outokumdu. V KAIVOSIIOWSUUS /Miting Servi oe.s ~~~.,r LAUKUNLAMMEN.EM!KSISEN INTRUUSION NI-OHJELMATUTKIMUS OUTO:<t:MPll r:)\!

Transkriptio

1 outokumdu. V KAVOSOWSUUS Miting Servi oe.s Geoanalyyttinen laboratorio RAPOR'l'T 73Laukunla,mpi Ni-oh,j. PMS tr (} LAUKUNLAMMEN.EM!KSSEN NTRUUSON N-OHJELMATUTKMUS Pentti Sotka Pertti Lamberg Geoanalyyttinen laboratorio.,r Veikko Palosaari Laboratoriopaallikko 8 JAKELU, R Pietila, V Ohenoj a OUTO:<t:MPll r:)!prtli"::s MJ.u,..aiJlli'.. JuJ 'A OV

2 !rlen 73Laukunlampi Ni-ohj. PMS9 laboratorio P Sotka, P Lamberg L.AUKUNLAMMEN EMAKSSEN NTRUUSON N-OHJELMATUTKMUS JOHDANTO 2 MENETELMAT Sivu KVLAJT Brontsiitticumulaatti... 3 Plagioklaasi-brontsiitticumulaatti... 3 Muodostuman reunaosien amfibolivaltaiset gabrot ja plagioklaasicumulaatit... 4 NAYTTE DEN GEOKEMA Naytteiden koostumus Sulfideihin sitoutuneet alkuaineet... 5 Silikaattien Ni- j a Fe-pi toisuudet M NERAL SAAT OTYYP T YHTEENVETO JA JOHTOPAATOKSA

3 Q!!J!t P Sotka, P Lamberg la.boratoio 73Laukunlampi Ni-ohj. PMS JOHDANTO - Laukunlammen intruusio sijaitsee Enonkosken kaivoksen viui ttomassa laheisyydessa (noin 1 km i taan kai voksel ta). OKME:n tekemaan malminetsintakairaukseen liittyen sovittiin elokuussa -89, etta GAL suorittaa Ni-ohjelmatutkimuksen kairausohjelman alkuvaiheej;l naytteilla.. Tutkimuksen tavoi ttee.ksi asetettiin Ni-ohj elman menetelmin selvittaa Laukunlammen intruusion differentiaatiota, seka sen mahdollista analogiaa Laukunkankaan intruusion kanssa. Referenssina kaytettiin OKME:n Ni-ohjelmatiedostossa olevia tietoja Laukunkankaan intruusiosta. Tutkimus kaynnistettiin 3 naytteella, jotka otettiin Laukunlammen kairarei'ista EKLL-1, -2 ja -3 (liite 1). Kairauksen edetessa otettiin rei'ista EKLL-7 ja -8 yhteensa 8 lisanaytetta. MENETELMAT KVLAJT Naytteille tehtiin normaalit 11 Ni-ohjelman 11 mukaiset maaritykset GAL:ssa. Toisin sanoen naytteet analysoitiin XRFmenetelmalla (RRFPO, MP1). Cu, Zn, Ni, Co ja Fe analysoitiin AAS:lla bromi-metanoliliuotuksen jalkeen ja S-pitoisuus maaritettiin Leco-analysaattorilla. Kaikista naytteista (38 kpl) tehtiin kiillotetut ohuthieet, jotka tutkittiin mikroskooppisesti, myos esiintyvista malmimineraaleista tehtiin havaintoj a. Mikroanalysaattorilla tutkittiin yhteensa 26 hieesta mafisten silikaattien Ni- ja Fe-pitoisuudet. Laukunlammen naytteiden litogeokemiallisia piirteita hahmotellaan Laukunkankaan intruusion ominaisuuksien pohjalta. Laukunkankaan referenssimateriaalina on kaytetty OKME:n Ni-ohjelman tiedostossa olevaan aineistoa (kemialliset analyysit j a mikroanalyysi t). 8 m (!).,.. ;n Laukunlammen tutkitut naytteet ovat kivilajiltaan vaihtelevia gabroja, pyrokseenigabroja ja noriitteja (taulukko 1). Varsinaisia ultraemaksisia variaatteja ei naytejoukossa ole, emaksisimmat kivet ovat lahinna. ortopyrokseenirikkaita noriitteja (plagioklaasia minimissaan noin 2 tilavuus-%:n luokkaa). Muutamat naytteet ovat muuttuneita (MNO ja MGB), jolloinka ne varisavyltaan mustina vaikuttavat makroskooppisesti tarkasteltuna lahes ultraemaksisilta kivilta. Valtaosa naytteista on petrografisten rakenteidensa perusteella cumulaatteja. Seuraa.vassa kivet on luokiteltu ja kuvattu cumulusterminologian mukaisesti (rvine, T. N., 1982, Terminology for Layered ntrusions. J. Petrol., 23: ). Liitteissa 2-7 esitetaan valokuvia tyypillisista kivilaj eista j a niiden cumulusrakenteista.

4 Q!!'AL P Sotka, P Lamberg laboratorio 73Laukunlampi Ni-ohj.PMS Brontsiittioumulaatti (noriitti-gabro) Tutkimusmateriaali:n kivista valtaosa on brontsiitti(ortopyrokseeni)oumulaatteja. Reikaa EKLL-1 lukuunottamatta brontsiittioumulaatit muodostavat naytteenotossa emaksiseksi muodostumaksi rajatun vyohykkeen keskiosan, esiintyen likimain seuraavilla lavistyssyvyyksilla: EKLL-2 EKLL-3 EKLL-7 EKLL-8 noin m noin m noin m noin m Brontsiittioumulaatit ovat ortooumulaatteja, jossa brontsiitti on.oumulusmineraalina, ja muodostaa noin 4-6 % kiven tilavuudesta. nteroumulusmineraaleina ovat (runsausj arj estyksessa) plagioklaasi, amfiboli, flogopii tti j a augiitti seka toisinaan ilmeniitti, rutiili, apatiitti ja kvartsi. Satunnaisesti on interoumulustilassa myos sulfideja. Ortopyrokseeni (koostumukseltaan brontsiittia) esiintyy omamuotoisina oumulusrakeina muodostaen verkostoa. Mineraalin raekoko on noin. 8 mm. Plagioklaasi muodostaa suuria interoumulusrakeita, jotka sulkevat poikiliittisesti sisaansa brontsiittia. Primaarin, magmaattisen, variltaan ruskean amfibolin maara vaihtelee valilla -2 til-%. Amfibolin sisalla on usein reliktisesti nakyvissa skeleettisia augii tti-interoumulusrakei ta... Flogopii ttia on kaikissa naytteissa. Muiden interoumulusmineraalien (rutiili, ilmeniitti ja kvartsi) maara lisaantyy plagioklaasi-brontsiittioumulaatteja kohti edettaessa. Brontsiittioumulaateissa on runsaimmin sulfideja (magneettikiisu, kuparikiisu, rikkikiisu ja pentlandiitti) reian EKLL-2 alkupaassa (79-91 m). Paaosa brontsiittioumulaattinaytteista on muuttumattomia, muutamissa naytteissa ortopyrokseeni on muuttunut osin sekundaariseksi amfiboliksi (kummingtoniitti) ja serpentiiniksi. Plagioklaasi-brontsiittioumulaatti (pyrokseenigabro-gabro) Brontsiittioumulaattien lisaksi tutkimusmateriaalin naytteissa ovat yleisia plagioklaasia ja brontsiittia oumulaatteina sisaltavat kivet. Ko. pyrokseenigabroiksi ja gabroiksi luokitellut kivet esiintyvat etenkinkairarei'issa EKLL-1 j a -2. likimain seuraavilla lavistyssyvyyksi1la: aj (!) - 1;:; EKLL-1 EKLL-2 noin noin m m Plagioklaasi j a brontsii tti ovat omamuot.oisina - osi ttain omamuotoisina polkkymaisina oumulusrakeina. Ne muodostavat 75-9 % kiven tilavuudesta. nteroumulusmineraaleina ovat

5 2!Wen P Sotka, P Lamberg laboratorio 73Laukunlampi Ni-ohj. PMS amfiboli ja flogopiitti.seka rutiili, ilmeniitti, klinopyrokseeni, kvartsi j a apatii tti. Niiden esiintymistapa on kuten brontsiitticumulaateissa. Sekundaarisina mineraaleina ovat kummingtonii tti, serisiitti j a karbonaatti. Sul fidej a esiintyy hyvin vahan. Muodostuman reunaosien amfibolivaltaiset gabrot ja pagioklaasicumulaatit Paaosin brontsiitti- ja plagioklaasi-brontsiitticumulaateista koostuvan kivilajisarjan katto- ja jalkapuolella tavataan kivia, jotka ovat lahinna plagioklaasicumulaatteja (gabro-kvatsigabro) tai amfiboligabroja (KUMGB ja SVGB) ja jotka eivat ole selvasti cumulusrakenteisia. Kivet ovat heterogeenisia ja niissa on runsaasti amfibolia ja toisinaan myos sulfidej a. Plagioklaasicumulaatit eivat nayteaineiston perusteella ole selvasti jatkoa cumulussarjalle, vaan pikemminkin amfiboligabrojen kanssa ovat muodostuman reunan heterogeeninen kivilajiyksikko ("reunasarja"). Amfibolia (paikoin ca-amfiboli ja paikoin kummingtoniitti) esiintyy runsaasti ja sen esiintymistapa ei ole selvasti intercumulusmainen, vaan paikoin mineraali on pienehkoina omamuotoisina rakeina. Plagioklaasi on joko selvasti cumulusmineraalina tai muodostaa suurehkoja paaosin vierasmuotoisia (intercumulus)rakeita. Flogopiittia on sarvivalkegabroissa kohtalaisen paljon (noin 15 %). Sulfidit esiintyvat pisaroina ikaankuin intercumulustilassa. Lisaksi kivissa on kvartsia, klinopyrokseenia (augiitti) ja satunnaisesti ilmeniittia. NAYTTEDEN GEOKEMA Naytteiden koostumus Ni-ohjelmanaytteiden XRF-analyysit esitetaan taulukossa 2 ja naytteiden koostumusvaihtelua havainnollistetaan liitteiden 8 ja 9 kolmiodiagrammeilla. Laukunlammen kivien keskiarvokoostumus on lahella Laukunkankaan intruusion noriittisten kivien keskiarvokoostumusta (Grundstrom, L., 1985, The Laukunkangas nickel-copper deposit. Geol. Surv. Finland, Bull. 333: ). Lii tteiden 8 ja 9 kolmiodiagrammien perusteella on nahtavissa, etta Laukunlammen intruusion naytteet muodostavat selvan differentiaatiosarjan, jossa emaksisimpana variaattina ovat noriittiset kivet (brontsiitticumulaatti). Kivien koostumusvaihtelu on hyvin yhtalainen Laukunkankaan kivien koostumusvaihtelun kanssa, ainoastaan Laukunkankaalla esiintyvat emaksisimmat differentiaatit (peridotiitit ja oliviinigabrot) puuttuvat. Kairareian EKLL-7 alin nayte (283. m, SVGB) poikkeaa selvasti intruusion yleisesta differentiaatiosarj asta.

6 laboratorio 73Laukunlampi Ni-ohj. PMS Lii tteiden 1 j a 11 diagrammeihin on piirretty muutamien paaalkuaineiden pitoisuusprofiilit kairarei'ittain. Lisaksi on laskettu ja piirretty MgOAl -suhde kuvaamaan kivien "mafisuusastetta". Kuten kivila1i:uvauksen yhteydessa mainittiin intruusio sisaltaa kaksi cumulusrakenteista paadifferentiaattia, brontsii tticumulaatin (yl. = norii tti) j a plagioklaasi-brontsiitticumulaatin (yl. = pyrokseenigabro - gabro). Ko. differentiaattien esiintyminen Laukunlammen intruusiossa nakyy selvasti paaalkuaineiden pitoisuusprofiileilla ja luonnollisesti myos MgAl 2 o 3 -suhteessa. Liitteiden profiileihin on merkitty MgAl 2 o 3 -suhdeluku naytepisteittain siten, etta histogrammipylvaiden -kohtana on kaytetty suhteen lukuarvoa = 1. Lisaksi pylvaat, joissa arvo > 1 on mustattu. Yleisesti voidaan sanoa, etta noriittivyohykkeessa suhteen lukuarvo on > 1, mutta gabrovyohykkeessa < 1. Tavattu emaksisin, noriittinen differentiaatti (brontsiitticumulaatti) esiintyy kairareikien EKLL-2 ja -3 profiilissa noin 1 metrin paksuisena vyohykkeena intruusion SW-laidalla. Yksittaisista naytteista emaksisimmat kivet ovat kairareian EKLL-2 alussa. Noriittista differentiaattia lavistetaan 5 metria kaakkoispuolella olevan profiilin reialla EKLL-7 vajaan 2 metrin syvyydessa. Sitavastoin 2 metria luoteeseen olevan profiilin reialla EKLL-1 ko. noriittivyohyketta ei ole tavattu. Tosin myos tassa lavistyksessa on havaittavissa differentiaation suunta siten, etta intruusion pohja olisi muodostuman SW-osassa. ntruusion reunavyohykkeilla (seka katto- etta jalkapuolella) kivien kemismiin tulee merkkeja liuskeympariston aiheuttamasta kontaminaatiosta, mm. selvasti kohonneita K 2 -pitoisuusia (liite 11). Kairareian EKLL-7 alimmassa nayteessa (283. m) on intruusion yleiseen tasoon nahden mm. poikkeavan korkeat TiO -, P 2 o - ja CaO-pitoisuudet, joten on ilmeista, etta kg. nayt ei kuulu intruusion differentiaati os arj a an. Sulfideihin sitoutuneet alkuaineet 8 m <!l Laukunlammen naytteiden Cu-,Zn-,Ni-,Co-,Fe- ja S-pitoisuudet esitetaan taulukossa 3, johon on laskettu mycss sulfidifaasin metallikoostumukset olettaen sulfidi aasin spitoisuudeksi 38. o %. Lisaksi lii tteessa 15 esi tetaan N'4. -, cu-, s- j a sulfidifaasin Ni-pitoisuusprofiilit kairarei'ittain. Huomattava osa naytteista on lahes kiisuttomia, koko naytemateriaalin S-pi toisuuskeskiarvo on %, vaihteluvalin ollessa % S (taulukko 3). Toisaalta heikohkoja kiisupirotteita tavataan intruusion pohja- ja kattovycshykkeen lisaksi mycss intruusion sisalta lahinna brontsiitticumulaatista (vrt. etenkin reika EKLL-2, liite 15). Tutkittujen naytteiden Ni-pitoisuus vaihtelee valilla %, keskiarvon ollessa.82% Ni. Sulfidifaasin Nipitoisuus puolestaan on valilla o %, keskiarvon

7 !J?Men P.sotka, P Lamberg labox-atorio 73Laukunlampi Ni-ohj.PMS ollessa % Ni. Selkeasti mineralisoituneissa naytteissa (> 2 % S) sulfidifaasin Ni-pitoisuus on, yhta poikkeusta lukuunottamatta, kuitenkin valilla % Ni (liite 16). Poikkeuksen muodostaa kairareian EKLL-2 lavistama Fe-kiisumineralisaatio (. 27 % SF ) intruusion katto-osassa. Sulfidifaasin koostumus vaihlee isantakiven mukaan karkeasti siten, etta noriittisissa kivissa (brontsiitticumulaatti) SFNi on useimmiten valilla 2-4 % ja toisaalta gabroissa (piagioklaasi-brontsiitticumulaatti) SFNi on vain 1 %:n luokkaa. Silikaattien Ni- ja Fe-pitoisuudet Mafisten silikaattien mikroanalyysit (Ni- ja Fe-pitoisuudet) esitetaan taulukossa 4 ja graafisesti pitoisuusprofiileina reicittain liitteissa Diagrammeihin on piirretty vertailumateriaaliksi Laukunkankaan mineraalien tiedot OKME:n Ni-ohjelmarekisterista. Ortopyrokseenin Fe- ja Ni-pitoisuudet vaihtelevat mainitussa jarjestyksessa valilla % ja ppm, keskiarvojen ollessa % Fe ja 18 ppm Ni. Ortopyrokseenin koostumus korreloi kivilajin kanssa siten etta brontsiitticumulaateissa on Fe.;..koyhempi (< 15 % Fe), Ni-rikkaampi (yl. > 1 ppm Ni) OPY ja puolestaan plagioklaasi-brontsiitticumulaateissa Fe-rikkaampi (> 15 % Fe), Ni- koyhempi (yl. < 5 ppm Ni) OPY (liite 17). Ortopyrokseenin Ni-pitoisuudella on selva positiivinen korrelaatio esiintyvan sulfidifaasin Ni-pitoisuuden kanssa kuten Laukunkankaan kivienkin kohdalla on tilanne (liite 19). Muutenkin Laukunlammen naytteiden ortopyrokseeni on koostumusvaihtelultaan hyvin Laukunkankaan vastaavien kivilajien ortopyrokseenin kaltainen. Klinopyrokseenin Ni-pitoisuus vaihtelee valilla ppm, keskiarvon ollessa 97 ppm Ni. Klinopyrokseenin koostumuksessa on nahtavissa vastaava kivilajikontrolli kuin ortopyrokseenissa (liite 17). Laukunlammen naytteiden klinopyrokseenin koostumusvaihtelu on analoginen Laukunkankaan kivien klinopyrokseenin kanssa (lii te 21). Ca-amfibolin Ni-pitoisuus vaihtelee laajalla alueella, valilla ppm ja keskiarvo on 188 ppm Ni. Myos amfibolin koostumuksessa on hyvin selva kivilajikontrolli siten, etta brontriitticumulaattien intercumulusamfiboli isaltaa > 15 ppm Ni ja vastaavasti plagioklaasi.;..brontsiitticumulaattien amfiboli < 1 ppm Ni (liite 18). Seka ca-amfibolin etta kummingtoniitin koostumukset asettuvat Laukunkankaan amfibolien koostumuskenttaan (liite 23). m <!l 1 MNERALSAATOTYYPT Taulukossa 5 esitetaan luettelonomaisesti naytteiden sulfidiparageneesitja sulfidien esiintymistapa. Piaosassa naytteita sulfidit esiintyvat hyvin heikkona1 hienorakeisena

8 QstJ?!n 73Laukunlampi Ni-ohj.PMS9 laboratorio P Sotka, P Lamberg pirotteena, jossa paasulfidina on magneettikiisu. Pentlandiittia ja kuparikiisua esiintyy yleisesti pienia maaria magneettikiisun yhteydessa. lmeniitti- ja rutiilipirotteen esiintyminen on varsin tavallista. Varsinaisissa mineralisoituneissa naytteissa sulfidit esiintyvat keskirakeisena (paikoin > 1 mm) pisarapirotteena tai satunnaisemmin intergranulaarisena pirotteena. Naytejoukon Ni-rikkaimmassa naytteessa (EKLL ) esiintyy paasulfidina magneettikiisun ohella myos pyriittia. Pentlandiitti ja kuparikiisu esiintyvat rakeina magneettikiisun yhteydessa ja pentlandiitin raekoko on 11 kohtuullisen karkea 11 pirotteen raekoko huomioiden. YHTEENVETO JA JOHTOPAATOKSA Ni-ohjelmatutkimuksen naytteet (yht. 38 kpl) jakautuvat kivilajiltaan ja kemismiltaan karkeasti kolmeen ryhmaan: 1. Brontsiitticumulaatti ( noriitti) 2. Plagioklaasi-brontsiitticumulaatti ( gabroja) 3. Muodostuman reunaosien amfibolivaltaiset gabrot ja plagioklaasicumulaatit (osin liuskeympariston kontaminoimia) Tutkittu naytejoukko muodostaa selvan differentiaatiosarjan Laukunkankaan kivien tapaa. Erona Laukunkankaan intruusioon nahden on kuitenkin se, etta emaksisimmat differentiaatit (peridotiitit ja oliviinigabrot) puuttuvat Laukunlammelta. 8 Tutkitun naytemateriaalin puitteissa vaikuttaa silta, etta talla hetkella tunnetun intruusion emaksisin (pohja)osa (brontsiitticumulaatti noriitti) on kairareiat EKLL-2 ja -3 sisaltavan profiilin alueella, intruusion lounaislaidalla. (yksittaisista naytteista ovat emaksisimmat kairareian EKLL-2 alusta). Noriittisten kivien vyohyke jatkuu kaakkoon, ja on tavattavissa kapeampana 5 m:n paassa olevalla, reiat EKLL-7 ja -8 sisaltavalla profiililla. Ko. profiilin kuva jaa epavarmaksi, osin suhteellisen pienesta naytemaarasta johtuen. Reiat EKLL-2 ja -3 sisaltavalta profiililta 2 m luoteeseen oleva reika EKLL-1 ei lavista lainkaan noriittivyohyketta, ainoastaan pyrokseenigabro-gabrovyohykkeen (... plagioklaasi-brontsiitticumulaatti), joka 11 paaprofiilissa11 sijoittuu noriittivyohykkeen kattopuolelle. Seka sulfidifaasin etta mafisten silikaattien koostumus on selkeasti kivilajidifferentiaattien kontrolloima. Sulfidifaasin Ni-pitoisuus on noriittivyohykkeella (sisaltaen mineralisoituneet kivet) useimmiten valilla 2-4 % Ni, toisaalta gabroissa SF, on vain 1 %:n luokkaa. Mafisten silikaattien Fe- ja Ni-tabissa on havaittavissa selvat erot kivilajidifferentiaatista toiseen siirryttaessa. Suoritetun vertailun pohjalta on lisaksi havaittavissa, etta mafisten silikaattien koostumus on yhtenevainen Laukunkankaan vastaavien

9 Q!!len 73Laukunlampi Ni-ohj. PMS9 laboratorio P Sotka, P Lamberg kivien mafisten silikaattien koostumusten kanssa. Kaytettavissa olleen nayteaineiston ja Ni-ohjelmamaaritysten pohjalta voidaan perustellusti sanoa, etta Laukunlammen intruusiosta tut.kitut kivet ovat differentiaatioltaan ja koostumukseltaan taysin analogisia Laukunkankaan intruusion noriitti-gabrovyohykkeen kivien kanssa. 8 a! C!l

10 Geoanalyyttinen laboratorio Taulukko 1. Laukunlampi 1 naytteiden kivilajit ja petrografia, KV M N E R A A L T KUMULUS Hie no. Reika syv. LAJ OPY MPY CaAF KUM BTFLG SP KLO TLK SER PL KV AP KRB SULF MNERAALT M KUMGB X X X K GB X X X X PL 1 PY K PYGB X X X X PL 1 PY M PYGB X X X PL 1 PY M PYGB X X X X PL 1 PY K PYGB X X X X PL 1 PY M PYGB X X X X PL OPY M GB X X X PL M MNO X X X X X M MNO X X X OPY M NO X X OPY M NO X X OPY M MNO X X X OPY M NO X X OPY M NO X X OPY M NO X X OPY M GB X X X X PL 1 PY M GB X X X PL 1 PY M KUMGB X X X AMF M KVGB X X X X PL M OB.O KGB X X X M KGB X X X M PYGB X X X X OPY M PYGB X X X X OPY M NO X X OPY M NO X X OPY M MNO X X X X OPY M NO X X OPY M NO X X OPY M GB X X X PL M MGB X X X X X OPY M MGB X X X X OPY (PL) M NO X X X OPY M MNO X X X X OPY M MNO X X X X OPY M SVGB X X X PL 1 MPY M MGB X X X X OPY M MNO X X X X OPY x = paamineraali, o = aksessorinen mineraali

11 Geoanalyyttinen laboratorio Taulukko 2. Laukunlampi, naytteiden XRF analyysit. Anal. no Reika syv. Si2 Ti2 Al23 Cr23 V23 FeO MnO MgO cao sro BaO Na2 K2 zro2 P25 ox.s ' ' ' ' ' ' so ' 3 5 1' ' ' ' Aritm.ka ' Min inti Maksimi St.dev

12 Geoanalyyttinen laboratorio Taulukko 3. Laukunlampi, sulfideihin sitoutuvien alkuaineiden pitoisuudet (Br met. liuotusaas) ja sulfidifaasin normalisoitu koostumus (sulfidifaasin S pitoisuudeksi on oletettu 38. %). - A N A L Y Y S T ( %) SULFDFAASN KOOSTUMUS ( %) Anal. no Reika Syv. cu zn Ni co Fe s SUMMA cu zn Ni co Fe s SUMMA o OS ' , Aritm. ka Minimi Maksimi st.dev

13 Geoanalyyttinen laboratorio Taulukko 4. Laukunlampi, mafisten mineraalien Ni ja Fe pitoisuudet. - - OPY MPY Ca AF KUM Ni Fe Ni Fe Ni Fe Ni Fe Anal. no Reika syv. ppm % ppm % ppm % ppm % ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' Aritm. ka ' Minimi f Maksimi ' St.dev

14 Geaanalyyttinen labarataria Taulukko 5. Laukunlampi, malmimikroskooppiset havainnot. KV S U L F T M U U T MNERALSAATOTYYPP Hie no. Reika syv. LAJ fek SK NP CUK ASK FE RU T GRF M KUMGB X Hienorakeinen, heikko pirote (< 2 m) M GB X a.n. M PYGB X a.n. M PYGB X.n. M PYGB X a " M PYGB X " M PYGB X a " M GB X Hienorakeinen pirote, vahan karkeampi kuin ed. M MNO X X a a Keskirakeinen pisarapirote M MNO X Hienorakeinen pisarapirote M NO X a a.n. M NO X -1-1 Hienorakeinen, heikko pirate M MNO X t t.n. M NO X -1-1 Hienorakeinen pisarapirote M NO X a t Hienarakeinen, heikko pirote M NO X.n. M GB X a t " M GB X " M KUMGB X a Hienaraeinen pisarapirote (karkeampi kuin ed.) M KVGB X Hienorakeinen, heikko pirote M MGB X Hienorakeinen, heikko pirote M MGB X.n. M PYGB X.n. M PYGB X.n. M NO X t Keski hienorakeinen pisarapirote (< 1 mm) M NO X.n. M MNO X Hienorakeinen, heikko pirote M NO X -1 " M NO X " M GB X Keskirakeinen pisarapirote (> 1 mm) M MGB X Hienorakeinen, heikko pirote M MGB X.n. M NO X Keski heinorakeinen, heikko pirote M MNO X a a Hienorakeinen, heikko pirate M MNO X a Keskirakeinen pirate (> 1 mm) M SVGB X -1 Hienorakeinen, heikka pirote M KGB X a a Keskirak. pisarapirote interqranulaarinen pir. M MNO X -1 Hienorakeinen, heikko pirate x = paasulfidi, o = aksessorinen sulfidi, = muu mineraali

15

16

17

18

19

20

21

22 LTE 8 (Na 2 K 2 ) - Al 2 o 3 - MgO -kolmiodiagrammi. x = Laukunlammen naytteet, rajattu alue = Laukunkankaan kivien koostumusvaihtelu. AL *X' t" ' t ' Xxc, '' x )? x' ' xa ' ' X x< x, x x' X ' ' X ' ' ' ' ' ' LRUKUNLRMP

23 LTE 9 CaO - MgO - Al 2 o 3 -kolmiodiagrammi. x = Laukunlammen naytteet, rajattu alue = Laukunkankaan kivien koostumusvaihtelu. MOO t' ' X & X J<x, >«X X X X X XX X X X X X,. xx J ""' CAO LRUKUNLRMP

24 _ra._,... L LAUKUNLAMP "" -r-:1 r=l T.. r:tj v l:il' b... EH:>l "" C3--41il. cp b "'".. b j E rv A J h '"'1--1" S [J SYVYYS (M) S;.2 AL.23 EKLL-1 EKLL-2 EKLL-3 EKLL-7 EKLL ""' r:p "",--. l. T-. 16!{ "-" fk..7{, t X!, ) 1..,_, r:fi., J!41 7 l 1>1 1 ". Dl Ul i,..."'" or ).'1.. ).""' 7. a l - ld ,.,.. 'f:?,... 6 :±! SYVYYS (M) CJ FC:O MGO l ('ij r" j.,...s;j ] f? iij L '"Se r, &;J m, M C..:t' ' ' SYVYYS (M'l MGOAl.:i'-3 l - Cl-

25 L11 TC 11 :v.2..2 rp.2 1.a E 1..2 o.a 'fl. 'h?,. J t1j M n til.,.. jl ttl...., 1:3-r;: t b, of> -l 1 j r:6. ro f... ' 1 $,.L. -.t' t ""'*" ', _1 ) _ a1.2s T.2 <t P a '"" :r-1: "-" 1 9 a _H.,.e.a-..,.,., lf Y-n rp j;;j 1 J 'b j 1-!:l J 1.3.,<. ')'J cf.j ia-..,., l f<jjc ""'-m )'1"- ""..G 6 "" ''1'!1 Qi '). tit., SO S a4 SYVWS (M) D CAO.. ) a!i a E ? T!!''"!! " r:p....y' 1 T g( C-!1' 6f -:t.,.,.,,. rp rf. "" - y1 L c& ta.j'' f'"l.. r:6.ej rk *- t :!!." r.,,). >,> k. t ll rl j. t!j':y-t' " '.;1- l... Y so s HA.2S (M) K2

26 ..... TE 1' J...J w "' '

27 ,.. 1E 13, "' -'...1 ' w "'

28

29

30 LAUKUNLAMP.7.6 [).5,--, '.-. z n [1 [J.1 [] [.1 [) li L]., m!j,.,,..: r) 1 r::.-{j -r:j JJ _n _dl _[]_ r- "',, " SFNi (%) LAUKUNLAMP 8 [J 7 LJ [j 6 5 '" '.-. () 4 3.l:1. 2 [J [:J [ [] Cl (J lij [J [] [] l""j r;j l [ij r [j n 1'1 rn n SF Ni (%) '; (. J '

31 ! eo 15 1 '4 1.: lilo ao 7 eo 5 '4 3Q 2 1,.., lf"'m '121 LAUKUNL.AMP m Q: n 1 t:a... ""' ;a - err 'f ;:.. 1 -: - m-el 7& 1121 so2o2 ao a1 2s &28432& OPY N SVVYYS (M) MP'Y 'll EKLL-1 EKLL-2 EKLL-3 EKLL-7 EKLL-8 2& & a e; ci );,' u m 11. J Ja : a(. ""b, a ,.. 7& & S & & SVVYYS (M) OPYF'" MP'YF' '

32 c. 18 '-' r:n,., -[?[ 1"1 1 '"J...., t'q "" 1:] L;.L,),..? " """-d l dj SYVYYS (M) [J CoAF"Ni <UMN "-" 2 18.t a 5 4 = CJ [J '"" r.l;zf r.f v tlt : [jl Cll' r,1 m n:f ao a SYVWS (M) [J C<lAF"1'"<" KUMF"'"

33 LTE 19 OPYNi - SFNi ja OPYNi - OPYFe -diagrammit. Rajattu alue = Laukunkankaan ortopyrokseenit. LAUKUNLAMP,..., E Q. a..,,, Z: b: ( 6 JO Cl J 2 D ;" "' u ttf... D WCJ 4,,_ ""-..- -, ( ' _... ' - 6 ' '. ' ' 8 SF N (%) LAUKUNLAMP -"" E a. a.. Z:,,, f HO - '- L_ 'o a ao co 4 :o... ' on D ' ' ''- r:p ' ' 9-_- ) B 12 OPYFe (%)

34 LTE LAUKUNKANGAS ""' E fJO Q. 18 Q. v 16 HO 2 8 GO 4 '2 * -fa:... t.w..i :-# 41i!tr...jr... '4-.. t 1' ;..L,._ 1' ' f... '-"'. :f.....i..... :tt... :t.:: 1t -t:. J'.._ 2 4 SF N (%) 6 ', ',... 8 LAUKUNKANGAS ,-., 2 : Q. 6 Q. v,, z GO BO T 8....tof-..,.-... t..- t :....,. T"'....w.f :t...,..,..1 t.r r..,.t.... ff.;11;1:11:,..* ;."' :ld,t 12 -t '11f"7 4- "''t OPYFt (%)

35 LTE 21 MPYNi - SFNi ja MPYNi - MPYFe -diagrammit. Rajattu alue = Laukunkankaan klinopyrokseenit. LAUKUNLAMP,... E Q. Q. v f '._..- -, ;. 2 "' ' '.' lbo,,... '<..;' 16._ :;,,:.,.. :[_. 14,. :!.k:c:; :,;"'. 12 n u -.:.':;:....; 1 no.- ' """"-...,. LJ "' BO GO,...,...,. 4 2 ( u,..,... "' [J -.,.. 2, u, 4 SF N (") ' :. :':_.. ;:,.. :. '>... '.'', <;;)); j... :. >: : ;,.,.':... ' ' ".. 6.,... _L " B LAUKUNLAMP 3:?. 3 2UO.....,.;, '. '.,. 26 '.,... E Q. Q. v () GO 1 2 "' "" _l 'no ' n.,,. w, [J 4 u ' " ' ).; B y:'..,:...<'..., " 1. ' '.2 24 MPYFt! (")

36 LAUKUNKANGAS ,... 2 E Q. Q. 113 y!!: 16 ): () t- 4 ''',,' :,,_.,'',,,:,', ',,, :,, '' >,. <i,,',',, 1" ; ' 1'.,. ',, ' ; ' 6 B SF N (%) LAUKUNKANGAS ,-.. 2 E Q. 18 v 2 16 ): t rt....,, :,, ' '',' '..,,.,, ',,... *l 1",,,',: : ',, : ; '',,'',' t 4 B MPYFe (%) : ri. :: ',,, 24

37 LTE 23 AMFNi - SFNi ja AMFNi - AMFFe -diagrammit. Rajattu alue = Laukunkankaan amfibolit. LAUKUNLAMP,... E..e ' ' 'Ci ' - (' ' D ' "'.. _ ,.. _..-., q, ' ffi oo '' n '... ooli:j - -..,. j....,.. ':: ;)_,;..,.., "" 2 "' , ' > > ".;:. 6 ", ' "" ' ; J " B SFN (%) o Oa>MF KUM LAUKUNLAMP 6,... E..e llO "" D,_, Gl... oo lo n " ' ',... oo 'ocp g ' 't:l' B ' ' '. l AMFFtl (%) o Oa.AMF KUM

38 LAUKUNKANGAS 6 r. E Q.,e. 2: ""... t ** T, -!i-f :t: * tt!.:tt""... "'" f t t... Jt;.. t l' T T 'f... :t:t" t t..itt-t- t ""-.. :t'. :: '1- r :t t i T B SF N (%) LAUKUNKANGAS 6,... E Q.,e. :2:... :(' :!=-#!- ;""' 1'1: t 't."..... l "!"t t t-t- "1. 't t # }* tv- t ' t t -lof.'f'li:.t ;t... B AAiF Fe (%)