Kaupunginhallitus Sivu 1 / 51. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 51 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-18:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Tiina Elo Ulf Johansson Saara Hyrkkö Arja Juvonen, saapui klo käsittelyn aikana Pia Kauma, saapui klo käsittelyn aikana Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi, saapui klo käsittelyn aikana Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Markus Torkki valtuuston puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson valtuuston II varapuheenjohtaja, poistui käsittelyn jälkeen Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja, poistui klo käsittelyn jälkeen Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja, saapui klo käsittelyn aikana Kirsi Remes hallinto- ja kehittämisjohtaja, poistui klo käsittelyn aikana Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Maria Jyrkkä konserniohjauksen kehittämisjohtaja, poistui klo Pasi Laitala elinkeinopäällikkö, poistui klo Viula Pakka kehittämisjohtaja, poistui klo Maria Rysti asiantuntija, poistui klo Pekka Heikkinen taloussuunnittelujohtaja, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 51 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Tiina Ahlfors Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 51 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 212 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Teknisen lautakunnan jäsenen eroaminen ja 6 täydennysvaali (Kv-asia) 215 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 7 Elä ja Asu Oy:lle Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskuksen rakentamista varten otettavalle lainalle (Kv-asia) 216 Korjaus valtuuston päätökseen sivistystoimen toimialan johtosäännön muuttamisesta (Kvasia) Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 (Kvasia) Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat 13 toimenpiteet (Kv-asia) 219 Lausunnon antaminen Valtiovarainministeriölle hallituksen 20 esityksestä kiinteistöverolain 11 ja 12 :n muuttamiseksi Lausunnon antaminen Valtiovarainministeriölle hallituksen 22 esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat 25 muutokset ja lakkautukset vuonna Tarkistus osakaslainaan Kiinteistö Oy Espoon Asematorille Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn 28 sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista (Kv-asia) 224 Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien 32 kustannusten kattamisesta yms. (Kv-asia) Oikaisuvaatimus energia-avustushakemuksen 35 hylkäämisestä 226 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) 39

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 212 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 213 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Tiina Ahlfors.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 214 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / /2012 Kaupunginhallitus Teknisen lautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Tiina Hofströmin (Vihr.) tilalle (Vihr.) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Teknisen lautakunnan jäsen Tiina Hofström pyytää lähettämällään sähköpostilla eroa em. luottamustehtävästään toiseen kuntaan muuttamisen vuoksi. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon. Tasa-arvolain säännösten takia lautakunnan uudeksi varsinaiseksi jäseneksi tulee valita nainen. Tiedoksi - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Tiina Hofström

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Kaupunginhallitus Sivu 7 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Elä ja Asu Oy:lle Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskuksen rakentamista varten otettavalle lainalle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Espoon Elä ja Asu Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 51 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan perustaa yleishyödyllisen yhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan erityisryhmille tarkoitettuja Elä ja asu -seniorikeskuksia sekä muita kaupungin yleishyödyllisiä yksiköitä, Espoon Elä ja Asu Oy. Leppävaaran elä ja asu- seniorikeskuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuuston kokouksessa ja sen toteuttaa Espoon Elä ja Asu Oy. Keskeisenä tavoitteena rakennukselle ovat terveellisyys, turvallisuus, käyttökelpoisuus, kestävyys, kauneus, energiatehokkuus, esteettömyys, muuntojousto ja hyvä ylläpidettävyys. Kokonaisbudjetti EUR Rakennuttajan kustannukset Rakennustekniset työt LVI - työt Sähkötyöt Erillishankinnat Toiminta varustus ( henkilönostinjärjestelmä ja puhelinsisätukiasema) Rahoitus Hankevaraukset - lisä- ja muutostyövaraus - suunnitteluaikainen hintamuutosvaraus - rakennusaikainen hintamuutosvaraus - riskivaraus Yhteensä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ehdollisesti varannut 5 milj. euron avustuksen ja 22,9 milj. euron korkotukilainan Leppävaaran Elä ja Asu -seniorikeskuksen erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen ja vuokra-asuntojen rakentamiseen. Espoon Elä ja Asu Oy anoo Espoon kaupungilta 5 miljoonan euron omavelkaisen takauksen Leppävaaran seniorikeskuksen tulevien kustannusten kattamiseksi otettavalle lainalle.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 215 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 51 Espoon kaupunki omistaa Espoon Elä ja Asu Oy:n koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 216 Kaupunginhallitus Sivu 10 / / / Korjaus valtuuston päätökseen sivistystoimen toimialan johtosäännön muuttamisesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh Maria Rauman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan johtosäännön 2 :n 3 kohdan seuraavan sisältöiseksi: Toimiala muodostuu seuraavista tulosyksiköistä: --- 3) ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikkö, johtajana ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja. --- Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto hyväksyi osin ja palautti osin sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttamisen ( ). Asian selostusosassa oli todettu seuraavasti: Svenska rum -tulosyksikön nimi esitetään muutettavaksi tulosyksikön vastuualuetta paremmin kuvaavaksi Svenska Bildningstjänster (ruotsinkieliset sivistyspalvelut). Tämä edellyttää toimialan johtosäännön muuttamista. Myös tulosyksikön johtajan nimike tullaan muuttamaan direktören för svenska bildningstjänster (ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja). Nimikemuutoksesta päättää toimialajohtaja. Valtuusto hyväksyi Svenska rum -tulosyksikön nimikemuutoksen päätöksen liitteenä olleen toimialan johtosäännön 3 :ään, mutta muutos oli jäänyt pois ko. johtosäännön 2 :n 3 kohdasta. Näin ollen valtuuston päätöstä tulee korjata päätösehdotuksen mukaisesti. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 217 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Mari Immonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Maria Rysti, puh Pasi Laitala, puh Sanna Antman, puh Viula Pakka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Elinvoimaa ikääntyville - poikkihallinnollinen kehitysohjelma kevät 2014 (Maria Rysti) 2 Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportti I 2014 (Pasi Laitala) 3 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportti I 2014 (Pasi Laitala) 4 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta (Viula Pakka) 5 Osallistuva Espoo poikkihallinnollisen kehitysohjelma kevät 2014 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 217 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 51 Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja ohjelmien toteuttaminen käynnistyi tämän vuoden alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien käynnistymisen tilannetta ja määrärahan käyttöä ensimmäisten projektien ja toimenpiteiden osalta. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 218 Kaupunginhallitus Sivu 13 / / / Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan Seurantaraportti I:n tiedoksi, 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi, 3 merkitsee vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon Seurantaraportti I:stä tiedoksi, 5 hyväksyy seuraavat tuloarvio- ja määrärahamuutokset: 24 Vanhusten palvelut tuloarvion lisäys määrärahavähennys 25 Terveyspalvelut määrärahalisäys määrärahasiirto teknisen toimen asuntoyksikköön (49) 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut tuloarvion lisäys määrärahalisäys 39 Muu sivistystoimi määrärahan vähennys 49 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut tuloarvion alentaminen euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 218 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 51 J01 Palveluliiketoimen hallintoja kehittämisyksikkö määrärahan lisäys euroa J03 Tietotekniikkapalvelujen tulosyksikkö toimintakatteen heikennys euroa JO5 Kaupunkitiedon tulosyksikkö määrärahan lisäys 92 Maa- ja vesialueet määrärahan lisäys euroa euroa Suurpellon taseyksikkö Määrärahasiirto 3,8 milj. euroa taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta talonrakennukseen Suurpellon päiväkotia varten. Tapiolan taseyksikkö tuloarvion lisäys määrärahalisäys euroa euroa Tilakeskus-liikelaitos Koulujen ja päiväkotien väistötilojen ja siirtokelpoisien toimitilojen järjestämisen rahoitukseen käytetään 5 milj. euroa valmistuvien tai ensi vuodelle jatkuvien hankkeiden käyttämättä jäävää määrärahaa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Vuoden 2014 Seurantaraportti I 7 Konserniseuranta Vastaukset arviointikertomukseen huomioihin 9 Pöytäkirjamerkintöjen seuranta 10 Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 1. Seurantaraportti I Yhteenveto Globaalit talousluvut jatkavat elpyvällä uralla, mutta Euroopassa merkit talouskasvusta on vaimeat. Tosin Euroopan ulkopuolistenkin teollisuusmaiden kasvuluvut ovat olleet maltillisia verrattuna aiempien taantumien jälkeisiin ajankohtiin. Suomen BKT on supistunut kahden vuoden ajan ja nyt ensimmäistä kertaa talous kasvoi hieman toisella vuosineljänneksellä., tosin vain 0,1 %. Euroalueen BKT jäi tasan nollaan toisella vuosineljänneksellä ja useat isot Euromaat ovat ilmoittaneet talouden supistumisesta ja julkisen velan kattamisongelmista. Tämän hetken ennusteet Suomen taloudesta ja BKT:n kehityksestä ovat kääntymässä heikompaan suuntaan.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 218 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 51 Yleinen taloustilanne heijastuu myös Espooseen, kaupungin työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 9,7 prosenttia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä on n henkeä enemmän ja työttömyysaste 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Toimintaympäristön talouden epävakaus näkyy kaupungin verotulojen kasvun hiipumisena. Vaikka verotulot ovat alkuvuoden osalta kertyneet hyvin, on verotulojen kokonaiskasvu jäämässä ainoastaan 1,1 prosenttiin. Tämä tarkoittaa verotulojen jäämistä 14,6 milj. euroa talousarviosta. Samaan aikaan kaupunkimme kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja asukasmäärä kasvoi heinäkuun loppuun mennessä hengellä, ollen yhteensä Kasvu perustuu pääosin syntyneiden enemmyyteen ja maahanmuuttoon. Vieraskielisten osuus väestöstä oli vuoden alussa 12,2 % ja se kasvaa vuosittain prosenttiyksiköllä, mikä kattaa n. 75 prosenttia koko kaupungin väestönkasvusta. Kaupungin tulos tammi-heinäkuulta oli 13 milj. euroa, mikä on n. 12 milj. euroa heikompi kuin vuosi sitten. Toimialojen loppuvuoden ennusteiden mukaan tilikauden tulos saattaisi jäädä jopa 53,5 milj. euroa alijäämäiseksi ja vuosikate ainoastaan 60 milj. euroon, mikä on 38,5 milj. euroa heikompi kuin voimassa oleva talousarvio. Tämän hetken kokonaisnäkemys koko kaupungin tasolla on hieman positiivisempi, vuosikatteen arvioidaan olevan vuoden lopussa 70 milj. euroa ja tilikauden tulos 43 milj. euroa alijäämäinen. On kuitenkin tosiasia, että kaupungin talousluvut eivät ole tämän vuoden osalta hyviä ja voimassa oleva talousarvio tullaan ylittämään reilusti. Tavoiteltavasta vuosikatetasosta jäädään 100 milj. euroa. Kaupungilla ja myös sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joilla vastataan kasvavan kaupungin tarpeisiin ja mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen kestävä kehittyminen. Talousarviossa on ylityspaineita, joista osa tuodaan määrärahan korotusesityksinä valtuuston käsittelyyn. Osa ylityspaineista jää kuitenkin sopeutettavaksi palvelutoimintojen sisällä. Talouden ja toiminnan toteutuminen Kaupungin ulkoisia tuloja kertyi heinäkuun loppuun mennessä 123 milj. euroa, mikä on n. 22,5 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Ulkoisten tulojen ennakoitua heikompi kertyminen nimenomaan maanmyyntituloissa ei ennusteiden mukaan tule merkittävästi muuttumaan loppuvuoden aikana. Näin ollen maanmyyntitulojen ennustetaan jäävän 10 milj. euroa talousarviosta. Toisaalta ulkoisia tuloja on pystytty keräämään takautuvasti ja Tapiolan taseyksikön tuloennustetta on korotettu 6 milj. eurolla. Kokonaisuudessaan ulkoiset tulot ovat ennusteen mukaan 262,7 milj. euroa ja ovat jäämässä reilut 3 milj. euroa talousarviosta, mutta Tapiolan taseyksikön osalta tulee huomioida, että tuloennusteen korottaminen nostaa vastaavasti taseyksikön investointimenoja. Näin ollen pelkän tuloslaskelman tulkitseminen ei anna kokonaiskuvaa kaupungin todellisesta rahavirrasta.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 218 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 51 Ulkoisten menojen kasvu on heinäkuun lopun tilanteessa 2,8 %, josta kasvu painottuu erityisesti palvelujen ostoon. Palvelujen ostojen kasvu on 3,6 % ja siinä merkittävin tekijä on erikoissairaanhoidon kasvu, jonka kokonaiskasvun ennustetaan tänä vuonna olevan reilut 6 %. Erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen palvelujen osto ja se kattaa n. 34 % kaupungin ulkoisten palvelujen ostoista, jolloin sen kasvun vaikutus on merkittävä myös kaupungin menokehityksessä. Henkilöstökulut ovat kasvaneet 1,8 % alkuvuonna ja niiden ennustetaan alittavan talousarvion. Suurimmat ylityspaineet menoissa kohdistuvat alkuvuoden mukaisesti toimeentulotukeen ja erikoissairaanhoitoon. Talousarvion muutosesitykset on esitelty tarkemmin luvussa 2. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin 825 milj. euroa. Verotuloarvioiden mukaan verotuloja kertyy 15 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Arvion mukaan vähennys kohdistuu kunnallisveroon 19 milj. eurolla, mutta vastaavasti yhteisöverosta ja kiinteistöverosta olisi tulossa kaupungille hieman ennakoitua enemmän, jotka tasaavat kokonaisvähennystä. Koko vuoden verotulokasvu tulee olemaan ainoastaan 1,1 % ja verotuloja kertyy milj. euroa. Talousarviossa on verotulojen kasvuksi asetettu n. 2,3 %. Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa Määrä on kasvanut vuoden aikana 147 henkilöllä. Henkilöstön kasvu määrä on painottunut sosiaali- ja terveystoimeen. Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 146,2 milj. euroa ja kassatulot 139 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa on nostettu laskemalla liikkeelle kuntatodistuksia 162 milj. euron edestä. Lainat olivat keskimäärin 10 päivän pituisia. Kuntatodistusten avulla on katettu tilapäiset kassavajeet, jotka johtuvat epätasaisista kassavirroista. Lainaa on nostettu 117 milj. euroa ja koko tälle vuodelle merkitty lainanottovaltuus on käytetty. Myös suunniteltu 40 milj. euron rahastonpurku on toteutettu. Loppuvuoden mahdollinen lisärahoituksen tarve täytetään nostamalla lyhytaikaista kassalainaa. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 304,1 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin alkuvuonna 29,1 milj. eurolla. Alkuvuoden osalta Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston tuotto oli 4,7 % ja Peruspalveluiden kehittämisrahaston tuotto 5,4 %. Heinäkuun loppuun mennessä investointeja toteutettiin n. 115 milj. eurolla. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 360,4 milj. euroa. Ennuste sisältää Suurpellon alueella toteutettavan 38,8 milj. euron maa-alueen kaupan, jolla ei ole kassavirtavaikutusta. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida noin 335 milj. euroa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 218 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 51 Espoo-tarinassa on vuodelle 2014 asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta, joista kuudentulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan toteutumatta jäävät tulostavoitteet koskevat lähinnä tuottavuuden ja toimintakatteen kehitystä. Myös kiireettömään hoitoon pääsemiseen liittyvä tulostavoite on jäämässä tavoitteestaan. 2. Talousarviomuutokset Vanhusten palveluissa tulojen arvioidaan ylittävän 0,5 milj. eurolla. Menoista ennustetaan jäävän käyttämättä 2,6 milj. euroa, koska asiakaspalvelut ovat sujuvoituneet. Määrärahamuutosta esitetään 2,5 milj. euroa. Terveyspalvelujen määrärahojen arvioidaan ylittyvän noin 19,2 milj. eurolla, josta HUS-erikoissairaanhoidon osuus on 18,3 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon sekä muidenkin terveyspalvelujen tilanne saattaa muuttua ja sen vuoksi toimiala esittää lisämäärärahaa 14 milj. euroa. Lisäksi toimiala esittää, että tekniselle toimialalle siirretään terveyspalveluista euron määrärahavaraus Aurorakodin osasto 1:n vuokriin. Osaston laitoshoito on muutettu palveluasumista tarjoavaksi toimintayksiköksi, jossa asukkaat maksavat vuokransa teknisen toimen asuntoyksikköön. Perhe- ja sosiaalipalveluihin tulojen arvioidaan ylittyvän 0,5 milj. eurolla valtion ja liikennevakuutus korvauksiin perustuen. Menojen ennustetaan ylittyvän noin 10 milj. eurolla, josta suurinta ylitys on toimeentulotuessa 5,7 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuudessa 3,6 milj. euroa sekä 0,7 milj. euroa Työtä päin -kuntakokeiluhankkeeseen, johon toimiala ei ollut talousarviossa varautunut. Muut tekniset ja ympäristöpalvelut -talousarviokohdan tuloarvioon sisältyy maanmyyntivoittoja 25 milj. euroa ja ulkoisia maanvuokria 10 milj. euroa Maanmyyntivoittojen realistinen arvio on 14 milj. euroa ja ulkoisten maanvuokrien 11 milj. euroa. Tulojen arvioidaan toteutuvan 10 milj. euroa talousarviota pienempinä. Maanmyyntivoittojen arvio perustuu loppuvuodelle sovittuihin kauppoihin. Toimiala esittää, että valtuusto pienentää tehtäväalueen 491 tuloarviota 10 milj. euroa Palveluliiketoimen hallinto- ja kehittämisyksikköön esitetään siirrettäväksi euron määräraha Sivistystoimen esikunnasta (39) pääluottamusmiehen palkkojen katteeksi. Aiemmin ko. pääluottamusmies on ollut sivistystoimessa kirjoilla. Tietotekniikkapalvelujen tulosyksikön toimintakatetta esitetään heikennettäväksi 1,140 milj. euroa, koska tälle vuodelle asetetut TATUtavoitteet eivät toteudu täysimääräisesti. Kaupunkitieto tulosyksikköön esitetään siirrettäväksi euron määrärahan Sivistystoimen Kulttuuri tulosyksiköstä (35) sisäisten kirjanpitopalvelujen katteeksi. Tämä erä jäi huomioimatta kun Yhteispalvelupisteiden toiminta siirrettiin Palveluliiketoimeen

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 218 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 51 Investoinnit 92 Maa- ja vesialueet: Maanhankintaan on muutetussa talousarviossa varattu 11,4 milj. euroa. Valtuusto päätti maa-alueiden ostamisesta Suurpellon alueelta ja lisäsi ostoa varten määrärahat 38,8 milj. euroa vuoden 2011 talousarvioon. Päätöksestä tehdyn valituksen vuoksi kaupanteko viivästyi ja määrärahat jäivät vuonna 2011 käyttämättä. Päätös sai lainvoiman kesäkuussa 2014 ja ostopäätös tuli kaupunkia sitovaksi. Vuoden 2014 talousarvioon tarvitaan ostoa varten määräraha. Vuoden 2014 ajan on voimassa yksityisille maanomistajille vapautus myyntivoiton verosta, mikäli he myyvät maata kunnalle. Myyntihalukkuus on vapautuksen vuoksi lisääntynyt. Maanomistajien kanssa on useita neuvotteluja käynnissä. Jotta myyntihalukkuuteen voidaan tarttua, maanhankintarahaa tarvitaan lisää 2,5 milj. euroa. Lisäksi Holmanpuisto II -niminen asemakaava tulee voimaan ja siihen liittyvät merkittävät kiinteistöjärjestelyt toteutuvat tämän vuoden aikana. Kiinteistöjärjestelyihin tarvittava määräraha on noin 3,7 miljoonaa euroa. Toimiala esittää, että valtuusto lisää maanhankinnan investointimäärärahaa 45 milj. euroa Tilakeskus -liikelaitoksen investoinnit: Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy, että koulujen ja päiväkotien väistö- ja siirtokelpoisien toimitilojen järjestämisen rahoitukseen käytetään 5 milj. euroa ensi vuodelle jatkuvien hankkeiden käyttämättä jäävää määrärahaa. Suurpellon taseyksikön investoinnit: Suurpellon päiväkoti otetaan käyttöön syksyn alussa. Päiväkodin rakentaminen viivästyi, koska urakkasopimus alkuperäisen urakoitsijan kanssa purettiin. Koska päiväkodin oli tarkoitus valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä, vuoden 2014 talousarvioon varattiin vain 300 euroa viimeistelyjä varten. Hankkeen viivästymien vuoksi vuoden 2014 talousarvio ylittyy noin 3,8 milj. euroa. Ylitys esitetään katettavaksi siirrolla kunnallistekniikan investointirahoista. Heinäkuun loppuun mennessä menoja on kertynyt 3,1 milj. euroa. Päiväkodin arvioidut kokonaiskustannukset ovat 9,1 milj. euroa. (Toteuma heinäkuun loppuun mennessä on 8,2 milj. euroa). Kokonaiskustannukset tulevat ylittämään joulukuussa 2011 päivitetyn hankkeen kokonaiskustannusarvion 6,75 milj. euroa 2,3 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. rakennuksen vaikeista perustamisolosuhteista, pääurakoitsijan vaihtumisesta sekä siitä, että hanke on pilottikohteena toteutettava passiivitaloratkaisu, eikä vastaavaa ole ennen tehty. Suurpellon päiväkodin rakensi Tilakeskus-liikelaitos. Rakennus valmistui toukokuun lopussa. Kesän aikana on tehty pihatöitä. Toimiala esittää, että kaupunginhallitus siirtää 3,8 milj. euroa Suurpellon taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta talonrakennukseen Suurpellon päiväkotia varten. Tapiolan taseyksikkö: Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja LähiTapiolan välisen sopimuksen Tapiolan keskuksen keskeisen osan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaiset rakennustyöt käynnistettiin välittömästi. Rakentamista varten vuoden 2014 investointibudjettiin

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 218 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 51 tarvitaan lisää rahaa 4,2 milj. euroa. Määrärahan lisäys voidaan kattaa sopimuksen myötä kertyvillä tuotoilla. 3. Konserniseuranta Konserniseuranta eli välitilinpäätös sisältää tytäryhteisöjen, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen talouden ja toiminnan seurantatiedot ajalta Seurannassa esitettyjen yhteisöjen taloustiedot yhdistellään myös kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konserniseuranta tukee osaltaan yhteisöjen toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaan. Välitilinpäätös sisältää yhteisöjen tuloslaskelmat ajalta ja vertailun edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, voimassa olevan talousarvion, mahdollisen ennusteen talousarvion toteutumisesta sekä yhteisön merkittävimmät tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Merkittävimmät yhteisöt ovat lisäksi toimittaneet kuvauksen olennaisimmista riskeistä, niiden hallintakeinoista sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Espoon omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen on käynnissä. Konserniyhteisöjä on raportoinnin yhteydessä pyydetty kuvaamaan mm. miten ja millä tavoin Espoon kaupungin strategia näkyy yhteisöjen toiminnassa, mitkä ovat keskeisimmät seikat tavoitteiden saavuttamisen kannalta sekä miten vuorovaikutusta kaupungin ja yhteisön välillä voisi kehittää. Yhteisöjen antamat palautteet ja kuvaukset hyödynnetään omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistamisessa. 4. Arviointikertomus vuodelta 2013 Kaupunginhallitus on pyytänyt lauta- ja johtokuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja tuomaan ne valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi Seurantaraportti 1:n yhteydessä. Selvitykset ovat liitteenä. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 219 Kaupunginhallitus Sivu 20 / / / Lausunnon antaminen Valtiovarainministeriölle hallituksen esityksestä kiinteistöverolain 11 ja 12 :n muuttamiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh Reijo Tuori, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa Valtiovarainministeriölle hallituksen esityksestä kiinteistöverolain 11 ja 12 :n muuttamiseksi seuraavan lausunnon: Kunnat tarvitsevat nykytilanteessa tehtävien ja velvoitteiden karsintaa, mutta samalla myös lisää tulopohjaa ja kiinteistövero on juuri yksi tällainen mahdollisuus. Samalla on kuitenkin huomattava, että kiinteistöveron korotukset nostavat asumis- ja tilakustannuksia juuri siinä osassa Suomea, jossa ne muutoinkin ovat maan korkeimmat. Jotta asumiskustannukset eivät Espoossa enää nousisi, Espoo on pitänyt kiinteistöveronsa kohtuullisella tasolla. Kiinteistöveron alarajojen korotukset kohdistuvat varsin samalla tavalla sekä yrityksiin että kotitalouksiin, mutta nousulla saattaa kuitenkin olla kotitalouksille suurempi merkitys. Kiinteistöveroprosenttien alarajojen korottamisen verotulovaikutuksen leikkaamista kunnilta valtiolle esitetyllä tavalla ei kuitenkaan voida pitää hyväksyttävänä. Menettely olisi periaatteelliselta kannalta ongelmallinen, koska valtio on pitänyt juuri kiinteistöveroa sopivana kuntien rahoituskeinona. Kyseessä olisi selkeä tulonsiirto kunnilta ja erityisesti pääkaupunkiseudulta valtiolle. Jos valtionosuuksia halutaan valtion tilanteen parantamiseksi leikata, niin sen tulisi tapahtua koko järjestelmän kattavana muutoksena, eikä tällaista kuntakohtaisuutta erityisesti tässä asiassa voida pitää hyväksyttävänä. Käsittely Päätös Oheismateriaali Asia käsiteltiin pykälän 228 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Lausuntopyyntö - Lakiesitysluonnos

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 219 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 51 Selostus Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta kiinteistöverolain 11 ja 12 :n muuttamiseksi mennessä. Lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa saakka. Lakiesityksessä ehdotetaan korotettavaksi yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajaa 0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin ala- ja ylärajaa 0,05 prosenttiyksiköllä. Esityksen perusteluissa todetaan, että toimenpide on osa valtion menoihin kohdistuvista sopeutustoimenpiteistä ja peruspalvelujen valtionosuutta alennettaisiin vastaavasti. Tiedoksi - Valtiovarainministeriö

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 220 Kaupunginhallitus Sivu 22 / / / Lausunnon antaminen Valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus antaa Valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi oheisen liitteen mukaisen lausunnon. Käsittely Hyrkkö Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Seuraava kappale poistetaan: 24 ja 25 Kunnallinen kansanäänestys ja -aloite Kansanäänestysaloitteen ikärajaa esitetään alennettavaksi 18 vuodesta 15 vuoteen. Ikärajan alentaminen voidaan perustellusti kyseenalaistaa, koska alle 18-vuotiaat eivät itse olisi oikeutettuja mahdollisessa kansanäänestyksessä äänestämään. Hyrkkö Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Seuraava kappale poistetaan: :t Nuorisovaltuusto, vanhus ja -vammaisneuvostot Espoo kannattaa mahdollistavaa, mutta ei pakottavaa lainsäädäntöä. Kunnille pitää jättää asioissa omaa harkintavaltaa. Nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston säätämistä pakolliseksi ei siten voida pitää perusteltuna, etenkin kun lain 22 jo edellyttää palvelujen käyttäjien kuulemista. Toisaalta vammaisneuvostoa ei kuitenkaan esitetä pakolliseksi, mitä voidaan pitää hyvänä asiana. Elo Ahlforsin ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: 85 Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Sidonnaisuuksista ilmoittaminen on tärkeä hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävä uudistus kuntalakiin. On perusteltua ulottaa laki koskemaan myös kunnan ylintä päättävää elintä eli valtuustoa. Uusi kuntalain pykälä yhtenäistää valtakunnallisesti niiden luottamushenkiöiden piiriä, joita sidonnaisuusilmoitus koskee.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 220 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 51 Juvonen Myllärniemen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kappaleen tilalle kappale: Espoo korostaa kuntalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuus ei toteudu tällä hetkellä, sillä vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto ovat lakisääteisiä, mutta vammaisneuvosto ei. Vanhusneuvostoa, nuorisovaltuustoa ja vammaisneuvostoa ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan keskenään. Ahlfors Juvosen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään kohtaan toiseksi lauseeksi: Espoo ei kuitenkaan kannata lakiluonnoksessa esitettyä muutosta, jolla palvelualoite rinnastettaisiin kunnalliseen aloiteoikeuteen. " Kerola teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kuntatyöntekijöiden mahdollisuuksia osallistua demokraattisten päätöselinten toimintaan ei pidä kaventaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kerolan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Hyrkön muutosehdotuksista ja sen jälkeen Elon, Juvosen ja Ahlforsin lisäysehdotuksista. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hylänneen Hyrkön ensimmäisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 ääntä vastaan hyväksyneen Hyrkön toisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 hyväksyneen Elon lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 hylänneen Juvosen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 6 hylänneen Ahlforsin lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 220 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 51 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus antoi Valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi oheisen kokouksessa korjatun liitteen mukaisen lausunnon. Liite Oheismateriaali Selostus 11 Espoon lausunto 12 Äänestyslistat Lausuntopyyntö Valtiovarainministeriö pyytää mennessä kuntien ym. tahojen lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi. Lausuntopyynnössä todetaan, että kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalakia siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Uudistuksella pyritään myös vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Lakiesityksessä on useita hyviä ja kannatettavia tavoitteita, mutta kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, taloutta ja päätöksentekomenettelyä koskeva yleislaki. Esitys ei käytännössä sisällä Espoon kannalta mitään suuria muutoksia. Espoossa noudatetaan jo nyt vapaaehtoisesti monia lakiluonnokseen otettuja sinänsä hyviä käytäntöjä. Espoon lausunnon yleisenä linjana on, että Espoo kannattaa mahdollistavaa, mutta ei pakottavaa lainsäädäntöä. Kunnille ei myöskään tulisi lainsäädännöllä enää luoda uusia velvoitteita tai lisätehtäviä. Linkki Valtiovarainministeriön sivulle, josta lausuntopyyntö ja lakiehdotus löytyvät: tal/name.jsp Tiedoksi - Valtiovarainministeriö

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / / Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus perustaa uudet virat ja hyväksyy uudet toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset liitteiden mukaisesti. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 13 Uudet virat ja toimet ja niitä vastaavat lakkautukset 14 Virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset Kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi 45 toimen hyväksyminen tuntipalkkaisista kuukausipalkkaisiksi kesäkuun alussa siirtyneille työntekijöille sekä kolmen viran perustaminen siten, että samalla lakkautetaan kolme muuta virkaa. Lisäksi päätettäväksi tuodaan kolmen muun avoimen toimen lakkauttaminen sekä 35 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Esitysten kustannusvaikutukset katetaan vuoden 2014 talousarvion puitteissa. Palveluliiketoimessa perustetaan 45 toimea henkilöille, jotka ovat siirtyneet kesäkuun alussa tuntipalkkaisista kuukausipalkkaisiksi. Teknisessä ja ympäristötoimessa varaudutaan ennakoivan rekrytoinnin avulla siihen, että vapautuviin tehtäviin löydetään hyvät tekijät perustamalla kolme uutta virkaa, joita vastaavat vakanssit lakkautetaan, kun ne ensi vuoden aikana jäävät avoimeksi. Teknisessä ja ympäristötoimessa lakkautetaan myös kolme muuta avoimeksi jäänyttä toimea.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 221 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 51 Virkoja ja toimea koskevia muutoksia esitetään 35 kappaletta. Näistä seitsemän on sosiaali- ja terveystoimessa, kuusi sivistystoimessa, 18 teknisessä ja ympäristötoimessa ja neljä palveluliiketoimessa. Muutokset liittyvät pääsääntöisesti organisaatiomuutoksiin ja niiden tuottamiin tehtävärakennemuutoksiin sekä vanhentuneiden tehtävänimikkeiden, kelpoisuusehtojen ja vaativuustasojen tarkastamiseen. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 222 Kaupunginhallitus Sivu 27 / / / Tarkistus osakaslainaan Kiinteistö Oy Espoon Asematorille Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus tarkistaa kohdalla tekemäänsä päätöstä Kiinteistö Oy Espoon Asematorin osakaslainan myöntämisestä seuraavasti: Laina maksetaan vuoden 2014 talousarvion Osakkeisiin ja osuuksiin varatuista määrärahoista. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Päätös kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan myöntää osakaslainan Kiinteistö Oy asematorille. Osakaslainaa ei kuitenkaan peritty vuoden 2013 aikana, koska investointien toteutus siirtyi. Myöskään lisärahoitusta ei peritty Espoon kaupungilta, koska se oli tarkoitus periä investointeihin liittyvän osakaslainan yhteydessä. Osakaslaina tullaan perimään vuoden 2014 aikana. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunginhallitus Sivu 28 / / / Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Henna Partasen ja 35 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Henna Partanen ja 35 muuta valtuutettua ovat tehneet seuraavan valtuustoaloitteen: Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista Rakennuslupakäsittelyn sujuva eteneminen on tärkeää, jotta rakennushankkeet voivat toteutua kohtuullisessa ajassa. Lupapäätöksen ja määräysten tulkintojen ennakoitavuus on oleellista hankkeisiin liittyvän päätöksenteon ja siten hankkeiden toteutumisen kannalta. Espoossa rakennusluvan saaminen on useiden arkkitehtien ja rakennuttajien kokemuksen mukaan muihin kaupunkeihin verrattuna pidempi ja hankalampi prosessi. Se vähentää joidenkin rakennuttajien halua aloittaa hankkeita Espoossa. Rakennuslautakunta linjasi toimenpiteitä, joilla rakennusvalvonnan palveluita tullaan kehittämään. Ne keskittyvät muun muassa sähköisten palveluiden ja kosteudenhallinnan valvonnan parantamiseen sekä ennakkovalvonnan lisäämiseen. Ennakkovalvonnan järjestäminen vie lupa-arkkitehtien aikaa, mutta tehostaa lupakäsittelyä huomattavasti. Neuvonta-aika tulee pystyä järjestämään kohtuullisessa ajassa sen varaamisesta, jotta hankkeet pääsevät etenemään ripeästi.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 51 Kuitenkaan rakennusvalvontaan ei olla nykyisessä taloustilanteessa näillä näkymin lisäämässä vakansseja. Rakennushankkeiden etenemisen kannalta on myös tärkeää, että eri viranomaiset eivät anna toisistaan poikkeavia ohjeistuksia. Sen vuoksi eri yksiköiden viranomaisten (lupa-arkkitehti, pelastuslaitos, rakennustarkastaja ja kaavoittaja) ja hankkeen suunnittelijoiden yhteistapaamisten järjestäminen jo hankkeen alkuvaiheessa hankalimmissa kohteissa olisi tärkeää myös pienempien hankkeiden osalta. Ennakkoneuvonnan ohella myös nämä alkupalaverit vievät lupaarkkitehdin työaikaa, mutta nopeuttaisivat rakennushankkeita ja siten toisivat Espooseen tuloja pidemmällä tähtäimellä. Käsittelyajat ovat lisäksi riippuvaisia lupakäsittelijän paikallaolosta ja venyneet, mikäli lupaa käsitellyt arkkitehti on jäänyt esimerkiksi sairaslomalle. Me allekirjoittaneet valtuutetut haluamme sujuvoittaa Espoon rakennuslupakäsittelyä ja kysymme: 1. Onko rakennusvalvonnassa käytössä sijaisjärjestelyä, jolla varmistetaan, ettei lupakäsittely ja siten koko hanke keskeydy lupaa käsitelleen arkkitehdin poissaolon ajaksi? Mikäli ei ole, voidaanko nykyisillä resursseilla toteuttaa? 2. Riittävätkö nykyiset resurssit ennakkoneuvonnan parantamiseen ja eri yksiköiden virkamiesten ja suunnittelijoiden yhteispalavereiden järjestämiseen myös pienempien hankkeiden osalta? 3. Vantaalla rakennus- ja poikkeusluvan voi jättää yhtä aikaa sisään, jolloin lupakäsittelyt etenevät limittäin. Voisiko saman käytännön ottaa käyttöön myös Espoossa, jotta lupakäsittelyaikaa saataisiin lyhennettyä? Vastaus valtuustokysymykseen Valtuustokysymyksessä esitetyistä lupaprosessin sujuvoittamiseen liittyvistä kehitystoimenpiteistä rakennusvalvontakeskus toteaa, että suurin osa niistä toteutuu jo nyt. Ennakkoneuvontaa annetaan jokaiseen lupahankkeeseen. Uudisrakennusten ja vaativien korjaushankkeiden osalta edellytetään, että pääsuunnittelija on ennakkoon esitellyt suunnitelmia lupakäsittelijälle ennen hakemuksen sisäänjättöä. Lupakäsittelijän vastaanotolle pääse pääsääntöisesti samana tai seuraavana viikkona ajanvarauksesta. Luvan valmistelu on monivaiheinen työ ja edellyttää ammattiosaamista, usean eri asian huomioon ottamista ja kokonaisharkintaa. Hyvin suunniteltu hanke ja oikein valmisteltu lupapäätös joustavoittavat ja nopeuttavat itse rakentamista, kun lupavaiheessa mahdollisesti huomioimatta jääneitä seikkoja ei tarvitse rakennusvaiheessa enää korjata. Laadun kustannuksella ei lupapäätösten nopeuttamista tule tehdä.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 51 Suurten hankkeiden osalta on tapana järjestää yhteispalaveri, jossa eri viranomaistahot ovat edustettuina. Lupakäsittelijät ovat myös suoraan yhteydessä muihin viranomaisiin saadakseen nopean kannanoton tiettyyn asiaan. Tällä tavalla toimien voidaan usein välttyä aikaa vieviltä kirjallisilta lausunnoilta. Välttämättömien virallisten lausuntojen saaminen viivästyttää usein lupakäsittelyä ja päätöksentekoa. Rakennusvalvontakeskus ei tule esittämään ensi vuodeksi uusien vakanssien perustamisia. Lupakäsittelyssä huomioon otettavien asioiden ja sähköisen asioinnin lisääntyessä on kuitenkin tarpeen kehittää työtapoja ja siirtää valmistelun rutiinivaiheita lupakäsittelijöiltä lupasihteereille. Myös lupateknistä neuvontaa lisätään sihteereille. Rakennusvalvonnan ainoa lisäresurssitarve koskee maisematyö- ja puunkaatolupien valmistelua. Puunkaatokyselyihin tulisi voida reagoida nykyistä nopeammin. Rakennusvalvonnan olemassa olevilla resursseilla tähän ei ole pystytty, kun toiminnan pääpaino on rakennuslupien käsittelyssä. Rakennusvalvonnan menoarvio on nykyään tiukasti sidottu henkilöstömenoihin ja välttämättömiin muihin menoihin, kuten vuokra- ja tietojärjestelmäkustannuksiin, joten ostopalveluihin tai muihin toiminnan parantamiseen tähtääviin hankintoihin ei ole talousarvion mukaan varaa. Rakennusvalvontakeskuksen kate on kuitenkin useita vuosia ollut positiivinen. Tästä syystä rakennusvalvonta on esittänyt, että keskus voisi siirtyä nettobudjetoiduksi yksiköksi. Vastaukset esitettyihin kysymyksiin 1. Rakennusvalvonnassa on kolme tiimiä, aluevastuuryhmää, jossa lupatarkastajat, -valmistelijat ja -arkkitehdit, lupasihteerit sekä rakenneja lvi-tarkastajat ja -insinöörit vastaavat alueen lupakäsittelystä ja työmaa-aikaisesta valvonnasta. Lupakäsittelyn osalta lupahankkeet on jaettu ryhmän sisällä pienempiin alueisiin, jolloin yksi henkilö käsittelee luvan alusta loppuun. Tämä järjestely on osoittautunut joustavaksi ja tehokkaaksi. Lupakäsittelijän vuosiloma tai lyhyt sairauspoissaolo ei yleensä aiheuta muutoksia toimintatapaan, koska lupahankkeeseen perehtyminen vie aikaa ja kaikilla käsittelijöillä on omat kiireelliset hankkeensa. Pidemmän yllättävän poissaolon sattuessa lupahankkeet jaetaan toisille käsittelijöille. Sijaisjärjestely perustuu siis siihen, että joidenkin lupakäsittelijöiden työmäärä väliaikaisesti kasvaa, jolloin lupien käsittelyaikakin tilapäisesti pitenee. Lupahakemuksen sisäänoton yhteydessä hakija saa arvion luvan päätöspäivästä, joka määräytyy hankkeen vaativuuden, käsittelijän työtilanteen ja mahdollisesti tiedossa olevan poissaolon mukaan. Asiakkaiden keskuudessa on tarkasti arvioitua päätöspäivää pidetty parempana tietona kuin epämääräisesti annettua arvausta käsittelyn kestosta. 2. Ennakkoneuvontaa annetaan jokaiseen lupahankkeeseen. Tarkat ohjeet luvan hakemiseen ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista sekä yleisiä tulkintaohjeita löytyy rakennusvalvonnan nettisivuilta. Lupakäsittelijät ovat tavoitettavissa puhelinaikana ja sähköpostitse tai sähköisen asioinnin ja soittopyyntöjen kautta. Tapaamisajan voi sopia

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 223 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 51 joko suoraan tai lupasihteerin kautta tai sen voi varata sähköisessä ajanvarausjärjestelmässä. Luvan hakemiseen liittyvää neuvontaa antavat myös lupasihteerit ja palveluneuvojat. Suunnittelijoiden ja eri viranomaistahojen yhteispalavereita järjestetään aina kun on tarvetta, hankkeen koosta riippumatta. Kun tähtäimenä on nopea ja joustava lupakäsittely, pyritään kuitenkin välttämään turhien ja ajankohdan suhteen vaikeasti yhteen sovittavien yhteispalavereiden järjestämistä. Yleisesti voi kuitenkin todeta, että ennakkoneuvontaa ja asiakkaiden ohjausta voisi lisätä, mikäli resursseja olisi enemmän. 3. Espoossa voi laittaa rakennus- ja poikkeamishakemuksen samanaikaisesti vireille. Tiedoksi

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunginhallitus Sivu 32 / / / Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta yms. (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Matti Kokkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Kurt Bymanin ja 12 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Länsimetrosta aiheutuvien kulujen kattamisesta yms. sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Kurt Byman ja 12 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet seuraavan valtuustokysymyksen. Valtuuston työjärjestyksen mukaisena kysymyksenä esitämme seuraavaa: Espoon kaupunginvaltuusto on valinnut Etelä-Espoon joukkoliikennevälineeksi tunnelissa kulkevan metron. Valinta on perustunut valtuustolle esitettyyn tietoon, että kyseinen metro maksaa 452 miljoonaa euroa, joka summa on myös kirjattu perustetun Länsimetro Oy:n perustamiskirjaan. Tämän jälkeen saimme lehdistössä seurata ilmoituksia metron kustannusarvion kasvua aina yli 800 milj. euroon, kunnes valtio päätti osallistumisensa kattosummaksi 200 milj. euroa, jolloin kustannusarvio laskettiin 713 miljoonaan, jotta 200 miljoonaa vastaisi 30 %. Onko alkuperäinen hinta-arvio 452 milj. euroa tahallisesti ilmoitettu liian alhaiseksi päätöksen läpimenon varmistamiseksi ja kuka siitä on vastuussa? Käytetäänkö nykyisissä hinnannousun laskelmissa myöhempää arviota 713 milj. euroa siinä tarkoituksessa, että hinnannousua halutaan peitellä? Miksi metrokustannukset otetaan huomioon vain tunnelin, radan ja asemien rakentamiskustannukset, eikä kaikkia metrosta johtuvia kustannuksia, jolloin saadaan pienempi luku, joka ei kuitenkaan kerro totuutta? Kuka nämä on määritellyt?

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 51 Länsimetro on omalla päätöksellään kaventanut pelastusviranomaisten vaatimusten vastaisesti tunnelien poistumislaitureiden leveyden 160 cm:stä 120 cm:ään. Helsingin puolella Ruoholahdesta itään poistumislaitureita ei ole vaan pelastautuminen tapahtuu tunnelin pohjalla olevaa kapeaa lankkua myötä. Kuka vastaa siitä, jos automaattimetrolle ei myönnetä käyttölupaa turvallisuuspuutteiden johdosta? Helsingin metro on lajissaan ensimmäinen jossa kahta vanhaa junasarjaa uuden vaunusarjan rinnalla yritetään muuttaa automaattisiksi. Onnistumisesta ei ole mitään takeita kuin se että se maksaa paljon. Vanhimman 100-sarjan 2000-luvulla peruskorjatut metrojunat ovat Suomessa rakennettuja kehityssarjan toisistaan poikkeavia yksilöitä, joita ei voi sekoittaa ja kytkeä toistensa kanssa miten vaan. Uudemman 200 sarjan junia ei automatisoituna voi ajaa manuaalisesti. Metron automatisointi onnistuu varmuudella vain uusimalla kaikki junat. Onko Espoolla varasuunnitelmaa tilanteelle, että Länsimetron radat ja asemat valmistuvat, mutta liikenteeseen kytkeviä junia ja järjestelmiä ei saada pitkään aikaan toimimaan? Millaisia kustannuksia voidaan odottaa metron automatisoinnista ja junia uusimisesta Espoolle? Paljonko metrosta johtuvia infra-kustannuksia Espoo maksaa Helsingille ja mille tasolle ne tulevat nousemaan Länsimetrosta johtuen? Länsimetro on kokonaan rakennettu lainarahan turvin, jonka lyhennykset ja korot tulevat maksuun 2016 alkaen ja vuosisumma nousee 30 miljoonasta 50 miljoonaan. Miten tämä kustannus aiotaan kattaa ja miten joukkoliikenteen subventiota joudutaan korottamaan kasvaneiden kustannusten johdosta? Vastaus valtuustokysymykseen Länsimetron hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa ja samalla päätettiin, että hankkeen rakentaminen alkaa. Hankkeen kustannusarvio lokakuun 2007 hintatasossa oli 713,6 milj. euroa, joka on viimeisimmässä indeksissä (7/2014) 862 milj. euroa. Hankkeen käynnistyminen viivästyi runsaalla vuodella maanalaiseen metron asemakaavaan liittyvän valitusprosessin johdosta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset. Hankkeen kustannusarvion perustana on hankesuunnitelman kustannusarvio, joka laadittiin hankesuunnitelman ratkaisujen perusteella. Kustannusarvion laativat suunnitteluun osallistuneet asiantuntijat. Tunneliin tulevan poistumistien leveyden riittävyys on varmistettu teknisillä tarkasteluilla ja näitä tehtäessä pelastusviranomaiset ovat osallistuneet prosessiin. Poistumistien leveys on riittävä turvallisen evakuoinnin kannalta. Poistumistie on leveämpi kuin missään metrossa. Vanhan kaluston automatisointi on käynnissä. Vanhemman M100 sarjan koeajoissa on saavutettu asetetut pysähtymistoleranssit. M200 sarjan junien automatisointi käynnistyy M100 sarjan jälkeen. M100 sarjan vaunuja

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 224 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 51 on kaikkiaan 42 ja M200 sarjan 12. Lisäksi hankitaan 15 uutta M300 sarjan junaa. Joukkoliikenneinvestointien kustannukset käsitellään pääkaupunkiseudulla HSL:n infrasopimuksen mukaisesti. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat osallistuvat uusinvestointeihin käytön suhteessa kuitenkin niin, että kunta, jossa hanke toteutetaan vastaa itse puolesta infran investoinnin kustannuksista. Lainojen lyhennykset alkavat 2016 ja kaikkien lainojen lyhennykset ovat käynnissä Tällöin Espoon osuus lyhennyksistä on n. 25 milj. euroa vuodessa. Korkojen osuus vuonna 2020 on n. 19,5 milj. euroa vuodessa. Tämän jälkeen korkojen osuus laskee noin 0,8 milj. euroa vuodessa lyhennysten pysyessä tasalyhennysperiaatteella samoina. Metron seurauksena syntyvän runsaan asunto- ja työpaikkarakentamisen seurauksena saadaan pitkällä aikavälillä runsaasti maankäyttömaksu-, maanmyynti- ja verotuloja. Lisäksi joukkoliikenteen käyttökustannukset pienenevät. Hyöty lienee lainanhoitokustannusten luokkaa. Joukkoliikenteen subventio ja lippujen hinnat päätetään poliittisesti seudullisesti HSL:ssä. Siihen Länsimetrolla ei ole suoraa vaikutusta. Tiedoksi

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 225 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 51 10/ / Oikaisuvaatimus energia-avustushakemuksen hylkäämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Leena Levola, puh Eva Elston-Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus hylkää asuntopalvelupäällikön tekemästä päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Asuntopalvelupäällikön on tullut jättää myöntämättä avustus maalämpöpumppujärjestelmän rakentamiseen, koska hakijalla ei ole haetun toimenpiteen osalta yhtiöjärjestyksessä määriteltyä korjaus- ja kunnossapitovastuuta ja, koska hakijan tulot ylittävät tarveharkintaisen avustuksen tulorajat. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, asuntopalvelupäällikkö ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutoinkaan ole lainvastainen. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 15 Selostus (Salainen JulkL 24 :n 23 kohta) - Oikaisuvaatimus liitteineen - Ote asuntopalvelupäällikön päätöksestä Selostus Tiedoksi - Oikaisuvaatimuksen tekijä, ote

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 226 Kaupunginhallitus Sivu 36 / Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston pöytäkirja Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 17 Aluepäällikön toimen (vak.nro ) ja sitä hoitavan henkilön siirtäminen Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksesta Tilakeskusliikelaitokseen (3369/2014-1) - Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 47 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Laureaammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokoukseen (1555/2014-4) Perusturvajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 57 Osastoapulaisen toimen, vakanssinumero , muuttaminen laitosapulaisen toimeksi lukien (150/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 58 Avoimen toimistosihteerin toimen, vakanssinumero , kelpoisuusehdon muuttaminen lukien (150/ ) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 59 Tehtäväkohtaiseen palkkaan kuuluvan määräaikaisen tehtävälisän maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa (162/2014-8) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 60 Rekrytointilisän maksaminen sosiaali- ja terveystoimessa vuonna 2014 (165/2014-5) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 17 Hankintaoikaisupäätös päihdepalvelujen hankintaa koskevaan päätökseen osa-alueiden 5-8 osalta (1888/2014-8) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 18 Lääkäripalvelujen hankinta Espoon kaupungille (1473/2014-2) - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 19 Vastine hankintaoikaisuvaatimukseen päihdepalvelujen hankinnasta (1888/2014-9)

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 226 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 51 - Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat) / 20 Mammografiaseulontapalvelujen hankinta, sopimusoption käyttöönotto ajalle (3864/ ) Sivistystoimen johtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 29 Kielilisän myöntäminen ohjaajalle (Flexhandledare)Mattlidens skolanissa (1797/2014-3) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 30 Kielilisän myöntäminen koulupsykologille Finno- ja Vindängenin skolanissa (1797/2014-4) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 32 Suomenkielisen opetustoimen johtajan (vakanssinumero ) viransijaisen määrääminen (3451/2014-1) - Sivistystoimen johtajan päätöspöytäkirja (Yleiset asiat) / 21 Kaupungin edustajan nimeäminen Swinghill Oy Ab:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen (3318/2014-2) Liiketoimintajohtaja: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Liiketoimintajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) / 34 Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 9 :n 2-momentin mukaiset tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset, Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos (175/ ) Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 227 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 51 17/ / Päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selostusosassa mainitut päätökset ja kirjelmät. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus 1 Helsingin hallinto-oikeus on antanut päätöksen palkan takaisinperintää koskevassa asiassa (kaupunginhallituksen päätökset ja ). Hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu takaisinperinnästä tehdyn päätöksen muuttamista ja takaisin perityn määrän palauttamista. Hallinto-oikeus on hyväksynyt osittain valituksen siltä osin kuin siinä on vaadittu jäljellä olevan määrän takaisinperinnän kohtuullistamista ja kohtuullistanut lisää takaisinperittävää määrää. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole ollut syytä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätös on nähtävänä kokouksessa. Päätös sisältää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24.1 :n 23 ja 32 kohtien perusteella salassa pidettäviä tietoja. (Virpi Leino) Tiedoksi

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 39 / / / Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja menot sekä toimialakohtaiset käyttötalouden kokonaismenot ja tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Käsittely Päätös Liite Selostus Asia käsiteltiin pykälän 217 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 16 Kehyslaskelmat Yleinen talouskehitys Valtiovarainministeriön kesäkuun lopussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouskehitys oli selvästi heikompi kuin vielä syksyllä 2013 ennustettiin. Tietojen tarkentuessa vuoden 2012 bkt aleni prosenttiyksikön edellisestä vuodesta kun syksyllä 2013 aleneman arvioitiin olevan 0,2 %. Alenemisen arvioidaan kiihtyneen vuonna ,3 prosenttiin. Kuluvana vuonna talous kasvaa vain 0,2 % ja vuonna 2015 päästään maltilliseen 1,4 prosentin kasvuun. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2016 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,6 %. VM:n kesäkuun arvion mukaa vuonna 2015 kaikki kysyntäerät julkisia investointeja lukuun ottamatta vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy 4,6 % kansainvälisen kaupan piristyessä. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää kuitenkin heikoksi ja yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen hyvin vaimeana. Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Ennuste vuoden 2014 työttömyysasteelle on 8,5 %. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 40 / 51 työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Avoimien työpaikkojen kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Julkisen talouden alijäämä pienenee selvästi v sopeutustoimien ja talouden lievän elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen huomattava ja julkisyhteisöjen velka, joka on ylittämässä 60 prosentin rajan jo tänä vuonna, jatkaa kasvuaan ennustejaksolla. Ennusteen riskit kohdistuvat ensisijaisesti siihen, kuinka nopeasti ja voimakkaasti reaalitalous reagoi kansainvälisen kysynnän kohenemiseen. Tässä esitetyn ennustekuvan valossa Suomen talous tulee kehittymään monia kilpailijamaitamme heikommin. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin hieman alle 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä eli varsin suurta. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on ollut hyvin tasainen, noin asukasta vuodessa. Kuntien välisen muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys on vuoden 1995 jälkeen laskenut selvästi ja viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut useana vuonna negatiivinen. Sen sijaan nettosiirtoalisuus on 1990-luvun nollatasolta noussut trendinomaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestönlisäyksestä on ollut viime vuosina reilusti yli puolet, (75,7 % vuonna 2013), mikä vastaa näiltä osin myös valtakunnallista kehitystä. Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvua vuoden 2014 tammi-kesäkuussa oli asukasta, mikä on vuoden 2013 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (1 970 asukasta) 260 asukasta enemmän. Kuntien välinen muuttoliike kasvoi 240 asukkaalla edellisvuoteen nähden. Espoolle tuli kuntien välistä muuttovoittoa tammi-kesäkuussa 500 asukkaan verran. Muutto ulkomailta Espooseen nousi hieman viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, espoolaisten muutto ulkomaille taas pysytteli samoissa lukemissa. Tammikesäkuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 690 asukasta, 50 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Espoon tammi-kesäkuun väestönkasvusta 47 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 31 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja kuntien välinen muuttoliike kasvatti Espoon väestöä 22 prosentin verran. Väestöennuste Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina väestönkasvu on 1,3 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,2 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,4 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 228 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 51 Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2013 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2012/2013 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2022/2023 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on hieman nostettu aiemmasta. Yleinen talouskehitys Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi vuosina merkittävästi: Vuosina valmistui keskimäärin asuntoa vuodessa. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä väheni jyrkästi ja vuonna 2009 valmistui ainoastaan hieman yli asuntoa. Sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen asuntotuotannon tuotantomäärät laskivat. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi nousuun lähinnä valtion tukemien asuntojen tuotannon noustessa noin tuhannella. Vuonna 2012 päästiin pitkän aikavälin tavoitteeseen kun asuntoja valmistui yli 2500 ja vuonna 2013 valmistuneiden asuntojen määrä oli samalla tasolla. Uusia asuntoja valmistui vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla eli 81 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaiskerrosalaa valmistui kaikkiin rakennuksiin noin k-m2 eli noin 15 % vuodentakaista enemmän. Rakennustöiden aloituksia oli noin m2, mikä oli lähes 80 % vuodentakaista enemmän. Ensimmäisen puolen vuoden aikana aloitettiin 1366 uuden asunnon rakentaminen, tarkoittaen runsasta 350 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitetuista oli valtion tukemia vuokra-asuntoja 101 ja asumisoikeusasuntoja 120. Uusia rakennuslupia