Raahen kaupungin nuorisolautakunnan toimintakertomus 2016

Transkriptio

1 Raahen kaupungin nuorisolautakunnan toimintakertomus 2016 nuorisolautakunta

2 Raahen kaupunki Tehtävän nimi (toimielin/tulosalue): Nuorisolautakunta Vastuuhenkilö: Ari Pietarinen Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Raahen nuorisotoimi huolehtii nuorisolain toteuttamisesta Raahen kaupungissa. Nuorisotoimi vastaa nuorisotyön peruspalveluiden järjestämisestä, koordinoinnista ja kehittämisestä. Se edistää yhteistyössä muiden kasvattajatahojen kanssa raahelaisten nuorten sosiaalista vahvistumista sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Toimintamuotoina ovat nuorisotilatoiminta, nuorisovaltuuston ja muun osallisuutta edistävän toiminnan tukeminen, nuorisotiedotus, järjestötyö, kulttuurinen ja liikunnallinen nuorisotyö, ehkäisevä ja erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta sekä muut paikallisiin tarpeisiin soveltuvat toimintamuodot. Suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Nuorten hyvinvoinnin, aktiivisuuden ja osallisuuden edistäminen 2. Toimintakulttuurin ja edellytysten (henkilöstö, tilat, menetelmät, käyttötalous) jatkuva parantaminen 3. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja tehostettu koulutus- ym. palveluihin ohjaus (nollatoleranssi) Toiminnan tavoitteet, mittarit/tunnusluvut ja niiden tavoitetaso vuodelle 2016 (=valtuustoon nähden sitovia) Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 1. Riittävät ja helposti saavutettavat nuorisopalvelut 1. Toiminnan volyymi ja kontaktipinta -tilojen aukioloaika ja kävijämäärä -tapahtumien lkm ja osallistujamäärä tavoitetaso h/v kk/v - 45 kpl/v hlö/v Saavutettu tulos/tp h/v kk/v 50 kpl/v hlö/v Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Nuorten päihteiden käytön vähentäminen Osallisuuden lujittuminen 2. Asiakaslähtöinen palveluihin ohjaaminen siirtymävaiheissa 3. Varhainen puuttuminen nuorten päihteidenkäyttöön ja käytön aloittamiseen johtaviin olosuhteisiin 4. Nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa 2. -nuorten määrä -palveluihin ohjaukset ja sijoittuminen työhön tai koulutukseen 3. - ehkäisevän työn asiakkuudet - laitt.huum.kok.lkm. - tosi humalassa väh.kerran/kk. (kouluterveyskyselyn mukaan) 4. - kuulemistilaisuuksien lkm % - 40 / alle maakunnan keskiarvon - 2 kpl % 112 tieto puuttuu tieto puuttuu (ktk:ä ei tehty v.2016) 2 kpl Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) Nuorisolaki: Nuorisotyö ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Organisaatioon kuuluu nuorisotoimenjohtaja, seitsemän nuoriso-ohjaajaa, kaksi kerho-ohjaajaa, kaksi työvalmentajaa sekä kaksi etsivää nuorisotyöntekijää, seitsemän nuorisotilaa, leirikeskus, skeittihalli, liikennepuisto sekä tilat työvalmennukselle ja etsivälle työlle. Toimintaa ohjaa nuorisolautakunta. Kaupungissa toimii nuorisovaltuusto. Lautakunnan toimintakate v on = 0,56 % kaupungin kokonaistoimintakatteesta.

3 NUORISOTOIMI / toimintakertomus Nuorisotoimen tehtävä Raahen nuorisotoimi huolehtii nuorisolain toteuttamisesta Raahen kaupungissa. Nuorisotoimi vastaa nuorisotyön peruspalveluiden järjestämisestä, koordinoinnista ja kehittämisestä. Se edistää yhteistyössä muiden kasvattajatahojen kanssa raahelaisten nuorten sosiaalista vahvistumista sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotoimen toimintamuodot Toimintamuotoina olivat nuorisotilatoiminta, nuorisovaltuuston ja muiden osallisuutta edistävien ryhmien toiminnan tukeminen, nuorisotiedotus, järjestötyö, kulttuurinen ja liikunnallinen nuorisotyö, ehkäisevä ja erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta. Nuorisotoimen mittarit 2016 nuorten alle 29 v. lukumäärä nuorisotilojen lkm 6 nuorisotoimen henkilöstö 13,15 htv nuorisotoimen käyttömenot / kaupungin käyttömenot 0,55 % tilojen kävijämäärä ja aukioloaika / v, h / v tapahtumien lkm ja osallistujamäärä 50 kpl / hlö / v pajanuorten määrä, palveluihin ohjaukset ja sijoittuminen työhön tai koulutukseen 166 hlö / 308 / v, 41 % sijoittuminen ehkäisevän työn asiakkuudet 80 / 680 kuulemistilaisuuksien lkm, 2 / v Taloussuunnitelma nuorisovaltuusto sulatto hallinto ja henkilöstö nuorisotilatoiminta liikennepuisto nuorten työpajatoiminta tilojen hoito ja kunnossapito muu nuorisotoiminta Huomioitavaa:

4 NUORISOVALTUUSTO / toimintakertomus Nuorisovaltuuston tehtävä Nuorisovaltuuston toiminnalla parannetaan nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksentekoon heitä koskevissa ja heidän elinympäristöönsä liittyvissä asioissa. Nuorisovaltuusto on yleisillä vaaleilla valittu 20 jäseninen poliittisesti riippumaton vaikuttajafoorumi. Nuorisovaltuusto käyttää Raahen kaupungin hallintosäännön 10 takaamaa puhe- ja läsnäolo-oikeutta teknisessä, opetus-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, ja ympäristölautakunnissa. Nuorisovaltuusto pyrkii toteuttamaan nuorisolain 8. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä esimerkiksi Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton kanssa, koulujen oppilaskuntien kanssa, virkamiesten sekä poliittisten päättäjien kanssa. Vuosi 2016 Vuosi aloitettiin pitämällä uusille nuorisovaltuutetuille koulutusviikonloppu Pattijoen Lohenpyrstössä ja järjestäytymiskokous pidettiin Nuorisovaltuutetut kävivät perinteisellä opintomatkalla Helsingissä keväällä Opintomatkan aikana nuorisovaltuuston työvaliokunta tutustui mm. eduskuntaan sekä tapasi Vantaan ja Espoon nuorisovaltuustot. Jesper Uunila kävi pitämässä pienen koulutuksen liittyen politiikkaan. Nuorisovaltuuston työvaliokunta piti ideointiviikonlopun joulukuussa Kalajoella. Viikonloppureissulla mm. suunniteltiin tulevaa koulutusviikonloppua. Vuoden aikana nuorisovaltuusto järjesti Sulatto 16 rantabiletapahtuman, joka oli onnistunut ja keräsi pikkulahdelle yleisöä edellisvuosien tapaan. Nuorisovaltuusto teki vuoden 2016 aikana aloitteen ja kannanoton sekä kyselyn koskien: - Aloite: Kaivonkansista, varajäsenistä, alikulusta - Kannanotto: Musiikkiopisto Vuonna 2016 nuorisovaltuusto sai tarpeeksi hakijoita vaaleihin ja sai järjestettyä vaalit. Hakijoita oli yhteensä 9 kappaletta. Vuoden 2016 aikana nuorisovaltuustolle rakennettiin omat nettisivut osoitteeseen johon kootaan mm. nuorisovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat. Talous henkilöstö 680 palvelujen osto 3200 muut kulut 70 ostot 850 vuokramenot 430 Huomioitavaa: Nuorisovaltuustolla on merkittävinä osallisuushankkeina Sulatto sekä nuorisokahvila Cuppi.

5 SULATTO / toimintakertomus Sulatto 16- osallisuushankkeen tehtävä Sulatto 16 toteutettiin nuorten osallisuushankkeena. Raahen nuorisovaltuuston nimeämä työryhmä, Sulatto 16 -staabi vastasi tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta. Staabin alaisuudessa toimi lukuisia tiimejä, jotka vastasivat käytännön järjestelyistä tapahtumaa ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Sulaton toimintamuodot Sulatto 16 tapahtuma järjestettiin lauantaina 6. elokuuta 2016 Raahessa Pikkulahden rantaviheriöllä. Tapahtuma oli järjestyksessään neljästoista Raahen nuorisovaltuuston jokakesäinen Sulatto-projekti. Päihteettömän, pääsymaksuttoman tapahtuman järjestämisestä vastasi Raahen nuorisovaltuusto. Sulaton ympärillä toimi yhteensä noin 80 nuorta, jotka jakaantuivat yhteensä kuuteen tiimiin ja työryhmään. Nuorisovaltuuston yhteistyökumppanina toimii Raahen kaupungin nuorisolautakunta, joka vastasi hankkeen juridisesta hallinnoinnista. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat myös Raahen Nuorison Tuki ry ja muut eri järjestöt. Sulatto 16 tapahtuman raamibudjetti oli euroa. Sulaton mittarit 2016 tapahtuman toteutukseen osallistuvat nuoret 80 hlö tapahtuman yleisömäärä n hlö Talous henkilöstömenot 40 palvelujen ostot ostot vuokrat muut toimintakulut 180 Ohjelma Tapahtuma koostui kahdesta osiosta nuorille suunnatusta iltatapahtumasta sekä lapsille suunnatusta Huvilahti-päivätapahtumasta. Huvilahti oli tänä vuonna samanlainen kun ennenkin sisältäen mm. tasapainoiluradan, trampoliinin sekä kasvomaalausta. Päivällä järjestettyyn tapahtumaan kävijöitä saapui ja lapset näyttivät pitävän tapahtumasta. Iltatapahtuman ydinkohderyhmä oli vuotiaat nuoret. Ohjelma koostui erilaisten musiikkiyhtyeiden esiintymistä.. Lisäksi tänä vuonna rannalla oli myös kokeilussa erillinen DJ-teltta. Kolme ensimmäistä esiintyjää olivat vähemmän tunnettuja lähialueiden nuorten bän-

6 dejä. Isommista artisteista ensimmäisenä esiintyi räppäri Tuomas Kauhanen, joka keräsi katsojia energisellä esiintymisellään. Seuraavana esiintyi nosteessa oleva naisartisti Sini Sabotage. Illan viimeisenä, jo hämärän laskeuduttua esiintyi odotettu pääesiintyjä Mäkki. Rento, kesäinen rap- ja popmusiikki sai yleisön todella lämpenemään ja tanssimaan artistien mukana. Tapahtuma toteutui aikataulun mukaisesti loppuun asti ja suurempia ongelmia ei esiintynyt. Äänentoistopalvelu Tuupa Records teki osansa erittäin hyvin, osasi vastata yhtyeiden viime hetken toiveisiin ja takasi aikataulun pitämisen. Ensiapu (SPR:n ryhmä) ja järjestyksenvalvonta (New Flow Security) hoitivat työnsä ammattilaismaisesti ja suurilta onnettomuus- ja häiriötapauksilta vältyttiin. Tätä raporttia kirjoittaessa ei palautekeskusteluja vielä ole tahojen kanssa käyty, mutta järjestyksenvalvonnan johdon kanssa illan päätteeksi käydyn keskustelun mukaan häiriöitä oli todella vähän. Myös ensiapuryhmä selvisi pääasiassa laastarilla. Järjestelyiden kulku Tapahtuman järjestelyt aloitettiin tammikuussa 2016 Raahen nuorisovaltuuston nimettyä tapahtuman päätoimitsijan Mikko Kanervon ja noin 15-henkisen Sulatto-staabi työryhmän. Työryhmä koostui pääosin nuorisovaltuutetuista, mutta mukana oli myös sen ulkopuolisia nuoria. Staabi-työryhmä jakaantui eri tiimeihin, joilla löytyi omat vetäjät ja vastuualueet: - Cateringtiimi, talkooväen muonitus tapahtumapäivänä sekä artistien ruokatarpeet - Logistiikka- ja infrastruktuuritiimi, tapahtuman fyysinen rakentaminen ja rakenteiden kuljetus - Siivous- ja hygieniatiimi, tapahtuma-alueen puhtaanapito - Infopistetiimi, tapahtuma-alueen infopisteen asiat - Ohjelmavastuu- / lastenpäivätiimi, lastenpäivän toteutus - Liikenteen ohjaus ja opasteet, Tämän lisäksi tapahtuman organisaatiossa keskeinen toimija oli apulaispäätoimitsija Ida Tiittanen, joka auttoi päätoimitsijaa ja tiimien vetäjiä töissään tarpeiden mukaan. Keskeisistä henkilöistä kaikki toimivat tai ovat toimineet Raahen nuorisovaltuustossa. Loput staabin jäsenet jakaantuivat tiimeihin työntekijöiksi. Muita tiimiläisiä tuli staabin ulkopuolelta noin 50 henkilöä. Kaikki edellä mainitun tiimiorganisaation jäsenet olivat iältään vuotiaita. Nuorten lisäksi tapahtuman tuotannossa mukana olivat Raahen kaupunki, sponsoreina toimineet yhteistyökumppanit, ostopalveluna tulleet äänentoisto, esiintyjät, ensiapu ja järjestyksenvalvonta sekä neuvoa antaneet vanhat Sulatto-toimijat. Alkuvuodesta tehtiin tapahtuman yleiset linjaukset ja valittiin isot esiintyjät tarjouksien perusteella. Sponsoreihin alettiin ottaa yhteyttä ja suunniteltiin kaikkea tapahtumaan liittyvää. Työskentelyä tehtiin sekä fyysisissä kokouksissa että internetin väli-

7 tyksellä suljetussa facebook-ryhmässä. Kesäkuun alussa päätoimitsija aloitti kokopäiväisen työn nuorisotoimella tapahtuman järjestelyissä ja hoiti sen valmistelua. Työ käsitti mm. ostopalveluiden sopimista, rakenteiden varaamista, graafisen aineiston valmistamista sekä viestintää esiintyjien, sponsoreiden ja muiden tahojen kanssa. Tapahtumaviikolla rakenteista vastaava logistiikka- ja infrastruktuuritiimi aloitti työnsä ja kuljetti sekä rakensi tapahtuma-alueen teltat, aidat ja muut rakenteet. Osa rakenteista tuli ostopalveluna, esiintymislavan kokosi urheiluseura. Tapahtumaa edeltävänä päivänä siivouksesta ja ruokahuollosta vastaavat tiimit tulivat mukaan tekemällä sämpylöitä ja siivoamalla alueen huoltorakennuksen käytettäviä tiloja. Tapahtumapäivänä eri tiimit hoitivat osa-alueitaan ja takasivat tapahtuman sujuvuuden. Erityisesti nuoria vapaaehtoistyöntekijöitä työllistivät catering- siivous- ja hygienia sekä lastenpäivätiimi, joiden koollekutsujat vastasivat työntekijöiden vuorojen toteutumisesta ja vastuualueen asioiden hoitamisesta. Tapahtuman jälkeen sunnuntaina purkamaan olivat tervetulleita kaikki organisaation jäsenet logistiikka- ja infrastruktuuritiimin avuksi, ja fyysistä purkua jatkettiin myös seuraavalla viikolla. Tapahtuma toimi kasvattavana kokemuksena useille järjestelyissä mukana olleille nuorille ja antoi heille tilaisuuden oppia vastuun kantamista.

8 NUORISOTOIMEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ / toimintakertomus Hallinnon tehtävä Nuorisotoimen hallinnon tehtävänä on huolehtia nuorisolautakunnan päätöksenteon valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta, nuorisopalveluiden yleisen toiminnan kehittämisestä, henkilöstöstä ja sen työhyvinvoinnista, eri tehtäväkokonaisuuksien toiminnan yhteensovittamisesta ja yhteistoiminnasta ja yhteydenpidosta sidosryhmien kanssa. Toimintaa ohjaavat työlainsäädäntö, KVTES, kaupungin hallintosääntö ja laadunhallinta. Hallinnon toimintamuodot Tehtävää toteutettiin lautakunnan kokousten, viranhaltijapäätösten, henkilökunnan toimistopalaverien, esimies-alaiskeskustelujen, työnohjauksen ja laadunhallinnan työvälineiden avulla. Nuorisotoimen organisaatioon kuului nuorisotoimenjohtaja, seitsemän nuoriso-ohjaajaa, kaksi kerho-ohjaajaa, 2 työvalmentajaa ja 2 etsivää nuorisotyöntekijää. Keskeisiä sidosryhmiä olivat keskus- ja henkilöstöhallinto, sivistyspalvelukeskuksen johtaja, muu kaupungin sivistystoimiala, hyvinvointikuntayhtymä, aluehallintovirasto, OKM, työvoimahallinto. Nuorisotoimen hallinnon mittarit 2016 lautakunnan kokoukset 6 käsitellyt asiat 58 tehdyt aloitteet 1 viranhaltijapäätökset 278 nuorisotoimen toimistopalaverit 13 Taloussuunnitelma henkilöstömenot palvelujen ostot aineet, tarvikkeet, tavarat toiminta-avustukset muut kulut Huomioitavaa:

9 JÄRJESTÖTYÖ / toimintakertomus Järjestötyön toimintamuodot Avustusten jako neljä kertaa vuodessa Yhteiset tapaamiset ja yhteydenpito Yhteiset leirit Yhteiset tapahtumat Järjestötoiminnan mittarit 2016 avustusten hakijamäärä 9 kpl haettuja yleisavustuksia ,00 haettuja erityisavustuksia ,50 jaettuja avustuksia ,00 yhteinen leiri 1 kpl Lännenrannalla vapputapahtuma Vihannissa Taloussuunnitelma avustukset palvelujen ostot aineet, tarvikkeet ja tavarat palkkiot 500 Huomioitavaa: kustannukset sisältyvät suoraan kustannuspaikalle 2951

10 NUORISOTILATOIMINTA / toimintakertomus Nuorisotilatoiminnan tehtävä Nuorisotilatoiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille kasvatukselliseen ohjaukseen ja toiminnallisuuteen perustuvat puitteet sosiaaliseen kanssakäymiseen, viihtymiseen sekä hyväksytyksi tulemisen ja yhteisöön kuulumisen tunteiden kokemiseen oman ajan käytön piirissä. Lisäksi tilat tarjoavat toimintaympäristöjä seuroille ja yhdistyksille. Tilatoiminnan toimintamuodot Nuorisotoimella on viisi nuorisotilaa, nuorisokahvila ja leirikeskus. Neljällä tilalla ja nuorisokahvilassa järjestettiin omaa toimintaa. Toimintamuotoja olivat avoin tilatoiminta, tilakohtaiset te lat ja tapahtumat, talotoimikuntien toiminta, talokokoukset, dialogiset ja pedagogiset kohtaamiset. Tiloilla työskenteli pääsääntöisesti 2 nuoriso-ohjaaja tai kerho-ohjaajaa / ilta. Kullakin tilalla oli oma toimintamääräraha ja - suunnitelma. Tilojen toiminnassa noudatattiin päihteettömyyttä ja savuttomuutta. Tilatoiminnan mittarit 2016 Taloussuunnitelma avointa toimintaa h / v käyntikertoja / v tiloilla järjestettävät tapahtumat 29 / v leirikeskuksen varausaste 44 % jakamaton Cuppi Antinkangas 0 Honganpalo Ollinsaari 10 Lännenranta Hengari Paradise Olotila Huomioitavaa:

11 NUORISOTILATOIMINTA / jakamaton / toimintakertomus Nuorisotilatoiminta / jakamaton tehtävä Jakamattoman nuorisotilatoiminnan tehtävänä on resursoida varsinaisen tilatoiminnan ulkopuolisia nuorisotiloihin liittyviä menoja. Nuorisotilatoiminta / jakamaton toimintamuodot Ennalta arvaamattomat t tai uusien tai useamman tilan yhteisten toimintamuotojen rahoitus sekä kaluston uusiminen. Taloussuunnitelma palvelujen ostot ostot 400 vuokrat Huomioitavaa:

12 NUORISOTILA HENGARI / toimintakertomus Hengarin toiminnan muodot Hengarin nuorisotilatoimintaa toteutettiin kolmena päivänä viikossa, torstaisin ja perjantaisin klo: nuortenilta sekä lauantaisin klo: nuortenilta. Toiminta on suunnattu vuotiaille nuorille. Toiminta pyrittiin järjestämään mahdollisimman monipuoliseksi siten että jokaisen nuoren oli mahdollista löytää mielekästä ajanvietettä tilalla. Myös erilaiset tapahtumat ja teemaviikot olivat osana nuorisotilatoimintaa. Hengarin tiloissa toimi myös kulttuurisen nuorisotyön soittoharjoittelutila Bäkkäri. Bäkkärin toiminnasta vastaa kulttuurisesta nuorisotyöstä vastaava ohjaaja. Bäkkäri oli avoinna nuorisotilan aukiolo aikoina. Hengariin on nimetty vastaava nuoriso-ohjaaja ja hänen lisäkseen tilalla työskenteli 3 nuoriso-ohjaajaa siten, että nuoriso-ohjaajia oli läsnä aina vähintään kaksi toiminta - aikana. Tilan toiminta hankaloitui hieman vastaavan nuoriso-ohjaajan sijaisen siirryttyä toisiin tehtäviin lokakuun lopulla. Tilatoiminnan mittarit 2016 Nuorisotoimen oma toiminta, kävijämäärä 4982 /v Ulkopuoliset käyttövuorot, kävijämäärä 107 kertaa, 2143 kävijää/v Tapahtumat 2 / v Tilakulttuurin arviointi (vuorovaikutus ilmiöt, ympäristö) Talous vuokramenot palvelujen ostot 700 aineet tarvikkeet, tavarat 570 muut toimintakulut 770 Huomioitavaa: Tilan kävijämäärät korkeat nuorteniltojen osalta. Käyttövuoroja tilalle ei haettu paljoa. Tässä näkyy liikuntasalin puute.

13 OLOTILA / toimintakertomus Nuorisotila Olotilan toimintamuodot Olotilan nuorisotilatoimintaa toteutettiin kolmena päivänä viikossa; keskiviikkoisin klo 16-20, perjantaisin ja lauantaisin klo Toiminta on suunnattu vuotiaille nuorille. Toiminta pyrittiin järjestämään mahdollisimman monipuoliseksi siten, että jokaisen nuoren olisi ollut mahdollista löytää mielekästä ajanvietettä tilalla. Olotilan illoissa pyrittiin ainakin kerran kuukaudessa järjestämään ohjattua teematoimintaa. Nuorisotilassa on ilmakiekko-, biljardi- ja pingispöydät. Myös erilaiset tapahtumat ja teemaviikot pyrittiin huomioimaan osana nuorisotilatoimintaa. Tilan nuoret tekivät retken Ouluun Muita tilan käyttäjiä olivat Vihannin 4H-yhdistys ja Raahen Psyyke ry Tilatoiminnan mittarit 2016 nuorisotoimen oma toiminta kävijämäärä hlö tilatoimintaa 530 h käyttövuorot 2 muuta käyttäjää retki 1 v. Taloussuunnitelma henkilöstömenot aineet, tarvikkeet, tavarat 700 Huomioitavaa:

14 NUORISOKAHVILA CUPPI/ toimintakertomus Yleistä Nuorisokahvila Cuppi on entisten Raahen ja Pattijoen nuorisovaltuustojen yhteishanke. Cupin toimintaa ohjaa nuorista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on noin 15 jäsentä, jotka Raahen nuorisovaltuusto on nimennyt tehtävään. Ohjausryhmän jäsenten ei välttämättä tarvitse olla nuorisovaltuutettuja. Käytännön tehtäviä hoitamaan on nimetty kahvilasta vastaava nuoriso-ohjaaja, joka vastuulla on mm. ohjausryhmän toimivuus sekä kahvilan hankinnat, laskut, tilitykset ja varaukset. Aukiolot huolehtii toiminnasta vastaava nuoriso-ohjaaja yhdessä kerhoohjaajan kanssa. Lisähenkilökuntaa pyydetään tarvittaessa kahvilan tapahtumiin. Cuppi toimii 144 neliömetrin tiloissa Raahen keskustassa, osoitteessa Laivurinkatu 11 B 2. Tiloissa on maaliskuusta 2007 lähtien toiminut myös Nuorten tiedotus ja neuvontapalvelu Nasta. Raahen nuorisovaltuuston toimisto on Cupin tiloissa ja nuorisovaltuuston ryhmät käyttävät Cuppia kokoontumiseen ja toimistoasioiden hoitamiseen. Toiminta Cuppi avattiin joulutauon jälkeen Bändi-iltoja järjestettiin vuoden aikana ainoastaan kaksi kertaa, toinen kevätkaudella ja toinen syyskaudella. Esiintyjiä oli Raahesta, Oulusta ja Helsingistä. Yhteensä eri kokoonpanoja nähtiin illoissa 3kpl. Bändien löytäminen oli tänäkin vuonna ohjausryhmälle haasteellista läpi vuoden. Pääsääntöisesti bändi-iltoihin osallistui henkeä. Leffailtoja tarjottiin vuoden aikana 3 kertaa. Pääosin teemoina oli kauhu. Osallistujia leffailloissa oli henkeä. Teemaleffa-illat koettiin hyväksi toimintatavaksi. Nuorten tiedotus- ja neuvontapalvelu Nastan kanssa järjestettiin Cupissa muutamia yhteistyötapahtumia, mm. vaatevaihtarit Eart Hour:in merkeissä. Kesäkuussa pidettiin Cesä Cuppia auki 8 päivänä ja sen jälkeen jäätiin kesätauolle. Kävijöitä CesäCupissa oli 107 kpl. Cupissa järjestettiin kulttuurisen nuorisotyön kanssa yhteistyössä Moves Etkot boostaamaan 2016 nuori kulttuuri tapahtuma Movesia. Illassa nuoret pääsivät seuraamaan tanssiesityksiä. Lisäksi yhteistyössä järjestettiin Taiteiden yö-tapahtuma. Cupissa järjestettiin myös nuorisotoimen kokouksia ja koulutuksia. Cuppi toimi myös toteutuspaikkana nuorisotoimen tapahtumissa ja oli osassa niistä myös itse toimijana mukana. Lisäksi Cupissa pidettiin 7-luokkalaisille ryhmäytys syksyllä. Nuorisotoimen ulkopuolisia tilavarauksia oli vuoden aikana 1 kpl. Kahvilan aukioloajat Ke To Pe 16 22

15 Ohjausryhmä Ohjausryhmä kokoontui 8 kertaa vuoden aikana. Jäseniä ohjausryhmässä oli kappaletta, kaksi jäsentä lopetti kesken kauden. Ryhmä oli pieni mutta siihen nähden aktiivinen, osa toki aktiivisempia kuin toiset. Kokouksissa ohjausryhmän jäsenet suunnittelivat Cupin tapahtumia. Ohjausryhmälle järjestettiin lisäksi 1 virkistystapahtuma, pikkujoulut. Hankinnat Vuoden 2016 lopussa Cuppiin hankittiin uudet äänentoistotarvikkeet. Tilatoiminnan mittarit 2016 Nuorisotoimen oma toiminta, kävijämäärä /v Käyttövuorot, kävijämäärä 318 /v Tapahtumat 9 /v Talous vuokramenot palvelujen ostot aineet tarvikkeet, tavarat muut toimintakulut 450

16 ANTINKANKAAN NUORISOTILA / toimintakertomus Antinkankaan nuorisotilan toimintamuodot Toiminta Antinkankaan nuorisotilassa on lopetettu sisäilmaongelmien vuoksi Tilatoiminnan mittarit 2016 tilan käyttöaste 0 h / v Taloussuunnitelma palvelujen ostot 0 aineet ja tarvikkeet 0 Huomioitavaa: Uuden nuorisotilan rakennustyöt alkoivat

17 HONGANPALON NUORISOTILA / toimintakertomus Honganpalon nuorisotilan toimintamuodot Avointa nuorisotilatoimintaa toteutettiin kahtena iltana viikossa tammikuusta toukokuuhun, torstaisin ja perjantaisin klo: Elokuusta joulukuuhun aukiolopäiviä muutettiin. Tila on ollut avoinna torstaisin klo ja joka kuukauden ensimmäinen perjantai klo: Toiminta on suunnattu vuotiaille nuorille. Tilalla työskenteli nuoriso-ohjaaja ja kerho-ohjaaja tammikuusta toukokuuhun ja syyskaudella kaksi kerho-ohjaajaa. Tilan toimintakulttuuri on säilynyt hyvin tekemiskeskeisenä. Nuorisotilalle on muototutunut oma pieni kävijäkunta. Tilalla järjestettiin useita teema-iltoja, jotka todettiin toimiviksi ja kävijämäärät kasvoivat teema-iltoina. Teema-iltojen aiheina olivat ajankohtaiset teemat kuten pääsiäinen, laskiainen, pikkujoulut ja hiihtoloma. Tila illoissa pidettiin erilaisia kisoja aina biljardista playstationilla pelattaviin Fifa ja NHL- turnauksiin. Nuoret saivat myös tutustua eri kulttuurien ruokaan kun pidimme italialaisen ja meksikolaisen illan. Lautapelit, pingis ja askartelu ovat kuuluneet viikoittain tilailtoihin, myös elokuvat ovat olleet suosittuja. Marraskuussa nuortentiedotuspalvelu nasta järjesti tilalla periskooppi-chatin puhetta päihteistä tempauksen. Tila illoissa keskusteltiin paljon nuoria kiinnostavista asioista. Nuorisotila on ollut koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnan, 4H:n ja seurakunnan käytössä. Honganpalon nuorisotilan yhteydessä on bänditila, jota vuokrattiin kahdelle bändille kerralla. Nuoriso-ohjaaja on toimittanut aamunavauksen Saloisten koululle kerran kuussa. Tilatoiminnan laatua on arvioitu ohjaajien toimesta päivittäin sekä kuukausittaisella koonnilla. Tilatoiminnan mittarit 2016 Nuorisotoimen avointa toimintaa 113h / v Nuorisotoimen kävijämäärä 489 hlö / v tiloilla järjestetyt tapahtumat 14 / v muut käyttövuorot, kävijämäärä 942h / 1741 hlö/v bänditilan käyttöaste 88 krt / v Taloussuunnitelma henkilöstömenot 250 palvelujen ostot 100 aineet ja tarvikkeet 1200 muut kulut 400 Huomioitavaa: Tilalle tehtiin nuorten taiteilijoiden toimesta seinämaalaus kesän aikana.

18 OLLINSAAREN NUORISOTILA / toimintakertomus Ollinsaaren nuorisotilan toimintamuodot Ollinsaaren nuorisotilalla ei ole avointa tilatoimintaa. Tilaa käyttivät Rannikon 4H ja Ollinsaaren Pioneerit, Raahen vapaaehtoiset ry sekä Nuorisotoimen erityisnuorisotyö. Tavoitteena on ylläpitää tilaa viihtyisänä ja neutraalina nuorisotilana, joka käy kerho ja kokoustoimintaan. Avoimen nuorisotilatoiminnan suunnittelu on resurssipulan vuoksi jäissä. Tilatoiminnan mittarit 2016 tilan käyttöaste 240h / v Taloussuunnitelma palvelujen ostot - aineet ja tarvikkeet 10 Huomioitavaa: Erityisnuorisotyön osalta tilastointi löytyy erityisnuorisotyön toimintakertomuksesta.

19 LÄNNENRANNAN LEIRIKESKUS / toimintakertomus Lännenrannan leirikeskuksen toimintamuodot Lännenrannan leirikeskus tarjoaa viihtyisät puitteet pääasiassa lasten ja nuorten leirija retkeilytoiminnalle. Leirialueen käyttövuoroja järjestettäessä otettiin ensisijaisesti huomioon raahelaisten nuoriso- ja nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten toiminnalliset tarpeet ja näiden jälkeen jäävät vuorot annettiin muiden raahelaisten yhdistysten ja yhteisöjen käyttöön. Yli jääneitä vuoroja jaettiin myös vuokralle muille yksityisille raahelaisille ihmisille sekä muille ulkopuolisille käyttäjäryhmille. Vuokraamisessa noudatettiin nuorisolautakunnan päättämiä vuokrausehtoja. Huoltorakennus oli käytössä välisen ajan. Sauna-takkahuone ja majoitusrakennus ovat olleet käytössä ympäri vuoden. Huoltorakennuksen ympärivuotisen käytön mahdollisuutta selvitettiin terveystarkastajan kanssa, hän ei suositellut tilalle ympärivuotista käyttöä. Leirikeskustoiminnan mittarit 2016 Taloussuunnitelma leirikeskuksen käyttöaste oli 44 % Toteutunut kustannus henkilöstömenot 0 palvelujen ostot 450 aineet, tarvikkeet, tavarat 1150 Huomioitavaa: Henkilöstömenoja ei ollut menneellä kaudella, koska uutta leirikeskuksen valvojaa ei ole löytynyt. Lännenrannalla on ollut menneellä kaudella viikkosiivous 1 krt / viikossa huoltorakennuksella ja saunatakkahuoneella sekä majoitusrakennukset on siivottu 1 krt / kuukaudessa. Satelliittityöpaja on avustanut keskuksen ylläpidossa ja siivouksessa muina aikoina.

20 NUORISOKESKUS PARADISE/ toimintakertomus Nuorisokeskus Paradisen toimintamuodot Nuorisotila oli auki kolme kertaa viikossa menneellä kaudella. Tiistaisin klo:16-20, keskiviikkoisin klo: ja lauantaisin klo: Tila toiminta oli suunnattu vuotiaille nuorille. Tilatyössä työskenteli aina vähintään yksi nuoriso-ohjaaja ja yksi kerho-ohjaaja. Tilatoiminnassa huomioitiin nuorten toiveet ja niitä pyrittiin toteuttamaan annettujen resurssien mukaan. Nuoriin pyrittiin luomaan hyvä kontakti tila-illoissa, nuoria kuultiin ja kohdattiin tilalla yksilöinä. Yleisessä keskustelussa tila-illoissa on ollut ajankohtaiset sekä omaa mieltä mietityttävät aiheet. Tilatyössä menneellä kaudella järjestettiin teema iltoja, tapahtumia ja muuta ohjattua toimintaa. Tilan kävijäkunta tasoittui poikavoittoiseksi. Tyttöjen määrä on selvästi vähentynyt viime kaudelta. Tilalla järjestettiin yhdessä kulttuurisen nuorisotyön kanssa menneellä kaudella kolme (3) tapahtumaa. Tilan omia tapahtumia menneellä kaudella oli neljä (4) kappaletta. Tilalla on järjestetty erityisnuorisotyö toimintana mietippä ite viikot kuutosluokkalaisille. Paradisen saliin jaettiin syyskuu-toukokuu väliselle ajalle vakiokäyttövuoroja. Vakiokäyttövuoroja oli samantasoisesti kuin aiempina vuosina. Tilatoiminnan laatua on arvioitu ohjaajien toimesta päivittäin sekä kuukausittaisella koonnilla. Tilatoiminnan mittarit 2016 nuorisotoimen oma toiminta, kävijämäärä 2531 kpl/v, käyttötunnit 465/v muut käyttövuorot, kävijämäärä 3758 kpl/v, käyttötunnit 349,5h/v tapahtumat 4/ v Taloussuunnitelma palvelujen ostot 130 aineet, tarvikkeet, tavarat 2051

21 KAUPUNGINLAHDEN LIIKENNEPUISTO/toimintakertomus Liikennepuiston tavoite Kaupunginlahden liikennepuiston hallinnoinnista ja toiminnasta vastaa Raahen kaupungin nuorisolautakunta. Liikennepuisto on tarkoitettu alle 12-vuotiaille lapsille. Liikennepuisto on pääsymaksuton. Tavoitteena on ohjata lapsia oikeaan liikennekulttuuriin sekä liikennekäyttäytymiseen ja opastaa liikennesääntöjä. Liikennepuisto on avoinna kesäkuusta elokuuhun. Liikennepuisto on avoinna ma - pe klo: Liikennepuiston vuokraus Liikennepuistoa vuokrattiin aukioloaikojen ulkopuolella yksityisille, yhdistyksille ja yhteisöille. Raahelaiset yhdistykset, koulut ja päiväkodit saivat käyttää liikennepuistoa ryhmävaraustilaisuuksiin veloituksetta. Varauksia otettiin vastaan toukokuusta syyskuun lopulle ja varauksia oli mahdollista pitää toukokuusta syyskuun alkuun säiden puitteissa. Mittarit 2016 kävijämäärä / lapset: kävijämäärä / aikuiset ryhmävaraukset 62 myydyt liput: 1957 myytyä lippua Talous Menoerät henkilöstökulut 300 palvelujen ostot aineet, tarvikkeet, tavarat vuokramenot Tulot lipputulot myyntitulot 341 Huomioitavaa Liikennepuistoon otettiin käyttöön 2 euron maksu ajavilta lapsilta. Liikennepuiston aukioloa pidennettiin yhdellä tunnilla. Raahen Rotaryt lahjoittivat 1500 euroa liikennepuiston kaluston uusimiseen. Rahoilla ostettiin 5 uutta polkuautoa.

22 SATELLIITTI TYÖPAJATOIMINTA / toimintakertomus Työpajatoiminnan tehtävä Työpajatoiminnnan tehtävänä on nuorisotyöttömyyden ja sen haittavaikutusten vähentäminen. Satelliittityöpaja tarjoaa raahelaisille ja pyhäjokisille pääasiassa vuotiaille vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville nuorille 2-5 kk:n jaksoissa elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia edistävää yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä työtoimintaa. Toiminnallaan Satelliitti tukee nuoren sosiaalista vahvistamista ja yleistä sosiaalista kestävää kehitystä. Työpajatoiminnan muodot Satelliitti toiminta tarkoittaa etsivää nuorisotyötä sekä nuorten työpajatoimintaa. Työpajatoiminnan toimintamuotoja ovat valmennus ja palvelu. Sidosryhmät: 2.asteen oppilaitokset, kuntayhtymän päihde- ja mielenterveyspalvelut, Te-toimisto, työvoiman yhteispalvelupiste, Valma -koulutus, Pyhäjoen kunta, alueen yritykset, Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuri ministeriö, asumisneuvoja, paikalliset hankkeet Työpajatoiminnan mittarit 2016 Työpajatoiminnassa oli vuonna valmentautujaa, joista 13 on ollut naisia. Valmentautujien sijoittuminen työpajajakson jälkeen: 7 valmentautujaa koulutukseen 2 työelämään 2 muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (esim. a -klinikka) 3 muualle (esim. armeija, äitiysloma) 4 työttömäksi 3 keskeytti työpajajakson 1 edelleen työpajalla 5 ei tietoa Taloussuunnitelma Talous Kunnan rahoitus AVI:n avustus Muu julkinen rahoitus Huomioitavaa: Satelliitti toiminta sai vuonna 2016 valtionavustusta 3 henkilön palkkaukseen yhteensä

23 SATELLIITTI- ETSIVÄ NUORISOTYÖ/toimintakertomus 2016 Etsivän nuorisotyön tehtävä Etsivän nuorisotyön tehtävä on nuorisolain 7b mukaisesti tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palveluiden ja tuen piiriin, jolla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivän nuorisotyön toiminta Satelliitti- etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jota tehdään Raahen ja Pyhäjoen kunnissa. Työntekijöiden palkkaukseen kohdennettua valtionavustusta haetaan ja sen käytöstä ja tuloksista raportoidaan vuosittain. Koulutukset: Erilaisuuden kohtaaminen ja 24.2., sosiaalisen kuntoutuksen verkostotyön koulutus 8.4., 3.5. ja 30.5., lasten ja nuorten radikalisoitumisen varhainen tunnistus 26.4., mielenterveys voimaksi , lupa puhua mielenterveydestä 8.6., Nuorisolaki uudistus 1.9., nuoren mielen ensiapu verkkokurssi neljän viikon ajan, etsivän nuorisotyönpäivät ja PARent koulutus , Hyvinvointiliikuntaa elämän poluilla-koulutus 6.10., ja Time Out: kokous 18.1., kutsunnat Siikajoella 15.8., kutsunnat Pyhäjoella ja kutsunnat Raahessa Satelliitin tapahtumat: Liikahappa 18.1., 1.2. ja 15.2., illanvietto Lännenrannalla 14.5., tyttöjen hemmotteluilta 20.6., Retki Pakkapuistoon 7.7., nuorisotyöviikon tapahtuma ja nuorten pikkujoulu Nuotta-valmennukset Pikku-Syötteellä ja Vuoden aikana osallistuttu: Tsäänssi-messut 14.1., RAO:n ensimmäisten luokkien ryhmäykset , Lybecker ensimmäisten luokkien ryhmäytykset 10.8., RPKK ensimmäisten luokkien ryhmäytykset 19.8., Peruskoulun 7. luokkien ryhmäytykset Nuorisotyön viikolla nuorisotoimen jalkautuminen kävelykadulla Mietippä Ite Vihannissa, Hyvän mielen paikat kokous Pyhäjoella 14.6., Pyhäjoen ohj. & palveluverkoston kokous 19.1., Vihannin moniammatillinen ryhmä 26.1., ja 13.9., yökatupäivystys AVI:n myöntämä avustus Hlöstökulut Palvelujen ostot 5 526,5 3 Aineet, tarvikkeet, tavarat 1 650,6 5 Vuokrat 986,27 Muut menot 0 Satelliitin ohjausryhmä kokoontui 2 x vuoden aikana. Työnohjausta järjestettiin kerran vuoden aikana, Satelliitin avoimet ovet pidettiin kerran viikossa. Helmikuussa OKM:n kyselyyn vastaaminen, kesäkuussa vuoden 2015 valtionavustuksen raportointi ja lokakuussa vuoden 2017 valtionavustuksen hakeminen Raahessa, Pyhäjoella ja Siikajoella tehtävään etsivään nuorisotyöhön. Satelliitti etsivän nuorisotyön tulokset (Raahe & Pyhäjoki) etsivälle nuorisotyölle ilmoitettujen ja tavoitettujen nuorten määrät: 142/126 (88,7 % tavoitettu) nuoret toimenpiteessä 76 hlö = 60,3 % Toimenpiteessä = työ, työvoimapoliittiset toimenpiteet, koulutus. Toimenpide- & palveluohjauksia yhteensä 310 kpl.

24 MUU NUORISOTOIMINTA / toimintakertomus Muun nuorisotoiminnan tehtävä Muun nuorisotoiminnan tehtävänä on toteuttaa nuorisolaissa ja perustehtäväselvityksessä määritettyjä tavoitteellisia peruspalveluja, joita varten ei käyttösuunnitelmassa ole erillistä kustannuspaikkaa. Muun nuorisotyön muodot Muu nuorisotoiminta sisälsi kulttuurisen- ja liikunnallisen nuorisotyön, nuorisotiedotuksen, nuorten nettilehden ja erityisnuorisotyön tehtävät muun nuorisotyön mittarit 2016 Taloussuunnitelma Kuvattu tehtävittäin jakamaton tiedotus ja neuvontapalvelu liikunnallinen nuorisotyö kulttuurinen nuorisotyö nettilehti Raanu 300 ehkäisevä- ja erityisnuorisotyö 5 300

25 MUU NUORISOTOIMINTA / jakamaton toimintakertomus Muu nuorisotoiminta / jakamaton tehtävä Muun nuorisotoiminnan jakamattoman tehtävän kautta hallinnoidaan muualla määrittämättömiä nuorisotoimen toimintoja kuten leirit ja retket sekä muut tehtävien yhteiset tapahtumat ja toiminnot Muu nuorisotoiminta / jakamaton muodot Retket, leirit, tapahtumat Muu nuorisotoiminta / jakamaton mittarit 2016 retket 2 tapahtumat 1 leirit 1 Taloussuunnitelma henkilöstömenot 300 palvelujen ostot aiheet tarvikkeet tavarat Huomioitavaa:

26 KULTTUURINEN NUORISOTYÖ / toimintakertomus Vuosi lähti liikkeelle Nuori kulttuuri tapahtumalla, jossa oli aiheena teatteri. Aluetapahtumaan osallistuivat ryhmät Siikajoelta ja Pyhäjoelta. Raahesta ei löytynyt osallistujia tänä vuonna. Vaasan valtakunnalliseen tapahtumaan lähti Pyhäjoen ilmaisutaidonryhmä. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Siikajoen ja Pyhäjoen vapaaaikapalvelujen kanssa Pyhäjoen Pauha-salissa. Tulevan vuoden nuorikulttuuri Movesia markkinoitiin marraskuussa nuorisokahvila cupissa tanssiesityksillä ja workshopeilla. Kesäkuussa Raatiroll -musiikkitapahtuma järjestettiin jo kymmenettä kertaa. Musiikkitarjonta koostui neljästä esiintyjästä. Tapahtumassa tarjottiin myös oheistoimintana sumopainia, graffitimaalausta, hattaraa, alkoholiton drinkkibaari ja ilmapalloja. Tapahtuma keräsi paikalle niin perheitä, nuoria kuin aikuisiakin. Kesällä lännenrannalla tytöt saivat oman päivän, jonka tavoitteena oli itsetunnon vahvistaminen ja oman kehon hallinta. Harjoitteita tehtiin joogan ja meditaation avulla. Mahdollisuus oli myös saunoa, pelailla, uida ja jutella. Keväällä järjestettiin dj-kurssi ja discoja pidettiin kolme vuoden aikana. Discoja oli alakouluikäisille, yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille. Discoissa oli cuppi kioski ja ajankohtaisia teemoja. Hengarissa sijaitsevalla soittotilalla bäkkärillä on riittänyt tänäkin vuonna soittajia. Erityisen suosittua on ollut dj-laitteilla soittelu. Joulukuussa järjestettiin nyt toista kertaa Joulujamitapahtuma liikuntahallilla. Teemana olivat pikkujoulut kaikille raahelaisille nuorille. As Moon oli pitämässä kioskia, skeittarit esittelivät toimintaansa ja Cuppi myi hattaraa. Mukana olivat myös nuoret dj:t ja juontajat, jotka soittivat musiikkia ja vetivät playstation kisoja. Musiikkiesitykset nähtiin kahdelta bändiltä. Joulujamit tuplasivat kävijämäärän tänä vuonna Kulttuurinen nuorisotyö on tehnyt vuoden aikana yhteistyötä kauppakoulun ystävänpäiväkonsertin merkeissä, cupin taiteiden yön tapahtumassa sekä Turun rock Academyn kanssa. Yhteistyötä on tehty kulttuuritoimen ja paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Toiminnan mittarit 2016 Taloussuunnitelma kulttuuritapahtumat 9 kpl / v kävijämäärät 1338 h / v Bäkkärin kävijämäärä 290 tapahtuma/ toimenpide Muut toimintatuotot Nuori Kulttuuri 20 RaatiRoll 7600 Teematapahtumat 5700 Skeittihallin vuokra 9000 muut kulut, materiaalit 400

27 LIIKUNNALLINEN NUORISOTYÖ / toimintakertomus Liikunnallisen nuorisotyön tavoite Liikunnallisen nuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan kehittymistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tavoitteena on, että liikunta tulee luontevasti esille nuorten arjessa ja ymmärtävät liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksen. Liikunnallisen nuorisotyön muodot Liikunnallisten ja terveellisten elämäntapojen edistämistä, osana kaikkea nuorisotoimintaa. Liikunnallisten tapahtumien, koulutusten ja tempausten tuottaminen. Nuorten omaehtoisen liikuntakulttuurin seuraamista ja edistämistä. Yhteistoimintaa eri liikuntatoimijoiden, kasvattajatahojen ja nuorten parissa toimivien kanssa. Omaehtoisen liikunnan tukemiseen liittyy myös liikuntaan kannustava ympäristö. Liikkumaan kannustava toiminta Vuonna 2016 pyrittiin saamaan vähän liikkuvia nuoria kannustettua kokeilemaan ja sitä myötä innostumaan erilaisista liikunnallisista toiminnoista / harrastusmahdollisuuksista. Toiminta suunniteltiin siten että nuoret voivat mahdollisimman helposti päästä kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja ilman nuorille itselleen aiheutuvia merkittäviä kustannuksia. Liikunnallisen nuorisotyön mittarit 2016 tapahtumat 4 kpl retket 4 kpl liikuntakokeilut 5 kpl Talous palvelujen ostot 4700 aineet, tarvikkeet ja tavarat 600 vuokrat 80 muut kulut 2300 Huomioitavaa:

28 NUORISOTIEDOTUS PALVELU NASTAN /toimintakertomus Nuorisotiedotuksen tehtävä Nuorisotiedotuksen tarkoituksena on tarjota nuorille oikeaa, ajantasaista tietoa oikeaan aikaan ja siten tukea ja laajentaa nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. Lisäksi tavoitteena on ohjata nuoret tiedon eri lähteille. Nuorisotiedottamisen muodot Nuorisotiedottamista tehdään verkossa, seutukunnallisessa nuorten tieto- ja neuvontapalvelussa sekä sosiaalisessa mediassa, facebook - sivulla. Nuorisotiedottajaan voi ottaa yhteyttä, puhelimitse, tekstiviestillä WhatsApp:lla sekä sähköpostilla ja tarvittaessa voi sopia tapaamisajan esim. nuorisokahvila Cuppiin. Nuorisotiloilla palvelee Nasta-seinät tai -pisteet nuorten tarpeiden mukaan. Tammikuussa nuorisotiedotus oli mukana järjestämässä Tsäänssi työ- ja koulutusmessuja yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston ja Raahen seutukunnan kanssa kertomassa nuorisotoimen palveluista. Tapahtuma veti puoleensa n. 800 yli 15-vuotiasta henkilöä. Tapahtumassa toteutettiin kysely RaatiRolliin liittyen. Maaliskuussa järjestettiin nuorisokahvila Cupissa Earth Hour henkiset vaatevaihtarit kierrätysteemalla, johon osallistui 10 henkilöä sekä yhdessä kulttuurisen nuorisotyön kanssa taiteiden yö. Muita tapahtumia olivat Saloisten päivät ja Periskooppi- chat. jossa keskustelun aiheena oli alkoholi. Nasta otti osaa myös Raatiloll 16 tapahtumaan ja Joulujameihin. Nuorisotyöviikolla esiteltiin nuorisotoimea nasta mukaan lukien kävelykadulla kahvitarjoilun kera. Nuorisotiedottaja sai vain muutaman yhteydenoton vuoden aikana, mutta erilaisia keskusteluita käytiin usein nuorisotilailloissa ja tapahtumien aikana. Nuorisotiedotuksen sivut uusittiin syksyllä Sivuja ei siis ollut kannattavaa päivittää uudistusten aikana esim. uutisten osalta, mistä johtuen käynnit sivuilla ovat vähäiset. Nuorisotiedottamisen mittarit 2016 tarjotun tiedon määrä / nettisivut, esitteet nettisivuilla vierailleiden määrä muiden asiakaskontaktien määrä 5 tapahtumat 6 te lat 2

29 Nastanetti.fi tilastot 2016 Vuosi 2016 Käynnit Sivun katselukerrat tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu yhteensä Talous palvelujen ostot 4500 aineet, tarvikkeet tavarat 60 vuokramenot 190

30 ERITYISNUORISOTYÖ JA EHKÄISEVÄ TYÖ / toimintakertomus Erityisnuorisotyön ja ehkäisevän työn tavoite Erityisnuorisotyö on nuorten tarpeista nousevaa sosiaalista nuorisotyötä, joka kohdistuu erityistä tukea tarvitseviin, syrjäytymisvaarassa oleviin tai nuoriin, jotka muutoin tarvitsevat aikuisen tukea. Työssä kiinnitetään huomiota erityisesti työn monialaisuuteen, päihteidenkäytön ehkäisemiseen, elämäntaitojen kehittämiseen sekä nuoren oman äänen kuulemiseen. Erityisnuorisotyö pyrkii edistämään nuoren psyykkistä, fyysistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Erityisnuorisotyötä tehdään myös resurssien mukaan ryhmämuotoisena. Ehkäisevä päihdetyö keskittyy yleiseen ehkäisyyn laajojen ryhmien keskuudessa, tasapuolisen kohtelun periaatteita noudattaen sekä kohdennettuun ehkäisevään työhän riskiryhmiin kuuluvien nuorten kanssa. Tarkoituksena on tarjota asianmukaista, oikeaa, faktoihin perustuvaa päihdeinfoa sekä tavoitteena on nostaa päihdekokeilujen aloitusikää ja nostaa esille päihteettömien toimintatapojen merkitystä sekä ylläpitää arvokeskustelua päihteistä. Nuorten lisäksi ehkäisevää työtä tehdään vanhempien kanssa sekä muiden nuorten parissa toimivien kanssa. Ehkäisevää työtä tehdään päihteiden lisäksi myös seksuaalikasvatuksen ja mediakasvatuksen parissa. Erityisnuorisotyön ja ehkäisevän työn työmuodot Vuonna 2016 asiakaskäyntejä oli kaikkiaan 680 kpl ja asiakkaita noin 80 kpl. Lisäksi työtä tehtiin asiakkaiden perheiden ja verkostojen kanssa sekä ryhmämuotoisesti. Erilaisia tavoitteellisia pienryhmiä vuoden aikana kokoontui kolme yhteistyössä etsivän nuorisotyön ja perheneuvolan kanssa. Ehkäisevän työn tapahtumia oli vuoden aikana hyvin laajasti, Mietippä Ite kokonaisuus keräsi 300 Raahen kuudesluokkalaista ehkäisevän työn ja tunnetaitojen ääreen, lisäksi oppilaille järjestettiin syksyllä ryhmäyttävä kaupunkiseikkailu. Ehkäisevä työ kokosi useiden eri oppituntien, koulutustilaisuuksien, vanhempainiltojen ja tapahtumien kautta lukemattomia kontakteja. Ehkäisevää työtä tehtiin vuoden aikana tarvelähtöisesti ja käsitellyimmät aiheet olivat kannabis sekä mediataidot. Yhteistyötahoina olivat kaikki Raahen ala- ja yläkoulut sekä toisen asteen oppilaitokset. Kaikkiaan erityisnuorisotyön ja ehkäisevän työn keinoin on vuonna 2016 tavoitettu tuhansia kaupungin lapsia ja nuoria eri ikäluokista aina 12v noin 30v saakka sekä heidän vanhempiaan, lasten- ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia sekä muita sidosryhmiä. Erityisnuorisotyön ja ehkäisevän työn mittarit 2016 erityisnuorisotyön asiakkuudet, tavoite noin 40 hlö / vuosi, asiakkuuksia hlö ja yksilökäyntejä 680 kpl.

31 Talous palvelujen ostot aineet tarvikkeet tavarat 3 800