GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Leppävirta Koirusvesi Elias Ekdahl, Hannu Makkonen KOIRUSVEDEN INTRUUSION NIKKELITUTKIMUS M 19/3241/-82/1/
|
|
- Eeva Aaltonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3241/-82/1/10 Leppävirta Koirusvesi Elias Ekdahl, Hannu Makkonen KOIRUSVEDEN INTRUUSION NIKKELITUTKIMUS
2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO : 1 KIVILAJIKUVKIVILAJIKUVAUS 3 Mafiset kivet 3 Ultramafiset kivet,,,,,,,,,,,, 5 Juonikivet 6 PETROKEMIA, 6 Kivilajien koostumus, 6 Ni-pitoisuudet eri profiileissa 10 Lep Lep Lep Lep Silikaattien Fe- ja Ni-pitoisuudet 15 Oliviinin : Fe- ja Ni-pitoisuudet eri profiileissa 17 Lep Lep Lep KITEYTYMISOLOSUHTEET 21 Koirusveden ja Kotalahden differentiaatiosarjat 21 Magman sulfidikylläisyys 23 Kiteytymislämpötila 27 KOIRUSVEDEN INTRUUSION Ni-KRIITTISYYS KIRJALLISUUSLUETTELO 30
3
4 - 2 - Outokumpu Oy :n puolelta tutkimuksessa ovat olleet mukana Risto Sarikkola, Leo Grundström, Juhani Koskinen ja Aulis Häkli sekä Geologisen tutkimuslaitoksen puolelta Elias Ekdahl ja Hannu Makkonen. Työhön tarvitut ohuthieet ja kemialliset analyysit on tehty Outokumpu Oy :n toimesta. Geologinen tutkimuslaitos on lähinnä vastannut tutkimustyöstä, kuitenkin tiiviissä yhteistyössä Outokumpu Oy :n edustajien kanssa. Tutkimuskohde, Koirusveden intruusio sijaitsee n. 4 km Kotalahden kaivoksesta koilliseen (kuvat 1 ja 2). Intruusio on halkaisijaltaan hieman yli kilometrin ja koostuu erilaisista gabroista sekä ultramafisista kivistä (kuva 2 ). Ympäristön kivet ovat kiillegneissejä ja mustaliuskeita. Intruusio sijaitsee järvialueella (Koirusvedellä) ja on näkyvissä vain muutamissa pienissä saarissa. Tutkimusaineisto tähän työhön on otettu jo aikaisemmin kairatuista rei`istä. Kyseiset reiät on merkitty kuvaan 2. /iii Lep-140 Ö ~ ///////. /p ////////// so monsoon / / /MA ///////r ////// /a... ///// +Win /// ////// Le /:: : : as..-. Lep-138, /// ~oa I L e -141 // amoneen //////EN //////// Le O~../ //////// a.. nomnsnommumn iiiiiinsommoii // /// // KOIRUSVESI 500M I a///// I/ // // GABRO PYRDKSENIITTI PERIDOTIITTI Kuva 2. Koirusveden intruusio Parkkisen (1971) mukaan.
5 3 Tekstissä on käytetty seuraavia lyhenteitä : AUG = augiitti DUN = duniitti MPY = monokliininen pyrokseeni NO = noriitti OL = oliviini OLGB= oliviinigabro OPY = ortopyrokseeni PRD = peridotiitti SV = sarvivälke PYGB= pyrokseenigabro PYR = pyrokseniitti KIVILAJIKUVAUS Intruusi.o koostuu pääosin erilaisista gabroista sekä ultramafisista kivistä. Gabroissa esiintyy pyrokseenigabroa, noriittia, sarivälkegabroa, oliviinigabroa ja kummintoniittigabroa. Ultramafisiin kiviin kuuluvat pyrokseniitti, peridotiitti ja duniitti. Mafiset kivet (gabrot) Pyrokseenigabrot ovat keskirakeisia ja päämineraaleina niissä ovat plagiokiaasi, ortopyrokseeni ja klinopyrokseeni. Pyrokseenien keskinäiset määräsuhteet vaihtelevat. Plagioklaasi (An50-60) on yleensä hyvin säilynyttä. Ortopyrokseenirakeet ovat omamuotoisia ja hyvin säilyneitä. Klinopyrokseeni esiintyy joskus poikiliittisena rakeina ja se on vierasmuotoista ortopyrokseeniin ja joskus myös plagioklaasiin nähden. Klinopyrokseeni on useimmiten muuttunut hiukan uraliitiksi tai biotiitiksi. Aksessorisina mineraaleina esiintyy yleensä biotiittia, uraliittia, opaakkia ja apatiittia sekä joskus myös oliviinia, serpentiiniä, karbonaattia, serisiittiä ja kvartsia. Noriitit ovat keskirakeisia (raekoko yleenssä 3-4 mm). Päämineraaleina niissä esiintyvät ortopyrokseeni ja plagioklaasi (An 50 ). Ortopyrokseeni on yleensä omamuotoista ja hyvin säilynyttä. Myös plagioklaasi on hyvin säilynyttä.
6 - 4 - Yleisiä aksessorisia mineraaleja ovat biotiitti, opaakki, klinopyrokseeni, kummingtoniitti ja uraliitti. Joskus esiintyy myös primääristä sarvivälkettä, oliviinia, apatiittia, karbonaattia, serisiittiä, zirkonia ja titaniittia. Sarvivälkegabroissa ovat päämineraaleina plagioklaasi ja primäärinen ruskea sarvivälke. Aksessorisina mineraaleina esiintyy biotiittia, opaakkia, karbonaattia ja titaniittia. Oliviinigabroa esiintyy kapeina osueina vain peridotiitin reunoilla. Siinä ovat päämineraaleina plagioklaasi, oliviini, klinopyrokseeni ja joskus myös ortopyrokseeni. Oliviinirakeet ovat omamuotoisia ja vain hiukan serpentiiniytyneitä. 'Rakeiden reunoilla on kelyfiittisauma (klinoamfibolia + ortopyrokseenia), silloin kun ne ovat plagioklaasin kanssa kontaktissa. Pyrokseenit ovat hyvin säilyneitä. Kummingtoniittigabrot ovat keskirakeisia. Päämineraaleina niissä esiintyvät plagioklaasi ja kummingtoniitti sekä joskus lisäksi biotiitti. Kumingtoniitti on yleensä ortopyrokseenin muuttumistulosta, joten kummingtoniittigabrojen voidaan katsoa kuuluvan primäärisesti noriittiryhmään. Plagioklaasi on muuttunut hiukan karbonaatiksi tai serisiitiksi. Aksessorisia mineraaleja ovat usein biotiitti, opaakki, karbonaatti, serisiitti, ortopyrokseeni ja klinopyrokseeni sekä harvemmin kvartsi, titaniitti ja apatiitti. Myös reiässä Lep-l40 (Kuva 2) esiintyy kummingtoniittigabroa, mutta se on kummingtoniittirikkaampaa kuin järvialueen kummingtoniittigabrot. Ortopyrokseeni on siinä muuttunut täysin kummingtoniitiksi. Päämineraaleina esiintyvät kummingtoniitti ja plagioklaasi sekä aksessorisina mineraaleina biotiitti, opaakki, kvartsi, apatiitti, serisiitti, kloriitti ja titaniitti. Lähellä intruusion kontaktia gabrot vaihtettuvat dioriitiksi. Se muistuttaa muuten pyrokseenigabroa, mutta biotiittia ja kvartsia. sisältää enemmän
7 5 Ultramafiset kivet Pyrokseniitit ovat selvästi hienorakeisempia (raekoko yleensä <_3 mm) kuin gabrot. Päämineraaleina pyrokseniiteissa esiintyvät yleensä ortopyrokseeni sekä klinopyrokseeni. Ortopyrokseeni saattaa esiintyä myös yksin päämineraalina. Pyrokseenit ovat hyvin säilyneitä. Aksessorisia mineraaleja ovat usein plagioklaasi, joka täyttää pyrokseenirakeiden välit, biotiitti, primäärinen ruskea sarvivälke, opaakki, uraliitti ja oliviini sekä harvemmin ruskea spinelli, flogopiitti, talkki, karbonaatti ja rutiili. Reiässä Lep-140 esiintyy perkniittiä. Siinä ovat päämineraaleina kummingtoniitti (tai joku muu sekundäärinen klinoamfiboli) ja orto- tai klinopyrokseeni. Perkniitti vastaa siis primäärisesti ilmeisesti pyrokseniittia. Aksessorisia mineraaleja ovat plagioklaasi, biotiitti, opaakki, sarvivälke, apatiitti, titaniitti ja kvartsi. Peridotiitit ovat keskirakeina (raekoko yleensä 3-4 mm). Päämineraalit ovat tavallisesti klinopyrokseeni, oliviini ja serpentiini. Ortopyrokseenia on joskus myös päämineraalina. Oliviini esiintyy omamuotoisina tai lähes omamuotoisina rakeina, jotka ovat osittain serpentiiniytyneet. Klinopyrokseeni on yleensä hyvin säilynyttä. Aksessorisina mineraaleina esiintyy plagioklaasia, biotiittia tai flogopiittia, opaakkia, sarvivälkettä, rus- ortopyrokseenia, uraliittia, primääristä keaa spinelliä, talkkia ja karbonaattia. Pyrokseenin määrän laskiessa peridotiitit vaihettuvat duniiteiksi. Niissä on päämineraalina oliviinin lisäksi serpentiiniä. Oliviinirakeet ovat aina osittain serpentiiniytyneitä.ja joskus lähes kokonaan. Rakeet (tai niiden pseudomorfoosit) ovat omamuotoisia. Aksessorisia mineraaleja ovat plagioklaasi, primäärinen ruskea sarvivälke, klinopyrokseeni, ortopyrokseeni, opaakki, biotiitti tai flogopiitti, kloriitti, ruskea spinelli, uraliitti, karbonaatti ja talkki.
8 6 Malmimineraaleina intruusiossa esiintyvät magneettikii= --. su pentlandiitti, kuparikiisu ja magnetiitti. Magneettikiisu ja pentlandiitti esiintyvät pirotteena ja paikoin verkkomaisena rakenteena. Lisäksi ne muodostavat "kiisupilviä" ja joitakin kompakteja juonia. Pentlandiitti esiintyy erillisinä rakeina magneettikiisussa tai magneettikiisurakeiden reunoilla. Magneettikiisun kiderakenne on määritetty röntgendiffraktiotutkimuksella kolmesta näytteestä (Lep-177/ = kompaktijuoni1 Lep-177/ = pirote, Lep-177/ = kiisupily ~. Kaikki tutkitut näytteet ovat heksagonisia (tutkimuksen tehnyt P.Kallio). Juonikivet Emäksistä juonikiveä esiintyy gabrojen yhteydessä. Se on hienorakeista ja ofiittista. Päämineraalit ovat plagioklaasi (An 45 ), klinopyrokseeni ja ortopyrokseeni. Aksessorisina mineraaleina esiintyy biotiittia (poikiliittisina rakeina), opaakkia, uraliittia ja apatiittia. Pegmatiitti- ja graniittijuonet (leveys -5 m) ovat intruusiossa melko yleisiä. Paikoin ne ovat ruhjeisia. PETROKEMIA Kivilajien koostumus Eri kivilajeista lasketut keskiarvonalyysit sekä CIPW-normit on esitetty taulukossa 1. CIPW-normit on laskettu taulukon kymmenen ensimmäisen komponentin perusteella. Fe-pitoisuus on ilmoitettu totaalirautana, joka on laskettu FeO :ksi.
9 Taulukko 1. Koirusveden intruusion kivilajien kemiallinen koostumus. Suluissa analyysien lukumäärä Si , TiO , A FeO MnO MgO CaO Na K P Cr SrO BaO Zr Summa Korundi 0.46 Ortoklaasi Albiitti Anortiitti Nefeliini Diopsidi Hypersteeni Oliviini Ilmeniitti Apatiitti Cuniitti (14) 6. Kummingtoniittigabro (4) (Lep-140) 2. Peridotiitti (26) 7. Noriitti (8) 3. Pyrokseniitti (16) 8. Pyrokseenigabro (18) 4. Oliviinigabro (2) 9. Sarvivälkegabro (2) 5. Perkniitti (3) (Lep-140) 10. Emäksinen juoni (1)
10 Analyysituloksista käy selvästi esille, että intruusion kivilajit muodostavat differentiaatiosarjan. MgO-pitoisuus laskee mentäessä ultramafisista kivistä mafisiin kiviin. Emäksisessä juonikivessä MgO on selvästi vähiten ja kyseinen kivi edustaa ilmeisesti viimeisimpiä kiteytymistuotteita intruusiossa. MgO-pitoisuuden lisäksi differentioituminen näkyy hyvin Cr pitoisuudessa. Normatiivisissa mineraalikoostumuksissa mafisten mineraalien määrä on luonnollisesti korkein duniitissa ja alhaisin emäksisessä juonikivessä. Peridotiitissa ja duniitissa on normatiivisessa mineraalikoostumuksessa nefeliiniä ja klinopyrokseeni on ainoa pyrokseeni. Ne muistuttavat siten tässä suhteessa koostumukseltaan alkalibasaltteja. Emäksisyysastetta voidaan kuvata myös differentiaatioindeksillä (Dl), joka saadaan laskemalla yhteen normatiiviset saliset mineraalit kvartsi, albiitti, ortokiaasi, nefeliini, leusiitti ja kalsiliitti (Thornton ja Tuttle 1960). Kuvassa 3 on esitetty eri kivilajit diagrammeissa, jotka kuvaavat intruusion kivilajien muodostamaa differentiaatiosarjaa. DI 30 DI S 0 I 10 A Q ,7 Cr MgO EMAKSINEN JUONI o KUMMINGTONIITTIGABRO SARVIVALKEGABRO - PERKNIITTI PYROKSEENIGABRO I PYROKSENIITTI NORIITTI PERIDOTIITTI OLIVIINIGABRO A DUNIITTI Kuva 3. Koirusveden intruusion differentiaatiosarja.
11 9 Differentiaatiosarja käy esille parhaiten diagrammista, jossa on verrattu DI :ä Cr pitoisuuteen. Diagrammeihin on merkitty myös mantereelta kairatusta reiästä (Lep-l40) analysoidut kivet, kummingtoniittigabro ja perkniitti. Ne sijoittuvat diagrammeissa gabrojen ja ultramafisten kivien väliin ja saattavat hyvinkin kuulua samaan differentiaatiosarjaan kuin järvialueen kivet. MgO -A alkalidiagrammissa (kuva 4) differentiaatiosarja tulee myös hyvin näkyviin. Lisäksi diagrammista näkyy, että reiän Lep-l40 kivet ovat hieman alkalirikkaampia kuin järvialueen kivet. Reiässä Lep-140 esiintyy gabrojen ja perkniittien lisäksi runsaasti mustaliuske- ja kiillegneissikielekkeitä. On mahdollista, että em. sivukiviä on assimiloitunut intruusioon, mikä on aiheuttanut å kalilisäyksen intruusion primäärikoostumukseen. A EMAKSINEN JUONI SARVIVÄLKEGABRO PYROKSEENIGABRO NORIITTI OLIVI I NIGABRO KUMMINGTONIITTIGABRO PERKNIITTI PYROKSENIITTI No 2 0+K 2 0 Mg0 Kuva 4. Koostumusvaihtelu Koirusveden intruusion differentiaatiosarjassa.
12 Ni-pitoisuudet eri profiileissa Ni (ja myös Cu, Zn ja Pb) on analysoitu sekä XRF :lla, että AAS :lla. XRF-analyysitulos ilmoittaa kokokiven Ni-pitoisuuden. AAS-analyysia varten liotus on suoritettu bromimetanolilla, joka liuottaa pääasiassa vain sulfidifaasin, joten AAS-analyyseista saadaan sulfideihin sitoutuneen Ni :n määrä (Nisulf). Vähentämällä XRF-analyysituloksesta AAS-analyysitulos saadaan kiven silikaattifaasin Ni-pitoisuus (Ni s1i )- Sulfidifaasin Ni-pitoisuus (SF Nl ) on laskettu kaavalla Ni_36.5xNi sulf SF S Seuraavassa on esitetty eri faasien Ni-pitoisuuksia sekä MgO- ja S-pitoisuudet tutkituissa kairausprofiileissa. Lep Kuvassa 5 on esitetty reikä Lep-177. Reiän alkuosa koostuu F erilaisista gabroista, joita kuitenkaan ei ole tässä eritelty. Peridotiittia esiintyy kahtena patjana, joita on jatkossa nimitetty ylemmäksi (välillä m) ja alemmaksi (välillä m) peridotiitiksi. Peridotiittipatjat tulevat hyvin näkyviin suskeptiivisuusmittauksessa, jonka tulokset ovat kuvan alareunassa. MgO-pitoisuudet ovat luonnollisesti korkeimmat peridotiittien kohdalla ja alhaisimmat gabrojen kohdalla. Silikaattinikkelipitoisuuksissa ero gabrojen ja peridotiittien välillä on erittäin selvä. Ylemmässä peridotiitissa silikaattinikkelin määrä kasvaa alaspäin. Tämä johtuu oliviinin määrän kasvamisesta samaan suuntaan. Myös sulfidifaasin Ni-pitoisuus kasvaa kohti peridotiitin alaosaa. Alemmassa peridotiitissa on enemmän oliviinia kuin ylemmässä, mistä johtuen siinä on enemmän myös silikaattinikkeliä. Sulfidifaasin Ni-pitoisuus on myös hieman korkeampi alemmassa peridotiitissa. Malminetsinnän kannalta alempi peridotiitti näyttäisi siis kriittisemmältä kuin ylempi.
13 ppm Ni MgO.S.SF N' I 10 in..., L GABRO PYROKSENIITTI PERIDOTIITTI ::. :. ::: :: ::: :: ::: ::: :: : :. l...iif Ut asumme ENNENO Lep 177 Kuva 5. Reiän Lep-177 Ni-, S- ja MgO -pitoisuudet.
14 Reikä Lep-138 on reiän Lep-177 yläpuolella (ks. kuva 2). Siinä esiintyy (kuva 6) gabrojen,.pyrokseniitin ja peridotiitin lisäksi myös duniittia. MgO-pitoisuudet ovat peridotiitissa ja duniitissa keskimäärin samaa luokkaa, mutta heti niiden kontaktista peridotiittiin päin MgO-pitoisuus laskee ja duniittiin päin nousee.. MgO-pitoisuudet peridotiitissa ja duniitissa ovat selvästi korkeammat kuin reiän Lep-177 peridotiitissa. Silikaattinikkelin määrä nousee rajusti siirryttäessä peridotiitista duniittiin. Huomattavaa on, että myös duniitin alapuolella, oliviinigabrossa ja pyrokseniitissa, silikaattinikkeliä on enemmän kuin peridotiitissa. Myös sulfidisen nikkelin määrä on suurempi duniitissa kuin peridotiitissa. Parhaimmat pitoisuudet ovat kuitenkin duniitin alapuolella pyrokseniitissa. SF N1 selvästi korkeampi kuin reiässä Lep-177. on ppm Ni MgO.S.SF Ni Ni s Mg Nisu LF Ni si L,SF N, INNEMN I~I~I~I~I~I~I~I GABRO PYROKSENIITTI PERIDOTIITTI loom n, S 200m JIM DUNIITTI Lep 138 Kuva 6. Reiän Lep-138 Ni-, S- ja MgO-pitoisuudet.
15 Lep-141 Reiässä Lep-1.41 :kuva.7) esiintyvät kivilaj,it ovat nuiuten samat kuin reiässä Lep-l38, mutta lisäksi esiintyy kiillegneissikieleke gabron sisässä. MgO-pitoisuudet ovat peridotiitissa ja duniitissa samaa luokkaa kuin reiässä Lep-138. Silikaattinikkelin osalla on duniitissa ja peridotiitssa joitakin korkeita pitoisuuksia,. Korkein pitoisuus on peridotiitissa duniitin alapuolella (1325 ppm). Sulfideihin sitoutunut nikkeli käyttäytyy koko reiässä samoin kuin silikaattinikkeli. SFN1 kasvaa koko ajan reiän alkupäästä lähtien kohti kiillegneissiä. Merkille pantavaa on että, se-kasvaa vielä duniitin alapuolellakin. ppmn li MgO. S.SF N' i..ua I GABRO PYROKSENIITTI PERIDOTIITTI DUNIITTI KIILLEONEISSI iu.uouun. ~+ n~ -.n au....n Lep 141 Kuva 7. Reiän Lep-141 Ni-, S- ja MgO-pitoisuudet.
16 Lep-139 Kuvassa 8 on esitetty reikä Lep-l39, joka on järvialueen. rei'istä lähimpänä mannerta (ks. kuva 2). Siinä esiintyvät kivilajit ovat samat kuin reiässä Lep-138. Duniitti on selvästi paksumpi kuin muissa kairausprofiileissa. MgOpitoisuudet ovat samaa luokkaa (n.28%) peridotiitissa ja duniitissa kuin rei'istä Lep-138 ja Lep-141. MgO-pitoisuus muuttuu peridotiitin ja duniitin kontaktissa samalla tavalla kuin reiässä Lep-138. Silikaattinikkeliä on duniitissa enemmän kuin peridotiitissa ja duniitin alapuolella olevassa peridotiitissa enemmän kuin duniitin yläpuolella. SF Ni on tässä reissä keskimäärin hieman korkeampi kuin muissa rei 'issä m 200M Lep 139 Kuva 8. Reiän Lep-139 Ni-, S- ja MgO-pitoisuudet.
17 Lep-140 Reiässä Lep-1.40(ks. kuva 2) esiintyvät. kivet poikkeavat mineraalikoostumukseltaan järvialueen kivistä. Analyysitulosten (kuva 9) perusteella ne vastaavat lähinnä pyrokseniittia, jota esiintyy muissa rei'issä peridotiitin yläosassa (reiän alkuosa = yläosa). ppm N i MgO.S.SFN' NISULF NISIL J\. S ~.. :~\ SF N' SF N ' -,r S loom MOM MON PERKNIITTI KUMMINGTO- NIITTIGABRO MUSTA LIUSKE JA KIILLEGNEISSI Lep 140 Kuva 9. Reiän Lep-140 Ni-, S- ja MgO-pitoisuudet. Silikaattien Fe- ja Ni-pitoisuudet Mafisista silikaateista on analysoitu Fe ja Ni mikroanalysaattorilla Taulukossa 2_ on esitetty keskiarvoanalyysit kustakin mineraalista eri kivilajien kohdalla.
18 Taulukko 2. Silikaattien Fe- ja Ni-pitoisuudet eri kivilajeissa. Suluissa analyysien lukumäärä (14) (26) (4) ( 2) 11) (1) OL Ni OLFe Ito) (141 (16) (2) 191 (18) 111 OPYNi OPYFe Is) 118) 113) (1) (5) (16) (1) MPYNi MPY Fe ; SV Ni 42 SV Fe Duniitti 5. Noriitti 2. Peridotiitti 6. Pyrokseenigabro 3. Pyrokseniitti 7. Sarvivälkegabro 4. Oliviinigabro 8. Emäksinen juoni Korkeimmat oliviinin Ni-pitoisuudet ovat oliviinigabrossa, joissa myös oliviinin Fe-pitoisuus on pienin. Oliviinin Nipitoisuudet eivät kuitenkaan vaihtele säännöllisesti Fepitoisuuden mukaan. Pyrokseniitissa, noriitissa ja pyrokseenigabrossa, joissa oliviini on aksessorisena mineraalina, oliviinin Ni-pitoisuudet ovat korkeat, mutta myös oliviinin Fe-pitoisuus on korkea. Duniitin ja peridotiitin välillä puolestaan oliviinin Ni-pitoisuus on kääntäen verrannollinen Fe-pitoisuuteen. Ortopyrokseenin Fe-pitoisuus nousee mentäessä ultramafisista kivistä mafisiin. Ni-pitoisuus laskee samaan suuntaan, paitsi oliviinigabron kohdalla, jossa ortopyrokseenin Ni-pitoisuus on korkein. Myös klinopyrokseenin Fe-pitoisuus nousee siirryttäessä ultramafisista kivistä mafisiin. Samaan suuntaan Ni-pitoisuus ensin laskee, mutta nousee pyrokseniitin kohdalla ja on korkeimmillaan oliviinigabrossa, kuten ortopyokseeninkin Ni-pitoisuus. Oliviinigabrosta emäksiseen juonikiveen Ni-pitoisuus laskee selvästi.
19 Primäärisen sarvivälkkeen Ni-pitoisuus sarvivälkegabrossa vastaa lähinnä pyrokseenigabron pyrokseenien Ni-pitoisuuk- sia.. Oliviinin Fe- ja Ni-pitoisuudet eri profiileissa Profiilikohtaiset oliviinin analyysitulokset on esitetty kuvissa 10, 11, 12 ja 13. Kuvissa on lisäksi esitetty kiven Ni/Co-suhde, joka on laskettu AAS-analyysituloksista. Lep Reiässä Lep-177 (kuva 10) ylempi ja alempi peridotiitti poikkeavat toisistaan oliviinin Ni-pitoisuuden suhteen. Alemmassa peridotiitissa, joka jo kokokivianalyysien perusteella osoittautui Ni-kriittisemmäksi, oliviinin Ni-pitoisuus on selvästi korkeampi kuin ylemmässä peridotiitissa. Oliviinin Fe-pitoisuus on peridotiiteissa keskimäärin samaa luokkaa. Oliviinin Ni-pitoisuuden odottaisi nousevan Fepitoisuuden laskiessa, mutta alemmasssa peridotiitissa oliviinin Fe- ja Ni-pitoisuuksilla on selvä positiivinen korrelaatio. Ni/Co-suhteen vaihtelu jakaa ylemmän ja alemman peridotiitin käsittävät osat erittäin selvästi erilleen. Merkille pantavaa on, että alemman peridotiitin ympärillä olevissa gabroissa ja pyrokseniiteissa Ni/Co-suhde on myös korkea. Korkean Ni/Co-suhteen käsittävä osa saattaa edustaa reiän alkuosaan -nähden eri aikaista magmapulssia. Reiässä Lep-l38 (kuva 11) oliviinin Ni-pitoisuudet peridotiitissa ovat samaa luokkaa kuin reiän Lep-l77 ylemmässä peridotiitissa. Duniitin kohdalla Ni-pitoisuus nousee, mutta korkeimmat arvot ovat kuitenkin duniitin alapuolella oliviinigabrossa ja pyrokseniitissa. Oliviinin Fe-pitoisuus pysyy suurinpiirtein vakiona peridotiitissa ja duniitissa, mutta nousee hieman pyrokseniitissa duniitin alapuolella. Ni/Co-suhde korreloi positiivisesti oliviinin Ni-pitoisuuden
20 ppm Ni 2000 % Fe Ni/Co ! Co / NIN IM~ GABRO ~~ ~~ PYROK3ENUTT/ Lung,I -1No I so I M. In no onsoon go In:no.0.0i.0 IM.0no loom 200m 300m 400m 50mm PER!DOTl[FT/ Lep1?7 Kuva 10. 0liviinio Ni- ja Fe-pitoisuus sekä kiven Ni/Co-suhde zeiäosä Lep-177.
21 kanssa. Ni/Co-suhteen perusteella ylemmän peridotiitin alaosa reiässä Lep-177 ja duniitti reiässä Lep-138 vastaavat toisiaan. Molemmissa mainituissa kohdissa Ni/Co-suhde nousee jyrkästi. ppm Ni 2000 Fe Ni /Co Ni Fe 20 Fe 500 Ni Ni /Co 10.. GABRO PYROKSENIITTI PERIDOTIITTI loom Lep 138 : 1 ii G uii Ul ~åi 200m DUNIITTI Kuva 11. Oliviinin Ni- ja Fe-pitoisuus sekä kiven Ni/Co-suhde reiässä Lep-138. Lep-141 Reiässä Lep-141 (kuva 12) oliviinin Ni-pitoisuus nousee jyrkästi peridotiitin alkuosasta duniitin alapuolelle. Samalla Fe-pitoisuus laskee loivasti. Ni/Co-suhde korreloi positiivisesti oliviinin Ni-pitoisuuden kanssa ja alkaa nousta jyrkästi vastaavassa kohdassa kuin reiässä Lep-138.
22 ppm Ni 2000 Fe Ni /Co 1500 Ni 1000 Ni /Co 20 F e Fe I iu...i , GABRO 500 Ni/Co 10 PYROKSENIITTI Ni /Co PERIDOTIITTI DUNIITTI uu.uu.... own. Um on mono on00 IM IM 00so loom 200 m lue emme meemeen 300m KIILLEGNEISSI Lep 141 Kuva 12. Oliviinin Ni- ja Fe-pitoisuus sekä kiven Ni/Co-suhde reiässä Lep-141. Lep-139 Oliviinin Ni- ja Fe-pitoisuudet reiässä Lep-139 (kuva 13) käyttäytyvät samalla tavalla kuin reiässä Lep-141. Ni/Cosuhde puolestaan alkaa nousta jyrkästi vasta duniitin alapuolella eikä duniitin dohdalla, kuten rei'issä Lep-138 ja Lep-141. Oliviinin Fe- ja Ni-pitoisuuden sekä Ni/Co-suhteen perusteella kairausrei'issä Lep-138, Lep-141 ja Lep-139 voitaneen tehdä seuraava johtopäätös : kairausreikien loppuosa vastaa ultramafisen patjan pohjaosaa eli pohjan suunta patjassa on kaakkoon (vrt. kuva 2).
23 ppm Ni Fe Ni /Co 1500 Ni 1000 Ni/Co 20 F e 500 Ni 10 Ni /Co 100 m 200 m Lep 139 Kuva 13. Oliviinin Ni- ja Fe-pitoisuus sekä kiven Ni/Co-suhde reiässä Lep-139. KITEYMISOLOSUHTEET Koirusveden ja Kotalahden differentiaatiosarjat MgO-Al alkali-diagrammissa (kuva 14) Kotalahden kivilajit muodostavat aukon differentiaatiosarjassa (poikiliittisten ja ofiittisten gabrojen välille). Papusen et al. (1979) mukaan kyseinen aukko differentiaatiosarjassa johtuu ultramafiseen magmaan sekoittuneesta trondhjemiittisesta sulasta, joka on peräisin intruusion sivukivien, migmatiittien, neosomista. Magman ja trondhjemiittisen sulan seoksesta kiteytyi dioriittia
24 A1203 A' K 2 0+Na 20 MgO MgO KOTALAHTI DYKES Granite Trondhjemite o Diorite Gabbro KOIRUSVESI o EMAKSINEN JUONI SARVIVÅLKEGABRO PYROKSEENIGABRO NORIITTI OLIVIINIGABRO ROCKS OF THE MAFIC BODY_ KUMMINGTONIITTIGABR0 }Lep 140 o Peridotite PERKNIITTI 0 Pyroxenite PYROKSENIITTI Perknite PERIDOTIITTI + Poikifitic gabbro Ophitic gabbro DUNIITTI Diorite Kuva 14. Koirusveden ja Kotalahden (Papunen et al s. 221) differentiaatiosarjat. ja ofiittista gabroa, jotka - magman saatua Al- ja alkalilisän trondhjemiittisesta sulasta - ovat MgO-Al alkali-diagramintruusion muista mafisista missa siten selvästi erillään jäsenistä. Samanlaista aukkoa ei esiinny Koirusveden differentiaatiosarjassa (kuva 14). Koirusveden intruusio on tässä suhteessa kiteytynyt rauhallisimmissa olosuhteissa kuin Kotalahden intruusio.
25 AFM-diagrammista (kuva 15) näkyy, että Kotalahden kivien Fe/Mg -suhde kasvaa differentiaation edetessä, kuten yleensä differentiaatiosarjassa. Koirusveden kivissä ei tapahdu samanlaista Fe/Mg-suhteen muutosta. F (a) A (b M Kuva 15. Koirusveden (a) ja Kotalahden (b) (Papunen et al. 1979, osa kuvasta 4, s. 220) kivilajien AFM-diagrammit.Koirusveden kivilajeilla samat symbolit kuin kuvassa 14. Kotalahden. kivilajit : peridotiitit, pyrokseniitit, perkniitit, o*tiittiset gabrot = G ja dioriitit = D. Magman sulfidikylläisyys Duken ja Naldrettin (1978) mukaan oliviinin : : Ni-pitoisuuden nopea lasku kiteytymisen edistyessä (ja siis oliviinin Fopitoisuuden laskiessa) johtuu siitä,että magma on sulfidikylläinen (kuva 16). Kuvassa 17 on esitetty Koirusveden intruusion oliviinin Nipitoisuus Fo-pitoisuuden funktiona. PRD+DUN-pisteet muodostavat diagrammissa epämääräisen kasauman. Tässä suhteessa Koirusveden intruusion ultraemäksinen osa (PRD+DUN) muistuttaa
26 Wt. % MgO in Liquid ad c > c z Mote % Fo in Olivine 80 Kuva 16. Sulfidialikylläisestä (yhtenäinen viiva) ja sulfidikylläisestä (katkoviiva) silikaattisulasta kiteytyvän oliviinin koostumus -sulan eri MgO-konsentraatioilla. (Duke -ja Naldrett 1978, s. 260). ppm Ni i a o Fo Lep OLPRD.DUN o OLOLGB I O L PYR OLNO o OLPYGB Kuva 17. Oliviinin Ni-pitoisuus Fo-pitoisuuden funktiona Koirusveden intruusiossa.
27 Stormin intruusion alempaa ultramafista kerrosta (kuva 18 a) ja Kylmäkosken intruusion ultramafisia kiviä (Papunen 1980). Häklin et al. (1979) ja Papusen (op. cit.) mukaan kyseinen piirre johtuu siitä, että oliviinin ja sulfidien välillä on tapahtunut subsolidus-reaktio, joka on tasoittanut eroja oliviinin Ni-pitoisuuksissa, joten alkuperäistä riippuvuutta oliviinin Fo-pitoisuuden ja Ni-pitoisuuden välillä ei ole enää näkyvissä. Duken ja Naldrettin (1978) diagrammissa (kuva 16) PRD+DUNpisteet sijoittuvat selvästi sulfidikylläiselle alueelle. Oliviinin Ni-pitoisuudet niissä kivilajeissa, joissa oliviinia on vain aksessorisesti, ovat korkeampia kuin peridotiitissa ja duniitissa (kuva 17). Pyrokseniitin kohdalla oliviinin Nipitoisuus laskee melko'jyrkästi Fo-pitoisuuden mukaan. Samanlainen piirre näkyy Stormin intruusion ylemmässä ultramafisessa kerroksessa (kuva 18 a). Todennäköisesti magma.on ollut sulfidikylläinen myös.pyrbkseniitin kiteytyessä. Pyrokseniitti sisältääkin yleensä ainakin yhtä paljon kiisuja kuin peridotiitti.ja duniitti. Ni PP_ ppm Ni 2000, TO (å) Fox in Olivine Fo KOTALAHTI, PRO (b) Kuva 18. Oliviinin Ni-pitoisuus Fo-pitoisuuden funktiona ; (a) Storminintruusiossa 1) ylempi ultramafinen kerros, 2) hornblendiittikerros ja 3) alempi ultramafinen kerros (Häkli et al.1979,s.1177) ; (b) Kotalahden intruusion peridotiitissa (Häkli 1963, taul. 6, s. 30).
28 Kotalahden intruusion peridotiitti (kuva 18 b) poikkeaa oliviinin koostumuksen suhteen selvästi Koirusveden intruusion peridotiitista ja duniitista. Ensiksi mainitussa oliviinin Fo- ja Ni-pitoisuudet ovat korkeammat. Ni-pitoisuus laskee loivasti Fo-pitoisuuden mukaan, minkä perusteella Ni ei mennyt huomattavia määriä sulfideihin_kiteytymisen edistyessä. Kotalahden intruusiossa Ni-malmit esiintyvätkin pääasiassa perkniitissä (Papunen ja Koskinen 1978). Kuvassa 19 on verrattu oliviinin koostumuksia Koirusveden intruusion ultraemäksisessä osassa eri kairanreikien kesken. Reiän Lep-177 alemmassa peridotiitissa oliviinin Ni-pitoisuudet ovat selvästi korkeammat kuin ylemmässä. Ylemmässä peridotiitissa.oliviinin koostumus on samanlainen kuin muissa kairanrei'issä. Tämä tukee Ni/Co-suhteen perusteella tehtyä olettamusta, että reiän Lep-177 ylemi peridotiitin pohjaosa vastaa muiden kairausprofiilien duniitti-osaa. Rei'issä Lep-141 ja Lep-139 on nähtävissä jonkinlainen riippuvuus oliviinin Ni- ja Fo-pitoisuuden välillä. ppm Ni ppm Ni Fo Fo Lep-177 alempi PRD Lep-177 ylempi PRD ppm N i ppm N i ppm N i Fo Fo Fo Lep-138 PRD+DUN Lep-141 PRD+DUN Lep-139 PRD+DUN Kuva 19. Oliviinin Ni-pitoisuus Fo-pitoisuuden funktiona Koirusveden intruusion ultraemäksisessä osassa. Vertailu eri kairanreikien - kesken.
29 Kiteytymislämpötila Nikkelin jakautuminen yhdessä esiintyvän oliviinin ja augiilämpötilasta. Tätä mineraali- tin kesken on riippuvainen paria voidaan.siis käyttää geotermometrina (myös muita mineraalipareja, kuten OL-OPY, OL-SV,. OPY-AUG,, SV-OPY-ja SV=AUG voidaan käyttää, mutta paras tulos saadaan mineraaliparilla OL-AUG). Lämpötila saadaan yhtälöstää l:n, = -A/T + B, jossa K = OL Ni AUG Ni T = lämpötila (`K) A = 8643 B = Häkli (1968), vakioiden A ja B arvot Grundströmin (1980) työstä.. Häklin (op. cit.) mukaan em. menetelmällä saadut lämpötilaarvot ovat käyttökelpoisia vain, jos systeemi on saavuttanut kemiallisen tasapainon. Arvio tasapainotilasta voidaan tehdä diagramtilla, jossa toisena muuttujana on OL N1 ja toisena AUGN1, Jos pisteet asettuvat tasaisesti samalle viivalle, voidaan olettaa, että Ni :n jakautuminen oliviinin ja augiitin kesken on saavuttanut kemiallisen tasapainon. Kuvassa 20 on plotattu diagrammiin Koirusveden intruusion OL-MPY-parin Ni-pitoisuudet. PPm OL Ni ppm MPY Ni Kuva 20. Oliviinin Ni-pitoisuus oliviinin kanssa yhdessä esiintyvän klinopyrokseenin Ni-pitoisuuden funktiona.
30 Pisteillä on pyrkimys asettua samalle viivalle, mutta hajonta on kuitenkin melko suuri. Tästä voitaisiin siis päätellä, että täydellinen kemiallinen tasapaino ei vallinnut systeemin kiteytyessä. Lämpötila-arvot on kuitenkin laskettu eri reikien ultraemäksisille osille mineraaliparista oliviini-klinopyrokseeni. Keskiarvot on ilmoitettu alla olevassa taulukossa. Lep-177 ylempi PRD Lep-177 alempi PRD' Lep -138 PRD+DUN Lep-141 PRD+DUN Lep -139 PRD+DUN 1180 'C 1160 'C 1190 'C 1160 'C 1150 'C Lämpötiloissa ei ole suuria eroja, ja kun vielä otetaan huomioon systeemin kemiallinen epätasapainoisuus, joka voi vaikuttaa saatuihin lämpötila-arvoihin, ei voi sanoa lämpötilan muuttuvan ratkaisevasti johonkin suuntaan eri kairausprofiilien kesken. KOIRUSVEDEN INTRUUSION Ni-KRIITTISYYS Yhteenvetona sekä kokokivianalyysien että mineraalianalyysien perusteella voidaan Koirusveden intruusiosta todeta, että sen ultramafinen osa (=pyrokseniitti + peridotiitti + duniitti) on Ni-kriittinen. Magma on ollut sulfidikylläinen kiteytyessään. Oliviinin Ni-pitoisuus vaihtelee Fo-pitoisuuden funktiona samalla tavalla kuin Ni-malmeja sisältävissä intruusioissa (Stormi, Kylmäkoski). Parhaimmat tässä työssä analysoidut Ni-pitoisuudet (AAS-analyysi) ovat 0.36 % Ni. Reiässä Lep-177 alempi peridotiitti on Ni-kriittisempi kuin ylempi. Eri kairausprofiilien kesken Ni-kriittisyys on suurinpiirtein yhtäläinen. Reiässä Lep-139 SF N1 on kuitenkin
31 ehkä hieman korkeampi kuin muissa rei'issä. Lisäksi tässä profiilissa duniitti on kaikkein paksuin ja profiili on lähimpänä intruusion lounaiskontaktia jossa esiintyy mustaliuskeita. -Näiden seikkojen perusteella jatkotutkimuksia kannattaa suunnata ainakin osaksi reiästä Lep-139 lounaaseen. Kuopiossa Elias Ekdahl Hannu Makkonen
32 KIRJALLISUUSLUETTELO Duke, J. M. ja Naldrett, A.J. (1978) A numerical model of the fractionation of olivine and molten sulfide from komatiite magma. Earth Planet. Sci. Letters 39 : Grundström, L.(1980) The Laukunkangas nickel - copper occurence in southeastern Finland. Bull. Geol. Soc. Finland 52 : Häkli, A.(1963) Distribution of nickel between the silicate and sulfide phases in some basic intrusions in Finland. Bull. Comm._g6ol. Finlande s. Häkli, T.A. (1968) An attempt to apply the Makaopuhi nickel fractionation data to the temperature determination of a basic intrusive. Geochim. Cosmochim. Acta 32 : Häkli, T.A., Vormisto, K. ja Hänninen, E. (1979) Vammala, a nickel deposit, in layered ultramafite, Southwest Finland : Econ. Geol. 74 : Papunen, H. ja Koskinen, J. (1978) Geology of the Kotalahti Ni-Cu ore. Metallogeny of the Baltic Shield, Helsinki Symposium 1978, June 12,- 21, Finland. IGCP project 74/1/91, Metallogeny of the Precambrian. Excursion guide. Helsinki, Academy of Finland : Papunen, H., Häkli, T.A. ja Idman, H. (1979) Geological, geochemical and mineralogical features of sulfide-bearing ultramafites in Finland. Canadian Mineralogist 17 : Papunen, H. (1980) The Kylmäkoski nickel- copper deposit in south-western Finland. Bull. Geol. Soc. Finland 52 : Parkkinen, J. (1971) Kotalahden ympäristön geologinen kartta. Outokumpu Oy, Kotalahti.
33 Thornton, C.P. ja Tuttle, O.F. (1960) Chemistry of Igneous Rocks : pt, 2, Theoretical Discussions. Physics Chem. Classes 8 :
OUTOKUMPU OY. Yhtenäisiä sarvivalkegabroalueita tavataan Hyvelan eteläpuolella seka Hyvelasta pohjoiseen Söörmarkussa.
Q 0 K MALMINETSINTA Karsikivet esiintyvat ohuina valikerroksina kinzigiitissa. Karret ovat diopsidikarsia ja sisältävät yleensä hienoa magneettikiisupirotetta. Grafiittigneissit ovat monesti kinzigiitin
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3142/2002/1/10 JUVA Luikujärvi Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3142/2002/1/10 JUVA Luikujärvi 09.12.2002 Hannu Makkonen NIKKELIMALMITUTKIMUKSET JUVAN LUIKUJÄRVEN KOHTEESSA VUONNA 1999 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotTULOSTEN TARKASTELUA POHJAVESITULOSTEN KANNALTA JA YHTEENVETO 14
Y30/90/2 Sivu YLIVIESKAN, RANUAN JA KEMINMAAN KERROSINTRUUSIOIDEN MINERALOGINEN KUVAUS 1 Johdanto 1 YLIVIESKAN KERROSINTRUUSIO Yleistä Kairasydamen R-3 13 kivilajikuvaus Ultraemaksisten kivien mineralogia
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotOoutokumpu finnmines. RAPORTTI lAAW96 Aulis KinnunenIKET OKMEIarkisto, AAK. Karttalehti Sijainti 1 :
Ooutokumpu finnmines RAPORTTI 1 12344lAAW96 Aulis KinnunenIKET 21 1996 Jakelu OKMEIarkisto, AAK NIVALAN ALUEEN ULTRAMAFISTEN INTRUUSIOIDEN NIKKELIKRIITTISYYDEN ARVIOINTIA Karttalehti 2344 Sijainti 1 :
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
Lisätiedot130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
LisätiedotM 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R )
M 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen 1976-10-05 Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R304 307) Kairanreikien R304-307 rikastuskokeet suoritettiin VTT:llä Laurilan heikkomagneettisella
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
LisätiedotVIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/1/10 _VIITASAARI Ilmolahti 18.09.2002 Olavi Kontoniemi VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
Lisätiedotoutokumdu. V KAIVOSIIOWSUUS /Miting Servi oe.s ~~~.,r LAUKUNLAMMEN.EM!KSISEN INTRUUSION NI-OHJELMATUTKIMUS OUTO:<t:MPll r:)\!
outokumdu. V KAVOSOWSUUS Miting Servi oe.s Geoanalyyttinen laboratorio RAPOR'l'T 73Laukunla,mpi Ni-oh,j. PMS 199 41..tr (} 19.2.199 LAUKUNLAMMEN.EM!KSSEN NTRUUSON N-OHJELMATUTKMUS Pentti Sotka Pertti Lamberg
LisätiedotI l l 1 RO mal. 1 tutkimus -RO- 16/ VERTAA RAUTARUUKKI OY. K Heinänen. Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen.
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE Lounais-Rautuvaara KUNTA Kolari KARTTALEHTI Lounais-Rautuvaaran malmien rnineraloginen 1 tutkimus -RO- 16/76 - LAATIJA K Heinänen i LAAT.PVM l 15.11.76 i I LIITEKARTAT
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotOminaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586.
Outokumpu Oy, Malminetsinta ARKISTOKAPPALE * Ominaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586. Jatkotutkimuksena ominaisvakioarvojen ji analyysitulosten
Lisätiedotpkisasiassa on mustaliusketta. Tassa on kolme erillista vyohyketta Oku-jakson kiviii: 1 talkkiliuske-, 1 karsi- ja 1 karbonaatti-karsivyohyke.
RAPORTTI XRF-ANALYYSIT REIASTA PVJ/LI - 1- POLVIJARVI, LIPASVAARA JOHDANTO Mustaliuskeita kasittelevassa raportissa (070/Hg-tutkimus I/ MH/1978) esitettiin kairanreikadiagrammi faktorianalyysin tuloksista
LisätiedotOUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.
OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotOUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS
OUTOKUMPU $2 OY 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS --:?--!.: p 3 Qk ;.,,, r 4 x 4 i ALE Näytteen 10-~~/2'431 04/78 (pintahie no C282) mikroskooppisessa
LisätiedotKopsan kultaesiintymä
Kopsan kultaesiintymä KaiHaMe-projektin loppuseminaari 18.4.2018 GTK Sijainti Keski-Pohjanmaa, Haapajärven kunta, Kopsankangas 2 Esiintymän tutkimushistoriaa 1939 Kopsan Au-(Cu-Ag-)esiintymä löydettiin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotHYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri N :o 5619/1) nikkeliesiintyman mineraalivarantoarvio.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vali-Suomen aluetoimisto M19/4421/-98/l/10 Koskee 4423 Hyrynsalmi Puistola 1 Paatola 1 2.3.1998 HYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri
LisätiedotARKIS..FC KAPN, r :: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/89/3/10. Reisjärvi Esko Sipilä
ARKIS FC KAPN, r :: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/89/3/10 Reisjärvi Esko Sipilä 27 12 1989 REISJÄRVEN AJAKAISEN ULTRAEMÄKSISEN INTRUUSION MALMITUTKIMUKSET VUONNA 1983-1985 JA 1989 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE Mikäli lukuihin ei sisälly analyysivirhetta, erilaisuus viit- taa selvään metallipitoisuuden vaihteluun ko. naytteessa. Taulukossa 4 on annettu AAS- jaxrf-analyysien perusteella
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTI. (havainto n:o 236-HNJ-77), Lohjan mlk, miss3 kartoitulcsessa
9 0UTOKUP;IPU OY 0 K MALMINETSINTA RAPORTTI P Hautala/VR 24.10.1977 1 (4 - - I I r KARIIUNIEMI, LOJ3ZA.N M5K. PA1,ZRSTUMA 2 36-HAH-77. I : i - f 1 -! Seuraavassa on annettu lynyt selvitys Karhuriiemen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1,
ARKISTO KAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen 30.5.1997 Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1, ILMENIITIN ETSINTÄÄ TOHOLAMMILLA v. 1994-1997
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotM 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS
M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 12.8.1977 KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS Alkukesästä 1977 jatkettiin Koitelaisenvosien alueella kevättalvella keskeytettyä reikää
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - M 06/2332/-84/1/10 Halsua Karvonen, Tienpää Kaj J. Västi 5.3.1984 ; TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI-
LisätiedotReikien Oku-239 ja -419 mikroskooppinen kuvaus, sulfidifaasin ja silikaattien nikkeli
Outokumpu Oy Malminetsinta VUONOKSEN SERPENTINIITEISTA Reikien Oku-239 ja -419 mikroskooppinen kuvaus, sulfidifaasin ja silikaattien nikkeli Vuonoksen serpentiniitin mineralogista tutkimusta varten on
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)
Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien arviointi lysimetrikokeet ja laboratoriotestien tulokset suhteessa kenttätutkimuksiin Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät
LisätiedotLEMPÄÄN GABRON NIKKELIMINERALISAATION TUTKIMUS FORSSASSA VUOSINA
GTK 63/2016 Lempään kairaus, Forssa Mineraalivarannot yksikkö Raportti 63/2016 21.11.2016 Espoo LEMPÄÄN GABRON NIKKELIMINERALISAATION TUTKIMUS FORSSASSA VUOSINA 2013-2016 Niilo Kärkkäinen, Hanna Leväniemi,
LisätiedotTUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2343/-92/1/10 HAAPAJÄRVI Katajaperä Jarmo Nikander 30.12.1992 325 "3 HAAPAJÄRVEN KATAJAPERÄN PGE-PITOISISTA LOHKAREISTA JA PINTAMOREENIN PGE-TUTKIMUKSISTA KARTTALEHDELLÄ 2343
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-88/1/10 Kangasniemi, HaukIvuori, Pieksämäen mlk. Venetmäki Jarmo Kohonen, Petteri Pitkänen, Aatto J. 10.
ARV\ IS I ppale 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-88/1/10 Kangasniemi, HaukIvuori, Pieksämäen mlk. Venetmäki Jarmo Kohonen, Petteri Pitkänen, Aatto J. 10.12 1988 Laitakari Positiivisten Bouguer-anomalioiden
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3144/2004/2/10 SULKAVA Kaukosenlampi Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3144/2004/2/10 SULKAVA Kaukosenlampi 24.03.2004 Hannu Makkonen NIKKELIMALMITUTKIMUKSET SULKAVAN KAUKOSENLAMMEN KOHTEESSA VUOSINA 1993 JA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2431/-96/1/10 Ylivieska Perkkiö 5 ja 6 Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2431/-96/1/10 Ylivieska Perkkiö 5 ja 6 Olavi Kontoniemi 10.12.1996 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS YLIVIESKAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEIL- LA PERKKIÖ 5 (KAIV.REK.NRO
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotRAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto
Ooufokumpu - GEOANALYYTTINEN LABORATORIO RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka 26.10.1990 OTUKSEN LOHKARENÄYTTEEN MINERALOGINEN TUTKIMUS - JA RUOSTESUON MALMINÄYTTEIDEN
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotNayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.
OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena
LisätiedotL Grundströmilta saatu kairausnayte Vs-144/ m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti.
NAYTE VRS-144/107.30 m. MALMIMIKROSKOOPPISET HAVAINNOT. L Grundströmilta 18.1.1980 saatu kairausnayte Vs-144/ 107.30 m (pintahie no. T 606) on tarkastettu malmimikroskooppisesti. Näyte on peräisin Karankalahden
LisätiedotVIRTASALMEN ALUEEN EMÄKSISTEN KIVIEN NIKKELIPITOISUUDESTA
M 19/3232/70/4 Koskee : 3232 3231 Boris Saltikoff VIRTASALMEN ALUEEN EMÄKSISTEN KIVIEN NIKKELIPITOISUUDESTA Virtasalmen alueella on vuosina 1964-70 suoritettu järjestelmällistä malminetsintää silmälläpitäen
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotRak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys
Rak-82.3131 Betonitekniikka 2 Harjoitus 2 23.9.2010 Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys Portlandsementti Portlandsementin kemiallinen koostumus KOMPONENTTI LYHENNE PITOISUUS
LisätiedotTunnus: PSMT-Pl/l Markku Isohanni: Pohjois-Suomen malmigeologinen toimikunta Kauppa- ja teollisuusministeriö
Tunnus: PSMT-Pl/l-76-7 Markku Isohanni: Pohjois-Suomen malmigeologinen toimikunta Kauppa- ja teollisuusministeriö Projekti 1: Koillismaan malmikriittisten alueiden tutkimusprojekti Osaprojekti 1/1: Kalliopera-
LisätiedotM19/2431/-77/5/10 Koskee Alavieska Esko Sipilä GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976.
M19/2431/-77/5/10 Koskee 2431 06-09 Alavieska Esko Sipilä 1978-04-11 RAPORTTI GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976. SISÄLLYSLUETTELO sivu Aikaisemmat tutkimukset
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX SUHANGON E~KSISEN KERROSINTRUUSION YLIPORTIMON PGE-ANOMAALISEN SULFIDIMINERALISAATION MALMIMINERAL,OGIACrSA ~ilaaja Tekijä Lapin. Malmi Esko Hanninen O U T O K U M P U
LisätiedotURJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4689 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/1/10 URJALA KYLMÄKOSKI Espoossa 30.8.2002 Markku Tiainen URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO
Lisätiedot0 outoiampu. 7 Kurki, 8. Pietilä. Ii, O#NI TUTKIMUSRAPORTTI 020/ /J~K,RMP/1995. Jakelu : OKME/OKU 4 kpl
0 outoiampu 7 Kurki, 8. Pietilä TUTKIMUSRAPORTTI 020/2344 05/J~K,RMP/1995 Jakelu : OKME/OKU 4 kpl Ii, O#NI NIVALAN JAKONMUTKAN SERPENTINIITTIMUODOSTUMAN TUTKIMUKSET 2344 05 Sijainti 1:400 000 Y LEISKARTTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
Lisätiedot7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet
Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotGEOKEMIALLISTEN NIKKELI-KROMIANOMALIOIDEN TUTKIMUKSET SATTASVAARAN KOMATIITTISTEN LAAVOJEN YHTEYDESSÄ SODANKYLÄSSÄ
1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3714/-81/1/10 Sodankylä Sattasvaara Heikki Pankka 30.3.1981 GEOKEMIALLISTEN NIKKELI-KROMIANOMALIOIDEN TUTKIMUKSET SATTASVAARAN KOMATIITTISTEN LAAVOJEN YHTEYDESSÄ SODANKYLÄSSÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotKANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.
M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2
LisätiedotKairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m
Q OUTOK-UMPU 0)' 0 K MALMINETSINTA KAIRAUKSET MARTTILASSA KESALLA 1977 Yleistä Fil.lis. A Huhman alunperin kansannäytteen perusteella alulle panemat scheeliittitutkirnukset Martti1an.kunnan alueella edistyiv3.t
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/4211/2004/1/10 Enonkoski-Savonlinna-Kerimäki Hannu Makkonen Heikki Forss
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/4211/2004/1/10 Enonkoski-Savonlinna-Kerimäki 29.11.2004 Hannu Makkonen Heikki Forss NIKKELIMALMITUTKIMUKSET ENONKOSKEN-SAVONLINNAN-KERIMÄEN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotNi-OHJELMA. OLIVIININ KOOSTUMUKSEN LASKEMISESTA.
, """' OUTOKUMPU OY Pk ~e 1,., s,',s;j.jn~n /a4-flo A. rn' 1 Ni-OHJELMA. OLIVIININ KOOSTUMUKSEN LASKEMISESTA. Seuraavassa on tarkasteltu oliviinin koostumuksen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotJoutsenon Lipiälän Ni-tutkimukset 1996 ja Markku Tiainen, Tuire Valjus ja Rauli Lempiäinen
Etelä-Suomen yksikkö M19/4112/2010/71 2.12.2010 Espoo Joutsenon Lipiälän Ni-tutkimukset 1996 ja 2007-2009 Markku Tiainen, Tuire Valjus ja Rauli Lempiäinen Ylätunnisteen tekstirivi 1 Ylätunnisteen tekstirivi
LisätiedotLOVASJARVEN MAFINEN INTRUUSIO. Jaakko Siivola
LOVASJARVEN MAFINEN INTRUUSIO Jaakko Siivola Siivola, Jaakko, 1987. The mafic intrusion of Lovasjarvi. Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland, Tutkimusraportti - Report of Investigation
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotNIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ , VUONNA 1996.
ARKIS Ts ;KAE-I r\l` GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/1/10 VIHANTI Hetansaari Jarmo Nikander 14 2 1997 NIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ 2434
Lisätiedot