OUTOKUM PU MALMINETSINTÄ

Transkriptio

1 OUTOKUM PU. ö70/haverin jät~/j?ivi S/ Li 0' RAPORTTI P Sotka/EG. 2' ( 5) 1 '.. ' HAVERIN JÄTTEEN MALIVIIIVIINERALOGIASTA Tämä alustava sel v i ty's pöh 1 j autuu kolme en Hav e r in j ä't ~näy-t te e seen, j.o i :'sta v'almistettit p-1nt'allienap it on. mikr ~sk;ppoitu. Tutkimuksessa olivat. näyt-te-et. ; 0-6{{9-00, T. ja 0-6b062. (Näy t.teet o n s{io:tu K IVIäkelärt-ä ~~..1 ~ ). Analy ysien m:ukaah kultap i t6 i~lmmalle näyt ~c e~1l~. ( :)062) on teh ty myö,s magne ettinen sepä ro.irlti käytt äen käsimagnee.ttia ja Franzin erotinta. Näytteestä, vflmistettiin viisi eri" fraktiota, joista a riaiyso i-: t ff;n Au j a ' kolmes ta Au.::pi toisimmasta fraktit>s t a t utkittiin myö s pih t.ahieriapi t. Jätteen koostumus ' Tutkittujen jätenäytte;iqen kemiallinen ko o~; tumus Öri.. 11statturi'I?- taulukossa 1.:. Näytteissä on ä. nålyys_itl. mukaan seur.;aavat kliltapifoisuu:det: 0,5 g/t ( 0.:._ ), 2.9 g/t ( 0-60 J~ l) ja 7'.;79 g/t: (0 L6062) : cu.:..pitois.uude t ovat vastaavasti, o~o66 ;.. %, % ja 0.07 %: Näyte eduståa Au-p'i t o' i suudel t aan likimain jätealueetta otettujen näytte.iden kesk ~t koostumusta ja....kaksi muuta näytettä ovat po.;lkk'euksellise n Au -p itoi ia ~... Taulukko 1. Haverin j'ätteen koostumus,'. : :: ~062 CU> ppm Zn II i' 131 Ni " 5 1 2'2 l?~ ' Co II 67 74'. 137" Pb II Ag II 2.0 ' '.- a:!.(' ' Au 0.5 2: :79 Fd - ff ~, <.0.05 ~o '. ds ' 0:::0. 05 Fe %. 3:9 ll'l'/ II $.;~ _ :{ c;... 3'' N.äyt teen mag.rieet t i BteTi ' {~å~tioiden Ah-pit9 ~; suudet o.ti 1 ann~ :t tu t c:{ulukossa < Z. Au rikas tuu magnete t -'l, tisimpii:11 fr1lk~ io1hin eli m a~n eti 'itti...,ja magn ~ et ~i~:, ki iillu~it ö ~.i'siin -t;; J;i:otteisiin~ Fl:>'aktioi ta ei ole punnittu,' mut t a V{) -~"d aan ku i tenkin. s ä rioa ~' että kolm~. rqagneet't 'i ::;.::- sin ta.. tuetetta ( kä:"s j_m:ag ii~ : ~. I A ja 3A) ovat: määrälli S! ~ti puomatta,.yimmb:t ja he:t~~ qstj, magri~et.tista Ja_. e parrgigne~t!- ' t i s ~a tuot ett.a.. on s{rhte eli.is~s:t i - ottaen hyvili,vähän..". Magn e'e t.t isella sepå rc; oinnb.la väast a i s.iin tod en.nakö~. ~,est :t pare'f-npaa.rt tu-lokse e ri~ t jos n å:s t'e{if;'t ä ' jahhe ttai ~ i in 1 i s:ä~. Ny t.... rtäyt ::ti:e-s sä on rsin,i:;a a>sfi-' s 'e'kf1fåke i ta. _' ( ol.csidi:t. + sili:kaa un~,_. s J1lfidi t. fr. s ilika a t i t},

2 OUTOKUMPU OY MALMINETSI NTÄ Malmimikroskooppiset havainnot Magneettisia fraktioita analysoitaessa kävi myös ilmi, että jätteen Au-analyyseissa on tietty ris t iriita. Sillä näytteessä on todettu 7.79 g/t Aupitoisuus ja magneettisista tuotteista laskemalla saadaanko. näytteen Au-pitoisuudeksi vain n. 2 g/t. Analyysituloksia tulkittaessa on syytä huomioida Aurakeiden ehkä hyvinkin epäsäännöllinen jakautuminen pienessä analyysinäyt~eessä. Taulukko 2. Haverin jätenäytteen 0~6062 ma gneet tiste n fraktioiden Au-pitoisuudet :b,raktio Anal. nro Au g/t Käsimagneettiin tarttuva öl ,59 Franz la magneettinen ,2 Franz 3A magneettinen ,39 Franz 5A magneettinen ,12 Pranz 5A epämagneettinen ,33 Näyte : Jätteen päämineraalit ovat magneettikiisu ja magnetiitti sekä luonnollisesti silikaattimineraalit. Aksessorina tavataan kuparikiisua, pyriittiä ja götiittiä. Magneettikiisu ja magnetiitti esiintyvät pääasiassa omina rakeina, joiden raekoko on yleensä < 100,.um. Ko. mineraaleja tavataan myös sekarakeina silikaattimineraalien kanssa. Osa silikaattiaineksesta on suhteellisen karkeata ( < 400,um), mutta pääasiallinen raekoko on kuitenkin pm. Kuparikiisu esiintyy sekä omina rakeina (< 100 pm) että sekarakeina silikaatin kanssa, myös sekarakeita Cuk+Fek ja Cuk+Pem tavataan. Pyriitti esiintyy kuten magneettikiisukin eli sekä omina rakeina että sekarakeina silikaattiaineksen kanssa. Näytteessä ei tavattu metallista kultaa. Näyte : Päämineraalit ovat magneettikiisu ja magnetiitti. Aksessoreina tavataan pyriittiä, kuparikiisua ja götiittiä. Päämineraalit esiintyvät pääasiassa omina rakeinaan ( 200 <pm). Silikaa ttiaines on osittain hy.vin karkea ta (n pm:n rakeita tavataan).

3 OUTOK UMP U OY Kuparikiisu esiintyy omina rakeina~ mutta useasti erilaisina sekarakeina: Cuk+silikaatti~ Cuk+Fek~ Cuk+ Fem tai Cuk+Sk (Kuva 1) Pyriitti esiintyy Fek:n tapaan omina rakeina ja sekarakeina muiden mineraalien kanssa. Näytteessä ori tavattu yksi Au-rae magneettlkiisussa sulkeumana~ samaan li'ek-rakeeseen ovat yhteenkasvaneet kuparikiisu ja magnetiitti. Au:n raekoko n. 10 )lm Au-rae identifioitiin ja analysoitiin kvalitatiivisesti mikroanalysaattorilla. Rae osoittautui Au:n ja Ag:n seokseksi~ jossa karkeasti arvioiden on n % hopeaa. Näyte : Mineralogia on hyvin samanlainen kuin edellisissäkin näytte i ssä eli malmimineraalit ovat magneettikiisu~ magnetiitti~ pyriitti~ kuparikiisu ja götiitti. Silikaattiaines on paikoin karkeata~ jopa 0,5-1,0 mm rakeita esiintyy. Malmimineraalien raekoko on tavallisesti ~ 200 ~m ja ne esiintyvät sekä omina rakeina että sekarakeina. Kuparikiisu esiintyy myös omina rakeina, mutta yleensä kuitenkin sekarakeina muiden mineraalien kanssa (Kuva i ). Näytteestä ei tavattu metallista kultaa. Magneettisten fraktioiden mineralogiasta (näyte ) Käsimagneetilla erotettu fraktio (anal. nro , hie p 11122) Päämineraaleina ovat magnetiitti ja magneettikiisu. Lisäksi tavataan vähän pyriittiä, kuparikiisu ja götiittiä sekä luonnollisesti silikaattimineraaleja. Tähän fraktioon nousseet silikaattirakeet sisältävät hyvin usein magnetiittisulkeumia. Kuparikiisu on noussut fraktioon, koska se muodostaa sekarakeita silikaattien ja magnetiitin kanssa. Sulfidien raekoko on pääasiassa pm : n suuruusluokkaa. Analyysin mukaan fraktiossa on 2,59 g/t kultaa, mutta hieestä ei kultaa havaittu.

4 OUTOKUMPU OY Franzilla (la) erotettu magneettinen fraktio (anal. nro , hie P 11123) Pääsulfidi on pyriitti. Lisäksi tavataan jonkin verran magneettikiisua ja kuparikiisua. Sulfidit esiintyvät pääasiassa sulkeurnina silikaattirnineraaleissa. Magnetiitti+silikaatti -sekarakeita on myös tässä fraktiossa. Myös götii~tiä ja ilmeniittiä esiihtyy paikoin. Kemiallisen analyysin mukaan tässä fraktiossa on kultaa 2,2 g/t. Hieestä ei kuitenkaan tavattu metallista kultaa. Franzilla (3A) erotettu magneettinen fraktio (anal. nro , hie P 11124) Pääsulfidina on pyriitti ja lisäksi tavataan kuparikiisua ja magneettikiisua. Pyriittiä esiintyy sekä omina rakeina että sekarakeina silikaattimineraalien kanssa. Kuparikiisu ja rnagneettikiisu esiintyvät pääas~assa sekarakeina silikaattimineraalien kanssa. Silikaateissa esiintyy myös ilmeniittipirotetta. Analyysin mukaan fraktiossa on 1,39 g/t Au. ei kultaa kuitenkaan tavattu. Hieestä

5 OUTOKUMPU OY Yhteenveto Tätä selvitystä on pidettävä hyvin alustavana, koska se pohjautuu vain kolme en satunnaiseen, "korkean" Aupitoisuuden omaavaan jätenäytteeseen. Mm. jätteen raekoon vaihtelu (sek~ vertikaali- että horisontaalisuunnassa) vaikuttanee oleellisesti malmimineraalien esiintymistapaan jätteessä. Metallisen kullan mikroskooppinen havaitseminen jätenapeista osoittautui yllättävän hankalaksi. Ainoastaan yksi n. 10 pm:n Au- rae magneettikiisussa on ha- vaittu. Ko. rae analysoitiin (kvalitatiivisesti) mikroanalysaattorilla ja se todettiin Au:n ja Ag:n seokseksi, jossa on n % Ag. Selvityksen yhteydessä tutkittiin myös rikastenappi (rikaste ), jossa Au näytti esiintyvän omina rakeinaan (raekoko pm). Ko. rikastenäytteessä tavataan myös runsaasti Co-mineraaleja (glaukodoottia ja kobolttihohdetta). Mikäli Au:n talteenottoa jätteestä tullaan myöhemmin selvittämään, on syytä kiinnittää huomiota myös jätteen Co- ja As-pitoisuuksiin, koska metallinen kulta on useimmiten havaitt~ esiintyvän juuri Co-arsenidien yhteydessä (mm. H Paarma, 1947, Haverin kiisumalmin mineraaliparageneesi. Pro gradu, Helsingin yliopisto). Kuten näytteiden malmimikroskooppisista havainnoista käy selville, on jäte osittain melko karkearakeista ja sulfidit+silikaatit - sekä oksidit+silikaatit - sekarakeita sisältävää. Tämän selvityksen yhteydessä tehdyllä karkealla magneettisella erotuksella saatiin Au:n jakautumiseen jonkin verran selektiivisyyttä. Au saataisiin todennäköisesti paremmin eri fraktioihin (oksidi-, sulfidi +arsenidi- ja silikaa ttifraktiot) esimerk1.ksi seuraavalla menettelyllä: 1. Rikotaan jätteen karkeat sekarakeet lisäjauhatuksella siten, että koko aineksen raekoko on alle 100 pm. 2. Erotetaan magnetiittifraktio magneettisesti. 3. Vaahdotetaan sulfidi (+arsenidi)-fraktio. Espoo Pentti Sotka

6 O UTOKUM u OY Kuva 1. Haverin jäte, näyte Magneettikiisun (FEK), magnetiitin (FEM), pyriitin (SK) ja kuparikiisun (CUK) esiintyminen jätteessä. Suur. SOx (1 mm kuvassa = 20 pm luonnossa). Kuva 2. Haverin jäte, näyte Magneettikiisun (FEK), rnagnetiitin (FEM) ja kuparikiisun (CUK) esiintyminen jätteessä. Suur. loox '(1 mm kuvassa = 10 prn luonnossa).