Valtuusto Sivu 1 / 84

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 84 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Teknisen lautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 4 4 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 5 Elä ja Asu Oy:lle Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskuksen rakentamista varten otettavalle lainalle 5 Korjaus valtuuston päätökseen sivistystoimen 8 toimialan johtosäännön muuttamisesta Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat 10 toimenpiteet 7 6 Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/ Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue , kaupunginosa, Högnäs 10 Gumböle, Espoonkartano, Kauklahti, Muurala, asemakaavan 46 ja asemakaavan muutosten hyväksyminen, Blominmäki, alue Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen 68 tarvittavista resursseista 12 Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten 72 kattamisesta yms. 13 Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi 75 Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle 14 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä 80 Espoo 28.8,2014 Markus Torkki puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 84 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 98.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 84 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SDP / SFP.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / /2012 Kaupunginhallitus Teknisen lautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Risto Pirkanniemi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee teknisen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Tiina Hofströmin (Vihr.) tilalle (Vihr.) Selostus Teknisen lautakunnan jäsen Tiina Hofström pyytää lähettämällään sähköpostilla eroa em. luottamustehtävästään toiseen kuntaan muuttamisen vuoksi. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon. Tasa-arvolain säännösten takia lautakunnan uudeksi varsinaiseksi jäseneksi tulee valita nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Tiina Hofströmin (Vihr.) tilalle (Vihr.) Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Tiina Hofström

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 5 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Elä ja Asu Oy:lle Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskuksen rakentamista varten otettavalle lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Espoon Elä ja Asu Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / 84 Selostus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan perustaa yleishyödyllisen yhtiön rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan erityisryhmille tarkoitettuja Elä ja asu -seniorikeskuksia sekä muita kaupungin yleishyödyllisiä yksiköitä, Espoon Elä ja Asu Oy. Leppävaaran elä ja asu- seniorikeskuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuuston kokouksessa ja sen toteuttaa Espoon Elä ja Asu Oy. Keskeisenä tavoitteena rakennukselle ovat terveellisyys, turvallisuus, käyttökelpoisuus, kestävyys, kauneus, energiatehokkuus, esteettömyys, muuntojousto ja hyvä ylläpidettävyys. Kokonaisbudjetti EUR Rakennuttajan kustannukset Rakennustekniset työt LVI - työt Sähkötyöt Erillishankinnat Toiminta varustus ( henkilönostinjärjestelmä ja puhelinsisätukiasema) Rahoitus Hankevaraukset - lisä- ja muutostyövaraus - suunnitteluaikainen hintamuutosvaraus - rakennusaikainen hintamuutosvaraus - riskivaraus Yhteensä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ehdollisesti varannut 5 milj. euron avustuksen ja 22,9 milj. euron korkotukilainan Leppävaaran Elä ja Asu -seniorikeskuksen erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen ja vuokra-asuntojen rakentamiseen. Espoon Elä ja Asu Oy anoo Espoon kaupungilta 5 miljoonan euron omavelkaisen takauksen Leppävaaran seniorikeskuksen tulevien kustannusten kattamiseksi otettavalle lainalle. Espoon kaupunki omistaa Espoon Elä ja Asu Oy:n koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 7 / 84 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Espoon Elä ja Asu Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / / /2014 Kaupunginhallitus Korjaus valtuuston päätökseen sivistystoimen toimialan johtosäännön muuttamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh Maria Rauman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan johtosäännön 2 :n 3 kohdan seuraavan sisältöiseksi: Toimiala muodostuu seuraavista tulosyksiköistä: --- 3) ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikkö, johtajana ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja. --- Selostus Valtuusto hyväksyi osin ja palautti osin sivistystoimen toimialan sekä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttamisen ( ). Asian selostusosassa oli todettu seuraavasti: Svenska rum -tulosyksikön nimi esitetään muutettavaksi tulosyksikön vastuualuetta paremmin kuvaavaksi Svenska Bildningstjänster (ruotsinkieliset sivistyspalvelut). Tämä edellyttää toimialan johtosäännön muuttamista. Myös tulosyksikön johtajan nimike tullaan muuttamaan direktören för svenska bildningstjänster (ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja). Nimikemuutoksesta päättää toimialajohtaja. Valtuusto hyväksyi Svenska rum -tulosyksikön nimikemuutoksen päätöksen liitteenä olleen toimialan johtosäännön 3 :ään, mutta muutos oli jäänyt pois ko. johtosäännön 2 :n 3 kohdasta. Näin ollen valtuuston päätöstä tulee korjata päätösehdotuksen mukaisesti. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto muuttaa sivistystoimen toimialan johtosäännön 2 :n 3 kohdan seuraavan sisältöiseksi:

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 9 / 84 Toimiala muodostuu seuraavista tulosyksiköistä: --- 3) ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikkö, johtajana ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja. --- Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 10 / / /2014 Kaupunginhallitus Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan Seurantaraportti I:n tiedoksi, 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi, 3 merkitsee vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon Seurantaraportti I:stä tiedoksi, 5 hyväksyy seuraavat tuloarvio- ja määrärahamuutokset: 24 Vanhusten palvelut tuloarvion lisäys määrärahavähennys 25 Terveyspalvelut määrärahalisäys määrärahasiirto teknisen toimen asuntoyksikköön (49) 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut tuloarvion lisäys määrärahalisäys 39 Muu sivistystoimi määrärahan vähennys 49 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut tuloarvion alentaminen euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 11 / 84 J01 Palveluliiketoimen hallintoja kehittämisyksikkö määrärahan lisäys euroa J03 Tietotekniikkapalvelujen tulosyksikkö toimintakatteen heikennys euroa JO5 Kaupunkitiedon tulosyksikkö määrärahan lisäys 92 Maa- ja vesialueet määrärahan lisäys euroa euroa Suurpellon taseyksikkö Määrärahasiirto 3,8 milj. euroa taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta talonrakennukseen Suurpellon päiväkotia varten. Tapiolan taseyksikkö tuloarvion lisäys määrärahalisäys euroa euroa Tilakeskus-liikelaitos Koulujen ja päiväkotien väistötilojen ja siirtokelpoisien toimitilojen järjestämisen rahoitukseen käytetään 5 milj. euroa valmistuvien tai ensi vuodelle jatkuvien hankkeiden käyttämättä jäävää määrärahaa. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Vuoden 2014 Seurantaraportti I 2 Konserniseuranta Vastaukset arviointikertomukseen huomioihin 4 Pöytäkirjamerkintöjen seuranta 5 Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen - Tarkastuslautakunnan lausunto 1. Seurantaraportti I Yhteenveto Globaalit talousluvut jatkavat elpyvällä uralla, mutta Euroopassa merkit talouskasvusta on vaimeat. Tosin Euroopan ulkopuolistenkin teollisuusmaiden kasvuluvut ovat olleet maltillisia verrattuna aiempien taantumien jälkeisiin ajankohtiin. Suomen BKT on supistunut kahden vuoden ajan ja nyt ensimmäistä kertaa talous kasvoi hieman toisella vuosineljänneksellä., tosin vain 0,1 %. Euroalueen BKT jäi tasan nollaan toisella vuosineljänneksellä ja useat isot Euromaat ovat ilmoittaneet talouden supistumisesta ja julkisen velan kattamisongelmista. Tämän

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 12 / 84 hetken ennusteet Suomen taloudesta ja BKT:n kehityksestä ovat kääntymässä heikompaan suuntaan. Yleinen taloustilanne heijastuu myös Espooseen, kaupungin työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 9,7 prosenttia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä on n henkeä enemmän ja työttömyysaste 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Toimintaympäristön talouden epävakaus näkyy kaupungin verotulojen kasvun hiipumisena. Vaikka verotulot ovat alkuvuoden osalta kertyneet hyvin, on verotulojen kokonaiskasvu jäämässä ainoastaan 1,1 prosenttiin. Tämä tarkoittaa verotulojen jäämistä 14,6 milj. euroa talousarviosta. Samaan aikaan kaupunkimme kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja asukasmäärä kasvoi heinäkuun loppuun mennessä hengellä, ollen yhteensä Kasvu perustuu pääosin syntyneiden enemmyyteen ja maahanmuuttoon. Vieraskielisten osuus väestöstä oli vuoden alussa 12,2 % ja se kasvaa vuosittain prosenttiyksiköllä, mikä kattaa n. 75 prosenttia koko kaupungin väestönkasvusta. Kaupungin tulos tammi-heinäkuulta oli 13 milj. euroa, mikä on n. 12 milj. euroa heikompi kuin vuosi sitten. Toimialojen loppuvuoden ennusteiden mukaan tilikauden tulos saattaisi jäädä jopa 53,5 milj. euroa alijäämäiseksi ja vuosikate ainoastaan 60 milj. euroon, mikä on 38,5 milj. euroa heikompi kuin voimassa oleva talousarvio. Tämän hetken kokonaisnäkemys koko kaupungin tasolla on hieman positiivisempi, vuosikatteen arvioidaan olevan vuoden lopussa 70 milj. euroa ja tilikauden tulos 43 milj. euroa alijäämäinen. On kuitenkin tosiasia, että kaupungin talousluvut eivät ole tämän vuoden osalta hyviä ja voimassa oleva talousarvio tullaan ylittämään reilusti. Tavoiteltavasta vuosikatetasosta jäädään 100 milj. euroa. Kaupungilla ja myös sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joilla vastataan kasvavan kaupungin tarpeisiin ja mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen kestävä kehittyminen. Talousarviossa on ylityspaineita, joista osa tuodaan määrärahan korotusesityksinä valtuuston käsittelyyn. Osa ylityspaineista jää kuitenkin sopeutettavaksi palvelutoimintojen sisällä. Talouden ja toiminnan toteutuminen Kaupungin ulkoisia tuloja kertyi heinäkuun loppuun mennessä 123 milj. euroa, mikä on n. 22,5 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Ulkoisten tulojen ennakoitua heikompi kertyminen nimenomaan maanmyyntituloissa ei ennusteiden mukaan tule merkittävästi muuttumaan loppuvuoden aikana. Näin ollen maanmyyntitulojen ennustetaan jäävän 10 milj. euroa talousarviosta. Toisaalta ulkoisia tuloja on pystytty keräämään takautuvasti ja Tapiolan taseyksikön tuloennustetta on korotettu 6 milj. eurolla. Kokonaisuudessaan ulkoiset tulot ovat ennusteen mukaan 262,7 milj. euroa ja ovat jäämässä reilut 3 milj. euroa talousarviosta, mutta Tapiolan taseyksikön osalta tulee huomioida, että tuloennusteen korottaminen nostaa vastaavasti taseyksikön investointimenoja. Näin ollen

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 13 / 84 pelkän tuloslaskelman tulkitseminen ei anna kokonaiskuvaa kaupungin todellisesta rahavirrasta. Ulkoisten menojen kasvu on heinäkuun lopun tilanteessa 2,8 %, josta kasvu painottuu erityisesti palvelujen ostoon. Palvelujen ostojen kasvu on 3,6 % ja siinä merkittävin tekijä on erikoissairaanhoidon kasvu, jonka kokonaiskasvun ennustetaan tänä vuonna olevan reilut 6 %. Erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen palvelujen osto ja se kattaa n. 34 % kaupungin ulkoisten palvelujen ostoista, jolloin sen kasvun vaikutus on merkittävä myös kaupungin menokehityksessä. Henkilöstökulut ovat kasvaneet 1,8 % alkuvuonna ja niiden ennustetaan alittavan talousarvion. Suurimmat ylityspaineet menoissa kohdistuvat alkuvuoden mukaisesti toimeentulotukeen ja erikoissairaanhoitoon. Talousarvion muutosesitykset on esitelty tarkemmin luvussa 2. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin 825 milj. euroa. Verotuloarvioiden mukaan verotuloja kertyy 15 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Arvion mukaan vähennys kohdistuu kunnallisveroon 19 milj. eurolla, mutta vastaavasti yhteisöverosta ja kiinteistöverosta olisi tulossa kaupungille hieman ennakoitua enemmän, jotka tasaavat kokonaisvähennystä. Koko vuoden verotulokasvu tulee olemaan ainoastaan 1,1 % ja verotuloja kertyy milj. euroa. Talousarviossa on verotulojen kasvuksi asetettu n. 2,3 %. Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa Määrä on kasvanut vuoden aikana 147 henkilöllä. Henkilöstön kasvu määrä on painottunut sosiaali- ja terveystoimeen. Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 146,2 milj. euroa ja kassatulot 139 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa on nostettu laskemalla liikkeelle kuntatodistuksia 162 milj. euron edestä. Lainat olivat keskimäärin 10 päivän pituisia. Kuntatodistusten avulla on katettu tilapäiset kassavajeet, jotka johtuvat epätasaisista kassavirroista. Lainaa on nostettu 117 milj. euroa ja koko tälle vuodelle merkitty lainanottovaltuus on käytetty. Myös suunniteltu 40 milj. euron rahastonpurku on toteutettu. Loppuvuoden mahdollinen lisärahoituksen tarve täytetään nostamalla lyhytaikaista kassalainaa. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 304,1 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin alkuvuonna 29,1 milj. eurolla. Alkuvuoden osalta Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston tuotto oli 4,7 % ja Peruspalveluiden kehittämisrahaston tuotto 5,4 %. Heinäkuun loppuun mennessä investointeja toteutettiin n. 115 milj. eurolla. Toimialojen ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 360,4 milj. euroa. Ennuste sisältää Suurpellon alueella toteutettavan 38,8 milj.

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 14 / 84 euron maa-alueen kaupan, jolla ei ole kassavirtavaikutusta. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida noin 335 milj. euroa. Espoo-tarinassa on vuodelle 2014 asetettu yhteensä 30 tulostavoitetta, joista kuudentulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan toteutumatta jäävät tulostavoitteet koskevat lähinnä tuottavuuden ja toimintakatteen kehitystä. Myös kiireettömään hoitoon pääsemiseen liittyvä tulostavoite on jäämässä tavoitteestaan. 2. Talousarviomuutokset Vanhusten palveluissa tulojen arvioidaan ylittävän 0,5 milj. eurolla. Menoista ennustetaan jäävän käyttämättä 2,6 milj. euroa, koska asiakaspalvelut ovat sujuvoituneet. Määrärahamuutosta esitetään 2,5 milj. euroa. Terveyspalvelujen määrärahojen arvioidaan ylittyvän noin 19,2 milj. eurolla, josta HUS-erikoissairaanhoidon osuus on 18,3 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon sekä muidenkin terveyspalvelujen tilanne saattaa muuttua ja sen vuoksi toimiala esittää lisämäärärahaa 14 milj. euroa. Lisäksi toimiala esittää, että tekniselle toimialalle siirretään terveyspalveluista euron määrärahavaraus Aurorakodin osasto 1:n vuokriin. Osaston laitoshoito on muutettu palveluasumista tarjoavaksi toimintayksiköksi, jossa asukkaat maksavat vuokransa teknisen toimen asuntoyksikköön. Perhe- ja sosiaalipalveluihin tulojen arvioidaan ylittyvän 0,5 milj. eurolla valtion ja liikennevakuutus korvauksiin perustuen. Menojen ennustetaan ylittyvän noin 10 milj. eurolla, josta suurinta ylitys on toimeentulotuessa 5,7 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuudessa 3,6 milj. euroa sekä 0,7 milj. euroa Työtä päin -kuntakokeiluhankkeeseen, johon toimiala ei ollut talousarviossa varautunut. Muut tekniset ja ympäristöpalvelut -talousarviokohdan tuloarvioon sisältyy maanmyyntivoittoja 25 milj. euroa ja ulkoisia maanvuokria 10 milj. euroa Maanmyyntivoittojen realistinen arvio on 14 milj. euroa ja ulkoisten maanvuokrien 11 milj. euroa. Tulojen arvioidaan toteutuvan 10 milj. euroa talousarviota pienempinä. Maanmyyntivoittojen arvio perustuu loppuvuodelle sovittuihin kauppoihin. Toimiala esittää, että valtuusto pienentää tehtäväalueen 491 tuloarviota 10 milj. euroa Palveluliiketoimen hallinto- ja kehittämisyksikköön esitetään siirrettäväksi euron määräraha Sivistystoimen esikunnasta (39) pääluottamusmiehen palkkojen katteeksi. Aiemmin ko. pääluottamusmies on ollut sivistystoimessa kirjoilla. Tietotekniikkapalvelujen tulosyksikön toimintakatetta esitetään heikennettäväksi 1,140 milj. euroa, koska tälle vuodelle asetetut TATUtavoitteet eivät toteudu täysimääräisesti.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 15 / 84 Kaupunkitieto tulosyksikköön esitetään siirrettäväksi euron määrärahan Sivistystoimen Kulttuuri tulosyksiköstä (35) sisäisten kirjanpitopalvelujen katteeksi. Tämä erä jäi huomioimatta kun Yhteispalvelupisteiden toiminta siirrettiin Palveluliiketoimeen Investoinnit 92 Maa- ja vesialueet: Maanhankintaan on muutetussa talousarviossa varattu 11,4 milj. euroa. Valtuusto päätti maa-alueiden ostamisesta Suurpellon alueelta ja lisäsi ostoa varten määrärahat 38,8 milj. euroa vuoden 2011 talousarvioon. Päätöksestä tehdyn valituksen vuoksi kaupanteko viivästyi ja määrärahat jäivät vuonna 2011 käyttämättä. Päätös sai lainvoiman kesäkuussa 2014 ja ostopäätös tuli kaupunkia sitovaksi. Vuoden 2014 talousarvioon tarvitaan ostoa varten määräraha. Vuoden 2014 ajan on voimassa yksityisille maanomistajille vapautus myyntivoiton verosta, mikäli he myyvät maata kunnalle. Myyntihalukkuus on vapautuksen vuoksi lisääntynyt. Maanomistajien kanssa on useita neuvotteluja käynnissä. Jotta myyntihalukkuuteen voidaan tarttua, maanhankintarahaa tarvitaan lisää 2,5 milj. euroa. Lisäksi Holmanpuisto II -niminen asemakaava tulee voimaan ja siihen liittyvät merkittävät kiinteistöjärjestelyt toteutuvat tämän vuoden aikana. Kiinteistöjärjestelyihin tarvittava määräraha on noin 3,7 miljoonaa euroa. Toimiala esittää, että valtuusto lisää maanhankinnan investointimäärärahaa 45 milj. euroa Tilakeskus -liikelaitoksen investoinnit: Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy, että koulujen ja päiväkotien väistö- ja siirtokelpoisien toimitilojen järjestämisen rahoitukseen käytetään 5 milj. euroa ensi vuodelle jatkuvien hankkeiden käyttämättä jäävää määrärahaa. Suurpellon taseyksikön investoinnit: Suurpellon päiväkoti otetaan käyttöön syksyn alussa. Päiväkodin rakentaminen viivästyi, koska urakkasopimus alkuperäisen urakoitsijan kanssa purettiin. Koska päiväkodin oli tarkoitus valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä, vuoden 2014 talousarvioon varattiin vain 300 euroa viimeistelyjä varten. Hankkeen viivästymien vuoksi vuoden 2014 talousarvio ylittyy noin 3,8 milj. euroa. Ylitys esitetään katettavaksi siirrolla kunnallistekniikan investointirahoista. Heinäkuun loppuun mennessä menoja on kertynyt 3,1 milj. euroa. Päiväkodin arvioidut kokonaiskustannukset ovat 9,1 milj. euroa. (Toteuma heinäkuun loppuun mennessä on 8,2 milj. euroa). Kokonaiskustannukset tulevat ylittämään joulukuussa 2011 päivitetyn hankkeen kokonaiskustannusarvion 6,75 milj. euroa 2,3 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. rakennuksen vaikeista perustamisolosuhteista, pääurakoitsijan vaihtumisesta sekä siitä, että hanke on pilottikohteena toteutettava passiivitaloratkaisu, eikä vastaavaa ole ennen tehty. Suurpellon päiväkodin rakensi Tilakeskus-liikelaitos. Rakennus valmistui toukokuun lopussa. Kesän aikana on tehty pihatöitä. Toimiala esittää, että kaupunginhallitus siirtää 3,8 milj. euroa Suurpellon taseyksikön

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 16 / 84 Päätöshistoria Kaupunginhallitus kunnallistekniikan määrärahasta talonrakennukseen Suurpellon päiväkotia varten. Tapiolan taseyksikkö: Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja LähiTapiolan välisen sopimuksen Tapiolan keskuksen keskeisen osan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaiset rakennustyöt käynnistettiin välittömästi. Rakentamista varten vuoden 2014 investointibudjettiin tarvitaan lisää rahaa 4,2 milj. euroa. Määrärahan lisäys voidaan kattaa sopimuksen myötä kertyvillä tuotoilla. 3. Konserniseuranta Konserniseuranta eli välitilinpäätös sisältää tytäryhteisöjen, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen talouden ja toiminnan seurantatiedot ajalta Seurannassa esitettyjen yhteisöjen taloustiedot yhdistellään myös kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konserniseuranta tukee osaltaan yhteisöjen toiminnan ja tuloksellisuuden seurantaan. Välitilinpäätös sisältää yhteisöjen tuloslaskelmat ajalta ja vertailun edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, voimassa olevan talousarvion, mahdollisen ennusteen talousarvion toteutumisesta sekä yhteisön merkittävimmät tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Merkittävimmät yhteisöt ovat lisäksi toimittaneet kuvauksen olennaisimmista riskeistä, niiden hallintakeinoista sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Espoon omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen on käynnissä. Konserniyhteisöjä on raportoinnin yhteydessä pyydetty kuvaamaan mm. miten ja millä tavoin Espoon kaupungin strategia näkyy yhteisöjen toiminnassa, mitkä ovat keskeisimmät seikat tavoitteiden saavuttamisen kannalta sekä miten vuorovaikutusta kaupungin ja yhteisön välillä voisi kehittää. Yhteisöjen antamat palautteet ja kuvaukset hyödynnetään omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistamisessa. 4. Arviointikertomus vuodelta 2013 Kaupunginhallitus on pyytänyt lauta- ja johtokuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja tuomaan ne valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi Seurantaraportti 1:n yhteydessä. Selvitykset ovat liitteenä. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan Seurantaraportti I:n tiedoksi,

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 17 / 84 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi, 3 merkitsee vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon Seurantaraportti I:stä tiedoksi, 5 hyväksyy seuraavat tuloarvio- ja määrärahamuutokset: 24 Vanhusten palvelut tuloarvion lisäys määrärahavähennys 25 Terveyspalvelut määrärahalisäys määrärahasiirto teknisen toimen asuntoyksikköön (49) 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut tuloarvion lisäys määrärahalisäys 39 Muu sivistystoimi määrärahan vähennys 49 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut tuloarvion alentaminen J01 Palveluliiketoimen hallintoja kehittämisyksikkö määrärahan lisäys euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa J03 Tietotekniikkapalvelujen tulosyksikkö toimintakatteen heikennys euroa JO5 Kaupunkitiedon tulosyksikkö määrärahan lisäys 92 Maa- ja vesialueet määrärahan lisäys euroa euroa Suurpellon taseyksikkö Määrärahasiirto 3,8 milj. euroa taseyksikön kunnallistekniikan määrärahasta talonrakennukseen Suurpellon päiväkotia varten.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 18 / 84 Tapiolan taseyksikkö tuloarvion lisäys määrärahalisäys euroa euroa Tilakeskus-liikelaitos Koulujen ja päiväkotien väistötilojen ja siirtokelpoisien toimitilojen järjestämisen rahoitukseen käytetään 5 milj. euroa valmistuvien tai ensi vuodelle jatkuvien hankkeiden käyttämättä jäävää määrärahaa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 19 / / /2014 Kaupunginhallitus Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja menot sekä toimialakohtaiset käyttötalouden kokonaismenot ja tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Liite Selostus 6 Kehyslaskelmat Yleinen talouskehitys Valtiovarainministeriön kesäkuun lopussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouskehitys oli selvästi heikompi kuin vielä syksyllä 2013 ennustettiin. Tietojen tarkentuessa vuoden 2012 bkt aleni prosenttiyksikön edellisestä vuodesta kun syksyllä 2013 aleneman arvioitiin olevan 0,2 %. Alenemisen arvioidaan kiihtyneen vuonna ,3 prosenttiin. Kuluvana vuonna talous kasvaa vain 0,2 % ja vuonna 2015 päästään maltilliseen 1,4 prosentin kasvuun. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2016 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,6 %. VM:n kesäkuun arvion mukaa vuonna 2015 kaikki kysyntäerät julkisia investointeja lukuun ottamatta vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy 4,6 % kansainvälisen kaupan piristyessä. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää kuitenkin heikoksi ja yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen hyvin vaimeana. Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Ennuste vuoden 2014 työttömyysasteelle on 8,5 %. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Avoimien työpaikkojen kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut.

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 20 / 84 Julkisen talouden alijäämä pienenee selvästi v sopeutustoimien ja talouden lievän elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen huomattava ja julkisyhteisöjen velka, joka on ylittämässä 60 prosentin rajan jo tänä vuonna, jatkaa kasvuaan ennustejaksolla. Ennusteen riskit kohdistuvat ensisijaisesti siihen, kuinka nopeasti ja voimakkaasti reaalitalous reagoi kansainvälisen kysynnän kohenemiseen. Tässä esitetyn ennustekuvan valossa Suomen talous tulee kehittymään monia kilpailijamaitamme heikommin. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin hieman alle 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä eli varsin suurta. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on ollut hyvin tasainen, noin asukasta vuodessa. Kuntien välisen muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys on vuoden 1995 jälkeen laskenut selvästi ja viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut useana vuonna negatiivinen. Sen sijaan nettosiirtoalisuus on 1990-luvun nollatasolta noussut trendinomaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestönlisäyksestä on ollut viime vuosina reilusti yli puolet, (75,7 % vuonna 2013), mikä vastaa näiltä osin myös valtakunnallista kehitystä. Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvua vuoden 2014 tammi-kesäkuussa oli asukasta, mikä on vuoden 2013 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (1 970 asukasta) 260 asukasta enemmän. Kuntien välinen muuttoliike kasvoi 240 asukkaalla edellisvuoteen nähden. Espoolle tuli kuntien välistä muuttovoittoa tammi-kesäkuussa 500 asukkaan verran. Muutto ulkomailta Espooseen nousi hieman viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, espoolaisten muutto ulkomaille taas pysytteli samoissa lukemissa. Tammikesäkuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 690 asukasta, 50 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Espoon tammi-kesäkuun väestönkasvusta 47 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 31 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja kuntien välinen muuttoliike kasvatti Espoon väestöä 22 prosentin verran. Väestöennuste Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina väestönkasvu on 1,3 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,2 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,4 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 21 / 84 muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2013 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2012/2013 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2022/2023 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on hieman nostettu aiemmasta. Yleinen talouskehitys Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi vuosina merkittävästi: Vuosina valmistui keskimäärin asuntoa vuodessa. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä väheni jyrkästi ja vuonna 2009 valmistui ainoastaan hieman yli asuntoa. Sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen asuntotuotannon tuotantomäärät laskivat. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi nousuun lähinnä valtion tukemien asuntojen tuotannon noustessa noin tuhannella. Vuonna 2012 päästiin pitkän aikavälin tavoitteeseen kun asuntoja valmistui yli 2500 ja vuonna 2013 valmistuneiden asuntojen määrä oli samalla tasolla. Uusia asuntoja valmistui vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla eli 81 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaiskerrosalaa valmistui kaikkiin rakennuksiin noin k-m 2 eli noin 15 % vuodentakaista enemmän. Rakennustöiden aloituksia oli noin m2, mikä oli lähes 80 % vuodentakaista enemmän. Ensimmäisen puolen vuoden aikana aloitettiin 1366 uuden asunnon rakentaminen, tarkoittaen runsasta 350 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitetuista oli valtion tukemia vuokra-asuntoja 101 ja asumisoikeusasuntoja 120. Uusia rakennuslupia myönnettiin noin kerrosneliömetrille ja 900 asunnolle eli saman verran kuin vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Asuntotuotannon

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 22 / 84 osalta tavoitteen mukainen 2500 asuntoa näyttäisi toteutuvan vuonna Työllisyys ja työttömyys Espoossa oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä väheni muutamalla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikkojen vähentyminen verotti pahiten kiinteistöalan, rakentamisen ja muun palvelutoiminnan toimialoja. Määrällisesti eniten työpaikkoja menetettiin tukku- ja vähittäiskaupassa (-4800 tp), ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (-2900 tp) ja rakentamisessa ( tp). Työpaikkojen määrä kasvoi eniten teollisuudessa ( tp) sekä sähkö-, lämpö- ja vesihuollon toimialalla ( tp). Valtionvarainministeriön mukaan vuoden 2012 lopussa alkanut työllisyyden heikkeneminen on hidastunut viime kuukausina Suomessa. Vaikka työllisyyden ennakoidaan alkavan hitaasti parantua tämän vuoden lopulla, työllisten määrä jää Suomessa koko vuonna 0,2 % viime vuotta alemmalle tasolle. Työttömyys työvoimatutkimuksen mukaan on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosina hyvin vaisua. Vaikka työllisyystilanteen heikkenemisen pahin vaihe näyttää olevan ohi, työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuun 2014 lopulla työttömyysaste oli Espoossa 9,7 % ja koko maassa 12,9 %. Työttömiä työnhakijoita oli Espoossa Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 19,1 % (2090 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 11,2 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 70,1 % vuodentakaista enemmän. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa Espoossa työttömyysasteen kasvu viime kuukausina on ollut voimakkaampaa kuin muualla maassa. Kuitenkin Espoon työttömyysaste on edelleen alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa. Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2013 oli 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyi noin 165 milj. euroa. Vuosikatteesta ja tuloksesta kaksi kolmasosaa muodostui kuitenkin kertaluontoisista eristä. Lukuja paransivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syyskaudella 2013 hillitsivät kulujen kasvua. Ilman kertaluonteisia eriä vuosikate olisi ollut noin 125 milj. euroa ja tulos 16 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviosta päätettäessä oli tiedossa yleisten talousnäkymien heikkeneminen. Valtuusto päätti käynnistää

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 23 / 84 taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelun. Edellä mainitun päätöksen mukaisesti valtuusto hyväksyi toukokuussa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ja jo maaliskuussa pienensi vuoden 2014 talousarviota toimintakatteella mitaten noin 23 milj. euroa. Tämä sopeutus on pääosin toteutunut Seuranta 1:n ennusteiden perusteella. Kun sosiaali- ja terveystoimen menoissa on ilmennyt merkittäviä ylitysuhkia, maanmyyntitulot ovat jäämässä alle talousarvion ja verorahoitusarvion toteutumisessa on lähes 17 milj. euron riski, toteutuu vuoden 2014 tulos Seuranta 1:ssä esitetyn ennusteen mukaan merkittävästi alijäämäisenä. Vuosikate putoaa investointien rahoitustarpeita ajatellen kestämättömän alhaiselle tasolle. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verorahoitus Verotuloennuste tarkistettiin heinä-elokuun vaihteessa koko maan ja Espoon vuoden 2013 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2014 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän päivitetyn verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2014 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1322 milj. euroa eli 0,8 % enemmän kuin vuonna Kasvun pienuuteen vaikuttaa osaltaan se, että vuodelle 2013 kirjautui noin 10 milj. euron ylimääräinen erä tilitysaikataulujen muutoksesta johtuvan jaksotusmuutoksen takia. Vuoden 2014 verotuloihin vaikuttaa myös kunnallis- sekä kiinteistöveroprosenttien nosto. Ilman niitä tämän vuoden verotulot alenisivat edellisestä vuodesta.

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 24 / 84 Vuosien verotuloennuste verolajeittain: Espoo S 0 Yhteenveto TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 4,5 5,8 0,5 2,4 3,8 3,1 Yhteisövero Muutos % -20,2-6,2 2,5 2,9-9,4 5,6 Kiinteistövero Muutos % 1,9 5,1 10,0 27,1 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 1,4 4,6 1,1 3,8 2,4 3,1 Verorahoituksen määrä ja kehitys on arvioitu tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella. Hallituksen kehysriihessä sovittiin maaliskuussa, että kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja nostetaan vuoden 2015 alussa. Samalla on päätetty että välyksen tarkistamisesta kunnille kertyvä lisäverotulo vähennetään valtionosuuksista. Alarajan nostosta tulevasta veronlisäyksestä yli puolet, noin 20 milj. euroa kohdistuu Espooseen. Valtion valmistelusta saatujen epävirallisten tietojen mukaan tämä 20 milj. euroa vähennetään suoraan Espoolle tilitettävistä valtionosuuksista. Asia varmistuu vasta elokuun lopun budjettiriihessä. Verotuloennuste on laadittu muilta osin nykyisillä veroprosenteilla mutta edellä mainittu kiinteistöveron alarajan nosto on huomioitu. Vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuuksista on käytettävissä Suomen kuntaliiton laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa ja lähtökohdiltaan se ei aiheuta merkittäviä muutoksia suurten kaupunkien saamiin valtionosuuksiin. Espoon kaupungille tilitettävät valtionosuudet näyttävät jäävän kuitenkin selvästi pienemmiksi edellä mainitun kiinteistövero-operaation takia. Sen lisäksi vuosille suunnitellut valtionosuusleikkaukset pudottavat kaupungille tilitettävien valtionosuuksien määrä, minkä vuoksi niitä ei juurikaan kerry. Verorahoitusta sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta mm. palveluvelvoitteisiin ja valtionosuuksiin on varauduttu tarkistamaan vielä syys-lokakuussa kun niistä saadaan tarkemmat tiedot.

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 25 / 84 Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehys on rakennettu niin, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäystarpeita on vahvasti karsittu ja sen lisäksi tasapainotuserää on lisätty suunnitelmakaudelle yhteensä lähes 125 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään tuottavuutta kehittämällä ja nykylainsäädännön palveluvelvoite huomioon ottaen tavoiteltua toimintakatteen parannusta ei saavuteta. Palvelutasoa ja -tarjontaa on tarkasteltava kriittisesti ja joltain osin alennettava. Vuoden 2013 syksyllä julkistetun hallituksen rakennepoliittisen ohjelman lupaamia palveluvelvoitteen ja tuotantotavan kevennyksiä mahdollistavia normimuutoksia ei ole saatu valmiiksi, mikä suuresti hankaloittaa talouden tasapainotusta. Kevään kehysriihen päätösten mukaan näitä päätöksiä tulisi elo-syyskuun vaihteessa. Valtion tämän ja ensi vuoden suunnitelmiin sisältyy eräitä kuntien velvoitteita ja kustannuksia lisääviä hankkeita ja toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten sisältö ja vaikutuksista ei tällä hetkellä ole riittävää tietoa. Mikäli valtio syksyn valmistelussaan onnistuu keventämään kuntien velvoitteita, ne on kyettävä sisällyttämään ensi vuoden talousarvioon ja suunnitelmaan. Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman tavoitteisiin liittyvien toimenpiteiden ja projektien suunnittelu ja täytäntöönpano on aloitettu. Niitä on vietävä määrätietoisesti eteenpäin ja niissä onnistuminen edesauttaa kaupungin pahasti epätasapainoon joutuneen rahoitustilanteen parantamista. Liitteenä olevassa tuloslaskelmassa ja käyttötalouskehyksen jakoehdotuksessa TATU-tavoitteet on sisällytetty toimialojen kokonaislukuihin. Tavoiteltu Palveluliiketoimen liikelaitosten ja Tilakeskusliikelaitoksen tuottavuuden parannus sisältyy toimialojen lukuihin. Yhtiömuodossa toteutettujen toimitilahankkeiden sekä Länsimetron lainojen lyhennykset maksetaan yhtiöille investointimenona ja ne näkyvät toimialojen taloussuunnitelmissa käyttötalouden kustannuksina (vuokrina tms.) ja johtavat siihen, että Tilakeskuksen on tehtävä kasvavaa ylijäämää. Palveluliiketoimen tuottamien sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Palveluliiketoimen tuottavuushyödyt siirtyvät hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Liikelaitosten budjetit rakennetaan niin, että ne tuottavat maksimissaan 1 %:n ylijäämän ko. liikelaitoksen liikevaihdosta. Käyttötalouden tulojen ja menojen budjetoinnin lähtötilanteeksi on kirjattu Seuranta 1:ssä esitettävien ta-muutosten mukainen talousarvio. Sosiaalija terveystoimen vuoden 2014 talousarvioon esitetään toimialan laskelmien mukaiset lisäykset ja vähennykset. HUS:n palveluostojen, työmarkkinatuen kuntaosuuden sekä toimeentulotuen summat vuodelle 2015 ovat kehyksessä toimialaa sitovia, ts. ne on budjetoitava vähintään kehysvalmistelussa määritellyn suuruisina

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 26 / 84 Päätöshistoria (HUS 243 milj. euroa, toimeentulotuki 55 milj. euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuus 17 milj. euroa) Käyttötalouden kehyksen arvioinnissa on huomioitu palvelutarpeen kasvua sekä uusien palveluyksiköiden tuomia lisäkustannuksia (Metro, Espoon sairaala, Opinmäki). Investointiohjelma Kaupunginhallitus Liitteenä on omaisuuslajikohtainen investointikehyslaskelma, jossa investointikokonaisuutta on sovitettu valtuuston TATU-ohjelmassa hyväksymään investointikattoon. Investointikatto on määritelty niin, että nettoinvestoinnit pois lukien valtuuston päätöksen mukaisesti Länsimetro. Taseyksiköt ja kt-sopimusrakentaminen, joiden rahoitus saadaan pääosin sopimustuloista on niinikään katon ulkopuolella. Yhtiömuotoiset toimitilahankkeet on otettu huomioon sillä tavoin, että niitä varten otettujen lainojen maksuun tarvittavat rahoitusvastikkeet näkyvät Tilakeskuksen Osakkeiden ja osuuksien kohdalla. Investointiehdotukset ylittävät näin määritellyn investointikaton 32 milj. euroa vuonna 2016, sekä 16 milj. euroa kaudella Investointiohjelmassa on erityisesti priorisoitu sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksia. Näin ollen on muita investointihankkeita jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Kouluja korjataan sekä talousarviovaroin että yhtiömuotoisesti kaupungin takaamilla lainoilla. Palvelujen ja investointien rahoitus Talousarvion ja -suunnitelman rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Emokaupungin lainamäärä nousee voimakkaasti. Kehysohjeen taloudelliset tunnusluvut jäävät selvästi TATU-tavoitearvoista vaikka kaupungin kokonaisluvuista laskettu tuottavuus paranee vuosittain. Valtuuston neuvottelutoimikunta piti kokoukset ja 22.8., joissa kehysehdotus esiteltiin. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja menot sekä toimialakohtaiset käyttötalouden kokonaismenot ja tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi,

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 27 / 84 - liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Käsittely Päätös Asia käsiteltiin pykälän 217 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 28 / / /2013 Kaupunginhallitus Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Maria Rysti, puh Pasi Laitala, puh Sanna Antman, puh Viula Pakka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Liite Selostus 7 Elinvoimaa ikääntyville - poikkihallinnollinen kehitysohjelma kevät 2014 (Maria Rysti) 8 Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportti I 2014 (Pasi Laitala) 9 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportti I 2014 (Pasi Laitala) 10 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta (Viula Pakka) 11 Osallistuva Espoo poikkihallinnollisen kehitysohjelma kevät 2014 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 29 / 84 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja ohjelmien toteuttaminen käynnistyi tämän vuoden alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien käynnistymisen tilannetta ja määrärahan käyttöä ensimmäisten projektien ja toimenpiteiden osalta. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 30 / 84 85/ /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue , 65. kaupunginosa, Högnäs Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kaasinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Högnäsin asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6438, joka käsittää korttelit sekä katu- virkistys- liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue Oheismateriaali Selostus - Högnäs, tapahtumaluettelo - Högnäs, kaavamääräykset - Högnäs, kaavakartta - Högnäs, havainnekuva Tavoitteena on vanhan loma-asunto- ja omakotialueen kehittäminen ja mahdollisuuksien luominen täydennysrakentamiseen. Suunnittelussa turvataan kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja luonnonarvot. Alueen kokonaisrakennusoikeus on noin k-m 2.

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 31 / 84 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Högnäs, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6438, käsittää korttelit sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja suojelualueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Högnäs sijaitsee Kehä III:n luoteispuolella Bodominjärven ja Matalajärven välisellä kannaksella. Noin 38 ha suuruinen alue on vanhaa loma-asuntoja omakotialuetta. Pysyviä asukkaita alueella on noin 40. Asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa golfkenttään, etelässä Hanabäckin viljelysaukeaan, lännessä Bodominjärveen ja idässä Matalajärveen. Högnäsin kannas on kapea ja se nousee pohjoisosaltaan yli 30 m korkeuteen viereisten järvien pinnasta. Eteläosa on entistä peltoa. Alueella on noin 70 kiinteistöä, joista kokonaan rakentamattomia on noin 10. Asuinrakennuksista valtaosa on vapaa-ajan asuntoja. Pihapiireissä on lisäksi saunoja ja muita talousrakennuksia. Kiinteistöt ovat suhteellisen