NUORISOTOIMI / toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 NUORISOTOIMI / toimintasuunnitelma Nuorisotoimen tehtävä Raahen nuorisotoimi huolehtii nuorisolain toteuttamisesta Raahen kaupungissa. Nuorisotoimi vastaa nuorisotyön peruspalveluiden järjestämisestä, koordinoinnista ja kehittämisestä. Se edistää yhteistyössä muiden kasvattajatahojen kanssa raahelaisten nuorten sosiaalista vahvistumista sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorisotoimen toimintamuodot Toimintamuotoina ovat nuorisotilatoiminta, nuorisovaltuuston ja muiden osallisuutta edistävien ryhmien toiminnan tukeminen, nuorisotiedotus, järjestötyö, kulttuurinen ja liikunnallinen nuorisotyö, ehkäisevä ja erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta sekä muut paikallisiin tarpeisiin soveltuvat toimintamuodot. Nuorisotoimen mittarit nuorten alle 29 v. lukumäärä nuorisotilojen lkm 7 nuorisotoimen henkilöstö 13,15 htv nuorisotoimen käyttömenot / kaupungin käyttömenot 0,60 % tilojen kävijämäärä ja aukioloaika / v, h / v tapahtumien lkm ja osallistujamäärä 45 kpl / hlö / v pajanuorten määrä, palveluihin ohjaukset ja sijoittuminen työhön tai koulutukseen 130 / 90 hlö / v, 50 % sijoittuminen ehkäisevän työn asiakkuudet 40 / 500 -laittomia huumeita kokeilleiden lkm. ja tosi humalassa väh.kerran / kk (kouluterveyskyselyn mukaan) olleiden lkm. alle maakunnan keskiarvon kuulemistilaisuuksien lkm, 2 / v nuorisovaltuusto sulatto hallinto ja henkilöstö nuorisotilatoiminta liikennepuisto nuorten työpajatoiminta tilojen hoito ja kunnossapito muu nuorisotoiminta Huomioitavaa: Talousarvio on kaikilta osiltaan äärimmäisen tiukka

2 NUORISOVALTUUSTO / toimintasuunnitelma Nuorisovaltuuston tehtävä Nuorisovaltuuston toiminnalla parannetaan nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksentekoon heitä koskevissa ja heidän elinympäristöönsä liittyvissä asioissa. Nuorisovaltuuston toimintamuodot Nuorisovaltuusto on yleisillä vaaleilla valittu 20 jäseninen poliittisesti riippumaton vaikuttajafoorumi. Nuorisovaltuusto käyttää Raahen kaupungin hallintosäännön 51 takaamaa puhe- ja läsnäolo-oikeutta teknisessä, opetus-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, ympäristö- ja aluelautakunnissa. Nuorisovaltuusto pyrkii toteuttamaan nuorisolain 8. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä esimerkiksi Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton kanssa, koulujen oppilaskuntien kanssa, virkamiesten sekä poliittisten päättäjien kanssa. Vaikuttamisen ja osallisuuden mittarit Nuorten vaikuttajaryhmien määrä 1 Tehtyjen aloitteiden määrä 2 / v Annettujen kannanottojen lukumäärä 2 / v Seminaarit ja tapahtumat 2/v henkilöstökulut 800 palvelujen ostot aineet, tarvikkeet, tavarat vuokramenot muut kulut 200 Huomioitavaa: Nuorisovaltuustolla on merkittäviä osallisuushankkeita (Sulatto sekä nuorisokahvila Cuppi).

3 NUORISOVALTUUSTON VUOSIKELLO Huom. tammikuu Uusien nuorisovaltuutettujen koulutusviikonloppu Nuorisovaltuuston järjestäytymiskokous Lautakuntien kokouksissa läsnäolo Sulatto 16 suunnittelu ja järjestelyt helmikuu Nuorisovaltuuston hallituksen ja jäsenten ryhmäyytäminen Nuorisovaltuuston kokoukset Lautakuntien kokouksissa läsnäolo Sulatto 16 suunnittelu ja järjestelyt maaliskuu Nuorisovaltuuston kokoukset ja aloite tai kannanotto Lautakuntien kokouksissa läsnäolo Sulatto 16 suunnittelu ja järjestelyt huhtikuu Nuorisovaltuuston kokoukset Lautakuntien kokouksissa läsnäolo Sulatto 16 suunnittelu ja järjestelyt Tapahtuma: Yösähly toukokuu Nuorisovaltuuston kokoukset Lautakuntien kokouksissa läsnäolo Sulatto 16 suunnittelu ja järjestelyt kesäkuu Sulatto 14 suunnittelu ja järjestelyt BraheLAN 16 tapahtuman kanssa yhdessä toimiminen heinäkuu Sulatto 16 suunnittelu ja järjestelyt elokuu Nuorisovaltuuston kokoukset Lautakuntien kokouksissa läsnäolo Sulatto 16 järjestelyt sekä itse tapahtuma syyskuu Nuorisovaltuuston kokoukset Lautakuntien kokouksissa läsnäolo Vaalityöskentelyn aloittaminen lokakuu Nuorisovaltuuston kokoukset Lautakuntien kokouksissa läsnäolo Nuorisovaltuuston vaalien suunnittelu marraskuu Nuorisovaltuuston vaalien suunnittelu /markkinointi Nuorisovaltuuston kokoukset Lautakuntien kokouksissa läsnäolo Vaalipaneeli joulukuu Nuorisovaltuuston vaalit Nuorisovaltuuston kauden päättäminen

4 SULATTO / toimintasuunnitelma Sulatto 16- osallisuushankkeen tehtävä Sulatto 16 toteutetaan nuorten osallisuushankkeena. Raahen nuorisovaltuuston nimeämä työryhmä, n. 24-jäseninen Sulatto 16 -staabi vastaa tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta. Staabin alaisuudessa toimii lukuisia tiimejä, jotka vastaavat käytännön järjestelyistä tapahtumaa ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Sulaton toimintamuodot Tapahtuman järjestämisestä vastaa Raahen nuorisovaltuusto. Sulaton ympärillä tulee toimimaan yhteensä noin 120 nuorta, jotka jakaantuvat yhteensä noin 10 tiimiin ja työryhmään. Nuorisovaltuuston yhteistyökumppanina toimii Raahen kaupungin nuorisolautakunta, joka vastaa hankkeen juridisesta hallinnoinnista. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat myös Raahen Nuorison Tuki ry ja muut eri järjestöt. Sulatto 16 tapahtuman raamibudjetti on euroa. Sulaton mittarit tapahtuman toteutukseen osallistuvat nuoret 120 hlö tapahtuman yleisömäärä n hlö toimintatuotot henkilöstökulut palvelujen ostot aineet,tarvikkeet, tavarat vuokramenot 500

5 SULATTO 15 VUOSIKELLO Huom. tammikuu Sulatto Staabin jäsenet nimetään nuorisovaltuuston järjestäytymiskokouksessa Staabin kokoukset Nimetään tiimit helmikuu Staabin kokoukset Tiimien kokoukset maaliskuu Staabin kokoukset Tiimien kokoukset huhtikuu Staabin kokoukset Tiimien kokoukset toukokuu Staabin kokoukset Tiimien kokoukset kesäkuu Staabin kokoukset Päätoimitsija aloittaa tehtävässään Tiimien kokoukset heinäkuu Staabin kokoukset Tiimien kokoukset elokuu Staabin kokoukset Sulatto 15 tapahtuman järjestäminen, toteuttaminen ja purkaminen Loppuraportin laatiminen syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

6 NUORISOTOIMEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ / toimintasuunnitelma Hallinnon tehtävä Nuorisotoimen hallinnon tehtävänä on huolehtia nuorisolautakunnan päätöksenteon valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta, nuorisopalveluiden yleisen toiminnan kehittämisestä, henkilöstöstä ja sen työhyvinvoinnista, eri tehtäväkokonaisuuksien toiminnan yhteensovittamisesta ja yhteistoiminnasta ja yhteydenpidosta sidosryhmien kanssa. Toimintaa ohjaavat työlainsäädäntö, KVTES, kaupungin hallintosääntö ja laadunhallinta. Hallinnon toimintamuodot Tehtävää toteutetaan lautakunnan kokousten, viranhaltijapäätösten, henkilökunnan toimistopalaverien, esimies-alaiskeskustelujen, työnohjauksen ja laadunhallinnan työvälineiden avulla. Nuorisotoimen organisaatioon kuuluu nuorisotoimenjohtaja, seitsemän nuoriso-ohjaajaa, kaksi kerho-ohjaajaa, 2 työvalmentajaa ja 2 etsivää nuorisotyöntekijää. Keskeisiä sidosryhmiä ovat keskus- ja henkilöstöhallinto, sivistyspalvelukeskuksen johtaja, muu kaupungin sivistystoimiala, hyvinvointikuntayhtymä, aluehallintovirasto, OKM, työvoimahallinto. Nuorisotoimen hallinnon mittarit lautakunnan kokoukset 8 käsitellyt asiat 50 tehdyt aloitteet 5 viranhaltijapäätökset 100 nuorisotoimen toimistopalaverit 35 henkilöstön sairauspoissaolot alle 15 pv /hlö henkilöstömenot palvelujen ostot aineet, tarvikkeet, tavarat toiminta-avustukset muut kulut Huomioitavaa:

7 NUORISOTOIMEN HALLINNON VUOSIKELLO Huom. tammikuu talousarvion käyttösuunnitelman laadinta toimintasuunnitelmien tarkistaminen toimistopalaverit esimies-alaiskeskustelut helmikuu esimies-alaiskeskustelut toimistopalaverit lautakunnan kokous maaliskuu toimintakertomusten laadinta lautakunnan kokous toimistopalaverit huhtikuu toimistopalaverit lautakunnan kokous valtionavustuspäätökset odotettavissa toukokuu lautakunnan kokous toimistopalaverit kesäkuu toimistopalaverit heinäkuu talousarvion valmistelu alkaa elokuu lautakunnan kokous toimistopalaverit syyskuu toimistopalaverit lokakuu lautakunnan kokous toimistopalaverit marraskuu lautakunnan kokous suunnitteluseminaari toimistopalaverit joulukuu lautakunnan kokous toimistopalaverti henkilökunnan pikkujoulu henkilöstö pääosin vuosilomalla valtionavustukset haettavissa

8 JÄRJESTÖTYÖ / toimintasuunnitelma Järjestötyön toimintamuodot Avustusten jako neljä kertaa vuodessa Yhteiset tapaamiset ja yhteydenpito Yhteiset leirit Yhteiset tapahtumat Järjestötoiminnan mittarit avustusten hakijamäärä 9 kpl haettuja avustuksia jaettuja avustuksia kävijämäärä (tapahtumat ja leirit) hlö yhteiset tapahtumat noin 20 kpl yhteiset leirit 2 kpl järjestötyön laadullinen arviointi avustukset palvelujen ostot aineet, tarvikkeet ja tavarat palkkiot 500 Huomioitavaa: kustannukset sisältyvät suoraan kustannuspaikalle 2951

9 JÄRJESTÖTYÖN VUOSIKELLO 2015 huom. tammikuu Lännenrannan leirikeskuksen kesän varaukset nuorisojärjestöille ja vuosiavustusten ja erityisavustusten haku lehtiin ja sähköpostiin Vihannin moniammatillisen työryhmän kokous Kevään suunnittelupalaveri helmikuu Lännenrannanleirikeskuksen kesäajan vuorojen jakaminen järjestöille Vihannin vapputapahtuman yhteistyöpalaveri Hiihtolomaleirin suunnittelupalaveri maaliskuu vuosiavustusten myöntämiset hiihtolomalla luokkalaisten päiväleiri huhtikuu Erityisavustuspäätösten valmistelu ja lähettäminen Vihanti cupit Vihannin perinteinen vapputapahtuma toukokuu Seleviytyjät eräleirin valmistelupalaveri Olotilalla Pajapäivä kesäkuu Vihannin leiri luokkalaisille kesäkerhot ajalla , 2-3 krt /vko nuorten ilta Olotilalla/Kirkkojärven rannalla retki heinäkuu erityisavustuspäätösten valmistelu ja lähettäminen nuorten ilta Olotilalla/Kirkkojärven rannalla elokuu Taiteiden Yö tapahtuma Vihannissa 7-luokkalaisten ryhmäytys syksyn suunnittelupalaveri syyskuu Vihannin moniammatillisen työryhmän kokous Vihannin tapahtuma lokakuu erityisavustuspäätösten valmistelu ja lähettäminen luokkalaisten leiri syyslomalla Joulukalenteripalaveri yhteistyökumppaneille marraskuu Halloween -tapahtumat 1-6 luokkalaisille ja 7-9 luokkalaisille Vihanti cupit kurssi nuorille joulukuu

10 joulukalenteri tapahtuma erityisavustuspäätösten valmistelu ja lähettäminen

11 NUORISOTILATOIMINTA / toimintasuunnitelma Nuorisotilatoiminnan tehtävä Nuorisotilatoiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille kasvatukselliseen ohjaukseen ja toiminnallisuuteen perustuvat puitteet sosiaaliseen kanssakäymiseen, viihtymiseen sekä hyväksytyksi tulemisen ja yhteisöön kuulumisen tunteiden kokemiseen oman ajan käytön piirissä. Lisäksi tilat tarjoavat toimintaympäristöjä seuroille ja yhdistyksille. Tilatoiminnan toimintamuodot Nuorisotoimella on viisi nuorisotilaa, nuorisokahvila ja leirikeskus. Neljällä tilalla ja nuorisokahvilassa järjestetään omaa toimintaa. Toimintamuotoja ovat avoin tilatoiminta, tilakohtaiset te lat ja tapahtumat, talotoimikuntien toiminta, talokokoukset, dialogiset ja pedagogiset kohtaamiset. Tiloilla työskentelee pääsääntöisesti 2 nuoriso-ohjaaja tai kerho-ohjaajaa / ilta. Kullakin tilalla on oma toimintamääräraha ja -suunnitelma. Tilat ovat päihteettömiä ja savuttomia. Tilatoiminnan mittarit avointa toimintaa h / v kävijämäärätavoite / v tiloilla järjestettävät tapahtumat 22 / v leirikeskuksen varausaste 70 % jakamaton Cuppi Antinkangas 0 Honganpalo Ollinsaari Lännenranta Hengari Paradise Olotila Huomioitavaa:

12 NUORISOTILATOIMINTA / jakamaton / toimintasuunnitelma Nuorisotilatoiminta / jakamaton tehtävä Jakamattoman nuorisotilatoiminnan tehtävänä on resursoida varsinaisen tilatoiminnan ulkopuolisia nuorisotiloihin liittyviä menoja. Nuorisotilatoiminta / jakamaton toimintamuodot Ennalta arvaamattomat t tai uusien tai useamman tilan yhteisten toimintamuotojen rahoitus sekä kaluston uusiminen. palvelujen ostot kalusto muu materiaali Huomioitavaa:

13 NUORISOTILA HENGARI / toimintasuunnitelma Hengarin toiminnan muodot Hengarin nuorisotilatoimintaa toteutetaan kolmena päivänä viikossa, torstaisin ja perjantaisin klo: nuortenilta sekä lauantaisin klo: Toiminta on suunnattu vuotiaille nuorille. Toiminta pyritään organisoimaan siten että jokaisella nuorella on mahdollisuus toteuttaa itseään omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan ja löytää mielekästä ajanvietettä tilalla. Nuorisotila ja sen toiminta pyritään luomaan sellaiseksi, että se tukisi nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä sosiaalisesti että fyysisesti. Kestävät ja terveelliset elämäntavat ovat yksi teema tilatoiminnassa, joista erityisesti sosiaalisesti kestäviä tapoja korostetaan. Lisäksi tilalle hankitaan vuosittain erilaista materiaalia esim. askartelua ja muuta ajanvietettä varten. Myös erilaiset tapahtumat ja teema viikot ovat osana nuorisotila toimintaa. Nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja vaikuttamaan nuorisotilan toiminnan sisältöön. Tilalle myönnetään myös vakiokäyttövuoroja sekä yksittäisiä käyttövuoroja. Hengarin yhteydessä toimii kulttuurisen nuorisotyön bändi- ja soittoharjoittelutila Bäkkäri joka on pääsääntöisesti avoinna Hengarin aukioloaikoina. Hengariin on nimetty vastaava nuoriso-ohjaaja ja hänen lisäkseen tilalla työskentelee 3 nuoriso-ohjaajaa siten, että nuoriso-ohjaajia on aina vähintään kaksi toiminta-aikana. Tilatoiminnan mittarit Nuorisotoimen oma toiminta, kävijämäärä 4000/v Käyttövuorot, kävijämäärä 1400/v Tapahtumat 3 / v Tilakulttuurin arviointi (vuorovaikutus ilmiöt, ympäristö) palvelujen ostot 650 aineet tarvikkeet, tavarat muut toimintakulut 700 vuokrat Huomioitavaa:

14 NUORISOTILA HENGARIN VUOSIKELLO Huom. tammikuu Toimintakertomuksen laatiminen helmikuu Nasta kesätyöinfo (Nuorisotiedotus) Mietippä ite! päivät (Ennaltaehkäisevätyö) maaliskuu Talvilomaviikolla järjestettyä ohjelmaa huhtikuu Syksyn käyttövuorojen haku toukokuu Käyttövuorot loppuvat, käyttövuorojen jako kesäkuu Kesä Hengari Bäkkäri Avainten palautus heinäkuu Toiminta kesätauolla Suursiivous Toiminta kesätauolla elokuu Avainten luovutus Tila aukeaa koulujen alkaessa syyskuu Syyslomaviikon suunnittelu Anna mulle aikaa! viikko, tapahtuma tilalla lokakuu Syyslomaviikko marraskuu Halloween joulukuu Pikkujoulut ja joulutauko toiminnassa

15 OLOTILA / toimintasuunnitelma Nuorisotila Olotilan toimintamuodot Olotilan nuorisotilatoimintaa toteutetaan kolmena päivänä viikossa; keskiviikkoisin klo 16-20, perjantaisin ja lauantaisin klo Toiminta on suunnattu vuotiaille nuorille. Olotilalla työskentelee nuoriso-ohjaaja ja yksi kerho-ohjaaja siten, että kaksi ohjaajaa on aina vähintään paikalla toiminta-aikana. Toiminta pyritään järjestämään mahdollisimman monipuoliseksi siten, että jokaisen nuoren on mahdollista löytää mielekästä ajanvietettä tilalla. Olotilan illoissa pyritään ainakin kerran kuukaudessa järjestämään ohjattua teematoimintaa. Nuorisotilassa on ilmakiekko-, biljardi- ja pingispöydät. Myös erilaiset tapahtumat ja teemaviikot pyritään huomioimaan osana nuorisotilatoimintaa. Nuorten toiveista järjestetään kesällä nuorten iltoja ja niiden suunnittelun ja toteutuksen tekevät nuoret nuoriso-ohjaajan kanssa. Nuoria pyritään tapaamaan myös yläkoululla pari kertaa kuussa klo Näillä tapaamisilla pyritään jakamaan toiminnastamme ajankohtaista tietoa ja tapaamaan koulun henkilökuntaa. Olotilaan pyritään saamaan toimiva talotoimikunta. Olotilalle tarvitaan biljardipöydän kunnostus, pelivälineistöä ja tuoleja. Tilatoiminnan mittarit nuorisotoimen oma toiminta kävijämäärä hlö / v käyttövuorot, 1-2 muuta käyttäjää tapahtumat 6 kpl / v., retki 1-2 kpl /v. tilakulttuurin laadullinen arviointi henkilöstömenot palvelujen ostot 600 aineet, tarvikkeet, tavarat 800 muut toimintakulut 400 kalusto 800 Huomioitavaa: Muut kuin henkilöstömenot osoitetaan pääosin nuorisotilatoiminnan jakamattomasta määrärahasta käyttösuunnitelmassa.

16 NUORISOTILA OLOTILAN VUOSIKELLO tammikuu avoimet ovet vihantilaisille tilatyö 3 iltaa viikossa yläkoululla tapaamiset kaksi kertaa kuussa klo helmikuu tilatyö 3 iltaa viikossa nuorten ilta ystävänpäivänä yläkoululla tapaamiset kaksi kertaa kuussa klo maaliskuu yläkoululla tapaamiset kaksi kertaa kuussa klo tilatyö 3 iltaa viikossa retki hiihtoloman nuorten ilta huhtikuu tilatyö 3 iltaa viikossa Vihannin vapputapahtuma toukokuu tilatyö 3 iltaa viikossa Pajapäivä kuutosluokkalaisille Käyttövuorojen jako syksylle kesäkuu Nuorten järjestämä tapahtuma heinäkuu Nuorten järjestämä tapahtuma retki elokuu tilatyö 3 iltaa viikossa yläkoululla tapaamiset kaksi kertaa kuussa klo Olotilan avainten jako Olotilan käyttäjille syyskuu tilatyö 3 iltaa viikossa Ryhmäytys 7-luokkalaisille yläkoululla tapaamiset kaksi kertaa kuussa klo lokakuu yläkoululla tapaamiset kaksi kertaa kuussa klo tilatyö 3 iltaa viikossa syyslomalla nuorten ilta marraskuu tilatyö 3 iltaa viikossa Halloween nuorten ilta vuotiaille

17 joulukuu tilatyö 3 iltaa viikossa joulukalenteritapahtumia: askarteluilta, toimintailta ja pikkujoulu

18 NUORISOKAHVILA CUPPI / toimintasuunnitelma Nuorisokahvila Cupin tehtävä Kahvila opettaa nuoria ottamaan vastuuta elämästään antamalla mahdollisuuden osallistua itse toimintaan ja osoittamalla että nuoria arvostetaan ja että heihin luotetaan. Nuorisokahvilan toiminnan ydinkohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Kahvila on kuitenkin ikärajaton, toimintaa tarjotaan laajemmallekin ikäryhmälle, vauvasta vaariin. Aikuisia kahvilassa koskevat samat säännöt kuin nuoriakin. Nuorisokahvila tarjoaa nuorille monipuolista toimintaa sekä vaihtoehtoisen tavan viettää iltoja päihteettömästi. Kahvilassa pyritään palvelemaan 3-4 iltana viikossa sekä pitämään tuotevalikoima ja tapahtumatarjonta monipuolisena. Nuorisokahvila Cupin toimintamuodot Ohjausryhmän kokoukset ovat kerran kuukaudessa koulukuukausina. Sen tehtävänä on tuottaa sisältöä nuorisokahvilaan sekä vastata bändi-iltojen ja te tojen järjestämisestä, työskennellen nuoriso-ohjaajien rinnalla niissä. Tarvittaessa ohjausryhmäläiset myös avustavat kahvilan aukiolojen toteuttamisessa. Nuorisokahvilan tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille käyttäjille, Raahelaiset nuorisotoimijat eivät maksa tilojen käytöstä vaan voivat varata tilaa käyttöönsä veloituksetta. Nuorisokahvila tarjoaa kuntouttavassa työtoiminnan työharjoittelupaikkoja noin 2-4 nuorelle vuosittain. Kahvila toimii yhteistyötahona kansainvälisessä ja monikulttuurisessa nuorisotyössä, tarjoten mm. yhdelle nuorisotoimen tai muun soveltuvan yhteistyötahon EVS-harjoittelijalle työpaikan kahvilassa sekä on mukana kv-tapahtumissa. Nuorisokahvila Cupin mittarit Kävijämäärä, tavoite 4500 hlö / vuosi. Toimintatuotot, tavoite / vuosi. Ulkopuoliselta taholta haetut /saadut avustukset, tavoite / vuosi. Aukiolotavoite pv / vuosi. Tapahtumat, mukaan lukien yhteistyötapahtumat, tavoite ~18 / vuosi. Ohjausryhmän kokoukset, tavoite 10 / vuosi. vuokramenot palvelujen ostot elintarvikkeet kalusto muu materiaali 500 Huomioitavaa: Tarkistetaan kahvilan sponsorisopimukset ja tutkitaan muiden ulkopuolisten avustusten mahdollisuudet.

19 NUORISOKAHVILA CUPIN VUOSIKELLO tammikuu maaliskuu Ohjausryhmän järjestäytyminen. Ohjausryhmän kokoukset 3krt / vuosineljännes. Tapahtumat ~4-5krt / vuosineljännes. Avoimet ovet 36 48krt /vuosineljännes. Toimintakertomuksen kokoaminen edeltävältä vuodelta. huhtikuu kesäkuu Ohjausryhmän kokoukset 2krt / vuosineljännes. Tapahtumat ~2-3krt / vuosineljännes. Avoimet ovet 27-36krt /vuosineljännes. Toiminnan ja rahoituksen suunnittelu syyskaudelle. Ohjausryhmän virkistystapahtuma (kesäkuu). heinäkuu syyskuu Ohjausryhmän kokoukset 2krt / vuosineljännes. Tapahtumat ~2-3krt / vuosineljännes. Avoimet ovet 21-28krt /vuosineljännes. Alustavan toiminta- ja rahoitussuunnitelman teko seuraavalle vuodelle. lokakuu joulukuu Ohjausryhmän kokoukset 3krt / vuosineljännes. Tapahtumat 4-5krt / vuosineljännes. Avoimet ovet 36-48krt /vuosineljännes. Toiminnan suunnittelu kevätkaudelle. Uusien ohjausryhmäläisten rekrytointi. Ohjausryhmän virkistystapahtuma (joulukuu). Lisäksi aikatauluttamatta tietylle vuosineljännekselle Optio kurssi- tai päiväleiritoimintaan 1-2krt /vuosi. Optio yhteistyötapahtumiin ja toimintoihin kansainvälisen ja monikulttuurisen nuorisotyön, kulttuurisen nuorisotyön nuorten osallisuustoiminnan ja nuorisotiedotuksen kanssa 3-6krt /vuosi. Huom. Tarkkuus vuosineljännekseen, toimintakertomukseen tarkennetaan ajanmukaiseksi. Liukumat aukiolotavoitteissa vuosineljänneksittäin on tehty 3-4 viikoittaisen aukiolopäivän mukaan. Tapahtumia voivat olla erilaiset yleisötapahtumat, esimerkiksi bändi- tai leffaillat sekä erilaiset teematapahtumat. Henkilöstö osan vuosineljänneksestä vuosilomalla Virkistystapahtumilla sitoutetaan ja kiitetään aktiivisia ohjausryhmäläisiä toiminnassa mukana olemisesta. Henkilöstö osan vuosineljänneksestä vuosilomalla Ohjausryhmään pyritään rekrytoimaan nuorisovaltuustolaisten lisäksi sellaisia nuoria jotka kahvilan palveluita aktiivisesti käyttävät sekä sellaisia nuoria joille palveluita halutaan kehittää ja tarjota. Kurssitoimintana voi olla esimerkiksi ohjausryhmän sisäiset laitteistokoulutukset tai kävijöillekin avoimet esiintymistaitoa kehittävät /tukevat koulutukset. Yhteistyötapahtumia voivat olla esim. erilaiset vaihtaritapahtumat ja teematapahtumat.

20 ANTINKANKAAN NUORISOTILA / toimintasuunnitelma Antinkankaan nuorisotilan toimintamuodot Toiminta Antinkankaan nuorisotilassa on lopetettu sisäilmaongelmien vuoksi Tilatoiminnan mittarit tilan käyttöaste 0 h / v palvelujen ostot 0 aineet ja tarvikkeet 0 Huomioitavaa: Uuden nuorisotilan suunnittelu on menneillään, odotetaan uusia suunnitelmia ja päätöksiä.

21 ANTINKANKAAN NUORISOTILA / toimintasuunnitelma Antinkankaan nuorisotilan toimintamuodot Toiminta Antinkankaan nuorisotilassa on lopetettu sisäilmaongelmien vuoksi Tilatoiminnan mittarit tilan käyttöaste 0 h / v palvelujen ostot 0 aineet ja tarvikkeet 0 Huomioitavaa: Uuden nuorisotilan suunnittelu on menneillään, odotetaan uusia suunnitelmia ja päätöksiä.

22 OLLINSAAREN NUORISOTILA / toimintasuunnitelma Ollinsaaren nuorisotilan toimintamuodot Ollinsaaren nuorisotilalla ei ole avointa tilatoimintaa. Tilaa käyttävät Rannikon 4H ja Ollinsaaren Pioneerit sekä Nuorisotoimen erityisnuorisotyö. Tavoitteena on ylläpitää tilaa viihtyisänä ja neutraalina nuorisotilana, joka käy kerho ja kokoustoimintaan. Tilatoiminnan mittarit tilan käyttöaste 400 h / v palvelujen ostot 160 aineet ja tarvikkeet 840 Huomioitavaa: Tarkastellaan mahdollista avointa nuorisotilatoimintaa vuotiaille kerran viikossa.

23 OLLINSAAREN NUORISOTILATOIMINNAN VUOSIKELLO Huom. tammikuu helmikuu Toimintakertomuksen laadinta maaliskuu huhtikuu Käyttövuorojen haku toukokuu Käyttövuorojen jako kesäkuu Avainten palautus heinäkuu Toiminta kesätauolla elokuu Avainten luovutus Toimintasuunnitelman ja talousarvion laadinta syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Toimintasuunnitelman tarkistaminen

24 LÄNNENRANNAN LEIRIKESKUS / toimintasuunnitelma Lännenrannan leirikeskuksen toimintamuodot Lännenrannan leirikeskus tarjoaa viihtyisät puitteet pääasiassa lasten ja nuorten leiri- ja retkeilytoiminnalle. Leirialueen käyttövuoroja järjestettäessä otetaan ensisijaisesti huomioon raahelaisten nuoriso- ja nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten toiminnalliset tarpeet ja näiden jälkeen muiden raahelaisten yhdistysten ja yhteisöjen tarpeet. Mikäli vuoroja jää, voidaan aluetta vuokrata myös muille sekä raahelaisille, että ulkopuolisille käyttäjäryhmille. Vuokraamisessa noudatetaan nuorisolautakunnan päättämiä vuokrausehtoja. Huoltorakennus on käytössä välisen ajan. Sauna-takkahuone ja majoitusrakennus ovat käytössä ympäri vuoden. Leirikeskustoiminnan mittarit leirikeskuksen käyttöaste 70 % henkilöstömenot palvelujen ostot 500 aineet, tarvikkeet, tavarat Huomioitavaa:

25 LEIRIKESKUSTOIMINNAN VUOSIKELLO Huom. tammikuu sauna-takkahuone tilauskäytössä helmikuu sauna-takkahuone tilauskäytössä maaliskuu huoltorakennuksen käyttö alkaa 1.3. huhtikuu tilauskäyttöjä toukokuu tilauskäyttöjä alueen siivous ja kunnostusta tarvittaessa perussiivous kesäkuu leirikeskus pääosin lasten ja nuorten leirikäytössä heinäkuu leirikeskus pääosin lasten ja nuorten leirikäytössä elokuu kuun alkupuolella leirikeskus pääosin lasten ja nuorten leirikäytössä syyskuu tilauskäyttöjä lokakuu tilauskäyttöjä marraskuu tilauskäyttöjä joulukuu huoltorakennus jää talvitauolle 1.12.

26 NUORISOKESKUS PARADISE/ toimintasuunnitelma Nuorisokeskus Paradisen toimintamuodot Paradisen nuorisotilatoiminta toteutetaan kolmena päivänä viikossa; tiistaisin ja keskiviikoisin klo: sekä lauantaisin klo: Toiminta on suunnattu vuotiaille nuorille. Pyrimme tarjoamaan mielekästä vapaa-ajan toimintaa nuorille sekä pyrimme järjestämme erilaisia te toja. Tapahtumia järjestetään myös yhdessä kulttuurisen nuorisotyön kanssa. Paradisen saliin jaetaan syyskuu-toukokuu väliselle ajalle vakiokäyttövuoroja. Tilatoiminnan mittarit nuorisotoimen oma toiminta, kävijämäärä 1100 kpl / v käyttövuorot, kävijämäärä 2500 kpl /v tapahtumat 2/ v talotoimikunnan kokoukset 8-10 kpl tilakulttuurin laadullinen arviointi (vuorovaikutus ilmiöt, ympäristö) palvelujen ostot 500 aineet, tarvikkeet, tavarat Talotoimikunta on mahdollista käynnistää, nuorien halukkuudesta riippuen.

27 NUORISOKESKUS PARADISEN VUOSIKELLO tammikuu avointen ovien toiminta kesätyöinfo helmikuu toimintakertomuksen laadinta avointen ovien toiminta viikoittain Mietippä ite!-viikko(ennaltaehkäisevä työ) talvilomaviikon suunnittelu maaliskuu talotoimikunnan kokoukset avointen ovien toiminta viikoittain disco Talvilomaviikko(vk10) huhtikuu käyttövuorojen jako avointen ovien toiminta viikoittain toukokuu talotoimikunnan kokoukset avointen ovien toiminta viikoittain disco kesäkuu avainten palautus heinäkuu perussiivous elokuu avainten luovutus vakiovuorojen käyttäjille markkinointia avointen ovien toiminta käynnistyy syyskuu avointen ovien toiminta viikoittain ryhmäytykset Syyslomaviikon suunnittelu lokakuu talotoimikunnan kokoukset Syyslomaviikko(vk43) marraskuu talotoimikunnan kokoukset halloween Huom. Toiminta kesätauolla loppukuusta Toiminta kesätauolla Toiminta kesä tauolle alkukuusta joulukuu Toimintasuunnitelman laadinta talotoimikunnan kokoukset pikkujoulut, joulutauko toiminnassa

28 KEHITTÄMISHANKKEET / toimintasuunnitelma Kehittämishankkeiden tehtävä Kehittämishankkeiden tehtävänä on toteuttaa uusia ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvia toimintamuotoja. Rahoituksen raportointiin tarvitaan oma kustannuspaikka käyttösuunnitelmassa. Kehittämishankkeiden muodot Aluehallintovirastolta, OKM:ltä, Nuorisoyhteistyö Allianssilta tms. rahoittajilta haetaan rahoitusta tarkoituksenmuaisiksi katsottujen hankkeiden toimeenpanoon Kehittämishankkeiden mittarit toteutuneet hankkeet 1 / v (keskeiset t) tulot menot 5 000

29 KAUPUNGINLAHDEN LIIKENNEPUISTO / toimintasuunnitelma Liikennepuiston tavoite Kaupunginlahden liikennepuiston hallinnoinnista ja toiminnasta vastaa Raahen kaupungin nuorisolautakunta. Liikennepuisto on tarkoitettu alle 12- vuotiaille lapsille. Liikennepuiston vuokraus Liikennepuistoa vuokrataan yksityisille, yhdistyksille ja yhteisöille (kaupunginlahden liikennepuiston käyttösääntö ja vuokrausehdot, Nuorisolautakunta ). Raahelaiset yhdistykset, koulut ja kaupungin päiväkodit saavat käyttää liikennepuistoa ryhmävaraustilaisuuksiin veloituksetta. Ryhmä- ja yksityisvarauksia vastaan otetaan toukokuusta syyskuun lopulle. Mittarit kävijää / toimintakausi 60 ryhmävarausta / toimintakausi (keskeiset t) vuokramenot muut toimintakulut 500 Huomioitavaa:

30 LIIKENNEPUISTON VUOSIKELLO Huom. tammikuu Toimintasuunnitelman tekeminen, vuosikellon ajantasaistaminen helmikuu maaliskuu Ryhmävaraus ilmoitukset tiedotusvälineisiin Timmin käyttöönoton suunnittelu Puiston kunnossapidon suunnittelu huhtikuu Ryhmävarausten vastaanottaminen alkaa ajalle touko-syyskuu toukokuu Puiston laittaminen käyttövalmiiksi ennen vko18 Ryhmävaraukset alkavat 4.5. Jätekuljetuksien sopiminen, kaivon tyhjennys, vesi/sähkö kesäkuu heinäkuu elokuu Ryhmävarausten vastaanottaminen päättyy syyskuu Jätekuljetuksien sopiminen, kaivon tyhjennys, vesi/sähkö lokakuu Toimintakertomuksen laatiminen marraskuu joulukuu

31 SATELLIITTI TYÖPAJATOIMINTA / toimintasuunnitelma Työpajatoiminnan tehtävä Työpajatoiminnnan tehtävänä on nuorisotyöttömyyden ja sen haittavaikutusten vähentäminen. Satelliittityöpaja tarjoaa raahelaisille ja pyhäjokisille pääasiassa vuotiaille vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville nuorille 2-5 kk:n jaksoissa elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia edistävää yksilö- ja ryhmävalmennusta sekä työtoimintaa. Toiminnallaan Satelliitti tukee nuoren sosiaalista vahvistamista ja yleistä sosiaalista kestävää kehitystä. Työpajatoiminnan muodot Työpajatoimintaan sisältyvät valmennus, palvelu, etsivä nuorisotyö sekä seudullinen etsivä nuorisotyö Sidosryhmät: 2.asteen oppilaitokset, päihde- ja mielenterveyspalvelut, TE-toimisto, työvoiman yhteispalvelupiste, ammatti startti, Pyhäjoen kunta, alueen yritykset, Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirasto, opetusministeriö. Työpajatoiminnan mittarit Esitetty tehtäväkohtaisissa toimintasuunnitelmissa Satelliitti valmennus ja palvelu Satelliitti etsivä nuorisotyö Satelliitti- seudullinen etsivä +-0 Huomioitavaa: Satelliitti-työpajan palvelusta vastaavan työvalmentajan samoikuin etsivän nuorisotyöntekijän ja seudullisen etsivän nuorisotyöntekijän henkilöstömenot katataan pääosin Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston / OKM:n avustuksilla.

32 SATELLIITTI-ETSIVÄ NUORISOTYÖ / toimintasuunnitelma Etsivän nuorisotyön tarkoitus, tehtävä, tavoite Satelliitti etsivän nuorisotyön tehtävä on nuorisolain 7b mukaisesti tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palveluiden ja tuen piiriin, jolla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivän nuorisotyön muodot Etsivää nuorisotyötä toteutetaan v Raahen kaupungissa yhden työntekijän työpanoksella. Entisen Vihannin kunnan alue kuuluu seudullisen etsivän nuorisotyön piiriin ( ). Etsivä nuorisotyö sisältää nuorten tavoittelemisen ja yksilöohjauksen sekä hanketyön (valtion avustusten hakeminen ja raportoiminen). Tämän lisäksi etsivä nuorisotyö järjestää yhdessä työpajatoiminnan kanssa avoimia ovia 1x/vk sekä muita ajankohtaisia teemapäiviä. Etsivä nuorisotyö on mukana Time Out toiminnassa. Etsivän nuorisotyön tarjoama yksilöohjaus on asiakaslähtöistä ja sitä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Yksilöohjauksessa nuoren elämäntilanne kartoitetaan (asuminen, talous, koulutus, työkokemus, vapaa-ajan harrastukset, päihteiden käyttö, palveluiden tarve, tulevaisuuden suunnitelmat jne.). Mikäli havaitaan, että nuori ei ole kaikkien hänelle oikeutettujen palveluiden piirissä, autetaan asiakkuuksien syntymisessä ja tuetaan niiden jatkumisessa. Etsivä nuorisotyö on OKM:n rahoittamaa. Rahoitusta haetaan ja sen käytöstä ja tuloksista raportoidaan vuosittain. Jatkossa valtionavustus tulee vähenemään ja ratkaisuja etsivän nuorisotyön jatkumiselle tulee alkaa järjestelemään. Satelliitti etsivän nuoristotyön mittarit Raahen etsivälle nuorisotyölle ilmoitettujen ja tavoitettujen nuorten määrät 93/75 Nuorten sijoittuminen yksilöohjauksen jälkeen 50% menorerä henkilöstömenot palvelujen ostot aineet, tarvikkeet tavarat 850 muut kulut 2 000

33 ETSIVÄN TYÖN VUOSIKELLO Huom. tammikuu Tsäänssi koulutus ja rekrytointimessut helmikuu Vuoden 2015 etsivän nuorisotyön tulosten kyselytutkimukseen vastaaminen Satelliitti-hankkeiden ohjausryhmä maaliskuu Kevään yhteishaku huhtikuu Nuotta-valmennus toukokuu Satelliitti-hankkeiden ohjausryhmä Valtionavustuspäätökset odotettavissa kesäkuu Satelliitin asiakkaiden yhteinen grilli-ilta Koulujen päättäjäisyökatupäivystys Pekan päivien yökatupäivystys Vuoden 2015 valtionavustuksen raportointi heinäkuu Vuosilomalla elokuu Koulut alkavat: lukuvuoden yhteistyöpalaverit Ammattiopiston 1. luokkalaisten ryhmäytykset syyskuu Satelliitti-hankkeiden ohjausryhmä Syksyn yhteishaku alkaa Satelliitin asiakkaiden yhteinen toimintapäivä lokakuu Syksyn yhteishaku päättyy Valtionavustukset haettavissa Nuotta-valmennus Valtion avustuksen hakeminen vuodelle 2017 marraskuu Satelliitti-hankkeiden ohjausryhmä joulukuu Satelliitin asiakkaiden yhteinen joulujuhla & joulumuistamiset

34 SATELLIITTI-VALMENNUS JA PALVELU/ toimintasuunnitelma Valmennuksen / tarkoitus / tehtävä/ tavoite Satelliitti- valmennuksessa alkaa kaksi- kolme valmennus ryhmää ammattikouluttamattomille tai ammattiin valmistuneille, työttömille tai muutoin vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville raahelaisille vuotiaille nuorille. Ryhmävalmennus on kuntouttavaa työtoimintaa. Ryhmävalmennuksessa harjaannutetaan arjenhallinnan sekä työssä ja opiskelussa tarvittavia taitoja, tehdään oppilaitos- ja työpaikkavierailuja ja tutustutaan eri ammatteihin. Nuori saa yksilöohjausta sekä tukea asioiden hoitamiseen ja tuetaan etenemistä koulutukseen, työelämään tai työharjoitteluun yksilöllisesti. Palvelun / tarkoitus / tehtävä/ tavoite Satelliitti- palvelu ottaa nuoria työttömiä, ammattikouluttamattomia tai ammattiin valmistuneita vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia17-29-vuotiaita nuoria kuntouttavaan työtoimintaan. Työvalmentaja opastaa ja tukee työn suorittamisessa sekä tulevaisuuden suunnitelmissa. Satelliitti- palvelun kautta nuorella on mahdollisuus edetä opiskelemaan tai yrityksiin. Valmennuksen ja palvelun muodot 1+1 työvalmentajaa sidosryhmät: 2.asteen oppilaitokset, Lukio, TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, ammatti startit, Virta 2 hanke, hyvinvointikuntayhtymän sosiaalipalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut, Nuotta toiminta, time out-toimijat, paikalliset yritykset ja yhteisöt, kuntakokeiluhanke sekä muut paikkakunnan toimijat Valmennusnuorisotyön mittarit Noin 25 nuorta vuodessa valmennuksessa ja yksilöohjauksessa sekä tilastointia varten seurannassa olevat nuoret edellisistä ryhmistä. Noin 50-60% toiminnassa olleista nuorista aktiivisena vielä 6kk. ja 1v. työpajatoiminnan loppumisen jälkeen Palvelunuorisotyön mittarit Noin 15 nuorta vuoden 2016 aikana niin, että nuoria on kerrallaan 3-4 työpalvelussa Noin 50-60% toiminnassa olleista nuorista aktiivisena vielä 6kk. ja 1v. työpajatoiminnan loppumisen jälkeen henkilöstömenot palvelujen ostot aineet tarvikkeet tavarat Huomioitavaa: Satelliitin työmuodot (etsivätyö, valmennus ja palvelu) muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden nuorten ammatillisen syrjäytymisen ehkäisyssä. Satelliitti kokonaisuuteen on mahdollista peruskoulun päättötodistuksen numeroiden korottamiseen yhteistyössä Raudaskylän kristillisen opiston kans-

35 sa. Toisen työvalmentajan palkkauskustannukset katetaan pääosin Pohjois- Pohjanmaan aluehallintoviraston avustuksella. Asiakkaat kirjataan Party järjestelmään. VALMENNUS JA PALVELUTYÖN VUOSIKELLO tammikuu Valmennusryhmän aktivoinnin te-toimiston ja sosiaalitoimiston kanssa ja ryhmän suunnitelman laatiminen ja ryhmän aloittaminen. Sidosryhmien kanssa yhteiset tapaamiset Vuosikellon laatiminen valmennustyöhön sekä koko satelliitti toiminnan Tsäänssi messut, time-out toiminta Mahdolliset ryhmätoiminnat (avoimet ovet, liikahappa) helmikuu Valmennusryhmän pitäminen aikataulun mukaan ja yksilöohjaukset Ohjausryhmän kokous ja hanketyö Satelliitti-palvelussa nuorten ohjaaminen työtehtävissä, yksilöllisten etenemissuunnitelmien laatiminen Kevään yhteishaku Ryhmätoiminnat maaliskuu Valmennusryhmän pitäminen aikataulun mukaan. Nuorten yksilöohjaukset Nuotta valmennuksen suunnittelu Ryhmätoiminnat huhtikuu Valmennusryhmän pitäminen ryhmän aikataulun mukaan Harjoittelupaikkojen etsiminen ja sopimusten laatiminen Nuotta-valmennus Ryhmätoiminnat toukokuu Valmennusryhmän aloittamisen tiedottaminen, aktivoinnit yhtessä Te-toimiston ja sosiaalitoimiston kanssa. Uusi valmennusryhmä aloittaa time out -kokous Ryhmätoiminnat kesäkuu Valmennusryhmän pitäminen suunnitelman mukaan sekä yksilöohjaukset Satelliitti- toimintaan osallistuneiden nuorten kesäleiri Kesäklubitoiminta heinäkuu elokuu Valmennusryhmän toiminnan jatkaminen kesäloman jälkeen Kouluun hakeneiden nuorten seuranta valtionavustuspäätökset odotettavissa valtion avustuksen raportointi vuodelta 2013 Vuosilomalla

36 Nuottavalmennuksen suunnittelua syyskuu yksilöohjaukset aktivoinnit vr Ryhmätoiminnat Nuotta valmennus lokakuu Valmennusryhmä aloittaminen Nuorten seuranta ja tukeminen, Syksyn yhteishaku Kutsunnat marraskuu Vr toiminta Ryhmätoiminnat Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 joulukuu vr toiminta toimintasuunnitelman mukainen toiminta Ryhmätoiminnat

37 SATELLIITTI- SEUDULLINEN ETSIVÄ NUORISOTYÖ / toimintasuunnitelma Etsivän nuorisotyön / tarkoitus / tehtävä/ tavoite Satelliitti seudullisen etsivän nuorisotyön tehtävä on nuorisolain 7b mukaisesti tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palveluiden ja tuen piiriin, jolla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivän nuorisotyön muodot Satelliitti- seudullista etsivää nuorisotyötä toteutetaan Pyhäjoella ja Raahessa entisen Vihannin kunnan alueella yhden kokopäiväisen etsivän nuorisotyöntekijän työpanoksella. Seudullinen etsivä nuorisotyö on keskittynyt ns. perusetsivään työhön, joka sisältää nuorten tavoittelemisen, yksilöohjauksen ja Time Out-toiminnan eli etsivä nuorisotyöntekijä on mukana Raahen ja Pyhäjoen kutsunnoissa. Nuoret tulevat etsivän nuorisotyön piiriin mm. koulujen -, TE- toimiston -, terveyspalveluiden ja sosiaalitoimen ilmoituksesta sekä sukulaisilta, tuttavilta ja kavereilta saadun tiedonannon perusteella. Nuori voi myös itse hakeutua palveluun. Nuoren elämäntilanne kartoitetaan (mm. asuminen, talous, palveluiden asiakkuudet, terveys, päihteiden käyttö, ystävyyssuhteet, haaveet, suoritetut opinnot). Mikäli nuori ei ole hänelle tarpeellisten palveluiden asiakkaana, autetaan asiakkuuksien syntymistä ja tuetaan niiden jatkumista. Keskeytyneitä asiakkuussuhteita pyritään solmimaan uudelleen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa jopa nuoren kotoa hakemista ja palveluun viemistä. Satelliitti seudullisen etsivän nuorisotyön mittarit Etsivälle nuorisotyölle ilmoitettujen ja tavoitettujen nuorten määrät 50 / 40 Nuorten sijoittuminen yksilöohjauksen jälkeen 50 % henkilöstömenot palvelujen ostot muut toimintakulut 650 Huomioitavaa: Seudullinen etsivä työ rahoitetaan OKM:n avustuksella (henkilöstömenot). Jatkossa valtion myöntämä avustus etsivään nuorisotyöhön tulee vähentymään/poistumaan. Mietittäväksi jää toteutetaanko palvelua omakustanteisesti vai lakkautetaanko toiminta.

38 SATELLIITTI- SEUDULLISEN ETSIVÄN NUORISOTYÖN VUOSIKELLO Huom. tammikuu Tsäänssi koulutus ja rekrytointimessut helmikuu Vuoden 2015 etsivän nuorisotyön tulosten kyselytutkimukseen vastaaminen Satelliitti- hankkeiden ohjausryhmä maaliskuu Kevään yhteishaku huhtikuu Nuotta-valmennus toukokuu Satelliitti hankkeiden ohjausryhmä valtionavustuspäätökset odotettavissa kesäkuu Satelliitin asiakkaiden yhteinen grilli-ilta heinäkuu henkilöstö vuosilomalla elokuu Koulut alkavat-> lukuvuoden yhteistyöpalaverit Vuoden 2015 valtionavustuksen raportointi Puolustusvoiminen kutsunnat Pyhäjoella Lukion 1lk ryhmäyttäminen syyskuu Satelliitti-hankkeiden ohjausryhmä Syksyn yhteishaku alkaa lokakuu Syksyn yhteishaku päättyy Nuotta-valmennus marraskuu Toimintasuunnitelman raportointi valtion avustuksen hakemukseen vuodelle 2015 Satelliitti- hankkeiden ohjausryhmä Puolustusvoimien kutsunnat Raahessa valtionavustukset haettavissa joulukuu Satelliitin asiakkaiden yhteinen joulujuhla Asiakkaiden joulumuistamiset

39 NUORISOTILOJEN HOITO JA KUNNOSSAPITO / toimintasuunnitelma Nuorisotilojen hoidon ja kunnossapidon tehtävä Tilojen hoidon ja kunnossapidon tarkoituksena on vastata nuorisotoimen hallinnassa olevien tilojen vuokra- ja siivouskustannusten kattamisesta. Tilojen hoidon ja kunnossapidon muodot Tilojen hoito ja kunnossapito ostetaan kaupungin tilahallinnalta sisäisenä palveluna. Tilojen hoidon ja kunnossapidon mittarit toiminnassa olevat tilat 8 kpl tilojen kunto sisäiset puhtaanapitopalvelut sisäiset vuokrat muut kulut Huomioitavaa

40 MUU NUORISOTOIMINTA / toimintasuunnitelma Muun nuorisotoiminnan tehtävä Muun nuorisotoiminnan tehtävänä on toteuttaa nuorisolaissa ja perustehtäväselvityksessä määritettyjä tavoitteellisia peruspalveluja, joita varten ei käyttösuunnitelmassa ole erillistä kustannuspaikkaa. Muun nuorisotyön muodot Muu nuorisotoiminta sisältää kulttuurisen- ja liikunnallisen nuorisotyön, nuorisotiedotuksen, nuorten nettilehden ja erityisnuorisotyön tehtävät muun nuorisotyön mittarit Kuvattu tehtävittäin jakamaton tiedotus ja neuvontapalvelu liikunnallinen nuorisotyö kulttuurinen nuorisotyö nettilehti Raanu ehkäisevä- ja erityisnuorisotyö 6 000

41 KULTTUURINEN NUORISOTYÖ / toimintasuunnitelma Kulttuurisella nuorisotyöllä kehitetään nuorten ilmaisutaitoja luomalla nuorille kulttuurisia ja henkisiä tukirakenteita sekä yhteisöllisiä ja yksilöllisiä kokemuksia. Kulttuurin avulla rakennetaan mielekkyyttä elämään, luodaan merkityksiä ja rakennetaan kuvaa itsestä ja maailmasta. Kulttuurisen nuorisotyön keskeisiä toimintamuotoja ovat erisisältöisten nuorille suunnattujen kulttuuritapahtumien ja kurssiluontoisten tilaisuuksien organisointi, yhteisöllisen median ja luovan toiminnan ympäristöjen ylläpitäminen sekä nuorten oman kulttuurin tukeminen. Tavoitteena on Nuori-Kulttuuri, RaatiRoll- sekä kahden teematapahtuman ja nuorten nettilehden tuottaminen ja vähintään kahden kurssi-, koulutuskokonaisuuden- tai retkitoiminnan järjestäminen. Yksi teematapahtumista toteutetaan Vihannissa alueen nuoriso-ohjaajan toimesta kulttuurisen nuorisotyön varaamin rahoin. Bäkkäri-toimintaa vakiinnutetaan osaksi kulttuurista nuorisotyötä. Toimintaan liittyy fyysisen tilan toimintaedellytysten ylläpitäminen Hengarissa sekä DJ-toiminnan jatkumisen mahdollistaminen. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään soitonopetusta. Raahelaisten bändien tiedottamista pyritään tehostamaan mm. heille suunnatuista nuorisolautakunnan avustuksista, keikkamahdollisuuksista sekä Nuori Kulttuuri toiminnasta. Tavoitteena on olla tietoinen keskeisimmistä paikkakunnalla toimivista nuorista kulttuuritoimijoista sekä nuorten kulttuuritoimijoiden ja ryhmien toiminnan seuraaminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kulttuurista nuorisotyötä tuotetaan yhteistyössä kulttuuritoimijoiden, kasvattajatahojen ja nuorten parissa toimivien kanssa sekä nuorten osallisuutta tukien. Kulttuurista sisältöä tuotetaan myös tilatoiminnassa. Toiminnan mittarit kulttuuritapahtumat 4 kpl / v kurssi ja retkitoiminta 2 kpl / v kävijämäärätavoite 700 h / v yhteisöllinen media 5 artikkelia / v Tapahtuma/ toimenpide Arvioitu kustannus Muut toimintatuotot Nuori Kulttuuri RaatiRoll Teematapahtumat (750 Vihantiin) Kurssi- ja retkitoiminta Skeittihallin vuokra muut kulut, materiaalit 3 500

42 KULTTUURISEN NUORISOTYÖN VUOSIKELLO Huom. tammikuu Toimintasuunnitelman tarkastaminen/suunnittelu Aamunavaus helmikuu Toimintakertomuksen laadinta Aamunavaus ja Raanun sisällöntuottaminen maaliskuu Nuori-Kulttuuri aluetapahtuma Aamunavaus huhtikuu Kurssitoimintaa Aamunavaus ja Raanun sisällöntuottaminen toukokuu Raanun sisällöntuottaminen Valtakunnallinen Nuori-Kulttuuri tapahtuma kesäkuu RaatiRoll tapahtuma Kesäbäkkäri heinäkuu elokuu Toimintasuunnitelman ja talousarvion laadinta Aamunavaus Toiminta kesätauolla syyskuu Teematapahtuma Aamunavaus ja Raanun sisällöntuottaminen lokakuu Kurssi tai retkitoimintaa Aamunavaus marraskuu Aamunavaus ja Raanun sisällöntuottaminen joulukuu Aamunavaus Teematapahtuma

43 LIIKUNNALLINEN NUORISOTYÖ / toimintasuunnitelma Liikunnallisen nuorisotyön tavoite Liikunnallisen nuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan kehittymistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tavoitteena on, että liikunta tulee luontevasti esille nuorten arjessa ja ymmärtävät liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksen. Liikunnallisen nuorisotyön muodot Liikunnallisten ja terveellisten elämäntapojen edistämistä, osana kaikkea nuorisotoimintaa. Liikunnallisten tapahtumien ja tempausten tuottaminen. Nuorten omaehtoisen liikuntakulttuurin seuraamista ja edistämistä. Yhteistoimintaa eri liikuntatoimijoiden, kasvattajatahojen ja nuorten parissa toimivien kanssa. Omaehtoisen liikunnan tukemiseen liittyy myös liikuntaan kannustava ympäristö. Liikkumaan kannustavatoiminta Vuonna 2016 pyritään jatkamaan liikuntakokeiluiden avulla, vähän liikkuvia nuoria kannustettua kokeilemaan ja sitä myötä innostumaan erilaisista liikunnallisista toiminnoista/harrastusmahdollisuuksista. Toiminta suunnitellaan siten että nuoret voivat mahdollisimman helposti päästä kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja ilman nuorille itselleen aiheutuvia kustannuksia. Liikuntakokeilu toimintaa on tarkoitus toteuttaa mahdollisuuksien mukaan joka toinen kuukausi, erilaisissa liikuntapaikoissa tai lähiympäristössä. Toiminta tulee koostumaan erilaisten liikuntamuotojen kokeiluista. Toiminnasta vastaa liikunnallisesta nuorisotyöstä vastaava nuoriso-ohjaaja yhdessä eri harrastustoimijoiden ja palvelutuottajien kanssa. Liikunnallisen nuorisotyön mittarit tapahtumat 4 / v retket 2 / v liikuntakokeilut 6 / v henkilöstömenot palvelujen ostot aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 500

44 LIIKUNNALLISEN NUORISOTYÖN VUOSIKELLO Huom. tammikuu Toimintakertomuksen laatiminen Liikkumaan kannustavan toiminnan markkinointia (liikuntakokeilu) helmikuu Liikuntakokeilu maaliskuu Talviretki Liikuntakokeilu huhtikuu Liikuntakokeilu Vihanti Cup sählyturnaus 7-13v Vihanti Cup sählyturnaus 12-18v toukokuu kesäkuu Beach Jam 16 tapahtuma Liikuntakokeilu Jalkapalloturnaus Vihanti heinäkuu elokuu Syysvaelluksen suunnittelu ja ilmoittautumiset yhteistyössä Vihannin Vaeltajien kanssa Henkilöstö lomalla syyskuu Syysvaellus lokakuu Liikuntakokeilu marraskuu Toimintasuunnitelman laatiminen Liikuntavälineistön kartoittaminen Liikuntakokeilu joulukuu Toimintasuunnitelman laatiminen

45 MUU NUORISOTOIMINTA / jakamaton toimintasuunnitelma Muu nuorisotoiminta / jakamaton tehtävä Muun nuorisotoiminnnan jakamattoman tehtävän kautta hallinnoidaan muualla määrittämättömiä nuorisotoimen toimintoja kuten leirit ja retket ja muut tapahtumat. Muu nuorisotoiminta / jakamaton muodot Retket, leirit, tapahtumat, Lastenparlamentti Muu nuorisotoiminta / jakamaton mittarit retket 3 tapahtumat 2 leirit 1 palvelujen ostot aiheet tarvikkeet tavarat 500 Lastenparlamentti Huomioitavaa: Lastenparlamentissa jaettava raha sisältyy nuorisotoimen talousarviossa hallinnon kustannuspaikalle.

46 NUORISOTIEDOTUS PALVELU NASTA / toimintasuunnitelma Nuorisotiedotuksen tehtävä Nuorisotiedotuksen tarkoituksena on tarjota nuorille oikeaa, ajantasaista tietoa oikeaan aikaan ja siten tukea ja laajentaa nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. Lisäksi nuorisotiedotus pyrkii ohjaamaan nuoria eri tietolähteille tarpeen mukaan. Nuorisotiedottamisen muodot Nuorisotiedottamista tehdään verkossa, seutukunnallisessa nuorten tieto- ja neuvontapalvelussa sekä sosiaalisessa mediassa, facebook -sivulla. Nuorisotiedottaja on tavattavissa Nuorisokahvila Cupissa kerran viikossa. Lisäksi pyritään järjestämään Vihantiin noin kerran kuukaudessa nuorisotiedotuspäivä esimerkiksi jonkin teeman ympärille, jolloin nuorisotiedottaja olisi tavattavissa. Tiloilla järjestetään info- iltoja ajankohtaisista asioista, kuten esimerkiksi koululaisten kesätyöt. Ajankohtaisista asioista ilmoitetaan nuorisotoimen ylläpitämillä verkkosivuilla, nastanetti.fi, raanu.net sekä facebook ja instagram -sivuilla. Lisäksi raahe.fi sivulta löytyy ajankohtaisia menovinkkejä. Nuorisotiedottamisen mittarit: tarjotun tiedon määrä / nettisivut, esitteet nettisivuilla vierailleiden määrä 2400 / v muiden asiakaskontaktien määrä 20 / kk tapahtumat 3/ v te lat 6/ v muut tuotot 500 palvelujen ostot muut kulut 2 000

47 NUORISOTIEDOTUKSEN VUOSIKELLO tammikuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys Tsäänssi! työ- ja koulutusmessut helmikuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys Nuorten kesätyörekry nuorisotiloilla Lastenparlamentti maaliskuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys Nuorisotiloilla: Aiheena seksuaalisuus Rasisminvastainen päivä/viikko, Earth hour huhtikuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys, Eurooppalainen nuorisotiedotuspäivä toukokuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys kesäkuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys heinäkuu elokuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys syyskuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys Tsäänssi! työ- ja koulutusmessujen suunnittelu Kouluvierailut / 7. luokkalaisten ryhmäytykset lokakuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys Tsäänssi! työ- ja koulutusmessujen suunnittelu Nuorisotyöviikolla toimintojen esittely oppilaskuntien tapaaminen marraskuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys, Lapsen oikeuksien päivä raahe.fi päivitys Tsäänssi! työ- ja koulutusmessujen suunnittelu joulukuu Nasta-päivystys, Nastanetti.fi päivitys raahe.fi päivitys Tsäänssi! työ- ja koulutusmessujen suunnittelu ja markkinointi Huom. kesätauko

48 NETTILEHTI RAANU / toimintasuunnitelma Nettilehden tehtävä Nettilehti Raanu on yksi nuorisotoimen yhteisöllinen media, jonka toteutuksessa yhdistyvät kulttuurinen nuorisotyö, osallisuus sekä tiedotus. Raanu mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen median välityksellä. Toiminnan tarkoituksena on ylläpitää luovan toiminnan ympäristöä, kehittää nuorten ilmaisutaitoja, tukea nuorten omaa kulttuuria sekä tarjota nuorille tietoa. Toimintamuodot Nettilehdellä on päätoimittaja, joka tuottaa sisältöä lehteen viikoittain. Yksnuoriso-ohjaajaa tuottaa lehteen sisältöä sekä vastaavat uusien kirjoittajien rekrytoinnista, toiminnan markkinoinnista ja suunnittelusta. Nuorille voidaan järjestää lyhytkursseja tai reissuja rohkaisuksi tai palkkioksi sisällöntuottamisesta. Sisällön osalta tehdään kiinteää yhteistyötä Nastanetin ja muiden nuorisotoimen julkaisukanavien kanssa. Toiminnan mittarit päätoimittajan tuottamat tekstit, tavoite 120 artikkelia / v nuorten sisällöntuottajien tuottamien tekstien määrä, tavoite 20 julkaisua / v nuorisotyöntekijöiden tai muun henkilöstön tuottamat tekstit, tavoite 12 julkaisua / v markkinointitilaisuuksien määrä, tavoite 2krt / v kävijälaskurin lukema käyntikerrat, tavoite / v henkilöstökulut 360 painatukset ja ilmoitukset 260 atk-palvelut 150 muut kulut 220 Huomioitavaa Kulttuurisen nuorisotyön toimintasuunnitelmassa yhtenä toiminnan mittarina on yhteisöllinen media 10 artikkelia / v. Tarkastellaan Raanun tarpeellisuutta ja tulevaisuutta sekä mahdollisuutta liittää Raanu osaksi nastanettiä säilyttäen nuoren puheenvuoro ja mahdollisuus sisällön tuottamiseen.