OAJ:n näkemyksiä yhtenäisestä perusopetuksesta 2006
|
|
- Pia Heikkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OAJ:n näkemyksiä yhtenäisestä perusopetuksesta 2006
2 Sisällysluettelo 1. Taustaa Käsitteistöä Lainsäädäntöä Opettajien kelpoisuusvaatimukset yhtenäisessä perusopetuksessa Yhtenäisen perusopetuksen pedagogiset mahdollisuudet Henkilöstön rooli pedagogisessa kehittämisessä Yhtenäisen perusopetuksen virkaehtosopimukset Työnantajan tiedottamis- ja neuvotteluvelvoite yhteistoiminta-asioissa...15 Hyväksytty OAJ:n hallituksessa
3 1. Taustaa Yhtenäisen perusopetuksen kehittämisen taustalla ovat vuoden 1999 alussa voimaan tullut koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus sekä sen mukaisten perusopetuksen opetussuunnitelmien käyttöönotto vuosina Perusopetuslaissa luovuttiin peruskoulun jakamisesta toiminnallisesti ja hallinnollisesti ala-asteeseen ja yläasteeseen. Muutosta perusteltiin toisaalta sillä, ettei peruskoulun jakaminen ala- ja yläasteeseen sovellu uuteen lainsäädäntörakenteeseen, jossa yhdellä lailla säädetään kattavasti kaikesta perusopetuksesta, myös sellaisesta, jossa jakoa alaja yläasteeseen ei aikaisemminkaan ollut. Toisaalta hallituksen esityksessä todettiin, että peruskoulun jakautuminen ala- ja yläasteeseen haittaa perusopetuksen kokonaisvaltaista kehittämistä. Liian jyrkkä toiminnallinen raja ala- ja yläasteen välillä on johtanut siihen, että koulut eivät toimi riittävällä tavalla yhteistyössä keskenään. Uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton myötä yhtenäinen perusopetus vahvistui suomalaisessa peruskoulussa. Sen keskeisenä ajatuksena on oppilaan yhtenäisen oppimispolun luominen esiopetuksesta läpi koko perusopetuksen. Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohtana ovat olleet toisaalta pedagogisen kehittämisen ja toisaalta hallinnollisen yhdistämisen mahdollisuudet, ja sen toivotaan tuottavan aiempaa paremman oppimisympäristön. Varsinaista yhtenäisen perusopetuksen pedagogiikkaa ei kuitenkaan vielä ole syntynyt, sen sijaan hallinnon yhdistämistä on toteutettu useissa kunnissa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on tässä kannanotossaan käsitellyt yhtenäisen perusopetuksen kokonaisuutta opettajan ja järjestön näkökulmasta. 3
4 2. Käsitteistöä 4 Yhtenäisestä perusopetuksesta puhuttaessa on ilmennyt, että asian käsitteistö ei ole vielä vakiintunut. Ongelmana on sen monimuotoisuus ja jäsentymättömyys. Opetushallinto käyttää käsitteitä yhtenäinen perusopetus ja yhtenäinen peruskoulu. Myös OAJ käyttää tässä kannanotossa näitä käsitteitä. Yhtenäinen perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus, jota toteutetaan koko perusopetuksen ajan. Tällöin keskeistä on opetussuunnitelman sisällöllinen yhtenäisyys, jota opetussuunnitelman perusteet edellyttävät. Yhtenäistä perusopetusta voidaan toteuttaa eri luokka-asteita käsittävien koulujen yhteistyönä, opetussuunnitelmallisena yhteistyönä tai yhdessä koulussa: yhtenäisessä peruskoulussa. Toisaalta yhtenäisellä perusopetuksella voidaan myös tarkoittaa eri koulujen opettajien yhteistyötä ja yhteiskäyttöä, hallinnollista ja organisatorista kokonaisuutta perusopetuksessa tai erityisoppilaiden integrointia yleisopetuksen ryhmiin. Yhtenäistä perusopetusta on toteutettu myös erityiskouluissa.
5 Yhtenäinen peruskoulu on hallinnollisesti yhtenäinen koulu, joka yleensä käsittää kaikki perusopetuksen vuosiluokat. Se toimii yleensä yhdessä toimipisteessä. Yhtenäinen peruskoulu on aina paikallinen ratkaisu, eikä valtakunnallinen ohjaus sitä edellytä. Koulutusjärjestelmistä puhuttaessa on vakiintunut käsite yhtenäiskoulu ja sen vastaparina rinnakkaiskoulu. Esimerkiksi kansainvälisissä yhteyksissä nykyistä suomalaista peruskoulujärjestelmää kuvataan yhtenäiskouluksi, jossa koko ikäluokka opiskelee. Aikaisemmin Suomessa oli rinnakkaiskoulujärjestelmä (kansa- ja oppikoulu) Lainsäädäntöä Perusopetuslain 9 :n mukaan perusopetuksen oppimäärä on yhdeksänvuotinen. Opetuksessa noudatetaan lain 3 :n nojalla valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Perusopetuslain perusteella opetuksen järjestäjät voivat vapaasti päättää, kuinka monta vuosiluokkaa käsittävissä peruskouluissa opetusta annetaan. Toisaalta kunnat ja muut opetuksen järjestäjät voivat yhteistyössä toteuttaa perusopetuksen keskinäisten sopimusten perusteella. Opetuksen järjestäjien päätösvaltaa opetuksen järjestämisessä rajoitetaan kuitenkin eräillä säännöksillä. Perusopetusasetuksen 1 :n mukaan perusopetus järjestetään luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden opettajien antamana aineenopetuksena, oppilaanohjaajien antamana oppilaanohjauksena sekä erityisopettajien antamana erityisopetuksena. Vuosiluokilla 1 6 opetus on pääosin luokanopetusta ja vuosiluokilla 7 9 pääosin aineenopetusta, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Erityisopetuksen järjestämistä koskevan perusopetuslain 17 :n mukaan erityisopetukseen siirrettyjen tai otettujen oppilaiden opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Perusopetuksen valtionosuuden perusteena olevien yksikköhintojen laskemisessa otetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) ja asetuksen (806/1998) mukaan korottavana tekijänä huomioon vuosiluokkien 7-9 oppilaiden lukumäärä. Perusopetuslain 14 :n mukaan valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden
6 ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen. Valtioneuvosto antoi säännöksen nojalla joulukuussa 2001 uuden perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja perusopetuksen tuntijakoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (1435/2001). Siinä eri oppiaineiden tuntimäärät ilmaistaan koko perusopetusta koskevina kokonaistuntimäärinä. Tuntijakoon sisältyy kuitenkin niin sanottuja nivelkohtia, joissa ilmoitetaan eri oppiaineiden osalta, miten paljon opetusta tulee tietyn vuosiluokan loppuun mennessä vähintään antaa. Opetushallitus on antanut uuden lainsäädännön ja tuntijaon mukaiset perusopetuk-sen opetussuunnitelman perusteet tammikuussa Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön viimeistään elokuussa Opettajien kelpoisuusvaatimukset yhtenäisessä perusopetuksessa Opetuksen järjestämisestä: Koulutusta koskeva lainsäädäntö uudistettiin Uudistuksessa ala- ja yläasteen välinen hallinnollinen raja poistettiin. Perusopetusasetuksessa on säädös, jonka mukaan opetus vuosiluokilla 1-6 on pääosin luokanopetusta ja vuosiluokilla 7-9 pääosin aineenopetusta, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Opetuksen järjestämisessä tulee noudattaa pääsääntöä eli opetus vuosiluokilla 1 6 on luokanopetusta ja vuosiluokilla 7-9 aineenopetusta. 6 Pääsäännöstä poikkeamisen tulee olla pedagogisesti perusteltua. Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/ 1998) säädetään mm. siitä, kuka on kelpoinen antamaan luokanopetusta ja kuka aineenopetusta perusopetuksessa. Mikäli kunta päättää muusta jaosta luokanopetuksen ja aineenopetuksen välillä, opettajan kelpoisuus määräytyy sen mukaan, mistä opetuksesta on kysymys.
7 Luokanopetus: Luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon, väh. 60 opintopisteen (op) tai 35 opintoviikon (ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ja väh. 60 op:n (35 ov:n) laajuiset peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Aineenopettaja, joka on suorittanut edellä mainitut ns. monialaiset opinnot, on kelpoinen antamaan luokanopetusta. 7 Aineenopetus: Aineenopetusta perusopetuksessa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on suoritettuna ylempi korkeakoulututkinto, väh. 60 op:n (35 ov:n) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ja kaikissa opettamissaan aineissa väh. 60 op:n (35 ov:n) laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen perus- ja aineopinnot. Aineenopettajan koulutus tapahtuu useimpien aineiden kohdalla ainetiedekunnissa. Aineenopettajan koulutukseen sisältyvät useimmiten kahden opetettavan aineen opinnot, jotka tukevat ja täydentävät toisiaan. Yhdessä opetettavassa aineessa opettajaksi opiskeleva suorittaa perus-, aine- ja syventävät opinnot ja toisessa perus- ja aineopinnot. Luokanopettajan koulutuksessa mahdollisesti suoritetut erikoistumisopinnot tai aineen perusopinnot (25 op / 15 ov) eivät tuota kelpoisuutta aineenopetuksen antamiseen.
8 Luokanopettaja saa kelpoisuuden aineenopettajaksi vasta suoritettuaan väh. 60 op:n (35 ov:n) laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen perus- ja aineopinnot. Tällöin luokanopettajalla on ns. kaksoiskelpoisuus ja hän saa korotettua palkkaa, vaikka ei toimisikaan aineenopettajana. Sen lisäksi, että luokanopettaja on kelpoinen kyseisen aineen aineenopettajaksi myös vuosiluokilla 7 9, hän on muodollisesti kelpoinen hakemaan aineenopettajan virkaa. Oppilaan tulee perusopetuksessa saada monipuoliset oppimaan oppimisen taidot ja vahvat tiedot eri oppiaineiden sisällöistä sekä taustoista, joita sitten lukio-opetuksessa syvennetään. Lähtökohtana opetuksen järjestämisessä tulee olla opettajan osaaminen, opetuksen laatu ja monipuolisuus. Aineenopettajilla on päävastuu aineenhallinnasta, joka on mahdollista saavuttaa aineenopettajakoulutuksen tieteen alan syventävien opintojen ja tutkielman teon kautta. Kaksoiskelpoisuudesta: Kaksoiskelpoisella opettajalla tarkoitetaan sellaista luokanopettajaa, joka on suorittanut edellä mainitut 60 op:n aineenopettajan perus- ja aineopinnot, tai aineenopettajaa, joka on suorittanut edellä mainitut 60 op:n monialaiset opinnot. Korkeasti koulutettujen ja kelpoisten opettajien käyttö turvaa oppilaiden oikeuden saada opetussuunnitelman mukaista opetusta. Kaksoiskelpoisuuden avulla vuosiluokkien 1 6 opettajien aineenhallinnan taso on noussut ja aineenopettajien pedagoginen osaaminen parantunut. 8 Kaksoiskelpoisten opettajien käyttö ei saa olla keino säästää. Kaksoiskelpoisten opettajien rekrytoiminen vain matalamman palkkauksen vuoksi ei ole luokanopettajan eikä aineenopettajan edun mukaista. Aineenopettajien virat ovat usein lukion ja perusopetuksen yhteisiä virkoja. Mikäli perusopetuksen aineenopetuksessa käytetään kaksoiskelpoisia luokanopettajia, tulee huolehtia siitä, että myös lukion aineenopettajien opetusvelvollisuustunnit täyttyvät.
9 Opettajankoulutus ja kelpoisuudet: Yliopistojen tutkinnonuudistuksen yhteydessä eri alojen tutkintoasetukset yhdistettiin yhdeksi valtioneuvoston asetukseksi yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Opettajankoulutuksen sääntely pysyi lähes ennallaan. Edelleenkin koulutetaan erikseen luokanopettajia kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ja aineenopettajia yliopistojen eri ainelaitoksissa. Yliopistot ovat yhä enenevässä määrin antaneet luokanopettajaksi opiskeleville mahdollisuuden suorittaa jo tutkintonsa sisällä aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat opetettavan aineen opinnot. Myös aineenopettajille tulee taata mahdollisuus luokanopettajan kelpoisuuden tuottavien ns. monialaisen opintojen maksuttomaan suorittamiseen. Menestyminen kansainvälisissä koulusaavutusvertailuissa osoittaa suomalaisen opettajankoulutuksen tasokkuuden. Tuore asetus yliopistojen tutkinnoista ei tunne peruskoulun tai perusopetuksen opettajan koulutusta. Myöskään kelpoisuusasetuksessa ei säädetä kelpoisuusvaatimuksia peruskoulun opettajalle vaan edelleenkin erikseen luokan- ja aineenopettajille. 9 Aineenopettajille tulee taata tutkinnon sisällä mahdollisuus luokanopettajan kelpoisuuden tuottavien ns. monialaisen opintojen suorittamiseen. Tulevaisuudessakin opettajan peruskoulutus on järjestettävä erikseen luokanopettajan ja aineenopettajan tehtäviin hakeutuville. Samoin kelpoisuusvaatimukset tulee säätää erikseen näille opettajaryhmille ja säilyttää vähintään ennallaan.
10 5. Yhtenäisen perusopetuksen pedagogiset mahdollisuudet 10 Opetussuunnitelmauudistuksen taustalla on ollut sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys, jota koulun toimintakulttuuri, työtavat ja oppimisympäristö tukevat. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 on rakennettu yhtenäisen perusopetuksen ajatukselle. Jo paikallisen opetussuunnitelman laatimisessa edellytetään eri opettajaryhmien yhteistyötä. Perusteissa todetaan yksiselitteisesti, että perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus, ja että esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Opetussuunnitelman yhtenäisyys on siis peruskouluja velvoittava normi. Lähtökohtana on ollut oppilaan oppimispolun yhtenäistäminen niin, että nivelvaiheiden ongelmia voitaisiin välttää ja vähentää.
11 Yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelma voidaan nähdä koko työyhteisön ja oppimisprosessin jatkuvan kehittämisen välineenä. Opetussuunnitelman perusteissa koko perusopetuksen läpäisevät aihekokonaisuudet: kodin ja koulun yhteistyö, ohjauksen, oppilashuollon ja hyvinvoinnin sekä oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen. Nämä ovat niitä alueita, joilla yhtenäistä perusopetusta voidaan luontevasti rakentaa. Toisaalta tällainen yhteisyyden rakentaminen edellyttää yhteistyöaikaa ja yhteistä suunnittelutyötä, joka aina pitää myös resurssoida. Myös eri oppiaineiden sekä luokanopetuksen että aineenopetuksen yhteistyön kehittäminen vaativat yhteistä suunnitteluaikaa ei vain opetussuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen vaan myös uudenlaisen yhteistyökulttuurin rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Näitä yhteisen suunnittelun ja yhteistyön kehittämisen tarpeita ei yleensä ole tunnistettu eikä niihin ole myöskään kunnissa vastattu. Yhteinen suunnitteluaika on erityisen tärkeää silloin, kun yhtenäistä perusopetusta annetaan useassa toimipisteessä, joiden henkilöstö ei päivittäin kohtaa. Koulujen yhdistämistä on leimannut halu saada pieniä kouluyksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja toisaalta houkuttimena ovat usein olleet saavutetut taloudelliset säästöt. 11 Yhtenäisen perusopetuksen lähtökohtana tulee olla pedagoginen kehittäminen eikä taloudellinen säästö. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämiseen varataan riittävät ajalliset ja taloudelliset resurssit. Yhtenäisen perusopetuksen etuna on koulun kasvatustavoitteiden yhtenäisyys ja johdonmukaisuus, mikä on oppilaan kasvun kannalta tärkeää. Ei ole kuitenkaan selkeää tutkimustietoa siitä, onko oppilaalle eduksi, että hän opiskelee suuressa kouluyksikössä mahdollisimman eri-ikäisten oppilastovereiden joukossa. On selvitettävä eri kokoisten koulujen tarjoamat pedagogiset edut sekä otettava huomioon oppilaan hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät näkökohdat erikokoisissa ja tyyppisissä kouluyksiköissä.
12 6. Henkilöstön rooli pedagogisessa kehittämisessä Yhtenäisessä perusopetuksessa opetushenkilöstön on hallittava koko opetussuunnitelma sekä oppimisen ja kasvatuksen alue. On osattava toimia entistä useammanikäisten oppilaiden kanssa. Työnkuvaan tulee uusia elementtejä ja vuorovaikutussuhteita, jot-ka edellyttävät uudenlaista asiantuntijuutta. Opettajan työtehtävät monipuolistuvat ja rikastuvat, mutta muuttuvat samalla entistä haasteellisemmiksi. Tällainen tilanne johtaa helposti työuupumiseen, ellei samalla huolehdita hyvinvoinnista, täydennyskoulutuksesta ja työnohjauksesta. Uudistusten yhteydessä tulee huolehtia opetushenkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Peruskoulun pedagoginen kehittäminen on vain yksi osa rehtorin työn monimuotoista kokonaisuutta. Käytännön koulutyössä tämä alue helposti jää taka-alalle, ellei rehtori itse tiedosta tätä tehtävää. Pedagoginen johtajuus on myös rehtorikoulutuksen haaste. Yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen edellyttää koulun pedagogista johtamista ja siihen on varattava resurssit. 12
13 Eri opettajaryhmien hyvällä yhteistyöllä voidaan koulun toiminnassa saavuttaa uudenlaista synergiaetua. Uuteen yhteistyökulttuuriin oppiminen on kuitenkin prosessi, joka jokaisessa koulussa joudutaan käymään läpi. Opettajan kannalta on keskeistä, että häntä ei painosteta opettamaan sellaista oppiainetta tai oppilasryhmää, jonka opettamiseen hänellä ei ole kelpoisuutta. Eri opettajien yhteistyötä ja erityisosaamista voidaan koulussa käyttää hyödyksi sekä opetussuunnitelmatyössä että yhteisten teemojen, projektien ja mahdollisen kerhotoiminnan järjestämisessä. 13 Opettajaa ei saa painostaa opettamaan sellaista ainetta tai oppilasryhmää, jonka opettamiseen hänellä ei ole kelpoisuutta. 7. Yhtenäisen perusopetuksen virkaehtosopimukset Yhtenäinen perusopetus on tuonut myös tarpeen sopia yhtenäisen peruskoulun palvelussuhteen ehdoista. Koska valtakunnallisesti asiasta ei vielä ole sovittu, on yhtenäisen peruskoulun vaatimista palvelussuhteenehdoista alettu sopia paikallisesti. Yhtenäisen perusopetuksen mukanaan tuomaa opettajan lisääntyvää työmäärää ei ole riittävästi otettu huomioon palkkauksessa. Tämä tarkoittaa mm. yhteistyön ja suunnittelun lisääntymistä eri opettajaryhmien kesken yhtenäistä perusopetusta valmisteltaessa, suunniteltaessa ja toteutettaessa. Yhtenäinen perusopetus asettaa myös uusia pedagogisia haasteita kaikille opettajaryhmille, jotka opettavat vuosiluokilla 1 9. Rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden tehtävien muuttuminen tulee ottaa huomioon palkkauksessa. Myös opetustuntimäärät täytyy arvioida uudelleen. Apulaisrehtoreille tai muille rehtoria avustaville opettajille tulee varata riittävät resurssit. Aineenopettajien osalta tulee ottaa huomioon uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen, kun he opettavat vuosiluokilla 1 6 esim. yhteisyys- tai kehittämislisänä.
14 Luokanopettajan kannalta palkkaus ja opetusvelvollisuus eivät ole oikeassa suhteessa opetettaessa vuosiluokkia 7 9. Luokanopettajan palkka ei muutu hänen opettaessaan vuosiluokilla 7 9 kuin vain opetusvelvollisuuden ylittävien tuntien osalta (tällä hetkellä opetusvelvollisuus 24 tuntia). Luokanopettajien osalta palkkaus ja opetusvelvollisuus tulee laskea painotettuna, kun he opettavat vuosiluokilla 1 9. Lisäpalkkioiden käyttöä ja määrää tulee lisätä. Valtakunnallisen sopimuksen mukaan esim. taito- ja taideaineiden lisät ovat käytössä vain vuosiluokilla 7 9. Yhtenäisessä perusopetuksessa tulee kuitenkin olla mahdollista jakaa näitä lisiä myös 1 6 luokilla opettaville. Myöskään valtakunnallisen sopimuksen palkkioiden euromäärät eivät riittävästi ota huomioon yhtenäistä perusopetusta. Demonstraatioiden valmistelutunnit tulee saattaa koskemaan vuosiluokilla 1 9 opetusta antavia opettajia. 14 Suunnittelutyön määrä lisääntyy oleellisesti yhtenäisessä perusopetuksessa. Erilaiset suunnittelu-, kehittämis-, ym. kokoukset vievät aikaa huomattavasti enemmän kuin erillisissä 1 6 ja 7 9 -luokkien kouluissa. Myös siirtymävaihe yhtenäiseen perusopetukseen tuo rehtoreille ja opettajille paljon ylimääräistä suunnittelutyötä. Työskentely yhtenäisessä perusopetuksessa lisää merkittävästi tehtävien vaativuutta.
15 Lisääntynyt suunnittelu- ja kehittämistyö tulee korvata opettajille täysimääräisesti. Lisääntynyt tehtävien vaativuus tulee ottaa huomioon määriteltäessä rehtoreiden ja opettajien tehtäväkohtaista palkkaa. 8. Työnantajan tiedottamis- ja neuvotteluvelvoite yhteistoiminta-asioissa 15 Yhtenäisen perusopetuksen käytännön järjestelyt voivat muuttaa opettajien työjärjestelyjä, työn suorituspaikkoja, töiden sisältöjä ja työmäärää. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat mm. olennaiset muutokset työtehtävissä ja töiden järjestelyissä. Työnantajan on ennen em. asioiden ratkaisemista neuvoteltava asianomaisten tai heidän edustajiensa kanssa. Neuvottelujen tulos tulee pyynnöstä kirjata ja huolehtia siitä, että myös henkilöstön näkemykset toimitetaan päätöksentekijöiden tietoon. Neuvottelut on käytävä päätöksenteon niin aikaisessa vaiheessa, että kohteena oleva asia voidaan käsitellä asianmukaisesti. Työnantajan tulee toimittaa käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot niin ajoissa, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet turvataan. Neuvotteluissa käsitellään valmisteilla olevan toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Työnantaja selvittää suunnitellun muutoksen tai hankkeen perusteet. Työntekijöiden tietoon saatetaan, mitä vaikutuksia kaavailuilla on mm. käytännön koulutyöhön, kasvatuksen ja opetuksen laatuun sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Kun perustelut ja vaikutukset on selvitetty, tarkastellaan myös muita mahdollisia vaihtoehtoja järjestää asia. Neuvotteluvelvoite perustuu kunnalla yleissopimukseen yhteistoiminnasta sekä yksityisellä ja valtiolla yhteistoimintalainsäädäntöön. Lisäksi sovelletaan valtakunnallisia ja paikallisia yhteistoimintasopimuksia Työnantajan tiedottamis- ja neuvotteluvelvoitetta yhteistoimintaasioissa tulee noudattaa.
16 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ PL 20, Helsinki puh. vaihde Faksi: (09) Nordmanin Kirjapaino 2006 Layout ja kuvitus: Eliisa Isoniemi
SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotSnellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi
LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU
ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
Lisätiedot3 Erityisopetuksen opettajan (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja) peruspalkka
1 OSIO B, LIITE 1 OSIO B PERUSKOULU II II/1 VIRANHALTIJOIDEN PALKKA Tehtäväkohtainen palkka 2 Lehtorin (aineenopettajan) peruspalkka 4 03 04 00 5 Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukioopetusta tai
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
Lisätiedotluokanopetuksen tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus ( alkaen C51)
YLEISKIRJEEN 3/2001 LIITE 2 1 (7) PERUSKOULUN, LUKION JA AIKUISLUKION 1.8.2001 ALKAEN TOTEUTETTAVAT SOPIMUSMUUTOKSET PERUSKOULU Palkkauksen perusteet muuttuvat lehtorin, erityisopetuksen opettajan ja luokanopettajan
LisätiedotPalkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien
Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 35,07 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset Tehtäväkohtainen palkka Hinnoittelu-
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004
DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki
LisätiedotA B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49
1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan
LisätiedotYliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
LisätiedotJYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ
JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotKT 8.4.2015 Yleiskirjeen 5/2015 liite
OVTES:n 2014 2016 palkat ja palkkiot 1.7.2015 lukien Yleiskorotuksella 0,4 prosenttia korotetaan 1.7.2015 lukien - hinnoittelutunnuksen mukaisia peruspalkkoja, vähimmäispalkkoja sekä palkka-asteikkojen
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotOVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien
OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien Musiikkioppilaitosten tuntiopettajien tuntipalkkioidenn korotusprosentti 0,58 OSIO A Yleinen osa Kansalais- ja kansanopistojen tuntiopettajien tuntipalkkioden korotusprosentti
LisätiedotMiten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?
Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotYleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Palkkiot
KT Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,05 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset
LisätiedotVUOSILUOKKIIN SITOMATON 0 2-OPETUS
VUOSILUOKKIIN SITOMATON 0 2-OPETUS 21.4.2017 Warkaus-Sali, Varkaus Seminaarin avaus Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Perusopetuslaki, 21.8.1998/628 18 Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opiskelu voidaan
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotMitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki
Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki 3.5.2016 Janne Mäkinen opetuspäällikkö kunnan turvallisuuspäällikkö (oto) 1 Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Tässä
LisätiedotTVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015
TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 137 Pitäjänmäen peruskouluun sijoitetun peruskoulun rehtorin viran täyttäminen HEL 2015-012804 T 01 01 01 01 Päätös päätti ottaa Pitäjänmäen peruskouluun sijoitettuun
LisätiedotOVTES vähimmäispalkat ja palkkiot lukien. OSIO A Yleinen osa Palkkiot Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,83 e/kerta
OVTES vähimmäispalkat ja palkkiot 1.4.2019 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,83 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset Tehtäväkohtainen
LisätiedotOVTES vähimmäispalkat ja palkkiot lukien. OSIO A Yleinen osa Palkkiot Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,47 e/kerta
OVTES vähimmäispalkat ja palkkiot 1.12.2018 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,47 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset Tehtäväkohtainen
LisätiedotOVTES vähimmäispalkat ja palkkiot lukien. OSIO A Yleinen osa Palkkiot Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,47 e/kerta
OVTES vähimmäispalkat ja palkkiot 1.5.2018 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,47 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset Tehtäväkohtainen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 693. Valtioneuvoston asetus. opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2003 N:o 693 695 SISÄLLYS N:o Sivu 693 Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta...
LisätiedotPerusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12
Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,
LisätiedotOPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
LisätiedotOpettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien
Ylöjärven kaupunki Opettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien 1. Laaja-alainen pedagoginen ja/tai muu kunnallinen kehittämistehtävä 1.1. Erityisopetuksen ja/tai oppilashuollon kunnallinen
LisätiedotOSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut
OSO B YLESSVSTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKLÖSTÖN TYÖAKAKOKELUJA KOSKEVAT SOPMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMNEN 1 Soveltamisala ja voimassaolo 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotLaki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,
EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön
JOHTOSÄÄNTÖ 1(7) HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Harjoittelukoulujen hallinnollinen asema...
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
Lisätiedotantavan opettajan kelpoisuus 2 769, ,21
Sivistystyöantajien opetusalan palkat 1.5.2018 lukien LUKIO-OPETUS JA PERUSOPETUS Tilastokoodi I 011064 Peruskoulun rehtori 3 779,88-4 499,99 3 675,79-4 376,03 011065 Lukion rehtori 3 940,06-4 941,76 3
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
Lisätiedot13 Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi
1 OSIO B, LIITE 3 OSIO B AIKUISLUKIO I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala n opetushenkilöstöön sovelletaan seuraavia liitteen 2 määräyksiä: 4 Tohtorilisä 12 Yksityisoppilaan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin
LisätiedotSivistystyöantajien opetusalan palkat lukien
Sivistystyöantajien opetusalan palkat 1.5.2019 lukien LUKIO-OPETUS JA PERUSOPETUS Tilastokoodi I 011064 Peruskoulun rehtori 3 821,46-4 549,49 3 716,22-4 424,17 011065 Lukion rehtori 3 983,40-4 996,12 3
LisätiedotYKSITYINEN OPETUSALA (YOL)
YKSITYINEN OPETUSALA (YOL) 1.9.2009 lukien LUKIO-OPETUS JA PERUSOPETUS Tilastokoodi 011064 Peruskoulun rehtori (64-68) I kalleusluokka 3 290,50-3 917,38 II kalleusluokka 3 199,88-3 809,47 011065 Lukion
LisätiedotMUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015
MÄÄRÄYS 18.5.2017 OPH-662-2017 Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 18.5.2017 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 ja 4 mom.
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotLukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki
Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotYKSITYISEN OPETUSALAN PALKAT, LISÄT JA PALKKIOT Sivistystyönantajat
YKSITYISEN OPETUSALAN PALKAT, LISÄT JA PALKKIOT Sivistystyönantajat 1.5.2019 alkaen HALLINTO- JA TUKIPALVELUHENKILÖSTÖ Vaativuusryhmä 1 2 3 4 5 6 1613,9 1745,97 1884,74 2045,72 2206,74 2398,15 HALLINTO-
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotYKSITYISEN OPETUSALAN PALKAT, LISÄT JA PALKKIOT Sivistystyönantajat
YKSITYISEN OPETUSALAN PALKAT, LISÄT JA PALKKIOT Sivistystyönantajat 1.5.2018 alkaen (luottamusmiespalkkiot 1.3.2018 alkaen) HALLINTO- JA TUKIPALVELUHENKILÖSTÖ Vaativuusryhmä 1 2 3 4 5 6 1596,34 1726,97
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotJoustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotPerusopetuksen tuntijako
Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström
LisätiedotTaiteen paikka. koulusta ulos vai sisään
Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain )
24.08.2016 Sivu 1 / 1 5576/2015 01.01.01 131 Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1414-15) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh.
LisätiedotOPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA
OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA 0 Sisällysluettelo: Johdanto: Opettajakelpoisuus Suomessa... 2 Luokanopettajan kelpoisuus... 2 Aineenopettajan kelpoisuus... 3 EU/ETA:n ulkopuolisen opettajakoulutuksen rinnastaminen...
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain )
17.05.2017 Sivu 1 / 1 5435/2016 01.01.01 101 Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1256-16) Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain )
18.05.2016 Sivu 1 / 1 5576/2015 01.01.01 85 Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1414-15) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh.
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen
LisätiedotMissä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan
Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan opetussuunnitelmaprosessissa? Miten tänä syksynä edetään? Aikataulu Valtioneuvoston
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotKemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien.
HAKIJAYHTEENVETO Hepolan koulun rehtori, (Työavain: 107312) Rekrytoiva yksikkö: Peruskoulut Tehtävänimike työpaikkailmoituksessa: Hepolan koulun rehtori Tehtävän kuvaus työpaikkailmoituksessa: Kemin kaupungin
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotLyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista
Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016
Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan
LisätiedotLEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA
1 TEHTÄVIEN TÄYTTÖSUUNNITELMA LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA Toistaiseksi täytettävät tehtävät Yläkoulu ja lukio Historian ja yhteiskuntaopin päätoiminen tuntiopettaja Kuvataiteen
LisätiedotSonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotPiekkala (10)
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 24/2004 LIITE 1 1 (10) SOVELTAMISOHJEET Joulukuun kertasuoritus Joulukuun 2004 palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertasuorituksena 2 % marraskuun kokonaispalkasta
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.
Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.2017 alkaen 1345/07.05/2017 KH 10.05.2016 148 Perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 N:o 986 990. Asetus. N:o 986. opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 N:o 986 990 SISÄLLYS N:o Sivu 986 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista... 2641 987 Asetus koulutuksen ja yliopistoissa
Lisätiedot1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet
1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotTilaisuuden avaus. Mikko Hartikainen Minna Muukkonen. Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus
Tilaisuuden avaus Mikko Hartikainen Minna Muukkonen Taiteen perusopetuksen hyvä hallinto 15.11.2010 Hakaniemenranta 6 Helsinki, Opetushallitus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Esiopetuksen ja
LisätiedotOPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa
OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2018 1 (5) 501 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle valtioneuvoston asetuksiksi lukiokoulutuksesta sekä eräiden lukiokoulutusta koskevien asetusten muuttamisesta
Lisätiedot