Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleiset ohjaavat periaatteet

Transkriptio

1 Ennakkoarviointi Espoon sivistystoimessa 1 (6) Asia Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen kehittämisen yleiset ohjaavat periaatteet Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä OVALA OVALA Valmistelijat Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, sivistystoimen esikunta; Anne Peltonen erityissuunnittelija, suomenkielinen varhaiskasvatus; Juha Nurmi, kehittämispäällikkö, suomenkielisen opetuksen tulosyksikön suunnittelu- ja hallintopalvelut; Ilpo Salonen, perusopetuslinjan päällikkö, suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö; Kaisu Toivonen, opetustoimen johtaja, suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö; Titta Tossavainen, varhaiskasvatuksen johtaja, suomenkielinen varhaiskasvatus Päivämäärä Muut valmisteluun osallistuneet Arvioitavan asian kuvaus ja taustat Lasse Utti, Jukka Penttinen, projektityöntekijöitä Valtuusto on 2010 hyväksynyt Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetilan Sivistystoimen palveluverkon rakentuminen ohjelmoidaan pääasiassa tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitysten perusteella. Viimeisin talousarvioon sisältyvä investointisuunnitelma koskee vuosia ja ulottuu siten valtuuston hyväksymää tavoitetilaa pitemmälle tulevaisuuteen. Kaupunkirakenne ja palvelujen saavutettavuus tulevat muuttumaan merkittävästi sekä väestönkasvun että uusien joukkoliikenneratkaisujen johdosta. Lisäksi suomenkielisen taiteen perusopetuksen siirtyminen kulttuurilautakunnalta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle 2014, 2015 voimaan astunut varhaiskasvatuslaki, 2015 hyväksytty kulttuuristrategia KulttuuriEspoo2030, 2016 voimaan astunut opetussuunnitelma ja kaupungin TATU-ohjelma edellyttävät palveluverkkojen periaatteiden määrittelyä vuotta 2020 pitemmälle. Yleisillä periaatteilla täsmennetään ja täydennetään valtuuston 2010 hyväksymiä tavoitetilan määrityksiä mm. yksityiskohtaisemmiksi yksikkökoko- ja määräaikatavoitteiksi, otetaan huomioon 2010 jälkeen tehdyt kaupunkisuunnittelua koskevat päätökset ja tavoitteet ja mahdollistetaan palveluverkkojen kapasiteetin tehokas hyödyntäminen TATU-ohjelman puitteissa. OVALA ja SVERUM -lautakuntia koskevat yleiset periaatteet ovat mahdollisimman yhteneväiset ja ottavat huomioon niiden palvelujen erityispiirteet. Päätöksen ennakkoarvioinnista on tehnyt lautakunta

2 Ennakkoarviointi Espoon sivistystoimessa 2 (6) Vaikutusnäkökulmat Vaihtoehto 0 Palveluverkkojen yleisiä periaatteita ei määritellä vuotta 2020 kauemmaksi tulevaisuuteen Vaihtoehto 1 Palveluverkkojen yleiset tavoitteet ja ohjaavat periaatteet ottavat huomioon 2010 jälkeen laaditut kaupunkirakenteen muutossuunnitelmat ja tavoitteet sekä TATU-ohjelman tavoitteet

3 Ennakkoarviointi Espoon sivistystoimessa 3 (6) Asukkaat ja palvelut Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen asiakkaille ei kyetä kertomaan etukäteen oppilaaksiottoa ja palvelujen järjestämispaikkoja ohjaavia luotettavia periaatteita. Vaikutuksia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toimipisteverkkoon, oppilasalueiden ja kapasiteetin yhteensovittamisen tavoitteellisuuteen, yksikkökokoihin sekä lähipalvelujen, alueellisten palvelujen ja keskitettyjen kapunkitasoisten palvelujen keskinäisiin järjestelyihin. Epätarkoituksenmukaisista pienistä päiväkodeista luopuminen johtaa palveluverkon harvenemiseen, mutta palvelut säilyvät saavutettavina. Suuremmassa yksikössä on paremmat mahdollisuudet tarjota monimuotoista varhaiskasvatusta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille, jolloin tiloista johtuvat lasten varhaiskasvatuspaikan muutokset vähenevät. Mahdollisuus kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa paranee ja palvelujen laatu yhdenmukaistuu. Oppilasyhteisöjä, opettajayhteisöjä ja alueen asukas- ja toimijayhteisöjä osallistetaan ja kuullaan hankekohtaisesti kunkin tilahankkeen ja palveluverkkomuutoksen tarveselvitysvaiheessa. Kun lautakunnalle valmistellaan konkreettisia, nimettyjä kouluja koskevia muutoksia, asiasta järjestetään huoltajatilaisuus. Johtokunta tavataan joko erikseen tai johtokunta saa vastaavan informaation huoltajatilaisuudesta. Johtokunnalta pyydetään asiasta lausunto ja huoltajatilaisuudesta tehdään muistio. Molemmat liitetään lautakunta-asian oheismateriaaliksi. Mikäli lähipalvelutarpeen kasvaessa siirretään tarvittaessa alueellista tai kaupunkitasoista palvelua toiseen toimipisteeseen tai alakoulun ylimpien vuosiluokkien oppilaita lähiyläkouluun, syntyy samalla muutoksia oppilasyhteisöissä. Ennakkoon on vaikea arvioida luotettavasti, moniko tulee kokemaan muutoksia positiivisesti, moniko negatiivisesti tai missä määrin muutokset koetaan neutraaleina. Oppilaaksiottolinjaukset kertovat, missä järjestyksessä oppilaat otetaan kouluun. Välitöntä tarvetta muutoksille ei ole, mutta koska on tarve oppilaiden vyöryttämiseen sinne, missä on tilaa kasvaa, voi olla että paine sisaruusperusteesta luopumiselle kasvaa, jotta koulumatkoja saataisiin lyhennettyä. Oppilaaksioton ennakoivissa päätöksissä saatetaan entistä enemmän tehdä ratkaisuja, joissa kerrotaan että lähikouluun voidaan hakea tai lähikoulu voidaan osoittaa toiselta oppilasalueelta. Opettajien liikkuminen koulusta toiseen voi joissain tapauksissa kasvaa nykyisestä, mutta pääsääntöisesti tarve pienenee, koska koulujen koon kasvaessa sellaiset tilanteet vähenevät, joissa opettajan tunnit on kerättävä useammasta koulusta. Painotusten siirtäminen on lautakunnassa erikseen päätettävä asia, jota tehdään harkitusti 10 vuoden väestöennuste huomioiden. On myös mahdollista toimia niin, että painotuksia siirretään koulusta toiseen luokka-aste kerrallaan, jolloin ko. koulussa painotuksessa aloittaneet oppilaat voivat jatkaa siellä ylimmälle luokka-asteelle asti ja painotusoppilaat otetaan uuteen kouluun vuosiluokka kerrallaan alimmasta luokka-asteesta alkaen.

4 Ennakkoarviointi Espoon sivistystoimessa 4 (6) Resurssit ja johtaminen Varhaiskasvatuksessa lasten sijoittamisen ja perusopetuksessa oppilaaksioton ja tilakapasiteetin yhteensovittaminen ei ole ennakkoon yhtä suunnitelmallista ja yhdenmukaista kuin ohjaavilla yhtenäisillä periaatteilla. Kaupungin tilaresurssit ovat epätasaisessa käytössä. Tavoitteenasettelun puute vaikeuttaa johtamista. Palveluverkkojen aikaisempaa parempi kokonaistaloudellisuus mahdollistetaan epätarkoituksenmukaisista toimipisteistä luopumisella, olevan tilakapasiteetin tehokkaammalla käytöllä, opetussuunnitelman toteuttamisen paremmalla mahdollistamisella sekä yksikkökokoja kasvattamalla. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista päiväkodeista hyvillä sijaintipaikoilla. Pienistä epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista luopuminen edellyttää investointeja korvaaviin suurempiin toimipisteisiin ja mahdollistaa myöhemmin investointeja suurempia säästöjä toiminnan kustannuksissa. Lukuvuosina ja hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevan kouluverkon alkuperäistä koulukohtaista mitoituskapasiteettia, joka riittää sekä opetustilojen että ilmanvaihdon osalta. Tilapalvelut-liikelaitos käyttää ilmanvaihdon mitoituksena voimassa olevan Espoon kaupungin koulujen LVIAsuunnitteluohjeen mukaisesti 6 litraa/s/hlö, neliöiksi muutettuna opetustiloissa 4 l/s/m 2, aulatiloissa 4 l/s/m 2, opettajien huoneessa 4 l/s/m 2, liikuntasaleissa 2 l/s/m 2, toimistotiloissa 2 l/s/m 2, juhlasaleissa 6 l/s/m 2, kirjastotiloissa 2 l/s/m 2 ja varastotiloissa 0,5 l/s/m 2. Peruskorjaamattomissa kouluissa, joissa on vanhojen määräysten mukainen ilmanvaihto sekä koulukohtaisia maksimikäyttäjämääriä lähestyttäessä tilapalvelut-liikelaitos todentaa ilmanvaihdon todelliset ilmamäärät paikan päällä mittaamalla. Lukuvuodesta alkaen hyödynnetään kasvavassa määrin oppilasalueiden joustoa ja muita kasvavien asiakasmäärien ja vapaan tilakapasiteetin yhteensovittamisen ohjaavia periaatteita. Koulukohtaiset toimenpiteet voivat sisältää asteittain esimerkiksi pienien ryhmäkokojen kasvattamista tilapotentiaalin puitteissa, omaluokasta/ kotiluokasta luopumista alakoulujen luokka-asteilla 4-6, vanhojen ns. atk-luokkien vapauttamista muuhun opetuskäyttöön, opettajien työskentelytilojen järjestämistä uusin tilajärjestelyin vuosikorjausten yhteydessä, oppilaiden henkilökohtaisen omaisuuden säilytyskalusteiden toteuttamista koulujen soveltuviin yhteiskäyttöisiin tiloihin vuosikorjausten yhteydessä sekä tarvittaessa vanhojen opetustilakalusteiden uusimista pienemmillä ja kevyemmillä kalusteilla. Silloin, kun toiminnan järjestäminen edellyttää tiloissa muutoksia, sivistystoimi ja tilapalvelut-liikelaitos valmistelevat tekniset edellytykset yhdessä. Kalustamisen ja varustamisen muutoksiin varaudutaan investointien budjetoinnissa. Aluepäälliköt ja tulosyksiköiden muu johto tukee koulujen rehtoreita ja päiväkodinjohtajia lukujärjestysten ohjauksen, tavoitteenasettelun ja muutosjohtamisen keinoin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Tilojen vajaakäyttö voi synnyttää taloudellista hukkaa ja epä-tasainen kuormitus eriarvoisuutta esim. oppilasalueiden tai suur-alueiden sisällä. Yhdenvertaiset periaatteet edistävät tasapuolista palvelujen järjestämistä. Tilojen vielä käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen on kestävän kehityksen mukaista.

5 Ennakkoarviointi Espoon sivistystoimessa 5 (6) Johtopäätökset Vaihtoehdot suhteessa Espoon arvoihin Palveluverkkojen hyödyntämisellä ja muutoksilla ei ole sovittua yhteistä suuntaa ja periaatetta. Arjen sujuminen voidaan kokea epäjohdonmukaisesti kehittyneessä ja epätasaisesti kuormitetussa palveluverkossa epäarvoistavana ja vähemmän avoimena. TATU-ohjelma ja investointikatto edellyttävät olevien palveluverkkojen täysimääräistä hyödyntämistä ja kaupungin eri toimialojen sujuva yhteistyö yhteisiä ohjaavia periaatteita ja tavoitteita. Palveluverkkojen tasainen kuormitus tasaa myös hoitopaikka- ja oppilaspaikkakohtaisia kustannuksia. Palveluverkkojen ja niiden kuormituksen kehittyminen hallitusti ja johdonmukaisesti edistää avoimuutta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Päätösehdotus Lautakunta hyväksyy osaltaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkkojen järjestämisen yleiset ohjaavat periaatteet ja esittää tilapalvelut-liikelaitokselle niiden huomioimista kaupungin tilaverkon ja toimitilojen kehittämisessä. Päätösaikataulu OVALA Vaikutusten seuranta Vuosittain suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja suomenkielisen opetuksen toimintakertomusten yhteydessä.

6 Ennakkoarviointi Espoon sivistystoimessa 6 (6) Asukkaat ja palvelut, jatkoa Tiivistämistä voidaan tehdä a) ryhmien määrää lisäämällä, joka ei vaikuta ryhmäkokoon b) kasvattamalla ryhmäkokoja siellä missä ryhmät ovat vajaita. On hyvä huomata, että resurssienjako toimii niin, että se, kuinka paljon opettajalla on aikaa oppilasta kohden, ei riipu ryhmäkoosta. Suuremmalle ryhmälle voidaan antaa enemmän jakotunteja tai samanaikaisopetusta. Mahdollisten koulujen lakkauttamisen yhteydessä oppilaan koulumatka voi pidentyä. Toisaalta oppilas pääsee isompaan kouluun, jossa valinnaisuuden mahdollisuudet paranevat, kun voidaan toteuttaa useampia erilaisia valinnaisaineryhmiä. Koulun ollessa isompi oppilaan tuen tarve voidaan useammassa tapauksessa toteuttaa lähikoulussa. Oppilashuollollisten palvelujen saatavuus paranee, koska isommassa koulussa terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi ovat paikalla useampana päivänä kuin pienemmässä koulussa. Myös sijaisjärjestelyt ovat helpompia esimerkiksi sairaustapauksissa. Henkilökunnan osalta vakinaisen henkilöstön sijoituskoulu muuttuu, samoin mahdollisesti esimies. Uusi sijoituskoulu on todennäköisesti suurempi, jolloin kollegoja tulee lisää. Sijaisjärjestelyt ovat helpompia. Mahdollisten koulujen yhdistämisen yhteydessä, yhtenäisiä peruskouluja muodostettaessa, oppilaan siirtyminen 7. luokalle helpottuu, eikä oppilaalle tarvitse erikseen hakea paikkaa yläkoulusta vaan koulupaikka osoitetaan 9. luokan loppuun samasta koulusta. Etuina tulevat myös edellisessä kohdassa mainitut suuremman koulun edut. Henkilökunnan näkökulmasta esimies vaihtuu. Muodostettaessa ala- ja yläkoulusta yhtenäinen peruskoulu saattaa kyseeseen tulla toisen rehtorinviran muuttaminen virka-apulaisrehtoriksi. Kuinka paljon oppilaita joutuu muuhun kuin lähimpään kouluun? Osa oppilaista toivookin pääsevänsä muuhun kuin lähimpään kouluun ilmoittamalla lähikoulutoiveekseen muun kuin lähimmän koulun tai hakeutumalla painotuksiin, englanninkieliseen opetukseen, kaksikieliseen opetukseen, ruotsin kielikylpyopetukseen tai montessoriopetukseen. Kun oppilasmäärä kasvaa enemmän kuin mille oppilasmäärälle tilaa valmistuu, tilakapasiteetti tiukkenee ja oppilaita joudutaan enemmän ohjaamaan niiltä alueilta joissa kapasiteetti on täynnä sinne missä kapasiteettia on. Lähikoulutoiveen toteutumisprosentin arvioidaan putoavan keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa seuraavien viiden vuoden aikana, mikä tarkoittaisi sitä että oppilaiden, joiden lähikoulutoive ei toteudu, määrä kasvaisi noin 50 oppilaalla vuodessa. Tilannetta on mahdollista kompensoida tai jopa parantaa nykyisestä siirtämällä kaupunkitasoista ja alueellista palvelua (erityisluokkia, maahanmuuttajaopetuksen pienryhmiä ja painotuksia) sieltä missä on ahdasta sinne missä on tilakapasiteettia. Miten oppimisen pedagogiikka muuttuu? Paraneeko oppiminen vai onko riskejä? Pedagogiikka ja oppiminen eivät sinänsä muutu koulukoon kasvaessa. Pedagogiikka määrittää aina kuitenkin luokka tai ryhmä jossa oppimistilanne tapahtuu. Uuden opetussuunnitelman myötä kaikkien koulujen oppimisen työtavat ovat kehittymässä riippumatta niiden nykyisestä koosta. Mitä vaikutuksia asialla on koulujen (oppilasyhteisöt, opettajayhteisöt) yhteisöllisyyteen? Luonnollisesti mitä suurempi kouluyksikkö on sitä tärkeämpää on pitää huolta sen pienten mikroyhteisöjen luokkaryhmien yhteisöllisyydestä. Vain sitä kautta voidaan kouluun luoda yhteisöllisyys, josta koulut usein myös käyttävät sanaa henki tai meininki. Perusteiltaan yhteisöllisyyden rakentamisen tarve ei siis muutu koulukoon myötä. Perustyönä yhteisöllisyyttä rakennetaan opiskelun ohessa pienissä ryhmissä ja sitä kautta se leviää koko kouluyhteisöön. Tämä liittyy myös uuden opetussuunnitelman jalkauttamiseen ja onnistuminen kaikissa kouluissa pyritään varmistamaan täydennyskoulutuksen avulla. Tämä vaatii järjestelmällisyyttä koulun johdon ja aikuisten osalta sekä yhteistyötaitojen hiomista myös henkilökunnalta.