LUOKKATANDEM- MENETELMÄN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO VAMK:N INSINÖÖRIOPISKELIJOIDEN RUOTSINKIELEN OPETUKSESSA
|
|
- Jaana Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUOKKATANDEM- MENETELMÄN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO VAMK:N INSINÖÖRIOPISKELIJOIDEN RUOTSINKIELEN OPETUKSESSA Pedaforum Vaasa Lehtori VAMK Sari Isokangas Koulutuspäällikkö VAMK Lotta Saarikoski
2 Agenda: Keitä olemme ja mistä tulemme? Mitä tehtiin ja miksi tehtiin? Millä teoriataustalla edettiin? Kielenoppimistapoja korkeakoulussa Tandem- ja luokkatandem - menetelmä Miten luokkatandemia sovellettiin käytäntöön -> opetuskokeilun kuvaus? Mitkä olivat päätulokset? Mitä johtopäätöksiä ja suosituksia voidaan antaa?
3 Keitä olemme? VAMK-yhteisö MONIMUOTO- OPISKELIJAA OPISKELIJAA 199 HENKILÖSTÖÄ TEKNIIKKA 1395 LIIKETALOUS 1050 SOSIAALI- JA TERVEYSALA 785
4 Mistä tulemme? Vaasa Campus Vaasan yliopiston laboratorio VEBIC lisää korkeakoulujen yhteistyötä energiateknologiayritysten kanssa. Muova on VAMKin yhteydessä toimiva tutkimusja kehityskeskus. Kasvuyrittäjyyshautomo West Coast Startup palvelee VAMKin ja Vaasan yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita. Tritonia on kuuden vaasalaisen korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto. Opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnia on VAMKin, Vaasan yliopiston ja Yrkeshögskolan Novian yhteiskäytössä opiskelijaa 900 henkilökuntaa Tandem yhteistyö 150 m. Vaasan yliopisto ja VAMK tekevät edistyksellistä yhteistyötä tekniikan ja kaupallisen alan opetuksessa. Novia on Suomen suurin ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu. VAMKin ja Novian tarjoama sosiaali- ja terveysalan opetus keskittyy yhteiseen Alerekiinteistöön.
5 MITÄ TEHTIIN JA MIKSI? Luokkatandemmenetelmän käytön kokeilun mahdollisti AMK:n sijainti samalla campuksella LUOKKATANDEM- MENETELMÄN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO VAMK:N INSINÖÖRI- OPISKELIJOIDEN RUOTSINKIELEN OPETUKSESSA Novia VAMK Niin ja asiaa edesauttoi Pohjanmaan Kauppakamarin rahoitus
6 Kielenoppimistapoja korkeakouluissa LUOMUMENETELMÄT (NATURE) MUODOLLISET (NURTURE) Kielen oppiminen vapaaajalla Vieraskielinen sisältöopetus Vieraskieliset kurssit ja koulutusohjelmat Kielenopetus - kurssit Perinteiset kielikurssit Alakohtainen kielenopetus (Amk/Yo) Tandem CLIL content and language integrated learning -> VAMK aiemmin engl.opetuksessa kokeiluja tällä Luokkatandem - menetelmä VAMK:n kielenopetuksen kehittämisen kokeiluja vuosina
7 Tandem menetelmä pääperiaatteita: kielen oppimis- ja opetusmenetelmä, jossa kaksi henkilöä, joilla on eri äidinkieli tapaavat toisiaan ja oppivat toistensa äidinkieltä keskustelemalla yhdessä muodostaen tandemparin molemmat toimivat vastavuoroisesti sekä kielimallina että kielen oppijana tandemoppimisen tavoite on kieltenoppiminen autenttisessa vuorovaikutuksessa vuorovaikutus on sekä oppimisen väline että tavoite. Puolet ajasta puhutaan toisen ja puolet toisen äidinkieltä (Rost-Roth 1995) tandemissa on kaksi pääperiaatetta: itsemääräämisperiaate sekä vastavuoroisuusperiaate Itsemääräämisperiaate: molemmat osapuolet ottavat itse vastuun omasta oppimisestaan ja asettavat omat oppimistavoitteensa itse (oppijalähtöisyys ja itsenäisyys) Vastavuoroisuusperiaate: molemmat osapuolet hyötyvät vuorovaikutuksesta yhtä paljon. Tämä vaatii kummaltakin osapuolelta aktiivista osallistumista ja vastavuoroista tukea tandemparin kielitaidon kehittämiseksi (Brammerts 2003) opetussuunnitelma ei rajaa tandem-tapaamisten sisältöjä
8 Luokkatandem menetelmä pääperiaatteita: on tandem-menetelmän sovellus oppilaitoskontekstissa edelliset tandemperiaatteet ovat voimassa paitsi: luokkatandemissa opetussuunnitelma määrittää tandem-tapaamisten sisältöjä luokkatandem on yhteistyötä kahden erikielisen oppilaitoksen, kahden toisen kotimaisen kielen opettajan ja kahden opetusryhmän välillä (Karjalainen, K. & Pörn, M. (2015)) luokkatandem soveltuu erityisen hyvin kotimaisten kielten (suomi ja ruotsi) opiskeluun esim. Vaasassa, jossa on hyvät mahdollisuudet kieliryhmien tasapuoliseen ja vastavuoroiseen yhteistyöhön omalla äidinkielellään puhuva oppilas on luokkatandemissa malli niin kielellisesti kuin kulttuurisesti. Henkilökohtainen kontakti toiseen kieliryhmään ja sen kulttuuriin tukee sen ymmärtämistä ja arvostamista. tandemyhteistyön kautta oppilaat saavat myös uuden näkökulman omaan kieleensä ja kulttuuriinsa ja pääsevät näkemään sen toisen kieliryhmän näkökulmasta (Karjalainen, K. (2011))
9 Toteutus : opetuskokeilun kuvaus Kurssi Opettajat Opiskelijat ja lähtötaso VAMK: Tandem svenska (42 lähituntia) vapaasti valittava kurssi 3 ECTS Sari Isokangas, Katariina Savolainen Ruotsinopettajia VAMK 1-2 vsk BSc kone- ja sähköinsinööriopiskelijat (A2 B1) Toteutukset 2 kpl lv kpl lv kpl lv Tandem tapaamiset Testit ja arviointi 5 kertaa a` 2 h = 10 h per ryhmä Toteutuksessa kaksi ryhmää Ryhmässä yht opiskelijoita 1h per kieli/kerta, samat parit aina Tasotesti alussa -> opisk. valinta Alku- ja loppukysely -> tausta, arviot ja kehitysehdotukset Sanakokeet, tehtävät ja jatkuva näyttö open arvioinnissa Novia: Osana Finskan kurssia ( 42 lähituntia ) pakollinen kielikurssi 3 ECTS Anna Korhonen, Emilia Vikfors Suomen (finska) opettajia Novia 1-2 vsk BSc kone-, sähkö-, rakennusinsinööriopiskelijat sekä tradenomiopiskelijat (A2 B1/2) 2 kpl lv kpl lv kpl lv kertaa a` 2 h = 10 h per ryhmä Toteutuksessa kaksi ryhmää Ryhmässä yht opiskelijoita 1h per kieli/kerta, samat parit aina Tasotesti alussa -> opisk. valinta Loppukysely -> tausta, arviot ja kehitysehdotukset Sanakokeet, tehtävät ja jatkuva näyttö open arvioinnissa + muut. Opettajien rooli ja tehtävät Ope valmensi ja laati tehtävät ja toimi ohjaajana tandem-tunneilla, taustalla Ope valmensi ja laati tehtävät ja toimi ohjaajana tandem-tunneilla, taustalla
10 Info Testaus 1 h Alkukysely 1 h Pohjustustunnit 20 h Loppukysely viimeisillä tunneilla Tandem : eteneminen 2h Esitehtävä : kirjoitelma itsestä TEEMA 1: ESITTÄYTYMINEN 2h Esitehtävän käsittely, parikeskustelu Tandem-sopimus 2h Esitehtävä: oma kesätyöraportti TEEEMA 2: 2h TYÖHARJOITTELU Keskustelu (pareittain) 1.9.xxxx 2 h Työnhaun sanastoa, sähköpostin kirjoitusohjeet aika 2h Haastattelusanastoa, alan sanastoa ym. TEEMA 3:TYÖPAIKAN HAKU 2h Sähköpostin kirjoitus ja ideointi (haku ja vastaus) pareittain 2 h Tekstin opiskelua ym. TEEMA 4: 2 h Työpaikkahaastattelu Keskustelu ym. pelit, pareittain TEEMA 5: 2h Matkan suunnittelu Suomeen Keskustelu, esitykset muille xxxx
11 Mitkä olivat päätulokset? Miten koit taitojen ja valmiuden kehittyneen luokkatandemin ansiosta seuraavilla osa-alueilla? VAMK KT/ST insinööriopiskelijat N=25 paljon/ melko paljon Kuullunym. Luetunym. Kirjoitus Sanasto Tietoisuus kielestä Osall. vuorov. vähän/ ei lainkaan Novia tradenomiopiskeljat N=22 kpl paljon/melko paljon vähän/ ei lainkaan 8 6 (syksyn 2016 ryhmä) Kuullunym. Luetunym. Kirjoitus Sanasto Tietoisuus kielestä Osall. vuorov.
12 Miten luokkatandem toimi verrattuna perinteiseen opetukseen? VAMK - ryhmä: Novia - ryhmä : 88% toimi paremmin tai paljon paremmin 12% toimi yhtä hyvin 79% toimi paremmin tai paljon paremmin 17% toimi yhtä hyvin 4% ( 1kpl) toimi huonommin
13 Opiskelijoiden kommentteja : VAMK:n ryhmä: mukavaa, mielenkiintoista, hyvä systeemi, todella hyvä kurssi, tykkään, mielenkiintoinen kokemus, pitää järjestää enemmän näitä, hyvä ja tehokas menetelmä, pakottaa oppimaan, hyvä kokemus, olen tykännyt, ihan hyvä konsepti, todella mukava tapa oppia, hyvä järjestely mukavampi kuin normaali, hyvin on mennyt ja kivaa on ollut, ihan mukavaa vaihtelua, tandem-treffit erittäin opettavaisia ja kivoja, ihan ok, mukavampaa verrattuna ns. normitunteihin, mukavampi keino kuin perinteinen ruotsin opetus, antoi hyviä sosiaalisia kokemuksia. Novian ryhmä: jättebra man fick öva sig på att våga prata, man har lärt sig att våga försöka tala finska, lärorikt, jobbigt men helt okej, det är ett bra projekt, roligt att lära känna nya personer, trevligt, roliga timmar, bra muntlig övning, bra ide, skulle gärna vara fler veckotimmar, riktigt roligt, bra upplevelse, helt bra, helt kul variation, mycket bra
14 Mitä johtopäätöksiä ja suosituksia voidaan antaa luokkatandemin käytössä amk-tasolla Erittäin hyvä ja motivoiva menetelmä amk-tasolla toisen kotimaisen opiskeluun. Lisää rohkeutta käyttää kieltä. Kenelle sopii ja Parinmuodostaminen: Kannattaa pitää alkutasotesti ja selvittää taso -> sopivin pari on hiukan vahva/heikompi. Kahden todella vahvan keskustelu liian sujuvaa, ei keskity kieleen ja tehtävään, harhapoluille -> ei tällaisia pareja. Ei myöskään vahva/aivan heikko pari toimi hyvin, mutta riippuu parin motivaatiosta opettaa, tosin tässä tasavertaisuusperiaate kärsii. Aivan heikoille (A1) keskenään ei toimi kunnolla. Opettajan rooli: kannustaja, rohkaisija ja innostaja-> opettajan tulee vahvistaa oppilaan kielellistä itsetuntoa ja rohkaista vähäisenkin kielitaidon omaavaa opiskelijaa rohkeasti käyttämään kieltä, suhtautuminen rakentavasti omiin virheisiin Tehtävät: oltava mielekkäitä, tilaa opiskelijoiden omille ajatuksille, kiinnostuksen kohteille ja luovuudelle. Ei pelkästään vapaita keskusteluja. Vaikeissa teemoissa tukea ja ohjattuja tehtäviä. Haasteena eriyttäminen (riittävän haasteelliset tehtävät kieltä jo osaaville). Tehtävänannon oltava selkeä (kaikkien ei tarvitse tehdä samaa määrää tehtäviä) Suunnittelu: vaatii hyvää valmistelua ja esitehtävien täsmällistä aikataulutusta.
15 Lähteet: Rost-Roth, M. (1995). Sprachenlernen im direkten Kontakt. Autonomes Tandem in Südtirol. Eine Fallstudie. Unter Mitarbeit von Oliver Lechlmair. Meran: Alpha & Beta. Brammerts, H. (2003). Språkinlärning i tandem och inlärarautonomi. Om utvecklingen av ett koncept. Teoksessa B. Jonsson (toim.). Självstyrd språkinlärning i tandem. En handbok. Rapport nr 13. Härnösand: Department of Humanities, Mid. Sweden University Löf,Å.,Koskinen,H., Pörn,M., Hansell, K., Korhonen, A. & Engberg, C. (2016). Klasstandem. En resa över språkgränsen. Luokkatandem. Matka yli kielirajan. Vaasa: Åbo Academi. Karjalainen, K. (2011). Interaktion som mål och medel i FinTandem Strategier och orientering vid problem i språkproduktion. Acta Wasaensia No 244. Språkvetenskap 43. Saatavilla: Karjalainen, K. & Pörn, M. (2015). Luokkatandem kieltenopetuksen mallina. Teoksessa A-K Mustaparta (toim.). Kieli koulun ytimessä näkökulmia kielikasvatukseen. Oppaat ja käsikirjat 2015: Saatavilla:
16 IITOS TEILLE JA AUPPAKAMARILLE! YSYMYKSIÄ?
Luokkatandemilla vauhtia ammattikorkeakoulun toisen kotimaisen kielen opiskeluun
Luokkatandemilla vauhtia ammattikorkeakoulun toisen kotimaisen kielen opiskeluun Anna Korhonen, Katariina Savolainen, Sari Isokangas ja Lotta Saarikoski Artikkeli kertoo Insinööriopiskelijoiden korkeakoulutandem
VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov
VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille
Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016
2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.
Kielirajat ylittävää yhteistyötä ruotsinkielisissä lukioissa
Kielirajat ylittävää yhteistyötä ruotsinkielisissä lukioissa Charlotta Engberg, Michaela Pörn ja Katri Hansell Tässä artikkelissa tarkastellaan ruotsinkielisten lukioiden yhteistyötä suomenkielisten ja
Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys
URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017
Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera
Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö
Kieliopinnot KTM-tutkinnossa 4.9.2017 Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelut: kielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
Tekniikan alan kieliopinnot
Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
Horisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017
Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017 Kieliparlamentti, Helsinki 12.4.2018 Karita Mård-Miettinen & Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 1 Kaksi selvitystä: Kielikylpyselvitys Selvityksessä
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen
Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!
SISÄLLÖNTUOTANNON OPAS Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen! Kuinka verkkokoulutus tehdään? Lanseeraus Aloitetaanpa
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY
LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY HE 114/2017 vp ASIANTUNTIJAPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA PERUSOPETUKSESSA 23.11.2017 Erityispedagogiikan dosentti,
SYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN
SYNERGIALLA REALISMIA OPISKELUUN INSSI-seminaari Anne Kleemola, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK 18.3.2010 Synergiaprojektin synty Käynnistyi syksyllä 2007 projektina, jonka asetti Samkin rehtori ja
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
Kielikasvatus ja OPS2016
Tampere Vapriikki 1.9.2016 Kielikasvatus ja OPS2016 Terhi Seinä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kielitietoisen opetuksen syvin olemus Kielikasvatuksella pelastetaan ihmiselämiä @PlaMattila
Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa
Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa KV-kevättapaaminen, OPH:n kv-hankkeet Hatanpään lukio Annamari Kajasto, projektisuunnittelija 25.4.2014 Jossain kaupungissa on maailma näytteillä Mitä
Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka
DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua
Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
Nopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin
Nopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin WINNOVA, Länsirannikon Koulutus Oy SAMK, Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy 27.3.18 Pääsylippu SAMK:n sähköalan AMK opintoihin ilman pääsykoetta
Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun
1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös
TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät
TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Flippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille
Pedaforum 2018 16.8.2018 Erkki Pesonen, yliopistonlehtori, Erkko Sointu tutkijatohtori Flippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille UEF // University of Eastern Finland What is coming? Opintojakson sisältö
Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa. täydennyskoulutushankkeesta
Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa Tuloksia amkruotsin opettajien täydennyskoulutushankkeesta Taina Juurakko-Paavola 13.11.2014 Rovaniemi Amk-kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Taustaa
Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta
Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Kaisa Alanen, Tiina Männikkö Tässä artikkelissa kerromme Tampereen yliopiston kielikeskuksen pedagogisesta viitekehyksestä ja
LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä
LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,
KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus
KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi
Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven
liikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus
PedaForum 2016, Jyväskylä 17. 18.8.2016 FT, yliopistonlehtori Satu Tuomainen Itä-Suomen yliopisto Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus Yliopiston opetushenkilöstön kokemat mahdollisuudet ja haasteet
A! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana
Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana Viisi keskeistä trendiä Kirsi Harra-Vauhkonen Toimitusjohtaja, Sanoma Pro Educa 26.1.2018 @kirsi_k @SanomaPro #digioppiminen Tarjoamme oppimisen ja
Pienryhmäopetuksen soveltuminen fysiikan opetukseen: Tapaustutkimus Oulun normaalikoululta keväältä 2013
Pienryhmäopetuksen soveltuminen fysiikan opetukseen: Tapaustutkimus Oulun normaalikoululta keväältä 2013 11. joulukuuta 2013 Tapio Hansson, Jani Lappalainen ja Otto Mankinen Tausta Perusharjoittelussa
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10
Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också
Oppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
Joustavat oppimispolut. ROKK-HANKE 2014-2015 Mari Huvitus Aalto-yliopisto Eija Tapio Diak
Joustavat oppimispolut ROKK-HANKE 2014-2015 Mari Huvitus Aalto-yliopisto Eija Tapio Diak Lähtötilanne ja tavoitteet: Sosiaalisen median ja verkkoympäristön käyttö opetuksessa korostuu Valinnan vapauden
Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA
Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän
OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
VÄISKI suullisen kielitaidon opetuksen kehittämishanke
VÄISKI suullisen kielitaidon opetuksen kehittämishanke Päivi Virkkunen & Lasse Ehrnrooth LUKKI: Uusia kulmia opetukseen kielet ja kielenopetus ajankohtaisessa tutkimuksessa. 5.3.2019 Tavoite Helsingin
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö
Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden
Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
Eurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
Kieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen
TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa
PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka
PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela
SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU
Sanna-Liisa Koski Kielten opetuksen koordinaattori Aila Markus Opintoasianpäällikkö SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU
Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?
Hyvä alku Pohjanmaalla En bra start i Österbotten
Hyvä alku Pohjanmaalla En bra start i Österbotten 01.01.2016 31.12.2018 KOTOUTUMISEN ALKUVAIHEEN PALVELUT - SEMINAARI 17.01.2018, Helsinki Ritva Mertaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Hankkeeseen
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
Natiivi apuna kielten opetuksessa
Natiivi apuna kielten opetuksessa Seija Blomberg Oulun yliopisto Kajaanin normaalikoulu Cordula Tröster-Blomberg Musiikkileikkikoulu Laulava Lohikäärme Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsingissä
Inledande seminarium. språkundervisningen. Varhentamisen kielten kärkihankkeen starttiseminaari. Tidigareläggning av
Varhentamisen kielten kärkihankkeen starttiseminaari Inledande seminarium Tidigareläggning av språkundervisningen Scandic Marina Congress Center 23.5.2018 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden
Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet
Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.