Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2008"

Transkriptio

1 Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2008

2 Sisältö Destia lyhyesti 1 Strategia ja sen toteutus vuonna Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö ja markkinakatsaus 8 Infrarakentaminen 10 Infrahoito 14 Rocks 18 Solutions 20 International 22 Yritysvastuu 24 Tilinpäätös 32 Hallinto ja johto 53 Tapahtumat Organisaatio 60 Toimipaikat 61 2 VUOSIKERTOMUS 2008

3 Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka haluaa tehdä elinympäristöstä toimivamman. Destia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee nykyaikaisia liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä tuottaa liikenteen asiantuntijapalveluja sekä ajantasaisia liikennetietopalveluja liikkujille. Destian palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Olipa kyse toimivasta liike- tai teollisuusympäristöstä, kaivoshankkeesta, liikenneväylien toteuttamisesta ja ylläpidosta tai energiaratkaisusta, Destia on oikea kumppani. DESTIA LYHYESTI Destia Toimivampi maailma DESTIA 1

4 Destia vuonna 2008 Destian asiakkaita ovat teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot. Kattavan toimipaikkaverkon avulla Destia on aina lähellä asiakasta Suomessa ja lähialueilla. Destia-konsernin liikevaihto on noin 720 miljoonaa euroa. Se on Suomen markkinajohtaja infra-alalla. Destia-konserni koostuu emoyhtiö Destia Oy:stä ja tytäryhtiöistä. Henkilöstöä Destiassa on noin Destia on osaajien talo, jossa on hyvä henki ja infra-alan laajimmat mahdollisuudet hyödyntää osaamista. Konsernin liikevaihto liiketoiminnoittain Konsultti palvelut 3,9 % 1,3 % Kansainvälinen ja muu liiketoiminta Hoito- ja lauttapal velut 28,5 % 66,3 % Rakentaminen Konsernin henkilöstö liiketoiminnoittain Kansainvälinen ja muu liiketoiminta 7,1 % 2,9 % Konsernitoiminnot Konsultti palvelut 16,9 % Hoito- ja lauttapal velut 26,9 % 46,2 % Rakentaminen 2 VUOSIKERTOMUS 2008

5 Liiketoiminnat Rakentaminen Rakentamisen liiketoiminta sisältää rakentamista, sillankorjausta, päällysteja tiemerkintäpalveluita sekä kiviainestoimintaa. Rakennusliiketoimintaa on Suomen lisäksi Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Rakentamiseen sisältyy myös erikoisrakentamista, joka koostuu isoista sekä suunnittelun että toteutuksen sisältävistä ns. ST-projekteista. Lisäksi liiketoimintaryhmä rakentaa vaativia siltoja sekä toteuttaa energiainfra-, kallio- ja ratarakentamista. Osuus konsernin liikevaihdosta Milj. euroa 475,5 DESTIA VUONNA 2008 Hoito- ja lauttapalvelut Hoito- ja lauttapalveluiden liiketoiminta sisältää hoidon ja kunnossapidon alueurakat, pienrakentamisen, lauttapalvelut sekä kelikeskus- ja kalustotoiminnot. Osuus konsernin liikevaihdosta Milj. euroa 204,1 Konsulttipalvelut Konsulttipalvelut sisältävät infrarakentamisen suunnittelu-, geo-, mittausja asiantuntijapalveluita. Osuus konsernin liikevaihdosta Milj. euroa 28,3 Kansainvälinen ja muu liiketoiminta Destian kansainvälinen toiminta sisältää rakentamista, hoitoa ja ylläpitoa Itämeren alueella, toistaiseksi pääasiassa Virossa. Muuhun liiketoimintaan kuuluu mm. Destia Traffi c -liikenteen tietopalvelut. Osuus konsernin liikevaihdosta Milj. euroa 9,2 Keskeiset tunnusluvut MILJ. EUR Konserni Destia Oy Liikevaihto 717,1 649,0 Liikevoitto 19,3 15,2 % liikevaihdosta 2,7 2,3 Tilikauden voitto 10,4 9,2 % liikevaihdosta 1,5 1,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % 15,7 15,4 Omavaraisuusaste, % 33,4 35,5 Investoinnit, % liikevaihdosta 9,3 7,4 Henkilöstö keskimäärin DESTIA 3

6 Strategia Kannattavuuden parantaminen Kasvu Kansainvälistyminen Strategian toteutus vuonna 2008 Kannattavuuden parantaminen Destian työkanta oli hyvä ja yhtiö pystyi suuntaamaan toimintaansa kohteisiin, joissa sen osaaminen on vahvinta ja toiminta sen vuoksi tuloksellisinta. Konsernin yhtenäisten toimintatapojen käyttöönottoa ja työprosessien tehostamista jatkettiin. Työ jatkuu vuonna 2009, ja tavoitteena on saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Työkoneautomaatiota otettiin käyttöön useilla työmailla. Mahdollistamalla työn etenemisen tarkalla seurannalla työkoneen sisältä työkoneautomaatio nopeuttaa työntekoa ja parantaa sen laatua. Destia on Suomessa edelläkävijä työkoneautomaation hyödyntämisessä. Eräiden yksiköiden toimintaa uudelleen organisoimalla saatiin aikaan tehokkuutta ja merkittäviä kustannussäästöjä. Yhtiön kasvu saavutettiin pääosin olemassa olevilla resursseilla. Arvot Tavoitteisiin rehdisti, rohkeasti ja taidolla. Visio 2011 Destia on johtava infra-alan palveluyritys Suomessa ja vahva toimija Itämeren alueella. Eettiset toimintaperiaatateet Vastuu yhteiskunnalle; kestävän kehityksen vaatimukset, elinkaariajattelu ja kriisivalmiuksien ylläpito Lakien, sopimusten ja yhteiskunnallisten velvoitteiden noudattaminen Ympäristömyönteinen toiminta Viestiminen ennakoiden, avoimesti, luotettavasti ja nopeasti 4 VUOSIKERTOMUS 2008

7 k STRATEGIA Kasvu Destian kasvu oli pääosin orgaanista, mutta myös yrityskauppoja tehtiin. Huhtikuussa Destia osti oululaisen Maarakennus Jaara Oy:n. Kauppa vahvisti Destian asemaa ja resursseja erityisesti Pohjois-Suomen infra-alan markkinoilla. Lokakuussa Destia osti 51 prosenttia infrakonsultointiyritys Finnroad Oy:n osakekannasta, minkä jälkeen se omistaa koko osakekannan. Yrityskauppa laajensi Destian projektinjohto- ja konsulttipalveluiden tarjontaa Suomessa ja kansainvälisesti. Destian kasvualueita ovat mm. kaivosteollisuus ja uudet liiketoimintaalueet, joihin panostettiin vuoden aikana. Vauhdittaakseen kasvustrategiansa toteutumista Destia uudisti organisaatiotaan. Erikoisrakentaminen ja Rakentaminen yhdistettiin Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmäksi ja Hoito- ja lauttapalvelut -liiketoimintaryhmän nimi muutettiin Infrahoito-liiketoimintaryhmäksi. Nämä liiketoimintaryhmät, joiden toiminnasta tulee tällä hetkellä valtaosa Destian liikevaihdosta, keskittävät jatkossa kehittämispanostuksensa kannattavuuden parantamiseen. Konserniin perustettiin kaksi uutta liiketoimintaryhmää, Solutions ja Rocks, jotka ovat jatkossa yhtiön kasvukärkiä, kansainvälisen toiminnan lisäksi. Kansainvälinen toiminta -liiketoimintaryhmän nimi muutettiin International-liiketoimintaryhmäksi. Uuden organisaation mukainen toiminta alkoi vuoden 2009 alussa. Kansainvälistyminen Destian kansainvälistyminen on vasta alku vaiheessa. Vuoden 2008 aikana jatkettiin valmisteluja kansainvälisten toimintojen laajentamiseksi. Virossa toiminnot keskitettiin Destia Eesti AS:an ja Norjassa Destian uuteen tytäryritykseen, Destia Norge AS:an. Liikenneinformaatiota loppukäyttäjille tuotta va Destia Traffi c laajensi toimintaansa Pohjoismaihin, Baltiaan, Puolaan ja Venäjälle. Destian tunnettuus on lisääntynyt Suomen lisäksi myös Itämeren alueen asiakaskentässä. Strategia 2011 Strategian suuntaviivat Kannattavuuden parantaminen Kasvu ja kansainvälistyminen Tavoitteet Liikevoitto 5,5 % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto 20 % Liikevaihdon kannattava kasvu Yksityisen sektorin projektien osuuden kasvattaminen Tilanne vuoden 2008 lopussa Liikevoitto 2,7 % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto 15,7 % Liikevaihto 717 milj. eur Liiketoimintaryhmien kehittämisen painopisteet Kannattavuus Infrarakentaminen Infrahoito Kasvu Rocks Solutions Kansainvälistyminen International DESTIA 5

8 Tavoitteenamme on luoda Destiasta vahvaa tulosta tekevä, kansainvälinen yhtiö, jota arvostetaan alan johtavana toimijana. Jukka Laaksovirta toimitusjohtaja Destia Oy:n ensimmäinen toimintavuosi Suuria muutoshankkeita käynnistettiin Destia Oy aloitti toimintansa , kun Tieliikelaitos yhtiöitettiin valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Yhtiöittämisen tavoitteena oli luoda Destialle mahdollisimman hyvät edellytykset kilpailla tehokkaasti markkinoilla, parantaa kannattavuuttaan ja kasvattaa liiketoimintaansa. Meidän tehtävänämme on nyt luoda Destiasta vahvaa tulosta tekevä, kansainvälinen yhtiö, jota sekä asiakkaamme että henkilöstömme arvostavat alamme johtavana toimijana. Olemme ottaneet haasteen vastaan ja ryhtyneet laajalla rintamalla kehittämään Destian toimintaa. Vuosi 2008 olikin meille mittavien muutoshankkeiden käynnistämisen vuosi. Muutostyötämme ohjaa visiomme, jotka asettaa tavoitteeksemme tehdä Destiasta johtava infra-alan palveluyritys Suomessa ja vahva toimija Itämeren alueella. Tämä edellyttää meiltä sekä toimintamme kannattavuuden parantamista että kasvua niin kotimaassa kuin naapurimaidenkin markkinoilla. Organisaatiouudistus vauhdittamaan strategian toteuttamista Yksi vuoden 2008 aikana tekemistämme merkittävistä päätöksistä oli organisaatiorakenteemme uudistaminen. Perustimme konserniin kaksi uutta liiketoimintaryhmää, Solutions ja Rocks, joilla on jatkossa päävastuu tavoittelemamme kasvun saavuttamisesta. Lisäksi yhdistimme rakentamisen palvelumme Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmäksi sekä muutimme Hoito- ja lauttapalvelujen nimen Infrahoito-liiketoimintaryhmäksi. Nämä kaksi pääosin kotimaan markkinoilla toimivaa 6 VUOSIKERTOMUS 2008

9 liiketoimintaryhmää tuovat tällä hetkellä valtaosan liikevaihdostamme. Toimintansa volyymin säilyttämisen ohella ne pyrkivät jatkossa erityisesti parantamaan kannattavuuttaan. Kansainvälinen toiminta -liketoimintaryhmän nimi muut - tui International-liiketoimintaryhmäksi, johon keskitämme kansainvälistymishankkeemme. Uskomme, että liiketoimintaryhmien toimintakenttien ja tavoitteiden selkiyttäminen tukee jatkossa työtämme strategiamme toteuttamiseksi. Uuden organisaation mukainen toiminta käynnistyy vuoden 2009 alussa. Vahvistamme tuloksenteon kulttuuria Kaikkien uudistusten onnistumisen edellytys on se, että saadaan aikaan muutos ihmisten asenteissa ja toimintatavoissa. Näin on laita myös Destiassa. Voimme yltää tavoitteisiimme vain, jos koko henkilöstömme tahtotila ja toiminta suuntautuvat entistä määrätietoisemmin hyvän taloudellisen tuloksen saavuttamiseen kaikessa toiminnassamme. Organisaationa voimme tukea tuloksenteon kulttuuria kehittämällä sellaisia toimintatapoja, prosesseja ja työkaluja, jotka helpottavat ja tehostavat henkilöstömme työtä, kannustavat heitä kehittämään osaamistaan sekä palkitsevat heitä hyvistä suorituksista. Jatkoimme ja käynnistimme vuoden 2008 aikana useita näihin asioihin liittyviä kehityshankkeita. Niistä keskeiset olivat konsernin yhteisen toimintajärjestelmän jatkokehittäminen, hankintojen ja tuotannonsuunnittelun tehostaminen sekä laaja henkilöstötoimintojen uudistus. Osaamista kehitettävä jatkuvasti Menestyäksemme yhä kiristyvässä kilpailussa meidän on panostettava osaamisemme jatkuvaan kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä kouluttamalla nykyistä henkilöstöämme että rekrytoimalla uutta, osaavaa henkilöstöä. Yksi vuoden 2008 tärkeistä osaamisen kehittämiseen liittyvistä hankkeistamme oli nykyisen osaamispääomamme kartoitus. Osana tätä työtä toteutimme ensimmäistä kertaa liiketoimintaryhmien avainhenkilöiden parissa katsauksen, jolla selvitimme, millaista osaamista ja kehityspotentiaalia tässä henkilöstöryhmässä on tulevia tarpeitamme silmällä pitäen. Henkilöstökatsaus, jonka toteutamme jatkossa säännöllisesti, auttaa meitä löytämään eri tehtäviin niihin kaikkein sopivimmat henkilöt ja tukee meitä johdon seuraajasuunnittelussa. Olemme myös määritelleet ne ydinpätevyydet, joita jatkossa tarvitsemme liiketoimintamme strategianmukaisessa kehittämisessä. Lähitulevaisuudessa keskitämme osaamisen kehittämisen ennen kaikkea asiakkuuksien hallintaan, myyntiin ja myynnin johtamiseen. Kartutamme osaamistamme aktiivisesti myös rekrytointien kautta. Saadaksemme palvelukseemme uusia ammattilaisia ja kehittääksemme yrityskuvaamme toteutimme alkuvuonna Tosi Toimet -työnantajamielikuvakampanjan. Kampanja oli alkulaukaus pitkäkestoiselle yritysja työnantajamielikuvaohjelmallemme, jolla haluamme kertoa tarjoavamme infra-alan ammattilaisille maamme laajimmat mahdollisuudet hyödyntää ja kehittää osaamistaan. Loppuvuonna työntekijämarkkinoilla pitkään vallinnut kireä tilanne helpottui talouden käännyttyä laskusuhdanteeseen, ja onnistuimme saamaan palvelukseemme lisää erittäin osaavaa uutta henkilöstöä. Vuoden 2008 kehitys myönteistä Vuonna 2008 liikevaihtomme kehittyi hyvin ja liikevoittomme oli selkeästi parempi kuin Tieliikelaitoskonsernilla edellisvuonna. Perusliiketoiminnassamme, rakentamisessa, hoito- ja lauttapalveluissa sekä konsulttipalveluissa, pystyimme alkuvuoden kustannusten noususta huolimatta parantamaan kannattavuuttamme. Uusista liiketoiminnoistamme myönteisesti kehittyi Destia Traffi c, jonka ajantasaista liikennetietoa myytiin eri käyttäjäryhmille Suomessa sekä useissa muissa Itämeren alueen maissa. Kansainvälinen toimintamme ei kehittynyt toivomallamme tavalla johtuen lähinnä Viron toimintaympäristön haasteellisuudesta. Liikevaihtomme kasvu oli pääosin orgaanista. Toteutimme kasvustrategiaamme myös ostamalla 80 prosenttia oululaisen Maarakennus Jaara Oy:n osakekannasta sekä loput infrakonsultointiyritys Finnroad Oy:n osakekannasta, josta olimme aiemmin omistaneet 49 prosenttia. Nämä yrityskaupat vahvistavat asemaamme sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Destian tähtäin yli laskusuhdanteen Vuoden 2008 loppuun mennessä USA:sta alkaneen rahoituskriisin vaikutukset levisivät koko globaaliin talouteen, mikä heikensi sekä kulutus- että investointikysyntää ja käänsi talouskehityksen laskuun kaikkialla maailmassa. Suhdannekäänne alkoi näkyä myös Suomen infrarakentamisessa kesällä ja alkusyksystä. Toimialan työkanta oli kuitenkin vielä vuoden vaihteessa melko hyvällä tasolla. Nopeasti heikentyvä taloustilanne lisää jatkossa kilpailua hankkeista ja heikentää yritysten kannattavuutta hintakilpailun kautta. Valtiolta odotettavissa olevat elvytystoimenpiteet tasa painottavat toisaalta tilannetta, joten toimialan jatkonäkymät säilyvät kohtuullisina. Jatkossa Destia pyrkii kasvattamaan teollisuuden ja kaupan osuutta liiketoiminnastaan sekä nostamaan palvelujensa jalostusarvoa. Korkeampaan jalostuasarvoon pääsemme yhdistämällä eri puolilla konserniamme olevaa osaamista laajoiksi kokonaisratkaisuiksi. Esimerkki tällaisista ratkaisuista on tuulivoiman rakentaminen. Monipuolisen osaamisemme ansiosta voimme tarjota tuulivoimapuistoprojekteja avaimet käteen -periaatteella vastaten niiden elinkaaren kaikista palveluista maaperäkartoituksista aina kunnossapitoon ja seurantatutkimuksiin asti. Rakentaessamme lisää tällaisia kokonaiskonsepteja konsernimme sisäisen yhteistyön kehittäminen on avainasemassa, ja panostamme siihen voimakkaasti. Maantieteellisesti toimintamme laajentamisen painopiste on lähitulevaisuudessa Venäjällä. Vuoden 2008 aikana loimme valmiuden toiminnan käynnistämiseen siellä, ja rakentaminen alkaa vuonna Jatkamme toimintamme kannattavuuden parantamista sekä kasvun ja kansainvälistymisen edellytysten luomista. Perinteisen maanrakennustoimintamme rinnalla laajennamme edelleen kaivosteollisuuden infrarakentamisen, ratarakentamisen, energiainfran ja liikenteen tietopalvelujamme. Suuret muutoksemme ja kehityshankkeemme ovat vaatineet paljon henkilökunnaltamme. Tahdon esittää heille parhaimmat kiitokseni siitä sitoutuneisuudesta, jolla he ovat työskennelleet yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Kiitän lämpimästi myös asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme rakentavasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Jukka Laaksovirta toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS DESTIA 7

10 Infra-alan kehitys edelleen vakaata Maa- ja vesirakentamisen kokonaisarvo Suomessa vuonna 2008 oli 5,5 miljardia euroa. Vuonna 2008 alan markkinat kasvoivat edelleen 3 %, vaikka globaalin taloustilanteen heikentyminen keväästä 2008 lähtien alkoikin jo loppuvuonna näkyä toimialalla. Yleisesti suurimmat muutokset rakentamisen sektorissa tapahtuivat toimitila- ja asuntorakentamisessa, joissa uusien kohteiden aloitusmäärät laskivat koko vuoden 2008 ajan. Maa- ja vesirakentamisen kehitys on usean vuoden ajan ollut suhteellisen vakaata. Uusi henkilöstöstrategia valmistui Alkuvuonna, kun markkinatilanne ja kasvunäkymät vaikuttivat vielä hyvin positiivisilta, infra-alan merkittävimmäksi uhkatekijäksi nähtiin pula henkilöstöresursseista. Erityisesti osaavia projektipäälliköitä oli markkinoilla riittämättömästi, mikä aiheutti tämän henkilöstöryhmän siirtymistä yrityksestä toiseen ja palkkatason nousua. Kansainvälisen rahoituskriisin leviäminen Eurooppaan ja Suomeen nosti yritysten rahoituskustannuksia ja vaikeutti rahoituksen saatavuutta, mikä viivästytti investointihankkeita ja johti myöhemmin kysynnän voimakkaaseen vähentymiseen tietyillä rakentamisen alueilla. Etenkin asunto- sekä liike- ja toimistorakentamisessa, joiden rahoitus ja kysyntä tulevat lähes kokonaan yksityiseltä sektorilta, tämä kehitys aiheutti mittavia lomautuksia ja irtisanomisia. Alan henkilöstöresurssien saatavuus on parantunut merkittävästi. Myös koulutusta infra-alan tehtäviin, kuten esimerkiksi rakennusmestariksi, on lisätty. Tämä parantaa jatkossa henkilöstöresurssien saatavuutta edelleen. Infrahankkeisiin taloustilanteen heikentyminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut yhtä merkittävästi kuin moniin muihin investointeihin, koska julkiset hankkeet ovat käynnistyneet alkuperäisten aikataulujensa mukaisesti. Heikon suhdannetilanteen helpottamiseksi valtiolta on saatu vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioissa liikenteen elvytysohjelman hankkeita perustienpitoon, perusradanpitoon, lentoasemien kehittämiseen sekä erilaisiin tie-, vesi- ja ratahankkeisiin yhteensä noin 350 miljoonaa euroa. Hankkeita toteutetaan vuoden 2009 alusta vuoteen 2013 saakka. Merkittävimmät maanrakennusalan kustannuserät ovat bitumi, teräs, erilaiset puutuotteet, maa-ainekset sekä muut öljypohjaiset tuotteet kuten polttoaineet ja muovituotteet. Alan kustannusten muutokset olivat suuria vuonna Vuoden ensimmäisellä puoliskolla teräksen, öljytuotteiden ja maa-ainesten hinnat kohosivat voimakkaasti, mikä nosti rakentamisen kustannuksia. Talouskriisin myötä loppukesästä alkaen sekä nämä hinnat että korot laskivat nopeasti. Tämä ei heikon kysyntätilanteen takia kuitenkaan vielä elvyttänyt yksityisiä rakennusinvestointeja. Maanrakennusalan kokonaiskustannukset vuonna 2008 nousivat 2,1 %. Kustannusten vuosimuutos vaihteli päällysteiden 11,3%:sta maarakenteiden 5,9 %:in. Kustannusten nousuun vaikutti myös henkilöstökustannusten voimakas nousu. Suhdannekäänne ja rahoitusongelmat kiristävät kilpailua Suomen infra-alan kilpailijakenttä muodostuu suurista kansainvälisistä, laajoja palvelukokonaisuuksia tarjoavista yhtiöistä, tietyille osa-alueille erikoistuneista valtakunnallisesti toimivista keskisuurista yrityksistä sekä pienistä alueellisesti toimivista yrityksistä. Destian lisäksi keskeisiä suuria toimijoita Suomen markkinoilla ovat Lemminkäinen, Skanska, YIT, NCC ja VR Rata. Lisäksi keskisuuria infra-alan toimijoita ovat mm. Kesälahden Maansiirto, Niska & Nyyssönen ja Soraset. Asuntorakentamisen romahdettua suhdannekäänteen myötä rakentamisen painopiste on siirtynyt infrahankkeisiin, ja myös asuntorakentajat ovat tulleet mukaan infrapuolen tarjouskilpailuihin. Vaikka julkisen sektorin investointitaso on säilynyt ennallaan, tämä kehitys on kiristänyt kilpailua. Rahoituskriisi on vaikuttanut merkittävästi myös rakennusliikkeiden rahoituksen hintaan ja saatavuuteen, mikä on entisestään kasvattanut kassavirran merkitystä näille yrityksille ja näin lisännyt hintakilpailua urakkatarjouksissa. Suomessa vuonna 2007 toimintansa aloittanut virolainen hoitopalveluyhtiö AS Teho joutui vuonna 2008 vetäytymään maan markkinoilta. Yhtiön hoitamat viisi Tiehallinnon hoidon alueurakkaa jaettiin muille palvelutarjoajille. Vuoden 2008 lopussa alueurakat jakautuivat lukumääräisesti seuraavasti: Destia 71 %, YIT 17 %, NCC Roads 6 %, Koillistie Määttä 4 % ja Savon Kuljetus 2 %. Infrarakentamisen arvo Suomessa 2008 Ympäristö ja muu 15 % Energiahuolto 15 % Vesihuolto 9 % Maanrakennuskustannusindeksin vuosimuutos % 16 % Tiet Tietoliikenneverkostot 12 % 11 % Radat Lentokentät 1 % 3% Vesiväylät % Kadut LÄHDE: Maa- ja vesirakentamisen näkymät 2/2008, VTT, syyskuu LÄHDE: Maa- ja vesirakentamisen näkymät 2/2008, VTT, syyskuu VUOSIKERTOMUS 2008

11 Suhdannekäänteen myötä rakentamisen painopiste on siirtynyt infrahankkeisiin. Alan suurimpien toimijoiden osavuosikatsaustietojen perusteella infra-alan yritysten tilauskannat olivat edelleen vuoden 2008 lopulla historiallisesti katsottuna vahvoja. Kansainvälistyminen, turvallisuus ja toiminnan tehostaminen lähivuosien keskeiset kehitysteemat Jatkossa pohjoismaisten infra-alan yhtiöiden kasvuhankkeiden painopiste on kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti Venäjän suuret investoinnit houkuttelevat maahan ulkomaisia toimijoita. Työmaiden turvallisuuden parantaminen on tullut entistäkin tärkeämmäksi, kun osa suurista asiakkaista korostaa työturvallisuuden merkitystä urakoitsijaa valitessaan. Myös menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää erinomaisia tuloksia työturvallisuuden ylläpidossa. Koneautomaation käyttöönotto on Suomessa käynnistynyt viime vuosina ja yleistyy jatkossa nopeasti. Automaatio parantaa työn tuottavuutta ja laatua sekä optimoi materiaalien käytön. Ekologisuuden merkitys sekä infa-alan yritysten omissa toimintatavoissa että liiketoimintaaihiona on korostunut ympäristöön liittyvän lainsäädännön kiristyessä ja yleisen asenneilmaston muuttuessa entistä ympäristötietoisemmaksi. Ilmaston lämpenemisen torjunnassa tuulivoiman rakentaminen on Suomessa tärkeä painopistealue ydinvoiman lisärakentamisen rinnalla. Toiminnan tehostamisessa työprosessien kehittäminen on infra-alalla keskeisessä asemassa. Työmailla hukataan edelleen runsaasti aikaa ja materiaaleja, kun työprosessit ovat puutteellisesti suunniteltuja. Optimoimalla työvaiheiden kulku ja hankintojen ajoitus sekä kasvattamalla koneiden käyttöastetta töiden toteutuksen hukkaprosenttia voidaan pienentää huomattavasti ja näin saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Projektien työsuunnittelua parantava leanmenettely, jonka useat alan yritykset ovat ottaneet käyttöön, on yksi tärkeimmistä keinoista toiminnan tehostamisessa. Hoitohankkeissa jo laajasti käytettyjen monivuotisten sopimusten kaltaiset konseptit ovat yleistymässä myös rakentamispuolella niin, että valtio tai kunta ulkoistaa hankkeidensa rakentamisen ja ylläpidon pitkäaikaisella sopimuksella ulkopuoliselle palvelutarjoajalle. Infra-alan yrityksille tämä merkitsee toiminnan ennustettavuuden parantumista pitkäaikaisen tilauskannan lisääntyessä. Ylläpitohankkeissa jo aiemmin hyödynnetyn elinkaarimallin käyttö on vähitellen yleistymässä myös maa- ja vesirakentamispuolella, etenkin suurissa julkisen sektorin väylähankkeissa. Elinkaarimallilla tarkoitetaan rakentamisessa hyvin pitkää, vuoden jaksoa, jossa rakentaja vastaa kokonaisvaltaisesti hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Elinkaarihankkeen rahoitus haetaan markkinoilta, joko yksityisiltä tai institutionaalisilta rahoittajilta, jotka voivat toimia joko pääomasijoittajina tai velkarahoittajina. Vuodelle 2009 valtio on merkinnyt elinkaarihankkeiksi Seinäjoen radan parannuksen osuudella Kokkola Ylivieska sekä E 18-tiehankkeen osuuden Koskenkylä Kotka. Elinkaarimallin käyttö voi edistää infrahankkeiden eteenpäin viemistä budjettiraamista tai yksittäisten rahoittajien tilanteesta riippumatta, koska sen kautta voidaan tasata investointien sitoman pääoman määrää eri vuosille. Infrarakennushankkeet ovat konkreettisia sijoituskohteita ja siksi ne ovat herättäneet kiinnostusta myös sijoittajien keskuudessa. Rakentajien kannalta hankkeiden tasainen aloittaminen on resurssien suunnittelun ja ylläpidon kannalta erityisen tärkeätä. Suomeen suunnitteilla olevat kaivoshankkeet, valtion energiapolitiikassaan tukema tuulivoiman rakentaminen sekä suuret ratahankkeet, kuten pääkaupunkiseudun Kehärata ja Länsimetro, luovat lähivuosina infrarakentajille merkittäviä uusia työmahdollisuuksia. Taantuma vaikuttaa jatkossa niin infrarakentamisen kuin muidenkin toimialojen tulevaisuudennäkymiin. Taantuman syvyys ja pituus ratkaisevat, miten merkittäviksi vaikutukset muodostuvat alalla. Rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen ja kohonnut hinta ovat selvästi heikentäneet varsinkin yksityisen sektorin investointisuunnitelmien toteutusmahdollisuuksia, tai ainakin siirtäneet niiden toteuttamista. Kilpailu alkavista hankkeista kiristynee jatkossa. VTT:n julkaisemassa suhdanneraportissa ennustetaan maa- ja vesirakennusalan kasvun olevan Suomessa 3 prosenttia vuonna TOIMINTAYMPÄRISTÖ DESTIA 9

12 Monipuolinen infrarakentamisen osaaja Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmän palveluihin kuuluvat perusrakentaminen, päällystystyöt, laajat ST (suunnittele ja toteuta) -projektit, sillanrakentaminen ja -korjaus sekä energiainfran rakentaminen. Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Destia on suurin infrarakentamispalvelujen tuottaja Suomessa. Suomen lisäksi Destia tarjoaa infrarakentamispalveluja myös Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa. Suurin yksittäinen Infrarakentaminenliiketoimintaryhmän asiakas on Tiehallinto, jonka osuus liiketoimintaryhmän liikevaihdosta on noin puolet. Muita asiakasryhmiä ovat RHK (Ratahallintokeskus), muut valtion virastot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuusyritykset, joiden osuus on kasvussa. Infrarakentamispalveluiden kilpailijakenttään kuuluu sekä suuria kansainvälisiä ja valtakunnallisia että pienempiä alueellisia ja paikallisia toimijoita projektin koosta, luonteesta ja sijaintipaikasta riippuen. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen 10 VUOSIKERTOMUS 2008

13 VÄYLÄRAKENTAMINEN SILLANRAKENTAMINEN 2009 ALUSSA HENKILÖSTÖ ENERGIAINFRA 234 YMPÄRISTÖ- RAKENTAMINEN PÄÄLLYSTEPALVELUT SUUNNITTELE JA TOTEUTA -PROJEKTIT INFRARAKENTAMINEN Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2009 alussa 32,8 % resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Hankkeet toteutetaan tehokkaalla projektilähtöisellä toimintatavalla, jossa omaan osaavaan projektinhallintaan sekä suunnittelu- ja rakentamispalveluihin yhdistetään laajat alihankintapalvelut ja materiaaliostot. Työkanta hyvällä tasolla vuonna 2008 Infrarakentamisen taloudellinen kehitys oli myönteistä vuonna Liiketoimintaryhmän vuotta 2009 koskeva tilauskanta vuoden 2008 lopussa oli 135 milj.euroa. Erityisen hyvä oli päällystystöiden tilauskanta, mikä johtui siitä, että Destia voitti vuonna DESTIA 11

14 2008 kaikki Tiehallinnon pitkäaikaiset päällystämisen ylläpitourakat. Esimerkiksi Koillismaalla ylläpitosopimus ulottuu vuoteen 2022 asti. Tärkein vuoden aikana toteutettu investointi oli oululaisen Maarakennus Jaara Oy:n osto. Yrityskauppa antaa Destialle entistä paremmat mahdollisuudet osallistua hankkeisiin niin Pohjois-Suomen alueella kuin muualla Suomessa, ja sen myötä yhtiön infrarakentamisen palvelut laajentuivat kattamaan myös vaativan pohja- ja vesistörakentamisen. Tiemerkintäliiketoiminta puolestaan myytiin vuoden loppupuolella. Vuoden 2008 suurin hanke oli Mt 100 Hakamäentie, jonka rakentaminen etenee aikataulussa. Vuoden aikana valmistuivat Tampereen läntisen kehätien kakkosvaihe sekä Kuopion Saaristokadun ja Rauman satamayhteyden rakentaminen. Vuonna 2007 aloitetun Lusi Hartola-tieosuuden ST-mallilla toteutettavat perusparannustyöt jatkuvat. Vuoden aikana käynnistyneitä merkittäviä hankkeita olivat ST-urakoina toteutettavat Vt 4:n parantaminen Kemin kohdalla ja Vt 4 Hännilänsalmen silta. Näiden kohteiden lisäksi Destia on toteuttanut ja toteuttamassa useita muita vaativia hankkeita, kuten Kulosaaren sillan vahvistamisen Helsingin kaupungille, kadunrakennustöitä Lohjan kaupungille, satamatöitä Haminan kaupungille ja satamalaitokselle, Kullasvaaran maanrakennustyöt RHK:lle, Lemposen teollisuusalueen Kangasalan kunnalle, Vt 3 Parkanon ohituskaistat Tiehallinnolle sekä Talvivaaran radan maanrakennustyöt Oy VR Rata Ab:lle. Työt Talvivaaran kaivoksessa Sotkamossa jatkuvat. Projektissa hyödynnetään monipuolisesti Destian suunnittelu- ja mittaus-, rakentamis- ja erikoisrakentamis- sekä hoitopalveluja. Vuonna 2008 ei tapahtunut merkittäviä muutoksia Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmän asiakasryhmien liikevaihto-osuuksissa, mutta pidemmällä tähtäimellä radanrakentamisen merkitys kasvaa sekä henkilö- ja tavarakuljetusliikenteen että kaivoshankkeiden radanrakennustöiden lisääntyessä. Työkoneautomaation käyttöönotto etenee Infrarakentamisen kehittämistoiminnan pääpaino vuonna 2008 oli rakentamis- ja päällystystoiminnan työkoneautomaatiossa. Automaatio parantaa työn tuottavuutta ja laatua sekä optimoi materiaalien käytön. Destia on Suomessa edelläkävijä tämän sisäänajovaiheessa olevan menetelmän hyödyntämisessä, ja kehittää sitä määrätietoisesti. Yhtiön tavoitteena on, että vuonna 2010 työkoneautomaatio on sillä normaalikäytössä kaikissa niissä töissä, joihin se soveltuu. Projektien työsuunnittelua parantavan Last Planner -menetelmän käyttöönotto on Destiassa pilotointivaiheessa. Menettely vähentää hukkaa ja parantaa projektiin osallistuvien säännöllistä vuorovaikutusta. Nykyisellään hukkaprosentti töiden toteutuksessa on jopa lähes 60. Last Planner -menetelmällä sitä voidaan pienentää merkittävästi, mikä luonnollisesti parantaa hankkeiden kannattavuutta. Destia tehostaa toimintaansa ja laajentaa palvelutarjontaansa Infrarakentajien työkanta oli vuonna 2008 vielä melko hyvällä tasolla. Rahoitusmarkkinoilla ja taloudessa tapahtuneet suuret muutokset aiheuttavat kuitenkin jatkossa epävarmuutta myös infra-alan tulevaisuuden näkymiin. Vaikka suuria väylä- ja ratahankkeita on suunnitteilla ja käynnistymässä lähivuosien aikana, niin tässä suhdannetilanteessa tarvitaan myös valtiovallan elvytystoimenpiteitä kuten siirrettyjen hankkeiden aikaistamista ja lisäpanostusta perustienpitoon ja kaivoshankkeisiin. Osana yleistä talouskasvun hiipumista rakentamisen kysyntä heikkenee erityisesti teollisuuden ja kaupan aloilla. Tasapainottaakseen kysynnän vähentymisen vaikutuksia Destia tehostaa asiakastyötään sekä laajentaa palvelutarjontaansa uusilla kokonaispalvelukonsepteilla mm. tuulivoimasektorille ja liikerakentamiseen. Panostusta kaivannaisteollisuuteen jatketaan. Konsernin strategisista tavoitteista Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmä keskittyy ensisijaisesti toimintansa kannattavuuden parantamiseen. Kun alan hintataso ei taloustaantuman vuoksi lähivuosina nouse, tavoitteeseen pääsy edellyttää kustannustehokkuuden parantamista. Last Planner -menetelmän käyttöönoton lisäksi liiketoimintaryhmä pyrkii tähän tehostamalla ja keskittämällä hankintojaan. Kokonaisuudessaan Destian tavoitteena on yhteistyössä kumppaneidensa ja alihankkijoidensa kanssa olla infrarakentamisen suunnannäyttäjä, joka tarjoaa asiakkailleen alan johtavia ratkaisuja ja erinomaista palvelua. 12 VUOSIKERTOMUS

15 Suurimmat rakennushankkeet 2008 Suunnittele ja toteuta -projektit Mt 100 Hakamäentie, Uudenmaan tiepiiri Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, Hämeen tiepiiri Vt 4 parantaminen Kemin kohdalla, Lapin tiepiiri Vt 4 Lusi Hartola, Keski-Suomen tiepiiri Vt 4 Hännilänsalmen silta, Viitasaari, Keski-Suomen tiepiiri Vt 12 Rauman satamayhteys, Turun tiepiiri Karjaan läntinen ohikulkutie, Uudenmaan tiepiiri Niittukulman eritasoliittymä, Loimaan kaupunki Elinkaariurakat Vt 4 Lahti Lusi palvelusopimus/elinkaariurakka, Hämeen tiepiiri INFRARAKENTAMINEN Muut rakentamishankkeet Kulosaaren silta, Helsingin kaupunki Kullasvaaran maanrakennustyöt, Ratahallintokeskus Talvivaara, Talvivaara Projekti Oy Lemposen teollisuusalue, Kangasalan kunta Saaristokadun rakentaminen, Kuopion kaupunki Suomenoja-Leppävaara kaukolämpöjohto, Fortum Espoo Oyj Matkus 2. vaiheen rakentaminen, Kuopion kaupunki Vuosaaren satamarata, Uudenmaan tiepiiri Vt 3 Parkanon ohituskaistat Kadunrakennustyöt, Lohjan kaupunki Satamatyöt, Haminan kaupunki Vt 9 Hiidenmäen eritasoliittymä, Keski-Suomen tiepiiri Kaukaan biovoimalaitoksen maanrakennus- ja rakenneurakat, Kaukaan Voima Oy Päällystettyjen teiden ylläpitosopimukset Koillismaan alue Kaakkois-Suomen tiepiiri Yhteistoimintaurakka Savo-Karjalan tiepiiri Turvallisuusiltapäivä Destian suurprojekteilla työskenteleville Yhtenä turvallisuuden teemavuotensa tapahtumista Destia järjesti helmikuussa työturvallisuusiltapäivän kaikille Infrarakentamisen suurprojekteillaan oli yhdessä löytää keinoja työmaiden tapaturmataajuuden alentamiseen. Iltapäivän tuloksena kirjattiin tulostavoitteet työturvallisuuden toimintatapaohjeet suurprojekteille. Turvallisuusiltapäivä toi vahvasti esiin sen, että jokaisen työntekijän oma sitoutuneisuus työturvallisuuteen työturvallisuuden parantamisessa. Vuoden 2008 tulokset olivat erinomaisia: tapaturmataajuus Destian suurprojekteilla laski merkittävästi. työskenteleville työn- parantamiselle ja ja kurinalaisuus työssä tekijöille. Tavoitteena laadittiin yhtenäiset ovat tärkeimmät seikat Destian siirrettävä asfalttiasema palkittiin turvallisuudesta Destian vuonna 2002 käyttöönotettu siirrettävä asfalttiasema kilpaili Asfalttiliitto ry:n vuosittaisessa kilpailussa, jossa mitataan siirrettävien asfalttiasemien turvallisuutta. Se kilpaili samassa sarjassa kiinteiden asemien kanssa ja palkittiin sarjassa Destian asfalttiasema sai kautta aikojen parhaat siirrettävän aseman turvallisuuspisteet ja ylsi hyvin lähelle kiinteiden sekä kiinteiden että kunniamaininnalla. asemien tulosta. DESTIA 13

16 Liikenneväylien hoidon markkinajohtaja Destian Infrahoito-liiketoimintaryhmän palvelut kattavat liikenneväylien hoidon, maanrakennuspainotteisen pienrakentamisen, lauttapalvelut ja keli keskustoiminnan. Palveluja tarjotaan Tiehallinnolle, kuntasektorille ja teollisuudelle. Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoidosta. Destialla on sekä liikenneväylien hoitopalveluissa että lauttapalveluissa erittäin vahva markkinaasema, jonka se on onnistunut säilyttämään, vaikka molempia markkinoita on vähitellen avattu kilpailulle. Hyvä menestys perustuu Destian pitkään kokemukseen, vahvaan alan osaamiseen ja paikallistietämykseen sekä mittaviin panostuksiin työmenetelmien ja -koneiden sekä palvelujen edelleen kehittämiseksi. Destia hallitsee liikenneväylien hoidon kaikissa sää- ja keliolosuhteissa Liikenneväylien hoitopalveluilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Destian hoitopalvelut kattavat talvihoidon, sorateiden ja siltojen hoidon sekä liikenneympäristön laajemman hoidon. Destia huolehtii asiakkaan kanssa sovituista palveluista kokonaisvaltaisesti laatuvastuuperiaatteella. Suomen vaihtelevien ja usein vaikeiden sääja keliolosuhteiden takia liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta huolehtiminen on erityisen haasteellista talvella. Yleisten teiden talvihoidon laatuvaatimukset määrittelee Tiehallinto. Destian talvihoitopalveluihin kuuluvat liukkauden torjunta, lumen ja sohjon poisto, lumi- ja jääpolanteen tasaaminen sekä liikennemerkkien ja opasteiden puhdistaminen. Keliolosuhteiden ennakointi sekä toimenpiteiden valinta ja oikea-aikainen toteutus ovat tehokkaan talvihoidon edellytykset. Destian Kelikeskus yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meteorologien kanssa päivystää 24 tuntia vuorokaudessa talven jokaisena päivänä. Hälytyspalvelujärjestelmä ennustaa sateet, sään muutokset sekä muut sää- ja kelioloihin vaikuttavat tekijät. Säämuutoksia ja kaluston liikkeitä seurataan reaaliaikaisesti, jolloin kunnossapitäjät voidaan hälyttää kohteisiin täsmälleen oikeaaikaisesti. Olosuhteiden ennustamisessa hyödynnetään mm. satelliitti- ja tutkakuvia, erilaisia 14 VUOSIKERTOMUS 2008

17 TALVIHOITO SORATEIDEN HOITO 2009 ALUSSA HENKILÖSTÖ JA KUNNOSTUS 234 LIIKENNEYMPÄRISTÖN HOITO SILTOJEN HOITO PIENRAKENTAMINEN ALUEURAKAT KELIKESKUSPALVELUT LAUTTAPALVELUT INFRAHOITO Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2009 alussa 27,4 % DESTIA 15

18 ennustejärjestelmiä sekä tienkäyttäjien säähavaintoja. Ennakointi ehkäisee ajokelin heikkenemistä ja vähentää suolan käyttöä. Työtehtävien oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi parantavat myös toiminnan kannattavuutta. Kelikeskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen konsepti, jota on kehitetty vuodesta 1990 lähtien. Destian suurin hoitopalvelujen asiakas on Tiehallinto, joka kilpailuttaa yleisten teiden hoidon ja ylläpidon alueellisina palvelusopimuksina. Palvelusopimusten kesto on tyypillisesti 5 7 vuotta. Destia tarjoaa hoito- ja kunnossapitopalveluja myös kunnille, mutta toistaiseksi vain pieni osa kun - tien hoitopalveluista kilpailutetaan ja ostetaan koko - naispalveluna ulkopuolisilta palvelutarjoajilta. Useimmat kunnat teettävät työn edelleen joko kokonaan omilla tuotanto-organisaatioillaan tai kuntajohtoisesti niin, että vain työkonekohtaisia alihankintapalveluja kilpailutetaan. Kuntien hoito- ja kunnossapitotöiden kokonaismarkkina on kuitenkin suuri, ja töiden avoin kilpailutus on yleistymässä vähitellen. Pienrakentamispalveluilla tehostetaan resurssien käyttöä Destian pienrakentamispalveluilla tarkoitetaan hoitotöiden projektijohdon toteutettavissa olevaa, maanrakennuspainotteista rakentamista, jossa voidaan käyttää hoito- ja kunnossapitotöiden kuljetus- ja tiehöyläkalustoa. Nämä työt ajoittuvat kesäkauteen. Käytännössä pienrakentamispalveluina on tehty esimerkiksi kelirikkoalttiiden sorateiden vahvistamista sekä pienten katuosuuksien, parkkipaikkojen ja terminaalialueiden rakentamista. Destia vastaa yleisen tieverkon lauttapalveluista Destian lauttapalvelut hoitaa Tiehallinnon toimeksiannosta liikennettä 40:llä yleisen tieverkon lauttareitillä. Destian lautat palvelevat sekä Järvi- että Meri-Suomen tienkäyttäjiä. Ne kuljettavat vuosittain noin 5 miljoonaa ajoneuvoa ja yli 10 miljoonaa matkustajaa. Maantielain mukaisesti lautat ovat osa yleistä tieverkkoa ja ovat siten tielläliikkujille maksuttomia. Lauttaliikenteen kokonaismarkkina Suomessa on noin 50 miljoonaa euroa, josta Destian markkinaosuus on yli puolet. Tiehallinnon yli 30 miljoonan euron lauttaliikenteen Destia on hoitanut toistaiseksi kokonaan kahta reittiä lukuun ottamatta. Tiehallinto on asteittain avaamassa lauttaliikenteen vapaaseen kilpailuun. Tiehallinnon lisäksi Destian asiakkaita ovat kunnat ja yksityistiekuntien lauttapaikat. Vahva asema Tiehallinnon alueurakoissa säilyi vuonna 2008 Vuonna 2008 Infrahoidon liiketoiminnan kannattavuus säilyi vakaana. Tilauskanta vuoden lopussa oli 415 miljoonaa euroa. Destia voitti vuonna 2008 seitsemän Tiehallinnon kilpailuttamaa kunnossapidon alueurakkaa. Lisäksi Destian hoitoon tuli kolme viidestä virolaisen AS Tehon aiemmin hoitamasta alue urakasta, kun yhtiö luopui toiminnastaan Suomessa. Destialla on nyt sopimukset yhteensä 59:stä Tiehallinnon alueurakasta. Sopimushinnoin mitattuna Destian markkinaosuus Tie hallinnon alueurakoista on 72 prosenttia. Vuonna 2009 kilpailutukseen tulee 15 yleisten teiden kunnossapidon alueurakkaa. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Työyhteenliittymä TYL E18 valitsi Destian E18 Muurla Lohja-moottoritieosuuden elinkaariprojektin hoitourakoitsijaksi. Sopimus kattaa kesä- ja talvihoitotyöt runsaan 50 kilometrin mittaisella urakkaosuudella koko 21 vuoden ylläpitojakson ajan vuoteen 2029 saakka. Kunnista liiketoimintaryhmän merkittävimmät asiakkaat vuonna 2008 olivat Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Nurmijärvi sekä teollisuudesta Rautaruukki Oyj Raahessa. Tavoitteena kannattavuuden parantaminen palveluja tehostamalla Koska Destian markkina-asema infrahoitosektorilla on vahva, tavoitteena on jatkossa markkina-aseman ylläpidon lisäksi parantaa toiminnan kannattavuutta tehostamalla palvelua. Viime vuosien kehittämistyön käytännön tuloksia ovat olleet mm. auraustyöleveyden lisääminen niin, että myös teiden ohituskaistaosuudet voidaan aurata yhdellä yksiköllä. Aiemmin tähän tarvittiin joko kaksi yksikköä tai kaksi ajokertaa. Myös traktorien käyttö ajoratojen talvikunnossapidossa ja tiehöylien korvaaminen alusterillä varustetuilla kuorma-autoilla tietyissä töissä ovat tehostaneet konekannan käyttöä. Kehittämistyöhön panostetaan voimakkaasti myös jatkossa. Toinen Infrahoito-liiketoimintaryhmän tavoitteista on kuntien ja teollisuusyritysten osuuden kasvattaminen asiakaskunnassa. Sekä kuntien että suurten teollisuusasiakkaiden uskotaan jatkossa ulkoistavan entistä suuremman osan hoito- ja kunnossapitotöistään. Destia pyrkii kasvattamaan toimintaansa näillä sektoreilla tarjoamalla asiakkaille hoito- ja kunnossapitoratkaisuja, jotka tuovat niille lisäarvoa ja kustannussäästöjä. 16 VUOSIKERTOMUS 2008

19 Hoitopalvelujen suurimmat voitetut urakat 2008 Tiehallinto Lapuan alueurakka Mikkelin alueurakka Juvan alueurakka Ilomantsin alueurakka Kittilän alueurakka Parkanon alueurakka Pudasjärvi Taivalkoski-alueurakka Virtain alueurakka Pulkkilan alueurakka Vetelin alueurakka INFRAHOITO Työyhteenliittymä E18 E18 Muurla Lohja-moottoritieosuuden elinkaariprojektin hoitosopimus vuoteen 2029 saakka Uutta kokonaisvaltaista työpaikkaselvitysmallia pilotoitiin Vuoden 2008 alussa uudistetun YT-sopimuksensa myötä Destia pilotoi uutta työpaikkaselvitysmal lia. Yhtiö toteutti yhdessä Suomen Terveystalo on tehty hajautetummin, eikä niitä ole kohdistettu eri ammattiryhmille. Työolosuhteiden sekä vaarojen ja kuormitustekijöiden perusteellisen selvit- Pilotin tavoitteena oli työpaikkaselvitysten kehittäminen ja niiden laajempi hyödynnettävyys. Kokemukset olivat kannustavia. Työpaikkaselvityksen tu- Oyj:n kanssa Infra- tämisen tavoitteena lokset voidaan kytkeä hoidon Etelä-Suomen oli löytää ne tekijät, suoraan turvallisuustoi- palveluyksikön alueella joihin työpaikan työ- minnan kehittämiseen. kokonaisvaltaisen suojelutoiminnassa Työpaikkakäyntien yh- työpaikkaselvityk- on syytä kiinnittää teydessä nousivat esille sen, jossa arvioitiin erityistä huomiota, Destian työntekijöiden kattavasti työn vaarat jotta tapaturmat poikkeuksellisen vahva ja kuormitustekijät voidaan estää ja sitoutuminen työhönsä projektijohdolle ja henkilöstön työkyky ja pyrkimys turvalliseen kuljettajille. Aiemmin ylläpitää mahdolli- liikkumiseen kaikissa työpaikkaselvitykset simman hyvänä. olosuhteissa. DESTIA 17

20 Erikoisosaamista ja -kalustoa vaativiin kohteisiin Rocks-liiketoimintaryhmä keskittää yhteen Destian kiveen liittyvät toiminnot eli kiviainespalvelut, kalliorakentamisen ja ratarakentamiseen erikoistuvan tytäryhtiö Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n. Liiketoimintaryhmän vahva osaaminen ja oma erikoiskalusto mahdollistavat laajan palvelutarjonnan ja tehokkaan toteutuksen. 18 VUOSIKERTOMUS 2008

Destia-konsernin osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 1.1. - 31.3.2008 1.1. - 30.6.2008 1.1. - 30.9.2008

Destia-konsernin osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 1.1. - 31.3.2008 1.1. - 30.6.2008 1.1. - 30.9.2008 Destia-konsernin osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 1.1. - 31.3.2008 1.1. - 30.6.2008 1.1. - 30.9.2008 Q4 1.1. - 31.12.2008 1 DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2008 Yhteenveto katsauskauden avainluvuista

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2009. Toimivampi maailma

VUOSIKERTOMUS 2009. Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2009 Toimivampi maailma SISÄLTÖ Destia lyhyesti 1 Destia vuonna 2009 2 Strategia ja sen toteutus vuonna 2009 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö ja markkinakatsaus 8 Infrarakentaminen

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

1.1.-31.3.2009 1.1.-30.9.2009 1.1.-31.12.2009

1.1.-31.3.2009 1.1.-30.9.2009 1.1.-31.12.2009 Osavuosikatsaus Q1 1.1.-31.3.2009 Q2 1.1.-30.6.2009 Q3 1.1.-30.9.2009 Q4 1.1.-31.12.2009 1 (11) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2009 Liikevaihto laski, tilauskanta korkea Yhteenveto katsauskauden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

1.1. - 31.3.2008 1.1. - 30.6.2008 1.1. - 30.9.2008 1.1. - 31.12.2008

1.1. - 31.3.2008 1.1. - 30.6.2008 1.1. - 30.9.2008 1.1. - 31.12.2008 Destia-konsernin osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 1.1. - 31.3.2008 1.1. - 30.6.2008 1.1. - 30.9.2008 Q4 1.1. - 31.12.2008 1 DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 Yhteenveto katsauskauden avainluvuista

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Yhtiökokous Kohti yhtenäistä tä Lemm inkäistä Lemminkäisen johto vaihtui 1/2009 Tytäryhtiöiden fuusiot alkoivat 1 /2010 Norja yritys- kau upat, Venäjän tonttikaupat 4-6/2010

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

1.1. - 31.3.2008 1.1. - 30.6.2008 1.1. - 30.9.2008 1.1. - 31.12.2008

1.1. - 31.3.2008 1.1. - 30.6.2008 1.1. - 30.9.2008 1.1. - 31.12.2008 Destia-konsernin osavuosikatsaus Q1 Q2 Q3 1.1. - 31.3.2008 1.1. - 30.6.2008 1.1. - 30.9.2008 Q4 1.1. - 31.12.2008 1 DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2008 Yhteenveto katsauskauden avainluvuista

Lisätiedot

Yhtiökokous 9.4.2013

Yhtiökokous 9.4.2013 Yhtiökokous 9.4.2013 Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus / Yhtiökokous 2013 Lemminkäinen kasvukeskusten kehittäjä Rakennamme kokonaisia kaupunkeja Toimitilarakentaminen Talotekniikan urakointi Teollisuuden

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008 3.2.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2008 ja Q4/2008 2 2008 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat 2008 Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

1.1.-31.3.2009 1.1.-30.9.2009 1.1.-31.12.2009

1.1.-31.3.2009 1.1.-30.9.2009 1.1.-31.12.2009 Osavuosikatsaus Q1 1.1.-31.3.2009 Q2 1.1.-30.6.2009 Q3 1.1.-30.9.2009 Q4 1.1.-31.12.2009 1 (12) DESTIA-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 Destian liikevaihto tyydyttävällä tasolla, tilauskanta säilyi

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tulos parani edellisestä vuodesta Keskon liikevaihto 9,3 mrd., kehitys -3,8 % Tulos parani selvästi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä.

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. 17.9.2013 Rahapäivä 2013 Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki, Lemminkäinen Oyj Rakennamme kokonaisia kaupunkeja Toimitilarakentaminen Talotekniikan

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1 3/2015. Tase vahvistui ja kassavirta oli selvästi positiivinen

Osavuosikatsaus 1 3/2015. Tase vahvistui ja kassavirta oli selvästi positiivinen Osavuosikatsaus 1 3/215 Tase vahvistui ja kassavirta oli selvästi positiivinen Taloudellinen kehitys Tase, rahoitus ja rahavirta Näkymät ja ohjeistus Toimintaympäristö Q1/215 Suomi Käynnissä suuria infrahankkeita.

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Risto Lappalainen Liikennevirasto, työturvallisuusvastaava p. 0295 34 3966 Hanke kust.arvio valmis

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2014. Tehostamistoimenpiteillä vahvempi tase ja parempi kannattavuus

Tilinpäätöstiedote 2014. Tehostamistoimenpiteillä vahvempi tase ja parempi kannattavuus Tilinpäätöstiedote 2014 Tehostamistoimenpiteillä vahvempi tase ja parempi kannattavuus Taloudellinen kehitys Tase, rahoitus ja rahavirta Näkymät ja ohjeistus Segmenttikatsaukset 2 Toimintaympäristö vuonna

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.

Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4. Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Qt:n erittäin vahvan kasvun tukemana. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q1/2015 Juha Varelius 30.4.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc

IXONOS OYJ. Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen. Ixonos Plc IXONOS OYJ Varsinainen yhtiökokous 23.3.2010 Helsinki Toimitusjohtaja Kari Happonen LIIKETOIMINTAKATSAUS Public 23.3.2009 2 TILIKAUDEN 2009 PÄÄTAPAHTUMIA Markkinatilanne heikkeni finanssikriisiä seuranneen

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Lemminkäinen-konserni. Tulevaisuutta rakentaen

Lemminkäinen-konserni. Tulevaisuutta rakentaen Lemminkäinen-konserni Tulevaisuutta rakentaen Lemminkäinen lyhyesti 25.4.2008 Nimi 2 Lemminkäinen toimii rakentamisen kaikilla osa-alueilla Talonrakentaminen perustajaurakointi urakointipalvelut projektinjohtopalvelut

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Ilmi ipilecom ja kokemuksia siitä YIT:llä. Betonipaaluseminaari 2013 28.11.2013 Tuukka Pasanen Ilmi Solutions Oy Henri Kiiski YIT Rakennus Oy

Ilmi ipilecom ja kokemuksia siitä YIT:llä. Betonipaaluseminaari 2013 28.11.2013 Tuukka Pasanen Ilmi Solutions Oy Henri Kiiski YIT Rakennus Oy Ilmi ipilecom ja kokemuksia siitä YIT:llä Henkilöiden esittely Henri Kiiski YIT:llä Vastaavana työnjohtajana 15 vuotta paalutuksen parissa Tuukka Pasanen Ilmi Solutions Oy:llä tuotantopäällikkönä 15 vuotta

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys

Etteplan Oyj. Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Etteplan Oyj Alansa johtava teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyritys Sisältö Etteplan sijoituskohteena Taloudellinen kehitys Näkymät 2010 Tarkemmat taloudelliset tiedot Johtava teollisuustekniikan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010 Tilinpäätös Tammi-joulukuu 29 5.2.21 Keskon osavuosikatsaus 1-12/29 Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kaikkien toimialojen tulos positiivinen K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi +5,6

Lisätiedot

Oriola-KD The Channel for Health

Oriola-KD The Channel for Health Oriola-KD The Channel for Health Sijoitus Invest 14 12.-13.11.2014 Oriola-KD tänään Liikevaihto 2013 2,6 miljardia euroa Ruotsi 50 % Venäjä 33 % Suomi ja Baltia 17 % Henkilöstö 4700 työntekijää Venäjä

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

SanomaWSOY kohti tulevaa

SanomaWSOY kohti tulevaa SanomaWSOY kohti tulevaa Hannu Syrjänen toimitusjohtaja Capital Markets Day 2 Esityksen runko Keskeisiä strategisia tavoitteitamme Toimenpiteitä Taloudelliset tavoitteet Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2008

Itella Oyj Tulos 2008 Itella Oyj Tulos 2008 13.2.2009 1 13.2.2009 Itella Oyj Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan Päivittäiset postipalvelut kaikkialla Suomessa Itella Viestinvälitys kirje, lehti ja

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot

Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010

Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010 Rautaruukki Oyj Yhtiökokous 2010 23.3.2010 Sakari Tamminen Toimitusjohtaja Liiketoimintaympäristö ja yhtiön taloudellinen kehitys vuonna 2009 Markkinatilanne historiallisen vaikea Teollisuustuotanto ja

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Toimintaympäristö Kotimaa Talouden kasvunäkymät heikentyneet, huolena kiihtyvä inflaatio ja korkojen nousun vaikutus asuntorakentamiseen Liike-, logistiikka- ja teollisuusrakentaminen

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2 2011 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua 8,7 prosenttia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Oriola KD Oyj:n yhtiökokous 2011

Oriola KD Oyj:n yhtiökokous 2011 Oriola KD Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Eero Hautaniemi 6.4.2011 Keskittyminen lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppaan 2006 2011 Vähittäiskauppa Ruotsi Suomi Baltia Pohjoismaat ja Baltia

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot