Kouluverkon rakenneuudistus - taloudellisten vaikutuksien vertailu

Transkriptio

1 PÖYTYÄN KUNTA Kouluverkon rakenneuudistus - taloudellisten vaikutuksien vertailu Selvitys FCG KONSULTOINTI OY P30480

2 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 1 (27) Sisällys 1 Toimeksianto Perusopetuksen palvelutarve-ennuste vuosille Johtopäätökset väestömuutosten vaikutuksista palvelutarpeeseen Pöytyän kunnan peruskasvatuspalveluiden nykyinen palvelurakenne ja toimintatapa Nykyinen toimintamalli Oppilaat kouluittain Henkilöstö Koulukiinteistöt Talous Säästöpotentiaali Odotekustannukset Kustannuskehitys vuosina Arvio toiminnan tehostamismahdollisuuksista Sopimus Oripään ja Pöytyän kuntien yhteistyöstä perusopetuksen järjestämisessä Investoinnit ja niiden taloudelliset vaikutukset Nykyinen rakenne investoinnit Rakenneuudistus investoinnit Miten rakenneuudistus vaikuttaa kunnan talouteen Kannattavuuslaskelmat Nykyisen toimintatavan tehostaminen Rakenneuudistuksen taloudellinen kannattavuus Käyttökustannuksien säästöpotentiaali Investoinnin kannattavuus Rahoitusmallien vertailu Loppupäätelmät... 26

3 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 2 (27) Kouluverkon rakenneuudistus - taloudellisten vaikutuksien vertailu 1 Toimeksianto Pöytyän kunta suunnittelee perusopetuksen kouluverkon rakenneuudistusta, jonka tavoitteena on toiminnoiltaan kustannustehokas ja järkevä kouluverkko. Suunnitelmien mukainen kouluverkko koostuu kolmesta yhtenäiskoulusta, jotka sijaitsisivat jokaisessa kuntataajamassa. Lisäksi Kyrössä olisi lukio. Riihikosken ja Kyrön koulujen rakennuskustannukset nousevat alustavien hankesuunnitelmien pohjalta yli 20 miljoonaa euroon. Kunnan taloudellinen tilanne, sekä talouden kantokyky huomioiden hankkeet ovat erittäin merkittäviä. Selvityksessä arvioidaan toimintojen tehostamiseen nykyrakenteessa, sekä toiminnan tehokkuuteen, kun arvioitu rakenneuudistus on toteutunut. Kunta on omissa laskelmissa arvioinut, että kouluverkkouudistuksen käyttömenojen säästöpotentiaali olisi noin miljoona euroa vuodessa. Erillistä kattavaa kustannuskohtaista selvitystä ei ole kuitenkaan tehty. Toimintaympäristön muutoksen kuvauksessa käytetyt väestörakennetta ja palvelutarvetta kuvaavat tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen (2015) tietoihin. Lisäksi talouden osalta käytetään viitteellisenä aineistona Tilastokeskuksen tietoihin perustuvia odotekustannustietoja. Näiden tietojen hankkimisesta vastasi konsultti. Tämän lisäksi konsultit ovat saaneet Pöytyän kunnan omaan tietotuotantoon liittyvää tietoa, joiden paikkaansa pitävyydestä vastaa kunta. Tarkasteltavat tiedot liittyvät kunnan talouteen, toimintaan, kiinteistöihin tai investointihankkeita koskeviin asiakirjoihin. Hankkeen tilaajana toimii kunnanjohtaja Kari Jokela. Hankkeessa kunnan ohjausryhmän muodostavat kunnanjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hankkeen aloituskokous pidettiin ja etenemisen välipalaveri

4 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 3 (27) 2 Perusopetuksen palvelutarve-ennuste vuosille Pöytyän kunnan väkiluku vuoden 2015 alussa oli asukasta. Tilastokeskuksen (2015) ennusteen mukaan Pöytyän kunnan väestökehitys kasvaa tasaisesti seuraavien lähivuosien ajan. Keskimääräinen väestön kasvu tulevina vuosina on noin 25 asukasta vuodessa. Vuoteen 2030 väestön kokonaismäärän ennustetaan kasvavan 390 asukkaalla, jolloin asukasluku ylittäisi yli ja kasvua vuodesta 2015 olisi yhteensä 5 %. Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Vuoteen 2029 mennessä vanhusväestö (yli 85-v) kasvaa 51 %. Myös vuotiaiden määrät kasvavat merkittävästi (12 %). Työikäisten määrä on laskeva. Lisäksi pienten lasten osuus väestössä vähentyy 11 %. Vuoden 2030 jälkeen kunnan vuotuinen syntyvyys on alle 90 lasta per vuosi. Kuva 1. Ikäryhmittäinen väestökehitys (Tilastokeskus 2015) Huoltosuhde kuvaa kaikkien ei työikäisten ja työikäisten suhdetta. Mitä pienempi suhdeluku on, sitä enemmän työikäisiä on, suhteessa ei työikäisiin. Pöytyän kunnan huoltosuhde kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi (kuva 2).

5 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 4 (27) Kuva 2. Pöytyän kunnan huoltosuhde (Tilastokeskus 2015) Perusopetusikäisten oppilasmääriä on tarkasteltu kahdesta eri näkökulmasta (kuva 3.): perusopetusikäisten väestöennusteen sekä syntyvyysennusteen mukaista perusopetusikäisten ikäluokkaa. Perusopetusikäisten väestöennuste perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen perusopetusikäisten lukumäärän kehittymisestä. Syntyvyyspohjainen ennuste ottaa huomioon vuoteen 2015 saakka olemassa olevat 0-6-vuotiaat lapset ja vuoden 2016 jälkeen syntyvyysennustetiedot Perusopetusikäisten ennuste Syntyvyyspohjainen ennuste Kuva 3. Perusopetusikäisten väestöennuste ja syntyvyyspohjainen ennuste (Tilastokeskus 2016)

6 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 5 (27) Molempien ennusteiden kasvuprofiilit käyttäytyvät samansuuntaisesti, mutta oppilasmäärät vuodesta 2020 poikkeavat toisistaan merkittävästi. Ennusteet ennakoivat oppilasmääräkasvua vuosiin 2021 ja 2022 saakka, jonka jälkeen oppilasmäärät vähentyvät tasaisesti. Kuvan taulukossa pylväät kuvaavat perusopetusikäisten väestöennustetta ja yhtenäinen viiva syntyvyyspohjaista perusopetuksen ikäluokkaennustetta. Ennusteissa pylvään ja viivan välinen erotuksen voidaan ajatella olevan perusopetusikäisten nettomuuttoa kuvaava alue. Mikäli nettomuutto ei tapahdu väestöennusteen mukaisesti on todennäköisempää, että perusopetuksen piirissä olevaa oppilasmäärää kuvaa syntyvyyteen perustuva ennuste. Pelkästään syntyvyyteen perustuvan ennusteen mukaan perusopetuksen palvelutarve vuosina laskee 15,7 %. Perusopetusikäisten väestöennuste olettaa muutoksen pysyvän samalla tasolla. 2.1 Johtopäätökset väestömuutosten vaikutuksista palvelutarpeeseen Pöytyän kunnan perusopetusikäisten väestöennuste ja syntyvyyspohjainen väestöennuste käyttäytyvät ennusteissa samansuuntaisesti. Perusopetusikäisten väestöennuste ennakoi palvelutarpeen pysyvän tulevaisuudessa samalla tasolla, kun taas syntyvyyspohjaisen ennusteen mukaan palvelutarve tulee laskemaan tulevaisuudessa yli 15 %. Väestöennusteen riskitekijänä voidaan pitää tilannetta, jossa nettomuutto ei toteudu historian mukaisesti, jolloin palvelutarve saattaa laskea verrattuna nykytilaan.

7 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 6 (27) 3 Pöytyän kunnan peruskasvatuspalveluiden nykyinen palvelurakenne ja toimintatapa Tässä kappaleessa on tarkasteltu Pöytyä kunnan perusopetuksen nykyrakennetta oppilasmäärien, kustannusrakenteen, kouluverkon sekä toimintatapojen näkökulmista. Toimintatiedot perustuvat kunnan toimittamiin tietoihin sekä kunnasta saatuihin kiinteistöjen nykytilatietoihin. Käsiteltävät taloustiedot perustuvat vuoden 2015 vahvistettuihin tilinpäätöstietoihin. 3.1 Nykyinen toimintamalli Oppilaat kouluittain Koulu Oppilaita ( ) Oppilaita Auvaisten koulu 46 Riihikosken yhtenäiskouluun Heikinsuon koulu Kaulanperän koulu Kyrön koulu Mustanojan koulu 59 Oppilaat jaettu Riihikosken koulu Yläneen yhtenäiskoulu Elisenvaaran koulu Oripään oppilaat 52 YHTEENSÄ Taulukko 1. Oppilasmäärät kouluittain 2016 ja e2020 Pöytyän kouluverkko muodostuu tällä hetkellä kahdeksasta koulusta pienestä tai keskisuuresta koulusta. Alakouluja on yhteensä kuusi, joista neljä on pieniä alle 60 oppilaan kyläkouluja. Yläneen yhtenäiskoulussa ovat luokat 1-9, Elisenvaaran koulussa luokat 7-9 ja muissa kouluissa luokat Henkilöstö Pöytyän peruskouluissa on opettajia 79 htv ja avustajia 18 htv. Vuoden 2017 loppuun asti toimivia määräaikaisia luokanopettajia on yhteensä 8,37 htv sekä koulunkäyntiä ohjaavan henkilökunnan osalta 2,37 htv. Vuosien aikana ennakoidaan laskennallista eläköitymistä tapahtuvan yhteensä 9 vakanssin verran. Tunnusluku oppilaita per opettaja vaihtelee kouluittain jonkin verran, vaikka luokkakoko jokaisessa koulussa on keskimäärin pieni. Kaulanperän koulussa suhdeluku on suurimmillaan 15,1 oppilasta/opettaja ja pienimmillään se on Elisenvaaran yläkoulussa 9,1. Keskimäärin kunnassa oppilaita/opettaja on 11,7.

8 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 7 (27) Koulu Opettajia htv Koulunkäynninohjaaja htv Määräaikainen henkilöstö 2017 Eläköityminen ( ) Oppilaat per opettajat Oppilaat per henkilöstö Auvaisten koulu 3,2 1,0 14,3 10,9 Heikinsuon koulu 4,3 1,8 11,3 7,9 Kaulanperän koulu 3,3 1,0 15,1 11,5 Kyrön koulu 12,8 2,8 13,1 10,8 Mustanojan koulu 5,4 4,0 10,9 6,3 Riihikosken koulu 11,0 3,0 12,7 10,0 Yläneen yhtenäiskoulu 16,0 2,5 13,4 11,6 Elisenvaaran koulu 26,0 1,8 9,1 8,5 YHTEENSÄ 81,9 17,9 opettajat: 8,37 koulunkäynnin ohjaajat: 2,37 Taulukko 2. Henkilöstömäärä kouluittain opettajat: 7 koulunkäynnin ohjaajat: 2 11,7 9, Koulukiinteistöt Kunnan koulukiinteistöjen pinta-ala on yhteensä m2. Oppilaskohtaisten pintaalojen vaihteluväli on suuri, pienimmillään 11,7 m2 ja suurimmillaan 25,7m2 per oppilas. Keskimääräinen pinta-ala per oppilas on 17,0 m2. Tilakustannukset ovat keskimäärin 6,62 /m2/kk. Vaihteluväli on 3,85 eurosta 8,88 euroon. Tilaajalta saadun tiedon mukaan koulukiinteistöt ovat tehtyjen kuntoarvioiden mukaan keskimäärin tyydyttävän ja välttävän arvion välissä. Varsinaisia kuntokartoituksia jokaisesta koulukiinteistöstä ei ole tehty. Elisenvaaran koulun kiinteistön kunto on huono ja kunnoltaan parhaimman eli Auvaisten koulun osalta tyydyttävä. Koulu Pinta-ala (m2) Pinta-ala per oppilas /m2/kk Kiinteistön kuntoarvio (1-4)* Auvaisten koulu ,7 5,50 2,1 Heikinsuon koulu ,5 6,58 3,2 Kaulanperän koulu ,7 6,98 2,2 Kyrön koulu ,1 8,88 2,4 Mustanojan koulu ,4 3,85 2,8 Riihikosken koulu ,3 5,99 2,5 Yläneen yhtenäiskoulu ,2 7,84 2,6 Elisenvaaran koulu ,3 4,99 4,0 YHTEENSÄ ,0 6,62 2,7 Taulukko 3. Koulut toimitilatietoina (taulukkoa korjattu )

9 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 8 (27) * ARVIOINTIASTEIKKO: 1 Hyväkuntoinen, ei arvioitua korjaustarvetta 10 vuoden aikana 2 Kunnoltaan tyydyttävä, ei arvioitua korjaustarvetta 4-10 vuoden aikana 3 Kunnoltaan välttävä, arvioitu korjaustarve 1-4 vuoden aikana 4 Kunnoltaan huono, tarvetta tekniseen uudistamiseen, korjaustarve lähimmän vuoden aikana Talous Pöytyän kunnan perusopetuksen kokonaiskustannukset ovat noin 9,3 miljoonaa euroa. Toimintokohtaisessa (taulukko 4) kustannustarkastelussa yli 60 % talouden resursseista kohdistuu opetukseen ja erityisopetukseen. Kiinteistöjen osuus kustannuksista on 14,2% ja ateriapalveluiden osuus 5,7%. Kuljetuskustannuksien ja oppilashuollon osuudet ovat kumpikin hieman yli 6%. Hallintoon ja osin kohdistamattomiin toimintakustannuksiin kohdistuu 6 %. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osuus on alle 1,5% kokonaiskustannuksista. Koulu Opetus Erityisopetus Ateriapalvelut Kuljetus Muu oppilashuolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä AP-IP Auvaisten koulu Haverin koulu Heikinsuon koulu Kaulanperän koulu Kyrön koulu Mustanojan koulu Riihikosken koulu Yläneen yhtenäiskoulu Elisenvaaran koulu Yhteiset YHTEENSÄ Taulukko 4. Toimintokustannusten jakaantuminen kouluittain Toimintokohtaisessa yksikkötarkastelussa opetuksen, erityisopetuksen, ateriapalveluiden, kuljetuksen, oppilashuollon, kiinteistöjen, AP-IP-toiminnan ja hallinnon kustannukset on kohdistettu jokaiseen kouluyksikköön (taulukko 4). Kokonaiskustannuksista yli 77 % koostuu neljän koulun: Elisenvaaran koulun, Yläneen yhtenäiskoulun, Kyrön koulun, Riihikosken koulun sekä kohdistamattomista yhteisistä kustannuksista. Loput 23% jakaantuu Auvaisten koulun, Haverin koulun, Heikinsuon koulun, Kaulanperän koulun ja Mustanojan koulun kesken.

10 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 9 (27) Kustannusten jakauma toiminnoittain 5,9 % 1,4 % Opetus Erityisopetus 14,0 % 0,0 % 6,1 % 6,6 % 48,7 % Ateriapalvelut Kuljetus Muu oppilashuolto Kerhot 11,7 % Kiinteistöt 5,6 % Hallinto AP-IP Kuva 4. Toimintokustannusten jakaantuminen Kunnan oppilaskohtainen kustannus (kuva 5) ilman aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannuksia on noin euroa. Yksikkökustannukset vaihtelevat Riihikosken koulun eurosta Heikinsuon koulun euroon. Heikinsuon koulussa esioppilaiden kustannukset sisältyvät koulukohtaisiin kustannuksiin. Yhteisten ja kohdistamattomien kustannuksien yksikköhinta per oppilas on noin euroa. Kiinteistökustannukset ovat keskimäärin euroa per oppilas ja vaihteluväli on Mustanojan 800 eurosta Kyrön yli euroon. Kuljetuskustannuksien osalta Kaulanperän euroa on korkein ja on noin kaksi kertaa korkeampi kuin kunnassa keskimäärin. Ateriapalvelut ovat Heikinsuon koulussa euroa per oppilas eli noin kuusi euroa per ateria. Keskimääräiset ateriakustannukset ovat noin 542 euroa per oppilas. Opetuksen kustannukset ovat keskimäärin euroa ja erityisopetuksen euroa per oppilas.

11 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 10 (27) Hallinto Kiinteistöt Kerhot Muu oppilashuolto Kuljetus Ateriapalvelut Erityisopetus Opetus Kuva 5. Koulujen yksikkökustannukset toiminnoittain, /oppilas 3.2 Säästöpotentiaali Odotekustannukset Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, mikäli ne olisivat vertailuryhmän tehokkaimpien tasolla. Vertailussa nettokustannukset muodostuvat toimintakustannuksista vähennettynä toimintatuloilla. Tiedot perustuvat vuosien kuntien talous- ja toimintatilastoihin. Vertailuryhmän kunnat ovat valikoitu väestön ikärakenteeltaan ja sijainniltaan lähimpänä Pöytyää valitussa kunnan kokoluokassa. Kustannuksia ei ole tarvevakioitu eikä toiminnan laadullisia eroja ole huomioitu, koska tilastot taustatietoineen eivät ole tähän riittävän kattavia. Odotekustannusvertailu on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa niin kustannusten muodostumisesta - kuin kustannussäästöistä. Usein poikkeaville kustannuksille löytyy perusteet ja kustannuksia selittävät tekijät. Odotekustannusvertailun rinnalla tarvitaan aina laajaa paikallisten olosuhteiden tuntemista. Mikäli perusopetus olisi tuotettu yhtä tehokkaasta kuin neljänneksi tehokkain vertailukunta (Masku), saavutettaisiin vuotuinen 1,3 miljoonan euron kustannussäästö.

12 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 11 (27) Kuva 6 Odotekustannusvertailut vuoden 2014 talous- ja toimintatiedoilla Kustannuskehitys vuosina Tässä kappaleessa on tarkasteltu järjestäjäkohtaista kustannuskehitystä vuosina 2009 ja 2014 verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Vuoden 2009 luvut on deflatoitu vastaamaan vuoden 2014 rahanarvoa, jolloin kustannuskehitys on reaalinen. Verrokkikunnat on valikoitu lähiseudun kunnista. Kuva 7. Perusopetuksen deflatoitujen yksikkökustannusten kehittyminen vuosina eri kunnissa

13 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 12 (27) Pöytyän oppilaskohtaiset kustannukset ovat reaalisesti laskeneet vuodesta 2009, toisaalta kustannustaso on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Verrokkikuntiin nähden Pöytyän kustannukset olivat suurimmat Arvio toiminnan tehostamismahdollisuuksista Nykyisellä perusopetuksen kouluverkkorakenteella ilman palveluverkon uudelleenjärjestelyjä kustannussäästöjä voidaan saavuttaa mm. seuraavin keinoin: - opettajien ja muun henkilökunnan lomautuksin - muuttamalla oppilaaksiottoalueita - vähentämällä avustajaresurssia - kasvattamalla ryhmäkokoja ja perustamalla yhdysluokkia - vähentämällä tuntikehystä - poistamalla jakotunnit - vähentämällä tukiopetustunteja - vähentämällä yläkoulun valinnaisaineita - oppilaskuljetusrajaksi 5 km - luopumalla ap/ip-toiminnasta tai korottamalla maksuja - lopettamalla kerhotoiminta - vähentämällä hankintoja: kirjojen kierrätys, ruokalistojen uusiminen - vähentämällä uimahalli- ja museokäyntejä - poistamalla opettajien täydennyskoulutusrahat - toteuttamalla Vesot omin voimin - vähentämällä johtajaresurssia yhdistetään koulujen johtaminen - poistetaan kansliaresurssi ja vahtimestaripalvelut - laskutetaan koulutilojen muilta käyttäjiltä todelliset kustannukset - palkataan määräaikaiset opettajat vain koulupäiviksi - ei kesäajan palkkaa - kunnossapitomäärärahat minimiin - kalusteita ja tekniikkaa ei uusita - pudotetaan siivouksen tasoa mitoitus

14 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 13 (27) 4 Sopimus Oripään ja Pöytyän kuntien yhteistyöstä perusopetuksen järjestämisessä Oripään ja Pöytyän kunnat ovat sopineet yhteistyöstä seuraavaa: - Pöytyän kunta järjestää Oripään kunnan vuosiluokkien 7-9 oppilaiden perusopetuksen Oripään kunnan oppilailleen osoittamassa lähikoulussa Elisenvaaran, Riihikosken ja Yläneen yhtenäiskoululla - kustannusten jakautumisesta on sovittu seuraavasti: o o Pöytyän kunta saa rahoitusta perusopetuksen järjestämiseen voimassa olevan kuntien valtionosuussääntelyn mukaisesti (valtionosuus, kotikuntakorvaukset, erilliset valtionavustukset). Oripään kunta korvaa oppilasta kohti lasketun koulutuksen järjestämisen todellisten toimintamenojen ja tulojen erotuksen. Veloitus perustuu toteutuneisiin menoihin. Oripään kunta maksaa pääomavuokraa välisenä aikana euroa vuodessa. 5 Investoinnit ja niiden taloudelliset vaikutukset Tässä kappaleessa tarkastellaan investointien taloudellisia vaikutuksia sekä nykyisen rakenteen että rakenneuudistuksen edellyttämien investointien näkökulmista. Nykyisessä rakenteessa on oletettu, että nykyinen palveluverkko pidetään ja kouluja korjataan suunnitelman mukaisesti. Lisäksi Elisenvaaran koululle tehdään korvausinvestointi eli nykyinen rakennuksen purkamisen jälkeen rakennetaan uusi koulurakennus. Rakenneuudistuksen osalta on oletettu, että siirrytään kolmen yhtenäiskoulun malliin. Laskennan oletukset: - investointien poistoaika on 20 vuotta - Elisenvaaran ja Riihikosken kouluinvestoinnit rahoitetaan rahalaitoslainalla, jonka korko on 2 % p.a. ja takaisinmaksuaika 20 vuotta - rakenneuudistuksen yhteydessä Oripään kunta maksaa yläkoulun oppilaista sopimuksen mukaisesti, minkä nettovaikutus on otettu huomioon mallin tuloina 5.1 Nykyinen rakenne investoinnit Vaikka nykyinen rakenne säilytettäisiin, investoinneilta ei vältytä. Olevia koulurakennuksia on peruskorjattava sekä Elisenvaaran huonokuntoinen koulurakennus on korvattava uudisrakennuksella.

15 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 14 (27) Koulujen korjausten kustannusarvioina on käytetty tilaajan toimittamia tietoja seuraavasti: Koulurakennus Kustannusarvio Auvaisten koulu Heikinsuon koulu Kaulanperän koulu Kyrön koulu Mustanojan koulu Yläneen yhtenäiskoulu Yhteensä Taulukko 5. Korjausten kustannusarvio Tilaajalta saatu arvio koulurakennusten kustannuksista perustuu ns. vähimmäistoimenpiteisiin. Mikäli koulurakennusten elinkaarta halutaan pidentää, korjauskustannuksia arvioidaan kertyvän ajan mittaan huomattavasti yllä esitettyä summaa enemmän. Tässä mallissa Elisenvaaran kouluinvestointi toteutettaisiin noin 4800 m2 suuruisena yhteensä 400 yläkoulun ja lukion oppilaalle, jolloin hankintamenona sisältäen arviot purkukustannuksista ja väistötiloista on käytetty 14 miljoonaa euroa. Lisäksi hankintamenoon on lisätty rakennusaikaiset korot. Nykyisen rakenteen edellyttämät investoinnit ja korjaukset sekä niiden poistot ovat seuraavat: Kuva 8. Investoinnit ja poistot 1000 vuosina

16 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 15 (27) Yllä esitetyt investoinnit vaikuttavat kunnan talouteen seuraavasti: Tuloslaskelma Rahoituskulut Poistot Tulosvaikutus Taulukko 6. tulosvaikutus , T Tulosvaikutukset koostuvat rahoituskuluista ja poistoista. Elisenvaaran uudisrakennus toteutetaan vuonna Mallin vuotuinen tulosvaikutus on suurimmillaan 1 miljoonaa euroa vuonna 2021, laskien tarkastelujakson päässä 954 tuhanteen euroon. Kuva 9. Mallin tulosvaikutus 1000 vuosina Koska Elisenvaaran korvausinvestointi rahoitetaan lainalla, vuonna 2020 kunnan lainat kasvavat 14 miljoonalla eurolla.

17 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 16 (27) Kuva 10. Investointien vaikutus kunnan lainakantaan vuosina , T 5.2 Rakenneuudistus investoinnit Rakenneuudistuksen yhteydessä toteutetaan seuraavat investoinnit: - Riihikosken yhtenäiskoulu, vuonna 2018, kustannusarvio 12,5 miljoonaa euroa sisältäen rakennusaikaiset korot - Elisenvaaran koulu, 2020, kustannusarvio 18,18 miljoonaa euroa sisältäen rakennusaikaiset korot - muiden koulujen osalta toteutetaan seuraavat korjaukset tulorahoituksella eli kassasta: o o Yläneen yhtenäiskoulu euroa Kyrön koulu euroa Investoinnit ja niiden poistot toteutuvat seuraavasti: Kuva 11. Investoinnit ja poistot, ennuste Tässä mallissa suuret investoinnit toteutuvat vuosina 2018 ja Poistot kasvavat täyteen määräänsä tuhatta euroa vuonna Investointien vaikutus kunnan talouteen on seuraava:

18 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 17 (27) Tuloslaskelma Tuotot Oripää Ylläpitomenot Rahoituskulut Vaikutus vuosikatteeseen Poistot Tulosvaikutus Taulukko 7. Investointien ja rakenneuudistuksen vaikutus kunnan tuloslaskelmaan 1000 Kuva 12. Investointien vaikutus kunnan talouteen vuosina , T Mallin tuottoihin on laskettu Oripään kunnan maksama pääomavuokra sekä oppilaskohtaisena eränä 4000 euroa, mikä kasvaa asteittain täyteen määräänsä vuonna Yhteistyösopimuksen mukaan Pöytyä saa korvauksena toteutuneet oppilaskohtaiset kustannukset. Tässä ennusteessa arvioitu tulo perustuu olettamaan, jonka mukaan Oripään oppilaat sijoittuvat olemassa oleviin ryhmiin eivätkä siten aiheuta täysimääräistä kustannuslisää. Mallin ylläpitomenot muodostuvat Riihikosken yhtenäiskoulun laajennuksen tilojen aiheuttamista menoista, jotka on arvioitu tasolle 5 euroa/m2/kk. Investointilainoista maksettavat rahoituskulut on laskettu ottaen huomioon lainojen lyhennysohjelma. Poistot on jaksotettu ottaen huomioon investoinnin käyttöönottoajankohta ja poisto-ohjelma.

19 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 18 (27) Investointien tulosvaikutus kasvaa suurimmilleen 2,15 miljoonaa euroa vuonna 2021, jolloin molemmat koulut ovat käytössä. Investointi vaikuttaa kunnan taseeseen seuraavasti: Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat, kassa Vastattavaa Yli/alijäämä Lainat rahalaitoksilta Taulukko 8. Tase-ennuste 1000 Investoinnit ja rakennemuutos vaikuttavat taseessa Pysyviin vastaaviin, Kassaan, Lainoihin rahalaitoksilta sekä Oman pääoman Yli/alijäämään. Vaikutus kunnan taseeseen on suurimmillaan vuonna 2020, jolloin tasearvot sekä Pysyvissä vastaavissa että Lainoissa on korkein. Kuva 12. Rakenneuudistuksen vaikutus tase-erään Lainat rahalaitoksilta vuosina T Investoinnit vaikuttavat kunnan lainakantaan yllä esitetyn kuvan mukaisesti eniten vuonna 2020, jolloin lainakanta kasvaa 29 miljoonalla eurolla.

20 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 19 (27) 6 Miten rakenneuudistus vaikuttaa kunnan talouteen Tässä kappaleessa vertaillaan kappaleessa 4 esitettyjen mallien taloudellisia vaikutuksia. Mallit on nimetty seuraavasti: VE1 eli nykyinen palveluverkko + Elisenvaaran korvausinvestointi VE2 eli rakenneuudistus Kumulatiivisesti mallien investoinnit toteutuvat seuraavasti: Kuva 13. Vaihtoehtojen kumulatiiviset investoinnit , T Vuonna 2020 mallien välinen ero kasvaa suurimmilleen eli 16 miljoonaan euroon. Tulosvaikutus on seuraava: Kuva 14. Vaihtoehtojen vaikutus kunnan tulokseen , T

21 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 20 (27) Kumulatiivinen tulosvaikutus on seuraava: Kuva 15. Vaihtoehtojen vaikutus kunnan tulokseen, kumulatiivinen, 1000 Investointien edellyttämä rahoitus vaikuttaa lainakantaan seuraavasti: Kuva 16. Investointien vaikutus kunnan rahalaitoslainoihin , 1000 Asukaskohtaiseen lainakantaan investoinnit vaikuttavat seuraavasti.

22 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 21 (27) Kuva 17. Investointien vaikutus asukaskohtaiseen lainakantaan VE2 rakennemuutoksen vaikutus kunnan lainakantaan on suurimmillaan vuonna euroa/asukas, VE1 nykyrakenteessa suurimmillaan samana vuonna euroa/asukas. Mallien välinen ero on suurimmillaan siten euroa/asukas. Mallien välinen ero kapenee vuosien mittaan.

23 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 22 (27) 7 Kannattavuuslaskelmat Seuraavassa kuvassa on esitetty edellä kuvattujen vaihtoehtojen tulosvaikutuksen erotus sekä vuotuisena että kumulatiivisena. Kuva 18. Mallien välinen ero vuotuisena ja kumulatiivisena , 1000 Tarkastelujakson alussa VE1 eli nykyrakenteeseen tukeutuva malli olisi VE2 eli rakenneuudistusmallia edullisempi vuosittain 0,8 1,2 miljoonan euron verran. Kumulatiivisesti kymmenen vuoden tarkastelujaksolla VE1 eli nykyrakenne olisi 9,3 miljoonaa euroa VE2 rakennemuutosta edullisempi. 7.1 Nykyisen toimintatavan tehostaminen Miten nykyistä toimintatapaa voisi tehostaa ilman kouluverkkomuutoksia? Kappaleessa on todettu säästökeinoja, joiden avulla voidaan saada kustannussäästöjä. Keinot kohdistuvat voimakkaasti oppilaisiin ja oppimiseen, mistä voi aiheutua ajan mittaan välittömiä ja välillisiä lisäkustannuksia. Kustannussäästöissä tulisi tavoitella ns. rakenteellisia eli pysyviä säästöjä kertaluontoisten erien ja juustohöyläyksen sijaan. Nykyisessä toimintamallissa merkittävien pysyvien säästöjen saavuttaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Luetelluista säästökeinoista valtaosa on taloudelliselta merkitykseltään suhteellisen vähäisiä. Taloudellisesti merkittäviä keinoja voisivat olla henkilöstön lomautukset ja tuntikehysleikkaukset. Lomautuksista saatua taloudellista nettohyötyä pidetään yleisesti ja tosiasiallisesti vähäisenä. Myös tuntikehyksen leikkaamista pidetään juustohöyläyksenä, jonka kohteena ovat oppilaat ja oppiminen. Elisenvaaran koulun huonon kunnon vuoksi sen korvausinvestointi on tässä selvityksessä otettu huomioon pakollisena investointina, mikä osaltaan vaikuttaa VE1:n taloudellisiin vaikutuksiin ja kaventaa mallien välistä talousvaikutusten eroa.

24 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 23 (27) 7.2 Rakenneuudistuksen taloudellinen kannattavuus Rakenneuudistus antaa mahdollisuuden optimoida ja tasoittaa ryhmäkokoja, mikä ei pääsääntöisesti ole mahdollista nykyisen toimintatavan mallissa. Ryhmäkoon ja ryhmien määrän optimointi mahdollistaa muita säästökeinoja, joilla on suuri ja pysyvä taloudellinen vaikutus Käyttökustannuksien säästöpotentiaali Rakenneuudistusmallissa VE2 on mahdollista toteuttaa säästöjä seuraavasti: Säästöpotentiaali Eläköityminen, luokanopettajat Eläköityminen, avustajat Määräaikaiset opettajat Määräaikaiset avustajat Lakkautettavien koulujen kiinteistökulut 50 % Lakkautettavien koulujen hallinto Tukipalvelut merkittävä Säästöpotentiaali yht Taulukko 9. Rakenneuudistuksen säästöpotentiaali, euroina Opettajien ja muun henkilöstön eläköityessä vakansseja ei täytetä. Määräaikaisuuksien päättyessä vakansseja ei täytetä. Tällä hetkellä kunnassa on oppilaita/opettaja on keskimäärin 11,7. Mikäli määräaikainen henkilökunta sekä laskennallinen eläköityminen toteutettaisiin täysimääräisesti, oppilaiden suhde opettajiin olisi kunnassa keskimäärin 14,4. Lakkautettavien koulujen kiinteistökuluista on arvioitu säästettävän 50 %. Lakkautettavien koulujen hallintotehtävien resurssit poistuvat. Säästöpotentiaalia ei ole arvioitu seuraavista toiminnoista: erityisopetus, ateriapalvelut, kuljetus, muu oppilashuolto, kerhot ja ap/ip-toiminta. Säästöpotentiaalilaskennassa ei ole otettu huomioon kuljetuskustannuksia, joiden tilaajalta saatujen tietojen mukaan ennakoidaan vähentyvän rakenneuudistuksen toteutuessa. Edellä esitettyä säästöpotentiaalia vahvistavat lisäksi osaltaan yhtenäiskoulun tarjoamat toiminnalliset hyödyt: - luokanopettajien ja aineenopettajien käyttö - kaksoiskelpoiset opettajat

25 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 24 (27) Investoinnin kannattavuus VE2 vuotuinen menolisäys, keskimäärin säästöpotentiaali, taulukko X tukipalvelusäästöt, kuljetussäästöt merkittävä VE1 laajan kouluverkon korjaukset merkittävä VE2 Rakenneuudistuksen aiheuttamat vuotuiset menot verrattuna nykyrakenteeseen, keskimäärin 1,07 miljoonaa euroa kun uudet kiinteistöt ovat täydessä käytössä Säästöpotentiaali 0,86 milj. euroa vuodessa + tukipalvelusäästöt + kuljetuskustannussäästöt VE1 eli nykyrakenteessa koulurakennuksien peruskorjaukset edellyttävät suurempia panostuksia kuin esitetty minimivaihtoehto, joka on esitetty perusopetuksen kehittämissuunnitelmassa ja käytetty tässä selvityksessä. Tämä seikka pienentää vaihtoehtojen välistä eroa, jolloin VE2 rakenneuudistuksen kannattavuus paranee investoinnin kannattavuus on mahdollisuuksien rajoissa käytetyillä oletuksilla, mikäli säästöpotentiaali ml. tukipalveluiden ja kuljetuskustannusten säästöpotentiaali voidaan realisoida rakennemuutoksen yhteydessä Rahoitus-ja omistusmallien vertailu Tässä kappaleessa on tarkasteltu investoinnin rahoitus- ja omistusmalleja lähinnä kunnan tuloslaskelman, taseen ja rahoituksen näkökulmista. Malli Investointi Rahoitus Tulosvaikutus Suora omistus Tase pysyvät vastaavat Vieras pääoma: rahalaitoslaina Käyttö- ja ylläpitokulut, rahoituskulut, poistot Välillinen omistus (kiinteistöosakeyhtiö) Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallit (JYK) Yksityinen omistus (vuokraus) Pääomasijoitus (Vieras pääoma) Vuokra tai vastike - (Vieras pääoma) Sopimukseen perustuva palvelu- tai leasingmaksu, (rahoituskulut) - - Vuokra, muut kulut sopimuksen mukaan Taseen pysyviin vastaaviin vaikuttavat suora ja välillinen omistus. Kumppanuusmallit ja yksityinen omistus eivät kasvata taseen pysyviä vastaavia.

26 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 25 (27) Rahoituksen eli kunnan lainamäärän hallinnan näkökulmasta investointi omaan taseeseen eli suora omistus aiheuttaa yleensä aina tasevaikutuksia investointilainan muodossa. Välillisessä omistuksessa vieraan pääoman rahoituksen voi ottaa kiinteistöosakeyhtiö omaan taseeseen. Tällöin kunnalle ei tule tasevaikutuksia. Kumppanuusmallissa varsinkin elinkaarimalleissa on tyypillistä läpilainaus, joka kasvattaa kunnan lainakantaa. Kiinteistöleasing-rahoitus ei kasvata kunnan lainakantaa. Yksityinen omistus tapahtuu kokonaisuudessaan kunnan taseen ulkopuolella sekä varojen että velkojen osalta. Kaikki mallit aiheuttavat kunnalle tulosvaikutuksia mutta eri perustein. Suorassa omistuksessa kunta maksaa kulut, rahoituskulut ja kirjaa poistot. Välillisessä omistuksessa yhtiölle syntyy vastaavat erät, mutta se perii kunnalta vuokraa tai vastiketta. Kumppanuusmalleissa maksetaan sopimukseen perustuvaa palvelu- tai leasingmaksua. Yksityisen omistuksen menot maksetaan vuokrana ja muina menoina. Rahoitus- ja omistusmalleista kumppanuusmalleista erityisesti elinkaarimalli edellyttää investoinnilta riittävää euromääräistä suuruutta, vähintään noin 15 miljoonaa euroa. Myös kiinteistöleasing-ratkaisut edellyttävät useiden miljoonien investointia. Pöytyän kunnan uusinvestoinnit ovat riittävän suuria toteutettavaksi kaikilla muilla malleilla paitsi elinkaarimallilla, jonka aiheuttamat hallinto- ja asiantuntijakulut edellyttävät riittävän suurta kokonaisuutta ollakseen kannattava. Sekä kiinteistöleasing-mallin että osittain välillisen omistuksen etuna voidaan pitää investoinnin asemoitumista taseen ulkopuolelle: kunnan lainakanta ei kasva. Myös vuokramallissa on havaittavissa sama ominaisuus.

27 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 26 (27) 8 Loppupäätelmät Vaikka kunnan nykyinen opetuspalveluiden toimintamalli (VE1) pidettäisiin, kunta ei välty mittavilta investoinneilta. Olemassa olevia koulurakennuksia on joka tapauksessa peruskorjattava. Lisäksi Elisenvaaran huonokuntoinen koulurakennus on korvattava uudisrakennuksella. Pitkän aikavälin tarkastelussa nykyrakenne tulee yhä epäedullisemmaksi vaihtoehdoksi, sillä nykyrakenteen toimintaa on vaikea tehostaa opetuksen kärsimättä. Toisin sanoen tehostaminen kohdistuu enemmän opetukseen ja vähemmän seiniin tai tukipalveluihin. Yhtenäiskouluvaihtoehdon (VE2) merkittävänä heikkoutena on toteutettavien investointien suuruus. Suuremmat yksiköt mahdollistavat toiminnan tehostamisen ilman, että opetusryhmäkoot olisivat liian suuria, tai että opetustoiminta siitä liikaa kärsisi. Toteutuessaan vaihtoehto vaatii toiminnan uudelleen organisointia ja päämäärätietoista johtamista. Onnistuessaan vaihtoehto muuttaa opetuspalveluiden järjestämisen rakennetta pysyväisluontoisesti ja on vaikutuksiltaan kustannustehokas ja rakenteellinen. Kuinka suureen investointiin kunnalla on loppujen lopuksi varaa? Molempien vaihtoehtojen investoinnit vaikuttavat kunnan talouteen merkittävästi. Tässä tilanteessa on tärkeää olla tekemättä liian hätiköityjä päätöksiä. Tilasuunnitelmat on hyvä avata uudelleen ja tutkia tehokkaasti toteutettuja tiiviitä rakennushankkeita. Mikäli yhtenäiskouluvaihtoehdon investointia saadaan järkeistettyä, on se pitkällä aikavälillä kannattavin vaihtoehto. Seuraavassa taulukossa on arvioitu nykyisen rakenteen ja rakennemuutoksen mahdollisuuksia ja uhkia: Nykyinen rakenne Mahdollisuudet rakennemuutos on mahdollinen myöhemminkin Uhat rakenteellinen, pysyvä säästöpotentiaali on vähäinen säästöt kohdistuvat pääasiassa oppilaaseen ja oppimiseen (ks. kpl ) ryhmäkokojen optimointi ei onnistu epätasaiset ryhmäkoot tukipalveluiden optimaalinen tuottaminen on vaikeaa Elisenvaaran pienempi investointi voi rajoittaa tulevia muutoksia myöhempi laajennus voi olla kallis vanhat koulurakennukset soveltuvat huonosti uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin vanhojen koulukiinteistöjen kunto ja korjausvaateet paljon ylläpidettävää tilaa

28 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 27 (27) tiloihin kohdistuvat peruskorjaukset estävät myöhempää rakennemuutosta Rakennemuutos rakenteelliset uudistukset tuottavat pysyviä säästöjä uuden opetussuunnitelman hyödyntäminen vähemmän ylläpidettävää ja korjattavaa tilaa Oripään oppilaiden vaikutus toiminnan tehostumiseen ja investoinnin takaisinmaksuun vetovoimatekijä? ylisuuret investoinnit rasittavat kuntataloutta varsinkin kannattamattomat investoinnit säästöpotentiaali jää hyödyntämättä toiminta ei tehostu ylisuuret investoinnit estävät myöhempiä rakennemuutoksia Yhtenäiskouluvaihtoehdossa VE2 investointikustannuksia pienentävänä ratkaisuna voitaisiin ajatella Riihikosken yläkoulun 1-2 luokkalaisten opetuksen järjestämistä Auvaisten koulussa. Tällöin uudisrakennuksen tilatarpeet ja sen myötä investoinnin hankintameno jäisi pienemmäksi,