Laurilan ynparistön. kultatutkimus. Suomen Malmi Oy HYV LIITEKARTAT JA -SELOSTEET. Geologinen kartta Laurilan ympäristöstä

Transkriptio

1 - RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA TUTKIMUSALUE Laurilan ympäristö KUNTA Keminmaa KARTTALEHTI &? ooy/ 0 9 KOORDINAATIT Laurilan ynparistön kultatutkimus LAATIJA Suomen Malmi Oy LAAT.PVM HYV LIITEKARTAT JA -SELOSTEET JAKELU HO mal ARKISTO N:O Ro 5/80 VERTAA RO mal Selostus Laurilan kairauksesta Kenttätyöt 1.6, Ehdotus timanttikairauksen suorittamiseksi Laurilan alueella Liitteet Geologinen kartta Laurilan R. Tegengren, ) 1 : 8000 Jäljennös F.~.~,$?egengren'in kartasta v Laurila 1 : 2000 Piirrokset rei'ista Laurila Rn:o 1 ja 2 Syväkairausselosteet + analyysitulokset em. rei'ista

2

3 Johtokunnan puhseagshóajsn trl Btigaeliuksen ehdo~nkseeta (PX ) oli Johtok%mtn pr;%tt!inyt (iucrlttra syv&krzrauktreen LarrrIZma aluralf ei. Xairaukorllcr oli tarkol tuai &4ydent&l 03 Pmapekoor Abrn mriosissa piaikeoaar suorittia3iii %utblaaukstrii ktaltelahkinraaa l%htffqcilknn Lt5$ ttiralarsk~if. ja Lvartpiif tln kults;7itolruudea ~SUri&lsiaakal. Betn3kuuasa aloitettiin eluatruoet oedsiatalut kairaukasn suorltt~ziseksl. 2ah jolsu Voins ja ZeslJom Vlttoyh&hetga aal3 ykaity i-,- rret,jotka JorntuLrat oai~in ka~moro tekeaitxiin, auht&iatuivet af ittirtn ziyat8~ia~laea%i. Ensi*& iinata rgiks kksirat tif n Pohjolan Voigrn %onbille elokuw siksm. aeikii oli euumattu Proegektor Qy rn 1Uy th8& kultapito%ata kif ieo-karbonawtti-juosta kóbti. Xoskm talo ja:% takia jorrdattitn %eirsaz8an varrsttsia kaukaa 6.1%. ja~naets, knlkt rdkb ailll Rot~taa B 40 a ~lgvjyde~~.8, zt~g~2i af va~ltbrlsvai~ Xiaot~lsita juonta %3vsttu. Kog- ko Juoni plnnaaaskln un vsln l o B pltr& Jo 3 R 1sveE ja iuq s~b&rns.al *avatut pisaet a~kerlittifuonet oliva& breksiui%u~@st ja ágysln epgmur%liiaen saoto%acb%, niin on ilerefxite5 e tb JuomtelXzï ei ole aainkt"ys- VaSpéa a~0tt~v~3iauutta. 8ei$s&% tav~ttiin kuftankia run~~~ta.kib~ pltoisuu%ta je yll&tgkaaksl sy8u lyijybol~detts jta kuparikiieu~ aivan koagakteja kohtinkin. To1ns.a relkii kai~attiln yksityisen tsntilla Ja roik8 v%kietug oyyskuurr elntaea. TTillt3in 14ivist~ttiin kiirrapi~aia~a kir~~t@&itti* jok~ Q I httui~iaf ~ Pa~63tf kuyheitigil3 kuln onalaatilass6t2 rel'isei, f d&ih kiisnj~ ja IyiJghsiidet ta tsivattlinkf n heikasti. Lisiksl aialnlteeakson, etta jio~e3 ref:iaos alf vihrsii-hivehis;"o. h~l2~ati aegnet.iittis, sik& 8@1itt;i&i~ kulun suunneas8 tavatbvst 50~30 - eooo an vedet. XAtaoas-3 kaise%tiin 1U5,5 a. 3aa5aiate aydbaist43 smljsoitt9a hlkkf áeilalaet kohdats joiuw 0.11 ~~~1,~5131n~ra~ei1~J?r, kvartal- %af Barbnnasittf juonia.

4 Arvizateltaaeisa kvartol9tin ~ ~1tspiOrt~ 9tr:ltt~ ht~orm %aan B~BIvXU%I ettq kultaa (;fe k.o;rsou) on malaittav@aeul~i v~in reollai~igws knhdiso.o, Joiesai 03 klïqatikf i~uu (ja lyf Jyi?ohdstta). %au ;ricilarrpit~f rrm kv~rtallt tl 0s kiyt52nnyxl iseskk tyhjb8 j~lcaatsllafstti+. XoeRa r@ik& sf ir4virt@- nyt wltc;:in n4::~ittsva :;WI kokui~ta %arboriaatcij~o~%a ai 8ellaiaan $rult!.r;i%~i~iio~deapii~ sa~tli tirlf l 2airtia~k~lellzi ~ 1 ;.;ra % kuvaa,

5 8s jaon- ailiolrtr kun n.edlts9 an haomat3rsviieror awria. Vaikka riko llltiisus sz1 gaikoftellea ~ nssasti plratteana tai euurina kltein8 ole arrki tgatti. Zsrkrin k~bo3ttinllrq 01s ~.oob$.

6 3 Allekirjottanut työskenteli keszn 1956 Laurilan - alueella apunaan yksi harjottelija. Tehtävana oli tutkia uudelleen Laurilan kultmalmiaihetta ja etsi% 1Xhitieno.illa mahdollisesti esiintyvig samantapaisia muodost.~xia. Sa~alla tulivat tarkastetuiksi alueelta lähetetyt kan~a.zm%~y-tteet. 1. Laurilan rnalmiaiheen vallattavissa olevaa mahdollista jatketta lkteen pyin ei voi paljastden puuttuessa selvittäli pintatutkimuksin. Itäpuolella on Kemijoen kohdalla suuri siirros, joten maimin jatkeen löytyminen siltä puolelta ei ole todennaköista. On kuitenkin ~ahdollista, ettei maln?itutki~ukset aikoinaan aiheuttanut lohkare olekaan l5htenyt aivan silt? kohdalta, miss5 SMOy on kairannut, vaan hiukan etel?.mpää. Kallinkankaan kvartsiitin etel~~uolelta on nimittikin löydetty dolomiittia, eikii t&& kerroksen jatkuminen Kemijokeen saakka ole mahdotonta. Alkuperäisen nahilolllrareen pitiiiai olla dolomiittia, toisen tiedon mukaan sensijaan karbonaatti juoni vihre:.:kivesse. Olisi tieten?.rin mahdollista etsi% dolomiittikerrosta kairadcsin. Sen löytyminen ei kuitenkaan vielii olisi mikaiin tae kullan esiintymisestä riitt5vässei m25rin. Mielestäni Laurilan hltamalnin jatko-tutkimukset ovatkin kannattamaton yritys, etenkin kun pian vahvistettava asemakaava vaikeuttaa niith pahasti. 2, Laurilan malmin tapaisia muodostunia löytyi yksi lis5ä kansannäytteitten avulla, se on Karungin Aapaj:+ven poh- 3-3oispuolella. Siina on kuparikiisua vihre5kivessä kahdessakin, paikassa, mutta vain pienissä m%irin, juorientapaisina, muutman menen cm paksuisina esiintynrinti. KultamZZrfiys-t3 ei ole vielä tehty. - Toinen samantapainen on Tervolassa Xaisajoen uuden tietyömaan lai?ettyvillei, tosin vain irtokivilöytöin~, mutta varmaan helposti pailiallistettavissa suuren rnagnetiittipitoisuutensa avulla. Kun siin5 arialyysin mukazn ei ole kultaa ja kupzripitoisuus on yksinäk riiltznztön kuten karjalaisissa vikire3kiviss3 yleenaa, ei ern5kallion etsintse kannata tzsse vaiheessa suorittaa. 3. Kemin hrwt siitti jakson ja vihre3kivie.n tutkimuksen yhteydessä suoritettiin suintillome~trihavainto ja. Pientä, korkeintaan 30 $ taustasta olevaa säteilyn nousua todettiin muodostman alaosalm kuuluvissa konglo~eraateissa. Voimakkain nousu havaittiin Kemijoen \t-rannassa n. 300 n voimalaitoksen pzdon alap~101ell.a. 4. ilui-tten -t;u tl;ir~nsten ohella suori te t t.i i.l- aina lohj.ae- -

7 havaintoja. Kiisupitoisia, m,m. kuparikiisua ja lyijyhohdetta aisältwi3 lohkareita löytyi muutama, mutta niitten pitoisuudet ovat pienet ja ne näytteiv3-1; kuuluvan aina köyhiksi osottautuneisiin vihreäkiviin liittyviin esiintymiin. 5. ~assannäytteitei tarkastettiin etupeäss3 Kemin mlktn alueella, Ne olivat yleensz siksi vanhoda, että oli vaikea todeta niitten alkuperii. Kohdassa 2 mainittujen lisiiksi Paakkolan mustaan liuskeeseen ja dolomiittiin liittyvän rikkikiisun kobolttipitoisuus pitää ms&iitil. Esiintyma on Xemijoen &rannalla, rannan suuntaisena, n. 1 km eteleän Tossavan lossilta. 6. Kivalojen kvmtsiitti on paikoin kugarihohdepitoinen, mutta vain rnitättömässti rnä3rin. Kultapitoisuus lienee myös - mitätön, nutta muutam~b analyysi sen selvittsmiseksi on paikallaan. 7, Talkki-mapesiitti tutkimukseen liittyvkä työnä tarkastettiin Lahnaslmmen alue Sotkmossa ja mäaruttiin kairarei5.n paiklca. Silm~5mäZrEisesti arvioiden magnesiitti on rautaköyhempaä, t.s. parempaa kuin Mölkanvaarassa. Käsitykseni on, etta Kemin alue ei ole lupaavimpia malmio alueita. Laurilan mahiaihe on ainoa toistaiseksi tutkimuksia aiheuttanut kohde. SerrlisEksi on olemassa vain muutama heikko'lohkare. Riista yksik92n ei anna aihetta emii3rallion etsiskzlyyn. Otaniemi, Toivo Mikkola

8 r T - 3mme~va e~l3ty~1 en laadf %ta I T. R. T e ~ ~ ~ a mgulama'lawmb~ vid mi* teoksen gohjal%a. - ~.1$37 toa9ttiia elevu9 ruasmapualeitre8*i ~~~ hkt;aa ersasr.b v.1836 Iayd!~)ws& lohimreessa tae-lem taion &la (&tao Larb Wif te). Eflimrtlb Zc&ikamesU otetaihtta &y ctef atbe ssaert3 Sn Ps'ttlatta- Rala kylmmnrn% gp!%%m kulta8 terxwtm. Ib-rn oli trlme\hvea, joka 01$.&r~rbmtti3nontsn i&vjser-l~. Kata t%~att~jxt.arfiis&3!% j~bc alrsma.: tmtiksl lohki~str siskisi. vahtb fihki- ja Fupazfkifaua.-- tlp iauupj tti f3rospektor Ab tri +l?egengmnin Job \,(aol& ai~rslao3tutk.xm.ksiep Laarl2an tclw%~la.!molntiat& arn9a3toevat asmht'tttt2 miht sriksftsern Bnotsllon. KarttaX3~t~esp3~ 6:lla mrk4 tysm kohdassa Zuvatti qn noin etelezlgohjodmnupft+&mn n. 3 m. levea Juoni tai pa&kta, joka ei a8yttrnyt olevan XQ-ktatta; mtzia pittsrapi ja joka oli oai tain vyk.vm.tl rapuu- - tunutta osi%t&~;i gmnf ltgboitua k2v$l.ajfae-uv8f wn98tpi kahbsta mtsi astdl~ osoittivat ~~~~tapit~$~uutta 3.6. jb.o Ja 2.1 gr/ton. f e~kisialtinen nllyte ednsti ~ahvlaafn lapoutwiritta osaa. Zokr~aa 33 obtt$iln 4 ylefan&ytettel Warte;ii i%f a% Ir - JoRa Iaajalh alalla z'&ys* mi~emli~oit~~l~. AnaXyyriiS osoittivat 1.1, 0.2, 0.8 ja 0.6 gr/ton. - -KoBbseto C otettiin ni in5ltl1m 4 yleimi4petta t&iuf%mn yletseistf zajnewdnsi%nneesita kvaetsittfb~ta, ~~13f~sit us05ttlmt 3.6, 0.6, 0.0 ja 1.2 e;r/ton. 2x4 Tae-n sanoo yhtes9oebóssa tutk~mtuxobf ata a,m, se* P~~VOQ : - - eto*u.tta systemt?s%za j03.utyqztaiagar ekaie tmlf&an ha Ist* tili ~ pa~ri3bt av' efrlra mderklyften tlll dot riba guldblockat, wa EErfgautWo-tt& so-ren 1941 oatoj2iggjozxie vibm opbetma 3nm detta o ~~le,* 1951 ~~~~~~n '. ~~a~rtt,:~a_ 3imi~ata, ) etta bar?ion hlltdahksreen on~mj o on zoyaottildssa W a i n x.wxte ~ohkoraen It3ytitlpriigicaa8 s) ettg Lwrts.Ifttfgritjat ainakin Ba ja C:n hhaalla ja todennhlcofnesti Inïjenniolla nluaella sislll WJvtit huoni onamioio- knltap3 toisnuksl a Ja 3) - ettl 9rYin paikoin, kuten kohiltmsa A, n!n8 pitoisundet ovat m* 8fr~ 8 3 ~ d t % e *

9 -- tatlrrilaa LurW~idheen tntkirattsre3poimmt~ amoertal taon hor>ai303tava, etta kmnattavcra knirosto3dntan.&talli- &- olospfi2eiasa ri6iban harjoitkná malmin áiltagltoisw8n olloaeci niinkin slhaisoa hiln 3 gx/un (-0 m~d14-1f~1s prosplrtar AB:~ ts&enexweitei jmit8 tutkiiarxnlsfa Itsat~lotgwm aibe31dseksi jatkaa, sika on allekirjo5 tta- =en kbsityg@ OP tehtgvw hrtrlarhsen enal vaiheessa selvlb tll~, mitb8 mt B:a ja C :a LohdalLa olevien Loartaiittiptj* jsn hiltlipito3sundet kesliiail8rln seka nitnkhlaisia ~aihtelitja crlueslms@sti az is& esi f ntyy,. lt&iska. tf enorrrsi aihl8eqien ~t~eo~ottopi hkojea k&dal- Is ayttamafa an-aeiurtttns, voitaiaiia ajatella tutkfnuben objaaaifsta hiltop5tbisaksi tdlettqftm rptirts5lttijakso3en jatkeelle X~mesea, m9oar- ei ale mlta.nsesw ta, mutta dlekir-, jo9 tttmdtm mfex@ata ~lisil mlr5ttaa ja %utkitan aiwan gerulswell3 seotf mmm9 Dtrrfaasti kufn va1ta'frsfixla swja%taitsf ofilrewlet tutksttavm oybhykkoaa Jat- &%elia. Lirp~ hrtk3ainksi fn ~utulla alueella lienee nabdollista m&b, ellei i&aayohjalle e5heutet.a ptihintoa, - Tu%be?wa~ mgdaari IRhinnS suorittaa Sok6 paljutmila kai Ja Za1&6milo siit8 neyt.t;sdt% tai syvtlkaiaaamtlla, Ed&- listl tatkf~~tspacr vastaan g&au se, cattl lfenbe vaikeata saa- & asutun etlwea ~aamawlstajfen suostuanzs silbea sskg se m9kka, et= kall3oagjnta elnakfa ptrfkoi%e~ltm, Wten koernantmsá A, on tqmeuta r&pautwwt. Bpotlkat~aua lienee ngia ollen sc~givfa tutldwtapa* Ottaen b~rnioon, - e ta. IItfvfla jllea kulku en lo~.is-~aa~o jo 70 75' ko9liisean ja ettl mineniiiaaatio ajoakdn pai kott tallen nhlpttw rseurauvsfn etel!4-p& join-smw, oli- * ei sop1hx.t kttlrawsuunta lqnsi-lomaiaen ja rcefkien mpiva kal%eouus osf m. 35' +aahotasoste. 8d81l8 es4tety-a pentstoe~la ehdotan: - 1) etta. Snomw Malmi Oy anoi87 vaikuk%fa alll# vallatta- ; v~~~ rnpaalht awella, joka sijsltses Inote~seen ProapeWor ~bln t?xtklmwalueasta; ( niuduf kartta-. 11 it teegsa) ) &~QW~S w, nf fn pian kuin kt~lrn~lqiprisft~t- *fa krkof.tuk-en vapautuu, kai =isf hk9i ~hajseen bntan 1 ja 2 merkityt n. 190 metrin gftutsct no-

10

11

12

13

14

15

16

17 F<. i. - i,.,... %..", , :....." "..." , "....." , " 6I.ii.i :=z,...mm...."."..., !..." a " I.."?. I..'..." V. I."!?r u.i.ni* -.i-q Y" * i.. Y n I I I..." " " i

18 -, -., f, S U 0 M E N M A LM I Oy. Syvakairaus. AIU~: d --, pltajä. Retki N:O 1, -, Kairattu aikana: Palkka: Laurila Kwrdlnaatlt X 4); ->bo suunta: 240' - Kustannukset: - Mk M k/rn 7 &-&' Kdtaw us : 35O - ' Sydánsaantl: - %, rnairnlssa: % Geologi: A. Mikkonen -z pituus: m 1,I 1 Nostaja: kp. Huornautuksla:! -- - l Analyyslt SYVYYS K l v l l a j l Nayte Analysoitu Pituus m N:o rn Huornautu ksla S Y V ~ ~ S V ~ I I Ao o/f AQ q/+ CO %.. 1 5,ob Suo japutki j 4,50 Vihrehkivi 1,- 5,lo ~vartsijuoni + ankeriitti 44-4,45-5, Qo ~ ruosteisia syöpymiskoloja, joissa! C 1 1 i I - i 5,go ,23 FeS, kiteita + CuFeS, L L Vihreakivi Kvartsijuoni, jossa kloriittisia riekaleita Vihreäkivi, karkearakeisempi kuin e3 1a. val3itebe_e&_artsirikkaa t 1 1 seenvaaleaan tyyppiin, kapeita 1 47?6,40-37,30 o. ~, ~ ~ 1 ~ 1 ~ ~ 1. ~ 1 l t I 86,oo kvartsi.iuonia. kivi hiertynirt: ' 15,50-21 rn karkea kvarteirikaa tyy P P i.2/.~ 5 F-, 6-,~;reh Kvartsiitti, harmaa, vihreakiven ' '33,40-34,28 -- '35, r 1,24-42t1~ 48, oao o.~,e, o,5 0.88J,... ulk /.o 0. QQI oon 0. oao A m kohdalla pieniki FeS8 kiteita,l I I l l I l I l l loh BO~L.CZ-/ SM@ Kiupp.kldipiino Oy.

19 ., \., Analyysit Huomautuksia 1 Kvartsiitissa vaaleita kerroksia eri-karkeusasteita, myös kvartsi- juonia 41,30 CfleS, läikkiä t L 48,30 karbonaattijuoni 49,80 FeS, kiteita runsaasti 1/7 55:XO-5'789 Q.3Q L 57,91 kvartsi juoni jossa aluksi 51 57,82-59r0Ei& harvaeaa Pb8 ja CuPeSi> kasaumia //8 59.ua I I I i 1 58,65 alkaen melkein kompakti PbS+FeS, 15 cm jatkuen heikompana S9,05:een Kvartsijuonidedelleen kvartsiitissa ja karbonaattilaikkia I l I 61,30 FeS? kiteitä 52 60~75-62,2C /.5 Y 6 2. ~ 9 ~ ' 7 ~ 53 64,37-65,6~ / ,54 ',,& juoneesa 10 cm, heikommin 50 cm eteenpäin. sitten PeS? kiteitä ' 56 68, 54-70~64. p,d l 1 runsaasti 73 m:iin saakka 0.0 /. o 0. ooa ', /.O,O.QO~, I I kivi, joasq myloniittisia kohtia, kvartaiuonia ja kloriittistsyrejä l 84,50 lahtienkarb_onaatti.luonin ? 1 0 ~ 3 I läikkiä hyvig epämääräisen m ~toi-- s ena SMOy Kauppakiriipalno Oy;

20 SYVYYS 1 " ' K l v l l a j l,, i Nilyta N:o Analysoitu syvyysvall Pltuus m l Anrlyyslt Huomautuksli,?&6S i Vihreakivi, runsaasti kloriittisöyreja FeS9 kiteitä. Alku tummaa, L loppu vihreää. Loppu. SMOy Kiuppikirjipilno Oy.

21 . - S U 0 M E N M OY. Syvajlajraus A.. L a u r i 1 a - pitälä. ~eikä* - -.4* Paikka: j Kairattu aikana: t; '1,! Kustannukset: Mk Mk/m, Koordlnaatlt -X: ea-uunu: N:O 2.L j Sydansaantl: %, malrnlssa: % Geologl: d m llummmm 42 Pituus: &-9 m / I--- Nostaja: kp. Huomautuksia: - SYVYY~ rn l '9.20. K l v i l a j l biaapntki. Suo japntki VihreBkivi, 'keekikarkea, muutama 7-t 8i jnonl I Näyte N :o 70/k. 4.~ p i 3 nair Analysoitu syvyysväll Pituus rn 1.37 AV &, 4/4... Ao p/' J / CQ % Analyysit Cu % 0 Huomautuksia - l i Kvartaiitti,v~h&wm aekalnen, 65 vihreakiveii 1yhkaish.E patkinki 66 tai riekaleina, UoriittisUyre- Jg; heikosti YeS -sieni& kitei- 67 2,; ~ *,, , O.WQ. l 1 kiteitti, eaim 18.d. (~ahiym~a- 68 I I 1 ristasea p-veto ja). l 19.p.p jatkuva heikko pi- '1 9 b d mlk /.N 1 0. ~ l a003, kaen PeS2-pirote. SM* 13, Xr) K.upp.lur~ap.ino Oy. Jatkuu l l l

22 S-vyys rn Lehti A 3 Rw? K l v l l a j l Nayte N :o Analysoitu syvyysvali Pltuus rn Analyysit Huornautuksla 1.40 ij- Kvartsiiw kloriittisia ri Suuria - Pese-kiteitii kasawna 6 cm 59.00, pirotetta edelleen as-ki Karkea kvarteirikas vihreiikivi, grsniittintunut, kvartsljuonia + FeSg-pirotetta heikosti, 68m kohlslla parhaiten FeS2 kasa-. Loppupiia muuttuu vahitenen tavalliaekai vihreh- k-hrefcai. 17 I - Lo ppa 1 I I I 1

23

24