Husserl. Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta. Edmund. Ensimmäinen kirja Yleinen johdatus puhtaaseen fenomenologiaan

Transkriptio

1 Edmund Husserl Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta Ensimmäinen kirja Yleinen johdatus puhtaaseen fenomenologiaan Suomentanut Markku Lehtinen

2 Koneen säätiö on tukenut teoksen suomennostyötä. Alkuteos Ideen zu einer reinen Phänomenologie und phänomenologischen Philosophie. Erstes Buch. Allgemeine Einführung in die reine Phänomenologie (1913) Kansi: Eeva Louhio Copyright 2017 Suomentaja ja Gaudeamus Helsinki University Press Gaudeamus Oy KL: 11.5 UDK: 14 ISBN Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja OÜ, Tallinna 2017

3 Sisällys Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta Johdanto Ensimmäinen kirja Yleinen johdatus puhtaaseen fenomenologiaan Ensimmäinen jakso OLEMUS JA OLEMUSTIETO Ensimmäinen luku Tosiasia ja olemus 1. Luonnollinen tieto ja kokemus Tosiasia. Tosiasian ja olemuksen erottamattomuus Olemuksen näkeminen ja yksittäinen intuitio Olemuksen näkeminen ja mielikuvitus. Olemustiedon riippumattomuus tosiasiatiedosta Olemuksia koskevat arvostelmat ja eideettisesti yleispätevät arvostelmat Joitain peruskäsitteitä. Yleisyys ja välttämättömyys Tosiasiatieteet ja olemustieteet Tosiasiatieteen ja olemustieteen väliset riippuvuussuhteet Alue ja alueellinen eidetiikka Alue ja kategoria. Analyyttinen alue ja sen kategoriat

4 11. Syntaktiset kohteudet ja perimmäiset substraatit. Syntaktiset kategoriat Suku ja laji Generalisointi ja formalisointi Substraatin kategoriat. Substraattiolemus ja tode ti Itsenäiset ja epäitsenäiset kohteet. Konkreetio ja yksilö Alue ja kategoria asiasisältöisen piirissä. Synteettiset tiedot a priori Loogisten tarkastelujen lopputulos Toinen luku Naturalistiset virhetulkinnat 18. Johdatus kriittisiin keskusteluihin Kokemuksen ja originaarisesti antavien aktien empiristinen samastaminen Empirismi skeptisisminä Epäselvyyksiä idealistisella puolella Syytös platonistisesta realismista. Olemus ja käsite Ideaation spontaanius. Olemus ja kuvitelma Periaatteiden periaate Käytännön positivisti luonnontutkijana, reflektoiva luonnontutkija positivistina Dogmaattisesti asennoituvat tieteet ja filosofisesti asennoituvat tieteet.. 56 Toinen jakso PERUSTAVIA FENOMENOLOGISIA TARKASTELUJA Ensimmäinen luku Luonnollisen asenteen teesi ja sen irtikytkentä 27. Luonnollisen asenteen maailma: minä ja minun ympäristöni Cogito. Luonnollinen ympäristöni ja ideaaliset ympäristöt Toiset minä-subjektit ja intersubjektiivinen luonnollinen maailma Luonnollisen asenteen yleisteesi Luonnollisen teesin radikaali muutos. Irtikytkentä, sulkeistaminen Fenomenologinen epokhē

5 Toinen luku Tietoisuus ja luonnollinen todellisuus 33. Puhtaan tai transsendentaalisen tietoisuuden ennakoiva tulkinta fenomenologiseksi jäännökseksi Tietoisuuden olemus teemana Cogito aktina. Ei-aktuaalisuuden modifikaatio Intentionaalinen elämys. Elämys ylipäätään Puhtaan minän suuntautuneisuus cogitossa ja tavoittava huomioiminen Aktien reflektointia. Immanentit ja transsendentit havainnot Tietoisuus ja luonnollinen todellisuus. Naiivin ihmisen käsitys Ensisijaiset ja toissijaiset kvaliteetit. Kouraantuntuvana annettu olio pelkkänä ilmentymänä fysikaalisesti todesta Havainnon reaalit osatekijät ja sen transsendentti objekti Oleminen tietoisuutena ja oleminen reaalisuutena. Periaatteellinen ero intuitioissa Erään periaatteellisen erehdyksen selvittäminen Transsendentin pelkkä fenomenaalinen oleminen, immanentin absoluuttinen oleminen Havaitsematon elämys, havaitsematon reaalisuus Immanentin havainnon epäilemättömyys, transsendentin havainnon epäiltävyys Kolmas luku Puhtaan tietoisuuden alue 47. Luonnollinen maailma tietoisuuden korrelaattina Maailmamme ulkopuolisen maailman looginen mahdollisuus ja asiallinen järjenvastaisuus Absoluuttinen tietoisuus jäännöksenä maailman tuhoutumisesta Fenomenologinen asenne ja puhdas tietoisuus fenomenologian kenttänä Transsendentaalisten ennakkotarkastelujen merkitys Täydennyksiä. Fysikaalinen olio ja ilmentymien tuntematon syy Elolliset olennot ja psykologinen tietoisuus Jatkoa. Transsendentti psykologinen elämys on satunnainen ja suhteellinen, transsendentaalinen elämys välttämätön ja absoluuttinen

6 55. Johtopäätös. Kaikki reaalisuus on olevaa mielenannon ansiosta. Tämä ei ole subjektiivista idealismia Neljäs luku Fenomenologiset reduktiot 56. Kysymys fenomenologisen reduktion laajuudesta. Luonnon- ja hengentieteet Kysymys puhtaan minän irtikytkennästä Jumalan transsendenssi on kytketty irti Eideettisen transsendenssi. Puhtaan logiikan irtikytkentä mathesis universaliksena Materiaalisten eideettisten tieteiden irtikytkentä Fenomenologisten reduktioiden systematiikan metodologinen merkitys Tietoteoreettisia ennakointeja. Dogmaattinen ja fenomenologinen asenne Kolmas jakso PUHTAAN FENOMENOLOGIAN METODIIKKA JA ONGELMAKENTTÄ Ensimmäinen luku Metodisia ennakkopohdintoja 63. Metodisten pohdintojen erityismerkitys fenomenologialle Fenomenologin itsensä irtikytkentä Fenomenologian itseensäviittaavuus Selvästi annetulle uskollinen ilmaisu. Yksiselitteiset termit Selventämisen metodi. Annettuuden läheisyys ja annettuuden etäisyys Selvyyden aidot ja epäaidot asteet. Normaalin selventämisen olemus Olemusten täydellisen selvän tavoittamisen metodi Havainnon tehtävä olemusten selventämisen metodissa. Vapaan mielikuvituksen ensisijaisuus Elämysten kuvailevan eidetiikan mahdollisuuden ongelma Konkreettiset, abstraktit ja matemaattiset olemustieteet Soveltaminen fenomenologian ongelmaan. Kuvailu ja eksakti määrittäminen

7 74. Kuvailevat tieteet ja eksaktit tieteet Fenomenologia puhtaiden elämysten kuvailevana olemusoppina Toinen luku Puhtaan tietoisuuden yleiset rakenteet 76. Jatkotutkimusten teema Reflektointi elämysten piirin perusominaisuutena. Tutkimuksia reflektoinnista Elämysten reflektoinnin fenomenologinen tutkimus Kriittinen ekskursio. Fenomenologia ja itsehavainnoinnin vaikeudet Elämysten suhde puhtaaseen minään Fenomenologinen aika ja aikatietoisuus Jatkoa. Elämysten kolminkertainen horisontti, joka on samalla elämysten reflektoinnin horisontti Elämysvirran tavoittaminen ideana Intentionaalisuus fenomenologisena pääteemana Sensuaalinen hylē, intentionaalinen morfē Funktionaaliset ongelmat Kolmas luku Noesis ja noema 87. Alustavia huomautuksia Elämyksen reaalit ja intentionaaliset osatekijät. Noema Noemaattiset lausumat ja todellisuutta koskevat lausumat. Noema psykologisen piirissä Noemaattinen mieli sekä immanenttien ja todellisten objektien erottelu Soveltaminen intentionaalisuuden laajimpaan piiriin Tarkkaavaisuuden muutokset noeettiselta ja noemaattiselta kannalta Siirtymä tietoisuuden ylempien piirien noeettis-noemaattisiin rakenteisiin Noesis ja noema arvostelmien alueella Vastaavat erottelut tunteen ja tahdon piireissä Siirtymä seuraaviin lukuihin. Loppuhuomautuksia

8 Neljäs luku Noeettis-noemaattisten rakenteiden ongelmista 97. Hyleettiset ja noeettiset momentit elämysten reaaleina, noemaattiset ei-reaaleina momentteina Noeman olemistapa. Noesisten muoto-oppi. Noemien muoto-oppi Noemaattinen ydin ja sen luonteenomaisuudet nykyisenä kohtaamisen ja nykyistämisen piirissä Mielteiden tasojen muodostumisen olemuksellisia lainomaisuuksia noesiksessa ja noemassa Tasojen luonteenomaisuuksia. Erilaisia reflektointeja Siirtymä luonnehdintojen uusiin ulottuvuuksiin Uskomuksen luonteenomaisuudet ja olemisen luonteenomaisuudet Doksiset modaalisuudet modifikaatioina Uskomuksen modaalisuus uskomuksena, olemisen modaalisuus olemisena Myöntäminen ja kieltäminen sekä niiden noemaattiset korrelaatit Iteroidut modifikaatiot Noemaattiset luonteenomaisuudet eivät ole reflektoinnin määritteitä Neutraalisuusmodifikaatio Neutralisoitu tietoisuus ja järjen tuomiovalta. Otaksuminen Neutraalisuusmodifikaatio ja mielikuvitus Mielikuvitusmodifikaatioiden iteroitavuus. Neutraalisuusmodifikaatioiden iteroimattomuus Aktuaalinen ja potentiaalinen asettaminen Lisää teesin potentiaalisuudesta ja neutraalisuusmodifikaatiosta Sovellutuksia. Aktin laajennettu käsite. Aktien toteuttaminen ja aktien viriäminen Siirtymä uusiin analyyseihin. Pohjustetut noesikset ja niiden noemaattiset korrelaatit Pohjustetut teesit ja oppi neutraalisuuden modifikaatioista johtopäätöksineen. Teesin yleinen käsite Tietoisuuden synteesit. Syntaktiset muodot Polyteettisten aktien muuttaminen monoteettisiksi Positionaalisuus ja neutraalisuus synteesien piirissä Doksiset synteesit tunteen ja tahdon piireissä Artikuloitujen synteesien modukset. Teema Epämääräisyys ja tarkkuus synteettisten aktien moduksina

9 124. Logoksen noeettis-noemaattinen kerros. Merkitseminen ja merkitys Toteuttamisen modaalisuudet loogisen ilmaisun piirissä ja selventämisen metodi Ilmaisun täydellisyys ja yleisyys Arvostelman ilmaisu ja tunnenoemien ilmaisu Neljäs jakso JÄRKI JA TODELLISUUS Ensimmäinen luku Noemaattinen mieli ja suhde kohteeseen 128. Johdanto Sisältö ja kohde ; sisältö mielenä Noemaattisen mielen olemuksen rajaaminen Kohde, määritettävä X noemaattisessa mielessä Ydin mielenä, joka on täyteyden moduksessa Noemaattinen lause. Teettiset ja synteettiset lauseet. Mielteiden alueelle kuuluvat lauseet Apofanttinen muoto-oppi Kohde ja tietoisuus. Siirtymä järjen fenomenologiaan Toinen luku Järjen fenomenologia 136. Järkitietoisuuden ensimmäinen perusmuoto: originaarisesti antava näkeminen Evidenssi ja ilmeisyys. Originaarinen ja puhdas assertorinen ja apodiktinen evidenssi Adekvaatti ja epäadekvaatti evidenssi Kaikkien järjen lajien punoutuminen toisiinsa. Teoreettinen, aksiologinen ja praktinen totuus Vahvistaminen. Oikeuttaminen ilman evidenssiä. Positionaalisen ja neutraalin ilmeisyyden samanarvoisuus Välitön ja välillinen järkiperäinen asettamus. Välillinen evidenssi Järkiperäinen teesi ja oleminen Olion adekvaatti annettuus ideana kantilaisessa mielessä

10 144. Todellisuus ja originaarisesti antava tietoisuus: lopullisia määrityksiä Kriittisiä huomautuksia evidenssin fenomenologiasta Kolmas luku Järjenteorian ongelmakentän yleisyyden tasot 146. Yleisimmän tason ongelmat Ongelmien haaraumat. Formaali logiikka, aksiologia ja praksiologia Formaalin ontologian järjenteoreettisia ongelmia Alueellisten ontologioiden järjenteoreettiset ongelmat. Fenomenologisen konstituution ongelma Jatkoa. Olion alue transsendentaalisena johtolankana Olion transsendentaalisen konstituution kerroksia. Täydennyksiä Transsendentaalisen konstituution ongelman soveltaminen muille alueille Transsendentaalisen ongelman täysi laajuus. Tutkimusten jäsentely Jälkisanat Suomentajalta Kirjallisuutta Sanasto