Laulajan ääni ja ilmaisu
|
|
- Oskari Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laulajan ääni ja ilmaisu Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto Laulupedagogit ry:n valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere
2 Taustaa Väitöskirja ilmestynyt 2012: Laulajan ääni ja ilmaisu Kehollinen lähestymistapa laulajan kuuntelemiseen, esimerkkinä Björk Tällä hetkellä tekeillä tutkimus: Aistiva, soiva keho Kehotietoisuuden kehittäminen ihmisen ääni-ilmaisussa Kursseja ja koulutuksia vuodesta 2001: mm. äänenhuoltoa laulun harrastajille, kevyen musiikin laulu, rentouttava ääni, improvisaatiota ihmisäänellä, keho- ja äänitietoisuus Omaa musiikkia taiteilijanimellä Aava uusikuu
3 Fysiologinen ja kokemuksellinen keho Fysiologinen keho: Lääketieteen määrittelemä keho Koostuu lihaksista, luista, elimistä Kokemuksellinen keho: Keho sellaisena kuin se ilmenee ihmisen omassa kokemuksessa Koostuu havainnoista, kehon tuntemuksista, tunteista Fenomenologia Fysiologinen ja kokemuksellinen keho eivät vastaa yksi yhteen toisiaan. Fysiologinen keho on saanut viime aikoihin asti enemmän huomiota osakseen. Tutkimus on keskittynyt fysiologiseen kehoon.
4 Egotietoisuus ja kehotietoisuus Käsitteet ovat peräisin filosofi Timo Klemolalta (2005) Kehotietoisuus -käsite ollut laajemminkin käytössä tutkimuksessa. Egotietoisuus ajattelu, muisteleminen, suunnitteleminen Kehotietoisuus kehon sisäisyyden aistiminen, läsnä oleminen, oman kehon kokeminen ja omalla keholla kokeminen Egotietoisuus ja kehotietoisuus ovat jatkumo, eivät toisistaan täysin erillisiä. Toiset voivat olla kehotietoisuudeltaan herkempiä kuin toiset. Kehotietoisuutta voi harjoittaa. Kehotietoisuutta harjoittamalla voi oppia pois haitallisista kehollisista toimintamalleista (Shusterman).
5 Egotietoisuudesta kehotietoisuuteen (Klemola 2005, Tarvainen 2012)
6 Kehon kuunteleminen Kehon kuunteleminenon kehosta, tunteista, tuntemuksista jne. tietoiseksi tulemista, kehotietoisuuden avaamista. Kehotietoisuutta voi kehittää kehoa kuuntelemalla. Kehon unohtaminentapahtuu helposti, kun askartelemme ajatusten ja asioiden parissa. Emme edes huomaa kehoa. Egotietoisuuden alueelle siirtyminen. Kehon ylittäminenon sitä, että kehoa pakotetaan ja yritetään se saada väkisin ylittämään rajansa. (Klemola 2005, Tarvainen 2012)
7 Proprioseptiikka Proprioseptiset aistit Näiden avulla voimme aistia kehomme sisätilan, nivelten liikkeet, lihasten jännitystilat jne. mm. tasapaino-, liike-ja asentoaistit Proprioseptinen tietoisuus(kehotietoisuus) Jos voisimme sulkea ulkoiset aistimme, eli näkö-, kuulo-, haju-, maku-ja ihon tuntoaistin, jäljelle jäisi proprioseptinen tietoisuus. Proprioseptinen tietoisuus on herkkä myös kehon ulkopuolisten objektien aistimisessa (esim. äänet). Proprioseptinen informaatio Proprioseptiset aistit tuottavat paljon informaatiota. Emme ole siitä kaikesta tietoisia. (Klemola 2005)
8 Keho ja tietoisuuden eri tasot
9 Ääni ja ilmaisu Olen erottanut äänen ja ilmaisun kahdeksi eri tarkastelun tasoksi. Ääni fysiologisen kehon liikkeiden tuottamana värähtelynä (värähtelytaajuus / sävelkorkeus, äänenväri, äänenlaadut jne.) Ilmaisu vitaaliaffektisena, erilaisten liikelaatujen virtauksena (puristuminen, käpertyminen, laajeneminen, liukuminen, avautuminen ) Ääntä aistitaan korvapainotteisesti kuuntelemalla (akustisauditiivinen kuulokulma). Ilmaisua aistitaan koko keholla kuunnellen ja eläytyen (kehollis-kokemuksellinen tuntokulma). (Tarvainen 2012)
10 Vitaaliaffektit Kehityspsykologi Daniel N. Stern (1985, 2010) Kokemuksen dynaamisia ja kineettisiä laatuja, jotka liittyvät siihen miten kehollinen toiminta on suoritettu Voidaan kuvailla metaforisten luonnehdintojen avulla (esim. syöksyvä, räjähtävä, purkautuva, hiipuva, aaltoileva, kiihtyvä, kurkotteleva, ohikiitävä, tunnusteleva ) Jokaisen liikkeen, tunteen ja äänen taustalla on vitaaliaffektit, jotka antavat niille luonteenomaisen laadun. Elossa olemisen tuntu, kehon jatkuva liike Laulaja voi hienovirittää laulamistaan vitaaliaffektein luomalla erilaisia nyansseja esitykseensä. Sternin mukaan taiteellinen esitys eroaa teknisestä siinä, että taiteellisessa esityksessä kirjoitetut nuotit tai tanssiaskeleet on hienoviritetty vitaaliaffektein.
11 Laulajan ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan kehon kokemuksessa. Laulaja ilmaisu voi liikuttaa kuuntelijaa. Laulajan ilmaisun sisältö muodostuu vitaaliaffektisista liikelaaduista. Laulajan musiikillinen ilmaisu on virtauksellista. Liike ja dynaamisuus. Musiikki koetaan ajassa. Laulajan ilmaisun sisältö välittyy kuuntelijalle musiikillisten äänten välityksellä. Minkä tyyppisin ilmaisullisin liikkein laulaja on äänen tuottanut. Ilmaisu ei kuitenkaan ole selitettävissä tyhjentävästi vain ääntä kuvailemalla. Kyse on kahdesta erilaisesta kokemisen tavasta (auditiivisesta ja proprioseptisesta), jotka tuottavat tietoa ja ymmärrystä eri tavoin. (Tarvainen 2012)
12 Esimerkki ilmaisusta: Björk Empaattinen kuunteleminen (Tarvainen 2012)
13 Esimerkki äänestä: Björk Analyyttinen kuunteleminen (Tarvainen 2012)
14 Esimerkki äänestä: Björk Analyyttinen kuunteleminen (Tarvainen 2012)
15 Esimerkki ilmaisusta ja äänestä: Björk Empaattisen ja analyyttisen kuuntelun yhteenveto (Tarvainen 2012)
16 Empaattisen ja analyyttisen lähestymistavan eroja (Tarvainen 2012)
17 (Tarvainen 2012)
18 (Tarvainen 2012)
19 Empaattinen ja analyyttinen lähestymistapa laulun harjoittelemisessa Tietoinen liike ja ääni / mekaaniset toistot Sisäisten esteiden kohtaaminen ja purkaminen / ulkoisen ihanteen tavoittelu Keskittyminen ilmaisuun / keskittyminen ääneen Läsnäolokeskeisyys (lähtökohtatilanteen tunnistaminen ja hyväksyminen) / tavoitekeskeisyys (lähtökohtatilanteen sivuuttaminen?) Kehon kuunteleminen / kehon unohtaminen tai ylittäminen Fokus kehon, äänen ja tunteiden aistimisessa (läsnäolo) / fokus teknisessä suorittamisessa (pyrkiminen) Asenne: Olen elävä, aistiva, soiva kokonaisuus. / Yritän saada kehoni tottelemaan mieleni käskyjä.
20 Empaattisen lähestymistavan haasteet ja hyödyt Haasteet: Vaatii aikaa ja usein pysyvää asennemuutosta suhteessa kehoon. Vaatii keskittymisen ja läsnäolon kyvyn kehittämistä ja pitkäjänteisyyttä. Ei ole olemassa yksinkertaisia keinoja, joilla saada aikaan nopeita muutoksia. Hyödyt: Vaikutukset ovat pysyviä. Muutokset vaikuttavat koko hyvinvointiin. Kuuntelevan asenteen omaksuminen syventää oppimiskokemuksia myös muilla elämän osa-alueilla.
21 Kehon tarkkailemisen haittoja Kriittinen tarkkailu haittaa hienomotoriikan toimintaa (HS ). JerzyGrotowski: Kehon tarkkailu on jo sinällään sen kontrollointia. Tarkkailu on puuttumista äänijärjestelmän toimintaan. Äänen mekaanisuus, automaattisuus Kontrolloinnin ja tarkkailun sijaan harjoittelussa tulisi käyttää eläviä assosiaatioita.
22 Tarkkaileminen vai tietoiseksi tuleminen? Tarkkaileminen: kriittistä, muutokseen pyrkivää, eihyväksyvää Tietoiseksi tuleminen: neutraalia, silleen jättävää (vrt. fenomenologia), hyväksyvää, spontaanin muutoksen sallivaa Fysiologisen kehon tarkkailu vs. kokemuksellisen kehon aistimuksista, affekteista, impulsseista tietoiseksi tuleminen
23 Fenomenologisia menetelmiä äänentuotossa Silleen jättäminen: esim. ei lähdetä itse korjaamaan epäkohtia vaan jäädään aistimaan ja kuulostellaan mitä tapahtuu Reduktio eli sulkeistaminen: esim. sulkeistetaanäänentuotosta pois kielen ja musiikin esteettiset ja kommunikatiiviset vaatimukset Silleen jättäminen ja sulkeistaminen vievät meidät kohti improvisoitua, vapaata ääntä
24
25 Improvisoitu vapaa ääni Tämä kenttä käsittää kaikki mahdolliset äänet, joita ihminen voi tuottaa. Improvisoidun vapaan äänen rooli tutkimuksessa Kehotietoisuutta avaava menetelmä Dikotomioiden kokemuksellinen purkamisen väline (esim. mieli/keho, sisäpuoli/ulkopuoli) Puheen ja laulun rajapintojen kehollis-kokemuksellisen tarkastelun väline Kenttä, jolla hämäryys, määrittelemättömyys ja outous on sallittua Kokemisen alue, josta voidaan sulkeistaapois esteettisten normien ja tietyllä tavalla tekemisen vaatimukset
26 Improvisoitu vapaa ääni voi: Aktivoida vitaaliaffekteja ja läsnähetkiä(stern) Luoda flow-kokemuksia(csíkszentmihályi, Newsome) Vapauttaa semioottista materiaalia ääneen ja tuoda sitä näin myös tietoisuuteen (Kristeva) Vahvistaa kehotietoisuutta ja hiljentää egotietoisuutta (Klemola) Improvisoitua vapaata ääntä tehdessä tietoisuus voi siirtyä: äänten tekemisestä > äänessä olemiseen (Stubley) tilassa tai ympäristössä olemisesta > olemiseen yhtä ympäristön kanssa ajallisesta kokemisesta > ajattomaan kokemukseen
27 Oma ääni voimautumisenvälineenä Yksi pitkäaikaisista haaveistani on ollut huutaa niin kovaa kuin vain lähtee. Huutaa ulos kaikkia takertuneita tunteita. Mutta huutaminen ja kova ääni ovat olleet itselleni jotenkin epäsopivaa, outoa, epähyväksyttävää ei minua. Olen toivonut tilaisuutta tehdä se oikeassa kontekstissa. [ ] No, kurssilla kun ei äännelty tietoisesti [ääneen keskittyen], tulikin jotain muuta, jotain paljon parempaa. Kova ääni ei tuntunut huutamiselta yhtään. Ja vaikka tunsinkin sen tullessa hyvin voimakkaita tuntemuksia ja liikettä itsessäni, [ ] ei se tuntunut miltään "tuskanhuudolta". Tunsin, että äänessä on jotain todella "minua", jotain sellaista, jota minä olen, josta minä kumpuan vahvuutta, voimaa, rauhallista ja päättäväistä. Kokemus oli todella voimauttava, sellainen oivallus, jota ei oikeastaan voi toiselle sanoin kertoa. Ehkä siinä oli jotain arkkityyppistä, sillä se tuntui todella tulevan jostain syvältä. (Oppilas, Improvisaatiota ihmisäänellä -kurssi )
28 Kohti muotoja ja rakenteita Improvisoitu vapaa ääni on ikään kuin kehittynyttä jokeltelua, jossa opitaan aistimaan uudestaan kehonliikkeiden, affektien ja äänen yhteys (vrt. Stern). Improvisoidusta äänestä siirrytään vähitellen kohti muotoja ja rakenteita: äänteet > tavut > sanat. Äänen vapaasta liikkeestä > kohti melodioiden aihioita ja kokonaisia melodiakulkuja. Opettajan ääni voi ohjata aluksi. Aina kun tuntuma kehoon katoaa, palataan etsimään se siirtymällä takaisin vapaaseen ääneen. Kun tuntuma kehoon on vakiintunut, voi tällä samalla tuntumalla laulaa myös lauluja, asteikkoja jne. Näin harjoitetaan äänen ja tekniikan lisäksi samalla aina myös ilmaisua.
29 Kiitos!
Keho ja ääni. Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto Sibelius-Akatemia
Keho ja ääni Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 3.5.2013 Sibelius-Akatemia Taustaa Väitöskirja, ilmestynyt 2012: Laulajan ääni ja ilmaisu Kehollinen lähestymistapa laulajan kuuntelemiseen,
LisätiedotIhmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan
LisätiedotKehotietoisuutta äänellä improvisoiden
Kehotietoisuutta äänellä improvisoiden Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto Laulupedagogit ry:n koulutuspäivät 11.-12.2.2017 Helsinki Background by Kjpargeter/ Freepik Taustaa Väitöskirja
LisätiedotLaulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus
Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen
LisätiedotAnne Tarvainen Kehotietoisuus ja laulajan ilmaisu
Tarvainen, Anne (2016) Kehotietoisuus ja laulajan ilmaisu. Laulupedagogi 2016, 27 33. www.annetarvainen.fi/dokumentit/kehotietoisuus_ja_laulajan_ilmaisu_artikkeli_2016.pdf Anne Tarvainen Kehotietoisuus
LisätiedotSoomaestetiikka. Kehon sisäisen kokemuksen esteettisiä mahdollisuuksia kartoittamassa
Soomaestetiikka Kehon sisäisen kokemuksen esteettisiä mahdollisuuksia kartoittamassa FT Anne Tarvainen Tampereen yliopisto Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.
LisätiedotMuodot, impulssit ja tietoisuus laulajan toiminnassa
Muodot, impulssit ja tietoisuus laulajan toiminnassa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 16.4.2015, Suomen musiikintutkijoiden 19. symposium, Tampere JerzyGrotowski 1933-1999 Puolalainen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotAistimellinen maisema. Kaupungin puutarhureiden vuosipäivät Forssa 2019 Laura Seesmeri
Aistimellinen maisema Kaupungin puutarhureiden vuosipäivät Forssa 2019 Laura Seesmeri laura.seesmeri@utu.fi Mikä maisema? Maisemassa on kyse: Ihmisen ja luonnon suhteesta Menneisyyden ja nykyisyyden suhteesta
LisätiedotVALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6
VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan
LisätiedotKehollinen oppiminen. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila
Kehollinen oppiminen Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Teoreettisia ja filosofisia lähtökohtia Holistinen ihmiskäsitys Situationaalinen oppimiskäsitys Yhteisöllisyys, dialogisuus
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotANNE TARVAINEN LAULAJAN ÄÄNI JA ILMAISU. Kehollinen lähestymistapa laulajan kuuntelemiseen, esimerkkinä Björk
ANNE TARVAINEN LAULAJAN ÄÄNI JA ILMAISU Kehollinen lähestymistapa laulajan kuuntelemiseen, esimerkkinä Björk AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön
LisätiedotTerve Tanssi! - yhteisötanssihanke
Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).
Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotVoimauttava ja tiedostava johtajuus
Voimauttava ja tiedostava johtajuus Syksy 2012 1. lähijakso Monica Åberg Kova vs. Pehmeä? Objektiivisuus Asiallisuus Johdonmukaisuus Järki Luotettavuus Sääntöjen kunnioitus Vakaus Subjektiivisuus Tunteet
LisätiedotHAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö
1 HAMSA-Meditaatio-ohjaajakoulutus Opetuksen sisältö Perinteinen opetusmenetelmä Lähiopetusjaksojen aika on rajallinen joten tämän vuoksi HAMSA-Meditaatioohjaajakoulutuksessa on vain tarvittava määrä teoreettista
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotMindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi
Kohti lasta - Pohjoisen Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen päivät 1. 2.11.2018 Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja 1.11.2018 Minna Maksniemi Minne tahansa menetkin,
LisätiedotÄänellisen minän muotoutuminen Björkin kappaleessa Undo
Between me and myself Äänellisen minän muotoutuminen Björkin kappaleessa Undo Anne Tarvainen Vuonna 2001 ilmestyneellä Vespertine-levyllä Björk laulaa: You re trying too hard. Surrender. Give yourself
LisätiedotElämyksestä analyysiin: Laulajan ilmaisun kuuntelemisen kehollisia ja liikkeellisiä ulottuvuuksia
Elämyksestä analyysiin: Laulajan ilmaisun kuuntelemisen kehollisia ja liikkeellisiä ulottuvuuksia Anne Tarvainen Kuuntelen junassa musiikkia. Kaikki asettuu paikoilleen. Radan varren sähköpylväät kulkevat
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotDialoginen oppiminen ja ohjaus
Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
LisätiedotMusiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.
Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten
LisätiedotMUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn
MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.
Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotHuittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1
Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma 13.6.2018 Liite 1 HUITTISTEN MUSIIKKIOPISTON MUSIIKIN PERUSOPINTOJEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET TAVOITEALUEITTAIN EKAT SÄVELET myönteisten tunnekokemusten saaminen
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
Lisätiedotkehotietoisuuden esteettiset mahdollisuudet ihmisen äänenkäytössä ja kuuntelemisessa
Vokaalinen soomaestetiikka: kehotietoisuuden esteettiset mahdollisuudet ihmisen äänenkäytössä ja kuuntelemisessa Keho ja sen aistimukset ovat olennainen osa äänentuoton ja kuuntelemisen kokemusta. Keho
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotTietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact
Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default
LisätiedotDialogisia menetelmiä uraohjaukseen
Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
LisätiedotHyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle
Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen
LisätiedotItse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotTampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma
Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien 7.-9. opetussuunnitelma 7-9-luokkien kursivoidut lisätään valtakunnallisen OPS:n tavoitteiden perään Oppiaineen tehtävä Vuosiluokkien 7-9 painotetussa musiikinopetuksessa
LisätiedotKEHON JA MIELEN TYTÄR
KEHON JA MIELEN TYTÄR Energian kokemus ja sen liikkeellinen ilmaisu Terhi Pursiainen Taidekasvatuksen pro gradu -tutkielma Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2015 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotKilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen
Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen 29.8.2017 26.11.2017 Laura Koivusalo Koulutuksen sisältö Virittäytyminen Kilpailemisen taito Harjoite: Kilpailunkulun suunnitelma Kilpailemisen osataidot Keskittymisen
LisätiedotHENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka
HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää
LisätiedotMitä eroa on kehotietoisuudella ja käsitteellisellä tietoisuudella?
Mitä eroa on kehotietoisuudella ja käsitteellisellä tietoisuudella? Kehotietoisuus tarkoittaa, että avaat aistejasi tässä hetkessä ja huomaat, minkälaisia tunteita ja tuntemuksia kehossasi tapahtuu juuri
LisätiedotTanssinopetuksen tavoitteita ja sisältöjä syvennetään vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.
TANSSIN PAINOTUSOPETUS 7.-9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Tanssinopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua. Yleisenä tavoitteena on, että oppilas oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan omaa
LisätiedotPOP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
POP/JAZZ LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotHidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa
KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta
LisätiedotKLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotPORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009
PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotItsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R
Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKehollista oppimista, tanssia koulupäiviin
Kaisa Hahl / Kruununhaan yläaste, Helsinki Katri Nirhamo/ Pääskyvuoren alakoulu, Turku 18.3. 2010 Kannanotto tuntijako-työryhmälle Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin TANSSITAIDE VALTAKUNNALLISEN
LisätiedotHAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo
HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotLapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Itsearvioinnin, ryhmätyöskentelyn ja suunnittelun tueksi Ryhmävasu tehdään kauden alussa ja sitä arvioidaan vähintään kaksi kertaa toimikauden aikana; vuoden
LisätiedotESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS
1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen
LisätiedotLäsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach
Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotNäkökulmista käytäntöön
Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat
LisätiedotAuron Liikuntapalvelut
Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotTyönilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi
Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista
LisätiedotSisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25
Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen
LisätiedotLukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...
Sisällys Lukijalle... 11 Osa 1 Itsetunnon kehittäminen itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja oppimalla Itsetuntoa vahvistamassa...15 Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16
LisätiedotKokemuksia erilaisille oppijoille suunnattujen harrasteryhmien toiminnasta. Harrastajien ja heidän perheidensä tarpeiden ja toiveiden huomioiminen
Kokemuksia erilaisille oppijoille suunnattujen harrasteryhmien toiminnasta. Harrastajien ja heidän perheidensä tarpeiden ja toiveiden huomioiminen Marika Kivilehto, vapaa-ajan &vapaaehtoistyön koordinaattori,
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotKanteleen vapaa säestys
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotTiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset
Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset Unijoogakurssi 12.2.2008 Olli Erjanti, FM 12.2.2008 Unijooga (c) Olli Erjanti 2008 1 Tiibetiläinen unijooga "Tarkastele unikokemustasi huomataksesi oletko todella
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotSisällys. Lukijalle... 11
Sisällys Lukijalle... 11 Jännitys vaarallinen vihollinen vai kesytettävissä oleva kumppani? Kun jännittää...16 Päiväkodissa...16 Eskarissa...18 Koulun alkaessa... 20 Koulussa...21 Nuoruusiässä... 23 Mitä
LisätiedotLISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi
LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia
LisätiedotOppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk)
Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk) Opettajan uranaikaisen arviointiosaamisen kehittyminen koulutusosio 2 Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@viikinnormaalikoulu.fi
LisätiedotHavainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi
Havainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna Turku Lokakuu 2014 7.10.2014 1 Parikeskustelu Havainnoitavien ryhmien kuvailu Tutustumaan havainnoitavaan ryhmään?
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)
Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1)
Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Opetetaan jollekulle uusi rytmi käyttämällä ääniä, joita voidaan tehdä suulla ja vartalolla. Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme
Lisätiedot