VUOSIKERTOMUS Toimivampi maailma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2009. Toimivampi maailma"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009 Toimivampi maailma

2 SISÄLTÖ Destia lyhyesti 1 Destia vuonna Strategia ja sen toteutus vuonna Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö ja markkinakatsaus 8 Infrarakentaminen 10 Infrahoito 14 Rocks 18 Yritysvastuu 22 Tilinpäätös 32 Hallinto ja johto 54 Tärkeimmät tapahtumat Organisaatio 64 Toimipaikat 65

3 DESTIA LYHYESTI Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys. Destia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Monipuolisen osaamisen ansiosta destialaiset toteuttavat suuria ja merkityksellisiä ratkaisuja. Ratkaisuja, joilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle ja tehdään ympäröivästä maailmasta pala palalta toimivampaa. DESTIA TOIMIVAMPI MAAILMA DESTIA 1

4 Destia vuonna 2009 DESTIAN ASIAKKAITA ovat teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot. Kattavan toimipaikkaverkon avulla Destia on aina lähellä asiakasta Suomessa ja lähialueilla. DESTIA-KONSERNIN LIIKEVAIHTO on noin 600 miljoonaa euroa. Se on infra-alan markkinajohtaja Suomessa. Destiakonserni koostuu emoyhtiö Destia Oy:stä ja tytäryhtiöistä. HENKILÖSTÖÄ Destiassa on noin Destia on osaajien talo, jossa on hyvä henki ja infra-alan laajimmat mahdollisuudet hyödyntää osaamista. Konsernin liikevaihto liiketoimintaryhmittäin Rocks 10,6% International 1,9 % Solutions 4,8 % Infrahoito 33,8 % Konsernin henkilöstö liiketoimintaryhmittäin International 2,0 % Solutions 18,9 % Rocks 15,1 % Konserni 3,3 % Infrarakentaminen 48,9 % Infrarakentaminen 33,3 % Infrahoito 27,4 % 2 VUOSIKERTOMUS 2009

5 DESTIA VUONNA 2009 Liiketoiminnat vuonna 2009 INFRARAKENTAMINEN Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää liikenneväylien ja siltojen rakentamisen, kokonaisvaltaiset suunnittele ja toteuta -projektit, päällystystyöt sekä ympäristö- ja energiainfran rakentamisen. Infrarakennusliiketoimintaa on Suomen lisäksi Pohjois- Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Osuus konsernin liikevaihdosta 48,9 % INFRAHOITO Infrahoidon liiketoiminta sisältää hoidon ja kunnossapidon alueurakat, pienrakentamisen, lauttapalvelut sekä kelikeskusja kalustotoiminnot. Osuus konsernin liikevaihdosta 33,8 % ROCKS Rocks sisältää kiviainespalvelut, kallio- ja ratarakentamisen sekä ratainfran kunnossapitotyöt. Osuus konsernin liikevaihdosta 10,6 % SOLUTIONS Solutions-liiketoiminta pitää sisällään infrasuunnittelun ja infratiedon sekä uudet liiketoiminnot, kuten Destia Traffic -liikennetietopalvelut, liiketilaratkaisut ja tuulivoiman. Osuus konsernin liikevaihdosta 4,8 % INTERNATIONAL International-liiketoimintaan kuuluu infrarakentaminen, infrahoito ja kiviainespalvelut Baltian ja Venäjän alueella sekä kansainvälinen infrakonsultointi. Osuus konsernin liikevaihdosta 1,9 % KESKEISET TUNNUSLUVUT MILJ. EUR Konserni Destia Oy Konserni Destia Oy Liikevaihto 603,4 548,0 717,1 649,0 Liiketulos 16,9 14,1 19,3 15,2 % liikevaihdosta 2,8 2,6 2,7 2,3 Tilikauden tulos 17,7 13,3 10,4 9,2 % liikevaihdosta 2,9 2,4 1,5 1,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,6 5,1 15,7 15,4 Omavaraisuusaste. % 26,3 30,2 33,4 35,5 Velkaantumisaste, % 65,2 53,5 44,4 46,7 Investoinnit, % liikevaihdosta 4,9 9,3 2,8 7,4 Henkilöstö keskimäärin DESTIA 3

6 Pääpaino kannattavuuden parantamiseen Destian kannattavuuden parantamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävän strategian toteuttamisessa korostui vielä alkuvuonna 2009 kasvutavoite. Edellisenä vuonna käynnistettyjä liiketoiminnan laajentamishankkeita jatkettiin ja niihin panostettiin voimakkaasti. Vaikean markkinatilanteen ja hintakilpailun kiristymisen heikentäessä nopeasti Destian tulosta kannattavuuden parantaminen nostettiin loppuvuonna yhtiön lyhyen aikavälin strategiseksi tavoitteeksi. Pidemmän tähtäimen linjaukset tehdään vuoden 2010 aikana, kun yhtiön kannattavuusperusta on saatu kuntoon. ARVOT Tavoitteisiin rehdisti, rohkeasti ja taidolla. TAVOITTEET VISIO Destia on johtava Painopiste siirrettiin vuonna 2009 kannattavuuden parantamiseen ja perusliiketoimintaan 2010 alusta lähtien entisestä viidestä liiketoimintaryhmästä jatkavat Infrarakentaminen, Infrahoito ja Rocks. Infrasuunnittelu ja Infratieto jatkavat toimintaansa itsenäisinä yksiköinä osana Infrarakentamista. 4 VUOSIKERTOMUS 2009

7 STRATEGIA ROTI-KEHITYSOHJELMA ROTI on kannattavuuden parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma, jonka Destia toteuttaa vuosina Ohjelman tavoitteena on saavuttaa vuositasolla merkittävät säästöt yhtiön kiinteissä kustannuksissa, mikä alentaa kiinteiden kulujen suhteellista osuutta kilpailijoiden tasolle. Ventures-liiketoimintayksikössä kehitetyistä uusista liiketoiminnoista jatketaan niitä, jotka tukevat Destian perusliiketoimintaa ja joilla on hyvät liiketoimintanäkymät lähitulevaisuudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi tuuli voiman rakentamiseen liittyvät toiminnot. Liikennetietoon erikoistunut Destia Traffic on siirretty konsernihallinnon alaiseksi Yritys suunnittelu ja kehitys -yksikköön. Viron toiminnoista ja suunnitelmista käynnistää toiminta Venäjällä on luovuttu toistaiseksi. Kansainvälinen toiminta jatkuu Norjan ja Ruotsin kalottialueilla. Strategiset tavoitetasot Kuntien ja yritysten osuuden kasvattaminen asiakaskunnassa. Oman projektikehitysvalmiuden lisääminen nostaminen Projektien riskienhallinnan parantaminen Tehokkuuden parantaminen Investointiohjelman terävöittäminen Tehokas taseen hallinta Uusi liiketoimintastrategia tavoitteineen valmistellaan vuoden 2010 aikana. 1. Kustannustehokkuuden parantaminen yritystasolla vähentäminen. toimitila- ja ICT-palvelujen keskittäminen palvelukeskukseen vuoden 2010 alusta. 2. Toimintojen tehokkuuden parantaminen liiketoimintaryhmissä tehostaminen. DESTIA

8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS - Kannattavuuden parantaminen edellytys jatkokehitykselle Aloitin työni Destian toimitusjohtajana lokakuussa 2009 hyvin erikoisessa ja haastavassa tilanteessa. Keväästä asti jatkunut, entisen toimitusjohtajan toimintaan liittyvä selvitystyö ja sen aiheuttama negatiivinen julkisuus olivat luoneet epävarmuutta koko organisaatioon ja vieneet ylimmän johdon päähuomion liiketoiminnan ulkopuolisiin asioihin. Suurelta osin tästä syystä toimintaympäristön voimakkaaseen muutokseen ei oltu reagoitu, vaan vuosi aiemmin käynnistettyjä liiketoiminnan laajentamishankkeita oli jatkettu täyttä vauhtia. Kustannustason voimakas kasvu samaan aikaan, kun markkinat putosivat alta, oli heikentänyt yhtiön taloudellista tilannetta nopeasti. Koen, että meillä on nyt näytön paikka. Meidän on käärittävä hihat saadaksemme toimintamme kannattavuuden kuntoon ja osoittaaksemme sidosryhmillemme, että olemme edelleen heidän luottamuksensa arvoisia. Tämä työ on käynnistynyt vauhdilla. Tulos pohjakosketuksessa Vuosi 2009 oli meille myös taloudellisesti erittäin heikko. Markkinatilanteesta johtuen konsernin liikevaihto laski 15,9 prosenttia 603,4 miljoonaan euroon. Infrarakentamisen markkinat supistuivat vain -2,4 prosenttia, mutta menetimme isona toimijana ja markkinajohtajana markkinaosuuksiamme pienten yritysten rynnistäessä talonrakentamisen maanrakennusympäristöstä raskaampaan maanrakentamiseen. Projektitasolla tarkasteltuna operatiivisen toimintamme tulos oli kohtuullinen. Raskas kiinteä kulurakenne vei kuitenkin konsernin operatiivisen tuloksen 16,9 miljoonaa euroa tappiolle. Kun toiminnan sopeuttamisesta lisäksi aiheutui kertaluonteisia kuluja ja jouduimme tekemään mittavia vanhojen tase-erien alaskirjauksia, tilikauden tulos oli erittäin huono. Kannattavuus kuntoon kuluja karsimalla ja ydinliiketoimintaan keskittymällä Koska Destian kasvustrategian toteuttaminen jatkui yleisen markkinakehityksen heikentymises- 6 VUOSIKERTOMUS 2009

9 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS tä huolimatta, olemme nyt joutuneet tekemään erittäin nopeita ja rajuja toimenpiteitä kannattavuutemme korjaamiseksi. Keinot tähän ovat yksinkertaiset ja perinteiset: meidän on karsittava kulujamme ja keskityttävä vahvimpiin osaamisalueisiimme. Samalla on kuitenkin kyettävä parantamaan asiakaspalvelua, viilaamaan omia prosesseja tehokkaammiksi, ottamaan keskitetystä hankintatoimesta kaikki irti sekä huolehtimaan kyvystä tuottaa uusia ratkaisuja myös tulevaisuudessa. Aloitimme syksyllä 2009 kehitysohjelman, jonka merkittävimmät rakenteelliset toimenpiteet kurssin muuttamiseksi toteutettiin vuoden loppuun mennessä. Keskeinen toimenpide näissä kannattavuustalkoissamme on vuoden 2010 alusta voimaan tullut organisaatiouudistus, jossa entisestä viidestä liiketoimintaryhmästä jatkaa kolme eli Infrarakentaminen, Infrahoito ja Rocks. Perinteisen maanrakentamisen ja liikenneväylien hoidon ohella luemme ydinliiketoimintaan Rocks-liiketoimintaryhmän muodostavat kallio- ja ratarakentamisen sekä Infrarakentamiseen kuuluvat infrasuunnittelun ja infratiedon sekä energiasektorin infrastruktuurirakentamiseen liittyvän osaaminen. Maantieteellisesti jäljelle jäävät Suomen lisäksi Norjan ja Ruotsin toiminnot, jotka keskittyvät ainakin toistaiseksi pohjoisen kalottialueelle. Toiminnan painopisteen tarkistaminen ei suinkaan merkitse sitä, että kaikki käynnistetyt uudet liiketoiminnot lakkautetaan. Niiden määrää kuitenkin karsitaan ja keskitytään sellaisille perusliiketoimintaa tukeville alueille, joissa sijoitetulle pääomalle voidaan kohtuullisessa ajassa odottaa vaatimustemme mukaista tuottoa. Osana suurempia liiketoimintakokonaisuuksia myös uusien toiminta-alueiden hallinto ja tuki hoituvat tehokkaammin ja edullisemmin. Uuden rakentaminen alkaa Jatkossa meillä on hyvät edellytykset kannattavaan toimintaan. Osaamisemme valitsemillamme liiketoiminta-alueilla on huippuluokkaa, olemme suurelta osin oikaisseet kulurakenteemme syksyllä 2009 ja vuoden 2010 alun tilauskantamme on markkinatilanne huomioon ottaen kohtuullinen. Leikkauksilla ei kuitenkaan rakenneta tulevaisuutta. Siihen tarvitsemme uuden luomista. Koska toimintamme painottuu edelleen voimakkaasti valtion julkisiin hankkeisiin, pyrimme jatkossa aktiivisesti saamaan asiakkaiksemme lisää kuntia ja yksityisiä yrityksiä. Tähän tarvitsemme myynnin ja markkinoinnin osaamista, kykyä luoda uusia, asiakkaille lisäarvoa tuovia palveluja ja konsepteja ja sisäisesti ennen kaikkea uudentyyppiselle toiminnalle avointa asennetta. Onkin aika ottaa käyttöön viime vuosien aikana kehitetyt myynti- ja innovaatioprosessit ja valmentaa henkilöstömme niiden mukaiseen toimintaan. Johtamis- ja toimintakulttuurissa korostamme vastuullista yrittäjyyttä. Tällä tarkoitamme sitä, että kaiken tekemisen on tähdättävä tulokselliseen liiketoimintaan. Jokaisella destialaisella on omassa työssään itsenäisyyttä ja mahdollisuus hyödyntää osaamisensa, mutta myös vastuu niin tuloksellisuudesta kuin sovittujen pelisääntöjen noudattamisestakin. Toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuuksia infrapalvelujen tuottajille Suomessa on käynnissä useita kehitysprosesseja, jotka luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaltaisillemme infrapalvelujen tarjoajille. Infrarakentamisessa merkittävä muutosvoima on kaupungistumisen jatkuminen. Säilyttääksemme taloutemme toimivuuden ja kansainvälisen kilpailukykymme meidän on huolehdittava keskittymisalueiden sisäisten ja niiden välisten yhteyksien kehittämisestä. Julkisten palvelujen avoin kilpailutus yleistyy. Kuntasektorilla tämä kehitys on, osin lainsäädännöllisistä syitä, ollut hidasta, mutta kuntien kireä taloustilanne lisää lähivuosina teknisten palvelujen kilpailutusta vääjäämättä. Jos yksityinen sektori kykenee tarjoamaan kunnille innovatiivisia, tuottavuutta lisääviä toimintamalleja, sen osuus kuntien palvelutuotannossa kasvaa. Myös ratojen rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ovat vasta vähitellen tulossa avoimen kilpailun piiriin. Erilaiset rahoitusmallit ja -instrumentit, kuten esimerkiksi liikennevirtojen mukaiset tai aikaan sidotut maksut ja gps-pohjaiset tullit, luovat uusia ansaintalogiikoita, jotka mahdollistavat liikenneväylien yksityisen rahoituksen. Tämä muuttaa olennaisesti tilannetta teiden rakentamisen ja kunnossapidon markkinoilla. Vaikka Destia on nyt ottanut hieman takapakkia kansainvälistymishankkeissaan, uskon että meillä ja muilla suomalaisilla yrityksillä on teknisen osaamisemme ja tehokkuutemme ansiosta jatkossa paljon annettavaa lähialueidemme, eli Ruotsin, Norjan, Baltian ja Venäjän, hoitopalvelumarkkinoilla. Pyrimmekin täysimääräisesti hyödyntämään Suomen infrapalveluiden markkinan avaamisen hyödyt myös kansainvälisesti. Odotettavissa alan keskittymistä Infratoimiala on edelleen hyvin pirstaloitunut ja olen varma, että jatkossa näemme alan keskittymistä sekä pohjoismaisella että eurooppalaisella tasolla. Pienehkönä mutta osaavana talona Destia kiinnostaa epäilemättä Suomen markkinoilla laajentumista harkitsevia tahoja. Otettuani vastaan Destian toimitusjohtajan tehtävän minulta on useaan otteeseen tiedusteltu kantaani Destian mahdolliseen yksityistämiseen. Mielestäni kysymys ei ole relevantti meille Destiassa työskenteleville. Olipa omistajarakenteemme millainen tahansa, meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että yritys voi hyvin ja tuottaa tulosta ja lisäarvoa omistajalle. Uskon vakaasti, että henkilöstön tulevaisuudennäkymät ovat valoisimmat sellaisessa yrityksessä, joka on koko ajan myyntikunnossa eli tuottaa tulosta ja kykenee kehittämään niin osaamistaan kuin liiketoimintakokonaisuuttaankin. Kiitän asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä. Haluan kiittää myös destialaisia haasteellisen vuoden aikana antamastanne panoksesta yhtiön kehittämisessä. toimitusjohtaja DESTIA 7

10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Infra-ala supistui vain hieman Maailmantalouden taantumasta huolimatta maa- ja vesirakentamisen kokonaisarvo Suomessa supistui vuonna 2009 ainoastaan -2,4 prosenttia ja oli 5,3 miljardia euroa (Maa- ja vesirakentamisen näkymät , VTT, 2009). Valtion elvytystoimista vain pieni osa ehti käynnistyä vuoden 2009 aikana, joten niiden positiivinen vaikutus kohdistuu pääasiassa seuraaviin vuosiin. Rakentamisen sektorilla eniten heikkeni toimitila- ja asuntorakentaminen, jossa uusien kohteiden aloitusmäärät olivat erittäin alhaiset. Infrarakentamisen puolella tämä näkyi uusien toimijoiden tunkeutumisena markkinoille. Syksyllä 2008 kärjistynyt kansainvälinen finanssikriisi syöksi maailmantalouden erittäin syvään taantumaan. Kokonaistuotanto supistui jyrkästi etenkin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa. Suomessa bruttokansantuote laski vuonna ,6 prosenttia (Suhdannekatsaus 3/2009, Valtiovarainministeriö). Lievittääkseen taantuman vaikutuksia Suomen valtio päätti vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossaan noin 350 miljoonan euron elvytysohjelmasta, joka sisälsi perustien- ja radanpidon urakoita, lentoasemien kehittämistä sekä erilaisia tie-, vesi- ja ratahankkeita. Elvytyspaketista kuitenkin vain noin 8 miljoonaa ehti kohdistua vuodelle Valtaosa hankkeista toteutetaan vuosina Suomi voi omilla elvytystoimillaan lievittää taantuman vaikutuksia, mutta kasvun käynnistyminen edellyttää kansainvälisen talouden elpymistä. Käynnissä olleiden suurten hankkeiden ja valtion elvytysohjelman ansiosta maa- ja vesirakentaminen säilyi Suomessa kohtuullisen vakaana vuonna Yksityisten rakennushankkeiden käynnistymistä sen sijaan haittasi ennen kaikkea rahoituksen huono saatavuus. Verotulojen vähenemisen myötä kunnat ovat olennaisesti vähentäneet infrainvestointejaan, ja saman suuntauksen odotetaan jatkuvan vuonna Kireä taloustilanne luo edellytyksiä kuntien hoito- ja rakennusurakoiden avautumiseen yksityisille toimijoille. Suomessa on viime vuosina käynnistetty kaksi uutta kaivosta, Talvivaara ja Kittilän Suurikuusikko. Suunnitteilla on useita uusia kaivoshankkeita, mutta laskiessaan voimakkaasti metallien maailmanmarkkinahintoja taantuma on lykännyt töiden käynnistymisen tuleviin vuosiin. Vuonna 2009 uudet kaivoshankkeet olivat täysin pysähdyksissä. Loppuvuonna virinneet suunnitelmat valtion osallistumisesta hankkeiden rahoitukseen loivat kuitenkin positiivisia odotuksia kaivosmarkkinoille. Merkittävimmät maanrakennusalan kustannuserät ovat bitumi, teräs, erilaiset puutuotteet, maa-ainekset sekä muut öljypohjaiset tuotteet kuten polttoaineet ja muovituotteet. Maarakennusalan kustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2008 joulukuusta vuoden 2009 joulukuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin muiden teknisten järjestelmien -3,2 prosentista päällysteiden 16,3 prosenttiin. (Maarakennuskustannusindeksi 2009, joulukuu. Tilastokeskus.) Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti työvoimakustannusten ja polttoainekustannusten kasvu. Kokonaisindeksin nousua hillitsi eniten korkojen lasku. Kilpailu kiristyi infrahankkeissa Suomen infra-alan kilpailijakenttä muodostuu suurista kansainvälisistä, laajoja palvelukokonaisuuksia tarjoavista yhtiöistä, tietyille osa-alueille erikoistuneista valtakunnallisesti toimivista keskisuurista yrityksistä sekä pienistä alueellisesti toimivista yrityksistä. Asunto- ja toimitilarakentamisen romahdettua suhdannekäänteen myötä rakentamisen painopiste on siirtynyt infrahankkeisiin. Myös asunto- ja toimitila-alueen maanrakentajat ovat tulleet mukaan infrapuolen tarjouskilpailuihin. Vaikka julkisen sektorin investointitaso on säilynyt melko vakaana, kapasiteetin siirtyminen on kiristänyt kilpailua. Rahoituskriisi on vaikuttanut merkittävästi myös rakennusliikkeiden rahoituksen hintaan ja saatavuuteen, mikä on entisestään kasvattanut kassavirran merkitystä näille yrityksille ja näin lisännyt hintakilpailua urakkatarjouksissa. Vuoden lopulla asuntorakennuskohteiden aloitusten määrä lähti kasvuun. Tiehallinto kilpailutti 15 hoidon alueurakkaa vuonna Niiden jakautumisessa ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Destian osuus hoidon urakoista oli 66 prosenttia vuoden lopussa. Alan suurimpien toimijoiden osavuosikatsaustietojen perusteella infra-alan yritysten tilauskannat olivat vuoden 2009 lopulla hieman laskeneet. Kasvua jo näkyvissä Useilla tahoilla ennakoidaan, että maailmantalouden taantumasta tulisi kohtuullisen lyhytkestoinen. Elpymistä on kaikissa teollisuusmaissa tuettu voimakkaasti rahapolitiikalla, alhaisella korkotasolla ja laajoilla elvytystoimilla. Lisäksi laman aikana tyhjentyneiden varastojen täydentämistarve kasvattaa kysyntää. Pörssikurssien nousu vuoden aikana sekä energian ja muiden raakaaineiden hintojen nousun loppuvuoden 2009 aikana voidaan katsoa viestivän suhdannevaiheen kääntymisestä. Suomessa valtio on lähivuosina käynnistämässä monia elvytysluonteisia infrahankkeita, kuten Valtatie 8 Vaasassa, E18 Haminassa, E18 Koskenkylä Kotka, Valtatie 5 Kuopiossa, Valtatie 6 Joensuussa, Valtatie 19 Seinäjoella, Valtatie 12 Tampereen rantaväylä sekä Kantatie 51 Espoon Kivenlahti-Kirkkonummi. Ratahankkeista käynnissä ovat jo Seinäjoki Oulu I-vaihe, Keski- 8 VUOSIKERTOMUS 2009

11 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pasila, Ilmalan ratapiha, Lahti Luumäki sekä Taivalkosken kaivosrata. Ratarakentamisessa ovat lisäksi käynnistymässä suurhankkeet pääkaupunkiseudun Länsimetro ja Kehärata. Kun taantumasta on toivuttu, pohjoismaisten infra-alan yhtiöiden kasvuhankkeiden painopiste on kansainvälisillä markkinoilla. Naapurimaiden markkinoiden lisäksi Venäjän suuret infrainvestointi tarpeet houkuttelevat maahan ulkomaisia toimijoita. Ekologisuuden merkitys sekä infa-alan yritysten omissa toimintatavoissa että liiketoimintaaihiona on korostunut ympäristöön liittyvän lainsäädännön kiristyessä ja yleisen asenneilmaston muuttuessa entistä ympäristötietoisemmaksi. Ilmaston lämpenemisen torjunnassa tuulivoiman rakentaminen on Suomessa tärkeä painopistealue ydinvoiman lisärakentamisen rinnalla. Kysymys tuulivoiman syöttötariffista, eli siitä kuinka tuulivoiman tuottajille taataan tietty hinta tuotetusta energiasta, on kuitenkin vielä ratkaisematta, mikä on viivästyttänyt tuulivoimahankkeiden käynnistymistä. Keskustelu ydinvoiman lisärakentamisen tarpeesta on virinnyt voimakkaasti. Työmaiden turvallisuuden parantaminen on tullut entistäkin tärkeämmäksi. Suuret asiakkaat korostavat työturvallisuuden merkitystä urakoitsijaa valitessaan. Myös menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää erinomaisia tuloksia työturvallisuuden ylläpidossa. Koneautomaation käyttöönotto on Suomessa käynnistynyt viime vuosina ja yleistyy jatkossa nopeasti. Automaatio parantaa työn tuottavuutta ja laatua sekä tehostaa materiaalien käyttöä mm. vähentämällä hukkaa rakennekerrosten toteutuksessa. Ylläpitohankkeissa jo aiemmin hyödynnetyn elinkaarimallin käyttö on lisääntymässä myös maa- ja vesirakentamispuolella, etenkin suurissa julkisen sektorin väylähankkeissa. Elinkaarimallilla tarkoitetaan rakentamisessa hyvin pitkää, vuoden jaksoa, jossa rakentaja vastaa kokonaisvaltaisesti hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Elinkaarihankkeen rahoitus haetaan markkinoilta, joko yksityisiltä tai institutionaalisilta rahoittajilta, jotka voivat toimia joko pääomasijoittajina tai velkarahoittajina. Vuodelle 2010 Suomen valtio on merkinnyt elinkaarihankkeiksi E18 Koskenkylä Kotka-tiehankkeen, jonka kustannusarvio on 285 miljoonaa euroa, ja Kokkola Ylivieska-ratahankkeen, jonka kustannusarvio on 260 miljoonaa euroa. Elinkaarimallin käyttö voi edistää infrahankkeiden eteenpäin viemistä budjettiraamista tai yksittäisten rahoittajien tilanteesta riippumatta, koska sen kautta voidaan tasata investointien sitoman pääoman määrää eri vuosille. Infrarakennushankkeet ovat konkreettisia kassavirraltaan kohtuullisen vakaita sijoituskohteita ja ovat siksi herättäneet kiinnostusta myös sijoittajien keskuudessa. Suomeen suunnitteilla olevat kaivoshankkeet, valtion energiapolitiikassaan tukema tuulivoiman rakentaminen sekä suuret tie- ja ratahankkeet luovat lähivuosina infrarakentajille merkittäviä uusia työmahdollisuuksia. Lyhyen aikavälin ennusteet ovat vaihtelevia. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa infrarakentamisen kääntyvän tänä vuonna pieneen kasvuun (Rakentaminen 2010, Rakennusalan suhdanneryhmä ). Kunnossapidon alueurakoiden jakautuminen alkaen Destia 66 % LÄHDE: Tiehallinto Infrarakentamisen arvo vuoden 2009 lopussa Ympäristö ja muu15 % Maanrakennuskustannusindeksin vuosimuuutos % LÄHDE: Maa- ja vesirakentamisen näkymät , VTT, 2009 YIT 19 % NCC 7 % Savon Kuljetus 7 % Koillistie Määttä 4 % Kuljetus-ja vihertyö Tapio Pahkakangas 1 % Tiet 16 % Energiahuolto Kadut 20 % 15 % Vesihuolto 11 % Tietoliikenneverkostot 12 % Radat 11 % Lentokentät 1 % Vesiväylät 3 % DESTIA 9

12 INFRARAKENTAMINEN Kannattavuuden parantaminen luo pohjan toiminnan laajentamiselle Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmän palveluihin kuuluvat perusrakentaminen, päällystystyöt, laajat ST (suunnittele ja toteuta) -projektit, sillanrakentaminen ja -korjaus sekä energiainfran rakentaminen. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen organisaatiouudistuksen myötä liiketoimintaryhmän palveluja täydentävät infrasuunnittelu, mittaus- ja tutkimustoiminta sekä kansainvälinen konsultointi. Kysynnän heikentymisen ja kiristyneen hintakilpailun takia liiketoimintaryhmän liikevaihto jäi vuonna 2009 edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Deskukset, ELYt, joiden osuus liiketoimintaryhmän to sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökestia on suurin infrarakentamispalvelujen tuottaja liikevaihdosta on noin puolet. Liikennevirastoon Suomessa. Suomen lisäksi Destia tarjoaa infrarakentamispalveluja myös Pohjois-Ruotsissa ja toiminnot, Ratahallintokeskus sekä Tiehallinnon yhdistyivät Merenkulkulaitoksen väylä- -Norjassa. Suurimmat Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmän asiakkaat ovat Liikenneviras- valtion virastot, kunnat ja kaupungit sekä teolli- keskushallinto. Muita asiakasryhmiä ovat muut suusyritykset, joiden osuus on kasvussa. Infrarakentamispalveluiden kilpailijakenttään kuuluu sekä suuria kansainvälisiä että valtakunnallisia ja pienempiä alueellisia ja paikallisia toimijoita projektin koosta, luonteesta ja sijaintipai- TOIMIVAMPI MAAILMA Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Destia on suurin infrarakentamispalvelujen tuottaja Suomessa. kasta riippuen. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Hankkeet toteutetaan tehokkaalla projektilähtöisellä toimintatavalla, jossa omaan osaavaan projektinhallintaan sekä suunnittelu- ja rakentamispalveluihin yhdistetään laajat alihankintapalvelut. Materiaalihankinnat tehdään volyymiedut hyödyntäen. Markkinatilanne heikkeni vuoden 2009 aikana Infrarakentamispalvelujen kysyntä oli vielä alkuvuonna 2009 edellisvuotta vilkkaampaa, mikä oli osittain julkisen sektorin suurten elvytyshankkeiden ansiota. Kysyntätilanne heikkeni kuitenkin nopeasti vaikean yleisen taloustilanteen myötä. Samalla hintakilpailu markkinoilla kiristyi selvästi, kun laskusuhdanteen hiljentämältä talonrakennussektorilta siirtyi yrityksiä kilpailemaan infrarakentamisen urakoista. Näistä syistä johtuen Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmä jäi vuonna 10 VUOSIKERTOMUS 2009

13 INFRARAKENTAMINEN INFRARAKENTAMINEN 2009 liikevaihtotavoitteistaan, eikä kiinteitä kuluja suhteutettu riittävän nopeasti laskua vastaavaksi. Liiketoimintaryhmätasoinen kannattavuus heikkenikin merkittävästi. Liiketoimintaryhmän vuotta 2010 koskeva tilauskanta vuoden 2009 lopussa oli noin 150 milj. euroa. Infrarakentaminen laajeni yritysostoin Destian täysin omistama Destia Norge As osti kesäkuussa 2009 norjalaisen maanrakennusyritys Einar Stene As:n. Einar Stene on erikoistunut raskaaseen maankaivuu- ja louhintatyöhön siirtoineen ja kuljetuksineen. Yrityskauppa laajentaa Destian osaamista Pohjois-Norjassa sekä antaa sille vahvemman aseman näillä markkinoilla. Vuonna 2008 ostettu oululainen Maarakennus Jaara Oy puolestaan sulautettiin osaksi Destia Oy:n toimintaa. Vuonna 2006 Helsingissä alkanut Hakamäentien projekti valmistui ja luovutettiin tilaajalle aikataulun mukaisesti loppuvuonna Vuonna 2009 valmistui myös Valtatie 4:n rakennusurakka välillä Lusi Hartola. Destian vaativan ympäristörakentamisen osaamista hyödynnettiin vuoden aikana useissa projekteissa. Suurimpia vuoden aikana käynnissä olleita hankkeita olivat Valtatie 4:n parantaminen Kemin kohdalta, Hännilänsalmen siltaprojekti Keski- Suomessa sekä päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimukset Oulun, Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiirien alueilla. Suurimmat vuoden aikana solmitut uudet sopimukset olivat Kantatie 51 Kirkkonummi Espoon Kivenlahti, Valtatie 6 Lappeenranta Imatrahankkeen toinen vaihe Ahvenlampi Mansikkala, Valtatie 5 Koirakivi Hurus Kaakkois-Suomessa ja Valtatie 4 välillä Joutsa Toivakka. Merkittäviä uusia päällystys- tai ylläpitourakoita olivat alemman tieverkon palvelusopimus LYTA, recycling-mene- VÄYLÄRAKENTAMINEN SILLANRAKENTAMINEN ENERGIAINFRA YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN PÄÄLLYSTEPALVELUT SUUNNITTELE JA TOTEUTA -PROJEKTIT SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA TUTKIMUSPALVELUT KANSAINVÄLINEN URAKOINTI Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2010 alussa 32,8 % telmällä tehty tienpäällystysurakka Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiireissä ja siltojen ylläpitokorjaukset Savo-Karjalan tiepiirin alueella. Destia Norge AS voitti Pohjois-Norjan Finnmarkin alueella kaksi viisivuotista hoitourakkaa. Destian vaativan ympäristörakentamisen osaamista hyödynnettiin vuoden aikana mm. Helsingin, Keravan ja Muhoksen kaatopaikkojen peitto- ja maisemointiurakoissa sekä Neste Oilin Naantalin öljyjalostamon BE-säiliöiden perustamisessa ja vallitilojen rakentamisessa. Esimerkki Destian ympäristöystävällisestä energiainfraratkaisusta oli Helsingin Unioninkadun kaukojäähdytysurakassa käytetty menetelmä, jossa kai- >> DESTIA 11

14 INFRARAKENTAMINEN INFRARAKENTAMINEN-LIIKETOIMINTARYHMÄN SUURIMMAT RAKENNUSHANKKEET VUONNA 2009 SUUNNITTELE JA TOTEUTA -PROJEKTIT Mt 100 Hakamäentie, Uudenmaan tiepiiri Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti, Uudenmaan tiepiiri Vt 4 parantaminen Kemin kohdalla, Lapin tiepiiri Vt 4 Lusi Hartola, Keski-Suomen tiepiiri Vt 4 Hännilänsalmen silta, Viitasaari, Keski-Suomen tiepiiri Vt 4 Joutsa Toivakka, Keski-Suomen tiepiiri Vt 5 Koirakivi Hurus, Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 Ahvenlampi Mansikkala, Kaakkois-Suomen tiepiiri ELINKAARIURAKAT Vt 4 Lahti-Lusi palvelusopimus/elinkaariurakka, Hämeen tiepiiri MUUT RAKENTAMISHANKKEET Kulosaaren silta, Helsingin kaupunki Savion kaatopaikan sulkeminen, Keravan kaupunki Luostarikylän ja Impivaaran ohituskaistat, Rauma, Turun tiepiiri Kt 45 parantaminen välillä Käpylä Kulomäentie, Uudenmaan tiepiiri Leppävirta Varkaus siirtoviemäri-yhdysvesijohdon rakentaminen, Pohjois-Savon ympäristökeskus Siltojen ylläpitokorjaukset , Savo-Karjalan tiepiiri Lemposen teollisuusalue, Kangasalan kunta Rannankylä Isolahti vesihuolto, Keski-Suomen ympäristökeskus Vt 9 Hiidenmäen eritasoliittymä, Keski-Suomen tiepiiri Kouvolan aseman taitorakenteet, Ratahallintokeskus Vt 3 Osaran ohituskaista, Hämeen tiepiiri Mt 167 Lahden eteläinen sisääntulotie, Hämeen tiepiiri Mt 9554 rakentaminen välillä Hanhimaa-Kiistala, Lapin tiepiiri Suomenoja-Leppävaara kaukolämpöjohto, Fortum Espoo Oyj PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN YLLÄPITOSOPIMUKSET Läntinen yhteistyöalue (LYTA) Vaasan, Hämeen ja Turun tiepiirit Koillismaan alue , Oulun tiepiiri Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimus , Kaakkois-Suomen tiepiiri Päällysteiden yhteistoimintaurakka , Savo-Karjalan tiepiiri Tienpäällystysurakka HTU RC , Hämeen tiepiiri 12 VUOSIKERTOMUS 2009

15 INFRARAKENTAMINEN Destia on Suomessa edelläkävijä työkoneautomaation hyödyntämisessä ja kehittämisessä. vetut kitkamaat seulottiin ja palautettiin kadun rakennekerrosten alle. Näin vähennettiin uusiutumattoman hiekan ja kuljetusten tarvetta. Kehittämistoiminnan painopiste kannattavuuden parantamisessa Työkoneautomaation käyttöönotto eteni niin, että vuonna 2010 se on normaalikäytössä kaikilla siihen soveltuvilla maanrakennuspainotteisilla työmailla. Destia on Suomessa edelläkävijä työkoneautomaation hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Myös projektien työsuunnittelua parantavan Last Planner -menetelmän käyttöönotto on jatkunut ja etenee konsernissa osaksi normaalia tuotantokäyttöä. Vähentämällä hukkaa ja edistämällä projektiin osallistuvien säännöllistä vuorovaikutusta menetelmä parantaa merkittävästi hankkeiden kannattavuutta. Hankintatoimi keskitettiin vuoden lopussa Infrarakentamisen liiketoimintaryhmään tavoitteena hyödyntää jatkossa paremmin koko konsernin ostovoima. Kasvun merkkejä jo näkyvissä Huolimatta julkisen sektorin elvytyshankkeista infrarakentaminen jää Suomessa vuosina todennäköisesti selvästi taantumaa edeltävää vuotta 2008 alhaisemmalle tasolle. Tämä johtuu ennen kaikkea kuntien ja teollisuuden kysynnän vähäisyydestä. Julkisen puolen asiakkaan Liikenneviraston kysynnän odotetaan jatkuvan vakaana. Destia vastaa alhaiseen kokonaiskysynnän tasoon keskittymällä kannattavuutensa parantamiseen. Perustoimintojen kannattavuuden parantaminen erityisesti kiinteitä kuluja vähentämällä onkin lähimmän vuoden ajan Infrarakentaminenliiketoimintaryhmän tärkein tavoite. Kustannustehokkaana liiketoimintaryhmällä on paremmat edellytykset toimintansa laajentamiseen sekä maantieteellisesti että palvelurakenteellisesti, kun kasvu markkinoilla jälleen käynnistyy. INFRARAKENTAMINEN AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 295,3 % konsernin liikevaihdosta 48,9 Tilauskanta, MEUR 314,0 Henkilöstö SOLUTIONS AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 28,8 % konsernin liikevaihdosta 4,8 Tilauskanta, MEUR 11,8 Henkilöstö INTERNATIONAL AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 11,4 % konsernin liikevaihdosta 1,9 Tilauskanta, MEUR 7,0 Henkilöstö Ympäristöhyötyjä uusilla työmenetelmillä Valtatie 4:n Kemin kohdan rakentamisurakassa käytettiin tonnia Tornion terästehtaan tuottamaa ferrokromikuonaa, kauppanimeltään OKTO-eristettä, korvaamaan hiekkaa tierakenteen eristyskerroksissa. OKTO:n ohuemman kerrospaksuuden ansiosta tarvitaan vähemmän maaleikkauksia kuin hiekkaa käytettäessä. Konetyön ja kuljetusten vähentyessä säästetään lisäksi polttoainetta ja alennetaan päästöjä. Kemin projektissa saavutettiin materiaali- ja polttoainesäästöjä myös koneautomaation hyödyntämisellä saavutetun lisääntyneen työtarkkuuden ja vähentyneen ylikaivun ansiosta. Hakamäentien liikennejärjestelyt palkittiin Hakamäentien liikennejärjestelyt saivat tunnustusta Rakennuslehdessä, kun Hakamäentie valittiin vuoden 2009 infratyömaaksi. Haastavissa olosuhteissa toteutetut onnistuneet liikennejärjestelyt miellyttivät sekä Rakennuslehden arviointikuntaa että tienkäyttäjiä. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, RIL, on vuodesta 1972 lähtien vuosittain palkinnut töitä tai rakennushankkeita, jotka ovat parhaiten edistäneet myönteistä rakennusteknistä ja yhteiskunnallista kehitystä maassamme. Vuonna 2009 toisella jaetulla sijalla palkittiin Hakamäentien liikennejärjestelyt. Hakamäentien hyvin sujuneista liikennejärjestelyistä on osoituksena se, että liikenneväylä oli käytössä koko rakennusprojektin ajan ja palveli sekä päivittäistä liikennettä että Helsinki Areenassa ja Messukeskuksessa pidettyjä suuria yleisötapahtumia. DESTIA 13

16 INFRAHOITO Toiminta vakaata haastavista markkinaolosuhteista huolimatta Destian Infrahoito-liiketoimintaryhmän palveluja ovat liikenneväylien hoito ja kunnossapito, maanrakennuspainotteinen pienrakentaminen sekä kelikeskustoiminta. Vielä katsausvuonna palveluvalikoimaan kuulunut lauttaliiketoiminta eriytettiin Destia-konsernista vuoden 2010 alusta erilliseksi valtion suoraan ja kokonaan omistamaksi yhtiöksi. Liiketoimintaryhmän toiminta säilyi vuonna 2009 vakaana, vaikka urakoiden hintakilpailu oli kovaa. TOIMIVAMPI MAAILMA Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoitopalveluissa sekä erittäin vahva alan osaaminen ja paikallistietämys. Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoitopalveluissa sekä erittäin vahva alan osaaminen ja paikallistietämys. Lisäksi se on panostanut voimakkaasti työmenetelmien ja -koneiden sekä palvelujen kehittämiseen. Näiden vahvuuksiensa ansiosta yhtiö on onnistunut säilyttämään hyvän asemansa liikenneväylien hoidon markkinoilla. Infrahoito-liiketoimintaryhmä tarjoaa palveluja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille eli ELYille sekä kunnille ja yrityksille. Kokonaisvaltaista liikenneväylien hoitopalvelua Liikenneväylien hoitopalveluilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Destian hoitopalvelut kattavat talvihoidon, sorateiden ja siltojen hoidon sekä liikenneympäristön laajemman hoidon. Suomen vaihtelevien ja usein vaikeiden sää- ja keliolosuhteiden takia liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta huolehtiminen on erityisen haasteellista talvella. Destian talvihoitopalveluihin kuuluvat liukkauden torjunta, lumen ja sohjon poisto, lumi- ja jääpolanteen tasaaminen sekä liikennemerkkien ja opasteiden puhdistaminen. Keliolosuhteiden ennakointi sekä toimenpiteiden valinta ja oikea-aikainen toteutus ovat tehokkaan talvihoidon edellytykset. Yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa Destian Kelikeskus päivystää 24 tuntia vuorokaudessa talven jokaisena päivänä. Hälytyspalvelujärjestelmä ennustaa sateet, sään muutokset sekä muut sää- ja kelioloihin vaikuttavat tekijät. Säämuutoksia ja kaluston liikkeitä seurataan reaaliaikaisesti, jolloin kunnossapitäjät voidaan hälyttää kohteisiin täsmälleen oikea-aikaisesti. Olosuhteiden ennustamisessa hyödynnetään mm. satelliittija tutkakuvia, erilaisia ennustejärjestelmiä sekä tienkäyttäjien säähavaintoja. Ennakointi ehkäisee ajo-olosuhteiden heikkenemistä ja vähentää suolan käyttöä. Työtehtävien oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi vähentävät myös toiminnan ympäristövaikutuksia ja parantavat sen kannattavuutta. 14 VUOSIKERTOMUS OMU S

17 INFRAHOITO Destian suurimmat hoitopalvelujen asiakkaan ovat ELYt, jotka kilpailuttavat yleisten teiden hoidon ja ylläpidon alueellisina palvelusopimuksina. Palvelusopimusten kesto on tyypillisesti 5 7 vuotta. Destia tarjoaa hoito- ja kunnossapitopalveluja myös kunnille ja yrityksille, mutta toistaiseksi niiden osuus työkannasta on melko pieni. Kuntien hoitopalveluista edelleen vain pieni osa kilpailutetaan ja ostetaan kokonaispalveluna ulkopuolisilta palvelutarjoajilta. Useimmat kunnat teettävät nämä työt joko kokonaan omilla tuotanto-organisaatioillaan tai kuntajohtoisesti niin, että vain työkonekohtaisia alihankintapalveluja kilpailutetaan. Kuntien hoito- ja kunnossapitotöiden avoin kilpailutus on yleistymässä vähitellen, mutta tätä kehitystä jarruttaa vuonna 2007 säädetyn kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan ns. PARAS-hanke työsuhdeturvasäännös. Sen mukaan kaikilla yhdistyvien tai palveluyhteistyöhön ryhtyvien kuntien työntekijöillä on viiden vuoden työsuhdeturva. Tämä hidastaa näissä kunnissa organisaatioiden Oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi vähentävät toiminnan ympäristövaikutuksia. päällekkäisyyksien purkamista ja markkinoiden avautumista. Nopeasti heikentynyt talous onkin monissa kunnissa johtanut siihen, että infrainvestointeja on merkittävästi vähennetty. Pidemmällä aikavälillä kuntien hoito- ja kunnossapitopalvelujen markkinoiden avautuminen kuitenkin yleistyy kuntien tehostaessa toimintaansa. INFRAHOITO TALVIHOITO SORATEIDEN HOITO JA KUNNOSTUS LIIKENNEYMPÄRISTÖN HOITO SILTOJEN HOITO PIENRAKENTAMINEN ALUEURAKAT KELIKESKUSPALVELUT Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2010 alussa 27,4 % Pienrakentamispalveluilla tehostetaan resurssien käyttöä Destian pienrakentamispalveluilla tarkoitetaan hoitotöiden projektijohdon toteutettavissa olevaa, maanrakennuspainotteista rakentamista, jossa voidaan käyttää hoito- ja kunnossapitotöiden kuljetus- ja tiehöyläkalustoa. Nämä työt ajoittuvat kesäkauteen. Käytännössä pienrakentamispalveluina on tehty esimerkiksi kelirikkoalttiiden sorateiden vahvistamista sekä pienten katuosuuksien, parkkipaikkojen ja terminaalialueiden rakentamista. Kilpailu kiristyi Tiehallinnon alueurakoissa Vuonna 2009 Destian Infrahoito-liiketoiminnan volyymi ja kannattavuus säilyivät vakaina. Tilauskanta vuoden lopussa oli 378 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 Tiehallinto kilpailutti 15 alueurakkaa, joista Destia voitti kuusi. Destialla on >> DESTIA DESTIA 15 15

18 INFRAHOITO HOITOPALVELUJEN SUURIMMAT VOITETUT URAKAT VUONNA 2009 TIEHALLINTO Forssan alueurakka Kankaanpään alueurakka Karstulan alueurakka Pietarsaaren alueurakka Raahe Ylivieska-alueurakka Vantaan alueurakka SOPIMUSAIKA 7 vuotta 5 vuotta 7 vuotta 7 vuotta 7 vuotta 5 vuotta RAUTARUUKKI OYJ, RUUKKI PRODUCTION Rautaruukin Raahen tehtaan hoitourakka OUTOKUMPU STAINLESS OY Outokummun hoitourakka TYÖYHTEENLIITTYMÄ E18 E18 Muurla Lohja-moottoritieosuuden elinkaariprojektin hoitosopimus vuoteen 2029 saakka 16 VUOSIKERTOMUS 2009

19 INFRAHOITO Destia tavoittelee asiakaspohjansa monipuolistamista kasvattamalla kunta- ja yrityssektorin osuutta liikevaihdostaan. nyt sopimukset yhteensä 57:stä Tiehallinnon alueurakasta. Sopimushinnoin mitattuna Destian markkinaosuus näistä urakoista on 66 prosenttia (72), eli sen markkinaosuus on edellisvuodesta hieman laskenut. Suurimmat Destian voittamat urakat olivat Raahe-Ylivieskan 23,8 miljoonan euron 7-vuotinen urakka ja Vantaan 19,3 miljoonan euron 5-vuotinen urakka. Tiehallinto päätti vuonna 2009 poistaa pääosalta valta- ja kantateistä aiemmin sallitun yöajan hoidon laadun lievennyksen ja on tehnyt alueurakoittensa toteuttajien kanssa tätä koskevat lisätyösopimukset vuosina solmituille urakoille. Suhdannetilanteesta johtuen alueurakoista kiinnostuneiden yritysten määrä on kasvanut. Tiehallinnon alueurakoiden lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Merkittävä urakkavoitto yrityssektorilla oli Rautaruukki Oyj:n Raahen tehdasalueen vuodet kattava kunnossapitosopimus, jolla jatkettiin aiempaa palvelusopimusta. Uusi aluevaltaus puolestaan oli Torniossa sijaitsevan Outokumpu Stainless Oy:n terästehtaan kolmivuotinen aluehoitourakka. Kunnista liiketoimintaryhmän merkittävimmät asiakkaat vuonna 2009 olivat Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Nurmijärvi. Tärkeitä uusia sopimuksia olivat ensimmäinen Oulun kaupungilta saatu 4-vuotinen alueurakka sekä Vaasan kaupungin kanssa solmitut useat pienemmät sopimukset, joiden ansiosta Vaasa on nyt aiempaa suurempi asiakas Destialle. Lauttapalvelut eriytetty omaan yhtiöönsä Destian lauttapalvelut hoiti vielä vuonna 2009 liikennettä 40:llä yleisen tieverkon lauttareitillä ja vastasi Tiehallinnon liikevaihdoltaan yli 30 miljoonan euron lauttaliikenteestä kahta reittiä lukuun ottamatta. Vuoden 2010 alusta lauttaliiketoiminta eriytettiin Destia-konsernista erilliseksi valtion suoraan ja kokonaan omistamaksi yhtiöksi, Suomen Lauttaliikenne Oy:ksi. Asiakaskunnan laajentaminen ja kannattavuuden parantaminen lähivuosien päätavoitteet Liikennehallinnolla on jo pitkään ollut tavoitteena hajauttaa alueurakoita entistä laajemmalle yritysjoukolle. Kehittämällä määrätietoisesti toimintaansa Destia pyrkii puolestaan ylläpitämään mahdollisimman vahvan aseman suurimman asiakkaansa palvelussa. Samanaikaisesti se tavoittelee kuitenkin myös asiakaspohjansa monipuolistamista kasvattamalla kunta- ja yrityssektorin osuutta liikevaihdostaan. Sekä kuntien että yritysten uskotaan jatkossa avaavan entistä suuremman osan hoito- ja kunnossapitotöistään markkinoille. Destia kasvattaa toimintaansa näillä sektoreilla tarjoamalla hoito- ja kunnossapitoratkaisuja, jotka tuovat asiakkaille lisäarvoa ja kustannussäästöjä. Toinen Infrahoidon päätavoitteista on kannattavuuden parantaminen sekä sisäisiä toimintoja että palvelua tehostamalla. INFRAHOIDON AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 204,1 % konsernin liikevaihdosta 33,8 Tilauskanta, MEUR 382,6 Henkilöstö Turvallisuusiltapäivät hoitourakoiden henkilöstölle Infrahoito-liiketoimintaryhmässä järjestettiin keväällä 2009 turvallisuusiltapäiviä, joihin osallistui koko Destian hoidon alueurakoissa työskentelevä henkilökunta, yhteensä noin 350 henkilöä. Tavoitteena oli yhdessä löytää keinoja hoitourakoiden tapaturmataajuuden alentamiseen. Suurin osa hoidon työtapaturmista on joko liukastumisia tai koneiden lisälaitteiden kiinnittämisen yhteydessä sattuvia revähdyksiä ja ruhjeita. Iltapäivissä mietittiin, mitä projekteilla voitaisiin tehdä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi eri työvaiheissa. Tuloksena syntyneiden noin 150 parannusehdotuksen pohjalta saatiin uusia ajatuksia koko Infrahoidon turvatason parantamiseen. Vuoden 2010 aikana kertynyttä turvallisuustietoa jaetaan henkilökunnalle mm. tietoiskuina. Turvallisuusiltapäivät toivat selvästi esiin sen, että henkilökunnan oma osallistuminen työturvallisuuden kehittämiseen tuottaa parempia tuloksia kuin valmiina annetut ohjeet tai säännöt. Vuonna 2009 Infrahoidon tapaturmataajuus laski 5,7:ään (12,5 vuonna 2008). DESTIA 17

20 ROCKS Vakaana jatkunut ratarakentaminen tasapainotti vuoden kehitystä Rocks-liiketoimintaryhmään on keskitetty Destian maa-aineksiin liittyvät toiminnot eli kiviainespalvelut ja kalliorakentaminen sekä ratarakentamiseen erikoistunut tytäryhtiö Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy. Vuonna 2009 liiketoimintaryhmän ratarakentamisen liikevaihto säilyi lähes edellisvuoden tasolla, mutta kiviainespalvelut ja kalliorakentaminen kärsivät hiljentyneestä markkinatilanteesta. Taloudellinen tulos oli heikko. Rocks-liiketoimintaryhmän palvelut muodostavat neshuollon avulla. Lisäksi kiviainesta myydään vahvan kiveen liittyvien toimintojen osaamiskokonaisuuden, joka yhdessä oman erikoiskalus- rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. ulkopuolisille asiakkaille mm. teiden, katujen ja ton kanssa mahdollistaa laajan palvelutarjonnan Kokonaisvolyymilla mitattuna Destia on neljän ja tehokkaan toteutuksen. suurimman kiviainestoimittajan joukossa Suomessa. Kiviainespalveluiden päätehtävä on Destian kilpailukyvyn parantaminen toimivan kiviai- Destian kalliorakentaminen keskittyy pääosin avolouhintaan, mutta yhteistyökumppaneidensa avulla yhtiö tarjoaa myös maanalaisen rakentamisen palveluja. Avolouhintaa tarvitaan pohjarakentamisen, kunnallisteknisen rakentamisen ja tielinjojen leikkausten yhteydessä. TOIMIVAMPI MAAILMA Rocks-liiketoimintaryhmän palvelut muodostavat vahvan kiveen liittyvien toimintojen osaamiskokonaisuuden. Avolouhinnassa Destia on Suomessa kolmen merkittävimmän toimijan joukossa. Lisäksi yhtiö tarjoaa murskan irrotus- eli massalouhintatöitä ja kaivosteollisuuden louhintatöitä. Kalliorakentamisen keskeiset asiakasryhmät ovat kaivos- ja rakennusteollisuus ja Destian muut liiketoimintaryhmät. Liiketoimintaryhmään kuuluva tytäryhtiö Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy keskittyy ratojen päällysrakennetöihin. Sen palvelut kattavat sekä uusien ratojen rakentamisen että ratojen kunnossapitotyöt. Muiden liiketoimintaryhmien palvelut täydentävät Destian ratoihin liittyvät palvelut kattamaan koko radanpidon elinkaaren suunnittelusta ratojen ylläpitoon. Koska Suomen rataverkosto on lähes kokonaan Liikenneviraston alainen, se on ratarakennuspalveluiden merkittävin asiakas. Lisäksi tehdään jonkin verran töitä yksityisille radanpitäjille kuten satamalaitoksille tai -yhtiöille. VR Rata Oy:llä on Suomessa ylivoimainen 18 VUOSIKERTOMUS 2009

21 ROCKS markkina-asema ratojen päällysrakennetöissä. Destia on toinen suurista palveluntarjoajista, muiden toimijoiden ollessa selvästi pienempiä. Kiviainespalveluissa painopiste toiminnan tehostamisessa Kiviainespalvelujen kysyntä supistui selvästi vuonna Hiljaisessa markkinatilanteessa yhtiö keskittyi kiviainestoimintansa järkeistämiseen ja tehostamiseen, jota jatketaan vuonna Myyntiä konsernin ulkopuolisille asiakkaille saatiin vuoden 2009 aikana lisättyä jonkin verran, vaikka aiemmin Viroon suuntautunut vientitoiminta päätettiin lopettaa. Kalliorakentaminen hiipui Haastava taloudellinen tilanne heijastui vuonna 2009 kalliorakentamiseen projektien määrän vähenemisenä ja hintatason voimakkaana laskuna. Myös Destialle vuosi oli tällä alueella vaikea. Suurimmat vuoden aikana käynnissä olleet urakat olivat Talvivaaran kaivoksen ALU2:n sivukiven louhinta- ja malmikiven murskausurakat sekä Olkiluoto 3:n tunneleiden laajennus- ja aluetyöt. Merkittävimmät uudet projektit olivat eduskuntatalon maankaivu- ja louhintaurakka, Sturenkatu 2:en louhintaurakka Helsingissä ja Polarmainingille tehtävä Huittisten kultakaivoksen louhinta-, kuormaus- ja siirtourakka. Talouden laskusuhdanne on edelleen siirtänyt useiden kaivoshankkeiden käynnistymistä Suomessa. Syksyn 2009 aikana oli kuitenkin nähtävissä viitteitä joidenkin kaivoshankkeiden käynnistymisestä lähitulevaisuudessa. Ollakseen vahvasti mukana näillä markkinoilla Destia on kehittänyt aloittaville kaivoksille tarkoitetun kokonaispalvelukonseptin, TQS:n (total quarry service). Sen mukaisesti Destia kantaa kokonaisvastuun louhoksen suunnittelusta ja louhinasta sekä tarvittavasta kalustosta. Ratarakentamisen markkinavolyymi ennallaan Ratojen rakentamisen ja kunnossapidon markkinat eivät Suomessa juurikaan kärsineet talouden laskusuhdanteesta vuonna 2009, koska Ratahallintokeskus jatkoi hankkeitaan entiseen tapaan. Destia säilytti asemansa näillä markkinoilla, ja myös toiminnan kannattavuus oli edellisvuotisella tasolla. Ratakunnossapidossa Destia jatkoi kolmea alueurakkaa ja voitti kunnossapito alue 7 ns. Karjala-radan 5-vuotisen alueurakan. Tärkein uusi ratarakentamisen projekti oli Porokylä Maanselkä-urakka Pohjois-Karjalassa. Siinä uusittiin noin 40 kilometrin matkalta radan koko päällysrakenne. Destia tilasi vuonna 2009 uuden linja- ja vaihetukemiskoneen korvaamaan vanhat koneensa. Kone tulee käyttöön keväällä Tukemiskonetta tarvitaan ratojen kunnossapidossa ja rakentamisessa kiskon sijainnin ja korkeusaseman säätämiseen täsmälleen oikeiksi. Uusi kone tulee tehostaan Destian radankun- >> ROCKS Kiviainespalvelut Kallio- ja kaivosrakentaminen Ratarakentaminen Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2010 alussa 12,7 % Destian ratoihin liittyvät palvelut kattavat koko radanpidon elinkaaren. DESTIA 19

22 ROCKS ROCKS-LIIKETOIMINTARYHMÄN SUURIMMAT HANKKEET VUONNA 2009: Porokylä Maanselkä päällysrakennetyö, Ratahallintokeskus Radan ja turvalaitteiden kunnossapitourakat, alueet 7,10,11 ja 12, Ratahallintokeskus Talvivaara, Talvivaara Sotkamo Oy Olkiluoto 3 tunneleiden laajennus- ja aluetyöt, Areva NP GmbH Jokisivun kaivos, Polar Mining Oy Kulttuuritalon louhintatyöt Helsingissä, Senaatti-kiinteistöt Kiviainesten toimitus sisäiselle asiakkaalle mm. VT4, VT5, VT6 ja Porokylä Maanselkä 20 VUOSIKERTOMUS 2009

23 ROCKS Kaluston käyttöasteen optimoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. nostus- ja rakennustöitä sekä mahdollistaa myös erillisten linjatukemistöiden tarjoamisen. Valtion ratojen kunnossapidon avautuminen kilpailulle etenee Ratahallintokeskuksen vuonna 2009 julkaiseman kilpailuttamisohjelman mukaisesti niin, että kaikki urakat ovat kilpailutuksessa vuoteen 2013 mennessä. Ratarakentamisen avautuminen sitä vastoin etenee odotettua hitaammin, kun Ratahallintokeskus on ilmoittanut ottavansa käyttöön VR Rata Oy:n kanssa solmimansa puitesopimuksen 2-vuotisen jatko-option vuosiksi Painopiste kannattavuuden parantamisessa Rocks-liiketoimintaryhmän lähitulevaisuuden päätavoite on toiminnan kannattavuuden parantaminen. Tähän pyritään mm. kehittämällä organisaatiorakennetta sekä tehostamalla projektien hallintaa ja kaluston käyttöä. Kaluston käyttöasteen optimoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Vuonna 2010 Destian kiviainespalvelujen liikevaihto supistuu todennäköisesti vielä jonkin verran, koska vuoden 2009 vähäinen käynnistettyjen hankkeiden lukumäärä heijastuu kiviainesten alhaisena kysyntänä vielä seuraavalle vuodelle. Destian muut liiketoimintaryhmät säilyvät jatkossakin kiviainespalvelujen merkittävinä asiakkaina, mutta myyntiä ulkoisille asiakkaille pyritään kasvattamaan. Kalliorakentamisessa lähitulevaisuuden jatkonäkymät ovat louhinnoissa edelleen heikot, mutta markkinoiden hintatason uskotaan korjautuvan vähitellen. Maanalaisissa töissä on nähtävissä piristymistä, kun pääkaupunkiseudun Kehäradan työt ovat meneillään ja Länsimetron rakentaminen käynnistyy täydellä teholla alkuvuonna Destia ei vuonna 2009 osallistunut kumpaankaan hankkeeseen, mutta tavoittelee mukaan pääsyä vuoden 2010 aikana käynnistyviin jatkourakoihin. Vaikka kaivossektorin lähiajan kasvunäkymät ovat epävarmat, Destian kasvumahdollisuudet tällä sektorilla ovat pidemmällä tähtäimellä hyvät sekä uusien projektien että entistä kokonaisvaltaisemman palvelun kautta. Kalliorakentamisessa on myös muita potentiaalisia kasvualueita. Maanalainen rakentaminen lisääntyy kasvukeskuksissa, kun esimerkiksi pysäköintitiloja, liikenneasemia ja väestönsuojia tarvitaan lisää. Tunnelirakentaminen on yleistymässä infra-alan hankkeiden yhteydessä. Destian ratarakentamisen uskotaan vuonna 2010 jatkuvan edellisvuoden tapaan vakaana sekä valtion että yksityisen sektorin projekteissa. Destia pyrkii edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan kilpailulle avautuvilla markkinoilla niin ratarakentamisessa kuin ratojen kunnossapidossakin. Vaikka Rocks-liiketoimintaryhmän taloudellinen kehitys ei vuonna 2009 ollut odotusten mukaista, liiketoimintaryhmä on onnistunut yhteistyön kehittämisessä sekä omien yksiköidensä että Destian liiketoimintaryhmien välillä. Toiminnan tehostaminen tiiviimmän yhteisyön kautta oli yksi liiketoimintaryhmälle asetetuista päätavoitteista, kun sen toiminta vuonna 2008 käynnistyi. ROCKSIN AVAINLUVUT Liikevaihto 2009, MEUR 63,8 % konsernin liikevaihdosta 10,6 Tilauskanta, MEUR 37,9 Henkilöstö Rataopisto tarjoaa monipuolista turvallisuuskoulutusta Rataopisto on Destian tytäryhtiön Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n perustama, tammikuussa 2009 toimintansa aloittanut koulutusorganisaatio, joka tarjoaa kelpoisuuskoulutusta radanpidon liikenneturvallisuustehtäviin sekä turvallisuus- ja työpätevyyskoulutusta eri työtehtäviin. Tarjontaan kuuluu myös tieturva- ja työturvallisuuskorttikoulutusta. Rataopisto tarjoaa koulutuksen mm. kaikissa rautatiealueella tehtävissä töissä tarvittavaan ratatyöturvallisuuspätevyyteen, tasoristeyksen turvaamistyössä tarvittavaan turvamiespätevyyteen, henkilölaitureilla ajoneuvolla tai työkoneella liikkumiseen vaadittavaa laiturityöpätevyyteen sekä ratatöiden johtamiseen tarvittavaan ratatyövastaavan kelpoisuuteen. Opiston kursseilla voi hankkia myös yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden parantamiseksi kehitetyn työturvallisuuskortin, jonka useat tilaajat edellyttävät tilaamissaan töissä. Rataopisto kouluttaa myös Tieturva-pätevyyden. Tieturva on Rataopiston kaksiosainen tienpitoon liittyvään työhön osallistuvilta vaadittava koulutusohjelma. Yleisten teiden pitäjänä Liikennevirasto varmistaa tällä koulutuksella tiellä työskentelevien perehdytyksen työpaikan liikenteen aiheuttamiin vaaratekijöihin. Vuoden 2009 loppuun mennessä Rataopiston työturvallisuus-, turvamies tai laituripätevyyden oli hankkinut noin 1550 koulutettavaa ja kelpoisuuden ratatyövastaavaksi oli saanut 90 koulutettavaa. Tieturva 1 tai 2 - ja työturvallisuuskorttikoulutuksen saaneita oli 160. Asiakkaina oli noin 130 eri yritystä, jotka toimivat pääasiassa ratatöiden urakoitsijoina tai suunnittelijoina. DESTIA 21

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

1.1.-31.3.2009 1.1.-30.9.2009 1.1.-31.12.2009

1.1.-31.3.2009 1.1.-30.9.2009 1.1.-31.12.2009 Osavuosikatsaus Q1 1.1.-31.3.2009 Q2 1.1.-30.6.2009 Q3 1.1.-30.9.2009 Q4 1.1.-31.12.2009 1 (11) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2009 Liikevaihto laski, tilauskanta korkea Yhteenveto katsauskauden

Lisätiedot

1.1.-31.3.2009 1.1.-30.9.2009 1.1.-31.12.2009

1.1.-31.3.2009 1.1.-30.9.2009 1.1.-31.12.2009 Osavuosikatsaus Q1 1.1.-31.3.2009 Q2 1.1.-30.6.2009 Q3 1.1.-30.9.2009 Q4 1.1.-31.12.2009 1 (12) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 Destian liikevaihto tyydyttävällä tasolla, tilauskanta säilyi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Yhtiökokous 9.4.2013

Yhtiökokous 9.4.2013 Yhtiökokous 9.4.2013 Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus / Yhtiökokous 2013 Lemminkäinen kasvukeskusten kehittäjä Rakennamme kokonaisia kaupunkeja Toimitilarakentaminen Talotekniikan urakointi Teollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon kannattavuus parani alkuvuonna Keskon liikevaihto 4,6 mrd. euroa, kehitys -4,2 % Kulutuskysyntä heikentynyt kaikilla toimialoilla,

Lisätiedot

Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2008

Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2008 Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2008 Sisältö Destia lyhyesti 1 Strategia ja sen toteutus vuonna 2008 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö ja markkinakatsaus 8 Infrarakentaminen 10 Infrahoito

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

Kamux puolivuosiesitys

Kamux puolivuosiesitys Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU Heikki Malinen, toimitusjohtaja

TAMMI-KESÄKUU Heikki Malinen, toimitusjohtaja TAMMI-KESÄKUU 21 22.7. 21 Heikki Malinen, toimitusjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Katsaus vuoden 21 ensimmäiseen vuosipuoliskoon Katsaus liiketoimintaryhmittäin Konsernin taloudellinen asema Vuoden 21 näkymät

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2007

YIT-konsernin tilinpäätös 2007 YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 8.2.2008 1 Sisältö YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Katsaus vuoteen 2007 Tulevaisuuden näkymät 2 YIT-konsernin

Lisätiedot

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä.

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. 17.9.2013 Rahapäivä 2013 Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki, Lemminkäinen Oyj Rakennamme kokonaisia kaupunkeja Toimitilarakentaminen Talotekniikan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Vuoden 2009 tulos Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO PRESENTATION-TITLE

Vuoden 2009 tulos Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO PRESENTATION-TITLE Vuoden 29 tulos 2.2.21 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 117 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoteen 29 Visio 22 Katsaus liiketoimintaryhmiin Konsernin taloudellinen

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Etteplan Q3/2013: Kysyntä y heikkeni

Etteplan Q3/2013: Kysyntä y heikkeni Etteplan Q3/2013: Kysyntä y heikkeni Toimitusjohtaja Juha Näkki 30.10.2013 Ingman Groupista suurin omistaja Omistus 23.11.2012: 25,03 % omistus 16.8.2013: 30,52 % pakollinen julkinen ostotarjous 18.9.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA Eero Nippala, koulutuspäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK puh 040 5460174 eero.nippala@tamk.fi SISÄLTÖ YHTEENVETO TALOUSTILANNE ALUEELLINEN KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Sijoitusmessut 2016 konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja, Ramirent oyj Ramirent on johtava konevuokrausratkaisujen tarjoaja Markkinajohtaja kahdeksassa maassa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1 3/2015. Tase vahvistui ja kassavirta oli selvästi positiivinen

Osavuosikatsaus 1 3/2015. Tase vahvistui ja kassavirta oli selvästi positiivinen Osavuosikatsaus 1 3/215 Tase vahvistui ja kassavirta oli selvästi positiivinen Taloudellinen kehitys Tase, rahoitus ja rahavirta Näkymät ja ohjeistus Toimintaympäristö Q1/215 Suomi Käynnissä suuria infrahankkeita.

Lisätiedot

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2014. Tehostamistoimenpiteillä vahvempi tase ja parempi kannattavuus

Tilinpäätöstiedote 2014. Tehostamistoimenpiteillä vahvempi tase ja parempi kannattavuus Tilinpäätöstiedote 2014 Tehostamistoimenpiteillä vahvempi tase ja parempi kannattavuus Taloudellinen kehitys Tase, rahoitus ja rahavirta Näkymät ja ohjeistus Segmenttikatsaukset 2 Toimintaympäristö vuonna

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Yhtiökokous Kohti yhtenäistä tä Lemm inkäistä Lemminkäisen johto vaihtui 1/2009 Tytäryhtiöiden fuusiot alkoivat 1 /2010 Norja yritys- kau upat, Venäjän tonttikaupat 4-6/2010

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Roeland Baan

Toimitusjohtajan katsaus. Roeland Baan Toimitusjohtajan katsaus Roeland Baan Olla vuoteen 2020 mennessä ruostumattoman teräksen johtaja, joka luo alan parhaan arvon olemalla asiakassuuntaunut ja tehokas. 1. Asiakkaat 2. Osakkeenomistajat 3.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/

Osavuosikatsaus 1-9/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2008 28.10.2008 Juha Varelius Toimitusjohtaja 1-9/2008 Pääkohdat 2 2008 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat 1-9/2008 Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Liikevaihto 90,4 miljoonaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008 3.2.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2008 ja Q4/2008 2 2008 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat 2008 Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat

Lisätiedot

Atria Oyj Tilinpäätös 2012

Atria Oyj Tilinpäätös 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 2012 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 21.2.2013 21.2.2013 1 Atria-konserni Katsaus 2012 Milj. Q4 2012 Q4 2011 Q1-Q4 2012 Q1-Q4 2011 Liikevaihto 360,6 338,7 1 343,6 1 301,9 Liikevoitto 7,8

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tulikivi Oyj. Liiketoimintakatsaus. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj. Liiketoimintakatsaus. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj Liiketoimintakatsaus 7.10.2013 Vuosi 2013 Vuosi 2013 Tulikivi-konsernin liikevaihto toisella vuosineljänneksellä oli 10,6 Me (13,2 Me 4-6/2012), liiketulos -0,8 (0,6) Me ja tulos ennen veroja

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2 2011 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua 8,7 prosenttia

Lisätiedot

km DESTIAN VUOSI 2015 PROJEKTEJA DESTIAN TAPATURMATAAJUUS DESTIALAISIA PUOLET SUOMEN RATAVERKOSTA ON DESTIAN KUNNOSSAPITÄMÄÄ

km DESTIAN VUOSI 2015 PROJEKTEJA DESTIAN TAPATURMATAAJUUS DESTIALAISIA PUOLET SUOMEN RATAVERKOSTA ON DESTIAN KUNNOSSAPITÄMÄÄ DESTIA LYHYESTI DESTIAN VUOSI 2015 OLEMME SUURIN INFRA-ALAAN KESKITTYNYT YHTIÖ SUOMESSA. RAKENNAMME, YLLÄPIDÄMME JA SUUNNITTELEMME ELINYMPÄRISTÖÄ, JOTTA SE OLISI TOIMIVA JA TURVALLINEN. DESTIALAISIA 1505

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 Q4 1.1.-31.3.2010 1.1.-30.6.2010 1.1.-30.9.2010

Osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 Q4 1.1.-31.3.2010 1.1.-30.6.2010 1.1.-30.9.2010 Osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 Q4 1.1.-31.3.2010 1.1.-30.6.2010 1.1.-30.9.2010 1.1.-31.12.2010 1(11) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2010 Yhteenveto Ensimmäisen vuosineljänneksen kannattavuus oli

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 23 hammaslääkäriasemaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010 Tilinpäätös Tammi-joulukuu 29 5.2.21 Keskon osavuosikatsaus 1-12/29 Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kaikkien toimialojen tulos positiivinen K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi +5,6

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Yhtiökokous

Yhtiökokous Yhtiökokous 31.3.2011 Toimintaympäristö 2010 Suunnittelupalveluiden kysyntä kääntyi kasvuun vuoden 2010 alussa ja kasvu jatkui koko vuoden. Kysynnän kasvu oli vuoden alkupuoliskolla epäyhtenäistä Etteplanin

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/

Osavuosikatsaus 1-3/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-3/2008 29.4.2008 Juha Varelius Toimitusjohtaja Q1 Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat 1-3/2008 Liikevaihto ja liikevoitto hyvässä kasvussa Liikevaihto 31,7 miljoonaa euroa, kasvu

Lisätiedot

Reinforcing your business

Reinforcing your business Reinforcing your business Osavuosikatsaus tammimaaliskuu 2010 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Q1 2010 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 15,7 (18,5) M ollen 15,4 % alempi

Lisätiedot

Q Q Q

Q Q Q Osavuosikatsaus Q1 1.1.-31.3.2009 Q2 1.1.-30.6.2009 Q3 1.1.-30.9.2009 Q4 1.1.-31.12.2009 1 (13) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2009 Destian liikevaihto laski maltillisesti, tilauskanta säilyi

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Tilinpäätös Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Tilinpäätös Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Tilinpäätös 28 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 12.2.29 Vuosi 28 Liikevaihto kasvoi 2 %:lla vertailuvuodesta ja oli 54, milj. euroa (421,9 milj. e) Liiketulos 28,3 milj. euroa (1,6 milj. e) Ilman

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/28 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 29.1.28 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät

Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Tulikivi Oyj:n tilinpäätös 2009 ja tulevaisuuden näkymät Heikki Vauhkonen 11.2.2010 Me Konsernituloslaskelman lyhennelmä 01-12/2009 01-12/2008 Muutos, % Liikevaihto 53,1 66,5-20,1 Liiketulos -2,4 3,2-173,5

Lisätiedot

Aspon Q CEO Gustav Nyberg COO Aki Ojanen CFO Dick Blomqvist. 25-Oct-07

Aspon Q CEO Gustav Nyberg COO Aki Ojanen CFO Dick Blomqvist. 25-Oct-07 Aspon Q3 2007 25.10.2007 CEO Gustav Nyberg COO Aki Ojanen CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q3 2007 Jatkuvien toimintojen liikevaihdon kasvu 5,4 %, yritysosto mukaanlukien 16,5 % Liikevoitto ilman kertaeriä 3,7

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.10.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia Pohjois-Amerikassa rakentamisen

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja 24.7.2008 Q2 lyhyesti Liikevaihto vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 48,9 (57,5) milj. euroa Toisen vuosineljänneksen liikevaihto 24,8 (28,7)

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus

tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus 2017 Q3 tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2017 Detection Technology Q3: Lääketieteen sovellukset kasvuajurina Heinä-syyskuu 2017 lyhyesti

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot