Sisäministeriö MINVA SM OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA

Transkriptio

1 Sisäministeriö MINVA SM KVY Rytkönen Riikka(SM) Viite Asia OSA; Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Paula Risikko. Neuvostossa keskustellaan Barcelonan ja Turun iskujen jälkeen EU:n toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi. Puheenjohtajavaltion tausta-asiakirjassa nostetaan esiin asiakokonaisuuksia, joita puheenjohtajavaltio pitää EU:n välittömien toimenpiteiden prioriteetteina. Suomen näkemyksen mukaan puheenjohtajavaltio on asiakirjassaan nostanut esiin keskeiset aloitteet, ENTRY- EXIT järjestelmää unohtamatta, joissa EU:n tulee jatkaa työtään väkivaltaisen radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi. Lisäksi kokouksessa käydään tilannekatsaustyyppinen keskustelu muuttoliikkeestä aiemmin päätettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanteesta ja seuraavista askeleista. Suomi tukee puheenjohtajan pyrkimyksiä saavuttaa edistystä liittyen esitettyihin viiteen asiakohtaan, jotka ovat keskeisiä muuttoliikkeen saamiseksi paremmin hallintaan. Lisäksi Suomi korostaa CEASuudistuksen kokonaisuuden viivytyksetöntä läpivientiä; turvalliset maat ovat yksi tärkeä osatekijä.

2 Asialista: 2(20) SISÄASIAT Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut asiat A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat Terrorismin torjunta: tilannekatsaus viimeaikaisten tapahtumien jälkeen 1 = Keskustelu s. 3 Muuttoliike: tämänhetkinen tilanne ja seuraavat vaiheet 1 = Keskustelu s. 6 Muut asiat Ehdotus EU:n ja Kanadan väliseksi matkustajarekisterisopimukseksi (Passenger Name Record): komission tiedotusasia 1 Schengenin säännöstöön osallistuvien valtioiden ollessa poikkeuksellisesti läsnä

3 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM PO Puiro Johanna(SM) (20) Asia OSA; Oikeus- ja sisäasiat neuvosto ; Terrorismin torjunta Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Neuvostossa keskustellaan Barcelonan ja Turun iskujen jälkeen EU:n toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi. Puheenjohtajavaltion taustaasiakirjassa nostetaan esiin asiakokonaisuuksia, joita puheenjohtajavaltio pitää EU:n välittömien toimenpiteiden prioriteetteina. Suomen kanta Suomen näkemyksen mukaan puheenjohtajavaltio on asiakirjassaan nostanut esiin keskeiset aloitteet, ENTRY-EXIT järjestelmää unohtamatta, joissa EU:n tulee jatkaa työtään väkivaltaisen radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi. Suomi tulee osallistumaan aktiivisesti komission perustamaan korkean tason radikalisaatiotyötä kehittävän työryhmän työhön ja nostamaan keskustelussa esiin muun muassa vihapuheen torjunnan ja polarisaation välttämisen näkökulmat. Tiedonvaihdon kehittäminen ja sen myötä identiteetin hallinnan kehittyminen vastaamaan terrorismin ja vakavan rikollisuuden haasteisiin on yksi keskeisistä prioriteeteista. EU-tason tietojärjestelmien yhteentoimivuutta (interoperability) tulee kehittää ennakkoluulottomasti, huomioiden samalla perusoikeuksien kunnioittaminen ja tietosuojasta huolehtiminen. ISILin toimintamahdollisuuksien heikentyessä konfliktialueilla, EU:n toiminnan kehittämisen merkitys kriittisten infrastruktuurien ja pehmeiden kohteiden suojelussa korostuu. EU -tason monialaista yhteistyötä (DG HOME, DG ECHO) pehmeisiin kohteisiin liittyvässä

4 4(20) varautumisessa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa, kansalaisten tietoisuuden lisäämisessä ja koulutus- ja harjoitustoiminnassa. Pääasiallinen sisältö Neuvosto tuomitsee viimeaikaiset terroristi-iskut Barcelonassa ja Turussa ja vahvistaa sitoumuksensa torjua terrorismia. Puheenjohtajavaltion tausta-asiakirjassa nostetaan esiin seuraavat asiakokonaisuudet ja vireillä olevat aloitteet, joita puheenjohtajavaltio pitää EU:n välittömien toimenpiteiden prioriteetteina: Radikalisoitumisen torjunta on avainasemassa ja radikalisoitumisen varhaiset merkit tulee tunnistaa ja niiden perusteella toimia nopeasti. Neuvoston odottaa komission kesällä perustaman radikalisaatiotyötä kehittävän korkean tason työryhmän raportti ja suosituksia joulukuun OSA-neuvostossa. EU:n Internet Forumin puitteissa on tehty toimintasuunnitelma, jolla puututaan terroristiseen materiaaliin internetissä ja siitä annettaan tilannekatsaus lokakuun OSA-neuvostossa ja lisäksi lokakuussa keskustellaan terroristien mahdollisuudesta viestiä netissä viranomaisten tavoittamattomissa. Puheenjohtajavaltio kiinnittää huomiota siihen, että terroristisen materiaalin havaitsemista ja poistamista pitäisi nopeuttaa käyttämällä ns. machine learning ja algorytmejä. Tietojenvaihtoa ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta (interoperability) koskevan tiekartan mukaiset toimet on toimeenpantava, erityisesti koskien vierastaistelijoita koskevaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioissa radikalisoituneista. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus (interoperability) on ratkaisevaa EU:n turvallisuuden parantamiseksi ja tietojenvaihtoa koskevan korkean tason työryhmän suositusten mukaisesti komissiolle on annettu tehtäväksi valmistella 2020 loppuun mennessä ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntöinstrumenteiksi. ETIAS-tietojärjestelmää koskevan lainsäädäntöehdotuksen osalta puheenjohtajan tavoitteena on saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys Euroopan parlamentin kanssa joulukuussa Schengenin tietojärjestelmän (SIS) kehittämistä koskevista lainsäädäntöehdotuksista neuvotellaan neuvostossa. Puheenjohtajavaltio kehottaa jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota löytämään toimivan ratkaisun sähköisen viestinnän välitystietojen säilyttämiseen viranomaisten tarpeita varten (ns. data retention)

5 Julkisten paikkojen suojelua tulee vahvistaa ja hakea innovatiivisia ratkaisuja kansalaisten suojaamiseksi julkisilla paikoilla. Tärkeää on myös vahvistaa EU:n sisäisen ja ulkoisen terrorismintorjunnan välistä yhteyttä. Tavoitteena on taistelualueilta kerätyn tiedon hyödyntäminen jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten toiminnassa eli pyritään parantamaan sotilasoperaatioissa saatavan tiedon hyödyntämismahdollisuuksia terrorismintorjunnassa. Rajatylittävää poliisiyhteistyötä tulisi vahvistaa. Neuvoston lainvalvontaviranomaisten työryhmän (LEWP) on määrä raportoida syyskuussa COSIlle yhteistyöstä. 5(20) Asiakirjassa kehotetaan myös laittamaan matkustajatietodirektiivi aikataulussa ja täysimääräisesti täytäntöön ja lisäksi työryhmätasolla valmistellaan päätelmiä ATLAS-verkoston vahvistamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asiassa ei tehdä päätöstä. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset Asiakirjassa esiin nostettujen hankkeiden taloudellisia vaikutuksia arvioidaan kunkin hankkeen valmisteluvaiheessa erikseen. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 11803/17 LIMITE

6 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 6(20) EUTORI-tunnus Johanna Puiro, SM/PO Timo Hakkarainen MMO Veera Parko PEO Matti Pitkäniitty RVLE Päivi Pietarinen VNK Liitteet Viite

7 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM MMO Niskanen Katri(SM) (20) Asia OSA; Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto ; Muuttoliike Kokous Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Muuttoliike-asiakohdassa käydään tilannekatsaustyyppinen keskustelu aiemmin päätettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanteesta ja seuraavista askeleista. Puheenjohtajamaan toimittaman tausta-asiakirjan mukaan keskustelun ja myös seuraavien kuukausien toiminnan ehdotetaan keskittyvän seuraaviin prioriteetteihin: (1) Keskisen Välimeren reitin muuttoliikkeeseen vaikuttaminen, johon liittyy etenkin Libyan rannikkovartioston kouluttaminen, paikallisyhteisöjen tukeminen, rajavalvonnan vahvistaminen Libyan eteläisillä rajoilla sekä Nigerissa ja Tshadissa, vastaanotto-olosuhteiden parantaminen Libyassa ja vapaaehtoinen paluu Libyasta ja Nigeristä alkuperämaihin. Lisäksi mainitaan haavoittuvimpien ryhmien tukeminen myös uudelleensijoittamisen keinoin, kuten komissio vetoaa lähettämässään kirjeessä sisäministereille, sekä jäsenvaltioiden kontribuutioiden lisääminen Afrikan hätäapurahastoon. Toisena prioriteettina on (2) palautuspolitiikan tehostaminen, jossa olennaisia ovat sekä ulkosuhdepolitiikka että sisäiset toimet etenkin vahvistetun Frontexin kautta. Kolmantena mainitaan (3) EU Turkki-julkilausuman jatkuva täytäntöönpano ja neljäntenä (4) sisäiset siirrot ja asiantuntijoiden osoittaminen EU-virastoihin. Viidentenä prioriteettina on (5) yhteisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS, Common European Asylum System) uudistuksen osana käsiteltävä turvallisen kolmannen maan konsepti ja sen merkitys tehtäessä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa uusien kriisien välttämiseksi. Puheenjohtajamaa pyytää kannanottoja siihen, ovatko jäsenvaltiot yhtä mieltä tästä lähestymistavasta ja toivotaanko muita prioriteetteja lisättäväksi. Se myös mainitsee, että CEAS-uudistukseen liittyvästä edistymisestä raportoidaan tulevissa neuvoston kokouksissa.

8 8(20) Puheenjohtajan kysymykset prioriteeteista Suomi tukee puheenjohtajan pyrkimyksiä saavuttaa edistystä liittyen esitettyihin viiteen asiakohtaan, jotka ovat keskeisiä muuttoliikkeen saamiseksi paremmin hallintaan. Lisäksi Suomi korostaa CEASuudistuksen kokonaisuuden viivytyksetöntä läpivientiä; turvalliset maat ovat yksi tärkeä osatekijä. Toimenpiteet keskisen Välimeren osalta Suomi suhtautuu myönteisesti komission toimintasuunnitelmaan ja puheenjohtajan toimenpideohjelmaan keskisen Välimeren osalta ja pitää Italian laatimia kansalaisjärjestöjen toimintaohjeita tarpeellisina. Libyan vakauttaminen on keskeistä muuttoliikkeen saamisessa hallintaan. Yhteistyötä tulisi syventää myös Libyan naapurimaiden kanssa. Pariisin minihuippukokous on rohkaiseva alku uudenlaiselle yhteistyölle ja keskustelulle. Vallettan toimintaohjelman ja Maltan julistuksen toimeenpanoa tulee jatkaa päättäväisesti. Ihmissalakuljetuksen vastaiset toimet, Libyan rajavalvonnan tehostaminen ja humanitaarisen tilanteen parantaminen ovat toimista kiireellisimmät. Tehokkaat palautukset Suomi pitää välttämättömänä tehokasta ja toimivaa palautuspolitiikkaa. Vain näin voimme ylläpitää uskottavaa kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa sekä estää laittoman maassa oleskelun lisääntymisen. Palauttamiskäsikirjan päivityksen eteneminen on tärkeää ja sillä on Suomen täysi tuki. Palauttamiskäsikirjan tuoman lisäarvon hyödyntämistä on entisestään kehitettävä. Operatiivista yhteistyötä on lisättävä jäsenvaltioiden viranomaisten ja Frontexin välillä palauttamislentoihin liittyen. Tarve vain korostuu palautettavien määrän kasvaessa. Ulkosuhteissa on hyödynnettävä kaikki politiikan alat palauttamisten helpottamiseksi. Suomi tukee viisumipolitiikan selkeää nostoa keskusteluun. Myös muiden politiikan alojen mahdollisuuksista ja käytännön keinoista edistää palautustoimia on saavutettava yhteisymmärrys. EU:n ja kolmansien maiden kanssa käytäviä palauttamista ja takaisinottoa koskevia neuvotteluprosesseja tulee jatkaa ja vireillä olevat takaisinottoneuvottelut tulee saattaa päätökseen. Myös uusia neuvotteluja keskeisten kolmansien maiden kanssa tulee aloittaa.

9 9(20) Suomen näkökulmasta keskeisiä lähtömaita ovat Irak, Afganistan ja Somalia. Kolmansien maiden kanssa tulee ensisijaisesti käydä takaisinottosopimusneuvotteluja. Toissijaisesti paluukysymysten nostaminen kolmansien maiden kanssa (esim. Afganistan) käytävään keskusteluun poliittisen dialogin kautta on myös välttämätöntä. Poliittinen dialogi ei voi kuitenkaan täysin korvata oikeudellisesti sitovaa takaisinottosopimusta. EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpano ja uudelleensijoittaminen Turkista On tärkeää, että EU jatkaa yhteistyötä Turkin kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja pakolaiskriisiin vastaamiseksi koordinoidusti. EU:n ja Turkin julkilausumassa mainittu yksi yhdestä -järjestely on toimeenpantava tehokkaasti ehtojen täyttyessä. Suomi on hoitanut osuutensa mukaiset uudelleensijoittamisvelvoitteet viivytyksettä ja korostaa edelleen uudelleensijoittamisen merkitystä tapana kantaa globaalia vastuuta. Uudelleensijoittamisen lähtökohtana on, että EU:n alueelle saapuu suuren laittomien maahantulijoiden määrän sijaan laillisesti pienempi määrä sellaisia henkilöitä, joiden kansainvälisen suojelun tarve on selvitetty jo ennakolta. Tavoitteena on ennakoitavampi, humanitaarisempi ja hallitumpi maahantulo. Suomen kannalta on tärkeää, että seuraavassa vaiheessa käyttöönotettava humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä on jäsenvaltioille vapaaehtoinen. Järjestelmän käyttö edellyttää Turkin toimenpiteitä laittoman maahanmuuton pysäyttämiseksi. Sisäiset siirrot ja virastojen asiantuntijapyynnöt Suomi on osallistunut sisäisiin siirtoihin aktiivisesti. Kaikkien jäsenmaiden tulisi osallistua yhteisten päätösten toimeenpanoon. Suomi osallistuu aktiivisesti Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen (EuRMV) implementointiin, jatkaa aktiivista osallistumistaan Frontexin koordinoimiin yhteisoperaatioihin ja valmistautuu lähettämään Suomelle asetetun velvoitteen mukaisen määrän rajavartijoita mahdollisesti käynnistettäviin nopeisiin rajainterventioihin. Suomi osallistuu EASOn toimintaan aktiivisesti käytettävissä olevat resurssit huomioiden. Yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistus ja turvalliset kolmannet maat Suomi korostaa, että turvapaikkajärjestelmän uudistus muodostaa kokonaisuuden ja kaikkien ehdotusten osalta on pyrittävä viivytyksettömään neuvotteluratkaisuun.

10 10(20) Turvallisia maita koskevien säännösten selkeyttäminen ja pyrkimys niiden nykyistä yhdenmukaisempaan soveltamiseen on erittäin tärkeää. Suomi kannattaa turvallisen kolmannen maan käsitteen tarkempaa määrittelyä ja maiden listaamista viipymättä EU-tasolla, joskin myös kansallista liikkumavaraa on jätettävä. Muuttoliikkeiden suunnat Muuttoliiketilanteen kehittymisestä tulee ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa. Keskisen Välimeren reittiä on syytä edelleen seurata tarkasti, mutta myös läntisen Välimeren reitti on vilkastunut huomattavasti viime vuodesta. Tarvittaessa on ryhdyttävä pikaisiin toimiin EU-tasolla, mikäli uusia reittejä avautuu. Pääasiallinen sisältö 1. Keskistä Välimerta koskevat toimenpiteet ja keskustelut Maltan julistus Eurooppa-neuvoston hyväksymässä julistuksessa listataan lukuisia toimia, joilla pyritään puuttumaan keskisen Välimeren reitin tilanteeseen. Suurin osa toimenpiteistä tähtää Libyan vakauttamiseen ja sen toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Ensinnäkin lisätään tukea Libyan kansalliselle rannikkovartiostolle koulutuksen ja varusteiden muodossa. Laajaan yhteistyöhön perustuvan integroidun toimintamallin avulla pyritään hajottamaan salakuljettajien liiketoimintamallia, ja tätä tavoitetta tuetaan myös tiedotuskampanjoin. Libyan paikallisyhteisöjen kehitystä pyritään tukemaan erityisesti huomioiden niiden roolin pakolaisia vastaanottavina yhteisöinä. Julistuksen mukaan Libyassa tulee varmistaa asianmukaiset vastaanottovalmiudet ja -olosuhteet yhteistyössä UNHCR:n ja IOM:n kanssa. Samalla IOM:n toimintaa tulee tukea sen pyrkimyksissä tehostaa avustettua vapaaehtoista paluuta. Julistuksessa annetaan tuki yksittäisten jäsenvaltioiden ja Libyan kahdenväliselle yhteistyölle. Lopuksi todetaan, että tavoitteena on muuttoliikettä koskevan vuoropuhelun ja yhteistyön syventäminen kaikkien Libyan naapurimaiden kanssa; tähän kuuluu parempi operatiivinen yhteistyö jäsenvaltioiden ja Frontexin kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Komission toimintasuunnitelma Komissio antoi keskistä Välimerta ja pääasiassa Libyan ja Italian tukemista koskevan toimintasuunnitelman osaltaan vastauksena Italian toimittamaan kirjeeseen, jossa varoitettiin tilanteen kärjistymisestä kestämättömäksi. Suunnitelman oli myös tarkoitus

11 11(20) toimia pohjana keskustelulle heinäkuun epävirallisessa OSAneuvostossa. Suunnitelma sisältää ensinnäkin toimia muuttopaineen vähentämiseksi ja solidaarisuuden lisäämiseksi. Etsintä- ja pelastusoperaatioiden parempi koordinointi mainitaan ensimmäisenä, ja komissio tukee Italian suunnitelmaa laatia kansalaisjärjestöille toimintaohjeet. Toimintaohje (Code of Conduct) on sittemmin valmistunut ja ensimmäiset kansalaisjärjestöt allekirjoittivat sen heinäkuun lopussa. Sääntöjen mukaan järjestöt mm. eivät saisi häiritä Libyan rannikkovartioston työtä, tehdä yhteistyötä salakuljettajien kanssa, eivätkä mennä Libyan vesille muuten kuin vakavassa vaaratilanteessa, joka edellyttää välitöntä apua. Lisäksi toimintasuunnitelmassa mainitaan, että Libyaan kohdistuvia tukitoimia tehostetaan ja rahoitusta lisätään. EU päättikin tukea Libyan viranomaisia 46 MEUR lisärahalla rajavalvonnan tehostamiseksi. Myös Libyaan kohdistuvaa muuttopainetta pyritään vähentämään mm. edistämällä vapaaehtoista paluuta alkuperämaihin, tehostetulla yhteistyöllä kumppanuuskehyksen puitteissa sekä tiedonvaihdolla Frontexin ja Europolin kanssa. Palautusten tehostaminen mainitaan kiireellisenä toimenpiteenä, ja keinoina erityisesti takaisinottosopimukset ja vipuvarsien käyttö sekä Italialle annettava operatiivinen tuki Frontexilta ja muilta jäsenvaltioilta. Italialle annetaan myös kehotus tehostaa palautuspäätösten tekemistä ja edistää vapaaehtoista paluuta. Sisäisten siirtojen osalta jäsenvaltioita kehotetaan kantamaan vastuunsa ja olemaan joustavia hakijoiden hyväksymisessä. Italiaa kehotetaan vastaavasti edistämään kelpoisten hakijoiden (erityisesti eritrealaisten) identifioimista ja keskittämistä tiettyihin keskuksiin, ja suostumaan tiettyjen jäsenmaiden vaatimiin erityisiin turvallisuustarkastuksiin. Suunnitelman toisessa osassa annetaan kehotuksia Italialle, jotta se panisi tehokkaasti täytäntöön jo hyväksytyt kansalliset lakimuutokset (ns. Minniti-laki) turvapaikkamenettelyn tehostamiseksi. Lisäksi suunnitelma sisältää loppukehotuksen edetä viivytyksettä Dublinasetusta koskevissa neuvotteluissa, jotta taakanjakoa saadaan muutettua pysyvästi oikeudenmukaisemmaksi. Puheenjohtajamaa Viron toimenpideohjelma EU-puheenjohtajamaa Viro laati toimenpideohjelman Keskisen Välimeren muuttoliiketilannetta koskien (päivitetty versio ). Siinä kootaan yhteen Maltan julistuksen ja komission toimintasuunnitelman toimenpiteitä ja listataan niille toteutustapoja ja mahdollista rahoitusta. Ohjelman täytäntöönpanoa on tarkoitus seurata IPCR (Integrated Political Crisis Response) -mekanismin kautta ja Coreperilla on ohjaava rooli. Pariisin minihuippukokous ja yhteisjulistus

12 12(20) Ranskan, Saksan, Italian ja Espanjan päämiehet yhdessä EU:n korkean edustajan kanssa tapasivat Nigerin, Chadin ja Libyan johtajia minihuippukokouksessa Pariisissa koskien Välimeren kautta tulevan muuttoliikkeen kehitystä. Kokouksen tuloksena annettiin yhteinen julistus. Lausumassa sitoudutaan Vallettan huippukokouksen toimintasuunnitelmaan ja korostetaan esimerkiksi vapaaehtoisen paluun edistämistä ja paluun jälkeisen uudelleenkotoutumisen tukemista. Jo aloitettua työtä salakuljettajien toimintamallien murtamiseksi jatketaan määrätietoisesti. Neljä suurta jäsenmaata sitoutuvat avustamaan Nigeria ja Chadia mm. rajavalvonnan vahvistamisessa, salakuljetuksen torjumisessa ja Saharan autiomaassa tehtävissä etsintä- ja pelastusoperaatioissa. Vastinparina laittoman maahanmuuton vähentämiselle neljä EU-maata sitoutuvat uudelleensijoittamaan pakolaisia Nigerin ja Chadin alueelta yhteistyössä maiden hallitusten ja UNHCR:n kanssa. Varsinaisista sitoumusmääristä päätetään tarkemmin kansallisesti. Suhteessa Libyaan mainitaan taloudellinen yhteistyö muuttoliikevirtojen varrella sijaitsevien paikallisyhteisöjen kanssa niiden kantokyvyn parantamiseksi. Rajavalvonnan parantamista Libyan eteläisillä rajoilla pidetään tärkeänä, samoin kuin muuttajien oikeuksien suojelun ja elinolojen parantamista maan alueella, ja näihin toimiin luvataan tukea. EU:n todetaan jatkavan kokonaisvaltaista politiikkaansa suhteessa Libyan eteläisiin naapureihin ja vahvistavan jo aloitettuja toimenpiteitä rajavalvonnan ja muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi. Merellä tapahtuvien etsintä- ja pelastusoperaatioiden todetaan julistuksessa olevan prioriteetti, ja kaikkia keskisellä Välimerellä operoivia kansalaisjärjestöjä kehotetaan noudattamaan Italian laatimia toimintaohjeita. Ranska, Saksa ja Espanja lupaavat jatkuvan tukensa Italialle tehostamalla sisäisiä siirtoja sekä toimittamalla asiantuntijoita EU-virastoihin ja tarvittaessa myös Italiaan siirtoja helpottamaan. Julistuksen täytäntöönpanoa varten neljä EU-maata perustavat koordinaatioryhmän (Task Force), joka työskentelee läheisessä yhteistyössä Afrikan kumppanimaiden (etenkin Libya, Niger, Chad, Mali) ja EU-komission kanssa. Ennakkotiedon mukaan julistusta on tarkoitus esitellä syyskuun neuvoston yhteydessä ja nostaa toimenpiteitä mahdollisimman paljon myös EU-tasolle. Pariisin kokoonpanon on tarkoitus tavata uudelleen Madridissa ennen seuraavaa EU Afrikka-huippukokousta. Samana päivänä Pariisin kokouksen kanssa Italian, Tshadin, Libyan, Malin ja Nigerin sisäministerit ("Cabina di Regia") tapasivat Roomassa, toisen kerran tällä kokoonpanolla, ja julkaisivat yhteisen lausuman. He ilmaisivat tyytyväisyyttä Pariisin kokouksen agendaan, joka voisi merkitä uuden suhteen alkua Euroopan ja Afrikan välillä. Lausumassa korostetaan mm. rajavalvonnan tukemisen tärkeyttä ja Libyan vakauttamistyötä sekä sovitaan Libyan paikallisviranomaisten kanssa

13 13(20) aloitetun vuoropuhelun laajentamisesta muihin osallisiin Afrikan maihin. Lisäksi sovitaan korkean tason turvallisuusviranomaisten työryhmän perustamisesta ja pikaisesta kokoontumisesta Roomassa. Lopuksi todetaan tarve tiivistää yhteistyötä UNHCR:n ja IOM:n kanssa, jotta Nigeriin ja Tshadiin saadaan perustettua ja Libyassa parannettua vastaanottokeskuksia laittomasti maahan tulleille sekä edistettyä vapaaehtoisen paluun ohjelmia yhteistyössä lähtömaiden kanssa. Komission viides edistymisraportti koskien kumppanuuskehystä Viides raportti keskittyy pitkälti keskisen Välimeren reitin kannalta olennaisiin ulkosuhdekysymyksiin. EU:n sisäisinä edistysaskeleina mainitaan esimerkiksi komission 4.7. toimintasuunnitelma Italian tukemiseksi ja pysyvän Italian-yhteystiimin asettaminen, jotka tähtäävät osaltaan parempaan koherenssiin kansallisten ja EUtoimenpiteiden välillä. Ulkoisina toimenpiteinä mainitaan uudet alueellisen yhteistyön muodot kuten Contact Group, johon kuuluvien maiden sisäministerit ovat tavanneet maaliskuussa Roomassa ja heinäkuussa Tunisissa (kuusi EU-maata, Sveitsi ja pj-maa Viro sekä Algeria, Tshad, Libya, Mali, Niger ja Tunisia). Raportissa todetaan, että alun perin viiteen valtioon (Etiopia, Niger, Nigeria, Mali, Senegal) rajattua kumppanuuskehyksen toimintamallia on enenevässä määrin sovellettu myös muihin kumppanimaihin. Selkeänä onnistumisena mainitaan edistyksen merkit avustetun vapaaehtoisen paluun tukemisessa. 2. EU Turkki-julkilausuman täytäntöönpanotoimet, uudelleensijoittaminen ja sisäiset siirrot Julkilausuman lähtökohdat ja seuranta Julkilausuman mukaan kaikki Turkista Kreikan saarille lähtien tulevat uudet laittomasti saapuneet palautetaan Turkkiin. Tämä tapahtuu EU- ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, eli kyse ei ole kollektiivisista käännytyksistä. Kaikkia muuttajia suojellaan palauttamiskiellon periaatetta kunnioittaen. Kaikki hakemukset käsitellään yksilöllisesti ja yhteistyössä UNHCR:n kanssa. Tulija palautetaan, jos hän ei hae turvapaikkaa, hakemus todetaan perusteettomaksi tai sitä ei voida ottaa käsittelyyn. Tarkoitus on, että jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettua syyrialaista kohden uudelleensijoitetaan yksi muu syyrialainen Turkista jäsenmaihin tai assosioituneihin maihin. Julkilausuman mukaan luodaan mekanismi edellä kuvatun yksi yhdestä -periaatteen toimeenpanemiseksi. Mekanismin valmistelun yhteydessä on hyödynnetty ns. vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän (VHAS, Voluntary Humanitarian Admission Scheme) valmistelun yhteydessä tehtyä ehdotusta vakiomenettelyksi (Standard Operational Procedures: volyymi ja prosessin nopeus, prosessiin kelpoiset henkilöt, valintakriteerit sekä vakiosääntely prosessin viidestä eri vaiheesta).

14 Komissio on antanut yhteensä seitsemän edistymisraporttia julkilausuman täytäntöönpanosta, viimeisimmän Tuoreen raportin mukaan päivittäiset tulijamäärät Turkista ovat hieman keväästä kasvaneet, mutta pysyneet silti matalina sekä meritse että maarajoilla. Hukkumiskuolemat Egeanmerellä ovat myös pysyneet vähäisinä. Uudelleensijoittaminen Turkista on edennyt tasaista tahtia, vaikka 13 jäsenmaata ei vielä ole lainkaan osallistunut. Edellisen raportin tapaan keskeisenä ongelmana mainitaan se, että Kreikan saarilta Turkkiin tapahtuvien palautusten määrä on huomattavasti alhaisempi kuin uusien tulijoiden määrä, mikä lisää hotspotien kuormitusta. Suomen sitoumukset uudelleensijoittamisesta 14(20) Vuonna 2017 Suomen pakolaiskiintiö on 750 henkilöä: 530 on kohdennettu syyrialaisiin pakolaisiin Turkista ja 120 kongolaisiin pakolaisiin eteläisestä Afrikasta, lisäksi luku sisältää 100 hätätapausta ilman kansalaisuus- tai aluerajoitusta. Kiintiö on sama 750 henkilöä myös vuodelle Komissio kerää parhaillaan jäsenmaiden sitoumuksia uudelleensijoittamisesta vuodelle EU Turkki-julkilausuman täytäntöönpanoon liittyvistä uudelleensijoittamisista EU myöntää korotettua rahoitustukea. Komissio lähetti jäsenmaiden sisäministereille kirjeen, jossa kehotettiin olemaan kunnianhimoisia sitoumuksissa ja keskittämään ainakin osan uudelleensijoittamisista haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin Egyptissä, Libyassa, Nigerissä, Etiopiassa ja Sudanissa. Nämä ovat avainalueita keskisen Välimeren muuttoliikereitin kannalta. Suomen sitoumus vastaa kansallisesta kiintiöstä tehtyä päätöstä ja ilmoitus toimitetaan komissiolle määräaikaan (15.9.) mennessä. Suomen osallistuminen syyrialaisten uudelleensijoittamiseen Turkista (yksi yhdestä -mekanismi) EU Turkki-julkilausuman mukaan yksi yhdestä -mekanismi toteutetaan olemassa olevien sitoumusten pohjalta, eikä tämä siis merkitse uusia sitoumuksia Suomelle. Uudelleensijoittaminen tapahtuu ensisijaisesti toteuttamalla jäsenmaiden sitoumukset, jotka sisältyvät annettuihin päätelmiin: yhteensä uudelleensijoittamispaikkaa, joista kolme neljännestä on EU:n laajuisesti tähän mennessä täytetty (komission 15. edistymisraportti annettiin ), ja Suomi täytti oman osuutensa jo syksyllä EU Turkki-julkilausuman mukaan kun uudelleensijoittamispaikkaa on täytetty, siirrytään vastaavan vapaaehtoisen järjestelyn avulla enintään uudelleensijoitettavaan henkilöön saakka. Taustalla on sisäisiä siirtoja koskeva vielä jakamaton kiintiö (juuri henkilöä), jonka osalta neuvosto päätti , että jäsenmaat voivat valita, käyttävätkö

15 15(20) ne oman osuutensa kiintiöstä Kreikasta ja Italiasta tehtäviin sisäisiin siirtoihin vai uudelleensijoittamiseen. Suomen osuus henkilöä on kokonaisuudessaan muunnettu Turkista uudelleensijoitettaviksi syyrialaisiksi (osana yksi yhdestä - mekanismia ja kansallisesti tehtäviä vuotuisia kiintiöpäätöksiä). Yksi yhdestä -mekanismin mukaiset uudelleensijoittamiset Turkista EU:hun aloitettiin Viimeisimmän tiedon mukaan ( ) jäsenmaat ovat vastaanottaneet mekanismin puitteissa yhteensä syyrialaista, joista Suomi ( mennessä) 806 henkilöä. Kreikasta Turkkiin on palautettu julkilausuman sekä Kreikan ja Turkin kahdenvälisen yhteistyön puitteissa mennessä noin henkilöä. Turkista Kreikkaan on saapunut laittomasti samana ajanjaksona yli henkilöä. Seuraavassa vaiheessa, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai ainakin huomattavasti ja kestävällä tavalla vähentyneet, vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän mukaisesti aloitetaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ottaminen EU-maihin. Jos EU:n ja Turkin sopima järjestely toimii, ovat EU ja sen myötä Suomi sitoutuneet soveltamaan humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää. Järjestelmää koskevat neuvottelut ovat komission raportin mukaan edenneet ja tavoitteena on sopia vakiomenettelystä mahdollisimman pian. Sisäiset siirrot (relocation) Viimeisimmän komission raportin mukaan ( mennessä) sisäisten siirtojen puitteissa yli turvapaikanhakijaa on siirretty toiseen jäsenmaahan ( Kreikasta ja Italiasta). Useimmat jäsenvaltiot ovat aktivoituneet siirroissa vuoden 2017 aikana, mutta kokonaismäärä on edelleen vähäinen ottaen huomioon, että siirrettäviksi tarkoitettujen kokonaismäärä on henkilöä ja järjestely nykymuodossaan päättyy vuoden 2017 lopussa (koskien mennessä saapuneita hakijoita). Osa jäsenmaista ei edelleenkään ole siirtänyt lainkaan hakijoita (Unkari, Puola) tai vain hyvin vähäisen määrän (Tshekki). Suomi on 4.9. mennessä vastaanottanut turvapaikanhakijaa Kreikasta ja 755 Italiasta, eli yhteensä henkilöä sisäisten siirtojen mekanismin puitteissa. Suomen kokonaisosuus siirrettävistä on henkilöä. Suomi on lähettänyt viimeisen siirtolupauksen sekä Italialle että Kreikalle. Viimeinen 24 henkilön siirto Italiasta tehdään Kreikasta on siirtämättä 103 henkeä Suomeen, eikä sillä tämänhetkisen tiedon mukaan ole esittää uusia siirrettäviä (lukuun ottamatta yhtä perhettä, jonka aiemmin suunniteltu siirto on viivästynyt). 3. Virastojen kontribuutiopyynnöt Suomi on vastannut Frontexin, EASOn, Europolin ja unionin pelastuspalvelumekanismin kontribuutiopyyntöihin seuraavasti:

16 16(20) Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Merikarhu on osallistunut monikansallisella miehistöllä Frontexin koordinoimaan Poseidonyhteisoperaatioon Läntisellä Välimerellä alkaen. Vartiolaiva osoitettiin operaation käyttöön aluksi kuuden kuukauden ajaksi ja nyt osallistumisen jatkamisesta vuoden 2018 puolelle on sovittu. Dorniervalvontalentokone osallistuu Keskisellä Välimerellä Frontexin koordinoimaan Triton-operaatioon aikavälillä Vartiolaivan ja valvontalentokoneen lisäksi Rajavartiolaitoksen henkilöstöä osallistuu Poseidon- ja Triton -operaatioiden eri vaiheisiin vuosisuunnitelman mukaisesti. Maahanmuuttovirasto (Migri) Osallistumista EASOn tukitoimintaan Italiassa ja Kreikassa on jatkettu aktiivisesti vuoden 2017 aikana. Suomella on ollut kevään ja alkukesän aikana 8 virkamiestä EASOn operaatioissa ja lisäksi parhaillaan Suomella on 4 asiantuntijaa Italiassa ja Kreikassa (2+2) elokuun lopulle. Harkittavana on parhaillaan missioiden jatkaminen 2-4 viikolla. Migri on lisäksi ilmoittanut EASOlle valmiudestaan lähettää Dublin-asiantuntija Kreikkaan syksyllä kahden kuukauden ajaksi. Suomi osallistui myös EASOn heinäkuun alussa järjestämälle missiolle Kreikan hotspotien turvallisuusjärjestelyjen arvioimiseksi. Johtopäätösten mukaan Lesvoksen ja Kosin hotspoteissa on edelleen turvallisuuspuutteita, ja Migrin asiantuntijoiden raporttien mukaan ongelmat koskevat myös Samosta. Suomalaiset asiantuntijat ovat toistaiseksi selvinneet ilman henkilövahinkoja (myös Kosia kohdanneesta maanjäristyksestä). Poliisi Europolilla on Guest Officer (GO) -nimikkeellä olevien rikostutkijoiden pooli lähetettäväksi laittomien maahanmuuttajien hotspoteihin Kreikkaan ja Italiaan. Poolissa on neljä suomalaista poliisia. Päätehtävä on isäntäjäsenmaan tukena tehdä tiedustelua maahanmuuttajien joukossa olevien riskihenkilöiden löytämiseksi. Kukin GO on kohdemaassa kolme kuukautta kerrallaan. Ensimmäinen rotaatio alkoi Kreikassa koulutuksen jälkeen Suomalaisista kaksi on ollut Kreikan saarilla, ja syyskuussa ensimmäinen suomalainen lähtee Italian hotspotiin. Myös jo Kreikassa olleita GO:ita on pyydetty uuteen rotaatioon syksyn aikana. Europolissa on meneillään toimenpiteitä Guest Officereiden valtuuksien parantamiseksi, jotta riskihenkilöiden löytäminen turvapaikanhakijoiden joukosta helpottuisi. Unionin pelastuspalvelumekanismi ja rahoitusväline hätäavun antamiseksi unionin sisällä Pelastuspalvelumekanismi on edelleen aktivoitu Kreikan osalta koskien materiaaliapua, ja yli 20 maata, ml. Suomi, ovat antaneet avustusta.

17 17(20) Uusi EU:n rahoitusväline humanitaarisen avun antamiseksi unionin sisällä otettiin käyttöön huhtikuussa Rahoitus ohjataan järjestöjen kautta (UNHCR, Punainen Risti, IOM). Vuoden 2016 aikana kumppaneille allokoitiin yhteensä MEUR. Avun painopisteet ovat majoitus erityisesti talven varalle, käteissiirrot, yksin tulleiden alaikäisten suojelu, koulutus sekä terveydenhuolto. 4. CEAS-uudistus, turvallisen kolmannen maan käsite CEAS-kokonaisuuteen kuuluvalla menettelyasetusehdotuksella komissio pyrkii varmistamaan nopean ja tehokkaan menettelyn kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelemiseksi. Ehdotus pohjautuu nykyiseen menettelydirektiiviin, joka kuitenkin ehdotetaan muutettavaksi asetukseksi. Menettelyä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi ja virtaviivaistettavaksi. Ehdotus sisältää entistä selkeämmät säännökset hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Mukana on myös turvallisen kolmannen maan käsite, joka johtaisi tietyissä tapauksissa hakemuksen tutkimatta jättämiseen EU-maassa ja turvapaikkaa hakeneen henkilön palauttamiseen kolmanteen maahan, johon hänellä on yhteys ja jossa hän voi saada riittävää suojelua. Käsitettä koskevia artikloja on käsitelty neuvoston turvapaikkatyöryhmässä ensimmäistä kertaa , eli neuvoston kanta on vasta muodostumassa. 5. Maahantulijavirtojen uusimmat suuntaukset Keskisen Välimeren reitillä on kuluvana vuonna heinäkuun loppuun mennessä havaittu noin laitonta rajanylitystä, mikä on 2 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Vielä kesäkuussa laittomat rajanylitykset kasvoivat edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa nopeammin, mutta heinäkuussa laittomia rajanylityksiä havaittiin 58 % edeltävää vuotta vähemmän. Italiaan on saapunut vuoden 2017 alusta lähtien yhteensä lähes turvapaikanhakijaa ja sen vastaanotto- ja rekisteröintikapasiteetti on äärirajoilla. Italia on pyrkinyt kuitenkin koko ajan lisäämään kapasiteettiaan. Läntisen Välimeren reitillä laittomat rajanylitykset Marokosta Espanjaan jatkuvat selvästi viime vuotta aktiivisempana. Kesäkuun loppuun mennessä reitillä havaittiin lähes laitonta rajanylitystä, mikä on 155 % enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Suurin osa rajanylityksistä havaitaan edelleen merirajalla, mutta maarajalla laittomien rajanylitysten havainnot Marokosta Espanjalle kuuluviin Ceutaan ja Melillaan ovat kasvaneet merirajan havaintojakin enemmän. Itäisen Välimeren reitin tilanteessa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Heinäkuun loppuun mennessä reitillä on havaittu hieman alle laitonta rajanylitystä, mikä on noin 93 % vähemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Turkin viranomaiset estävät edelleen siirtolaisten lähtöjä Turkista Kreikkaan julkilausuman nojalla. Turkin

18 18(20) vastaisilla maarajoilla on havaittu kesä-heinäkuussa muutamia vilkkaita viikkoja laittoman maahantulon osalta. Pääosin tilanne on kuitenkin rauhallinen. Suurin osa havainnoista tehdään Turkki-Kreikka -maarajalla, kun taas Turkki-Bulgaria -rajalla on rauhallisempaa. Laittomia maahantulijoita saapuu Italiaan myös suoraan Turkista. Komission arvion mukaan tulijoita olisi ollut noin vuoden 2017 aikana. On olemassa viitteitä siitä, että ukrainalaiset rikollisjärjestöt ovat mukana Turkista Italiaan tapahtuvan laittoman maahantulon järjestämisessä. Turkista Bulgariaan ulkorajan laittomasti ylittäneiden raportoitu määrä on laskenut. Reittiä on saapunut vuoden 2017 aikana keskimääräisesti alle 20 henkilöä/viikko, yhteensä hieman alle 500 henkilöä. Kreikassa turvapaikkaa on tänä vuonna hakenut vajaat henkilöä. Tämänhetkisen tiedon mukaan Kreikalla ei olisi esittää uusia hakijoita sisäisesti siirrettäviksi. Hukkumistapausten määrä Välimerellä on pysynyt edelleen korkeana: IOM:n tilastojen mukaan ihmistä on hukkunut tai kuollut muusta vastaavasta syystä Välimerellä kuluvan vuoden aikana (5.9. mennessä). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat

19 11836/17 LIMITE 19(20) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Katri Niskanen, SM/MMO, p Mika Rytkönen, SM/RVLE, p Pekka Hyvönen, UM, p Päivi Pietarinen, VNEUS, p Liitteet Viite

20 20(20) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi