VUOSIKERTOMUS Toimivampi maailma

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009 Toimivampi maailma

2 SISÄLTÖ Destia lyhyesti 1 Destia vuonna Strategia ja sen toteutus vuonna Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö ja markkinakatsaus 8 Infrarakentaminen 10 Infrahoito 14 Rocks 18 Yritysvastuu 22 Tilinpäätös 32 Hallinto ja johto 54 Tärkeimmät tapahtumat Organisaatio 64 Toimipaikat 65

3 DESTIA LYHYESTI Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys. Destia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Monipuolisen osaamisen ansiosta destialaiset toteuttavat suuria ja merkityksellisiä ratkaisuja. Ratkaisuja, joilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle ja tehdään ympäröivästä maailmasta pala palalta toimivampaa. DESTIA TOIMIVAMPI MAAILMA DESTIA 1

4 Destia vuonna 2009 DESTIAN ASIAKKAITA ovat teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot. Kattavan toimipaikkaverkon avulla Destia on aina lähellä asiakasta Suomessa ja lähialueilla. DESTIA-KONSERNIN LIIKEVAIHTO on noin 600 miljoonaa euroa. Se on infra-alan markkinajohtaja Suomessa. Destiakonserni koostuu emoyhtiö Destia Oy:stä ja tytäryhtiöistä. HENKILÖSTÖÄ Destiassa on noin Destia on osaajien talo, jossa on hyvä henki ja infra-alan laajimmat mahdollisuudet hyödyntää osaamista. Konsernin liikevaihto liiketoimintaryhmittäin Rocks 10,6% International 1,9 % Solutions 4,8 % Infrahoito 33,8 % Konsernin henkilöstö liiketoimintaryhmittäin International 2,0 % Solutions 18,9 % Rocks 15,1 % Konserni 3,3 % Infrarakentaminen 48,9 % Infrarakentaminen 33,3 % Infrahoito 27,4 % 2 VUOSIKERTOMUS 2009

5 DESTIA VUONNA 2009 Liiketoiminnat vuonna 2009 INFRARAKENTAMINEN Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää liikenneväylien ja siltojen rakentamisen, kokonaisvaltaiset suunnittele ja toteuta -projektit, päällystystyöt sekä ympäristö- ja energiainfran rakentamisen. Infrarakennusliiketoimintaa on Suomen lisäksi Pohjois- Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Osuus konsernin liikevaihdosta 48,9 % INFRAHOITO Infrahoidon liiketoiminta sisältää hoidon ja kunnossapidon alueurakat, pienrakentamisen, lauttapalvelut sekä kelikeskusja kalustotoiminnot. Osuus konsernin liikevaihdosta 33,8 % ROCKS Rocks sisältää kiviainespalvelut, kallio- ja ratarakentamisen sekä ratainfran kunnossapitotyöt. Osuus konsernin liikevaihdosta 10,6 % SOLUTIONS Solutions-liiketoiminta pitää sisällään infrasuunnittelun ja infratiedon sekä uudet liiketoiminnot, kuten Destia Traffic -liikennetietopalvelut, liiketilaratkaisut ja tuulivoiman. Osuus konsernin liikevaihdosta 4,8 % INTERNATIONAL International-liiketoimintaan kuuluu infrarakentaminen, infrahoito ja kiviainespalvelut Baltian ja Venäjän alueella sekä kansainvälinen infrakonsultointi. Osuus konsernin liikevaihdosta 1,9 % KESKEISET TUNNUSLUVUT MILJ. EUR Konserni Destia Oy Konserni Destia Oy Liikevaihto 603,4 548,0 717,1 649,0 Liiketulos 16,9 14,1 19,3 15,2 % liikevaihdosta 2,8 2,6 2,7 2,3 Tilikauden tulos 17,7 13,3 10,4 9,2 % liikevaihdosta 2,9 2,4 1,5 1,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,6 5,1 15,7 15,4 Omavaraisuusaste. % 26,3 30,2 33,4 35,5 Velkaantumisaste, % 65,2 53,5 44,4 46,7 Investoinnit, % liikevaihdosta 4,9 9,3 2,8 7,4 Henkilöstö keskimäärin DESTIA 3

6 Pääpaino kannattavuuden parantamiseen Destian kannattavuuden parantamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävän strategian toteuttamisessa korostui vielä alkuvuonna 2009 kasvutavoite. Edellisenä vuonna käynnistettyjä liiketoiminnan laajentamishankkeita jatkettiin ja niihin panostettiin voimakkaasti. Vaikean markkinatilanteen ja hintakilpailun kiristymisen heikentäessä nopeasti Destian tulosta kannattavuuden parantaminen nostettiin loppuvuonna yhtiön lyhyen aikavälin strategiseksi tavoitteeksi. Pidemmän tähtäimen linjaukset tehdään vuoden 2010 aikana, kun yhtiön kannattavuusperusta on saatu kuntoon. ARVOT Tavoitteisiin rehdisti, rohkeasti ja taidolla. TAVOITTEET VISIO Destia on johtava Painopiste siirrettiin vuonna 2009 kannattavuuden parantamiseen ja perusliiketoimintaan 2010 alusta lähtien entisestä viidestä liiketoimintaryhmästä jatkavat Infrarakentaminen, Infrahoito ja Rocks. Infrasuunnittelu ja Infratieto jatkavat toimintaansa itsenäisinä yksiköinä osana Infrarakentamista. 4 VUOSIKERTOMUS 2009

7 STRATEGIA ROTI-KEHITYSOHJELMA ROTI on kannattavuuden parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma, jonka Destia toteuttaa vuosina Ohjelman tavoitteena on saavuttaa vuositasolla merkittävät säästöt yhtiön kiinteissä kustannuksissa, mikä alentaa kiinteiden kulujen suhteellista osuutta kilpailijoiden tasolle. Ventures-liiketoimintayksikössä kehitetyistä uusista liiketoiminnoista jatketaan niitä, jotka tukevat Destian perusliiketoimintaa ja joilla on hyvät liiketoimintanäkymät lähitulevaisuudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi tuuli voiman rakentamiseen liittyvät toiminnot. Liikennetietoon erikoistunut Destia Traffic on siirretty konsernihallinnon alaiseksi Yritys suunnittelu ja kehitys -yksikköön. Viron toiminnoista ja suunnitelmista käynnistää toiminta Venäjällä on luovuttu toistaiseksi. Kansainvälinen toiminta jatkuu Norjan ja Ruotsin kalottialueilla. Strategiset tavoitetasot Kuntien ja yritysten osuuden kasvattaminen asiakaskunnassa. Oman projektikehitysvalmiuden lisääminen nostaminen Projektien riskienhallinnan parantaminen Tehokkuuden parantaminen Investointiohjelman terävöittäminen Tehokas taseen hallinta Uusi liiketoimintastrategia tavoitteineen valmistellaan vuoden 2010 aikana. 1. Kustannustehokkuuden parantaminen yritystasolla vähentäminen. toimitila- ja ICT-palvelujen keskittäminen palvelukeskukseen vuoden 2010 alusta. 2. Toimintojen tehokkuuden parantaminen liiketoimintaryhmissä tehostaminen. DESTIA

8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS - Kannattavuuden parantaminen edellytys jatkokehitykselle Aloitin työni Destian toimitusjohtajana lokakuussa 2009 hyvin erikoisessa ja haastavassa tilanteessa. Keväästä asti jatkunut, entisen toimitusjohtajan toimintaan liittyvä selvitystyö ja sen aiheuttama negatiivinen julkisuus olivat luoneet epävarmuutta koko organisaatioon ja vieneet ylimmän johdon päähuomion liiketoiminnan ulkopuolisiin asioihin. Suurelta osin tästä syystä toimintaympäristön voimakkaaseen muutokseen ei oltu reagoitu, vaan vuosi aiemmin käynnistettyjä liiketoiminnan laajentamishankkeita oli jatkettu täyttä vauhtia. Kustannustason voimakas kasvu samaan aikaan, kun markkinat putosivat alta, oli heikentänyt yhtiön taloudellista tilannetta nopeasti. Koen, että meillä on nyt näytön paikka. Meidän on käärittävä hihat saadaksemme toimintamme kannattavuuden kuntoon ja osoittaaksemme sidosryhmillemme, että olemme edelleen heidän luottamuksensa arvoisia. Tämä työ on käynnistynyt vauhdilla. Tulos pohjakosketuksessa Vuosi 2009 oli meille myös taloudellisesti erittäin heikko. Markkinatilanteesta johtuen konsernin liikevaihto laski 15,9 prosenttia 603,4 miljoonaan euroon. Infrarakentamisen markkinat supistuivat vain -2,4 prosenttia, mutta menetimme isona toimijana ja markkinajohtajana markkinaosuuksiamme pienten yritysten rynnistäessä talonrakentamisen maanrakennusympäristöstä raskaampaan maanrakentamiseen. Projektitasolla tarkasteltuna operatiivisen toimintamme tulos oli kohtuullinen. Raskas kiinteä kulurakenne vei kuitenkin konsernin operatiivisen tuloksen 16,9 miljoonaa euroa tappiolle. Kun toiminnan sopeuttamisesta lisäksi aiheutui kertaluonteisia kuluja ja jouduimme tekemään mittavia vanhojen tase-erien alaskirjauksia, tilikauden tulos oli erittäin huono. Kannattavuus kuntoon kuluja karsimalla ja ydinliiketoimintaan keskittymällä Koska Destian kasvustrategian toteuttaminen jatkui yleisen markkinakehityksen heikentymises- 6 VUOSIKERTOMUS 2009

9 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS tä huolimatta, olemme nyt joutuneet tekemään erittäin nopeita ja rajuja toimenpiteitä kannattavuutemme korjaamiseksi. Keinot tähän ovat yksinkertaiset ja perinteiset: meidän on karsittava kulujamme ja keskityttävä vahvimpiin osaamisalueisiimme. Samalla on kuitenkin kyettävä parantamaan asiakaspalvelua, viilaamaan omia prosesseja tehokkaammiksi, ottamaan keskitetystä hankintatoimesta kaikki irti sekä huolehtimaan kyvystä tuottaa uusia ratkaisuja myös tulevaisuudessa. Aloitimme syksyllä 2009 kehitysohjelman, jonka merkittävimmät rakenteelliset toimenpiteet kurssin muuttamiseksi toteutettiin vuoden loppuun mennessä. Keskeinen toimenpide näissä kannattavuustalkoissamme on vuoden 2010 alusta voimaan tullut organisaatiouudistus, jossa entisestä viidestä liiketoimintaryhmästä jatkaa kolme eli Infrarakentaminen, Infrahoito ja Rocks. Perinteisen maanrakentamisen ja liikenneväylien hoidon ohella luemme ydinliiketoimintaan Rocks-liiketoimintaryhmän muodostavat kallio- ja ratarakentamisen sekä Infrarakentamiseen kuuluvat infrasuunnittelun ja infratiedon sekä energiasektorin infrastruktuurirakentamiseen liittyvän osaaminen. Maantieteellisesti jäljelle jäävät Suomen lisäksi Norjan ja Ruotsin toiminnot, jotka keskittyvät ainakin toistaiseksi pohjoisen kalottialueelle. Toiminnan painopisteen tarkistaminen ei suinkaan merkitse sitä, että kaikki käynnistetyt uudet liiketoiminnot lakkautetaan. Niiden määrää kuitenkin karsitaan ja keskitytään sellaisille perusliiketoimintaa tukeville alueille, joissa sijoitetulle pääomalle voidaan kohtuullisessa ajassa odottaa vaatimustemme mukaista tuottoa. Osana suurempia liiketoimintakokonaisuuksia myös uusien toiminta-alueiden hallinto ja tuki hoituvat tehokkaammin ja edullisemmin. Uuden rakentaminen alkaa Jatkossa meillä on hyvät edellytykset kannattavaan toimintaan. Osaamisemme valitsemillamme liiketoiminta-alueilla on huippuluokkaa, olemme suurelta osin oikaisseet kulurakenteemme syksyllä 2009 ja vuoden 2010 alun tilauskantamme on markkinatilanne huomioon ottaen kohtuullinen. Leikkauksilla ei kuitenkaan rakenneta tulevaisuutta. Siihen tarvitsemme uuden luomista. Koska toimintamme painottuu edelleen voimakkaasti valtion julkisiin hankkeisiin, pyrimme jatkossa aktiivisesti saamaan asiakkaiksemme lisää kuntia ja yksityisiä yrityksiä. Tähän tarvitsemme myynnin ja markkinoinnin osaamista, kykyä luoda uusia, asiakkaille lisäarvoa tuovia palveluja ja konsepteja ja sisäisesti ennen kaikkea uudentyyppiselle toiminnalle avointa asennetta. Onkin aika ottaa käyttöön viime vuosien aikana kehitetyt myynti- ja innovaatioprosessit ja valmentaa henkilöstömme niiden mukaiseen toimintaan. Johtamis- ja toimintakulttuurissa korostamme vastuullista yrittäjyyttä. Tällä tarkoitamme sitä, että kaiken tekemisen on tähdättävä tulokselliseen liiketoimintaan. Jokaisella destialaisella on omassa työssään itsenäisyyttä ja mahdollisuus hyödyntää osaamisensa, mutta myös vastuu niin tuloksellisuudesta kuin sovittujen pelisääntöjen noudattamisestakin. Toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuuksia infrapalvelujen tuottajille Suomessa on käynnissä useita kehitysprosesseja, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaltaisillemme infrapalvelujen tarjoajille. Infrarakentamisessa merkittävä muutosvoima on kaupungistumisen jatkuminen. Säilyttääksemme taloutemme toimivuuden ja kansainvälisen kilpailukykymme meidän on huolehdittava keskittymisalueiden sisäisten ja niiden välisten yhteyksien kehittämisestä. Julkisten palvelujen avoin kilpailutus yleistyy. Kuntasektorilla tämä kehitys on, osin lainsäädännöllisistä syitä, ollut hidasta, mutta kuntien kireä taloustilanne lisää lähivuosina teknisten palvelujen kilpailutusta vääjäämättä. Jos yksityinen sektori kykenee tarjoamaan kunnille innovatiivisia, tuottavuutta lisääviä toimintamalleja, sen osuus kuntien palvelutuotannossa kasvaa. Myös ratojen rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ovat vasta vähitellen tulossa avoimen kilpailun piiriin. Erilaiset rahoitusmallit ja -instrumentit, kuten esimerkiksi liikennevirtojen mukaiset tai aikaan sidotut maksut ja gps-pohjaiset tullit, luovat uusia ansaintalogiikoita, jotka mahdollistavat liikenneväylien yksityisen rahoituksen. Tämä muuttaa olennaisesti tilannetta teiden rakentamisen ja kunnossapidon markkinoilla. Vaikka Destia on nyt ottanut hieman takapakkia kansainvälistymishankkeissaan, uskon että meillä ja muilla suomalaisilla yrityksillä on teknisen osaamisemme ja tehokkuutemme ansiosta jatkossa paljon annettavaa lähialueidemme, eli Ruotsin, Norjan, Baltian ja Venäjän, hoitopalvelumarkkinoilla. Pyrimmekin täysimääräisesti hyödyntämään Suomen infrapalveluiden markkinan avaamisen hyödyt myös kansainvälisesti. Odotettavissa alan keskittymistä Infratoimiala on edelleen hyvin pirstaloitunut ja olen varma, että jatkossa näemme alan keskittymistä sekä pohjoismaisella että eurooppalaisella tasolla. Pienehkönä mutta osaavana talona Destia kiinnostaa epäilemättä Suomen markkinoilla laajentumista harkitsevia tahoja. Otettuani vastaan Destian toimitusjohtajan tehtävän minulta on useaan otteeseen tiedusteltu kantaani Destian mahdolliseen yksityistämiseen. Mielestäni kysymys ei ole relevantti meille Destiassa työskenteleville. Olipa omistajarakenteemme millainen tahansa, meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että yritys voi hyvin ja tuottaa tulosta ja lisäarvoa omistajalle. Uskon vakaasti, että henkilöstön tulevaisuudennäkymät ovat valoisimmat sellaisessa yrityksessä, joka on koko ajan myyntikunnossa eli tuottaa tulosta ja kykenee kehittämään niin osaamistaan kuin liiketoimintakokonaisuuttaankin. Kiitän asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä. Haluan kiittää myös destialaisia haasteellisen vuoden aikana antamastanne panoksesta yhtiön kehittämisessä. toimitusjohtaja DESTIA 7

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Infra-ala supistui vain hieman Maailmantalouden taantumasta huolimatta maa- ja vesirakentamisen kokonaisarvo Suomessa supistui vuonna 2009 ainoastaan -2,4 prosenttia ja oli 5,3 miljardia euroa (Maa- ja vesirakentamisen näkymät , VTT, 2009). Valtion elvytystoimista vain pieni osa ehti käynnistyä vuoden 2009 aikana, joten niiden positiivinen vaikutus kohdistuu pääasiassa seuraaviin vuosiin. Rakentamisen sektorilla eniten heikkeni toimitila- ja asuntorakentaminen, jossa uusien kohteiden aloitusmäärät olivat erittäin alhaiset. Infrarakentamisen puolella tämä näkyi uusien toimijoiden tunkeutumisena markkinoille. Syksyllä 2008 kärjistynyt kansainvälinen finanssikriisi syöksi maailmantalouden erittäin syvään taantumaan. Kokonaistuotanto supistui jyrkästi etenkin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa. Suomessa bruttokansantuote laski vuonna ,6 prosenttia (Suhdannekatsaus 3/2009, Valtiovarainministeriö). Lievittääkseen taantuman vaikutuksia Suomen valtio päätti vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossaan noin 350 miljoonan euron elvytysohjelmasta, joka sisälsi perustien- ja radanpidon urakoita, lentoasemien kehittämistä sekä erilaisia tie-, vesi- ja ratahankkeita. Elvytyspaketista kuitenkin vain noin 8 miljoonaa ehti kohdistua vuodelle Valtaosa hankkeista toteutetaan vuosina Suomi voi omilla elvytystoimillaan lievittää taantuman vaikutuksia, mutta kasvun käynnistyminen edellyttää kansainvälisen talouden elpymistä. Käynnissä olleiden suurten hankkeiden ja valtion elvytysohjelman ansiosta maa- ja vesirakentaminen säilyi Suomessa kohtuullisen vakaana vuonna Yksityisten rakennushankkeiden käynnistymistä sen sijaan haittasi ennen kaikkea rahoituksen huono saatavuus. Verotulojen vähenemisen myötä kunnat ovat olennaisesti vähentäneet infrainvestointejaan, ja saman suuntauksen odotetaan jatkuvan vuonna Kireä taloustilanne luo edellytyksiä kuntien hoito- ja rakennusurakoiden avautumiseen yksityisille toimijoille. Suomessa on viime vuosina käynnistetty kaksi uutta kaivosta, Talvivaara ja Kittilän Suurikuusikko. Suunnitteilla on useita uusia kaivoshankkeita, mutta laskiessaan voimakkaasti metallien maailmanmarkkinahintoja taantuma on lykännyt töiden käynnistymisen tuleviin vuosiin. Vuonna 2009 uudet kaivoshankkeet olivat täysin pysähdyksissä. Loppuvuonna virinneet suunnitelmat valtion osallistumisesta hankkeiden rahoitukseen loivat kuitenkin positiivisia odotuksia kaivosmarkkinoille. Merkittävimmät maanrakennusalan kustannuserät ovat bitumi, teräs, erilaiset puutuotteet, maa-ainekset sekä muut öljypohjaiset tuotteet kuten polttoaineet ja muovituotteet. Maarakennusalan kustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2008 joulukuusta vuoden 2009 joulukuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin muiden teknisten järjestelmien -3,2 prosentista päällysteiden 16,3 prosenttiin. (Maarakennuskustannusindeksi 2009, joulukuu. Tilastokeskus.) Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti työvoimakustannusten ja polttoainekustannusten kasvu. Kokonaisindeksin nousua hillitsi eniten korkojen lasku. Kilpailu kiristyi infrahankkeissa Suomen infra-alan kilpailijakenttä muodostuu suurista kansainvälisistä, laajoja palvelukokonaisuuksia tarjoavista yhtiöistä, tietyille osa-alueille erikoistuneista valtakunnallisesti toimivista keskisuurista yrityksistä sekä pienistä alueellisesti toimivista yrityksistä. Asunto- ja toimitilarakentamisen romahdettua suhdannekäänteen myötä rakentamisen painopiste on siirtynyt infrahankkeisiin. Myös asunto- ja toimitila-alueen maanrakentajat ovat tulleet mukaan infrapuolen tarjouskilpailuihin. Vaikka julkisen sektorin investointitaso on säilynyt melko vakaana, kapasiteetin siirtyminen on kiristänyt kilpailua. Rahoituskriisi on vaikuttanut merkittävästi myös rakennusliikkeiden rahoituksen hintaan ja saatavuuteen, mikä on entisestään kasvattanut kassavirran merkitystä näille yrityksille ja näin lisännyt hintakilpailua urakkatarjouksissa. Vuoden lopulla asuntorakennuskohteiden aloitusten määrä lähti kasvuun. Tiehallinto kilpailutti 15 hoidon alueurakkaa vuonna Niiden jakautumisessa ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Destian osuus hoidon urakoista oli 66 prosenttia vuoden lopussa. Alan suurimpien toimijoiden osavuosikatsaustietojen perusteella infra-alan yritysten tilauskannat olivat vuoden 2009 lopulla hieman laskeneet. Kasvua jo näkyvissä Useilla tahoilla ennakoidaan, että maailmantalouden taantumasta tulisi kohtuullisen lyhytkestoinen. Elpymistä on kaikissa teollisuusmaissa tuettu voimakkaasti rahapolitiikalla, alhaisella korkotasolla ja laajoilla elvytystoimilla. Lisäksi laman aikana tyhjentyneiden varastojen täydentämistarve kasvattaa kysyntää. Pörssikurssien nousu vuoden aikana sekä energian ja muiden raakaaineiden hintojen nousun loppuvuoden 2009 aikana voidaan katsoa viestivän suhdannevaiheen kääntymisestä. Suomessa valtio on lähivuosina käynnistämässä monia elvytysluonteisia infrahankkeita, kuten Valtatie 8 Vaasassa, E18 Haminassa, E18 Koskenkylä Kotka, Valtatie 5 Kuopiossa, Valtatie 6 Joensuussa, Valtatie 19 Seinäjoella, Valtatie 12 Tampereen rantaväylä sekä Kantatie 51 Espoon Kivenlahti-Kirkkonummi. Ratahankkeista käynnissä ovat jo Seinäjoki Oulu I-vaihe, Keski- 8 VUOSIKERTOMUS 2009

11 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pasila, Ilmalan ratapiha, Lahti Luumäki sekä Taivalkosken kaivosrata. Ratarakentamisessa ovat lisäksi käynnistymässä suurhankkeet pääkaupunkiseudun Länsimetro ja Kehärata. Kun taantumasta on toivuttu, pohjoismaisten infra-alan yhtiöiden kasvuhankkeiden painopiste on kansainvälisillä markkinoilla. Naapurimaiden markkinoiden lisäksi Venäjän suuret infrainvestointi tarpeet houkuttelevat maahan ulkomaisia toimijoita. Ekologisuuden merkitys sekä infa-alan yritysten omissa toimintatavoissa että liiketoimintaaihiona on korostunut ympäristöön liittyvän lainsäädännön kiristyessä ja yleisen asenneilmaston muuttuessa entistä ympäristötietoisemmaksi. Ilmaston lämpenemisen torjunnassa tuulivoiman rakentaminen on Suomessa tärkeä painopistealue ydinvoiman lisärakentamisen rinnalla. Kysymys tuulivoiman syöttötariffista, eli siitä kuinka tuulivoiman tuottajille taataan tietty hinta tuotetusta energiasta, on kuitenkin vielä ratkaisematta, mikä on viivästyttänyt tuulivoimahankkeiden käynnistymistä. Keskustelu ydinvoiman lisärakentamisen tarpeesta on virinnyt voimakkaasti. Työmaiden turvallisuuden parantaminen on tullut entistäkin tärkeämmäksi. Suuret asiakkaat korostavat työturvallisuuden merkitystä urakoitsijaa valitessaan. Myös menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää erinomaisia tuloksia työturvallisuuden ylläpidossa. Koneautomaation käyttöönotto on Suomessa käynnistynyt viime vuosina ja yleistyy jatkossa nopeasti. Automaatio parantaa työn tuottavuutta ja laatua sekä tehostaa materiaalien käyttöä mm. vähentämällä hukkaa rakennekerrosten toteutuksessa. Ylläpitohankkeissa jo aiemmin hyödynnetyn elinkaarimallin käyttö on lisääntymässä myös maa- ja vesirakentamispuolella, etenkin suurissa julkisen sektorin väylähankkeissa. Elinkaarimallilla tarkoitetaan rakentamisessa hyvin pitkää, vuoden jaksoa, jossa rakentaja vastaa kokonaisvaltaisesti hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Elinkaarihankkeen rahoitus haetaan markkinoilta, joko yksityisiltä tai institutionaalisilta rahoittajilta, jotka voivat toimia joko pääomasijoittajina tai velkarahoittajina. Vuodelle 2010 Suomen valtio on merkinnyt elinkaarihankkeiksi E18 Koskenkylä Kotka-tiehankkeen, jonka kustannusarvio on 285 miljoonaa euroa, ja Kokkola Ylivieska-ratahankkeen, jonka kustannusarvio on 260 miljoonaa euroa. Elinkaarimallin käyttö voi edistää infrahankkeiden eteenpäin viemistä budjettiraamista tai yksittäisten rahoittajien tilanteesta riippumatta, koska sen kautta voidaan tasata investointien sitoman pääoman määrää eri vuosille. Infrarakennushankkeet ovat konkreettisia kassavirraltaan kohtuullisen vakaita sijoituskohteita ja ovat siksi herättäneet kiinnostusta myös sijoittajien keskuudessa. Suomeen suunnitteilla olevat kaivoshankkeet, valtion energiapolitiikassaan tukema tuulivoiman rakentaminen sekä suuret tie- ja ratahankkeet luovat lähivuosina infrarakentajille merkittäviä uusia työmahdollisuuksia. Lyhyen aikavälin ennusteet ovat vaihtelevia. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa infrarakentamisen kääntyvän tänä vuonna pieneen kasvuun (Rakentaminen 2010, Rakennusalan suhdanneryhmä ). Kunnossapidon alueurakoiden jakautuminen alkaen Destia 66 % LÄHDE: Tiehallinto Infrarakentamisen arvo vuoden 2009 lopussa Ympäristö ja muu15 % Maanrakennuskustannusindeksin vuosimuuutos % LÄHDE: Maa- ja vesirakentamisen näkymät , VTT, 2009 YIT 19 % NCC 7 % Savon Kuljetus 7 % Koillistie Määttä 4 % Kuljetus-ja vihertyö Tapio Pahkakangas 1 % Tiet 16 % Energiahuolto Kadut 20 % 15 % Vesihuolto 11 % Tietoliikenneverkostot 12 % Radat 11 % Lentokentät 1 % Vesiväylät 3 % DESTIA 9

12 INFRARAKENTAMINEN Kannattavuuden parantaminen luo pohjan toiminnan laajentamiselle Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmän palveluihin kuuluvat perusrakentaminen, päällystystyöt, laajat ST (suunnittele ja toteuta) -projektit, sillanrakentaminen ja -korjaus sekä energiainfran rakentaminen. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen organisaatiouudistuksen myötä liiketoimintaryhmän palveluja täydentävät infrasuunnittelu, mittaus- ja tutkimustoiminta sekä kansainvälinen konsultointi. Kysynnän heikentymisen ja kiristyneen hintakilpailun takia liiketoimintaryhmän liikevaihto jäi vuonna 2009 edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Deskukset, ELYt, joiden osuus liiketoimintaryhmän to sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökestia on suurin infrarakentamispalvelujen tuottaja liikevaihdosta on noin puolet. Liikennevirastoon Suomessa. Suomen lisäksi Destia tarjoaa infrarakentamispalveluja myös Pohjois-Ruotsissa ja toiminnot, Ratahallintokeskus sekä Tiehallinnon yhdistyivät Merenkulkulaitoksen väylä- -Norjassa. Suurimmat Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmän asiakkaat ovat Liikenneviras- valtion virastot, kunnat ja kaupungit sekä teolli- keskushallinto. Muita asiakasryhmiä ovat muut suusyritykset, joiden osuus on kasvussa. Infrarakentamispalveluiden kilpailijakenttään kuuluu sekä suuria kansainvälisiä että valtakunnallisia ja pienempiä alueellisia ja paikallisia toimijoita projektin koosta, luonteesta ja sijaintipai- TOIMIVAMPI MAAILMA Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Destia on suurin infrarakentamispalvelujen tuottaja Suomessa. kasta riippuen. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Hankkeet toteutetaan tehokkaalla projektilähtöisellä toimintatavalla, jossa omaan osaavaan projektinhallintaan sekä suunnittelu- ja rakentamispalveluihin yhdistetään laajat alihankintapalvelut. Materiaalihankinnat tehdään volyymiedut hyödyntäen. Markkinatilanne heikkeni vuoden 2009 aikana Infrarakentamispalvelujen kysyntä oli vielä alkuvuonna 2009 edellisvuotta vilkkaampaa, mikä oli osittain julkisen sektorin suurten elvytyshankkeiden ansiota. Kysyntätilanne heikkeni kuitenkin nopeasti vaikean yleisen taloustilanteen myötä. Samalla hintakilpailu markkinoilla kiristyi selvästi, kun laskusuhdanteen hiljentämältä talonrakennussektorilta siirtyi yrityksiä kilpailemaan infrarakentamisen urakoista. Näistä syistä johtuen Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmä jäi vuonna 10 VUOSIKERTOMUS 2009

13 INFRARAKENTAMINEN INFRARAKENTAMINEN 2009 liikevaihtotavoitteistaan, eikä kiinteitä kuluja suhteutettu riittävän nopeasti laskua vastaavaksi. Liiketoimintaryhmätasoinen kannattavuus heikkenikin merkittävästi. Liiketoimintaryhmän vuotta 2010 koskeva tilauskanta vuoden 2009 lopussa oli noin 150 milj. euroa. Infrarakentaminen laajeni yritysostoin Destian täysin omistama Destia Norge As osti kesäkuussa 2009 norjalaisen maanrakennusyritys Einar Stene As:n. Einar Stene on erikoistunut raskaaseen maankaivuu- ja louhintatyöhön siirtoineen ja kuljetuksineen. Yrityskauppa laajentaa Destian osaamista Pohjois-Norjassa sekä antaa sille vahvemman aseman näillä markkinoilla. Vuonna 2008 ostettu oululainen Maarakennus Jaara Oy puolestaan sulautettiin osaksi Destia Oy:n toimintaa. Vuonna 2006 Helsingissä alkanut Hakamäentien projekti valmistui ja luovutettiin tilaajalle aikataulun mukaisesti loppuvuonna Vuonna 2009 valmistui myös Valtatie 4:n rakennusurakka välillä Lusi Hartola. Destian vaativan ympäristörakentamisen osaamista hyödynnettiin vuoden aikana useissa projekteissa. Suurimpia vuoden aikana käynnissä olleita hankkeita olivat Valtatie 4:n parantaminen Kemin kohdalta, Hännilänsalmen siltaprojekti Keski- Suomessa sekä päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimukset Oulun, Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiirien alueilla. Suurimmat vuoden aikana solmitut uudet sopimukset olivat Kantatie 51 Kirkkonummi Espoon Kivenlahti, Valtatie 6 Lappeenranta Imatrahankkeen toinen vaihe Ahvenlampi Mansikkala, Valtatie 5 Koirakivi Hurus Kaakkois-Suomessa ja Valtatie 4 välillä Joutsa Toivakka. Merkittäviä uusia päällystys- tai ylläpitourakoita olivat alemman tieverkon palvelusopimus LYTA, recycling-mene- VÄYLÄRAKENTAMINEN SILLANRAKENTAMINEN ENERGIAINFRA YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN PÄÄLLYSTEPALVELUT SUUNNITTELE JA TOTEUTA -PROJEKTIT SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA TUTKIMUSPALVELUT KANSAINVÄLINEN URAKOINTI Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2010 alussa 32,8 % telmällä tehty tienpäällystysurakka Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiireissä ja siltojen ylläpitokorjaukset Savo-Karjalan tiepiirin alueella. Destia Norge AS voitti Pohjois-Norjan Finnmarkin alueella kaksi viisivuotista hoitourakkaa. Destian vaativan ympäristörakentamisen osaamista hyödynnettiin vuoden aikana mm. Helsingin, Keravan ja Muhoksen kaatopaikkojen peitto- ja maisemointiurakoissa sekä Neste Oilin Naantalin öljyjalostamon BE-säiliöiden perustamisessa ja vallitilojen rakentamisessa. Esimerkki Destian ympäristöystävällisestä energiainfraratkaisusta oli Helsingin Unioninkadun kaukojäähdytysurakassa käytetty menetelmä, jossa kai- >> DESTIA 11

14 INFRARAKENTAMINEN INFRARAKENTAMINEN-LIIKETOIMINTARYHMÄN SUURIMMAT RAKENNUSHANKKEET VUONNA 2009 SUUNNITTELE JA TOTEUTA -PROJEKTIT Mt 100 Hakamäentie, Uudenmaan tiepiiri Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti, Uudenmaan tiepiiri Vt 4 parantaminen Kemin kohdalla, Lapin tiepiiri Vt 4 Lusi Hartola, Keski-Suomen tiepiiri Vt 4 Hännilänsalmen silta, Viitasaari, Keski-Suomen tiepiiri Vt 4 Joutsa Toivakka, Keski-Suomen tiepiiri Vt 5 Koirakivi Hurus, Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 Ahvenlampi Mansikkala, Kaakkois-Suomen tiepiiri ELINKAARIURAKAT Vt 4 Lahti-Lusi palvelusopimus/elinkaariurakka, Hämeen tiepiiri MUUT RAKENTAMISHANKKEET Kulosaaren silta, Helsingin kaupunki Savion kaatopaikan sulkeminen, Keravan kaupunki Luostarikylän ja Impivaaran ohituskaistat, Rauma, Turun tiepiiri Kt 45 parantaminen välillä Käpylä Kulomäentie, Uudenmaan tiepiiri Leppävirta Varkaus siirtoviemäri-yhdysvesijohdon rakentaminen, Pohjois-Savon ympäristökeskus Siltojen ylläpitokorjaukset , Savo-Karjalan tiepiiri Lemposen teollisuusalue, Kangasalan kunta Rannankylä Isolahti vesihuolto, Keski-Suomen ympäristökeskus Vt 9 Hiidenmäen eritasoliittymä, Keski-Suomen tiepiiri Kouvolan aseman taitorakenteet, Ratahallintokeskus Vt 3 Osaran ohituskaista, Hämeen tiepiiri Mt 167 Lahden eteläinen sisääntulotie, Hämeen tiepiiri Mt 9554 rakentaminen välillä Hanhimaa-Kiistala, Lapin tiepiiri Suomenoja-Leppävaara kaukolämpöjohto, Fortum Espoo Oyj PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN YLLÄPITOSOPIMUKSET Läntinen yhteistyöalue (LYTA) Vaasan, Hämeen ja Turun tiepiirit Koillismaan alue , Oulun tiepiiri Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimus , Kaakkois-Suomen tiepiiri Päällysteiden yhteistoimintaurakka , Savo-Karjalan tiepiiri Tienpäällystysurakka HTU RC , Hämeen tiepiiri 12 VUOSIKERTOMUS 2009

15 INFRARAKENTAMINEN Destia on Suomessa edelläkävijä työkoneautomaation hyödyntämisessä ja kehittämisessä. vetut kitkamaat seulottiin ja palautettiin kadun rakennekerrosten alle. Näin vähennettiin uusiutumattoman hiekan ja kuljetusten tarvetta. Kehittämistoiminnan painopiste kannattavuuden parantamisessa Työkoneautomaation käyttöönotto eteni niin, että vuonna 2010 se on normaalikäytössä kaikilla siihen soveltuvilla maanrakennuspainotteisilla työmailla. Destia on Suomessa edelläkävijä työkoneautomaation hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Myös projektien työsuunnittelua parantavan Last Planner -menetelmän käyttöönotto on jatkunut ja etenee konsernissa osaksi normaalia tuotantokäyttöä. Vähentämällä hukkaa ja edistämällä projektiin osallistuvien säännöllistä vuorovaikutusta menetelmä parantaa merkittävästi hankkeiden kannattavuutta. Hankintatoimi keskitettiin vuoden lopussa Infrarakentamisen liiketoimintaryhmään tavoitteena hyödyntää jatkossa paremmin koko konsernin ostovoima. Kasvun merkkejä jo näkyvissä Huolimatta julkisen sektorin elvytyshankkeista infrarakentaminen jää Suomessa vuosina todennäköisesti selvästi taantumaa edeltävää vuotta 2008 alhaisemmalle tasolle. Tämä johtuu ennen kaikkea kuntien ja teollisuuden kysynnän vähäisyydestä. Julkisen puolen asiakkaan Liikenneviraston kysynnän odotetaan jatkuvan vakaana. Destia vastaa alhaiseen kokonaiskysynnän tasoon keskittymällä kannattavuutensa parantamiseen. Perustoimintojen kannattavuuden parantaminen erityisesti kiinteitä kuluja vähentämällä onkin lähimmän vuoden ajan Infrarakentaminenliiketoimintaryhmän tärkein tavoite. Kustannustehokkaana liiketoimintaryhmällä on paremmat edellytykset toimintansa laajentamiseen sekä maantieteellisesti että palvelurakenteellisesti, kun kasvu markkinoilla jälleen käynnistyy. INFRARAKENTAMINEN AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 295,3 % konsernin liikevaihdosta 48,9 Tilauskanta, MEUR 314,0 Henkilöstö SOLUTIONS AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 28,8 % konsernin liikevaihdosta 4,8 Tilauskanta, MEUR 11,8 Henkilöstö INTERNATIONAL AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 11,4 % konsernin liikevaihdosta 1,9 Tilauskanta, MEUR 7,0 Henkilöstö Ympäristöhyötyjä uusilla työmenetelmillä Valtatie 4:n Kemin kohdan rakentamisurakassa käytettiin tonnia Tornion terästehtaan tuottamaa ferrokromikuonaa, kauppanimeltään OKTO-eristettä, korvaamaan hiekkaa tierakenteen eristyskerroksissa. OKTO:n ohuemman kerrospaksuuden ansiosta tarvitaan vähemmän maaleikkauksia kuin hiekkaa käytettäessä. Konetyön ja kuljetusten vähentyessä säästetään lisäksi polttoainetta ja alennetaan päästöjä. Kemin projektissa saavutettiin materiaali- ja polttoainesäästöjä myös koneautomaation hyödyntämisellä saavutetun lisääntyneen työtarkkuuden ja vähentyneen ylikaivun ansiosta. Hakamäentien liikennejärjestelyt palkittiin Hakamäentien liikennejärjestelyt saivat tunnustusta Rakennuslehdessä, kun Hakamäentie valittiin vuoden 2009 infratyömaaksi. Haastavissa olosuhteissa toteutetut onnistuneet liikennejärjestelyt miellyttivät sekä Rakennuslehden arviointikuntaa että tienkäyttäjiä. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, RIL, on vuodesta 1972 lähtien vuosittain palkinnut töitä tai rakennushankkeita, jotka ovat parhaiten edistäneet myönteistä rakennusteknistä ja yhteiskunnallista kehitystä maassamme. Vuonna 2009 toisella jaetulla sijalla palkittiin Hakamäentien liikennejärjestelyt. Hakamäentien hyvin sujuneista liikennejärjestelyistä on osoituksena se, että liikenneväylä oli käytössä koko rakennusprojektin ajan ja palveli sekä päivittäistä liikennettä että Helsinki Areenassa ja Messukeskuksessa pidettyjä suuria yleisötapahtumia. DESTIA 13

16 INFRAHOITO Toiminta vakaata haastavista markkinaolosuhteista huolimatta Destian Infrahoito-liiketoimintaryhmän palveluja ovat liikenneväylien hoito ja kunnossapito, maanrakennuspainotteinen pienrakentaminen sekä kelikeskustoiminta. Vielä katsausvuonna palveluvalikoimaan kuulunut lauttaliiketoiminta eriytettiin Destia-konsernista vuoden 2010 alusta erilliseksi valtion suoraan ja kokonaan omistamaksi yhtiöksi. Liiketoimintaryhmän toiminta säilyi vuonna 2009 vakaana, vaikka urakoiden hintakilpailu oli kovaa. TOIMIVAMPI MAAILMA Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoitopalveluissa sekä erittäin vahva alan osaaminen ja paikallistietämys. Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoitopalveluissa sekä erittäin vahva alan osaaminen ja paikallistietämys. Lisäksi se on panostanut voimakkaasti työmenetelmien ja -koneiden sekä palvelujen kehittämiseen. Näiden vahvuuksiensa ansiosta yhtiö on onnistunut säilyttämään hyvän asemansa liikenneväylien hoidon markkinoilla. Infrahoito-liiketoimintaryhmä tarjoaa palveluja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille eli ELYille sekä kunnille ja yrityksille. Kokonaisvaltaista liikenneväylien hoitopalvelua Liikenneväylien hoitopalveluilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Destian hoitopalvelut kattavat talvihoidon, sorateiden ja siltojen hoidon sekä liikenneympäristön laajemman hoidon. Suomen vaihtelevien ja usein vaikeiden sää- ja keliolosuhteiden takia liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta huolehtiminen on erityisen haasteellista talvella. Destian talvihoitopalveluihin kuuluvat liukkauden torjunta, lumen ja sohjon poisto, lumi- ja jääpolanteen tasaaminen sekä liikennemerkkien ja opasteiden puhdistaminen. Keliolosuhteiden ennakointi sekä toimenpiteiden valinta ja oikea-aikainen toteutus ovat tehokkaan talvihoidon edellytykset. Yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa Destian Kelikeskus päivystää 24 tuntia vuorokaudessa talven jokaisena päivänä. Hälytyspalvelujärjestelmä ennustaa sateet, sään muutokset sekä muut sää- ja kelioloihin vaikuttavat tekijät. Säämuutoksia ja kaluston liikkeitä seurataan reaaliaikaisesti, jolloin kunnossapitäjät voidaan hälyttää kohteisiin täsmälleen oikea-aikaisesti. Olosuhteiden ennustamisessa hyödynnetään mm. satelliittija tutkakuvia, erilaisia ennustejärjestelmiä sekä tienkäyttäjien säähavaintoja. Ennakointi ehkäisee ajo-olosuhteiden heikkenemistä ja vähentää suolan käyttöä. Työtehtävien oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi vähentävät myös toiminnan ympäristövaikutuksia ja parantavat sen kannattavuutta. 14 VUOSIKERTOMUS OMU S

17 INFRAHOITO Destian suurimmat hoitopalvelujen asiakkaan ovat ELYt, jotka kilpailuttavat yleisten teiden hoidon ja ylläpidon alueellisina palvelusopimuksina. Palvelusopimusten kesto on tyypillisesti 5 7 vuotta. Destia tarjoaa hoito- ja kunnossapitopalveluja myös kunnille ja yrityksille, mutta toistaiseksi niiden osuus työkannasta on melko pieni. Kuntien hoitopalveluista edelleen vain pieni osa kilpailutetaan ja ostetaan kokonaispalveluna ulkopuolisilta palvelutarjoajilta. Useimmat kunnat teettävät nämä työt joko kokonaan omilla tuotanto-organisaatioillaan tai kuntajohtoisesti niin, että vain työkonekohtaisia alihankintapalveluja kilpailutetaan. Kuntien hoito- ja kunnossapitotöiden avoin kilpailutus on yleistymässä vähitellen, mutta tätä kehitystä jarruttaa vuonna 2007 säädetyn kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan ns. PARAS-hanke työsuhdeturvasäännös. Sen mukaan kaikilla yhdistyvien tai palveluyhteistyöhön ryhtyvien kuntien työntekijöillä on viiden vuoden työsuhdeturva. Tämä hidastaa näissä kunnissa organisaatioiden Oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi vähentävät toiminnan ympäristövaikutuksia. päällekkäisyyksien purkamista ja markkinoiden avautumista. Nopeasti heikentynyt talous onkin monissa kunnissa johtanut siihen, että infrainvestointeja on merkittävästi vähennetty. Pidemmällä aikavälillä kuntien hoito- ja kunnossapitopalvelujen markkinoiden avautuminen kuitenkin yleistyy kuntien tehostaessa toimintaansa. INFRAHOITO TALVIHOITO SORATEIDEN HOITO JA KUNNOSTUS LIIKENNEYMPÄRISTÖN HOITO SILTOJEN HOITO PIENRAKENTAMINEN ALUEURAKAT KELIKESKUSPALVELUT Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2010 alussa 27,4 % Pienrakentamispalveluilla tehostetaan resurssien käyttöä Destian pienrakentamispalveluilla tarkoitetaan hoitotöiden projektijohdon toteutettavissa olevaa, maanrakennuspainotteista rakentamista, jossa voidaan käyttää hoito- ja kunnossapitotöiden kuljetus- ja tiehöyläkalustoa. Nämä työt ajoittuvat kesäkauteen. Käytännössä pienrakentamispalveluina on tehty esimerkiksi kelirikkoalttiiden sorateiden vahvistamista sekä pienten katuosuuksien, parkkipaikkojen ja terminaalialueiden rakentamista. Kilpailu kiristyi Tiehallinnon alueurakoissa Vuonna 2009 Destian Infrahoito-liiketoiminnan volyymi ja kannattavuus säilyivät vakaina. Tilauskanta vuoden lopussa oli 378 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 Tiehallinto kilpailutti 15 alueurakkaa, joista Destia voitti kuusi. Destialla on >> DESTIA DESTIA 15 15

18 INFRAHOITO HOITOPALVELUJEN SUURIMMAT VOITETUT URAKAT VUONNA 2009 TIEHALLINTO Forssan alueurakka Kankaanpään alueurakka Karstulan alueurakka Pietarsaaren alueurakka Raahe Ylivieska-alueurakka Vantaan alueurakka SOPIMUSAIKA 7 vuotta 5 vuotta 7 vuotta 7 vuotta 7 vuotta 5 vuotta RAUTARUUKKI OYJ, RUUKKI PRODUCTION Rautaruukin Raahen tehtaan hoitourakka OUTOKUMPU STAINLESS OY Outokummun hoitourakka TYÖYHTEENLIITTYMÄ E18 E18 Muurla Lohja-moottoritieosuuden elinkaariprojektin hoitosopimus vuoteen 2029 saakka 16 VUOSIKERTOMUS 2009

19 INFRAHOITO Destia tavoittelee asiakaspohjansa monipuolistamista kasvattamalla kunta- ja yrityssektorin osuutta liikevaihdostaan. nyt sopimukset yhteensä 57:stä Tiehallinnon alueurakasta. Sopimushinnoin mitattuna Destian markkinaosuus näistä urakoista on 66 prosenttia (72), eli sen markkinaosuus on edellisvuodesta hieman laskenut. Suurimmat Destian voittamat urakat olivat Raahe-Ylivieskan 23,8 miljoonan euron 7-vuotinen urakka ja Vantaan 19,3 miljoonan euron 5-vuotinen urakka. Tiehallinto päätti vuonna 2009 poistaa pääosalta valta- ja kantateistä aiemmin sallitun yöajan hoidon laadun lievennyksen ja on tehnyt alueurakoittensa toteuttajien kanssa tätä koskevat lisätyösopimukset vuosina solmituille urakoille. Suhdannetilanteesta johtuen alueurakoista kiinnostuneiden yritysten määrä on kasvanut. Tiehallinnon alueurakoiden lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Merkittävä urakkavoitto yrityssektorilla oli Rautaruukki Oyj:n Raahen tehdasalueen vuodet kattava kunnossapitosopimus, jolla jatkettiin aiempaa palvelusopimusta. Uusi aluevaltaus puolestaan oli Torniossa sijaitsevan Outokumpu Stainless Oy:n terästehtaan kolmivuotinen aluehoitourakka. Kunnista liiketoimintaryhmän merkittävimmät asiakkaat vuonna 2009 olivat Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Nurmijärvi. Tärkeitä uusia sopimuksia olivat ensimmäinen Oulun kaupungilta saatu 4-vuotinen alueurakka sekä Vaasan kaupungin kanssa solmitut useat pienemmät sopimukset, joiden ansiosta Vaasa on nyt aiempaa suurempi asiakas Destialle. Lauttapalvelut eriytetty omaan yhtiöönsä Destian lauttapalvelut hoiti vielä vuonna 2009 liikennettä 40:llä yleisen tieverkon lauttareitillä ja vastasi Tiehallinnon liikevaihdoltaan yli 30 miljoonan euron lauttaliikenteestä kahta reittiä lukuun ottamatta. Vuoden 2010 alusta lauttaliiketoiminta eriytettiin Destia-konsernista erilliseksi valtion suoraan ja kokonaan omistamaksi yhtiöksi, Suomen Lauttaliikenne Oy:ksi. Asiakaskunnan laajentaminen ja kannattavuuden parantaminen lähivuosien päätavoitteet Liikennehallinnolla on jo pitkään ollut tavoitteena hajauttaa alueurakoita entistä laajemmalle yritysjoukolle. Kehittämällä määrätietoisesti toimintaansa Destia pyrkii puolestaan ylläpitämään mahdollisimman vahvan aseman suurimman asiakkaansa palvelussa. Samanaikaisesti se tavoittelee kuitenkin myös asiakaspohjansa monipuolistamista kasvattamalla kunta- ja yrityssektorin osuutta liikevaihdostaan. Sekä kuntien että yritysten uskotaan jatkossa avaavan entistä suuremman osan hoito- ja kunnossapitotöistään markkinoille. Destia kasvattaa toimintaansa näillä sektoreilla tarjoamalla hoito- ja kunnossapitoratkaisuja, jotka tuovat asiakkaille lisäarvoa ja kustannussäästöjä. Toinen Infrahoidon päätavoitteista on kannattavuuden parantaminen sekä sisäisiä toimintoja että palvelua tehostamalla. INFRAHOIDON AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 204,1 % konsernin liikevaihdosta 33,8 Tilauskanta, MEUR 382,6 Henkilöstö Turvallisuusiltapäivät hoitourakoiden henkilöstölle Infrahoito-liiketoimintaryhmässä järjestettiin keväällä 2009 turvallisuusiltapäiviä, joihin osallistui koko Destian hoidon alueurakoissa työskentelevä henkilökunta, yhteensä noin 350 henkilöä. Tavoitteena oli yhdessä löytää keinoja hoitourakoiden tapaturmataajuuden alentamiseen. Suurin osa hoidon työtapaturmista on joko liukastumisia tai koneiden lisälaitteiden kiinnittämisen yhteydessä sattuvia revähdyksiä ja ruhjeita. Iltapäivissä mietittiin, mitä projekteilla voitaisiin tehdä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi eri työvaiheissa. Tuloksena syntyneiden noin 150 parannusehdotuksen pohjalta saatiin uusia ajatuksia koko Infrahoidon turvatason parantamiseen. Vuoden 2010 aikana kertynyttä turvallisuustietoa jaetaan henkilökunnalle mm. tietoiskuina. Turvallisuusiltapäivät toivat selvästi esiin sen, että henkilökunnan oma osallistuminen työturvallisuuden kehittämiseen tuottaa parempia tuloksia kuin valmiina annetut ohjeet tai säännöt. Vuonna 2009 Infrahoidon tapaturmataajuus laski 5,7:ään (12,5 vuonna 2008). DESTIA 17

20 ROCKS Vakaana jatkunut ratarakentaminen tasapainotti vuoden kehitystä Rocks-liiketoimintaryhmään on keskitetty Destian maa-aineksiin liittyvät toiminnot eli kiviainespalvelut ja kalliorakentaminen sekä ratarakentamiseen erikoistunut tytäryhtiö Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy. Vuonna 2009 liiketoimintaryhmän ratarakentamisen liikevaihto säilyi lähes edellisvuoden tasolla, mutta kiviainespalvelut ja kalliorakentaminen kärsivät hiljentyneestä markkinatilanteesta. Taloudellinen tulos oli heikko. Rocks-liiketoimintaryhmän palvelut muodostavat neshuollon avulla. Lisäksi kiviainesta myydään vahvan kiveen liittyvien toimintojen osaamiskokonaisuuden, joka yhdessä oman erikoiskalus- rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. ulkopuolisille asiakkaille mm. teiden, katujen ja ton kanssa mahdollistaa laajan palvelutarjonnan Kokonaisvolyymilla mitattuna Destia on neljän ja tehokkaan toteutuksen. suurimman kiviainestoimittajan joukossa Suomessa. Kiviainespalveluiden päätehtävä on Destian kilpailukyvyn parantaminen toimivan kiviai- Destian kalliorakentaminen keskittyy pääosin avolouhintaan, mutta yhteistyökumppaneidensa avulla yhtiö tarjoaa myös maanalaisen rakentamisen palveluja. Avolouhintaa tarvitaan pohjarakentamisen, kunnallisteknisen rakentamisen ja tielinjojen leikkausten yhteydessä. TOIMIVAMPI MAAILMA Rocks-liiketoimintaryhmän palvelut muodostavat vahvan kiveen liittyvien toimintojen osaamiskokonaisuuden. Avolouhinnassa Destia on Suomessa kolmen merkittävimmän toimijan joukossa. Lisäksi yhtiö tarjoaa murskan irrotus- eli massalouhintatöitä ja kaivosteollisuuden louhintatöitä. Kalliorakentamisen keskeiset asiakasryhmät ovat kaivos- ja rakennusteollisuus ja Destian muut liiketoimintaryhmät. Liiketoimintaryhmään kuuluva tytäryhtiö Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy keskittyy ratojen päällysrakennetöihin. Sen palvelut kattavat sekä uusien ratojen rakentamisen että ratojen kunnossapitotyöt. Muiden liiketoimintaryhmien palvelut täydentävät Destian ratoihin liittyvät palvelut kattamaan koko radanpidon elinkaaren suunnittelusta ratojen ylläpitoon. Koska Suomen rataverkosto on lähes kokonaan Liikenneviraston alainen, se on ratarakennuspalveluiden merkittävin asiakas. Lisäksi tehdään jonkin verran töitä yksityisille radanpitäjille kuten satamalaitoksille tai -yhtiöille. VR Rata Oy:llä on Suomessa ylivoimainen 18 VUOSIKERTOMUS 2009

21 ROCKS markkina-asema ratojen päällysrakennetöissä. Destia on toinen suurista palveluntarjoajista, muiden toimijoiden ollessa selvästi pienempiä. Kiviainespalveluissa painopiste toiminnan tehostamisessa Kiviainespalvelujen kysyntä supistui selvästi vuonna Hiljaisessa markkinatilanteessa yhtiö keskittyi kiviainestoimintansa järkeistämiseen ja tehostamiseen, jota jatketaan vuonna Myyntiä konsernin ulkopuolisille asiakkaille saatiin vuoden 2009 aikana lisättyä jonkin verran, vaikka aiemmin Viroon suuntautunut vientitoiminta päätettiin lopettaa. Kalliorakentaminen hiipui Haastava taloudellinen tilanne heijastui vuonna 2009 kalliorakentamiseen projektien määrän vähenemisenä ja hintatason voimakkaana laskuna. Myös Destialle vuosi oli tällä alueella vaikea. Suurimmat vuoden aikana käynnissä olleet urakat olivat Talvivaaran kaivoksen ALU2:n sivukiven louhinta- ja malmikiven murskausurakat sekä Olkiluoto 3:n tunneleiden laajennus- ja aluetyöt. Merkittävimmät uudet projektit olivat eduskuntatalon maankaivu- ja louhintaurakka, Sturenkatu 2:en louhintaurakka Helsingissä ja Polarmainingille tehtävä Huittisten kultakaivoksen louhinta-, kuormaus- ja siirtourakka. Talouden laskusuhdanne on edelleen siirtänyt useiden kaivoshankkeiden käynnistymistä Suomessa. Syksyn 2009 aikana oli kuitenkin nähtävissä viitteitä joidenkin kaivoshankkeiden käynnistymisestä lähitulevaisuudessa. Ollakseen vahvasti mukana näillä markkinoilla Destia on kehittänyt aloittaville kaivoksille tarkoitetun kokonaispalvelukonseptin, TQS:n (total quarry service). Sen mukaisesti Destia kantaa kokonaisvastuun louhoksen suunnittelusta ja louhinasta sekä tarvittavasta kalustosta. Ratarakentamisen markkinavolyymi ennallaan Ratojen rakentamisen ja kunnossapidon markkinat eivät Suomessa juurikaan kärsineet talouden laskusuhdanteesta vuonna 2009, koska Ratahallintokeskus jatkoi hankkeitaan entiseen tapaan. Destia säilytti asemansa näillä markkinoilla, ja myös toiminnan kannattavuus oli edellisvuotisella tasolla. Ratakunnossapidossa Destia jatkoi kolmea alueurakkaa ja voitti kunnossapito alue 7 ns. Karjala-radan 5-vuotisen alueurakan. Tärkein uusi ratarakentamisen projekti oli Porokylä Maanselkä-urakka Pohjois-Karjalassa. Siinä uusittiin noin 40 kilometrin matkalta radan koko päällysrakenne. Destia tilasi vuonna 2009 uuden linja- ja vaihetukemiskoneen korvaamaan vanhat koneensa. Kone tulee käyttöön keväällä Tukemiskonetta tarvitaan ratojen kunnossapidossa ja rakentamisessa kiskon sijainnin ja korkeusaseman säätämiseen täsmälleen oikeiksi. Uusi kone tulee tehostaan Destian radankun- >> ROCKS Kiviainespalvelut Kallio- ja kaivosrakentaminen Ratarakentaminen Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2010 alussa 12,7 % Destian ratoihin liittyvät palvelut kattavat koko radanpidon elinkaaren. DESTIA 19

22 ROCKS ROCKS-LIIKETOIMINTARYHMÄN SUURIMMAT HANKKEET VUONNA 2009: Porokylä Maanselkä päällysrakennetyö, Ratahallintokeskus Radan ja turvalaitteiden kunnossapitourakat, alueet 7,10,11 ja 12, Ratahallintokeskus Talvivaara, Talvivaara Sotkamo Oy Olkiluoto 3 tunneleiden laajennus- ja aluetyöt, Areva NP GmbH Jokisivun kaivos, Polar Mining Oy Kulttuuritalon louhintatyöt Helsingissä, Senaatti-kiinteistöt Kiviainesten toimitus sisäiselle asiakkaalle mm. VT4, VT5, VT6 ja Porokylä Maanselkä 20 VUOSIKERTOMUS 2009

23 ROCKS Kaluston käyttöasteen optimoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. nostus- ja rakennustöitä sekä mahdollistaa myös erillisten linjatukemistöiden tarjoamisen. Valtion ratojen kunnossapidon avautuminen kilpailulle etenee Ratahallintokeskuksen vuonna 2009 julkaiseman kilpailuttamisohjelman mukaisesti niin, että kaikki urakat ovat kilpailutuksessa vuoteen 2013 mennessä. Ratarakentamisen avautuminen sitä vastoin etenee odotettua hitaammin, kun Ratahallintokeskus on ilmoittanut ottavansa käyttöön VR Rata Oy:n kanssa solmimansa puitesopimuksen 2-vuotisen jatko-option vuosiksi Painopiste kannattavuuden parantamisessa Rocks-liiketoimintaryhmän lähitulevaisuuden päätavoite on toiminnan kannattavuuden parantaminen. Tähän pyritään mm. kehittämällä organisaatiorakennetta sekä tehostamalla projektien hallintaa ja kaluston käyttöä. Kaluston käyttöasteen optimoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Vuonna 2010 Destian kiviainespalvelujen liikevaihto supistuu todennäköisesti vielä jonkin verran, koska vuoden 2009 vähäinen käynnistettyjen hankkeiden lukumäärä heijastuu kiviainesten alhaisena kysyntänä vielä seuraavalle vuodelle. Destian muut liiketoimintaryhmät säilyvät jatkossakin kiviainespalvelujen merkittävinä asiakkaina, mutta myyntiä ulkoisille asiakkaille pyritään kasvattamaan. Kalliorakentamisessa lähitulevaisuuden jatkonäkymät ovat louhinnoissa edelleen heikot, mutta markkinoiden hintatason uskotaan korjautuvan vähitellen. Maanalaisissa töissä on nähtävissä piristymistä, kun pääkaupunkiseudun Kehäradan työt ovat meneillään ja Länsimetron rakentaminen käynnistyy täydellä teholla alkuvuonna Destia ei vuonna 2009 osallistunut kumpaankaan hankkeeseen, mutta tavoittelee mukaan pääsyä vuoden 2010 aikana käynnistyviin jatkourakoihin. Vaikka kaivossektorin lähiajan kasvunäkymät ovat epävarmat, Destian kasvumahdollisuudet tällä sektorilla ovat pidemmällä tähtäimellä hyvät sekä uusien projektien että entistä kokonaisvaltaisemman palvelun kautta. Kalliorakentamisessa on myös muita potentiaalisia kasvualueita. Maanalainen rakentaminen lisääntyy kasvukeskuksissa, kun esimerkiksi pysäköintitiloja, liikenneasemia ja väestönsuojia tarvitaan lisää. Tunnelirakentaminen on yleistymässä infra-alan hankkeiden yhteydessä. Destian ratarakentamisen uskotaan vuonna 2010 jatkuvan edellisvuoden tapaan vakaana sekä valtion että yksityisen sektorin projekteissa. Destia pyrkii edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan kilpailulle avautuvilla markkinoilla niin ratarakentamisessa kuin ratojen kunnossapidossakin. Vaikka Rocks-liiketoimintaryhmän taloudellinen kehitys ei vuonna 2009 ollut odotusten mukaista, liiketoimintaryhmä on onnistunut yhteistyön kehittämisessä sekä omien yksiköidensä että Destian liiketoimintaryhmien välillä. Toiminnan tehostaminen tiiviimmän yhteisyön kautta oli yksi liiketoimintaryhmälle asetetuista päätavoitteista, kun sen toiminta vuonna 2008 käynnistyi. ROCKSIN AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 63,8 % konsernin liikevaihdosta 10,6 Tilauskanta, MEUR 37,9 Henkilöstö Rataopisto tarjoaa monipuolista turvallisuuskoulutusta Rataopisto on Destian tytäryhtiön Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n perustama, tammikuussa 2009 toimintansa aloittanut koulutusorganisaatio, joka tarjoaa kelpoisuuskoulutusta radanpidon liikenneturvallisuustehtäviin sekä turvallisuus- ja työpätevyyskoulutusta eri työtehtäviin. Tarjontaan kuuluu myös tieturva- ja työturvallisuuskorttikoulutusta. Rataopisto tarjoaa koulutuksen mm. kaikissa rautatiealueella tehtävissä töissä tarvittavaan ratatyöturvallisuuspätevyyteen, tasoristeyksen turvaamistyössä tarvittavaan turvamiespätevyyteen, henkilölaitureilla ajoneuvolla tai työkoneella liikkumiseen vaadittavaa laiturityöpätevyyteen sekä ratatöiden johtamiseen tarvittavaan ratatyövastaavan kelpoisuuteen. Opiston kursseilla voi hankkia myös yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden parantamiseksi kehitetyn työturvallisuuskortin, jonka useat tilaajat edellyttävät tilaamissaan töissä. Rataopisto kouluttaa myös Tieturva-pätevyyden. Tieturva on Rataopiston kaksiosainen tienpitoon liittyvään työhön osallistuvilta vaadittava koulutusohjelma. Yleisten teiden pitäjänä Liikennevirasto varmistaa tällä koulutuksella tiellä työskentelevien perehdytyksen työpaikan liikenteen aiheuttamiin vaaratekijöihin. Vuoden 2009 loppuun mennessä Rataopiston työturvallisuus-, turvamies tai laituripätevyyden oli hankkinut noin 1550 koulutettavaa ja kelpoisuuden ratatyövastaavaksi oli saanut 90 koulutettavaa. Tieturva 1 tai 2 - ja työturvallisuuskorttikoulutuksen saaneita oli 160. Asiakkaina oli noin 130 eri yritystä, jotka toimivat pääasiassa ratatöiden urakoitsijoina tai suunnittelijoina. DESTIA 21