissa on vaarallisten aineiden kuljetuksia. Myös Satamatien Jänismaan liikenneympyrän keskusnurmikentän alle ja liikenteenjakajien alle tulee rakentaa suojaukset. Myös Pohjoisväylän ja Outokummuntien vedenottamon sieppausalueelle sijoittuville osille tulisi rakentaa suojaukset, sillä teillä todennäköisesti kuljetetaan jonkun verran vaarallisia aineita. Vanhojen suojausten toimivuus tulee tarkistaa ja tehdä mahdolliset korjaustoimenpiteet. 6.8 Rataverkko Suuri osa Suomen rautatieverkosta sijoittuu harjuille ja reunamuodostumille. Radanpito tai rautatiekuljetukset eivät normaalisti vaikuta pohjaveden laatuun, mutta onnettomuustapauksissa maaperään ja pohjaveteen voi päästä suuria määriä haitallisia kemikaaleja. Lisäksi riskiä aiheuttavat esim. tankkaus- ja huoltoalueet. Junaonnettomuuden todennäköisyys on huomattavasti suurempi liikennepaikalla kuin suoralla rataosuudella. Aiemmin ratapihoilla ja rataverkolla käytettiin rikkakasvien- ja vesakontorjunta-aineita, joiden vuoksi pohjavedessä voi yhä olla torjunta-ainejäämä. Nykyisin torjunta tehdään pohjavesialueilla mekaanisesti. (Ramboll Finland Oy 2009) Rataosuudet Kokkola Seinäjoki-rata kulkee Patamäen pohjavesialueella noin 2,1 kilometrin matkalla, josta pohjaveden muodostumisalueella noin 1,7 kilometrin matkalla. Kokkolan ja Ykspihlajan välinen rataosa kulkee pohjavesialueella noin 2,6 kilometrin matkalla, josta pohjaveden muodostumisalueella noin 1,9 kilometrin matkalla. Lisäksi pohjavesialueen luoteisosassa on teollisuusalueelle johtavia yksityisraiteita. Kokkolasta Ykspihlajaan kulkevalle rataosuudelle sijoittuu vaihtoraiteita pohjavesialueen itä- ja länsireunalla. Patamäen vedenottamo sijaitsee noin 150 metriä ratalinjasta pohjoiseen. Rataosuudet ovat osin myös Patamäen ottamon sieppausalueella (liite 11). Rata-alueella pohjavedenpinta on pääosin lähellä maanpintaa. Ykspihlajan väliratapihan pohjoisosa sijaitsee pohjavesialueella ja eteläosa pohjavesialueen ulkopuolella. Kokkolan ratapiha sijaitsee pohjavesialueen itäpuolella pohjavesialueen ulkopuolella. (Ramboll Finland Oy 2009) Ykspihlaja on Kokkolan sataman ratapiha, johon kuuluvat Väliratapiha ja Tavararatapiha. Väliratapihan toiminta liittyy Kokkolan syväsatamaan, jonka kautta kulkevat mm. Venäjän Kostamuksen pellettikuljetukset, Pyhäsalmen kaivoksen pyriittikuljetukset ja Siilinjärven pasutekuljetukset. Sataman rautatiekuljetukset ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Sataman kuljetusten arvioidaan kasvavan mm. Pohjois- Suomen uusien kaivosten vuoksi. (Iikkanen et al. 2013) Tasoristeykset Pohjavesialueella on kolme tasoristeystä Ykspihlajaan johtavalla rataosuudella (liite 11). Tasoristeykset nostavat onnettomuusriskiä. Mesilän (Laajalahdentien) ja Santahaan (Varikko) alueilla tasoristeykset on varustettu puomein ja valoin. Outokummuntien tasoristeyksessä on puomit. Kokkola Ykspihlaja-rata tullaan laajentamaan kaksiraiteiseksi ja sähköistetään. Samalla poistetaan käytöstä Varikon tasoristeys. Tällöin Pohjoisväylä kulkee radan yli ja Pohjoisväylän suuntainen kevyenliikenteenväylä radan alitse.

49 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Vaarallisten aineiden kuljetukset Patamäen halki kulkevalla rataosuudella on kuljetettu vuonna 2006 vaarallisia aineita noin 0,508 miljoonaa tonnia vuodessa (taulukko 6.8.1). Merkittävin osa (0,404 miljoonaa tonnia) niistä oli syövyttäviä aineita (VAK 8). Palavia nesteitä (VAK 3) kuljetutettiin noin 0,008 tonnia. Suurteollisuusalueen yrityksien ilmoittamat vaarallisten aineiden kuljetusmäärät olivat yhteensä 0,347 miljoonaa tonnia. Taulukko Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset Kokkolassa vuonna 2006 (VR Osakeyhtiö, VR Cargo). Luokka Määrä t/a 2 Kaasut Palavat nesteet Helposti syttyvät kiinteät aineet Helposti itsestään syttyvät aineet Sytyttävästi vaikuttavat aineet Myrkylliset aineet Syövyttävät aineet Muut vaaralliset aineet Pohjavesisuojaukset Patamäen vedenottamon kohdalta (Niittykatu) Ykspihlajan suuntaan (pituus 1230 m) on rakennettu kevyt pohjavedensuojaus (liite 11), joka koostuu muovikalvosta ja metrin paksuisesta moreenikerroksesta, jonka leveys on viisi metriä radan molemmin puolin (Ramboll Finland Oy 2009). Ykspihlajan pohjavesialueella sijaitsevalle rata-alueelle tehtiin vuonna 2009 suojaus kilometrivälille Raiteiden alle sijoittunut suojaus tehtiin vaativana kloridisuojauksena. Kaksikerroksinen yhdistelmärakenne koostuu bentoniittimatosta ja sen päälle asetettavasta limisaumatusta ohutmuovista. Suojauksen ja radan tukikerroksen välissä käytettiin suojakerroksena hiekkaa. Pumpattavat perusvedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolella olevaan nykyiseen sadevesiojaan. (Tikkala 2010) Näitä en saa paikallistettua kartalle. Rautatie kulkee Kokkolan eteläpuolella pohjavesilammikon halki noin 300 m matkalla (kuva 6.8.1). Alue on vedenottamon kaukosuojavyöhykettä. Pohjavesilammikon kohdalla ei ole pohjavesisuojauksia. Avoaltaille tehtiin vuonna 2005 Ratahallintokeskuksen toimeksiantona ympäristökartoitus, jossa selvitettiin pohjavesialtaiden syvyys, vedenlaatu ja sedimenttikerrosten koostumus. (Aalto, 2006)

50 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Kuva Kokkolasta etelään johtava rataosuus kulkee pohjavesilammikoiden halki. Kuva: Emmi Rankonen, Riskinarvio Merkittävin riski pohjaveden laadulle on Ykspihlajan väliratapiha. Väliratapihan alueella pohjavesi virtaa luontaisesti kohti pohjois-koillista ja poispäin Patamäen vedenottamosta. Mikäli pohjavettä pumpataan suurella teholla vedenottamosta, voi pohjavettä kuitenkin virrata ratapiha-alueelta kohti ottamoa. (Ramboll Finland Oy 2009) Kokkolasta etelään johtava rataosuus on pohjavesialueen kohdalla suora. Päästöjä pohjaveteen ja maaperään voi aiheutua lähinnä suistumisonnettomuudesta, jonka todennäköisyys on kuitenkin pieni. Merkittävin riski Patamäen vedenottamolle voi aiheutua Kokkolan ja Ykspihlajan välisellä rataosalla tapahtuvasta onnettomuudesta. Rataosan kohdalla maaperä on hyvin vettä johtavaa ja pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Pohjavesi virtaa rataosalta nopeasti vedenottamolle. Rataosalle ei kuitenkaan sijoitu varsinaisia riskitoimintoja ja päästön todennäköisyyttä voidaan pitää pienenä. (Ramboll Finland Oy 2009) Kokkolasta Ykspihlajaan johtavalla rataosuudella on useita tasoristeyksiä, jotka muodostavat mahdollisten onnettomuuksien myötä riskin pohjaveden laadulle. Tasoristeysten poisto vähentää onnettomuusriskiä. Rautatiesuojaukset eivät kata kokonaan Patamäen vedenottamon sieppausaluetta. Nykyiset suojaukset sijoittuvat Patamäen ottamon suoja-alueen ulkoreunoille saakka. Suojauksia tulisi jatkaa Niittykadusta itään pohjavesialueen rajaan saakka. Suojauksia tulisi jatkaa myös alueen länsireunassa pohjavesialueen rajaan saakka. Kevyiden pohjavedensuojausten toimivuus tulisi tarkastaa. Toimenpide-ehdotukset - Rataverkko Ykspihlajan väliratapiha-alueella ei tule seisottaa kemikaalisäiliövaunuja mahdollisten tihkuvuotojen välttämiseksi (VR, Ratahallintokeskus). (Ramboll Finland Oy 2009) Pelastuslaitoksen ja liikennöitsijän (VR Oy) tulee ottaa huomioon riski pohjavedelle onnettomuustilanteiden torjunnan suunnittelussa. Toimintaohjeiden suunnittelussa ja onnettomuustilanteissa tulee käyttää apuna pohjavesiasiantuntijaa. (Ramboll Finland Oy 2009)

51 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Rata-alueella tehtävien rakennus- ja kunnostustoimenpiteiden yhteydessä tulee tehdä maaperän pilaantuneisuusselvitykset (Ratahallintokeskus). (Ramboll Finland Oy 2009) Pohjavesisuojauksia tulee jatkaa vastaamaan Patamäen vedenottamon sieppausalueita. Suojauksia tulisi jatkaa Niittykadusta itään pohjavesialueen rajaan saakka. Suojauksia tulisi jatkaa myös alueen länsireunassa pohjavesialueen ulkorajaan saakka Kevyiden pohjavedensuojausten toimivuus tulisi tarkastaa. 6.9 Maatalous Riskejä pohjavedelle voivat aiheuttaa lähinnä maatalouden lietelannan, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö (Gustafsson et al. 2006). Peltoviljelyn vaikutukset pohjaveteen riippuvat suuresti alueen hydrogeologisista olosuhteista. Yleisin peltolannoituksen aiheuttama haitta on pohjaveden nitraattipitoisuuden kohoaminen. Myös pohjaveden happipitoisuus voi laskea ja orgaanisen aineen määrä kasvaa. Lisäksi fosforin, kloridien, veden kovuuden, sähkönjohtavuuden ja kokonaissuolapitoisuuden arvot pohjavedessä voivat nousta. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on selvästi vähentynyt viime vuosikymmeninä. (Antikainen et al. 2009) Lietelannan kuljetusten yhteydessä maatalouskoneiden renkaiden mukana voi kulkeutua pelloilta lantaa ja kuraa pohjavesialueen tiealueille, mikä voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Myös peltoalueiden ojitukset voivat vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun, jos humuspitoisia pintavesiä pääsee imeytymään pohjavesimuodostumaan ojien kautta. Kotieläintalous pohjavesialueilla voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle. Esimerkiksi lannan mikrobeja voi kulkeutua pohjaveteen runsaiden sateiden aikaan ja sulamisvesien mukana sekä huonokuntoisten lantajärjestelmien ja kaivorakenteiden kautta. Karjatalouden aiheuttamia pohjaveden pilaantumistapauksia on Suomessa ollut vain vähän. Eläinsuojien sijoittaminen I- tai II-luokan pohjavesialueille vaatii ympäristölupamenettelyn. (Antikainen et al. 2009) Maatalouden ympäristötukijärjestelmässä korostuu pinta- ja pohjavesiin kohdistuvien päästöjen vähentäminen (Antikainen et a. 2009). Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikille viljelijöille tarkoitettuihin perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä niitä täydentäviin, erityistukisopimuksiin, joista yksi on pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuki. Kaikkien ympäristötukeen sitoutuvien viljelijöiden on mm. noudatettava lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia Peltoviljely Patamäen pohjavesialueesta on peltoja ja laidunmaita 4,61 % pohjavesialueen ja 3,12 % muodostumisalueen pinta-alasta. Pohjavesialueella sijaitsevien peltojen viljelijöille lähetettiin kesällä 2007 kysely viljelytoiminnasta. Vastaukset on arkistoitu Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluiden arkistoon. Kyselyn mukaan pohjavesialueella viljeltiin rehuohraa, rehuviljaa, ohraa, kauraa ja peltopalstoja pidetään myös välillä nurmella. Osalla viljelijöitä oli myös käytössä viljelykierto. Pohjavesialueella on yksi luomuviljelijä. Vastanneista viljelijöistä neljä käytti pelloillaan keinotekoisia lannoitteita, yksi keinotekoisia ja luonnonmukaisia lannoitteita ja yksi viljelijä ainoastaan luonnonmukaisia lannoitteita. Vain yksi viljelijä ilmoitti käyttävänsä pohjavesialueella sallittua torjunta-ainetta. Kukaan viljelijöistä ei levittänyt ureaa tai lietelantaa pelloille. Kaksi viljelijää oli solminut 20 vuodeksi ( ) suojavyöhykesopimuksen vedenotta-

52 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos moiden kaukosuojavyöhykkeellä sijaitseville pelloille. Pelloilla ei tehdä kerran vuodessa niittämistä lukuun ottamatta muita toimenpiteitä. Suurin osa pelloista sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella (liite 10). Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevat peltoja mm. Galgåsenin koillis- ja eteläpuolilla ja Saarikankaan vedenottamon kaakkoispuolella. Osa Galgåsenin läheisistä pelloista sijoittuu vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeelle, mutta Patamäen ottamon sieppausalueen ulkopuolelle. Saarikankaan ottamon läheiset pellot sijaitsevat osin Saarikankaan ottamon kaukosuojavyöhykkeellä ja osin ottamon ja koepumppauspisteiden 117 ja 121 arvioiduilla sieppausalueilla. Saarikankaan alueen vedenottoa on tarkoitus tehostaa. Etenkin tällöin vedenottamon ja koepumppauspisteiden läheisten peltojen lannoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009) Yleisiä ohjeita liittyen peltoviljelyyn pohjavesialueilla on esitetty luvussa 8. Toimenpide-ehdotukset Peltoviljely Saarikankaan vedenottamon ja koepumppauspisteiden läheisten peltojen lannoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pohjavesialueilla ei tule käyttää lietelantaa, virtsaa ja puristinnestettä, jätevesilietettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta peltoviljelyssä, ellei esim. maaperätutkimuksin ole osoitettu, ettei käytöstä aiheudu riskiä pohjaveden laadulle (liite 2). Riittävien maaperätutkimusten tekeminen on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla. Mahdollisuudet pohjavesialueen peltoviljelysopimuksille tai suojavyöhykkeiden perustamiselle tulee selvittää pohjaveden muodostumisalueella sijaitseville pelloille. Pohjavesialueiden peltoviljelyn erityistuen ehtoina ovat mm. pellon muokkauksen tai lannoituksen keventäminen, kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen tai heinän viljely viljojen aluskasveina. Maatalouskoneiden kuntoon ja huoltoon sekä polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin tulee kiinnittää huomiota, jotta haitta-aineita ei pääse maaperään ja pohjaveteen. Öljyt, kemikaalit ym. tulee säilyttää tiiviissä suoja-altaissa (min. tilavuus 100 % suurimman säilytysastian tilavuudesta) sisätiloissa tai katetussa tilassa. Myös farmariöljysäiliöt tulee säilyttää sisätiloissa tai katetussa tilassa. Mikäli öljysäiliöt ovat kaksivaippaisia, suoja-allasta ei tarvita. Säiliöt tulee varustaa järjestelmällä ylitäytön estämiseksi ja lapon estimellä. Mikäli pohjavesialueella kulkeville teille lietelannan kuljetusten yhteydessä pääsee putoamaan lietettä, rehua tai rehujätettä tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Pohjavesialueilla sijaitsevat käytöstä poistetut lietesäiliöt tulee tyhjentää ja peittää, jotta sadevesi ei pääse kertymään niihin. Vaihtoehtoisesti lietesäiliöt tulee poistaa kokonaan. Käytettäessä torjunta-aineita tulee tuotepakkauksesta varmistaa, että tuotetta voidaan käyttää pohjavesialueella.

53 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan kasvinsuojeluaineita ei saa levittää pohjavesialueilla, mikäli se on kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteen mukaan kiellettyä tai vältettävää. Lietelannan, virtsan, puristenesteen sekä pesuvesien levitys pohjavesialueella on kielletty Eläinsuojat Patamäen pohjavesialueella ei sijaitse eläinsuojia. Kilometrin säteellä pohjavesialueen ulkorajasta sijaitsee seitsemän eläinsuojaa, joista kolme on maitotiloja ja neljällä on lihanautoja ja nuorkarjaa. Toiminnanharjoittajille lähetettiin kesällä 2007 kysely toiminnasta. Vastaukset on arkistoitu Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluiden arkistoon. Toimenpide-ehdotukset Eläinsuojat Pohjaveden muodostumisalueella tulee välttää laidunnusta, ellei esim. maaperätutkimuksin ole osoitettu, ettei laidunnuksesta aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Laidunalueilla tulee kiinnittää huomiota laidunalueen kasvillisuuspeitteen mahdollisimman hyvänä pysymiseen, jotta alueille ei muodostu kasvipeitteettömiä eroosioherkkiä alueita Hevostallit Pohjavesialueella on yksi ratsastuskoulu hevostalleineen ja yksi yksityinen hevostalli. Kesällä 2007 toiminnanharjoittajille lähetettiin toimintaa koskeva kysely. Vastaukset on arkistoitu Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluiden arkistoon. Hevostallien sijainnit on esitetty liitteessä 10. Kokkolan ratsastajien ratsastuskoulu ja tallialue sijaitsee pohjavesialueen länsiosassa. Toiminnalla on Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa (2014), johon seuraavat tiedot perustuvat. Luvasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Huoltorakennus, Isotalli sekä Isotallin pohjoispuolella sijaitsevat kisakentät ja tarhat sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Maneesi, talli, lantala ja Isotallin eteläpuolella olevat tarhat sijaitsevat muodostumisalueen ulkopuolella pohjavesialueella. Vuokra-alueen itälaidalla oleva kisakentän siirtoa varsinaiselle tallialueelle on suunniteltu, jolloin kaikki oleellinen toiminta pohjavedenottamon sieppausalueelta poistuu. Talleilla on tilat 37 hevoselle ja ponille. Ulkotarhojen pohja on hiekkapitoista multamaata. Tarhojen koot ovat m 2. Maneesin maapohjainen lattia on päällystetty kivituhkalla. Lanta tulee poistaa maneesista ja ratsastuskentiltä välittömästi ratsastuksen jälkeen. Lisäksi lantaa poistetaan päivittäisen lanauksen yhteydessä. Myös muilta piha-alueilta lanta poistetaan välittömästi. Lanta ja käytetyt kuivikkeet varastoidaan katetussa tiiviissä betonipohjaisessa lantalassa, joka tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Talleissa on hevosten pesupisteet, joista pesuvedet johdetaan maastoon. Vuoden 2014 aikana tehtävien talliremonttien yhteydessä pesupaikat liitetään jätevesiviemäriin. Osa tallialueen hulevesistä valuu pohjavesialueen suuntaan. Huoltorakennuksen yhteydessä on pysäköintialue 30 autolle. Tapahtumien yhteydessä ulkokenttiä käytetään tilapäiseen pysäköintiin. Talli tulee osallistumaan Patamäen pohjaveden yhteistarkkailuun. Tarkkailu on tarkoitus tehdä putkesta PAHP33. Tarkoitus on ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, fekaaliset streptokokit sekä E.colit.

54 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Yksityinen hevostalli sijaitsee pohjavesialueen keskiosassa osittain muodostumisalueella ja osin Patamäen ottamon sieppausalueella. Tallialue on vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeellä. täydennetään. Toimenpide-ehdotukset Hevostallit Hevosten ulkotarhojen siisteyteen tulee kiinnittää huomiota (mm. lannanpoisto ja kuivittaminen). Väliaikaisetkin lannan varastointipaikat tulee olla tiiviit. Kokkolan ympäristönsuojelumääräysten mukaan hevostalleissa, joissa ei ole lantalaa, on lannan varastointi järjestettävä asianmukaisesti siten, että ravinteiden leviäminen maaperään, pohjaveteen ja vesistöihin estetään. täydennetään Metsätalous Metsätalouden toimenpiteistä ojitus, maanmuokkaus ja hakkuut vaikuttavat selvimmin pohjaveteen. Ne mm. lisäävät valumavesien määrää ja mahdollisesti myös ravinteiden huuhtoutumista pohjaveteen. Pohjavesialueilla ei enää nykyisin juurikaan tehdä ojituksia, kunnostusojituksia tai lannoituksia. Ojitukset saattavat laskea pohjavedenpintaa pohjavesimuodostumassa. Varsinkin reunavyöhykkeiden ojitukset voivat muuttaa haitallisesti pohjaveden määrää ja pohjavesialueilla ojitus voi aiheuttaa pohjaveden purkautumista, vaikka oja ei ulottuisi kivennäismaahan saakka (Joensuu et al. 2012). Metsänhakkuiden on tutkimuksissa todettu aiheuttavan esimerkiksi pohjaveden nitraattipitoisuuden lievää kohoamista. (Antikainen et al. 2009) Lisäksi metsätalouteen liittyvät mahdolliset onnettomuudet voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Esimerkiksi maamuokkausalueilla pohjaveden pilaantumisriski on tavallista suurempi, jos mineraaliöljyä pääsee muokkauksella paljastettuun maaperään (Joensuu et al. 2012). Suurin osa Patamäen pohjavesialueesta on metsää (noin 72 % pohjavesialueen ja 74 % muodostumisalueen pinta-alasta). Pohjavesialueella olevat ja sitä ympäröivät soistumat ja pohjavesialueen reunavyöhykkeet on pääosin ojitettu (liite 10). Pohjavesialueen keski- ja eteläosista pohjavettä purkautuu jossain määrin harjujakson itä- ja länsipuolisille suoalueille ja kuivatusojiin. Pääosa virtauksesta tapahtuu ilmeisesti maaperäkerrostumissa, koska esim. pohjavesialueen länsipuolisten kuivatusojien ja purojen syksyllä 2008 havainnoidut virtaamat olivat suhteellisen pieniä. (Paalijärvi et al. 2009) Pohjavesialueilla sijaitsevat ojitusalueet jätetään nykyisin pääsääntöisesti kokonaan kunnostamatta. Lisäksi pohjaveden purkautumisen välttämiseksi pohjavesialueille jätetään metriä leveä käsittelemätön (perkaamaton) reunavyöhyke. Toimenpide-ehdotukset Metsätalous Pohjavesialueen reuna-alueiden metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei toimenpiteillä aiheuteta pohjaveden purkautumista. Ojitussuunnitelmista ja maanmuokkauk-

55 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos sesta tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle. Toimenpiteistä vastaavan on ilmoitettava ojituksesta ELY-keskukselle kirjallisesti vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. Metsänomistajien tulee varmistua, ettei polttoaine- ja öljysäiliöitä, muita kemikaaleja ja ongelmajätteitä ole varastoitu edes väliaikaisesti pohjavesialueille tai kohteille, joissa on onnettomuuden sattuessa pintavesien välitön pilaantumisriski 6.11 Happamat sulfaattimaat Maaperässä esiintyy luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä (sulfidisedimenttejä), joista hapettumisen seurauksena vapautuu happamuutta ja metalleja maaperään ja vesistöihin. Pohjavedenpinnan alapuolella, hapettomassa tilassa olevat sulfidisedimentit eivät aiheuta haittaa ympäristölleen. Mikäli pohjavedenpinta laskee esim. ojituksen tai maiden kuivatuksen vuoksi, altistuvat sulfidisedimentit hapettumiselle ja sitä kautta myös happamoitumiselle. Hapettumisen vuoksi sulfidisedimentin väri muuttuu mustasta tai (tumman) harmaasta rusehtavaksi tai vaaleamman harmaaksi. Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa mm. maaperän ja vesistöjen happamoitumista, haitallisten metallien liukenemista maaperästä, pohjaveden pilaantumista sekä ongelmia maatalouden tuottavuuteen. (Geologian tutkimuskeskus 2013) Patamäen pohjavesialueella ei ole tehty happamien sulfaattimaiden kartoitusta. Pohjavesialueen lammikoista ja puroista on mitattu veden ph-arvoja vuonna 2008 (liite 10). Mitatut ph-arvot olivat 3,4-7,2. Alhaisimmat ph-arvot olivat alueen keskiosassa SOKKA4-ottoalueen lammikossa. Saarikankaan alueella tehdyssä pisteen 133 koepumppauksessa pohjaveden havaittiin olevan erittäin hapanta ja kovaa. Veden happamuuden vuoksi myös alkaliniteetti oli erittäin pieni. Alhaisen ph:n vuoksi veden alumiini- ja nikkelipitoisuudet olivat korkeat. Koepumppauspisteen vedenlaatu poikkeaa ph:n, kovuuden ja alkaliniteetin osalta alueen eteläosan vedenlaadusta. Alhainen ph ja pieni alkaliniteetti voivat johtua alueen geologisista tekijöistä. On myös mahdollista, että koepumppauspisteen läheisen pohjavesilammikon (SOKKA 4) veden puskurikyky on laskenut. Vedessä havaitaan happamoitumisen vaikutukset. (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2010) Sulfidipitoisilla alueilla tulee välttää pohjavedenpinnan alaista kaivutoimintaa, joka altistaa kaivumassat hapettumiselle tai kuivatustoimintaa, joka alentaa pohjavedenpinnatasoa ja altistaa hapettumattomat kerrokset hapettumiselle. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi peltojen kuivatus, metsien ojitukset ja maa-ainestenotto. Toimenpide-ehdotukset Happamat sulfaattimaat Sulfidipitoisilla alueilla tulee välttää pohjavedenpinnan alaista kaivutoimintaa, joka altistaa kaivumassat hapettumiselle tai kuivatustoimintaa, joka alentaa pohjavedenpinnatasoa ja altistaa hapettumattomat kerrokset hapettumiselle Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet alueet Pilaantuneella maaperällä tarkoitetaan aluetta, joka on selvästi rajattavissa ja jonka pilaantumisen on aiheuttanut alueella aikaisemmin tapahtunut tai nykyisin harjoitettava toiminta. Pilaantuminen on voinut aiheutua vahinkotapausten tai normaalin toiminnan ympäristöpäästöjen seurauksena. Riskitoimintoja ovat

56 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos esimerkiksi polttoaineiden jakelu ja varastointi, sahat ja kyllästämöt, kaatopaikat, ampumaradat, puu- ja taimitarhat, romuttamot ja kemialliset pesulat. Pohjavesialueilla riski haitta-aineiden kulkeutumisesta maaperästä pohjaveteen on suuri. Haitallisia yhdisteitä voi liueta maaperästä pohjaveteen vuosikymmenien ajan. Yleisiä haitta-aineita ovat esim. öljyt, raskasmetallit, arseeni, polyaromaattiset hiilivedyt (PAHyhdisteet), polyklooratut bifenyylit (PCB), kloorifenolit, dioksiinit ja ja furaanit sekä torjunta-aineet (mm. atratsiini, heksatsinoni, bromasiili ja bentatsoni). Tietoja tutkituista, mahdollisesti pilaantuneista ja kunnostetuista maa-alueista on koottu Maaperän tilan tietojärjestelmään. (Antikainen et al. 2009) Patamäen alueella on useita pilaantuneita ja mahdollisesti pilaantuneita kohteita (taulukko ja liite 9). Käytöstä poistettujen huolto- ja jakeluasemien maaperiä kunnostettiin 1990-luvun lopulla ja luvun alkupuolella Soili-ohjelmassa. Nykyisin Kokkolan kaupunki ja valtio kunnostavat pilaantuneita maita ns. valtion jätehuoltotöinä, jolloin kustannukset jaetaan tasan kummankin osapuolen kesken. Taulukko Pilaantuneet maa-alueet ja niiden maankäyttörajoitteet Patamäen pohjavesialueella. Nimi toiminto Rajoite Antilooppi Oy Huoltokorjaamo Ei puhdistustarvetta / Ei käyttörajoitetta Asevarikon kaatopaikka Kaatopaikka Neste Sammonkatu Polttonesteiden jakeluasema Ei puhdistustarvetta / Ei käyttörajoitetta Polttonesteiden jakeluasema ja korjaamo Ei puhdistustarvetta / Maa-ainesten käyttörajoite Teboil Ykspihlaja ja Mega-huolto Santahaan ampumarata Ampumarata Ei puhdistustarvetta / Ei käyttörajoitetta Tullimäen kaatopaikka Kaatopaikka Rintalan romuttamo Autohajottamo Ei puhdistustarvetta / Maankäyttörajoite Puolustusvoimien varastoalue Varikko Ei puhdistustarvetta / Maa-ainesten käyttörajoite Yksityinen kiinteistö Vuotanut lämmitysöljysäiliö Arvioitava tai puhdistettava / Maankäyttörajoite Tarkkisen kauppapuutarha Kasvihuone Ei puhdistustarvetta / Ei käyttörajoitetta Puolustusvoimien varastoalue Varastoalue Ei puhdistustarvetta / Ei käyttörajoitetta JA-KO Betoni Oy Betoniasema Toiminnassa Liikennevirasto Ykspihlajan väliratapiha Ratapiha Toiminnassa Kokkolan romuliike Romuliike Toiminnassa Neste tuontivarasto Polttoainevarasto Toiminnassa Energialaitos, Mesilä Lämpölaitos Toiminnassa Boliden Oy Sinkkitehdas Toiminnassa Entä alla olevat, ovatko pimoja? Outokummuntien öljyonnettomuus Outokummuntie Lumenkaatopaikka Outokummuntie Wetteri Oy Ahertajantie Patamäen täyttömäki Patamäki

57 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Osassa kohteita kaikki haitta-aineita ei ole saatu poistettua riittävän hyvin, jolloin alueella on jäänyt maankäyttörajoituksia tai alueita ei ole vielä kunnostettu (taulukko ). Osa kohteista on toimivia. Toimintansa lopettaneista kohteista tulisi tutkia ja mahdollisesti kunnostaa etenkin vedenottamon sieppausalueella olevat kohteet Asevarikon kaatopaikka ja Tullimäen kaatopaikka (liite 9). -täydennetään Toimenpiteet Pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pohjavesialueelle ei tule perustaa uutta pohjavettä vaarantavaa toimintaa. Vedenottamon sieppausalueella olevat kohteet tulee tutkia ja tarvittaessa kunnostaa ensisijaisesti Sähkön- ja lämmönjakelu Muuntajat Muuntajat aiheuttavat riskin pohjavedelle sisältämänsä muuntajaöljyn vuoksi. Äkillisiä öljyvuotoja voi tapahtua esimerkiksi salamaniskun tai muun vioittumisen seurauksena, jolloin muuntajaöljy tai suurin osa siitä valuu maaperään. Pitkäaikaiset vuotojen syynä ovat usein rakenneviat tai osien vanheneminen, minkä johdosta maaperään pääsee yleensä vain pieni osa muuntajaöljystä. (Remes & Valta 2007) Patamäen pohjavesialueella on 48 Kenet Oy:n muuntamoa (liitteet 4 ja 12). Pylväsmuuntamoissa on mineraaliöljyä kg/muuntamo, puistomuuntamoissa kg/muuntamo ja kiinteistömuuntamoissa kg/muuntamo. Vedenottamon lähisuojavyöhykkeillä sijaitsee kaksi muuntamoa ja kaukosuojavyöhykkeellä kymmenen muuntamoa. Lähisuojavyöhykkeillä sijaitsevat muuntamot ovat vedenottamoilla ja niissä on suojakaukalot. Yhdellä kaukosuojavyöhykkeellä sijaitsevalla pylväsmuuntamolla on bentoniittimattosuojaus. Kaukosuojavyöhykkeellä, Vanhalla varikkoalueella sijaitsee yksi muuntamo (M17), josta ei ole saatavilla tarkempia tietoja. Vedenottamon sieppausalueella olevat muuntajat voivat aiheuttaa riskin ottamon veden laadulle mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Verkostoinvestointien yhteydessä etenkin vedenottamon sieppausalueella olevat pylväsmuuntajat tulee vaihtaa puistomuuntajiksi verkostoinvestointien yhteydessä. VR:llä on syöttöasema Mesilässä pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välissä (liite 12). Osassa muuntajia ei ole suojauksia (taulukko ). Asema sijaitsee aivan Patamäen ottamon sieppausalueen ulkopuolella, eikä se muodosta merkittävää riskiä ottamon vedenlaadulle. Suojaamattomat muuntajat tulee kuitenkin vaihtaa investointien yhteydessä suojattuihin.

58 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Taulukko Mesilän syöttöaseman tiedot (Oy VR-Rata Ab Länsi-Suomi). Sähköasema 110kV / 27,5kV Tyyppi 2 x 7,5 MVA Päämuuntajat 2 x 6000kg Omakäyttömuuntajat yht. n. 400kg Mineraaliöljymäärä Mittamuuntajat yht. n. 300kg Omakäyttömuuntajat, n. 300kg Valmistusvuosi Käyttöönottovuosi 1981 Päämuuntajilla betoniset keruualtaat, sijainti ulkona. Suojaukset Omakäyttömuuntajilla 2 kpl, metalliset keruualtaat, sijainti sisätiloissa. Mittamuuntajilla ei ole keruualtaita, sijainti ulkotiloissa. Fingrid Verkko Oy:n muuntamoasema sijaitsee vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle ja Patamäen ottamon sieppausalueella Hepo-Ventusnevalla (liite 12) on esitetty muuntoasemalla käytettävien sähkölaitteiden mineraaliöljymäärät. Muuntoasemalla on mineraaliöljyä yhteensä 152 tonnia. Jokaisen muuntajan alla on vesitiiviit suoja-altaat, jotka on mitoitettu siten, että muuntajassa oleva öljy ja vähintään 200 mm sadevettä mahtuvat niihin. Asemalla on myös rikkihappoa sisältäviä akkuja. Taulukko Hepo-Ventusenevan muuntoaseman kemikaalit. Lähde: Kemikaalinlain mukaiset ilmoitukset, Kokkolan kaupunki ympäristöpalvelut. Jännite Tehomuuntaja tai reaktori Mittamuuntaja Katkaisija Akut kv kpl öljyä [t] kpl öljyä [t] kpl öljyä [t] kpl rikkihappoa [t] , , ,5 11 1, ,1 44 0,6 YHT ,8 79 8,6 17 4,9 44 0,6 Fingrid Verkko Oy:llä on meneillään hanke, jossa Kokkolan Hirvisuon ja Kalajoen välille sijoittuvaa voimansiirtoverkkoa vahvistetaan ja uudistetaan korvaamalla 220 kv jännitteinen verkko 400 kv verkolla (Fingrid Oyj s.a). Samalla Hepo-Ventusnevan muuntoaseman sijaan rakennetaan muunto- ja sarjakondensaattoriasema Hirvisuolle pohjavesialueen ulkopuolelle. Toimenpide-ehdotukset Muuntajat ja muuntoasemat Pohjavesialueille ei tule rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia.

59 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Sähköyhtiöiden tulee vaihtaa pohjavesialueilla sijaitsevat pylväsmuuntajat suoja-altailla varustelluiksi puistomuuntajiksi verkostoinvestointien yhteydessä Kaukolämpö Kokkolassa kaukolämmön jakelusta huolehtii Kokkolan Energia. Liitteessä 12 on esitetty Kokkolan Energian kaukolämpöverkosto pohjavesialueella. Kaukolämpö tuotetaan pohjavesialueen ulkopuolella Ykspihlajassa biopolttoaineilla toimivassa yhteistuotantovoimalaitoksessa ja Bolidenin rikkihappotehtaan prosessilämmöllä. Pohjavesialueella tehdyn lämmitysjärjestelmäkyselyn (2007) mukaan kaukolämpöverkkoon on liittynyt 199 kiinteistöä. EI OLE VIELÄ KARTALLA! Kaukolämpö voi vaikuttaa pohjaveteen lähinnä verkoston rakennus- ja kaivutöiden yhteydessä sekä kaukolämpöputken rikkoutuessa. Vuodot kuitenkaan havaitaan pian, sillä kaukolämpönesteeseen lisätään ympäristölle vaaratonta väriainetta. Kaukolämpöverkosto ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle. Toimenpide-ehdotukset Kaukolämpö Kokkolan Energia Oy:n tulee ilmoittaa mahdollisista kaukolämpöverkostossa tapahtuneista vuodoista terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisille välittömästi vuodon havaitsemisen jälkeen Ilmansaasteet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly (allergia), luonnon mätänemis- ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston muutoksiin ja ilmanlaatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiatuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). (Koljonen 2009) Ilmanlaatu Kokkolassa Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen. Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden ja energiatuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat tuotantomäärien kasvusta huolimatta pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, samoin kuin tieliikenteen päästömäärätkin. Uusien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten perustamisen myötä Kokkolan kokonaisilmapäästöt saattavat myös lisääntyä (Koljonen 2009). Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Paikallisesti alueen ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla

60 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin (Koljonen 2009). Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi- ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus- ja satama-alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt ovat edelleen peräisin lähinnä tieliikenteestä (Koljonen 2009). Kokkolassa ilmanlaatua mitataan kahdella mittausasemalla, jotka sijaitsevat kaupungin keskustassa ja Ykspihlajassa. Ilmanlaadun mittaustuloksia verrataan valtioneuvoston asettamiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin, joita on annettu erikseen eri epäpuhtauskomponenteille (Koljonen 2009) Kokkolan seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina Bioindikaattoritutkimuksessa indikaattoreina on käytetty mäntyjen runkojäkäliä, mäntyjen elinvoimaisuutta, neulasten alkuainepitoisuuksia, sammalten alkuainepitoisuuksia sekä humuksen alkuainepitoisuuksia ja kemiallisia ominaisuuksia. Tutkimukseen osallistui Kokkolan lisäksi 13 muuta kuntaa. Tutkimuksen teki Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus (Laita et al. 2008). Selkeimmät muutokset tutkituissa bioindikaattoreissa painottuivat Kokkolan Ykspihlajan alueen läheisille havainto- ja näytealoille (Laita et al. 2008) Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on yksi tulevaisuuden riskitekijä Patamäen pohjavesialueelle. Kokkolan kaupunki oli mukana vuosina toteutetussa EU:n interreg IIIB- rahoitteisessa ASTRA-hankkeessa (Developing Policies and Adaptation Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region). Hankkeen tavoitteena oli luoda sopeutumiskeinoja ennustetun ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin. Hankkeessa laadittiin Kokkolan alueelle ilmastonmuutos ennusteet. kuluvan vuosisadan loppuun saakka. Suurimmat pohjaveteen vaikuttavat muutokset liittyvät sademäärän kasvuun, talvien lyhenemiseen ja merenpinnan muutoksiin. Taulukossa on esitetty VTT:n ASTRA-hankkeen yhteydessä laatimat ilmastonmuutosennusteet Kokkolassa vuosille

61 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Taulukko Ennustetut muutokset nykytilanteeseen verrattuna, Kokkola vuosille (VTT, ASTRA-hanke, käsikirjoitus 2008). Vuoden keskilämpötila + 4 ºC Maksimilämpötila + 5 ºC Minimilämpötila + 12 ºC Jäätymis-sulamissyklit - 25 % Vuoden keskituulennopeus 0 % Maksimituulennopeus - 5 % Vuoden sademäärä 25 % 6 tunnin sademaksimi 40 % 5 vuorokauden sademaksimi 55 % 6 tunnin lumisademaksimi 30 % Lumipeitteen maksimivesiarvo -35 % Lumipeitteen kestoaika Meren jääpeitteen kestoaika - 60 vrk - 80 vrk Sademäärän voimakas lisääntyminen, rankkasadejaksojen lisääntyminen sekä keskilämpötilan nousun seurauksena routakauden ja lumettoman kauden pidentyminen saattavat aiheuttaa pohjaveden pinnan nousua ja esiintymän antoisuuden lisääntymistä. Toisaalta ne lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, kun pintavesivaluma lisääntyy. Yksi riskitekijä voi olla myös kuivuusjaksojen aiheuttama pohjavedenpinnan ajoittainen aleneminen. Meriveden kohoaminen voi aiheuttaa lähellä ranta-alueita pohjaveden suolapitoisuuden nousua, mutta toisaalta Kokkolan seudulla maankohoaminen kompensoi merenpinnan nousua ja tällä hetkellä ennusteet eivät osoita suurta riskiä. Mikäli ilmastonmuutos kuitenkin kiihtyy ja nykyistä kasvihuonepäästöjen kehitystä ei pystytä maailmanlaajuisesti hillitsemään, saattaa merenpinnan nouseminen olla nykyennustetta voimakkaampaa.

62 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus ovat tärkeitä keinoja suojella pohjavettä, sillä merkittävimmät riskit pohjavedelle aiheutuvat pohjavesialueille soveltumattomasta maankäytöstä. Kaavoituksen avulla riskitoiminnot voidaan ohjata pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavedet voidaan ottaa huomioon myös kaavamääräyksissä. (Britschgi et al. 2009) Maakuntakaava on ylin kaavamuoto ja sillä ohjataan kuntien kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua. Maakuntien liitot laativat ja hyväksyvät yleispiirteiset maakuntakaavat, jotka vahvistetaan ympäristöministeriössä. Kunnat puolestaan laativat ja hyväksyvät yksityiskohtaisemmat yleis- ja asemakaavat. (Antikainen et al. 2009) Maankäyttöä ohjataan lisäksi kunnan rakennusjärjestyksellä. Rakennusjärjestykseen tulee sisällyttää tarkat ohjeet, joilla säädellään pohjavesialueelle rakentamista. 7.1 Maankäyttö Patamäen pohjavesialueen maankäyttötiedot on koottu taulukkoon Lähtöaineistona on käytetty CORINE Land Cover aineistoa (CLC2006), joka on koko Euroopan kattava maankäyttö- ja maanpeitetietokanta. Alueen pohjoisosa on Kokkolan kaupungin keskusta-aluetta, jossa on runsaasti asutusta, teollisuutta ja liikennealueita. Alueella on myös runsaasti urheilu- ja vapaa-ajan toiminta-alueita, kuten golfkenttä. Suurin osa alueen etelä- ja keskiosasta on metsää. Alueen keskiosassa on ollut maaainestenottoa, joka on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Taulukko Maankäyttö Patamäen pohjavesialueella (Suomen ympäristökeskus 2013; Tieto tuotettu CLC2006-aineistosta). pinta-ala ha (%) pohjavesialueella muodostumisalueella Tiiviisti rakennetut asuinalueet 18,00 (0,71) 3,50 (0,18) Väljästi rakennetut asuinalueet 162,81 (6,38) 115,88 (5,85) Teollisuuden ja palveluiden alueet 160,13 (6,28) 121,06 (6,11) Liikennealueet 73,69 (2,89) 50,81 (2,56) Maa-aineisten ottoalueet 54,88 (2,15) 53,44 (2,70) Urheilu- ja vapaa-ajan toiminta-alueet 90,31 (3,54) 66,38 (3,35) Pellot ja laidunmaat 117,50 (4,61) 61,75 (3,12) Metsät 1822,81 (71,52) 1468,13 (74,09) Kosteikot ja suot 5,88 (0,23) 3,31 (0,17) Vesistöt 34,81 (1,37) 34,81 (1,76)

63 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Luonnos Kaavatilanne Patamäen pohjavesialueella Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Patamäen pohjavesialueella on vahvistettu Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle alueita koko maakunnan alueella. Kaavaan sisältyvät merkinnät pohjavesialueista. Pohjavesialueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei toimenpiteillä vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hoitaa sijoittamalla riskialttiit toiminnot alueen ulkopuolelle ja toissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävillä vesiensuojelutoimenpiteillä. Ote Keski- Pohjanmaan vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä Patamäen pohjavesialueella on kuvassa Kuva Ote Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä Patamäen pohjavesialueella. (Keski-Pohjanmaan liitto & Ramboll Oy 2012) Yleiskaava Tällä hetkellä kaavoitusta ohjaa Kokkolan kaupungin yleiskaava Kaava on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta kaavaa ei ole alistettu lääninhallituksen vahvistettavaksi (Kokkolan kaupunki, 1991).

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Lestijärven Syrinharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma Elina Lindsberg

Lestijärven Syrinharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma Elina Lindsberg GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola L/359/42/2011 18.9.2014 Lestijärven Syrinharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma Elina Lindsberg GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola

Lisätiedot

Lestijärven Syrinharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS

Lestijärven Syrinharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LUONNOS 30.5.2014 Lestijärven Syrinharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma LUONNOS Elina Lindsberg GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LUONNOS 30.5.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella

Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Kulennoisharjun pohjavesialueella VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P23708 Tutkimusraportti 1 (6) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy HYVINKÄÄN POHJAVESIALUEEN PESTISIDEISTÄ JA LIUOTTIMISTA Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy Esitys Pohjavesialuekuvaus Riskikohteista Pestisidit riesana, uusimmat tulokset

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 51/10/2 Dnro PSAVI/66/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Lämpökaivojen poraaminen Vuokatin pohjavesialueella, Sotkamo Kiinteistö Oy Vuokatin liikekeskus Sopalanrantatie

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset

Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset sivu 1 Pohjaveden suojelun edellyttämät toimenpidesuositukset Yhteiset toimenpidesuositukset Osa-alue Toimenpidesuositus Vastuutaho Pohjaveden ja raakaveden laatua tarkkaillaan, tarkkailutulokset toimitetaan

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS 1.6.2012 PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS,

Lisätiedot

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset

Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Kulennoisharjun ja Kuikonniemen pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152 P21051 Tutkimusraportti 1 (15) J.Arjas Sisällysluettelo

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Siikalatvan kunta 30.11.2013 SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MAKSINHARJU, SELÄNKANGAS, ISOKANGAS, SORVONKANGAS,

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO

Lisätiedot

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY- KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus. Osallistujat: n. 85 hlö, osallistujalista liitteenä

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus. Osallistujat: n. 85 hlö, osallistujalista liitteenä 1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: 21.1.2013 klo 18.00 21.20 Paikka: Järjestäjä: Portaan kylätalo, Portaanraitti

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi LAIKKO SIMPELE TULILAMPI A TULILAMPI B ÄNKILÄ 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen,

Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Halsua Halsuan

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013

PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 ja veden

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

KOKKOLAN PATAMÄEN POHJAVESIALUEEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI 2011

KOKKOLAN PATAMÄEN POHJAVESIALUEEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI 2011 KOKKOLAN PATAMÄEN POHJAVESIALUEEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI 0 Tiia Sillanpää Eeva Kaarina Aaltonen Pietarsaari 0 Sisällysluettelo. JOHDANTO.... KOKKOLAN PATAMÄEN POHJAVESIALUE.... ALUEEN POHJAVEDEN TARKKAILU...

Lisätiedot

Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm 20.10.2015 Salon kaupunki 1 Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman sisältö 1 Johdanto... 3 2 Suojelusuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma Salon kaupunki 721/11.00.00.01/2015 Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pia Lindholm 28.8.2015 Salon kaupunki 1 Ylhäinen-Kärkkä pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman sisältö Sisällys

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 21.6.2012 LUONNOS HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Rajamäen pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys Yhteenveto Sisältö Yhteenveto 1 JOHDANTO 4 2 POHJAVEDEN SUOJELU 4 2.1 Suojelusuunnitelman

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/Vesivarat Helsinki, Messukeskus 6.10.2010 Esityksen sisältö Pohjaveden esiintyminen

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro 20859 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOSTIMO KOSTAMONPALO LAUTASALMI KIRPPAKANGAS KEMIJÄRVEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Copyright

Lisätiedot

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA VUOKATIN, HIUKANHARJUN JA PÖLLYVAARAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA RAPORTTI 16UWA0018 4.12.2012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Kiljavan pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Jonna Markkanen 30.12.2013 Versio 1.1, 20.1.2014 / HS 2 SISÄLTÖ Käsitteet... 5 1 JOHDANTO... 7 2 POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS...

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi Laikko Simpele Tulilampi A Tulilampi B Änkilä I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista

Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAVONLINNAN VESI Yhteenveto VARMA-VESI kohteiden pohjavesitutkimuksista VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yhteenveto 1 (6) E. Kallio, J. Arjas Sisällysluettelo 1 Yleistä...

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tilaaja Myrskylän kunta Loviisanseudun Vesi Oy Uudenmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Suunnitelma Päivämäärä 15.5.2015 Viite 1510014439 MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Myrskylän

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Parikkala Heralampi Likolampi A Likolampi B Niukkala Saaren kk Simpele Suurikangas Särkisalmi I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Selvitetään tarkemmin Hennerin pohjavesialueen soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan ja mahdollisen vedenottamon perustaminen Vedenhankinnan omavaraisuuden

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Maija Aittola

Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. FCG Maija Aittola Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma FCG Maija Aittola Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2015 Kannen kuva: Liidia Petrell Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 1/2015 ESPOON POHJAVESIALUEIDEN

Lisätiedot

Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla. Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3.

Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla. Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3. Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3.2009 Hämeenlinnan pohjavesialueet Pohjavedellä tarkoitetaan maa- tai kallioperässä

Lisätiedot

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

26.2.2010. Nurmijärven kunta Nurmijärven Vesi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

26.2.2010. Nurmijärven kunta Nurmijärven Vesi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.2.2010 Nurmijärven kunta Nurmijärven Vesi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valkojan pohjavesialueen suojelusuunnitelma päivitys 2010 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai

Lisätiedot

PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN, UUDENKAARLEPYYN JA PIETARSAAREN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JA MAA-AINESTEN OTTAMISALUEIDEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA LUONNOS Erika Liesegang X.5.2013 Sisällysluettelo 1 PEDERSÖREN,

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2012/2 Dnro ESAVI/224/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot