Toiminta-ajatus. Opisto on osa elämää.

Transkriptio

1 Toiminta-ajatus Sisä-Savon kansalaisopisto on avoin vapaan sivistystyön opisto toimialueensa Suonenjoen, Rautalammin, Tervon ja Vesannon asukkaille. Kansalaisopisto järjestää alueen koulutus ja kulttuuri-tarpeita tukevaa monipuolista ja hyvinvointia lisäävää yleissivistävää koulutus-, kulttuuri- ja harrastustoimintaa, ammatillista lisäkoulutusta sekä maksupalvelu ja projektitoimintaa. Opisto on osa elämää. TOIMINNAN TAVOITTEET VUONNA 2015 Asiakkuus: Uusia opiskelijoita saatiin rekrytoitua kursseille 507 kpl. Henkilöstö: Henkilöstö osallistui täydennyskoulutuksiin aktiivisesti, koulutuspäivinä laskettuna yhteensä 215 kertaa. Tähän lukemaan on laskettu sekä ulkopuolisten tarjoamat koulutukset, OSAAVA-koulutukset ja opiston omien ainealueiden kurssit, joihin opettajat ovat saaneet maksuvapautuksen osana opetushenkilöstön täydennyskoulutusta. Koulutuspäiviä toteutui keskimäärin 2,1 päivää/ henkilö koko henkilökunnalle, johon on laskettu mukaan vakituiset ja tuntiopettajat sekä hallintohenkilöstö. Prosessit: Uusia kursseja toteutui 1403 tuntia, mikä tekee 11% kurssitarjonnasta. Talous: Valtionosuustunteja toteutui tuntia vuonna Määrä pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Asiakkuus: Uusien opiskelijoiden rekrytointi ja asiakastyytyväisyyden ylläpitäminen, asiakaspalautteen kerääminen. Kevään 2017 opiston 70-vuotisjuhlien järjestäminen kaikissa neljässä kunnassa omalla ohjelmalla. Uuden asiakasryhmän hankkiminen kuntien henkilöstöstä. Henkilöstö: Henkilöstön täydennyskoulutusmahdollisuuksien turvaaminen opetustarjonnan laadun ja uusiutumisen turvaamiseksi (Digi-OSAAVA ja muut koulutukset), sosiaalisen median valmiuksien käytön lisääminen opiston henkilöstölle, UNESCO-koulutoimintaan osallistuminen, uusien opettajien rekrytoiminen, Erasmuskoulutusten toteuttaminen ja uuden konsortiohankkeen hakeminen. Prosessit: Kurssitarjonnan uudistaminen, HelleWin sähköisen päiväkirjan käytön lisääminen kaikilla opettajilla, sosiaalisen median sisällyttäminen opetukseen. Talous: Uuden EU-ohjelmakauden hankkeiden hakeminen resurssien rajoissa. Maksupalvelukoulutusten budjetoiminen realistiselle tasolle. Maksupalvelukoulutusten markkinointi yrityksille ja verkostoituminen. Toiminnan sopeuttaminen valtionosuusleikkauksiin ja kuntien taloustilanteisiin. 1

2 Visio Opisto on se kunnan voimavara, joka antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua, opiskella ja harrastaa omalla paikkakunnalla koko eliniän. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2015 Asiakkuus Asiakastyytyväisyyttä mitattiin kurssipalautteella, jota kerättiin 10% otannalla kursseista lukuvuoden osalta. Kurssipalautteen keskiarvo oli 4,16 (kohta olen tyytyväinen kurssiin, arvioissa 1=heikko, 5=erinomainen). Edellisvuoteen verrattuna keskiarvojen keskiarvo oli hieman laskenut: tuolloin yleisarvosana oli 4,54. Kursseja otoksessa oli yhteensä 37 kpl. Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Kuusi vakituisen henkilöstön jäsentä osallistui elokuun lopussa Joensuussa järjestetyille Itä-Suomen vapaan sivistystyön päiville, jotka Joensuun seudun kansalaisopisto järjesti yhdessä Snellman-ke- säyliopiston koordinoiman Itä-Suomen OSAAVA-hankkeen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Rehtorimme Kirsti Häkkinen antoi oman panoksensa päivien sisältöön, sillä hän osallistui OSAAVA-hankkeen johtoryhmässä hankkeen täydennyskoulutuspaketin suunnitteluun. Koulutus Vuonna 2015 sekä vakituinen henkilöstö että tuntiopettajat osallistuivat aktiivisesti ulkopuoliseen OSAAVA- ja muuhun täydennyskoulutukseen, sillä täydennyskoulutuspäiviä kertyi yhteensä 215 kappaletta. Määrä on pudonnut edellisvuodesta, mutta on edelleen hyvällä tasolla. Henkilöstön kehittämispäivät ja työhyvinvointi Päätoimisen vakituisen henkilöstön kehittämispäivä toteutettiin keväällä tutustumalla Rautalammin osastoon ja kunnan strategiaan. Päätoimisen henkilöstön kehityskeskustelut rehtori käy kerran vuodessa ja tekee yhteenvedon kaikille yhteisistä kehittämiskohteista. Toimintasuunnitelma 2016 Päätoimiselle henkilöstölle ja tuntiopettajille hankitaan tarvittavaa täydennyskoulutusta OSAAVAn ja muiden koulutustahojen järjestämänä tarpeiden mukaan. Päätoimisen henkilöstön kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa, päätoimisten tuntiopettajien joka toinen vuosí. Henkilöstön määrää sopeutetaan talouden reunaehtoihin. Talous Opiston henkilökunta kuvattuna kevään kehittämispäivässä Opiston talous koostuu valtionavusta, kuntien rahoitusosuudesta, kurssimaksutuloista sekä myyntipalvelu- ja hanketuloista. Opisto piti vuonna 2014 yhteensä valtionosuustuntia (VAOS), missä 2

3 Henkilöstö Rehtori Kirsti Häkkinen Toimistopalvelut Eila Korhonen Antti Kangas, 60% Suunnittelevat opettajat Marja-Liisa Husso, kuvataide ja kädentaidot (Suonenjoki, Rautalampi) Pia Pakarinen, musiikki (Vesanto, Tervo) sekä kädentaidot ja kuvataide (Vesanto, Tervo) Anneli Tarvainen, musiikki (Suonenjoki, Rautalampi) Minna Rönkkö, kielet, atk, koti ja puutarhatalous, teatteri ja sanataide, tiedotus, UNESCO-toiminta Yhteiset opettajat Henrik Rönkä, tekninen työ Tuntiopettajia 95 kpl Osastovastaavat Anneli Tarvainen, Rautalampi Heidi Hämäläinen, Tervo Pia Pakarinen, Vesanto on parin sadan lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuustuntien tuntihinta koko opistolla oli ilman valtionosuutta 72,67 ja valtionosuutta saatiin Kurssimaksutulot olivat Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi lisäksi opintosetelirahoitusta 7000 maahanmuuttajien, eläkkeellä olevien alle 63- vuotiaiden, senioreiden ja työttömien kurssimaksujen kattamiseen. Hanketoiminnasta erikseen myöhempänä. VIESTINTÄ Ulkoinen viestintä Opiston vakituinen henkilökunta yhteiskuvassa. Opinto-opas ilmestyi jälleen paikallislehti Sisä-Savon liitteenä elokuussa Aina ajantasaiset tiedot löytyvät opiston omilta internet-sivuilta, sekä myös opiston ylläpitämältä Facebook tililtä. Viestintä ja markkinointi toimivat omalta osaltaan näiden kanavien kautta. Opistolla on myös omat bloginsa musiikin, kädentaitojen sekä kielten ainealueille, joiden kautta opiston toimintaa esitellään myös. Myös perinteistä julistemarkkinointia harrastetaan edelleen, ja opiston tapahtumista ilmoitellaan alueen kuntien ja lehtien sähköisissä tapahtumakalentereissa. Lasten ja nuorten kurssien markkinoinnissa hyödynnettiin kouluja. Eri järjestöille ja yhdistyksille tiedotettiin kursseista sähköpostitse. Ilmoitustauluilla mainostettiin kursseja ja opiston tapahtumia. Opisto oli edustettuna Tervon luontomessuilla ja Rautalammin Pestuumarkkinoilla Opisto markkinoi kurssejaan ja järjestämiään tapahtumia aktiivisesti. Savon Sanomiin, Paikallislehti Sisä-Savoon, Rautalampi-lehteen, Uusi Savo lehteen ja Radio Savoon lähetettiin tiedotteita ja juttuaiheita, joista suuri osa julkaistiin. Opisto oli lehdistöseurannan mukaan esillä paikallisissa ja alueellisissa lehdissä yhteensä 70 kertaa vuoden 2015 aikana. Opiston sidosryhmistä yhteistyötä tehtiin vahvimmin seuraavien toimijoiden kanssa: Pohjois-Savon neljä LAKE-hankeopistoa ja Snellman-kesäyliopisto, Ikäihmisten neuvostot sekä Sisä-Savon kuntien koulut, kirjastot ja kulttuuritoimet. 3

4 Toiminnalliset tunnusluvut Opetustunnit VAOS h Liiketoimintaa, projektit 370 h Myyntipalvelukurssit 233 h Yhteensä h Opetustunnin hinta VAOS 72,68 OPM:n normihinta 79,44 Brutto-opiskelijat kpl Netto-opiskelijat kpl (21,94 % asukasluvusta) Talouden tunnusluvut Toimintamenot kaikki VAOS menot Valtionapu Toimintatulot kaikki Kurssimaksutulot Toimintatuloihin sisältyy Liike- ja projektitoiminta 9145 Toimintasuunnitelma 2016 Viestintästrategian ja markkinointiviestinnän analyysi ja edelleen kehittäminen Sosiaalisen median käyttö opiston viestinnässä. Opiston juhlavuositapahtumien järjestäminen ja kuntien Suomi 100v. juhliin osallistuminen ohjelmallisesti. OPETUSJÄRJESTELYT JA OPPIMIS- YMPÄRISTÖ Vuonna 2015 Facebookia käytettiin aktiivisesti opiston viestinnässä ja kokeiltiin myös verkkoluentojen välittämistä. Tätä toimintaa on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. Musiikki Vuonna 2015 musiikissa annettiin opetusta yhteensä 4224 tuntia yhteensä 1322 oppilaalle. Määrät sekä opetustunneissa että oppilaiden lukumäärässä ovat pysyneet edellisvuoteen verrattuna käytännössä samana. Kansalaisopiston useat musiikin opettajat ovat käyttäneet monipuolisesti opetustyössään musiikkiteknologian tuomia mahdollisuuksia ja tablettitietokoneiden monikäyttöisyys on tuonut uusia tuulia opetukseenkin. Musiikin opettajilla on tiivistä yhteistyötä tekniikan opiskelussa ja tietotaidon jakamisessa sekä konserttien järjestämisessä myös opistokauden ulkopuolella. Sisä-Savon Sävelet ry:n kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. tapahtumien järjestämisessä ja yhdistyksen perustajajäsenet ovatkin kansalaisopiston musiikin opettajia. Opettajien ja opiskelijoiden yhteistyötä kehitettiin v siten, että opettajat toimivat useissa konserteissa ja tapahtumissa bändinä, jolloin musiikin opiskelijat pääsivät harjoittelemaan liveesiintymistä monipuolisemmin. Tällaisia tapahtumia olivat mm. Ystävänpäivätanssit Lyytilänmäellä sekä Rautalampifestarit, jossa opettajat markkinoivat koululaisille myös tulevia kursseja. Yhteistyötä on jatkettu koulujen ja seurakuntien kesken, sekä lisätty yhteisiä tapahtumia mm. musiikkiopiston kanssa. Tervossa alkoivat uusina kursseina Sing Starat sekä Laulusakki Tervon Kööri, josta muodostuikin yksi Tervon suosituimmista kursseista. Muita suosikkeja olivat pianonsoitto, kitaran-/sähkökitaran soitto sekä kehitysvammaisten ja ikäihmisten musiikkiryhmät. Vesannolla suosituimpia kursseja olivat puolestaan naiskuoro Ilo- 4

5 Suonenjoen joulukonsertti pidettiin Suloisia hiirulaisia Rautalammin kevätkonsertissa näytelmän esiintyjäkaarti Veela, pianonsoitto sekä Valmennus bändisoittoon sekä Ikäihmisten laulutuokio nimiset kurssit. Musiikinopetus on pitkäjänteistä opetustyötä ja sen huomaa myös kurssien ja opiskelijoiden määrissä. Lähes samat kurssit ja opiskelijat toimivat aktiivisesti, sillä kansalaisopistolla on nyt innostavia ja sitoutuneita musiikin opettajia. Toimintasuunnitelma 2016 Musiikin opetuksen sovittaminen yhteen koulujen kerhotoiminnan kanssa Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken Musiikin opetuksen laajuuden kartoittaminen kiristyneen taloustilanteen vuoksi Opettajien lisäkouluttaminen musiikkiteknologian uusien sovellusten ja ipadien käyttöön. Teatteri ja sanataide Näyttämötaiteissa annettiin opetusta 18 kurssilla yhteensä 720 tuntia. Laskua tunneissa oli vuoteen 2014 verrattuna yli 300 tuntia, mikä johtuu lähinnä päätoimisen teatteriaineiden opettajan eläkkeelle jäämisestä. Kaikkia hänen vetämiään kursseja ei saatu jatkumaan, vaan kun tuttu ohjaaja lopetti, osa harrastajista päätti tehdä samoin. Opiston eri teatteriryhmät valmistivat yhteensä 21 esitystä v aikana, ja ne keräsivät yhteensä yhteensä 1316 katsojaa. Vähennys edellisvuoden lukuihin oli selvä (37 esitystä, 2758 katsojaa) juuri edellä mainitusta syystä. Onneksi kuitenkin Harri Helinin tilalle saatiin rekrytoitua innostuneita ja ammattitaitoisia tuntiopettajia, joten keskeisimmät teatteriryhmät saivat toiminnalleen jatkoa. Teatteri Lumon uusi näytelmä sai ensiiltansa toukokuussa, ja tämänkertaisen kantaesityksen nimenä oli Esitys oli osa Suonenjoen 145- vuotisjuhlaohjelmistoa, ja sitä esitettiin Suonenjoen vanhalla lukiolla yhteensä kahdeksan kertaa. Joukossa oli niin kaikille avoimia yleisöesityksiä kuin päivähoitoikäisille sekä pienille koululaisille suunnattuja aamupäivänäytöksiä. Yhteensä keräsi 474 katsojaa huhti-toukokuun esityskauden aikana. Lumo jatkoi esityskauttaan syyskuussa, jolloin näytelmää esitettiin vielä kolme kertaa. Nämä esitykset saivat yhteensä 232 kat- 5

6 sojaa, eli Lumon koko esityskauden yhteiskatsojamäärä oli hienot 706 katsojaa. Suonenjoen Opistoteatteri Teatraalin kevätkauden näytelmä, Pala perimää, sai ensi-iltansa maaliskuun loppupuolella, ja se keräsi kolmessa esityksessään yhteensä 200 katsojaa. Myös tämä näytelmä oli osa Suonenjoen juhlavuosiohjelmistoa, ja tarina käsitelikin Suonenjokea ja sen kehitystä. Tuotanto oli kokonaan Teatraalin, ja näin ollen näytelmä oli alusta loppuun suonenjokelaisten voimin tuotettua. Teatraali tuotti myös yhteistyössä Suonenjoen Yhtenäiskoulun kanssa Suonenjoen juhlavuoteen liittyvän esityksen, joka sai nimen Muistojen mestoja. Tätä Suonenjoen historiaa kuvaavaa näytelmää esitettiin toukokuussa 2015 yhteensä kolme kertaa, ja se sai n. 200 katsojaa. Suonenjoen Teatraali tekee myös tilauskeikkoja. Vuoden 2015 loppupuolella näitä yhteensä kolme kappaletta Iisvedellä ja Suonenjoella, ja näissä tilausesityksissä katsojia oli yhteensä n. 95 kappaletta. Suonenjoella järjestettiin elokuun alussa valtakunnallinen Tarinateatteritapaaminen, minkä yhteydessä Suonenjoen kirkossa esitettiin tarinateatteriesitys Tavallisia ja taivaallisia tarinoita. Katsojia tämä esitys sai 115 henkeä. Opiston teatteritoiminnan tavoitteena on tavoittaa opistoalueen asukkaita laajalla skaalalla; siitä todisteena myös lasten ja nuorten Kerkonkoskella toimiva teatteriryhmä. Kansalaisopistolla pyritään tavoitteelliseen ja jatkuvaan teatteritoimintaan. Tästä osoituksena myös se, että syksyn 2015 aikana opiston esiintyvien ryhmien tarpeisiin hankittiin uutta tekniikkaa mm. esitysten valoefektien parantamiseksi. Sanataiteessa opiston lausunta ja puheilmaisuryhmä esitti maaliskuun lopussa kevätkauden ohjelmistoaan otsikolla Meri kaikissa meissä. Esityksen ohjaajana toimi ryhmän opettaja, lausuntataiteilija Raili Vesterinen. Katsojia esitys sai yhteensä 40 henkeä. Runonlausuntaryhmä osallistui myös marraskuun lopulla Runon ja musiikin ilta tilaisuuteen, jossa julkaistiin Sukupolvesta toiseen niminen runoantologia. Tällä esityksellä oli yhteensä 70 kuulijaa. Toimintasuunnitelma 2016 Jatketaan monipuolisen teatteri ja sanataiteen ohjelmiston tuottamista sekä tavoitteellista teatterikasvatusta Teatteri ja sanataiteen ryhmien ohjaus turvataan tuntiopettajien avulla Parannetaan esitysten valo ja ääniteknisiä valmiuksia kouluttamalla vastuuhenkilöitä ko. laitteiden käyttöön Kuvataide ja kädentaidot Kuvataiteessa ja muotoilussa opetusta oli yhteensä 544 tuntia 157 oppilaalle ja kädentaidossa yhteensä 2167 tuntia 708 oppilaalle. Opetustuntimäärässä on jo säästösyistäkin johtuen havaittavissa laskua, mutta oppilasmäärät ovat pysyneet edellisvuoteen verrattuna samalla tasolla. Syksyllä 2015 Suonenjoella aloitti usean vuoden tauon jälkeen keramiikkakurssi. Myös innokkaat lasityökurssilaiset hyötyivät tästä, sillä heillä oli mah- 6

7 Korutaidetta Suonenjoen kevätnäyttelystä. Miau! Ihana kisu Rautalammin kevätnäyttelyssä. Hieno posliinisaunavasta Vesannon näyttelystä. Uskaltaisiko tällä vastoa..? dollisuus muotoilla savesta itse muotteja lasinsulatustöille. Rautalammilla aloitettiin ikonimaalauksen jatkokurssi ja ilmoittautumisen alettua kurssille ilmoittautui heti kahden ensimmäisen minuutin aikana oppilaita niin paljon, että kurssin käynnistyminen oli varmaa. Normaalisti taito - ja taideaineiden opiskelijat pitävät opettajia jännityksessä kurssin alkamisen suhteen viime tippaan asti. Luovaa vesivärimaalausta järjestetään vuorovuosin Suonenjoella tai Rautalammilla, sillä opiskelijoita on molemmista kunnista. Syksyllä 2015 kurssipaikkana oli Rautalammin lukion kuvataideluokka. Taidepaja 9-12-vuotiaille aloitti toimintansa Iisveden koululla. Kahvipussin punonta sekä räsyvirkkauskurssi ovat suosittuja Rautalammilla, mutta Suonenjoella vastaaville kursseille ei ilmoittautunut riittävästi opiskelijoita. Betonista puutarhaan ja parvekkeelle, puutarhan komistukset sekä risutyökurssit vastaavasti villitsivät suonenjokelaisia. Betonitöissä hyödynnettiin mm. vanhoja pyyhkeitä ulkotulien tai kukkien ruukuiksi. Puu- ja metallitöillä sekä kudontakursseilla on vankka asema opistossa. Artesaaniopiskelija Tuula Kallio oli syksyllä 2015 työssäoppimisjaksolla ja suoritti näyttökokeensa kansalaisopistolla. Tervon suosituimmat kurssit olivat Kudonta, Puutyöt ja Koruja hopealusikoista ja langasta. Vesannolla suosituimpia kursseja olivat Taontatyöt, Pajukurssi, Kudonta, Metallilanka ja Kuvia ja tarinoita. Uusista kursseista mainittakoon Askartelutuokio Niittykukan asukeille (opintosetelikurssi), jota piti kevätkaudella Anne Oksanen pari kertaa ja syksyllä sitä jatkoi kerran kuukaudessa Marja-Leena Sinervo. Myös Niinikodilla askarreltiin joka toinen viikko. Vesannon Syyssävväyksessä opiston tuntiopettajat esittelivät syyskauden tulevia kurssejaan. Kaikissa opistokunnissa järjestettiin perinteiset kevätnäyttelyt huhtikuun 2015 aikana. Kurssitöitä oli näytteillä useita satoja, ja kävijöitä näyttelyihin saatiin yhteensä 2240 henkeä. Kevätnäyttelyn ohjelmalliset avajaiset pidettiin 7.4. Suonenjoella, ja tuolloin oli paikalla 55 henkeä. Muutoin näyttelyissä kävi yh- 7

8 teensä 508 katsojaa Suonenjoella, 303 Rautalammilla, 200 Tervossa ja n. 800 kävijää Vesannolla. Opiston kevätnäyttelyt ovat kussakin kunnassa yleensä eniten kävijöitä kerääviä tapahtumia, ja kuntalaiset osaavat niitä jo joka kevät odottaa. Toimintasuunnitelma 2016 Keramiikassa, posliininmaalauksessa ja lasinsulatuksessa vanhojen polttouunien kestävyys tuo jännitystä ja haasteita tulevina aikoina. Uusien laitteiden ja työvälineiden hankinta kurssikäyttöön tulee olemaan muutenkin niukkaa, jos määrärahoja vähennetään jatkuvasti. Iisveden koulun tilapäinen siirtyminen vanhan lukion tiloihin aiheuttanee muutoksia opiston kurssitarjontaan ja ajankohtiin. Kielet ja tietotekniikka Herkkä pitsienkeli Tervon kevätnäyttelystä. Kieliä opistossa opetettiin 50:llä eri kurssilla yhteensä 1014 tuntia. Opiskelijoita kielten kursseilla oli yhteensä 394. Opetustuntien määrässä oli nousua edellisvuoteen verrattuna. Kielivalikoimassa oli suomea, englantia, espanjaa, ranskaa, viroa ja venäjää. Edellä mainituista kielistä Suonenjoen kielivalikoimassa oli niitä kaikkia, muissa kunnissa joitakin niistä. Viron kieltä opiskeltiin kaikissa neljässä opistokunnassa, ja ranskan kurssi oli kuntarajat ylittävä verkkokurssi. Suomen kielen kurssit ovat tärkeä lisä opiston kielitarjontaan ja tukevat maahanmuuttajien kotoutumista. Sekä suomen että englannin kieltä opiskeltiin myös yksityisopetuksena. Kielten yksityisoppilaita oli selvästi aiempaa enemmän. Kielikurssien taso vaihteli alkeiskursseista hyvinkin pitkälle edistyneiden kursseihin. Eniten edistyneille opiskelijoille tarkoitettuja kursseja on englannissa, ja varsinkin puhutun kielen kursseja toivotaan. Aamuisin kokoontuvien englannin Coffee Mornings keskustelukurssien ohella vastaavat iltakurssit pyörivät myös Suonenjoella, Vesannolla ja Rautalammilla. Kieltenopetuksen tilanne on opistoalueella tällä hetkellä hyvä, sillä opistolla on pysyvä ja ammattitaitoinen kieltenopettajien ryhmä. Haasteena on saada kielten jatkoryhmät toteutumaan, minkä vuoksi verkko-opetusta on tarkoitus tulevaisuudessa ottaa enenevässä määrin käyttöön. Tietotekniikan opetus jakaantui tieto ja viestintätekniikan alkeiden opiskelun sekä pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden kursseihin. Suurin osa kursseista oli suoraan suunnattu ikäihmisille, jotka tarvitsevat näitä taitoja voidakseen käyttää verkkoon siirtyneitä palveluja ja uusia viestintävälineitä. Kokonaan uusia kursseja olivat Suonenjoella pidetyt Windows 10 & uudet Officeohjelmat kurssi sekä aina ajankohtainen lyhytkurssi Tietoturvaa kotikäyttäjille, joka nimensä mukaisesti keskittyi opettamaan kurssilaisia tiedostamaan tietoturvallisuuteen liittyviä riskejä ja sitä, mitä tietoturvaongelmien ennaltaehkäisemiseksi voi itse tehdä. Opiskelijoita atk-kursseilla oli yhteensä 149 ja kursseja pidettiin 17 kpl; oppitunteja niillä oli yhteensä 334. Tietotekniikkakurssien osalta suurin haaste on opettajien löytyminen. Tämän aineryhmän sisältö muuttuu ja kehittyy koko ajan, ja opettajien löytyminen kaikkiin opistokuntiin on haasteellista. 8

9 Uuden Windows 10 käyttöjärjestelmän työpöydän näkymäkin on uudistunut. Toimintasuunnitelma 2016 Maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta huolehtiminen. Monipuolisen kielten opetuksen järjestäminen kysynnän mukaan. Kielten opettajien kouluttaminen AC ja muiden atk-sovellusten käyttöön Tietotekniikan opetuksen kysyntään vastaaminen. Tanssi, terveys ja liikunta Liikunnan kurssit toteutuivat vuonna 2015 hyvin, ja liikunta oli erittäin suosittu ainealue. Tuntimäärä ainealueella oli yhteensä 1720 tuntia ja osallistujia oli 2345 henkeä 117:lla eri kurssilla. Liikunnan ainealue onkin osallistujamäärällä mitattuna opiston suurin. Liikunnassa parhaiten osallistujia vetivät kahvakuula, vesijumpat, kuntosalit ja kuntoliikuntakurssit. Opisto keskittyy jatkossakin työikäisen väestön ja ikäihmisten kuntoliikuntaan. Tanssi ainealueena on kokenut valtavan nousun muutamana edellisvuotena, ja sekä opetustuntien että kurssilaisten määrä on moninkertaistut. V tanssia opetettiin 668 tuntia 619 kurssilaiselle, kun edellisvuonna vastaavat lukemat olivat 399 tuntia ja kurssilaisia yhteensä 407 kpl, ja kaksi vuotta sitten opetustunteja oli tanssissa 176 tuntia ja kurssilaisia 124. Terveyteen tähtäävillä kursseilla pääpaino oli ensiapukoulutuksessa. Suurin osa näistä kursseista toteutettiin myyntipalvelukoulutuksena. Yhteensä tämän ainealueen kursseja opistossamme järjestettiin seitsemän kurssia n. 90 kurssilaiselle. Toimintasuunnitelma 2016 Liikuntaryhmien vetäjien löytäminen seuraavan vuoden ohjelmaan. Liikunnan markkinointitapahtumat eri kuntien markkinoiden yhteydessä. Liikuntakurssien ottaminen sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen strategiseen suunnitteluun eri kunnissa. Liikunnan opettajien kouluttaminen. Muut Koti ja puutarhatalousopetusta annettiin yhteensä 47 tuntia kuudella eri kurssilla 54 kurssilaiselle. Muu yleissivistävä koulutus on noussut viime vuosina pikkuhiljaa suuremmaksi aineryhmäksi, ja v tämän aineotsikon alla to- 9

10 UNESCOn maailmanperintökohteista käsittelevässä luentosarjassa tällä kertaa vuorossa olivat vuorossa Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Suonenjoki on muuttunut aikain saatossa. Kuva: Suonenjoen kaupungin arkisto teutettiin opetusta yhteensä 142 tuntia. Opiskelijoita oli yhteensä 63 ja kursseja yhteensä 6 kpl. Tämän otsikon alle kuuluvat esim. järjestysmieskurssi sekä Iisakin hyvänolon kurssi. Perhesieniretkeläisiä Suonenjoella Kuva: Kirsti Eskelinen. Luentoja ja muita tapahtumia toteutettiin vuoden aikana runsaasti., v aikana 47:n eri kurssin verran. Vuosi 2015 on Suonenjoen kaupungille 145v. juhlavuosi, ja juhlavuoden luentokausi käynnistyikin heti helmikuun alussa, kun Suonenjoelle saatiin luennoijaksi FM Jari Ropponen kertomaan Suonenjoen muuttumisesta itsenäiseksi kaupungiksi. Luento sai paikalle runsaasti kuulijoita, yhteensä heitä oli 192 kpl. Opisto kuuluu kansainväliseen UNES- CO-kouluverkostoon, ja tämän toiminnan puitteissa opisto järjesti tällä kertaa UNESCOn maailmanperintökohteista ja tarkemmin sanottuna Vanhasta Raumasta ja Sammallahdenmäen pronssikautisesta hautaröykkiöalueesta kertovia luentoja eri opistokunnissa huhtikuun 2015 aikana. Luennot keräsivät yleisöä yhteensä hieman yli neljäkymmentä henkeä. Kevätlukukauden 2015 aikana opisto jatkoi syksyllä aloitettua etäluentojen tarjoamismahdollisuutta opistokuntien asukkaille. Adobe Connect:n kautta mahdollisuus kuunnella asiantuntijaluentoa kotikoneelta käsin on helppoa ja vaivatonta. Kevään luentotarjonnassa oli helmikuussa asiantuntijaluento ADHD:stä. Luentoa tarjottiin etänä ympäri Pohjois ja Sisä-Savoa, ja Sisä- Savon alueella mukana oli 11 etäosallistujaa. Maaliskuussa opisto järjesti itse verkkovälitteisen Puutarhaongelmia yleisöillan, jonka aikana yleisö pystyi joko seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai sitten kotoaan käsin AC -välityksen kautta. Syyslukukauden puolella etäluentojen tarjoamista jatkettiin. Marraskuussa opisto tarjosi kahta asiantuntijaluentoa alueen asukkaille välitettäväksi suoraan kotikoneille. Näiden luentojen aiheet käsittelivät perheen arkea vanhemman sairastaessa psyykkisesti sekä eturauhassyöpää ja sen hoitoa. Näille etäluennoille osallistui yhteensä kahdeksan sisäsavolaista. 10

11 Lokakuussa (4.10.) opisto järjesti yhteistyössä Suomen Nivelyhdistyksen ja Suonenjoki-Rautalampi Tuleksen kanssa nivelrikosta kertovan asiantuntijaluennon Suonenjoella. Tätä luentoa pystyi tulemaan kuuntelemaan paikan päälle tai seuraamaan sitä verkkovälitteisesti. Tämä oli opistollekin uutta, sillä opisto ei ole vastaavanlaisia luentojen välityksiä tehnyt kevään 2015 vaalipaneelien lisäksi. Nivelrikko-luento oli yleisömenestys, sillä paikan päällä Futuriassa yleisöä oli 176 henkeä, minkä lisäksi 24 ihmistä seurasi luentoa kotikoneiltaan käsin. Etäosallistujia oli mukana ympäri Suomen. Opiston panos ikäihmisten viikolle sisälsi edellisessä kappaleessa mainitun nivelrikosta kertovan luennon, yhteislaulutuokion sekä yhteensä kolme Väri-iloittelua varttuneille askartelu-, piirtämis ja maalaamistuokiota Suonenjoen Päiväkeskuksella. Yhteensä näihin tapahtumiin otti osaa 272 henkeä. Musiikki Nivelrikko-luennon asiantuntijaluennoitsija, ortopedi Esko Kaartinen. Musiikin opiskelijat esiintyivät opettajansa johdolla useissa eri tilaisuuksissa vuoden aikana. Tilaisuuksista osa oli opiston järjestämiä konsertteja, ja osa puolestaan sellaisia tilaisuuksia, joissa järjestävänä tahona oli joku muu kuin opisto, mutta joissa opiston musiikkiryhmiä oli mukana esiintymässä. Tilaisuuksien järjestäjinä toimivat usein seurakunnat, koulut, hoitokodit ja kylä ym. yhdistykset. Näiden lisäksi opiskelijat esiintyivät opiston omissa juhlissa, näyttelyjen avajaisissa sekä musiikinopettajien organisoimissa soittajaisissa. Opiston omia konsertteja olivat mm. perinteiset kevätkonsertit Rautalammilla ja Vesannolla, joulukonsertit Suonenjoella ja Rautalammilla, sekä Suonenjoen juhlavuoteen liittynyt Suomalaisen musiikin juhlaa konsertti joulukuussa Muista konserteista kannattaa mainita mm. Cantilena kuoron konsertti Orimattilassa sekä IloVeela kuoron konsertti Keiteleellä. Kokonaan uutta oli myös nuorten musiikki Scalen esiintymis ja vierailumatka Barcelonaan loppusyksystä 2015.Yhteensä opiston omissa musiikkitapahtumissa oli yhteensä 1275 kuulijaa, ja opiston muiden tahojen kanssa yhteistyössä järjestämissä konserteissa oli yleisöä yhteensä 540 henkeä. Scale kuvattuna esiintymisasuissaan Kevätnäyttelyn avajaiset vietettiin ohjelmallisina Suonenjoella 7.4., ja niissä vieraili 55 kävijää. Muutoin Suonenjoen kevätnäyttely keräsi 508 näyttelyvierasta. Rautalammin kevätnäyttelyn näki 303 ihmistä, Tervossa vastaava luku oli 200, ja Vesannolla n. 800 kävijää. 11

12 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Paikallinen yhteistyö Opiston paikallinen yhteistyö korostuu yhteisten tapahtumien järjestämisessä kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Osastovastaavat opistokunnissa ja rehtori ja suunnittelijaopettaja Suonenjoella pyrkivät olemaan mukana paikallisten tapahtumien järjestelyissä. Keväällä kansalaisopisto, Sisä-Savo lehti sekä kuntien alueen yrittäjäjärjestöt tekivät yhteistyössä vaalipaneelikiertueen eri Sisä-Savon kunnissa. Sekä Suonenjoella, Rautalammilla, Tervossa että Vesannolla järjestettiin kaksi vaalipaneelia. Päiväpaneeli oli suunnattu nuorille ja senioreille, illalla pidetty puolestaan striimattiin livenä verkkoon kaikkien nähtäville. Tämä oli ensimmäinen kerta kun opisto tarjosi tällaista palvelua, ja vastaanotto oli varovaisen lupaava. Etäosallistujia oli yhteensä 35 kpl, ja paikan päälle paneeleita tuli seuraamaan yli 350 henkeä. Alueellinen yhteistyö Alueellisessa yhteistyössä korostui Snellman kesäyliopiston koordinoiman hankkeen rooli kansalaisopistojen opettajien koulutus ja kohtauspaikkana. Itä -Suomen vapaan sivistystyön yhteistyöelimen avulla järjestettiin Itä- Suomen vapaan sivistystyön päivät. MAKSUPALVELUTOIMINTA Suonenjoen vaalipaneelin yhteistyökumppanit: kansalaisopiston rehtori Kirsti Häkkinen, Suonenjoen Yrittäjien pj Minna Rossi sekä Sisä-Savo lehden päätoimittaja Tarja Lappalainen. Kuva: Sisä-Savolehti Vuoden aikana järjestettiin useita ensiapukoulutuksia eri ammattiryhmille. Näiden lisäksi maksupalvelukoulutuksena tarjottiin myös muun muassa liikuntaa, tietotekniikkaa sekä yleissivistäviä kursseja. Kaiken kaikkiaan maksupalvelukursseja toteutui v kurssia, ja näillä oli yhteensä noin 300 osallistujaa. Tunteja maksupalvelukursseihin käytettiin yli 230. Toimintasuunnitelma 2016 Maksupalvelukoulutusten järjestäminen alueen asukkaiden tarpeisiin HANKKEET Opintoseteliavustus Opetusministeriö myönsi opistolle 7000 opintosetelityyppistä avustusta Opetusministeriön määrittelemiin kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden opiskelijamaksujen korvaamiseen lukuvuodelle Avustus tuli sidottua kokonaan opiskelijamaksuihin jo syyslukukaudella Opisto kohdensi avustuksen senioreiden, eläkkeellä olevien alle 63-vuotiaiden (lähinnä kehitysvammaisten), työttömien ja maahanmuuttajien koulutuksiin. 12

13 Erasmus opettajien koulutushanke CIMO myönsi vuosille Sisä- Savon kansalaisopiston kansainvälisyyskuriirit hankkeeseen liikkuvuustukea Tuella 10 opiston opettajaa ja rehtori pääsevät osallistumaan eurooppalaisille täydennyskoulutuskursseille tai job shadowing jaksoille. Vuonna 2015 hankkeen avulla tanssinopettaja Hanna Vilander osallistui Barcelonassa pidettyyn 5 päiväintanssialan tapahtumaan, joogaohjaaja Irene Pakkanen viiden päivän intensiivikurssille Ankarassa Turkissa ja akvarelliopettaja Anja Jääskeläinen 3 päivän job shadowing -jaksolle Härnosandissa Ruotsissa tutustuen siellä yliopiston taideopetukseen opettajille. Jokainen osallistuja raportoi liikkuvuusjaksoltaan päivityksen opiston facebook-sivuille, josta tässä esimerkkinä Anja Jääskeläisen päivitys: Terveisiä Härnösandista. Tänään täysi "job shadowing"päivä. Seurasin luentoa ja kuinka tulevat opettajat saivat opetella luovuutta taiteen keinoin. Opetus perustui hyvään, kannustavaan ilmapiiriin ja opiskelijan omaan pohdintaan ja raportointiin. Opettajat kertoivat innostuneesti, näyttivät ja antoivat mielenkiintoisia tehtäviä. Näin tänään mm. kuinka opiskelijat kertoivat omista töistään ja harjoittelivat sommittelua kokoamalla pienet yksilötyöt, joissa kuvattiin liikettä. Vesiväreillä he tekivät pari perusharjoitusta opettajan esimerkin mukaan. Hauskat ja ronskit työt syntyivät annetuista viivoista ja nelivaiheisen ohjeistuksen mukaan. Mielenkiintoista on. Tapaamisiin Anja Jääskeläinen Irene Pakkanen osallistui joogan intensiivikurssille Turkin Ankarassa Kuva Anja Jääskeläisen kurssin työpajasta Härnösandista 13

14 Pöhinää pönttöön aktiivisen kansalaisuuden työkalupakki hanke v Opetushallitus myönsi Sisä-Savon kansalaisopistolle laatu ja kehittämisavustusta vuosille Pöhinä pönttöön aktiivisen kansalaisuuden työkalupakki hankkeeseen. Hankkeessa haettiin luovia ja innovatiivisia malleja aktiivisen Kansalaisuuden ja lähidemokratian toteutumiseksi opiston toiminta-alueella. Tavoitteena oli myös lisätä kiinnostusta yhteistä päätöksentekoa ja poliittusta keskustelua kohtaan sekä luoda aktiivisen kansalaisuuden edistämisen strategia. Hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry sekä Snellmankesäyliopisto. Hankkeessa tuloksena vuonna 2015 oli seuraavia tapahtumia ja tuotoksia: -4 kpl tiedotusiltoja kylille hankerahoista -3 kpl nuorten ideailtoja -8 kpl vaalipaneeleja -Osallisuuden ässät -seminaari -Pöhinä-reissu Helsinkiin Eduskunnan toimintaan tutustumiseksi -Aktiivisen kansalaisuuden strategia ja kirjallisuuskatsaus -Ytyä ja pöhinää -joulutapaaminen Osallistujia näissä tapahtumissa oli yhteensä 893. Lisätietoja hankkeesta: kansalaisopisto/hankkeet/ pph2 Vaalipaneelien vetäjien koulutus Kerkonjoen koululla yhdisti nuoret ja vanhat Neljän kunnan vaalipaneelit streamattiin Pöhinä-reissulla tavattiin kansanedustajia Joulutapaamisessa pelattiin Bafabafaa 14

15 Luovaa voimaa luonnosta hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö on myönsi Sisä-Savon kansalaisopistolle tukea Luovaa voimaa luonnosta - hankkeelle vuosille Koko hankkeen budjetti oli , josta on kuntien ja kylien omarahoitusta. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kulttuuripalveluja, joita voidaan toteuttaa helposti kylillä tiloista riippumatta ja erityisesti luonnossa. Hanketta koordinoi on Sisä-Savon kansalaisopistolla Milja Markkanen (Suonenjoen ja Rautalammin alueet), yhteistyökumppaneina toimivat Konneveden ja Hankasalmen sivistystoimet. Muut taiteilijat olivat Jaana Harlin Konnevedeltä, Ritva Hänninen Hankasalmelta, Annukka Martikainen Suonenjoelta, Erja Puoskari Rautalammilta sekä Laura Rukola, Hanna Vilander ja Jukka Virtala Suonenjoelta. Rautalammin museo toimi hankkeessa luovien prosessien dokumentoinnin asiantuntijana tuottaen hankkeesta kiertävän näyttelyn. Savonia Ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuivat myös hankkeeseen. Hanke verkostoi eri alojen taiteilijoita suuremmaksi kokonaisuudeksi ja tuotti pilotteina taiteellisia prosesseja alueen asukkaille erityisesti kylillä. Yhteistyötä kehitettiin taiteilijoiden kesken yli taiteen- ja kuntarajojen. Hankkeen sisältö toteutettiin työpajoin (8 kpl) neljässä kunnassa pääosin kesäaikana Hankkeen työpajoissa tuotettu toiminta kohdistui suoraan kylien kulttuuritoiminnan kehittämiseen, ja pilottikokeilut luovan voiman loihtimiseksi luonnosta toteutetaan yhdessä kylien asukkaiden kanssa. Lisätietoja hankkeesta: suonenjoki/kansalaisopisto/ hankkeet/lvlh2 Tunnelmakuva Kerkonkoskella pidetystä verhotyöpajasta. Häähninmäen lumiveistostyöpajassa muotoiltiin mm. hevosia Koululaisten kyltti Myllykosken Kievarin kasvimaalla Sambaajat Törmälän Taiteiden yössä 15

16 netto-opiskelijoita yht./vuosi netto-opisk. %-osuus väestöstä Kurssilaiset kunnittain 2015 Netto-opiskelijat ikäryhmittäin v Suonenjoki (4748 hlöä) ,90 % 20,45 % 16,29 % 55,36 % Rautalampi (1754) Tervo (677) 704 ALLE 16-V. TYÖIKÄISET ELÄKKEELLÄ OLEVAT IKÄRYHMÄ EI TIEDOSSA Vesanto (1397) Yhteensä 8576 kpl 1714 Yhteensä 3180 kpl Netto-opiskelijat, 5v. seuranta Netto-opiskelijoiden %-osuus väestöstä, 5v. seuranta Vuodet ,13 25,81 25,21 Vuodet ,39 21,94 16

17 Opetustunnit ja kurssilaiset ainealueittain 2015 Suonenjoki Rautalampi Tervo Vesanto Aine Opiskelijat Opetustunnit Opiskelijat Opetustunnit Opiskelijat Opetustunnit Opiskelijat Opetustunnit Historia, yhteiskunta Luennot, konsertit jne Psykologia, kasvatus Terveydenhoito, ensiapu Musiikki Kielet Tietotekniikka Esittävä sanataide, kirjallisuus Kuvataiteet, muotoilu Kädentaidot Tanssi ja liikunta Koti ja puutarhatalous Muu koulutus Yhteensä

18 Tunnin hinta ( ) näkyvyys, krt/vuosi euroa Opetustunnit v kunnittain 80 Opetustunnin hinta ( ) 74,62 74,62 72,86 72,86 65,63 72,68 65,63 19,98 % 9,33 % 21,33 % 49,36 % Suonenjoki (6156 h) Rautalampi (2661 h) Tervo (1163 h) Vesanto (2492 h) ,23 42,63 42,63 Vuodet Tuntihinta per kunta v Opiston näkyvyys mediassa (lehdet, internet, radio, tv) Suonenjoki Rautalampi Tervo Vesanto Vuodet Vuodet