Osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 Q

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 Q

2 1(11) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS Yhteenveto Ensimmäisen vuosineljänneksen kannattavuus oli edellisvuotta parempi Kannattavuuden parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma eteni suunnitellusti Destia lisäsi maaliskuussa 8 prosentilla omistusosuuttaan Kaivujyrä-konsernissa Tilauskanta on edelleen hyvä, 780 miljoonaa euroa (782) Lauttapalvelut eriytyi osittaisjakautumisella vuoden vaihteessa Destia Oy:stä Avainluvut, MEUR 1-3/ / /2009 Liikevaihto 89,4 96,9 603,4 Liiketulos -3,1-6,9-16,9 % liikevaihdosta -3,5-7,1-2,8 Tilikauden tulos -4,6-7,5-17,7 % liikevaihdosta -5,1-7,7-2,9 Toimintaympäristö Infrarakentamisen markkinan ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla vuonna Valtioneuvoston alkuvuonna 2009 hyväksymien elvytystoimien vaikutusten ei uskota merkittävästi näkyvän vielä vuonna 2010, sillä suuret rakennusurakat työllistävät urakoitsijoita vasta vuosina Muuta rakennustoimintaa leikkaavat kuntien ja valtion talousongelmat sekä yksityisten infrainvestointien vähäisyys ja mahdollisuudet. (Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1/2010, VTT.) Rakentamisen painopisteen siirtyessä viime vuosina infrahankkeisiin markkinoille on tullut uusia toimijoita. Kilpailutilanne jatkuu edelleen kireänä. Tarjousten hintatasoa rakennusurakoissa pidettiin korkeimpana vuosina Vuonna 2009 hintataso putosi ja on rakennuttajien arvion mukaan laskusuunnassa edelleen tänä vuonna. Selvää tarjoushintojen nousua arvioidaan vuodelle 2011 markkinan elpyessä ta-louslamasta ja suurten rakennushankkeiden työllistäessä rakentajia. (Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1/2010, VTT.) Maarakennusalan kustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2009 maaliskuusta vuoden 2010 maaliskuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin pohjarakenteiden 1,9 prosentin laskusta päällysteiden 16,8 prosentin nousuun. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti bitumi- ja muovituotteiden sekä polttoaineiden ja energian kallistuminen. Kokonaisindeksin nousua hillitsivät eniten maa- ja kiviaineksen sekä metallituotteiden hinnan aleneminen. (Maarakennuskustannusindeksi , Tilastokeskus.) Liikevaihdon kehitys liiketoiminnoittain alkaen Destian toiminta on koostunut kolmesta liiketoimintaryhmästä, Infrarakentaminen, Infrahoito ja Rocks, sekä konserniyksiköistä, jotka ovat Talous ja rahoitus, Lakipalvelut, Henkilöstö ja Viestintä sekä Yrityssuunnittelu ja kehittäminen. Kukin tytäryhtiö ja alakonserni ovat osa liiketoimintaryhmien operatiivista toimintaa. Destia-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuulta laski 7,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan kauteen verrattuna, ja oli 89,4 miljoonaa euroa (96,9). Edellisvuoden liikevaihto ilman lauttapalveluja oli 90,8 miljoonaa euroa. Konsernin tulouttamaton työkanta maaliskuun lopussa oli 780 miljoonaa euroa (782).

3 2(11) Infrarakentaminen-liiketoiminta Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää väylä- ja ympäristörakentamisen, silta- ja energiainfran rakentamisen, päällystepalvelut, suunnittele ja toteuta -projektit, suunnittelu-, mittaus- ja tutkimuspalvelut sekä kansainvälisen urakoinnin ja konsultoinnin. Avainluvut, MEUR 1-3/ / /2009 Liikevaihto 38,1 41,9 334,8 % konsernin liikevaihdosta 42,6 43,3 55,5 Tilauskanta 344,1 307,8 332,8 Henkilöstö keskim Infrarakentamisen tilauskanta katsauskauden lopussa oli edellisvuotta suurempi ja urakat jakaantuivat edellisvuotta pidemmälle ajanjaksolle. Henkilöstömäärään vaikuttivat vuoden 2009 lopussa toteutetut henkilöstösopeutukset. Katsauskaudella käynnissä olleita suurimpia hankkeita olivat Valtatie 4:n Joutsa Toivakka, Valtatie 4:n Lusi Hartola-tieurakka, Hännilänsalmen siltaprojekti Keski-Suomessa, Valtatie 4:n Kemin kohta Pohjois-Suomessa, Valtatie 5:n Koirakivi Hurus Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Suomessa sekä Kantatie 51 Kirkkonummi Espoon Kivenlahti. Infrarakentamisen tarjoustoiminta oli vilkasta. Katsauskaudella solmittiin merkittäviä uusia sopimuksia. Työyhteenliittymä, TYL Joensuu Kehätie, jonka osakkaana Destia on yhdessä Kesälahden Maansiirto Oy:n kanssa, solmi urakkasopimuksen Valtatie 6 Repokallio Käpykangas-tiehankkeesta Joensuussa. Sopimus tehtiin myös Kotkan Energian kilpailuttamasta tuulimittausten toimituskokonaisuudesta. Kotkan Energia suunnittelee tuulivoimaa Långön saarelle ja Rankkiin Kotkassa. Myös Helsingin kaupungin katujen suunnittelun puitesopimus solmittiin vuosille Puitesopimuksen neljästä tehtävästä Destia sai kaksi. Sopimukset kattavat katujen, alueiden ja vesihuollon katu- ja rakennussuunnitelmat sekä monialaisia suunnittelukokonaisuuksia. Infrahoito-liiketoiminta Infrahoidon liiketoiminta sisältää talvihoidon, sorateiden hoidon ja kunnostuksen, liikenneympäristön ja siltojen hoidon, pienrakentamisen, hoidon ja kunnossapidon alueurakat sekä kelikeskuspalvelut. Avainluvut, MEUR 1-3/ / /2009 Liikevaihto 41,2 43,4 204,1 % konsernin liikevaihdosta 46,1 44,7 33,8 Tilauskanta 375,1 445,9 382,6 Henkilöstö keskim Infrahoidon tilauskantaan ja henkilöstömäärään verrattuna edellisvuoteen vaikutti lauttapalvelujen eriytyminen pois Destiasta. Destialla on kuluvalla hoitokaudella sopimukset yhteensä 57:stä yleisten teiden alueurakasta. Hoitourakoiden kesto on yleensä noin 5-7 vuotta. Lisäksi Destialla on noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Destian Infrahoito tekee myös sekä talvi- että kesähoitotyöt Rautaruukin Raahen tehdasalueella ja Outokumpu Stainless Oy:n terästehtaan alueella Torniossa. Yleisten teiden alueurakoita kilpailutetaan vuonna 2010 yhteensä 13 kolmessa kilpailutuskierroksessa. Katsauskaudella ensimmäisen kierroksen kilpailutuksessa Destia voitti neljästä urakasta kaksi: Keuruun ja Pielaveden alueurakat sekä toisella kierroksella neljästä kilpailutuksessa olleesta urakasta kolme: Viinijärven, Kristiinankaupungin ja Pyhäjärven alueurakat. Kaikki voitetut viisi alueurakkaa ovat kukin kestoltaan seitsemänvuotisia. Viimeinen kilpailutuskierros käytiin huhtikuussa. Destian lauttapalvelut eriytyi vuoden vaihteessa omaksi valtion omistamaksi yhtiökseen. Suomen Lauttaliikenne Oy aloitti toimintansa Aiemmin Destian palveluksessa olleet lauttapalvelujen 272 työntekijää siirtyivät uuteen yhtiöön. Lauttapalvelujen liikevaihto vuonna 2009 oli 30,7 miljoonaa euroa, josta ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 6,1 miljoonaa euroa. Lauttapalvelujen osittaisjakautumisen vaikutukset Destia-konsernin taseeseen on esitetty taulukossa sivulla 11.

4 3(11) Rocks-liiketoiminta Rocks-liiketoiminta sisältää kiviainespalvelut, kallio- ja kaivosrakentamisen sekä ratarakentamisen ja ratainfran kunnossapitotyöt. Avainluvut, MEUR 1-3/ / /2009 Liikevaihto 10,1 11,6 64,5 % konsernin liikevaihdosta 11,3 12,0 10,7 Tilauskanta 60,3 28,3 37,9 Henkilöstö keskim Rocksin tilauskanta oli katsauskauden lopussa merkittävästi edellisvuotta suurempi, mikä johtuu pitkäaikaisista radan kunnossapito- ja kalliorakentamisen projekteista. Henkilöstömuutos edelliseen vuoteen verrattuna sisältää vuoden 2009 lopun henkilöstösopeutukset sekä edellisvuoden projektien lisähenkilöstön. Suurimmat käynnissä olleet urakat ensimmäisellä kvartaalilla olivat Talvivaaran sivukiven louhinta- ja malmikiven murskaus sekä Olkiluodon tunneleiden laajennus- ja aluetyöt. Rocks-liiketoimintaryhmä solmi katsauskaudella merkittäviä uusia sopimuksia. Talvivaara Oy:n kanssa solmittiin sopimus rakennusurakasta Sotkamon Talvivaarassa. Urakkaan kuuluu louheen irrottamista, kuljetusta ja louhepenkan rakentamista. Lujabetoni Oy:n kanssa tehtiin sopimus betonikiviaineksen toimittamisesta Lujabetoni Oy:n Helsingin ja Espoon tehtaille vuoteen 2015 saakka ja Posiva Oy:n kanssa solmittiin tunneliurakan jatkourakointisopimus Olkiluodossa. Olkiluodossa louhittavan maanalaisen kallioperän tutkimustilan ONKALOn viimeinen tunneliurakka käsittää ajotunnelin louhinnan sekä testaus- ja demonstraatiotilojen rakentamisen loppusijoitussyvyydelle. Katsauskaudella Destian omistusosuus nousi ratarakentamiseen erikoistuneessa Kaivujyrä -konsernissa 76 prosentista 84 prosenttiin. Osakeomistuksen nousu perustui vuonna 2007 tehtyyn kauppasopimukseen. Konsernin tuloskehitys Liiketulos oli 3,1 miljoonaa euroa negatiivinen (-6,9). Edellisvuotta parempaan kannattavuuteen vaikutti vuoden 2009 syksyllä alkanut kannattavuuden parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma, joka on edennyt suunnitellusti. Toimialalle tyypilliseen tapaan rakentamishankkeiden toteutus ajoittuu alkuvuotta enemmän vuoden toiselle ja kolmannelle neljännekselle. Tase, rahavirta ja rahoitus Konsernitaseen loppusumma maaliskuun lopussa oli 226,1 miljoonaa euroa (251,7). Omavaraisuusaste oli 27,3 prosenttia (33,4), nettovelkaantumisaste 91,1 prosenttia (77,0) ja sijoitetun pääoman tuotto -9,0 prosenttia (-14,7). Taseen loppusumma aleni lauttapalvelujen eriytymisen takia 16,1 miljoonalla eurolla. Katsauskauden rahavirta muodostui liiketoiminnan rahavirrasta -12,8 miljoonaa euroa (-0,5), investointien rahavirrasta -4,4 miljoonaa euroa (-12,2) ja rahoituksen rahavirrasta, joka oli -8,5 miljoonaa euroa (3,3). Taseen mukaiset rahavarat katsauskauden lopussa olivat 15,5 miljoonaa euroa (13,5). Konsernin 31,1 miljoonan euron lyhytaikaisesta luottolimiitistä oli käytössä 3,8 milj. euroa (0,0). Lauttapalvelujen osittaisjakautumisen vaikutus katsauskauden kassavirtaan oli -2,8 miljoonaa euroa. Konsernin korollisen velan määrä laski katsauskauden aikana 66,1 miljoonaan euroon (70,9). Nettorahoituskulut olivat 0,6 miljoona euroa (0,6), mikä oli 0,7 prosenttia liikevaihdosta (0,6). Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 50,6 miljoonaa euroa (57,4). Investoinnit Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 4,7 miljoonaa euroa (10,7). Investoinneista 3,7 miljoonaa euroa (6,2) oli rakennus- ja kalustoinvestointeja.

5 4(11) Henkilöstö Konsernin henkilömäärä oli keskimäärin katsauskaudella henkilöä (2 764). Maaliskuun lopun henkilömäärä oli (2 768), joista vakinaisia (2 550) ja määräaikaisia 104 (218) henkilöä. Muutos edellisvuoteen johtuu vuoden 2009 lopussa toteutetuista henkilöstösopeutuksista ja lauttapalvelujen henkilöstön poistumisesta konsernista. Liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen henkilömäärä vaihtelee vuoden aikana ja on korkeimmillaan kesällä. Infra-alan työntekijöitä koskeva työehtosopimus solmittiin ja infra-alan toimihenkilöitä koskeva sopimus Sopimuskausi kummassakin sopimuksessa on Yhtiökokouksen päätökset ja hallinto Destia Oy:n pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen vuodelta Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti olla jakamatta osinkoa. Hallitukseen valittiin uudelleen Elina Engman, Karri Kaitue, Matti Mantere, Ilpo Nuutinen ja Solveig Törnroos- Huhtamäki. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa yhtiökokouksen valitsemana Karri Kaitue. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, jossa päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Tapani Vuopala. Destia Oy:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan varapuheenjohtajaksi Matti Mantereen. Kokouksessa päätettiin tarkastusvaliokunnan sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanoista. Hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Matti Mantereen, jäseniksi Ilpo Nuutisen ja Solveig Törnroos- Huhtamäen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Karri Kaitue, jäseniksi Elina Engman ja Ilpo Nuutinen. Destia Oy:n johtoryhmän jäseneksi ja lakiasiainjohtajaksi nimitettiin Aki Markkola alkaen. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Talouden taantuma luo epävarmuutta Destian toimintaympäristössä, mikä vaikeuttaa markkinoiden lähiajan kehittymisen ennakointia. Taantumasta johtuvia riskejä ovat kilpailutilanteen kiristyminen ja sen vaikutus hinnoitteluun. Kilpailu on kiristynyt entisestään uusien toimijoiden kilpaillessa Destian kanssa samoista infraurakoista. Epävarmuutta luovat myös projektien kannattavuuteen vaikuttavina tekijöinä panoshintojen mahdollinen nousu ja kyky hallita hintariski. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Destia Oy osti tapahtuneella yrityskaupalla loput 16 prosenttia Kaivujyrä-konsernin osakekannasta, ja omistaa nyt Kaivujyrä-konsernin koko osakekannan. Alueurakoiden kolmannella kierroksella Destia voitti viidestä kilpailutuksessa olleesta urakasta neljä. Voitetuista alueurakoista kolme on viisivuotisia ja yksi seitsemänvuotinen, jolla on yhtiölle pitkäaikainen tulos- ja kassavirtavaikutus. Destian ja tsekkiläisen Metrostav a.s:n muodostama työyhteenliittymä METRO on voittanut Länsimetron Helsingin puoleisten (Lauttasaari, Myllykallio ja Koivusaari) ajotunneleiden louhintaurakat.

6 5(11) Näkymät vuodelle 2010 Kannattavuuden parantaminen on Destia-konsernin tärkein tavoite. Tämä luo perustan tulevan strategian luomiselle. Yhtiö jatkaa perinteisen maanrakentamisen, teiden hoidon ja kunnossapidon, kaivosteollisuuden maanrakentamisen ja ratarakentamisen sekä infra-alan suunnittelun vahvoilla osaamisalueillaan. Vuoden 2010 kehityksen arvioiminen on markkinatilanteesta johtuen vaikeaa. Taantuman ennakoidaan laskevan infrarakentamisen kokonaiskysyntää tulevana vuonna vielä jonkin verran vuoteen 2009 verrattuna. Destian olemassa oleva hyvä tilauskanta ja vuoden 2009 aikana käynnistyneet kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet vaikuttavat kuluvan vuoden näkymiin myönteisesti. Destia-konsernin vuoden 2010 liikevaihdon arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla ja konsernin liiketuloksen selvästi voitollinen vuonna Helsingissä DESTIA OY Hallitus

7 6(11) KONSERNIN TULOSLASKELMA milj.euroa 1-3/ / /2009 LIIKEVAIHTO 89,4 96,9 603,4 Valmistus omaa käyttöön 0,2 Liiketoiminnan muut tuotot 0,7 1,0 5,5 Materiaalit ja palvelut -49,9-55,9-381,6 Henkilöstökulut -27,0-30,7-146,0 Poistot ja arvonalentumiset -5,5-5,9-31,1 Liiketoiminnan muut kulut -10,8-12,3-67,3 LIIKETULOS -3,1-6,9-16,9 Rahoitustuotot ja -kulut -0,6-0,6-1,8 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA -3,7-7,5-18,7 Satunnaiserät -0,7 Verot -0,9-0,1 2,3 Vähemmistöosuus 0,0 0,1-0,6 TILIKAUDEN TULOS -4,6-7,5-17,7

8 7(11) KONSERNITASE milj.euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 129,9 140,8 148,4 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 25,1 25,5 35,7 Laskennallinen verosaaminen 3,6 4,3 Saamiset 52,0 62,3 54,0 Rahoitusarvopaperit 0,0 0,0 0,2 Rahat ja pankkisaamiset 15,5 41,2 13,4 VAIHTUVAT VASTAAVAT 96,2 133,3 103,3 VASTAAVAA 226,1 274,1 251,7 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 54,2 62,9 73,1 VÄHEMMISTÖOSUUS 1,3 2,0 1,3 KONSERNIRESERVI 0,1 0,1 0,1 PAKOLLISET VARAUKSET 21,7 25,7 18,0 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 2,8 3,0 2,3 Pitkäaikainen vieras pääoma 31,8 41,4 6,4 Lyhytaikainen vieras pääoma 114,2 138,9 150,6 VIERAS PÄÄOMA 148,8 183,3 159,3 VASTATTAVAA 226,1 274,1 251,7

9 8(11) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA milj.euroa 1-3/ / /2009 Liiketoiminnan rahavirta Asiakkailta saadut maksut 96,2 137,1 636,5 Maksut tavaroiden/palveluiden toimittajille sekä henkilöstölle -108,2-137,4-602,1 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -12,0-0,3 34,4 Maksetut korot liiketoiminnasta -0,4-0,3-1,8 Saadut korot liiketoiminnasta 0,1 0,1 0,2 Muut rahoituserät liiketoiminnasta -0,2-0,9 Maksetut verot liiketoiminnasta -0,3-1,2 Liiketoiminnan rahavirta -12,8-0,5 30,7 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -4,1-6,9-24,7 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1,0 1,0 5,5 Ostetut ja myydyt tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeet -1,3-6,3-9,0 Investoinnit muihin sijoituksiin -0,1-0,1 Luovutustulot muista sijoituksista Investointien rahavirta -4,4-12,2-28,2 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot 8,1 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -8,00-13,0 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,2 40,4 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -0,50-0,1-6,7 Maksetut osingot -4,9-4,9 Rahoituksen rahavirta -8,5 3,3 15,8 Rahavarojen muutos -25,7-9,4 18,3 Taseen mukaiset rahavarat tilikauden lopussa 15,5 13,5 41,2 Taseen mukaiset rahavarat ,2 22,9 22,9 Rahavarojen muutos -25,7-9,4 18,3

10 9(11) KONSERNIN TUNNUSLUKUTAULUKKO milj. euroa Liikevaihto 89,4 96,9 603,4 Muutos edellisestä vuodesta % -7,8-6,6-15,9 Liiketulos -3,1-6,9-16,9 % liikevaihdosta -3,5-7,1-2,8 Tilikauden tulos -4,6-7,5-17,7 % liikevaihdosta -5,1-7,7-2,9 Bruttoinvestoinnit 4,7 10,7 29,4 % liikevaihdosta 5,2 11,1 4,9 Taseen loppusumma 226,1 251,7 274,1 Oma pääoma 54,2 73,1 62,9 Omavaraisuusaste, % 1) 27,3 33,4 26,3 Oman pääoman tuotto, % 2) -30,7-36,8-21,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3) -9,0-14,7-10,6 Velkaantumisaste (Gearing) % 4) 91,1 77,0 65,2 Korollinen vieras pääoma 66,1 70,9 83,5 Current ratio 5) 0,8 0,7 0,9 Quick ratio 6) 0,6 0,4 0,8 Tilauskanta 779,5 782,1 753,3 Tutkimus-ja kehittämistoiminnan menot 0,1 0,7 2,8 % liiketoiminnan muista kuluista 0,9 5,7 4,2 Tulos/osake, EUR -6,77-10,96-24,96 Oma pääoma/osake, EUR 79,72 107,56 92,49 Henkilöstö keskimäärin Kaavat: 1) Oma pääoma + vähemmistöosuus/(taseen loppusumma - saadut ennakot) 2) Tulos ennen satunnaisia eriä - verot / Oma pääoma + vähemmistöosuus keskimäärin (aloittava ja päättävä tase) 3) Tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut/sijoitetun pääoman keskiarvo (taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset, aloittava ja päättävä tase) 4) (Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit)/ Oma pääoma + vähemmistöosuus 5) Vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus/lyhytaikainen vieras pääoma 6) Rahoitusomaisuus ilman osatuloutussaamisia/lyhytaikaiset velat ilman ennakkomaksuja Kohdissa 2 ja 3 tulos konvertoitu vuositulokseksi

11 10(11) KONSERNIN VASTUUSITOUMUKSET milj. euroa Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä Rahalaitoslainat 0,2 0,2 Annetut kiinnitykset 0,4 0,4 Pantatut kiinnitykset 0,8 0,8 Pantatut talletukset 0,1 0,1 Pantatut tytäryhtiöosakkeet (kirjanpitoarvo tytäryhtiössä) 1,3 1,3 Takaukset muiden puolesta 78,6 86,3 Leasingvastuut Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvät 2,2 1,8 Myöhemmin erääntyvät 2,4 2,1 Pitkäaikaisten vuokrasopimusten tulevat maksut 4,2 4,5 KONSERNIN JOHDANNAISSOPIMUKSET milj. euroa Valuuttajohdannaiset Nimellisarvo 4,7 3,6 Käypä arvo -0,1 0,0 Korkojohdannaiset Nimellisarvo 30,9 40,0 Käypä arvo -0,7 0,1 Hyödykejohdannaiset Nimellisarvo 2,6 3,0 Käypä arvo 0,6 0,4 Nimellisarvot ja käyvät arvot on esitetty nettomääräisenä. Käypä arvo osoittaa arvion johdannaisista realisoituvasta tuloksesta, mikäli sopimukset olisi suljettu tilinpäätöshetkellä. OSAKKEET JA OSAKEOMISTUS Omistaja Kpl EUR / osake % Äänivalta Koko osakepääoma EUR Suomen valtio ääni / osake

12 11(11) LAUTTAPALVELUJEN OSITTAISJAKAUTUMINEN DESTIA-KONSERNISTA Vaikutus Destia-konsernin taseeseen 2010 TASE milj. euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 140,8 131,2 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 25,5 25,5 Saamiset 62,3 62,2 Laskennallinen verosaaminen 4,3 4,3 Rahat ja pankkisaamiset 41,2 34,8 VAIHTUVAT VASTAAVAT 133,3 126,8 VASTAAVAA 274,1 258,0 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 17,0 17,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 60,6 56,4 Edellisten tilikausien voittovarat 3,0-14,6 Tilikauden voitto/-tappio -17,7 OMA PÄÄOMA 62,9 58,8 VÄHEMMISTÖOSUUS 2,0 2,0 PAKOLLISET VARAUKSET 25,7 25,7 KONSERNIRESERVI 0,1 0,1 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 3,0 2,8 Pitkäaikainen vieras pääoma 41,4 32,4 Lyhytaikainen vieras pääoma 138,9 136,2 VIERAS PÄÄOMA 183,3 171,4 VASTATTAVAA 274,1 258,0 Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.