Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2008"

Transkriptio

1 Toimivampi maailma VUOSIKERTOMUS 2008

2 Sisältö Destia lyhyesti 1 Strategia ja sen toteutus vuonna Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö ja markkinakatsaus 8 Infrarakentaminen 10 Infrahoito 14 Rocks 18 Solutions 20 International 22 Yritysvastuu 24 Tilinpäätös 32 Hallinto ja johto 53 Tapahtumat Organisaatio 60 Toimipaikat 61 2 VUOSIKERTOMUS 2008

3 Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka haluaa tehdä elinympäristöstä toimivamman. Destia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee nykyaikaisia liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä tuottaa liikenteen asiantuntijapalveluja sekä ajantasaisia liikennetietopalveluja liikkujille. Destian palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Olipa kyse toimivasta liike- tai teollisuusympäristöstä, kaivoshankkeesta, liikenneväylien toteuttamisesta ja ylläpidosta tai energiaratkaisusta, Destia on oikea kumppani. DESTIA LYHYESTI Destia Toimivampi maailma DESTIA 1

4 Destia vuonna 2008 Destian asiakkaita ovat teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot. Kattavan toimipaikkaverkon avulla Destia on aina lähellä asiakasta Suomessa ja lähialueilla. Destia-konsernin liikevaihto on noin 720 miljoonaa euroa. Se on Suomen markkinajohtaja infra-alalla. Destia-konserni koostuu emoyhtiö Destia Oy:stä ja tytäryhtiöistä. Henkilöstöä Destiassa on noin Destia on osaajien talo, jossa on hyvä henki ja infra-alan laajimmat mahdollisuudet hyödyntää osaamista. Konsernin liikevaihto liiketoiminnoittain Konsultti palvelut 3,9 % 1,3 % Kansainvälinen ja muu liiketoiminta Hoito- ja lauttapal velut 28,5 % 66,3 % Rakentaminen Konsernin henkilöstö liiketoiminnoittain Kansainvälinen ja muu liiketoiminta 7,1 % 2,9 % Konsernitoiminnot Konsultti palvelut 16,9 % Hoito- ja lauttapal velut 26,9 % 46,2 % Rakentaminen 2 VUOSIKERTOMUS 2008

5 Liiketoiminnat Rakentaminen Rakentamisen liiketoiminta sisältää rakentamista, sillankorjausta, päällysteja tiemerkintäpalveluita sekä kiviainestoimintaa. Rakennusliiketoimintaa on Suomen lisäksi Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Rakentamiseen sisältyy myös erikoisrakentamista, joka koostuu isoista sekä suunnittelun että toteutuksen sisältävistä ns. ST-projekteista. Lisäksi liiketoimintaryhmä rakentaa vaativia siltoja sekä toteuttaa energiainfra-, kallio- ja ratarakentamista. Osuus konsernin liikevaihdosta Milj. euroa 475,5 DESTIA VUONNA 2008 Hoito- ja lauttapalvelut Hoito- ja lauttapalveluiden liiketoiminta sisältää hoidon ja kunnossapidon alueurakat, pienrakentamisen, lauttapalvelut sekä kelikeskus- ja kalustotoiminnot. Osuus konsernin liikevaihdosta Milj. euroa 204,1 Konsulttipalvelut Konsulttipalvelut sisältävät infrarakentamisen suunnittelu-, geo-, mittausja asiantuntijapalveluita. Osuus konsernin liikevaihdosta Milj. euroa 28,3 Kansainvälinen ja muu liiketoiminta Destian kansainvälinen toiminta sisältää rakentamista, hoitoa ja ylläpitoa Itämeren alueella, toistaiseksi pääasiassa Virossa. Muuhun liiketoimintaan kuuluu mm. Destia Traffi c -liikenteen tietopalvelut. Osuus konsernin liikevaihdosta Milj. euroa 9,2 Keskeiset tunnusluvut MILJ. EUR Konserni Destia Oy Liikevaihto 717,1 649,0 Liikevoitto 19,3 15,2 % liikevaihdosta 2,7 2,3 Tilikauden voitto 10,4 9,2 % liikevaihdosta 1,5 1,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % 15,7 15,4 Omavaraisuusaste, % 33,4 35,5 Investoinnit, % liikevaihdosta 9,3 7,4 Henkilöstö keskimäärin DESTIA 3

6 Strategia Kannattavuuden parantaminen Kasvu Kansainvälistyminen Strategian toteutus vuonna 2008 Kannattavuuden parantaminen Destian työkanta oli hyvä ja yhtiö pystyi suuntaamaan toimintaansa kohteisiin, joissa sen osaaminen on vahvinta ja toiminta sen vuoksi tuloksellisinta. Konsernin yhtenäisten toimintatapojen käyttöönottoa ja työprosessien tehostamista jatkettiin. Työ jatkuu vuonna 2009, ja tavoitteena on saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Työkoneautomaatiota otettiin käyttöön useilla työmailla. Mahdollistamalla työn etenemisen tarkalla seurannalla työkoneen sisältä työkoneautomaatio nopeuttaa työntekoa ja parantaa sen laatua. Destia on Suomessa edelläkävijä työkoneautomaation hyödyntämisessä. Eräiden yksiköiden toimintaa uudelleen organisoimalla saatiin aikaan tehokkuutta ja merkittäviä kustannussäästöjä. Yhtiön kasvu saavutettiin pääosin olemassa olevilla resursseilla. Arvot Tavoitteisiin rehdisti, rohkeasti ja taidolla. Visio 2011 Destia on johtava infra-alan palveluyritys Suomessa ja vahva toimija Itämeren alueella. Eettiset toimintaperiaatateet Vastuu yhteiskunnalle; kestävän kehityksen vaatimukset, elinkaariajattelu ja kriisivalmiuksien ylläpito Lakien, sopimusten ja yhteiskunnallisten velvoitteiden noudattaminen Ympäristömyönteinen toiminta Viestiminen ennakoiden, avoimesti, luotettavasti ja nopeasti 4 VUOSIKERTOMUS 2008

7 k STRATEGIA Kasvu Destian kasvu oli pääosin orgaanista, mutta myös yrityskauppoja tehtiin. Huhtikuussa Destia osti oululaisen Maarakennus Jaara Oy:n. Kauppa vahvisti Destian asemaa ja resursseja erityisesti Pohjois-Suomen infra-alan markkinoilla. Lokakuussa Destia osti 51 prosenttia infrakonsultointiyritys Finnroad Oy:n osakekannasta, minkä jälkeen se omistaa koko osakekannan. Yrityskauppa laajensi Destian projektinjohto- ja konsulttipalveluiden tarjontaa Suomessa ja kansainvälisesti. Destian kasvualueita ovat mm. kaivosteollisuus ja uudet liiketoimintaalueet, joihin panostettiin vuoden aikana. Vauhdittaakseen kasvustrategiansa toteutumista Destia uudisti organisaatiotaan. Erikoisrakentaminen ja Rakentaminen yhdistettiin Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmäksi ja Hoito- ja lauttapalvelut -liiketoimintaryhmän nimi muutettiin Infrahoito-liiketoimintaryhmäksi. Nämä liiketoimintaryhmät, joiden toiminnasta tulee tällä hetkellä valtaosa Destian liikevaihdosta, keskittävät jatkossa kehittämispanostuksensa kannattavuuden parantamiseen. Konserniin perustettiin kaksi uutta liiketoimintaryhmää, Solutions ja Rocks, jotka ovat jatkossa yhtiön kasvukärkiä, kansainvälisen toiminnan lisäksi. Kansainvälinen toiminta -liiketoimintaryhmän nimi muutettiin International-liiketoimintaryhmäksi. Uuden organisaation mukainen toiminta alkoi vuoden 2009 alussa. Kansainvälistyminen Destian kansainvälistyminen on vasta alku vaiheessa. Vuoden 2008 aikana jatkettiin valmisteluja kansainvälisten toimintojen laajentamiseksi. Virossa toiminnot keskitettiin Destia Eesti AS:an ja Norjassa Destian uuteen tytäryritykseen, Destia Norge AS:an. Liikenneinformaatiota loppukäyttäjille tuotta va Destia Traffi c laajensi toimintaansa Pohjoismaihin, Baltiaan, Puolaan ja Venäjälle. Destian tunnettuus on lisääntynyt Suomen lisäksi myös Itämeren alueen asiakaskentässä. Strategia 2011 Strategian suuntaviivat Kannattavuuden parantaminen Kasvu ja kansainvälistyminen Tavoitteet Liikevoitto 5,5 % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto 20 % Liikevaihdon kannattava kasvu Yksityisen sektorin projektien osuuden kasvattaminen Tilanne vuoden 2008 lopussa Liikevoitto 2,7 % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto 15,7 % Liikevaihto 717 milj. eur Liiketoimintaryhmien kehittämisen painopisteet Kannattavuus Infrarakentaminen Infrahoito Kasvu Rocks Solutions Kansainvälistyminen International DESTIA 5

8 Tavoitteenamme on luoda Destiasta vahvaa tulosta tekevä, kansainvälinen yhtiö, jota arvostetaan alan johtavana toimijana. Jukka Laaksovirta toimitusjohtaja Destia Oy:n ensimmäinen toimintavuosi Suuria muutoshankkeita käynnistettiin Destia Oy aloitti toimintansa , kun Tieliikelaitos yhtiöitettiin valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Yhtiöittämisen tavoitteena oli luoda Destialle mahdollisimman hyvät edellytykset kilpailla tehokkaasti markkinoilla, parantaa kannattavuuttaan ja kasvattaa liiketoimintaansa. Meidän tehtävänämme on nyt luoda Destiasta vahvaa tulosta tekevä, kansainvälinen yhtiö, jota sekä asiakkaamme että henkilöstömme arvostavat alamme johtavana toimijana. Olemme ottaneet haasteen vastaan ja ryhtyneet laajalla rintamalla kehittämään Destian toimintaa. Vuosi 2008 olikin meille mittavien muutoshankkeiden käynnistämisen vuosi. Muutostyötämme ohjaa visiomme, jotka asettaa tavoitteeksemme tehdä Destiasta johtava infra-alan palveluyritys Suomessa ja vahva toimija Itämeren alueella. Tämä edellyttää meiltä sekä toimintamme kannattavuuden parantamista että kasvua niin kotimaassa kuin naapurimaidenkin markkinoilla. Organisaatiouudistus vauhdittamaan strategian toteuttamista Yksi vuoden 2008 aikana tekemistämme merkittävistä päätöksistä oli organisaatiorakenteemme uudistaminen. Perustimme konserniin kaksi uutta liiketoimintaryhmää, Solutions ja Rocks, joilla on jatkossa päävastuu tavoittelemamme kasvun saavuttamisesta. Lisäksi yhdistimme rakentamisen palvelumme Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmäksi sekä muutimme Hoito- ja lauttapalvelujen nimen Infrahoito-liiketoimintaryhmäksi. Nämä kaksi pääosin kotimaan markkinoilla toimivaa 6 VUOSIKERTOMUS 2008

9 liiketoimintaryhmää tuovat tällä hetkellä valtaosan liikevaihdostamme. Toimintansa volyymin säilyttämisen ohella ne pyrkivät jatkossa erityisesti parantamaan kannattavuuttaan. Kansainvälinen toiminta -liketoimintaryhmän nimi muut - tui International-liiketoimintaryhmäksi, johon keskitämme kansainvälistymishankkeemme. Uskomme, että liiketoimintaryhmien toimintakenttien ja tavoitteiden selkiyttäminen tukee jatkossa työtämme strategiamme toteuttamiseksi. Uuden organisaation mukainen toiminta käynnistyy vuoden 2009 alussa. Vahvistamme tuloksenteon kulttuuria Kaikkien uudistusten onnistumisen edellytys on se, että saadaan aikaan muutos ihmisten asenteissa ja toimintatavoissa. Näin on laita myös Destiassa. Voimme yltää tavoitteisiimme vain, jos koko henkilöstömme tahtotila ja toiminta suuntautuvat entistä määrätietoisemmin hyvän taloudellisen tuloksen saavuttamiseen kaikessa toiminnassamme. Organisaationa voimme tukea tuloksenteon kulttuuria kehittämällä sellaisia toimintatapoja, prosesseja ja työkaluja, jotka helpottavat ja tehostavat henkilöstömme työtä, kannustavat heitä kehittämään osaamistaan sekä palkitsevat heitä hyvistä suorituksista. Jatkoimme ja käynnistimme vuoden 2008 aikana useita näihin asioihin liittyviä kehityshankkeita. Niistä keskeiset olivat konsernin yhteisen toimintajärjestelmän jatkokehittäminen, hankintojen ja tuotannonsuunnittelun tehostaminen sekä laaja henkilöstötoimintojen uudistus. Osaamista kehitettävä jatkuvasti Menestyäksemme yhä kiristyvässä kilpailussa meidän on panostettava osaamisemme jatkuvaan kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä kouluttamalla nykyistä henkilöstöämme että rekrytoimalla uutta, osaavaa henkilöstöä. Yksi vuoden 2008 tärkeistä osaamisen kehittämiseen liittyvistä hankkeistamme oli nykyisen osaamispääomamme kartoitus. Osana tätä työtä toteutimme ensimmäistä kertaa liiketoimintaryhmien avainhenkilöiden parissa katsauksen, jolla selvitimme, millaista osaamista ja kehityspotentiaalia tässä henkilöstöryhmässä on tulevia tarpeitamme silmällä pitäen. Henkilöstökatsaus, jonka toteutamme jatkossa säännöllisesti, auttaa meitä löytämään eri tehtäviin niihin kaikkein sopivimmat henkilöt ja tukee meitä johdon seuraajasuunnittelussa. Olemme myös määritelleet ne ydinpätevyydet, joita jatkossa tarvitsemme liiketoimintamme strategianmukaisessa kehittämisessä. Lähitulevaisuudessa keskitämme osaamisen kehittämisen ennen kaikkea asiakkuuksien hallintaan, myyntiin ja myynnin johtamiseen. Kartutamme osaamistamme aktiivisesti myös rekrytointien kautta. Saadaksemme palvelukseemme uusia ammattilaisia ja kehittääksemme yrityskuvaamme toteutimme alkuvuonna Tosi Toimet -työnantajamielikuvakampanjan. Kampanja oli alkulaukaus pitkäkestoiselle yritysja työnantajamielikuvaohjelmallemme, jolla haluamme kertoa tarjoavamme infra-alan ammattilaisille maamme laajimmat mahdollisuudet hyödyntää ja kehittää osaamistaan. Loppuvuonna työntekijämarkkinoilla pitkään vallinnut kireä tilanne helpottui talouden käännyttyä laskusuhdanteeseen, ja onnistuimme saamaan palvelukseemme lisää erittäin osaavaa uutta henkilöstöä. Vuoden 2008 kehitys myönteistä Vuonna 2008 liikevaihtomme kehittyi hyvin ja liikevoittomme oli selkeästi parempi kuin Tieliikelaitoskonsernilla edellisvuonna. Perusliiketoiminnassamme, rakentamisessa, hoito- ja lauttapalveluissa sekä konsulttipalveluissa, pystyimme alkuvuoden kustannusten noususta huolimatta parantamaan kannattavuuttamme. Uusista liiketoiminnoistamme myönteisesti kehittyi Destia Traffi c, jonka ajantasaista liikennetietoa myytiin eri käyttäjäryhmille Suomessa sekä useissa muissa Itämeren alueen maissa. Kansainvälinen toimintamme ei kehittynyt toivomallamme tavalla johtuen lähinnä Viron toimintaympäristön haasteellisuudesta. Liikevaihtomme kasvu oli pääosin orgaanista. Toteutimme kasvustrategiaamme myös ostamalla 80 prosenttia oululaisen Maarakennus Jaara Oy:n osakekannasta sekä loput infrakonsultointiyritys Finnroad Oy:n osakekannasta, josta olimme aiemmin omistaneet 49 prosenttia. Nämä yrityskaupat vahvistavat asemaamme sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Destian tähtäin yli laskusuhdanteen Vuoden 2008 loppuun mennessä USA:sta alkaneen rahoituskriisin vaikutukset levisivät koko globaaliin talouteen, mikä heikensi sekä kulutus- että investointikysyntää ja käänsi talouskehityksen laskuun kaikkialla maailmassa. Suhdannekäänne alkoi näkyä myös Suomen infrarakentamisessa kesällä ja alkusyksystä. Toimialan työkanta oli kuitenkin vielä vuoden vaihteessa melko hyvällä tasolla. Nopeasti heikentyvä taloustilanne lisää jatkossa kilpailua hankkeista ja heikentää yritysten kannattavuutta hintakilpailun kautta. Valtiolta odotettavissa olevat elvytystoimenpiteet tasa painottavat toisaalta tilannetta, joten toimialan jatkonäkymät säilyvät kohtuullisina. Jatkossa Destia pyrkii kasvattamaan teollisuuden ja kaupan osuutta liiketoiminnastaan sekä nostamaan palvelujensa jalostusarvoa. Korkeampaan jalostuasarvoon pääsemme yhdistämällä eri puolilla konserniamme olevaa osaamista laajoiksi kokonaisratkaisuiksi. Esimerkki tällaisista ratkaisuista on tuulivoiman rakentaminen. Monipuolisen osaamisemme ansiosta voimme tarjota tuulivoimapuistoprojekteja avaimet käteen -periaatteella vastaten niiden elinkaaren kaikista palveluista maaperäkartoituksista aina kunnossapitoon ja seurantatutkimuksiin asti. Rakentaessamme lisää tällaisia kokonaiskonsepteja konsernimme sisäisen yhteistyön kehittäminen on avainasemassa, ja panostamme siihen voimakkaasti. Maantieteellisesti toimintamme laajentamisen painopiste on lähitulevaisuudessa Venäjällä. Vuoden 2008 aikana loimme valmiuden toiminnan käynnistämiseen siellä, ja rakentaminen alkaa vuonna Jatkamme toimintamme kannattavuuden parantamista sekä kasvun ja kansainvälistymisen edellytysten luomista. Perinteisen maanrakennustoimintamme rinnalla laajennamme edelleen kaivosteollisuuden infrarakentamisen, ratarakentamisen, energiainfran ja liikenteen tietopalvelujamme. Suuret muutoksemme ja kehityshankkeemme ovat vaatineet paljon henkilökunnaltamme. Tahdon esittää heille parhaimmat kiitokseni siitä sitoutuneisuudesta, jolla he ovat työskennelleet yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Kiitän lämpimästi myös asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme rakentavasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Jukka Laaksovirta toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS DESTIA 7

10 Infra-alan kehitys edelleen vakaata Maa- ja vesirakentamisen kokonaisarvo Suomessa vuonna 2008 oli 5,5 miljardia euroa. Vuonna 2008 alan markkinat kasvoivat edelleen 3 %, vaikka globaalin taloustilanteen heikentyminen keväästä 2008 lähtien alkoikin jo loppuvuonna näkyä toimialalla. Yleisesti suurimmat muutokset rakentamisen sektorissa tapahtuivat toimitila- ja asuntorakentamisessa, joissa uusien kohteiden aloitusmäärät laskivat koko vuoden 2008 ajan. Maa- ja vesirakentamisen kehitys on usean vuoden ajan ollut suhteellisen vakaata. Uusi henkilöstöstrategia valmistui Alkuvuonna, kun markkinatilanne ja kasvunäkymät vaikuttivat vielä hyvin positiivisilta, infra-alan merkittävimmäksi uhkatekijäksi nähtiin pula henkilöstöresursseista. Erityisesti osaavia projektipäälliköitä oli markkinoilla riittämättömästi, mikä aiheutti tämän henkilöstöryhmän siirtymistä yrityksestä toiseen ja palkkatason nousua. Kansainvälisen rahoituskriisin leviäminen Eurooppaan ja Suomeen nosti yritysten rahoituskustannuksia ja vaikeutti rahoituksen saatavuutta, mikä viivästytti investointihankkeita ja johti myöhemmin kysynnän voimakkaaseen vähentymiseen tietyillä rakentamisen alueilla. Etenkin asunto- sekä liike- ja toimistorakentamisessa, joiden rahoitus ja kysyntä tulevat lähes kokonaan yksityiseltä sektorilta, tämä kehitys aiheutti mittavia lomautuksia ja irtisanomisia. Alan henkilöstöresurssien saatavuus on parantunut merkittävästi. Myös koulutusta infra-alan tehtäviin, kuten esimerkiksi rakennusmestariksi, on lisätty. Tämä parantaa jatkossa henkilöstöresurssien saatavuutta edelleen. Infrahankkeisiin taloustilanteen heikentyminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut yhtä merkittävästi kuin moniin muihin investointeihin, koska julkiset hankkeet ovat käynnistyneet alkuperäisten aikataulujensa mukaisesti. Heikon suhdannetilanteen helpottamiseksi valtiolta on saatu vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarvioissa liikenteen elvytysohjelman hankkeita perustienpitoon, perusradanpitoon, lentoasemien kehittämiseen sekä erilaisiin tie-, vesi- ja ratahankkeisiin yhteensä noin 350 miljoonaa euroa. Hankkeita toteutetaan vuoden 2009 alusta vuoteen 2013 saakka. Merkittävimmät maanrakennusalan kustannuserät ovat bitumi, teräs, erilaiset puutuotteet, maa-ainekset sekä muut öljypohjaiset tuotteet kuten polttoaineet ja muovituotteet. Alan kustannusten muutokset olivat suuria vuonna Vuoden ensimmäisellä puoliskolla teräksen, öljytuotteiden ja maa-ainesten hinnat kohosivat voimakkaasti, mikä nosti rakentamisen kustannuksia. Talouskriisin myötä loppukesästä alkaen sekä nämä hinnat että korot laskivat nopeasti. Tämä ei heikon kysyntätilanteen takia kuitenkaan vielä elvyttänyt yksityisiä rakennusinvestointeja. Maanrakennusalan kokonaiskustannukset vuonna 2008 nousivat 2,1 %. Kustannusten vuosimuutos vaihteli päällysteiden 11,3%:sta maarakenteiden 5,9 %:in. Kustannusten nousuun vaikutti myös henkilöstökustannusten voimakas nousu. Suhdannekäänne ja rahoitusongelmat kiristävät kilpailua Suomen infra-alan kilpailijakenttä muodostuu suurista kansainvälisistä, laajoja palvelukokonaisuuksia tarjoavista yhtiöistä, tietyille osa-alueille erikoistuneista valtakunnallisesti toimivista keskisuurista yrityksistä sekä pienistä alueellisesti toimivista yrityksistä. Destian lisäksi keskeisiä suuria toimijoita Suomen markkinoilla ovat Lemminkäinen, Skanska, YIT, NCC ja VR Rata. Lisäksi keskisuuria infra-alan toimijoita ovat mm. Kesälahden Maansiirto, Niska & Nyyssönen ja Soraset. Asuntorakentamisen romahdettua suhdannekäänteen myötä rakentamisen painopiste on siirtynyt infrahankkeisiin, ja myös asuntorakentajat ovat tulleet mukaan infrapuolen tarjouskilpailuihin. Vaikka julkisen sektorin investointitaso on säilynyt ennallaan, tämä kehitys on kiristänyt kilpailua. Rahoituskriisi on vaikuttanut merkittävästi myös rakennusliikkeiden rahoituksen hintaan ja saatavuuteen, mikä on entisestään kasvattanut kassavirran merkitystä näille yrityksille ja näin lisännyt hintakilpailua urakkatarjouksissa. Suomessa vuonna 2007 toimintansa aloittanut virolainen hoitopalveluyhtiö AS Teho joutui vuonna 2008 vetäytymään maan markkinoilta. Yhtiön hoitamat viisi Tiehallinnon hoidon alueurakkaa jaettiin muille palvelutarjoajille. Vuoden 2008 lopussa alueurakat jakautuivat lukumääräisesti seuraavasti: Destia 71 %, YIT 17 %, NCC Roads 6 %, Koillistie Määttä 4 % ja Savon Kuljetus 2 %. Infrarakentamisen arvo Suomessa 2008 Ympäristö ja muu 15 % Energiahuolto 15 % Vesihuolto 9 % Maanrakennuskustannusindeksin vuosimuutos % 16 % Tiet Tietoliikenneverkostot 12 % 11 % Radat Lentokentät 1 % 3% Vesiväylät % Kadut LÄHDE: Maa- ja vesirakentamisen näkymät 2/2008, VTT, syyskuu LÄHDE: Maa- ja vesirakentamisen näkymät 2/2008, VTT, syyskuu VUOSIKERTOMUS 2008

11 Suhdannekäänteen myötä rakentamisen painopiste on siirtynyt infrahankkeisiin. Alan suurimpien toimijoiden osavuosikatsaustietojen perusteella infra-alan yritysten tilauskannat olivat edelleen vuoden 2008 lopulla historiallisesti katsottuna vahvoja. Kansainvälistyminen, turvallisuus ja toiminnan tehostaminen lähivuosien keskeiset kehitysteemat Jatkossa pohjoismaisten infra-alan yhtiöiden kasvuhankkeiden painopiste on kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti Venäjän suuret investoinnit houkuttelevat maahan ulkomaisia toimijoita. Työmaiden turvallisuuden parantaminen on tullut entistäkin tärkeämmäksi, kun osa suurista asiakkaista korostaa työturvallisuuden merkitystä urakoitsijaa valitessaan. Myös menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää erinomaisia tuloksia työturvallisuuden ylläpidossa. Koneautomaation käyttöönotto on Suomessa käynnistynyt viime vuosina ja yleistyy jatkossa nopeasti. Automaatio parantaa työn tuottavuutta ja laatua sekä optimoi materiaalien käytön. Ekologisuuden merkitys sekä infa-alan yritysten omissa toimintatavoissa että liiketoimintaaihiona on korostunut ympäristöön liittyvän lainsäädännön kiristyessä ja yleisen asenneilmaston muuttuessa entistä ympäristötietoisemmaksi. Ilmaston lämpenemisen torjunnassa tuulivoiman rakentaminen on Suomessa tärkeä painopistealue ydinvoiman lisärakentamisen rinnalla. Toiminnan tehostamisessa työprosessien kehittäminen on infra-alalla keskeisessä asemassa. Työmailla hukataan edelleen runsaasti aikaa ja materiaaleja, kun työprosessit ovat puutteellisesti suunniteltuja. Optimoimalla työvaiheiden kulku ja hankintojen ajoitus sekä kasvattamalla koneiden käyttöastetta töiden toteutuksen hukkaprosenttia voidaan pienentää huomattavasti ja näin saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Projektien työsuunnittelua parantava leanmenettely, jonka useat alan yritykset ovat ottaneet käyttöön, on yksi tärkeimmistä keinoista toiminnan tehostamisessa. Hoitohankkeissa jo laajasti käytettyjen monivuotisten sopimusten kaltaiset konseptit ovat yleistymässä myös rakentamispuolella niin, että valtio tai kunta ulkoistaa hankkeidensa rakentamisen ja ylläpidon pitkäaikaisella sopimuksella ulkopuoliselle palvelutarjoajalle. Infra-alan yrityksille tämä merkitsee toiminnan ennustettavuuden parantumista pitkäaikaisen tilauskannan lisääntyessä. Ylläpitohankkeissa jo aiemmin hyödynnetyn elinkaarimallin käyttö on vähitellen yleistymässä myös maa- ja vesirakentamispuolella, etenkin suurissa julkisen sektorin väylähankkeissa. Elinkaarimallilla tarkoitetaan rakentamisessa hyvin pitkää, vuoden jaksoa, jossa rakentaja vastaa kokonaisvaltaisesti hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Elinkaarihankkeen rahoitus haetaan markkinoilta, joko yksityisiltä tai institutionaalisilta rahoittajilta, jotka voivat toimia joko pääomasijoittajina tai velkarahoittajina. Vuodelle 2009 valtio on merkinnyt elinkaarihankkeiksi Seinäjoen radan parannuksen osuudella Kokkola Ylivieska sekä E 18-tiehankkeen osuuden Koskenkylä Kotka. Elinkaarimallin käyttö voi edistää infrahankkeiden eteenpäin viemistä budjettiraamista tai yksittäisten rahoittajien tilanteesta riippumatta, koska sen kautta voidaan tasata investointien sitoman pääoman määrää eri vuosille. Infrarakennushankkeet ovat konkreettisia sijoituskohteita ja siksi ne ovat herättäneet kiinnostusta myös sijoittajien keskuudessa. Rakentajien kannalta hankkeiden tasainen aloittaminen on resurssien suunnittelun ja ylläpidon kannalta erityisen tärkeätä. Suomeen suunnitteilla olevat kaivoshankkeet, valtion energiapolitiikassaan tukema tuulivoiman rakentaminen sekä suuret ratahankkeet, kuten pääkaupunkiseudun Kehärata ja Länsimetro, luovat lähivuosina infrarakentajille merkittäviä uusia työmahdollisuuksia. Taantuma vaikuttaa jatkossa niin infrarakentamisen kuin muidenkin toimialojen tulevaisuudennäkymiin. Taantuman syvyys ja pituus ratkaisevat, miten merkittäviksi vaikutukset muodostuvat alalla. Rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen ja kohonnut hinta ovat selvästi heikentäneet varsinkin yksityisen sektorin investointisuunnitelmien toteutusmahdollisuuksia, tai ainakin siirtäneet niiden toteuttamista. Kilpailu alkavista hankkeista kiristynee jatkossa. VTT:n julkaisemassa suhdanneraportissa ennustetaan maa- ja vesirakennusalan kasvun olevan Suomessa 3 prosenttia vuonna TOIMINTAYMPÄRISTÖ DESTIA 9

12 Monipuolinen infrarakentamisen osaaja Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmän palveluihin kuuluvat perusrakentaminen, päällystystyöt, laajat ST (suunnittele ja toteuta) -projektit, sillanrakentaminen ja -korjaus sekä energiainfran rakentaminen. Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Destia on suurin infrarakentamispalvelujen tuottaja Suomessa. Suomen lisäksi Destia tarjoaa infrarakentamispalveluja myös Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa. Suurin yksittäinen Infrarakentaminenliiketoimintaryhmän asiakas on Tiehallinto, jonka osuus liiketoimintaryhmän liikevaihdosta on noin puolet. Muita asiakasryhmiä ovat RHK (Ratahallintokeskus), muut valtion virastot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuusyritykset, joiden osuus on kasvussa. Infrarakentamispalveluiden kilpailijakenttään kuuluu sekä suuria kansainvälisiä ja valtakunnallisia että pienempiä alueellisia ja paikallisia toimijoita projektin koosta, luonteesta ja sijaintipaikasta riippuen. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen 10 VUOSIKERTOMUS 2008

13 VÄYLÄRAKENTAMINEN SILLANRAKENTAMINEN 2009 ALUSSA HENKILÖSTÖ ENERGIAINFRA 234 YMPÄRISTÖ- RAKENTAMINEN PÄÄLLYSTEPALVELUT SUUNNITTELE JA TOTEUTA -PROJEKTIT INFRARAKENTAMINEN Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2009 alussa 32,8 % resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Hankkeet toteutetaan tehokkaalla projektilähtöisellä toimintatavalla, jossa omaan osaavaan projektinhallintaan sekä suunnittelu- ja rakentamispalveluihin yhdistetään laajat alihankintapalvelut ja materiaaliostot. Työkanta hyvällä tasolla vuonna 2008 Infrarakentamisen taloudellinen kehitys oli myönteistä vuonna Liiketoimintaryhmän vuotta 2009 koskeva tilauskanta vuoden 2008 lopussa oli 135 milj.euroa. Erityisen hyvä oli päällystystöiden tilauskanta, mikä johtui siitä, että Destia voitti vuonna DESTIA 11

14 2008 kaikki Tiehallinnon pitkäaikaiset päällystämisen ylläpitourakat. Esimerkiksi Koillismaalla ylläpitosopimus ulottuu vuoteen 2022 asti. Tärkein vuoden aikana toteutettu investointi oli oululaisen Maarakennus Jaara Oy:n osto. Yrityskauppa antaa Destialle entistä paremmat mahdollisuudet osallistua hankkeisiin niin Pohjois-Suomen alueella kuin muualla Suomessa, ja sen myötä yhtiön infrarakentamisen palvelut laajentuivat kattamaan myös vaativan pohja- ja vesistörakentamisen. Tiemerkintäliiketoiminta puolestaan myytiin vuoden loppupuolella. Vuoden 2008 suurin hanke oli Mt 100 Hakamäentie, jonka rakentaminen etenee aikataulussa. Vuoden aikana valmistuivat Tampereen läntisen kehätien kakkosvaihe sekä Kuopion Saaristokadun ja Rauman satamayhteyden rakentaminen. Vuonna 2007 aloitetun Lusi Hartola-tieosuuden ST-mallilla toteutettavat perusparannustyöt jatkuvat. Vuoden aikana käynnistyneitä merkittäviä hankkeita olivat ST-urakoina toteutettavat Vt 4:n parantaminen Kemin kohdalla ja Vt 4 Hännilänsalmen silta. Näiden kohteiden lisäksi Destia on toteuttanut ja toteuttamassa useita muita vaativia hankkeita, kuten Kulosaaren sillan vahvistamisen Helsingin kaupungille, kadunrakennustöitä Lohjan kaupungille, satamatöitä Haminan kaupungille ja satamalaitokselle, Kullasvaaran maanrakennustyöt RHK:lle, Lemposen teollisuusalueen Kangasalan kunnalle, Vt 3 Parkanon ohituskaistat Tiehallinnolle sekä Talvivaaran radan maanrakennustyöt Oy VR Rata Ab:lle. Työt Talvivaaran kaivoksessa Sotkamossa jatkuvat. Projektissa hyödynnetään monipuolisesti Destian suunnittelu- ja mittaus-, rakentamis- ja erikoisrakentamis- sekä hoitopalveluja. Vuonna 2008 ei tapahtunut merkittäviä muutoksia Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmän asiakasryhmien liikevaihto-osuuksissa, mutta pidemmällä tähtäimellä radanrakentamisen merkitys kasvaa sekä henkilö- ja tavarakuljetusliikenteen että kaivoshankkeiden radanrakennustöiden lisääntyessä. Työkoneautomaation käyttöönotto etenee Infrarakentamisen kehittämistoiminnan pääpaino vuonna 2008 oli rakentamis- ja päällystystoiminnan työkoneautomaatiossa. Automaatio parantaa työn tuottavuutta ja laatua sekä optimoi materiaalien käytön. Destia on Suomessa edelläkävijä tämän sisäänajovaiheessa olevan menetelmän hyödyntämisessä, ja kehittää sitä määrätietoisesti. Yhtiön tavoitteena on, että vuonna 2010 työkoneautomaatio on sillä normaalikäytössä kaikissa niissä töissä, joihin se soveltuu. Projektien työsuunnittelua parantavan Last Planner -menetelmän käyttöönotto on Destiassa pilotointivaiheessa. Menettely vähentää hukkaa ja parantaa projektiin osallistuvien säännöllistä vuorovaikutusta. Nykyisellään hukkaprosentti töiden toteutuksessa on jopa lähes 60. Last Planner -menetelmällä sitä voidaan pienentää merkittävästi, mikä luonnollisesti parantaa hankkeiden kannattavuutta. Destia tehostaa toimintaansa ja laajentaa palvelutarjontaansa Infrarakentajien työkanta oli vuonna 2008 vielä melko hyvällä tasolla. Rahoitusmarkkinoilla ja taloudessa tapahtuneet suuret muutokset aiheuttavat kuitenkin jatkossa epävarmuutta myös infra-alan tulevaisuuden näkymiin. Vaikka suuria väylä- ja ratahankkeita on suunnitteilla ja käynnistymässä lähivuosien aikana, niin tässä suhdannetilanteessa tarvitaan myös valtiovallan elvytystoimenpiteitä kuten siirrettyjen hankkeiden aikaistamista ja lisäpanostusta perustienpitoon ja kaivoshankkeisiin. Osana yleistä talouskasvun hiipumista rakentamisen kysyntä heikkenee erityisesti teollisuuden ja kaupan aloilla. Tasapainottaakseen kysynnän vähentymisen vaikutuksia Destia tehostaa asiakastyötään sekä laajentaa palvelutarjontaansa uusilla kokonaispalvelukonsepteilla mm. tuulivoimasektorille ja liikerakentamiseen. Panostusta kaivannaisteollisuuteen jatketaan. Konsernin strategisista tavoitteista Infrarakentaminen-liiketoimintaryhmä keskittyy ensisijaisesti toimintansa kannattavuuden parantamiseen. Kun alan hintataso ei taloustaantuman vuoksi lähivuosina nouse, tavoitteeseen pääsy edellyttää kustannustehokkuuden parantamista. Last Planner -menetelmän käyttöönoton lisäksi liiketoimintaryhmä pyrkii tähän tehostamalla ja keskittämällä hankintojaan. Kokonaisuudessaan Destian tavoitteena on yhteistyössä kumppaneidensa ja alihankkijoidensa kanssa olla infrarakentamisen suunnannäyttäjä, joka tarjoaa asiakkailleen alan johtavia ratkaisuja ja erinomaista palvelua. 12 VUOSIKERTOMUS

15 Suurimmat rakennushankkeet 2008 Suunnittele ja toteuta -projektit Mt 100 Hakamäentie, Uudenmaan tiepiiri Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, Hämeen tiepiiri Vt 4 parantaminen Kemin kohdalla, Lapin tiepiiri Vt 4 Lusi Hartola, Keski-Suomen tiepiiri Vt 4 Hännilänsalmen silta, Viitasaari, Keski-Suomen tiepiiri Vt 12 Rauman satamayhteys, Turun tiepiiri Karjaan läntinen ohikulkutie, Uudenmaan tiepiiri Niittukulman eritasoliittymä, Loimaan kaupunki Elinkaariurakat Vt 4 Lahti Lusi palvelusopimus/elinkaariurakka, Hämeen tiepiiri INFRARAKENTAMINEN Muut rakentamishankkeet Kulosaaren silta, Helsingin kaupunki Kullasvaaran maanrakennustyöt, Ratahallintokeskus Talvivaara, Talvivaara Projekti Oy Lemposen teollisuusalue, Kangasalan kunta Saaristokadun rakentaminen, Kuopion kaupunki Suomenoja-Leppävaara kaukolämpöjohto, Fortum Espoo Oyj Matkus 2. vaiheen rakentaminen, Kuopion kaupunki Vuosaaren satamarata, Uudenmaan tiepiiri Vt 3 Parkanon ohituskaistat Kadunrakennustyöt, Lohjan kaupunki Satamatyöt, Haminan kaupunki Vt 9 Hiidenmäen eritasoliittymä, Keski-Suomen tiepiiri Kaukaan biovoimalaitoksen maanrakennus- ja rakenneurakat, Kaukaan Voima Oy Päällystettyjen teiden ylläpitosopimukset Koillismaan alue Kaakkois-Suomen tiepiiri Yhteistoimintaurakka Savo-Karjalan tiepiiri Turvallisuusiltapäivä Destian suurprojekteilla työskenteleville Yhtenä turvallisuuden teemavuotensa tapahtumista Destia järjesti helmikuussa työturvallisuusiltapäivän kaikille Infrarakentamisen suurprojekteillaan oli yhdessä löytää keinoja työmaiden tapaturmataajuuden alentamiseen. Iltapäivän tuloksena kirjattiin tulostavoitteet työturvallisuuden toimintatapaohjeet suurprojekteille. Turvallisuusiltapäivä toi vahvasti esiin sen, että jokaisen työntekijän oma sitoutuneisuus työturvallisuuteen työturvallisuuden parantamisessa. Vuoden 2008 tulokset olivat erinomaisia: tapaturmataajuus Destian suurprojekteilla laski merkittävästi. työskenteleville työn- parantamiselle ja ja kurinalaisuus työssä tekijöille. Tavoitteena laadittiin yhtenäiset ovat tärkeimmät seikat Destian siirrettävä asfalttiasema palkittiin turvallisuudesta Destian vuonna 2002 käyttöönotettu siirrettävä asfalttiasema kilpaili Asfalttiliitto ry:n vuosittaisessa kilpailussa, jossa mitataan siirrettävien asfalttiasemien turvallisuutta. Se kilpaili samassa sarjassa kiinteiden asemien kanssa ja palkittiin sarjassa Destian asfalttiasema sai kautta aikojen parhaat siirrettävän aseman turvallisuuspisteet ja ylsi hyvin lähelle kiinteiden sekä kiinteiden että kunniamaininnalla. asemien tulosta. DESTIA 13

16 Liikenneväylien hoidon markkinajohtaja Destian Infrahoito-liiketoimintaryhmän palvelut kattavat liikenneväylien hoidon, maanrakennuspainotteisen pienrakentamisen, lauttapalvelut ja keli keskustoiminnan. Palveluja tarjotaan Tiehallinnolle, kuntasektorille ja teollisuudelle. Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoidosta. Destialla on sekä liikenneväylien hoitopalveluissa että lauttapalveluissa erittäin vahva markkinaasema, jonka se on onnistunut säilyttämään, vaikka molempia markkinoita on vähitellen avattu kilpailulle. Hyvä menestys perustuu Destian pitkään kokemukseen, vahvaan alan osaamiseen ja paikallistietämykseen sekä mittaviin panostuksiin työmenetelmien ja -koneiden sekä palvelujen edelleen kehittämiseksi. Destia hallitsee liikenneväylien hoidon kaikissa sää- ja keliolosuhteissa Liikenneväylien hoitopalveluilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Destian hoitopalvelut kattavat talvihoidon, sorateiden ja siltojen hoidon sekä liikenneympäristön laajemman hoidon. Destia huolehtii asiakkaan kanssa sovituista palveluista kokonaisvaltaisesti laatuvastuuperiaatteella. Suomen vaihtelevien ja usein vaikeiden sääja keliolosuhteiden takia liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta huolehtiminen on erityisen haasteellista talvella. Yleisten teiden talvihoidon laatuvaatimukset määrittelee Tiehallinto. Destian talvihoitopalveluihin kuuluvat liukkauden torjunta, lumen ja sohjon poisto, lumi- ja jääpolanteen tasaaminen sekä liikennemerkkien ja opasteiden puhdistaminen. Keliolosuhteiden ennakointi sekä toimenpiteiden valinta ja oikea-aikainen toteutus ovat tehokkaan talvihoidon edellytykset. Destian Kelikeskus yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meteorologien kanssa päivystää 24 tuntia vuorokaudessa talven jokaisena päivänä. Hälytyspalvelujärjestelmä ennustaa sateet, sään muutokset sekä muut sää- ja kelioloihin vaikuttavat tekijät. Säämuutoksia ja kaluston liikkeitä seurataan reaaliaikaisesti, jolloin kunnossapitäjät voidaan hälyttää kohteisiin täsmälleen oikeaaikaisesti. Olosuhteiden ennustamisessa hyödynnetään mm. satelliitti- ja tutkakuvia, erilaisia 14 VUOSIKERTOMUS 2008

17 TALVIHOITO SORATEIDEN HOITO 2009 ALUSSA HENKILÖSTÖ JA KUNNOSTUS 234 LIIKENNEYMPÄRISTÖN HOITO SILTOJEN HOITO PIENRAKENTAMINEN ALUEURAKAT KELIKESKUSPALVELUT LAUTTAPALVELUT INFRAHOITO Osuus konsernin henkilöstöstä vuoden 2009 alussa 27,4 % DESTIA 15

18 ennustejärjestelmiä sekä tienkäyttäjien säähavaintoja. Ennakointi ehkäisee ajokelin heikkenemistä ja vähentää suolan käyttöä. Työtehtävien oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi parantavat myös toiminnan kannattavuutta. Kelikeskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen konsepti, jota on kehitetty vuodesta 1990 lähtien. Destian suurin hoitopalvelujen asiakas on Tiehallinto, joka kilpailuttaa yleisten teiden hoidon ja ylläpidon alueellisina palvelusopimuksina. Palvelusopimusten kesto on tyypillisesti 5 7 vuotta. Destia tarjoaa hoito- ja kunnossapitopalveluja myös kunnille, mutta toistaiseksi vain pieni osa kun - tien hoitopalveluista kilpailutetaan ja ostetaan koko - naispalveluna ulkopuolisilta palvelutarjoajilta. Useimmat kunnat teettävät työn edelleen joko kokonaan omilla tuotanto-organisaatioillaan tai kuntajohtoisesti niin, että vain työkonekohtaisia alihankintapalveluja kilpailutetaan. Kuntien hoito- ja kunnossapitotöiden kokonaismarkkina on kuitenkin suuri, ja töiden avoin kilpailutus on yleistymässä vähitellen. Pienrakentamispalveluilla tehostetaan resurssien käyttöä Destian pienrakentamispalveluilla tarkoitetaan hoitotöiden projektijohdon toteutettavissa olevaa, maanrakennuspainotteista rakentamista, jossa voidaan käyttää hoito- ja kunnossapitotöiden kuljetus- ja tiehöyläkalustoa. Nämä työt ajoittuvat kesäkauteen. Käytännössä pienrakentamispalveluina on tehty esimerkiksi kelirikkoalttiiden sorateiden vahvistamista sekä pienten katuosuuksien, parkkipaikkojen ja terminaalialueiden rakentamista. Destia vastaa yleisen tieverkon lauttapalveluista Destian lauttapalvelut hoitaa Tiehallinnon toimeksiannosta liikennettä 40:llä yleisen tieverkon lauttareitillä. Destian lautat palvelevat sekä Järvi- että Meri-Suomen tienkäyttäjiä. Ne kuljettavat vuosittain noin 5 miljoonaa ajoneuvoa ja yli 10 miljoonaa matkustajaa. Maantielain mukaisesti lautat ovat osa yleistä tieverkkoa ja ovat siten tielläliikkujille maksuttomia. Lauttaliikenteen kokonaismarkkina Suomessa on noin 50 miljoonaa euroa, josta Destian markkinaosuus on yli puolet. Tiehallinnon yli 30 miljoonan euron lauttaliikenteen Destia on hoitanut toistaiseksi kokonaan kahta reittiä lukuun ottamatta. Tiehallinto on asteittain avaamassa lauttaliikenteen vapaaseen kilpailuun. Tiehallinnon lisäksi Destian asiakkaita ovat kunnat ja yksityistiekuntien lauttapaikat. Vahva asema Tiehallinnon alueurakoissa säilyi vuonna 2008 Vuonna 2008 Infrahoidon liiketoiminnan kannattavuus säilyi vakaana. Tilauskanta vuoden lopussa oli 415 miljoonaa euroa. Destia voitti vuonna 2008 seitsemän Tiehallinnon kilpailuttamaa kunnossapidon alueurakkaa. Lisäksi Destian hoitoon tuli kolme viidestä virolaisen AS Tehon aiemmin hoitamasta alue urakasta, kun yhtiö luopui toiminnastaan Suomessa. Destialla on nyt sopimukset yhteensä 59:stä Tiehallinnon alueurakasta. Sopimushinnoin mitattuna Destian markkinaosuus Tie hallinnon alueurakoista on 72 prosenttia. Vuonna 2009 kilpailutukseen tulee 15 yleisten teiden kunnossapidon alueurakkaa. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Työyhteenliittymä TYL E18 valitsi Destian E18 Muurla Lohja-moottoritieosuuden elinkaariprojektin hoitourakoitsijaksi. Sopimus kattaa kesä- ja talvihoitotyöt runsaan 50 kilometrin mittaisella urakkaosuudella koko 21 vuoden ylläpitojakson ajan vuoteen 2029 saakka. Kunnista liiketoimintaryhmän merkittävimmät asiakkaat vuonna 2008 olivat Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Nurmijärvi sekä teollisuudesta Rautaruukki Oyj Raahessa. Tavoitteena kannattavuuden parantaminen palveluja tehostamalla Koska Destian markkina-asema infrahoitosektorilla on vahva, tavoitteena on jatkossa markkina-aseman ylläpidon lisäksi parantaa toiminnan kannattavuutta tehostamalla palvelua. Viime vuosien kehittämistyön käytännön tuloksia ovat olleet mm. auraustyöleveyden lisääminen niin, että myös teiden ohituskaistaosuudet voidaan aurata yhdellä yksiköllä. Aiemmin tähän tarvittiin joko kaksi yksikköä tai kaksi ajokertaa. Myös traktorien käyttö ajoratojen talvikunnossapidossa ja tiehöylien korvaaminen alusterillä varustetuilla kuorma-autoilla tietyissä töissä ovat tehostaneet konekannan käyttöä. Kehittämistyöhön panostetaan voimakkaasti myös jatkossa. Toinen Infrahoito-liiketoimintaryhmän tavoitteista on kuntien ja teollisuusyritysten osuuden kasvattaminen asiakaskunnassa. Sekä kuntien että suurten teollisuusasiakkaiden uskotaan jatkossa ulkoistavan entistä suuremman osan hoito- ja kunnossapitotöistään. Destia pyrkii kasvattamaan toimintaansa näillä sektoreilla tarjoamalla asiakkaille hoito- ja kunnossapitoratkaisuja, jotka tuovat niille lisäarvoa ja kustannussäästöjä. 16 VUOSIKERTOMUS 2008

19 Hoitopalvelujen suurimmat voitetut urakat 2008 Tiehallinto Lapuan alueurakka Mikkelin alueurakka Juvan alueurakka Ilomantsin alueurakka Kittilän alueurakka Parkanon alueurakka Pudasjärvi Taivalkoski-alueurakka Virtain alueurakka Pulkkilan alueurakka Vetelin alueurakka INFRAHOITO Työyhteenliittymä E18 E18 Muurla Lohja-moottoritieosuuden elinkaariprojektin hoitosopimus vuoteen 2029 saakka Uutta kokonaisvaltaista työpaikkaselvitysmallia pilotoitiin Vuoden 2008 alussa uudistetun YT-sopimuksensa myötä Destia pilotoi uutta työpaikkaselvitysmal lia. Yhtiö toteutti yhdessä Suomen Terveystalo on tehty hajautetummin, eikä niitä ole kohdistettu eri ammattiryhmille. Työolosuhteiden sekä vaarojen ja kuormitustekijöiden perusteellisen selvit- Pilotin tavoitteena oli työpaikkaselvitysten kehittäminen ja niiden laajempi hyödynnettävyys. Kokemukset olivat kannustavia. Työpaikkaselvityksen tu- Oyj:n kanssa Infra- tämisen tavoitteena lokset voidaan kytkeä hoidon Etelä-Suomen oli löytää ne tekijät, suoraan turvallisuustoi- palveluyksikön alueella joihin työpaikan työ- minnan kehittämiseen. kokonaisvaltaisen suojelutoiminnassa Työpaikkakäyntien yh- työpaikkaselvityk- on syytä kiinnittää teydessä nousivat esille sen, jossa arvioitiin erityistä huomiota, Destian työntekijöiden kattavasti työn vaarat jotta tapaturmat poikkeuksellisen vahva ja kuormitustekijät voidaan estää ja sitoutuminen työhönsä projektijohdolle ja henkilöstön työkyky ja pyrkimys turvalliseen kuljettajille. Aiemmin ylläpitää mahdolli- liikkumiseen kaikissa työpaikkaselvitykset simman hyvänä. olosuhteissa. DESTIA 17

20 Erikoisosaamista ja -kalustoa vaativiin kohteisiin Rocks-liiketoimintaryhmä keskittää yhteen Destian kiveen liittyvät toiminnot eli kiviainespalvelut, kalliorakentamisen ja ratarakentamiseen erikoistuvan tytäryhtiö Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n. Liiketoimintaryhmän vahva osaaminen ja oma erikoiskalusto mahdollistavat laajan palvelutarjonnan ja tehokkaan toteutuksen. 18 VUOSIKERTOMUS 2008

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2007

YIT-konsernin tilinpäätös 2007 YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 8.2.2008 1 Sisältö YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Katsaus vuoteen 2007 Tulevaisuuden näkymät 2 YIT-konsernin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digia Oyj osavuosikatsaus Q3 2016 Timo Levoranta 28.10.2016 Tammi-syyskuun pääkohdat + 8,7 % liikevaihdon kasvu 6,1 % liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3. Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 18.8.2016 Hannu Lehto, toimitusjohtaja Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja 1 Innovatiivinen rakennusalan uudistaja AKTIIVINEN SUUNNITTELUN OHJAUS SUORAVIIVAINEN

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION

Lisätiedot

km DESTIAN VUOSI 2015 PROJEKTEJA DESTIAN TAPATURMATAAJUUS DESTIALAISIA PUOLET SUOMEN RATAVERKOSTA ON DESTIAN KUNNOSSAPITÄMÄÄ

km DESTIAN VUOSI 2015 PROJEKTEJA DESTIAN TAPATURMATAAJUUS DESTIALAISIA PUOLET SUOMEN RATAVERKOSTA ON DESTIAN KUNNOSSAPITÄMÄÄ DESTIA LYHYESTI DESTIAN VUOSI 2015 OLEMME SUURIN INFRA-ALAAN KESKITTYNYT YHTIÖ SUOMESSA. RAKENNAMME, YLLÄPIDÄMME JA SUUNNITTELEMME ELINYMPÄRISTÖÄ, JOTTA SE OLISI TOIMIVA JA TURVALLINEN. DESTIALAISIA 1505

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2012 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2013-2 - Vuosi 2012 oli haasteellinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Vuosi 2007 ja tulevaisuuden näkymät

Vuosi 2007 ja tulevaisuuden näkymät Vuosi 2007 ja tulevaisuuden näkymät 1 2 Laaja liiketoiminta 8 maata 450 paikkakuntaa 23 000 työntekijää Kiinteistötekniset palvelut 44 % Suomen rakentamispalvelut 30 % Teollisuuden palvelut 13 % Kansainväliset

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI SIVU: 1/5 ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI Taloudellinen katsaus 1.1. 30.6.2006 Ensto-konsernin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 Riku Kytömäki toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2013 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2014-2 - Vuonna 2013 liikevaihto oli

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Nro 354 voimassa 30.9.2016

Nro 354 voimassa 30.9.2016 Nro 354 voimassa 30.9.2016 Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunta on hakemuksesta myöntänyt tämän pätevyystodistuksen osoituksena siitä, että T Maijala Oy Y-tunnus 0648504-5 kotipaikka Haapajärvi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi Destia Oy MISTÄ YRITYKSESSÄ ON KYSE Destia Oy on 100 %:sti kotimainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA.

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2015 ja osavuosikatsaus Q4/2015 Juha Varelius 4.2.2016 Digia lyhyesti Suomalainen ohjelmisto-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin 13.9.212 Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 212 24.1.212 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tammi-syyskuu 212 Keskon liikevaihto 7,2 mrd. euroa, kasvua 3,6 % Myynnin

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2012 Toimitusjohtaja j Juha Gröhn 3.5.2012 Atria-konserni Katsaus /2012 Liikevaihto 308,6 304,0 1 301,9 Liikevoitto 0,1-4,2 8,0 Liikevoitto % 0,0-1,4 0,6 Voitto ennen

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005

Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005 Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005 Kari Kallio, toimitusjohtaja Ramirent-konserni lyhyesti Ramirent on yksi Euroopan johtava konevuokraamo. Tällä hetkellä Ramirentillä on 270 (223) toimipistettä yhdessätoista

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot