KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS
|
|
- Tyyne Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS
2 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta
3 Palvelutasopäätösesitys Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta (asia 55) SISÄLLYSLUETTELO Pelastusjohtajan katsaus Yleistä Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet Uhkien arviointi ja riskianalyysi Onnettomuuksien ehkäisy Viranomaisyhteistyö Viranomaisvalvontatehtävät Valistus ja neuvonta Palontutkinta Nuohous Pelastustoiminta ja väestönsuojelu Uhkien havaitseminen ja tilannekuva Väestön varoittaminen ja hälyttäminen Väestön suojaaminen Riskialueiden tavoitettavuus Pelastustoiminnan resurssit Pelastustoiminnan suunnitelmat Johtamisjärjestelmä Viestiliikenne ja pelastusmuodostelmien hälyttäminen Koulutus Omatoiminen varautuminen ja varautumiskoulutus Muun lainsäädännön perusteella tuotettavat palvelut Keski-Suomen kuntien ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö Muut palvelut Ensivastetoiminta Ensihoitopalvelu ja kiireettömät siirtokuljetukset Kustannusvaikutukset Päätöksen laadinta ja voimassaoloaika Palvelutason valvonta Voimaantulo LIITTEET Tiivistelmä palvelutasopäätösluonnoksesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen raskas ajoneuvokalusto Pelastustoimen tilastollinen tarkastelu Keski-Suomessa Pelastustoimen kuntakohtainen tarkastelu
4 3 Pelastusjohtajan katsaus Pelastuslaitosten toiminnan ja talouden tulee olla mahdollisimman tehokasta, taloudellista ja suunnitelmallista huomioiden kuitenkin vaikeus onnettomuuksien ja tulipalojen ennustettavuudessa. Pelastuslaitoksen omistajina ja tärkeimpänä taustayhteisönä ovat ns. peruskunnat, jotka myös rahoittavat laitoksen toiminnan. Tämän vuoksi suunnitelmallisuus ja yhteistyö kuntien kanssa tulee olla välitöntä ja jatkuvaa. Alueellinen pelastuslaitos mahdollistaa aiempaa kuntakohtaista pelastustointa huomattavasti paremmin kaikkien pelastustoimen asioiden hyödyntämisen kansalaisten turvallisuuden parhaaksi niin onnettomuuksien ehkäisyssä kuin itse operatiivisessa toiminnassakin, koska kuntien välisillä, eikä muillakaan rajoilla ole enää merkitystä. Myös eri pelastuslaitosten välille on muodostunut samanlaisen, rajoista riippumaton, tehokas toimintamalli. Tehokkuus, taloudellisuus ja läpinäkyvyysvaatimukset yhteiskunnan eri palvelujen tuottajille kasvavat jatkuvasti. Julkisilla verorahoilla tuotettavat turvallisuuspalvelut eivät ole tästä poikkeus. Päinvastoin, kansalaiset vaativat oikeutetusti kaikkien turvaorganisaatioiden saumatonta yhteistyötä, joka edellyttää pelastustoimelta yhteistyön huomattavaa parantamista esimerkiksi poliisin, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöviranomaisten kanssa. Alueellisten pelastuslaitosten muodostuminen vuoden 2004 alussa synnytti siis ensimmäiset palvelutasopäätökset vuosille Näissä suunnitelmissa opeteltiin uuden järjestelmän uusia toimintamuotoja. Nyt valmistuva seuraavan sukupolven päätösasiakirja pystyy toivottavasti entistä paremmin kertomaan ja vastaamaan kysymykseen: Mitä kunta ja kuntalaiset saavat vastineeksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen budjettiin maksamalleen rahalle? Tämän palvelutason valmistumiseen on pelastuslaitoksessa tietoisesti panostettu paljon resursseja, jotta asiakirja vastaisi selkeästi edellä mainittuihin vaatimuksiin ja kysymyksiin ja myös että asiakirja olisi helposti luettavissa ja omaksuttavissa omistajakunnissa. Samoin uuden palvelutasopäätöksen tavoitteena on tuottaa sellainen rakenne, että vuosittainen tarkistus- ja uudistustyö olisi mahdollisimman helppoa ja tehokasta.
5 4 Haluan kiittää kaikkia tämän palvelutasopäätöksen valmisteluun osallistuneita henkilöitä ja tahoja. Toivottavasti tämä Keski-Suomen pelastuslaitoksen, järjestyksessään toinen palvelutasopäätös omaksutaan kunnissa ja siten edistetään tehokkaasti meidän kaikkien keskisuomalaisten ja täällä vierailevien turvallisuutta. Simo Tarvainen pelastusjohtaja
6 5 1. Yleistä Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös vuosille on pelastuslaitoksen päätös siitä, miten pelastustoimen lakisääteiset tehtävät onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja väestönsuojelu järjestetään. Pelastustoimen palvelutaso mitoitetaan alueella olevia onnettomuusuhkia vastaavaksi. Palvelutasopäätös laaditaan määräajaksi ja palvelutasosta päättäminen on säädetty alueen pelastustoimen tehtäväksi. Ennen palvelutasosta päättämistä on kuultava alueen kuntia. Pelastuslaitoksen johtokunta voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen kuultuaan niistä ensin sopimuskuntia. Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnan tavoitteena on tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut ehkäisemällä onnettomuuksia ja järjestämällä nopeata ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen visio Turvallinen Keski-Suomi, onnettomuusriskinsä hallitseva maakunta kannustaa pelastuslaitosta haluttuun tavoitetilaan. Palvelutasopäätöksessä jokaiseen tarkasteltavaan osatehtävään sisältyy palvelutason nykytilan arviointi, tavoite toiminnan kehittämiseksi ja palvelutasopäätösajalle tehty kehittämissuunnitelma halutun palvelutason saavuttamiseksi. Lisäksi palvelutasopäätöksen kustannusvaikutukset on koottu omaksi kohdakseen. Kuvassa 1 on esitetty pelastuslaitoksen tehtävien rakennetarkastelu. NYKYTILA TAVOITE / PÄÄTÖS SUUNNITELMA RAHOITUS Kuva 1. Palvelutasopäätöksen osatehtävien rakenne
7 6 2. Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 :ssä. Keski-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 23 kunnan alueella. Keski-Suomen pelastustoimen palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tuottamien turvallisuuspalveluiden taso alueella. Pelastuslain 12 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoimen riskienhallintamenetelmiä ovat onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta. Näitä täydentää kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen. Palvelutasoa määritettäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 12 ). Poikkeusolojen olosuhteiden sekä häiriötilojen varalta tehtävät järjestelyt on tarkemmin kuvattu Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta alueen pelastustoimen asianomaisena monijäsenisenä toimielimenä päättää alueen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määritettävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Palvelutasopäätös on laadittava olemaan voimassa määräajan (PeL 13 ). Tässä pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimen nykyinen palvelutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi palvelutasopäätöksessä on selvitetty myös muut palvelut, joista pelastuslaitos huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi. Kunkin osa-alueen kohdalla kuvataan toteuttamissuunnitelma ja - aikataulu, jolla tavoitetaso saavutetaan tämän palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana. Palvelutasopäätöstä toteutetaan kaikkien toimintaa ja taloutta ohjaavien suunnitelmien mukaisesti. Tehtävien toteuttamiselle määrätään vastuutahot ja resurssit, sekä seurantaa varten mittarit. Keski-
8 7 Suomen pelastuslaitoksen johtokunta ja pelastuslaitoksen johtoryhmä valvovat tavoitteiden toteutumista toimintasuunnitelmassa määrätyin väliajoin ja raportoivat niistä osakaskunnille. Pelastuslain uudistaminen on parhaillaan valmisteilla. Uusi lakiesitys on tuomassa muutoksia pelastustoimen lakisääteisiin tehtäviin, joita kaikkia ei tässä vaiheessa kyetä ennakoimaan. Pelastustoimen resurssien riittävyys ja niiden oikea kohdentaminen käsitellään siinä vaiheessa, kun uuden lain sisältö valmistuu. 3. Uhkien arviointi ja riskianalyysi Pelastustoimen järjestelmän on vastattava onnettomuusuhkia. Onnettomuusuhkien määrittelyssä arvioidaan alueen uhkatekijöitä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Työssä hyödynnetään onnettomuuksien syiden arvioinnissa ja selvittämisessä saatuja tietoja. Uhkien arviointi on tarpeen tehdä määrävälein ja aina kun olosuhteissa tai toimintaympäristössä tapahtuu pelastustoimen kannalta merkittäviä muutoksia. Nykytila Normaaliaikojen riskikartoitus on toteutettu tutkimalla alueen onnettomuustilastoja, asukkaiden sijoittumista, väestön kasvua ja rakennuskantaa. Myös liikenteen, ympäristön ja alueen kulttuuriarvot on otettu valmistelussa huomioon. Kuntien maankäytön suunnitelmia ja niiden toteuttamisaikatauluja on tarkasteltu. Keski-Suomen pelastuslaitos ottaa huomioon palvelutasopäätöksessä ja toiminnassaan erityiset riskikohteet, sekä häiriötilanteiden, suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen olosuhteet ja niiden vaikutus palvelujen tarpeeseen palvelutasopäätöksen perusteena. Normaaliajan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen suunnittelun ja toiminnan perustana olevat seuraavat uhkamallit: - Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet - Ydinonnettomuus, vakava vaarallisten aineiden onnettomuus tai ympäristöonnettomuus - Evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, tulvat tai pato-onnettomuudet, räjähdys
9 8 tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuusriski - Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen - Väestön terveyden ja toimeentulon vakava häiriintyminen - Terrorismiin ja järjestäytyneeseen ja muuhun vakavaan rikollisuuteen liittyvät uhat - Väestöliikkeisiin liittyvät uhat - Sotilaallisen voiman käytön (strateginen isku, alueiden valtaaminen) Uhkamalleista kerrotaan tarkemmin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Onnettomuusuhkien arvioimisen ja pelastustoimen riskialuejaon keskeisenä perustana on sisäasiainministeriön toimintavalmiusohje ( , A:71). Toimintavalmiusohjeeseen perustuvat mm. onnettomuusuhkien tarkastelutapa ja vaatimukset riskialueiden tavoittamiselle. Lisäksi ohjeessa määritellään perusteita pelastustoiminnan muodostelmille, niiden hälyttämiselle ja johtamiselle. Keski-Suomen pelastustoimen riskialuejako on viimeksi päivitetty Riskiruututarkastelu on tehty kunnittain tammikuussa Riskialueet Pelastuslaitoksen alue on jaettu riskialueisiin I-IV. Riskialue I (punainen alue) on korkeariskisin alue, jolla onnettomuuksia odotetaan tapahtuvan eniten suuren henkilömäärän tai suuren rakennusmassan vuoksi. Riskiluokan I alueita Keski-Suomessa on Jyväskylässä Keskustan, Kuokkalan, Seppälän ja Vaajakosken alueilla sekä Äänekosken keskustassa. Riskiluokan I alueella tulee pelastustoimet aloittaa 6 minuutin kuluttua hälytyksestä. Riskialueella I asuu Keski-Suomessa noin asukasta, joka vastaa noin 15 % väestöstä. Riskiluokan II (keltainen alue) alueisiin kuuluvat alueet, joissa on kohtuullinen onnettomuus todennäköisyys. Riskialueen II alueisiin kuuluu tyypillisesti suuret asutusalueet sekä kuntien taajamat. Riskiluokan II alueita on lähes jokaisessa Keski-Suomen kunnassa ja näitä alueita maakunnassa on yhteensä 30 kappaletta. Riskiluokan II alueella pelastustoimet tulee aloittaa 10 minuutin kuluttua hälytyksestä. Riskialueella II asuu noin asukasta, joka vastaa 38 % maakunnan väestöstä. Tästä väestöstä saavutetaan vaatimuksen mukaisesti noin 90 % (n ).
10 9 Riskiluokan III (vihreä alue) alueisiin kuuluvat alueet, joissa on II riskiluokan aluetta pienempi riski onnettomuudelle. Riskiluokan III alueisiin kuuluu tyypillisesti pienemmät asutuskeskittymät ja pienien kuntien keskustaajamat. Riskiluokan III alueella pelastustoimet tulee aloittaa 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. Riskialueella III asuu noin asukasta (20 % väestöstä). Väestöstä saavutetaan 100 % vaatimusten mukaisesti. IV riskiluokan alueisiin kuuluu muu osa maakunnasta. Riskiluokan IV alueilla on pieni riski onnettomuuksille. Kuitenkin joissain onnettomuustyypeissä vahingot ehtivät kasvaa pitemmän toimintavalmiuden vuoksi, tai sen vuoksi, että onnettomuus ehtii kehittyä ennen sen havaitsemista. Riskialueella IV toimintavalmius voi olla pidempi kuin muilla riskialueilla. Riskialueella IV asuu noin asukasta. Tämä vastaa 26 % väestöstä. Näistä alle 0,3 % saavutetaan hitaammin kuin 30 minuutissa (n.950). Kuvassa 2 on esimerkki riskialuejaosta Äänekosken keskustataajamasta. Muiden kuntien riskialuejako on esitetty taustamuistiossa. Kuva 2. Äänekosken keskustan I, II, III ja IV-riskialueet
11 10 Tavoite Onnettomuusuhat ja niiden mahdolliset sekä paikalliset että alueelliset muutokset on otettu huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Onnettomuuksien seurannassa hyödynnettävä onnettomuustilastointi (PRONTO) antaa suuntaviivoja pelastustoiminnan suunnitteluun ja resurssien kohdentamiseen. Käytössä oleva riskialuejako on ajantasainen ja riskialueiden muutoksiin on varauduttu. Yksittäisten riskikohteiden riskit on arvioitu ja riskialuejakoa muutetaan tarvittaessa. Normaaliolojen riskianalyysi sekä häiriötilojen ja poikkeusolojen uhkien arvioinnit on tehty koko pelastustoimen alueella ja ne on otettu huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Onnettomuusuhkien kehitystä seurataan vuosittain. Onnettomuusuhkien muutokset arvioidaan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Pelastuslaitos ylläpitää tilastolliseen menetelmään perustuvaa riskien arviota ja riskialuejakoa. Kaavoituksen vaikutusta riskialueiden kehittymisen suhteen arvioidaan, jotta kyetään varautumaan oikealla tavalla erilaisiin onnettomuuksiin. Riskiluokkien määrittämisen tueksi tarkastellaan tapahtuneiden onnettomuuksien (palokunnan kiireellistä toimintaa edellyttävien tehtävien) tilastoja pelastushallinnon resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmän (PRONTO) avulla. Pelastustoimen tehtävien määrä-, laatu- ja paikkatiedot sisältävä tilastoaineisto antaa hyvät mahdollisuudet seurata onnettomuusuhkien, sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. PRONTON avulla seurataan myös paloasemien toimintavalmiusaikoja, resurssien riittävyyttä ja pelastustoiminnan tehokkuutta eri aikoina ja saatuja tuloksia hyödynnetään resurssien kohdentamisessa. Onnettomuuksien määrän ja syiden seurannan perusteella ryhdytään tarvittaessa välittömästi riittäviin toimenpiteisiin epäsuotuisan kehityksen katkaisemiseksi. Yksittäisten riskikohteiden riskit ja muut erityisriskit arvioidaan ja niiden vaikutus riskialuejakoon selvitetään Vaikutus otetaan huomioon pelastustoimen suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa, sekä kalusto-, koulutus- ja muiden tarpeiden määrittelyssä.
12 11 4. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastuslain 19 :n mukaan onnettomuuksien ehkäisyyn luetaan onnettomuuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö, rakennusten turvallinen käyttö, viranomaisvalvonta, valistus ja neuvonta, tulen sekä palovaarallisten aineiden ja laitteiden huolellinen käsittely. Onnettomuuksien ehkäisytyö perustuu pelastuslakiin ja -asetukseen. Lisäksi työtä ohjaavat kemikaalilaki, valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma, pelastustoimen valtakunnalliset ohjelmat, pelastustoimen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille , Sisäasiainministeriön valistus- ja neuvontatyön strategia sekä pelastuslaitoksen arvioimat alueelliset riskitekijät. Lisäksi työssä joudutaan huomioimaan suuri määrä eri toimialoja koskevia säädöksiä ja ohjeita. Onnettomuuksia ehkäisevän työn tavoitteena on estää onnettomuuksien syntymistä, sekä vähentää onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja. Ennaltaehkäisevällä työllä turvataan myös pelastushenkilöstön toimintamahdollisuudet onnettomuustilanteissa. Onnettomuuksien ehkäiseminen ja hyvän turvallisuuskulttuurin edistäminen on yksi pelastuslaitoksen keskeisimmistä tavoitteista. Onnettomuuksien ehkäisyn keskeisiä tehtäviä ovat rakenteellinen palonehkäisy ja väestönsuojelu, palotarkastustoiminta, kemikaalivalvonta, valistus ja neuvonta, nuohouksen järjestäminen ja valvonta, sekä omatoimisen varautumisen ohjaus. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (VN ) on yhdeksi erityiseksi tavoitteeksi asetettu kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen, jonka keskeisiksi kehittämiskohteiksi on otettu: - Asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen, jossa yhdistyvät monien eri toimijoiden vastuulle jakaantuvat lyhyen ja pitkän aikavälin menetelmät sekä toimenpiteet, joilla parannetaan asukkaiden omia valmiuksia huolehtia riskien ennalta ehkäisystä. - Vähennetään koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrää. Tähän pyritään vahvistamalla ja vakiinnuttamalla ennalta ehkäisevää työtä. - Liikennejärjestelmän turvallisuutta kehitetään kokonaisuutena siten, että maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuissa otetaan nykyistä paremmin huomioon liikenteen turvallisuustarpeet.
13 12 Nykytila Onnettomuuksien ehkäisyn yleisenä tavoitteena on ennalta ehkäisevän työn avulla estää onnettomuuksien syntymistä ja vähentää onnettomuuksien seurausvaikutuksia, sekä suorittaa palotarkastuksia. Onnettomuuksien ehkäisytyö kuuluu jokaiselle päätoimiselle viranhaltijalle. Tavoite Ensisijaisena tavoitteena on asumisturvallisuuden yleinen parantaminen. Erityisesti riskikohteiden omatoimista varautumista onnettomuuksien ehkäisyyn sekä onnettomuustilanteiden omatoimiseen hallintaan kehitetään. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttaminen on otettava yhdeksi tavoitteeksi palvelutasopäätöksen aikana. Ennaltaehkäisevällä työllä parannetaan pelastushenkilöstön toimintaa onnettomuustilanteissa. Keski-Suomen pelastustoimen alueella onnettomuudet ja niiden seuraukset vähenevät suhteessa asukaslukuun. Automaattisten paloilmoittimien ERHE -hälytyksiä vähennetään. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Asukkaiden ja yhteisöjen omatoimista ja ennaltaehkäisevää varautumista onnettomuustilanteisiin tuetaan laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Erityisryhmien asumiseen liittyen laaditaan yhdessä alueen muiden viranomaisten, kuntien ja eri järjestöjen kesken ohjelma (turvallisuussuunnittelu), jonka avulla suunnitelmallisesti kehitetään erityisryhmien asumisturvallisuutta. Uudis- ja korjausrakentamishankkeiden työmaaturvallisuutta, sekä pelastushenkilöstön toimintaedellytyksiä onnettomuustilanteissa parannetaan työmaiden turvallisuussuunnitelmilla ja työmaille kohdennetuilla erityisillä palotarkastuksilla. Erheelliset automaattisista paloilmoittimista tulevat palohälytykset vähenevät 20 %.
14 Viranomaisyhteistyö Nykytila Pelastuslain luvussa 6 on määritelty onnettomuuksien ehkäisyyn ja vahinkojen rajoittamiseen liittyvät tehtävät. Viranomaisyhteistyö Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella perustuu paikalliseen turvallisuussuunnitteluun, rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten yhteistyösopimukseen, eri viranomaisten yhteiseen turvallisuusvalvontaan ja turvallisuuskumppanuuteen. Pelastusasetuksen 5 kohdan 6 mukaan kuntien kanssa on tehty sopimus millä tavoin pelastusviranomaiset osallistuvat asiantuntijana lausuntojen antamiseen, maankäytön suunnitteluun sekä rakentamisen ohjaukseen. Sopimuksen käytäntöön asettaminen on osittain toteuttamatta. Pelastustoimeen liittyvien turvallisuusnäkökohtien huomioiminen maankäytön suunnittelussa varmistetaan osallistumalla kaavoitusta koskeviin viranomaisneuvotteluihin sekä antamalla lausuntoja kaavaluonnoksiin. Kaavalausunnoissa pyritään huomioimaan mm. riskialueiden kehittyminen, pelastustoimien mahdollisuudet ja sammutusveden saatavuus. Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi tulee eri asiantuntijapalvelujen vastuuhenkilöitä lisätä organisaatiossa. Tällä hetkellä vastuuhenkilöt on nimetty kemikaalivalvontaan, öljyntorjuntaan, palontutkintaan ja valistukseen ja neuvontaan. Tavoite Keski-Suomen pelastustoimen alueella turvallisuussuunnittelu ja -kumppanuus ovat kiinteä osa viranomaisten yhteistyömuotoa. Kaavoitusvaiheessa (yleiskaava ja asemakaava) viranomaiset ottavat huomioon pelastustoimien mahdollisuudet onnettomuustilanteiden varalta. Rakentamisen ohjaukseen vaikutetaan yhteistyössä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa osallistumalla rakentamiseen liittyviin lupakäsittelyihin jo hankesuunnitteluvaiheessa sekä myöhemmin lausuntona rakennuslupaan. Henkilö- ja paloturvallisuutta parantavien laitteiden toteuttamisesta annetaan lausunnot. Rakennuksien valmistumiseen liittyviin tarkastuksiin osallistutaan yhteistyösopimuksen mukaisesti. Liitteenä on rakennusvalvontayhteistyöstä tehty sopimus.
15 14 Palotarkastustoiminta, rakenteellinen onnettomuuksien ehkäisy, maankäytön suunnittelu (kaavoitus), toiminnallinen palomitoitus, henkilö- ja paloturvallisuutta parantavat laitteet, sekä maatalous- ja turvetuotanto ovat keskeisiä kokonaisuuksia, joiden vastuuhenkilöjärjestelmä tulee toteuttaa sisäisin järjestelyin. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Keski-Suomen pelastuslaitos on mukana paikallisessa turvallisuussuunnittelussa ja on nimennyt edustajat ohjausryhmiin. Turvallisuussuunnittelu sisältää yhteistyötä useiden eri tahojen, kuten poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Turvallisuuskumppanuusajattelua vahvistetaan opetustoimen lisäksi sosiaali- ja asuntotoimeen. Rakennusvalvontayhteistyösopimus otetaan käyttöön koko pelastustoimen alueella vuonna 2009 laajennettuna niin, että siinä otetaan huomioon myös kaavoituksen vaikutus pelastustoimen tehtäviin. Pelastusviranomaiset järjestävät vuosittain itse, sekä yhdessä muiden pelastusalan yhteistyöjärjestöjen kanssa suunnitteluun, rakentamiseen ja kiinteistöjen turvalliseen käyttöön liittyviä koulutustilaisuuksia mm. viranomaisille, suunnittelijoille, rakennuttajille ja rakentajille. Koulutusohjelmien laadinnassa huomioidaan myös ajankohtaiset asiat ja muutokset. Keski-Suomen pelastuslaitoksen organisaatiossa on valittu henkilöt vastaamaan erityisosaamista vaativista tehtävistä. Vastuualueet vahvistetaan ja saatetaan voimaan vuoden 2009 aikana. 4.2 Viranomaisvalvontatehtävät Pelastuslain (468/2003: 34 :n) mukaan palotarkastuksen tarkoituksena on ehkäistä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle tulipaloista tai muista onnettomuuksista aiheutuvaa vaaraa. Palotarkastuksessa on valvottava, että rakennus tai rakennelma, sen ympäristö ja muut olosuhteet tarkastuskohteessa ovat turvalliset ja että kiinteistön edustaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestön suojeluun säädöksissä ja määräyksissä vaaditulla tavalla. Palotarkastuksessa tarkastetaan myös kiinteistön väestönsuoja ja sen laitteistojen toimivuus. Palotarkastuksessa annetaan tarvittaessa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaa koskevaa neuvontaa.
16 15 Palotarkastusta koskevat säädökset antavat määräyksiä tarkastettavista kohteista, tarkastusten määräväleistä ja sisällöstä sekä korjausmääräysten antamisesta tai harjoitetun toiminnan keskeyttämisestä. Säädöksiä täydentää sisäasianministeriön antama palotarkastusohje (SM /Tu-33) Palotarkastusten tavoitteena on viranomaisvalvonnan lisäksi parantaa kohteen omatoimista turvallisuuskulttuuria neuvonnan ja ohjaamisen avulla. Palotarkastuksessa valvotaan, että kiinteistön omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn sekä vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun säädöksissä ja määräyksissä vaaditulla tavalla. Pelastussuunnitelmavelvolliset yritykset, laitokset ja asuinyhteisöt ovat laatineet tarvittavat pelastussuunnitelmat. Käytännön työhön liittyy suuri määrä erilaisia säädöksiä ja ohjeita. Pelastuslain (468/2003: 35 ) mukaan palotarkastus on toimitettava valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (787/2003: 9 ) säädetyissä kohteissa vuosittain tai useamminkin ja asuinrakennuksissa tai niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavissa kohteissa palvelutasopäätöksessä päätetyin väliajoin. (Pelastuslaki 468/2003: 13 ) Palotarkastuksen saa suorittaa alueen pelastusviranomainen. (Pelastuslaki 468/2003: 36 ) Toteutuneita palotarkastuksia seurataan valtakunnallisella PRONTO -tietojärjestelmällä sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksen käytössä olevalla MERLOT -palotarkastusohjelman avulla. Nykytila Lainsäädäntö määrittelee palotarkastuskohteet ja tarkastusten määrävälit. Pelastusasetuksen (787/2003: 9 :sä) tarkoitettujen erityiskohteiden palotarkastus suoritetaan vuosittain seuraavasti: Kerran vuodessa tarkastetaan: - sairaalat, vanhainkodit, hoitolaitokset ja erityisryhmien palvelurakennukset - hotellit, asuntolat, lomakylät, leirialueet ja muut vastaavat majoitustilat (yli 10 paikkaa) - kokoontumis- ja liiketilat - suurehkot tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotilat - kohteet, joissa on palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittelyä tai varastointia - tilat, jotka on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella
17 16 Muissa kuin valtioneuvoston asetuksessa säädetyissä kohteissa palotarkastus toimitetaan tämän palvelutasopäätöksen mukaan seuraavasti: Kolmen vuoden välein tarkastetaan seuraavat kohteet: - Ravintolat ja kahvilat, joissa on 50 asiakaspaikkaa tai vähemmän. - Päiväkodit, joissa on 25 hoitopaikkaa tai vähemmän. Ryhmäperhepäivähoitopaikat. - Erityisryhmien toimintakeskukset, joissa on 25 hoitopaikkaa tai vähemmän m 2 :n kokoiset myymälät m 2 :n kokoiset urheilu- ja näyttelyhallit m 2 :n kokoiset huvi-, taide- ja muut kokoontumis- ja liiketilat m 2 :n kokoiset teollisuus- ja varastotilat - toimistot ja muut työpaikkatilat joissa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa tai paloilmoitinta ja joissa on 30 henkilöä tai enemmän. Kymmenen vuoden välein tarkastetaan asuinrakennukset tai niihin paloturvallisuuden perusteella rinnastettavat rakennukset. Vapaa-ajan rakennuksiin palotarkastukset tehdään pyydettäessä tai nuohoojan tekemän erillisen ilmoituksen perusteella. Muita palotarkastuksia ovat: Erityinen palotarkastus: Palotarkastusohjeen mukainen erityinen palotarkastus suoritetaan edellä mainituissa vuosittain tarkastettavissa kohteissa ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Ylimääräinen palotarkastus suoritetaan pyydettäessä tai tarvittaessa yksittäisen kohteen tai kohderyhmän palo- ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi. Jälkitarkastus on tarkastus, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa annettuja määräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus suoritetaan aina jos paloturvallisuudessa on havaittu merkittäviä turvallisuuspuutteita. Vuonna 2008 Keski-Suomen pelastustoimen alueella oli 1973 kpl kerran vuodessa tarkastettavaa erityiskohdetta sekä n kpl, (joista vuosittain tarkastettavia n kpl) asuinrakennusta tai
18 17 niihin paloturvallisuuden perusteella rinnastettavaa kohdetta, sekä 1200 kpl muita tarkastettavia kohteita. Vuosittain tarkastettavat kohteet on pystytty tarkastamaan lähes 100 %. Muita palvelutasopäätöksessä mainittuja tarkastuksia ei ole kaikilta osin saatu tehtyä. Palotarkastusten toimintalinjoja ei ole vielä täysin vakiinnutettu ja yhtenäistetty koko alueella. Tavoite Palotarkastusten avulla kehitetään kohteiden turvallisuuskulttuuria ja vähennetään onnettomuuksien määrää ja vaikutuksia. Ohjeistetaan ja opastetaan kiinteistöjen käyttäjiä sisäisen palotarkastuksen tekemiseen. Henkilöstöresurssit mitoitetaan siten, että palvelutasopäätöksen mukaiset palotarkastukset suoritetaan tavoitteiden mukaisesti. Toteutussuunnitelma Palotarkastusten toimintalinjat yhtenäistetään. Palvelutasokaudella resurssit mitoitetaan siten, että kaikki palvelutasopäätöksen mukaiset palotarkastukset saadaan tehtyä 100 % Valistus ja neuvonta Pelastuslaitosten valistus- ja neuvontatyötä ohjaavat pelastuslaki, valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma sekä pelastustoimen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Keski-Suomen pelastuslaitos on laatinut tämän palvelutasopäätöksen tueksi valistuksen ja neuvonnan toimintasuunnitelman vuosille , joka esitetään yksityiskohtaisemmin palvelutasopäätöksen perusteluosassa. Vuosittain laaditaan lisäksi tarkempi valistuksen ja neuvonnan vuosisuunnitelma. Valistuksen ja neuvonnan tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää kansalaisten turvallisuuskulttuuria, sekä saada ihmiset ymmärtämään, että he itse luovat oman turvallisen elinympäristönsä.
19 18 Nykytila: Vuonna 2008 valistuksella ja neuvonnalla tavoitettiin 13,7 prosenttia Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueen asukkaista, joskin vaihteluväli kunnittain oli 3,1-40,9 (2008). Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella järjestettiin vuonna 2008 yhteensä 850 valistustilaisuutta. Valtakunnallinen tavoiteprosentti on 20. Valistus- ja neuvontatyö kuuluu pelastuslaitoksen kaikkien päätoimisten työntekijöiden tehtäviin. Lisäksi sivutoiminen ja vapaaehtoinen henkilöstö osallistuu tarpeen mukaan valistus- ja neuvontatyöhön. Keski-Suomen pelastuslaitokselle on nimetty valistusvastaava, joka toimii tehtävässä oman työnsä ohessa. Henkilöstöresurssit suunnitelmallisen ja tavoitteellisen valistustyön tekemiseen ovat valtakunnallisiin velvoitteisiin nähden riittämättömät. Keski-Suomen pelastuslaitos tekee valistus-, neuvonta- ja koulutusyhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyötahoja ovat muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Keski- Suomen Pelastusalan Liitto Ry, Maanpuolustuskoulutusyhdistys sekä Suomen Punainen Risti. Yhteistyökumppanien kanssa on luotu turvallisuuskumppanuuksia, jotka palvelevat molempia osapuolia. Valistustilaisuuksien määriä ja sisältöä seurataan PRONTO -tilastointijärjestelmän avulla. Pelastuslaitoksella ei ole yhtenäistä menetelmää palautteen keräämiseen eikä valistustyön laadun seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ole käytössä mittareita. Tavoite: Valistuksen tärkeimpänä tavoitteena on, että Keski-Suomen asukkaat, yritykset ja yhteisöt tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ennaltaehkäistä onnettomuuksia, osaavat toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa oikein, ovat tietoisia pelastusmiehistön toimintatavoista, sekä tietävät miten toimitaan normaaliolojen häiriötilanteissa sekä varaudutaan poikkeusoloihin. Keski-Suomen pelastuslaitos antaa vuosittain neuvontaa ja valistusta vähintään 10 % Keski-Suomen asukkaista kaikissa kunnissa. Valistusprosenttia pyritään vuosittain nostamaan, jotta päästään lähemmäs valtakunnallisia tavoitteita.
20 19 Valistus- ja neuvontatyön toimintasuunnitelmassa on määritelty vuosittaiset valistuksen ja neuvonnan kohderyhmät ja painopistealueet. Tavoitteena on, että valistustyön tueksi on olemassa tarvittava välineistö ja pelastuslaitoksella on käytössä yhteiset valistus- ja koulutuspaketit. Pelastuslaitoksella on käytössä yhtenäinen palautejärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata valistusja neuvontatilaisuuksia.. Valistus- ja neuvontatilaisuuksien tilastointikriteerit ovat yhdenmukaiset. Tavoitteena on, että Keski-Suomen pelastuslaitoksella on valistusvastaava, joka koordinoi koko laitoksen valistus- ja neuvontatyötä entistä selkeämmin. Lisäksi paloasemittain on nimetty valistustyötä koordinoiva henkilö. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Neuvontaa ja valistusta annetaan ensisijaisesti päiväkodeille, peruskouluille ja hoitolaitoksille. Valistustyön keinoina käytetään henkilökohtaista valistusta, ryhmille tapahtuvaa valistusta, sekä suurelle yleisölle suunnattua valistusta. Koska vapaa-ajan asuntoihin tehdään pyydettäessä palotarkastuksia, kohdistetaan ko. kohderyhmään valistusta ja neuvontaa. Valistus- ja neuvontatyötä kehitetään ja laajennetaan niin, että päästään lähemmäs valtakunnallista tavoitetta. Kehitetään ja ylläpidetään internet-sivujen valistus- ja neuvontaosuutta. Työ aloitetaan vuoden 2009 aikana. Kehitetään yhtenäiset koulutus/valistuspaketit vuoteen 2012 mennessä. Keskitettyihin hankkeisiin varataan vuosittain yhteensä Tuetaan kouluja NOU-HÄTÄ -kampanjassa niin, että mahdollisimman moni kahdeksasluokkalaisista osallistuu kampanjaan. Osallistutaan aktiivisesti yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa 112-päivän kampanjaan ja muihin valtakunnallisiin turvallisuutta ja onnettomuuksien ehkäisyä edesauttaviin tilaisuuksiin laadittujen suunnitelmien mukaan. Kehitetään turvallisuuskumppanuusajattelua opetustoimen lisäksi myös sosiaali- ja asuntotoimeen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Valistus- ja neuvontatyön palautejärjestelmän kehittäminen vuoden 2010 aikana. Yhdenmukaistetaan tilastointikriteerit vuoden 2011 loppuun mennessä.
21 20 Osoitetaan sisäisin järjestelyin päätoiminen työntekijä, joka vastaa valistus- ja koulutustyöstä Keski-Suomen pelastuslaitoksessa vuoteen 2010 mennessä. Paloasemittain/seutukunnittain nimetään valistuksesta vastaava henkilö kevään 2009 aikana Palontutkinta Alueen pelastusviranomaisen on arvioitava ja tarvittaessa myös selvitettävä tulipalon syy (PeL 87 ). Pelastustoiminnan johtajan on arvioitava tulipalon syttymissyy ja kirjattava tieto PRONTO - tietokantaan. Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 99 säädetään pelastusviranomaiselle mahdollisuus tutkia valvontaansa kuuluvassa tuotantolaitoksessa sattunut onnettomuus. Nykytila Pelastuslaitoksella on palontutkintaan koulutetusta päällystöstä muodostettu kahdeksan hengen ryhmä. Ryhmän jäsenet toimivat palontutkijoina oman toimensa ohella. Ryhmästä hälytetään hätäkeskuksen kautta 1-2 tapahtumapaikkaa lähinnä olevaa tutkijaa tutkimaan tulipaloa yhdessä poliisin kanssa silloin, kun palossa kuolee tai vakavasti loukkaantuu ihmisiä. Onnettomuusselosteista ei aina saada tarpeellista tietoa tutkintaan ja tilastointia varten, koska selosteiden täyttäminen on välillä puutteellista ja niitä täytetään pitkällä viiveellä. Tutkinnan tulosten arviointi ja hyödyntäminen eivät ole toteutuneet riittävällä tasolla. Tavoite Palontutkinnan tavoitteena on onnettomuustietoja keräämällä ja analysoimalla löytää mahdollisimman tehokkaita keinoja vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja riskien arvioimiseksi. Kerättyjä tietoja hyödynnetään myös pelastustoiminnan taktisissa ja teknisissä menetelmissä. Pelastuslaitoksen alueella on riittävän vahvuinen ja ammattitaitoinen oman toimen ohella toimiva palontutkintaryhmä. Palontutkijat tutkivat tulipalot ja toimialaan kuuluvat muut onnettomuudet joissa kuolee tai vakavasti loukkaantuu ihmisiä, sekä tulipalot joissa rakenteelliset tai tekniset puutteet ovat haitanneet pelastustoimintaa tai levittäneet paloa. Lisäksi pelastuslaitos tutkii tarvittaessa muut alueellaan kiinnostavat tulipalot ja toimialaansa kuuluvat onnettomuudet.
22 21 Kaikki onnettomuusselosteet on täytetty oikein ja ajallaan. Selosteissa on arvioitu onnettomuuden syy. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää palon- ja onnettomuuden tutkintaan koulutettua ja perehtynyttä tutkintaryhmää sekä kouluttaa muuta henkilöstöä ottamaan huomioon tutkinnalliset seikat toiminnassaan. Pelastuslaitoksen palontutkinnalle laaditaan strategia ja tutkijoille toimintaohjeet vuonna Palontutkintaryhmä nimitetään tehtäviin ja niihin laaditaan toimenkuvat vuoden 2009 aikana. Palontutkintaryhmän jäsenille hankitaan henkilökohtaiset suojavarusteet ja tutkintavälineet vuoden 2009 aikana. Kustannusvaikutus noin Tiivistetään yhteistyötä ryhmän sisällä, poliisin, onnettomuuksien ehkäisytiimin, pelastustoimintatiimin sekä muiden yhteistyötahojen välillä. Onnettomuusselosteiden täyttämistä seurataan aktiivisesti ja annetaan tarvittaessa koulutusta ja palautetta pelastustoiminnanjohtajille ja selosteiden täyttäjille. 4.5 Nuohous Alueen pelastustoimi päättää nuohouspalveluiden järjestämisestä alueellaan (PeL 39 ). Nuohoojan ammatin harjoittajalta ja hänen palveluksessaan olevalta itsenäistä työtä tekevältä nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto (PeL 40 ). Nuohoojat tuottavat palvelunsa vähintään Nuohousalan Keskusliitto ry:n nuohoustyöohjeen mukaisesti. Vastuu kiinteistön nuohouksesta on kiinteistön omistajalla ja haltijalla. Nykytila Pelastustoimen alueen piirinuohoojien nuohouspalvelusopimukset ovat yhtenäiset. Alueen pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa nuohousta ja päättää siitä perittävästä maksusta. Nuohouksesta perittävät maksut yhdenmukaistettiin Keski-Suomessa vuonna 2008.
23 22 Nuohouspalveluiden saatavuus alueella on pääosin hyvä, vaikka ammattitaitoisista nuohoojista on pulaa. Osa nuohouspiireistä ei ole tarkoituksenmukaisesti muodostettu joko piirin koon tai muiden seikkojen vuoksi. Tällöin yksityisyrittäjän toimiva nuohooja ei kykene kaikissa tilanteissa tarjoamaan asiakkaiden haluamaa lain edellyttämää palvelua. Tavoite Nuohoustoiminnan tavoitteena on estää nokipalojen syntyminen ja pitää tulisijojen hyötysuhde mahdollisimman hyvänä. Piirinuohoojat huolehtivat, että nuohouspalvelut on pelastustoimen alueella toteutettu pelastuslain, nuohousasetuksen (539/2005) ja nuohouspalvelusopimusten edellyttämällä tavalla. Piirinuohoojalla on nuohoojamestarin pätevyys. Kehittäminen Pelastuslaitos valvoo nuohouspalveluiden toteutumista nuohoojilta saatavien ilmoitusten, sekä asiakaspalautteen perusteella. Piirinuohousjakoa tarkistetaan sitä mukaa, kun nykyiset piirinuohoojat lopettavat toimintansa, tai toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. 5. Pelastustoiminta ja väestönsuojelu Pelastustoiminnalla tarkoitetaan pelastuslain (468/2003) mukaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuden sattuessa tai uhatessa kiireellisesti tehtäviä toimenpiteitä. Väestönsuojelulla tarkoitetaan pelastuslaissa ihmisten ja omaisuuden suojaamista pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista valmiuslain (1081/1991) 1 :ssä ja puolustustilalain (1083/1991) 2 :ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa, sekä niihin varautumista (PeL 1 ).
24 23 Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien perusteella ovat todennäköisiä. Arvioitujen uhkien perusteella mitoitetaan pelastustoiminnan henkilöstö, kalusto ja toimintavalmiusaika. Pelastustoiminta suunnitellaan myös siten, että toimintakyky on riittävä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETTS) mukaisissa häiriötiloissa ja poikkeusoloissa. Pelastuslain mukaisen pelastustoiminnan palvelutaso saavutetaan suunnittelemalla pelastustoiminta, rakentamalla valmius ja ylläpitämällä sitä mitoituksen ja valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti (mm. toimintavalmius- ja pelastussukellusohje). Pelastustoiminnan valmius ja muut järjestelyt suunnitellaan eri viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistyössä, hyödyntämällä resursseja omaa pelastustoimen aluetta laajemmin. Muun lainsäädännön mukaiseen pelastustoimintaan osallistutaan vastuuviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (VN ) on yhdeksi erityiseksi tavoitteeksi asetettu suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy, jossa keskeisiä kehittämiskohteita ovat: - Sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön muutosten seurauksena laajan turvallisuuskäsitteen mukaiset uudet uhkakuvat edellyttävät nykyistä laajempaa poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä sekä yhteistyön lisäämistä kansalaisjärjestöjen kanssa - Tietoyhteiskunta edellyttää suuronnettomuuksiin varautumisessa johtamispaikkojen määrän vähentämistä ja tietojen parempaa välitystä eri viranomaisten välillä suuronnettomuuksissa ja ympäristötuhoissa - Yhteisen tilannekuvan nopea ja mobiili saatavuus ja sen analysointi. - Yhteisen tutkimus-, koulutus- ja harjoitustoiminnan lisääminen - Viranomaisten viestintään liittyvän yhteistoiminnan lisääminen Pelastuslaitoksen toiminnassa nämä kehittämiskohteet otetaan huomioon pelastustoimen suunnittelussa ja resursseissa.
25 Uhkien havaitseminen ja tilannekuva Nykytila Pelastuslaitoksen tilannekuva muodostuu useasta eri lähteestä saatavasta tiedosta. Päivystysvuorossa olevien johtajien käytössä on tieto omien yksiköiden varausasteesta, sekä niiden yksiköiden sijainnista, jotka ovat varustettu paikkatietolähettimellä. Yleensä tieto vaaratilanteesta tulee ensin hätäkeskukseen. Hätäkeskus hälyttää ennakkosuunnitelman (vasteen) mukaiset pelastuslaitoksen yksiköt tilannepaikalle. Pelastustoiminnan johtaja hyödyntää toiminnassaan johtoyksikön johtamisjärjestelmiä, esim. pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmää (PEKE). Mikäli tilanne vaatii, voi pelastustoiminnan johtaja hälyttää avukseen lisäresursseja johtamistoiminnan avuksi joko tilannepaikalle tai johtokeskukseen. Oikeaaikaisen ja riittävän laajan tilannekuvan muodostaminen on perustehtävä kaikilla johtamisen tasoilla. Keski-Suomen säteilynvalvonta-asemat tunnistavat automaattisesti kohonneen radioaktiivisen säteilytason. Säteilylukemat varmistetaan käsimittauksin. Säteilyturvakeskus ja hätäkeskus saavat mahdollisesta vaarasta ilmoituksen valvontajärjestelmän kautta. Säteilyturvakeskuksen tilannearvion myötä pelastuslaitoksille annetaan toimintaohjeet tarvittaessa ulottuen väestön suojaamistoimenpiteisiin saakka. Tilanteen niin vaatiessa perustetaan pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskukset. Myös ilmatieteenlaitoksen tilannearvion pohjalta hätäkeskus voi käynnistää pelastuslaitoksen toiminnan, joka edellyttää johtamistoimintoja tarvittaessa johtokeskuksesta käsin. Laajoissa tilanteissa valtakunnan tilannekuva muodostuu sisäministeriön ja lääninhallituksen pelastustoimen tilannekuvajärjestelmän (JOTKE) avulla poikkihallinnon eri tasoilla. JOTKE on hyödynnettävissä myös pelastuslaitosten toiminnassa. Tavoite Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmät ovat sellaisessa valmiudessa, että tieto uhkista ja vaaratilanteista saavuttaa pelastuslaitoksen toimijat ilman viivettä ja siinä laajuudessa, että mahdollisimman täsmällinen tilannekuva pystytään muodostamaan kaikissa tilanteissa tarvittavassa laajuudessa.
26 25 Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Henkilöstö koulutetaan tuntemaan ja hyödyntämään eri varoitus- ja ilmoitusjärjestelmiä, sekä tilannekuvan muodostumista suuremmissa tilanteissa. Koulutus- ja harjoitusvuosiohjelmat laaditaan tavoitteen mukaisesti Väestön varoittaminen ja hälyttäminen Nykytila Väestön varoittamisessa varaudutaan käyttämään ulkohälyttimiä ja tarvittaessa lisäksi kaiutinautoja. Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella on yhteensä 108 väestöhälytintä. Hälyttimet ovat eri valmistajien elektronisia tai mekaanisia hälyttimiä. Väestöhälyttimien ohjaus on toteutettu usealla eri tavalla. Väestöhälyttimien ohjaus on mahdollista joko hätäkeskuksesta tai VIRVE puhelimesta. Radion ja television kautta annetaan tarvittaessa hätätiedotteita ja viranomaistiedotteita väestöä uhkaavissa vaaratilanteissa. Tekstiviestien pakkosyöttö matkapuhelimiin on valtakunnan tasolla kehitteillä. Poikkeusoloissa varaudutaan hälyttämään omatoimisen varautumisen henkilöstöä. Hälyttimien häiriötön toiminta vaatii ylläpitoa ja päivitystä. Pelastuslaitoksella ei ole huoltosopimusta väestöhälyttimen huollosta. Tavoite Väestöhälyttimien laatua parannetaan. Vanhat mekaaniset hälyttimet korvataan uusilla elektronisilla hälyttimillä, jotta myös puheen välittäminen varoituksen yhteydessä on mahdollista. Samalla arvioidaan tehoiltaan pienten hälyttimien muuttamista suurtehohälyttimiksi. Rakennetaan väestöhälyttimien ohjaukseen kokonaisjärjestelmä. Väestöhälyttimien toiminta varmistetaan ylläpito- ja huoltojärjestelmällä.
27 26 Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Pelastuslaitos laatii suunnitelman vuonna 2009 väestön hälyttämiseen käytettävien hälyttimien uusinnasta ja täydentämisestä sekä ohjausjärjestelmän hankinnasta. Väestöhälyttimiä uusitaan vuosina Hankinnan kustannusvaikutukset ovat noin Vuoden 2009 aikana selvitetään väestöhälyttimien huoltojärjestelmä. Kustannukset riippuvat siitä, voidaanko huoltojärjestelmä luoda talon oman henkilöstön avulla, vai ulkopuolisena toimintana Väestön suojaaminen Nykytila Väestö suojataan evakuoimalla uhanalaiselta alueelta ja evakuointisuunnitelma on laadittu Väestö suojautuu sisälle tai väestönsuojiin tilanteessa, jossa evakuointia ei voida tehdä tai siitä ei ole vastaavaa hyötyä. KSPELA huolehtii väestön suojautumisjärjestelyistä kaikissa tilanteissa. Väestönsuojat sijaitsevat rakentamisvelvoitteen mukaisesti taajamissa. Väestönsuojia on Jyväskylässä hyvin, mutta pientaloalueilla turvaudutaan tilapäissuojaukseen. Käyttömahdollisuudet näillä suojilla ovat hyvät. Muualla maakunnassa suojien määrä on vähäinen, joten suojautuminen tapahtuu tilapäistiloihin. Varsinaisia yleisiä suojia maakunnassa ei ole, eikä myöskään suunnitelmia suojien rakentamisesta. Keski-Suomen pelastuslaitos tarkastaa väestönsuojat jo rakennetuissa rakennuksissa palotarkastusten yhteydessä ja rakennusten lopputarkastuksissa. Pelastuslain muutoksen myötä väestönsuojien tarkastus siirtyy kiinteistönomistajan vastuulle, joten pelastuslaitokselle jää valvonta ja tilastointi. Muutokseen varaudutaan. Tavoite Rakennetaan väestönsuojia voimassa olevien määräysten mukaan. Suojarakennusten laatu- ja tekninen taso on korkea. Ohjataan pelastussuunnitelmiin huonetilojen osoittamista tilapäissuojiksi. Jo rakennetut suojat on oltava kunnossa ja käyttäjät osaavat laittaa suojat tarvittaessa suojelukuntoon. Evakuointisuunnittelulla kyetään väestöä siirtämään muualle.
28 27 Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Neuvotaan ja opastetaan suunnittelijoita ja rakentajia väestönsuojien suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Pelastuslaitos suorittaa väestönsuojan rakennustarkastuksen, tai mikäli kunnan rakennusvalvonta suorittaa tarkastuksen, huolehditaan riittävästä neuvonnasta ja opastuksesta. Suojan käyttäjille järjestetään suojanvalvojan ja hoitohenkilöstön kursseja vuosittaisen koulutusohjelman mukaisesti. Suojat tarkistetaan viimeistään 10 vuoden välein eli n. 200 suojaa vuodessa. Varaudutaan suojantarkastusvelvoitteen siirtymiseen kiinteistön omistajalle Riskialueiden tavoitettavuus Nykytila SM:n toimintavalmiusohjeessa annetaan määritelmät I-IV riskialueiden muodostamisesta, sekä toimintavalmiusajoista em. alueille. Pelastustoiminnan suorittaminen tehokkaasti edellyttää, että pelastusyksikkö (johtaja, kuljettaja, vähintään yksi ja enintään kolme työparia) saavuttaa onnettomuuskohteen riskialueittain pääsääntöisesti seuraavasti: Ensimmäisellä riskialueella pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä. Toisella riskialueella pelastusyksikkö saavuttaa kohteen 10 minuutin kuluessa hälytyksestä. Kolmannella riskialueella pelastusyksikkö saavuttaa kohteen 20 minuutin kuluessa hälytyksestä. Neljännellä riskialueella toimintavalmiusaika voi olla edellä mainittuja aikoja pidempikin. Pelastusyksiköt hälytetään lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteen mukaisesti. Kullekin paloasemalle on muodostettu vastealue, jonka alueelle hälytetään riittävä määrä yksiköitä. Päällystön hälyttäminen suoritetaan vastaavasti johtamisalueiden mukaisesti. Laskennallisesti arvioiden pelastustoimen alueella pelastusyksiköiden toimintavalmius ja saavutettavuus eri riskialueilla ovat varsin hyviä. Toimintavalmiutta ohjataan riskialueiden ja riskien suuntautumisen mukaisesti. I riskialueet saavutetaan laskennallisesti kuuden minuutin kuluessa Vaajakosken ja Äänekosken alueilla. Ongelman muodostaa Jyväskylän pinta-alaltaan laaja
29 28 I-riskialue, jolloin kaikilta osin ei toimintavalmiustavoitteeseen ylletä. Riskialueiden toimintavalmiusajat vuodelta 2008 on esitetty kuvassa 3. KSPELA 2008 tehtäviä toimintavalmiusajassa % keskiarvo Riskialue 1 (tavoite 6 min.) :36 Riskialue 2 (tavoite 10 min.) :02 Riskialue 3 (tavoite 20 min.) :41 Riskialue 4 (yli 20 min.) :13 Kuva 3. Toimintavalmiusajat riskialueittain vuonna 2008 Pelastusjoukkueen kokoaminen I riskialueille on suunniteltu siten, että se saadaan paikalle 20 minuutin kuluessa hälytyksestä ja II ja III -riskialueille 30 minuuttia hälytyksestä. Vesistöalueille, missä toimii Järvipelastusseurat, on muodostettu järvien vastealueita. Näillä alueilla on huomioitu Järvipelastajien toimintaedellytykset. Paloasemat ovat pääosin kuntien omistamia ja vuosikymmenien aikana sijoittuneet sinne, missä on riskejä. Kasvukeskuksien nopea kehittyminen on muodostanut Jyväskylään laajoja I-riskialueita, mitä nykyinen paloasemaverkko ei palvele riittävän hyvin. Jyväskylän kolmen uuden paloaseman suunnittelu on edennyt siten, että kaksi nykyistä huonokuntoista paloasemaa puretaan ja tilalle rakennetaan kolme pienempää paloasemaa. Rakennusaikataulu on vielä epäselvä, mutta toteutuessaan nämä paloasemat kattavat hyvin Jyväskylän I-riskialueet. Muualla maakunnassa paloasemien sijainti on pääosin hyvä. Paloasemat ovat joissakin tapauksissa saneerattu alun perin muuhun tarkoitukseen rakennettuihin tiloihin, eikä näin ollen palvele pelastustoimen tarpeita riittävän hyvin. Tavoite Pelastustoimen alueella eri riskialueet tavoitetaan kaikkina vuorokaudenaikoina toimintakykyisillä pelastusyksiköillä seuraavasti: I riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 6 minuuttia.
30 29 II riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 10 minuuttia. III riskialueella 100 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 20 minuuttia. IV riskialueella toiminta voi käynnistyä edellä esitettyä hitaammin. Pelastuslaitoksen tukena toimivien sotilas- ja laitospalokuntien, sekä Järvipelastusyhdistyksien yksiköiden lähtövalmius on eri riskialueiden tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukainen. Paloasemat ovat sisäilman ja muun työturvallisuuden kannalta hyvässä kunnossa ja paloasemaverkko vastaa alueen riskejä. Paloasemat ovat käytännöllisiä ja niistä on riittävästi tarkoituksenmukaisia tiloja kalustolle ja henkilöstölle. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Jyväskylän paloasemat hajasijoitetaan ja niiden rakentaminen aloitetaan palvelutasopäätöksen aikana. Tarkempi toteuttamisaikataulu kustannuksineen tuodaan johtokuntaan myöhemmin. Kahden uuden paloaseman käyttöönotto nostaa vuokrakuluja arviolta 1.4 miljoonaa euroa vuodesta 2012 alkaen. Muiden asemien tilatarpeet ja rakennusten kunto kartoitetaan 2010 ja turhista tiloista luovutaan. Selvityksen perusteella laaditaan erillinen hankesuunnitelma 2010 ja samalla tarkastetaan vuokrien määräytymisperusteet Pelastustoiminnan resurssit Nykytila Pelastustoimen resurssit muodostuvat pääosin pelastuslaitoksen henkilöstöstä ja kalustosta. Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö muodostuu päätoimisesta miehistöstä ja päällystöstä, joita on yhteensä 200 henkilöä, sekä 1000 sivutoimisesta ja vapaaehtoisesta sammutusmiehestä ja yksikönjohtajasta. Pelastuslaitoksella on 46 paloasemaa, joista kolme on ympärivuorokautisesti yhden minuutin lähtövalmiudessa. Nämä asemat ovat Jyväskylän kantakaupungissa, Vaajakoskella ja Äänekoskella. Muilla paloasemilla on yleensä n. 5 minuutin valmius.
ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2004 SM-2004-01205/Tu-311 Lääninhallitukset Alueiden pelastustoimet Julkinen ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 1 Yleistä Velvoite pelastustoimen palvelutasoa
LisätiedotPelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta
Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
LisätiedotPelastustoimi ja pelastuslaitos
Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen
LisätiedotPalvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy
Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,
LisätiedotVammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus
Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-
LisätiedotTehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on
Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy 2013
Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotVALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013
VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja
LisätiedotPalontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015
Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien
LisätiedotPelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä
LisätiedotTalonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi
Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Pohjois-Savon pelastuslaitos Kuopio 10.4.2019 Palotarkastaja Hannu Korhonen Valvontatoiminta Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät 27 PelL 1) pelastustoimelle
LisätiedotPelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen
Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön
LisätiedotPelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen palvelutason arviointi Hankejohtaja Taito Vainio 1 Käsiteltävät asiat Palvelutasopäätökset nyt Palvelutasopäätökset uudessa järjestelmässä 16.11.2017 OHJEEN RAKENNE 1 Yleistä... 3 1.1 Lainsäädäntö...
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy 2013
Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 14.2.2013 25.11.2011 3 Palvelualueiden keskinäinen toiminta Onnettomuuksien ehkäisy Ensihoito Pelastustoiminta
LisätiedotPelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari
LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen
LisätiedotViranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200
Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin
LisätiedotPoistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset
Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Kirsi Rajaniemi Turvallisen asumisen koti -seminaari, 3.8.2011 Kokkola Vuosi 1999 Vuosi 2015 Sisäisen turvallisuuden ohjelma:
LisätiedotLapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä
Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton
LisätiedotPALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI Kati Tillander
PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI 2017-2020 Kati Tillander 28.2.2017 Palvelutasopäätös Sisältö Riskianalyysi Toimii palvelutasopäätöksen perusteluosana ja edelleen tarkemman toiminnan suunnittelun apuvälineenä.
LisätiedotTAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS
TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
LisätiedotHuomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.
Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus
LisätiedotUusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö
Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys
LisätiedotPelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo
Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta
LisätiedotKYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI
KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien
LisätiedotPalonehkäisyn uudet tuulet
pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotPelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio
Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,
LisätiedotPELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA
PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien
LisätiedotPohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki
Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy 2012
Onnettomuuksien ehkäisy 2012 OK-opintokeskus Koulutusta rahoittaa OK-opintokeskus (http://ok-opintokeskus.fi/) OK-opintokeskus on järjestöllisen koulutuksen asiantuntijaorganisaatio ja valtakunnallinen
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS
ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa siitä, että pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman tehokkaalla
LisätiedotPelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista
LisätiedotPELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos
PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos 2 Pelastuslautakunta 14.9.2012 / 59, liite nro 9 Pelastuslautakunta xx.12.2012 / x, liite nro x PTP 2013-2016 Sisällysluettelo Pelastustoimen
LisätiedotOnko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus?
Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus? Paloturvallisuuspäivät 2017 Mika Viljanen 13.12.2017 Pelastustoimen uudistus 1. Pelastuslain
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotPelastustoimen mittarit
Pelastustoimen mittarit Tarve yhtenäinen väline toimintojen ja palvelujen seuranta ja arviointi johtaminen toiminnan kehittäminen vaikutukset asiakkaisiin pelastuslaitosten toimintaan ja johtamiseen koulutukseen
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS?
Turvalliseen huomiseen VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Kimmo Kohvakka Toimitusjohtaja VARAUTUMISSEMINAARI Ritarihuone 4.12.2008 ESITYKSEN RAKENNE 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSISTA 2. UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI
LisätiedotYhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon
Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen
LisätiedotPohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii
LisätiedotPelastustoimen uudistamishanke
STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO
LisätiedotPALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Päätösesitys, 17.4.2 0 1 2
PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Päätösesitys, 17.4.2 0 1 2 PAIy`ASTUSTOIMEN ELUTASOPÄÄTps 2013.2016 OulwKoiltisMaan pelastusliikelaitos PALVLASTOSi01MEN ELUTASOG4 05 ioi31201s Liite 1 PERUSTELUMUISTtO PELASTUSLAKI379
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotPELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET
PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotPalopupu ja uusi * pelastuslaki
Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille
LisätiedotPelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen
Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.-16.12.2016, Silja Symphony Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi pelastustoimen strategia
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotKOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta
KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh
22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta
LisätiedotOULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue
Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa
LisätiedotPalvelutasopäätös Palvelutasopäätösluonnoksen käsittelyn tueksi
Palvelutasopäätös 2014-2017 Palvelutasopäätösluonnoksen käsittelyn tueksi Palvelutasopäätös Pelastuslain mukaan pelastuslaitoksen johtokunta päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä
LisätiedotYleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä
LisätiedotPALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri
PALOKLUSTERI 4.5.2017 1 Tapio Aaltonen paloinsinööri Pelastuslaitoksen tehtävät (Pelastuslaki 379/2011) Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta
LisätiedotMERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN
MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi 31.1.2019 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Lapin liiton yhteydessä 2004 alkaen. Ohjaava lainsäädäntö pelastuslain ja pelastusasetuksen
LisätiedotPelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäinen turvallisuus
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 21/2012 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje
LisätiedotAjankohtaista säädöksistä
Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotAjankohtaista lainsäädännöstä. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Vantaa Kirsi Rajaniemi
Ajankohtaista lainsäädännöstä Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, 3.10.2017 Vantaa Kirsi Rajaniemi Käynnissä olevia säädöshankkeita Pelastustoimen järjestämislaki hallituksen
LisätiedotSOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi
SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 6. 8.4.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Hallitusohjelman
LisätiedotKohti yhtenäisempää säädöstulkintaa rakenteellisen paloturvallisuuden ohjauksessa
Kohti yhtenäisempää säädöstulkintaa rakenteellisen paloturvallisuuden ohjauksessa Jan Meszka 8.11.2017 Rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus ja neuvonta osana pelastuslaitoksen työtä Pelastuslaki: 27
LisätiedotPELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA
PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA 8.11.2018 KÄYNNISSÄ OLEVIA SÄÄDÖSHANKKEITA Pelastustoimen järjestämislaki Pelastuslain uudistukset Pelastustoimen laitelain uudistaminen Nuohousta koskevan
LisätiedotPelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne
Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri koostuu...
Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1
LisätiedotAjankohtaista lainsäädännöstä. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Helsinki Kirsi Rajaniemi
Ajankohtaista lainsäädännöstä Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, 27.9.2016 Helsinki Kirsi Rajaniemi Pelastustoimen kehittämishanke 2015 2018 Pelastustoimen ja varautumisen
LisätiedotTULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET
TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen
LisätiedotKoulutustarjonnan sisältökuvaukset ja hinnat v Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %)
Koulutustarjonnan sisältökuvaukset ja hinnat v. 2019 Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Omatoiminen varautuminen Osallistuja ymmärtää omatoimisen varautumisen tärkeänä osana yhteiskunnan
LisätiedotTurvallisuus- ja valmiussuunnittelu
Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen
LisätiedotKAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos
KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi
14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta
LisätiedotNAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS
NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.
LisätiedotPalotarkastusohje korvataan kokonaan uudella vuoden 2004 alusta voimaan astuvalla asetuksella tai ohjeella.
Sivu 1/7 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM 2001-1824/Tu-33 Antopäivä 1.10.2001 Voimassaoloaika toistaiseksi Säädösperusta pelastustoimilaki (561/1999) 88 Palotarkastusohje Palotarkastusohje on
LisätiedotPELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT
TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden
LisätiedotPerusmaksu (sisältää 2h työtä)
A. VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTA- JA TARKASTUSTEHTÄVIEN MAKSUT Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (alv. 0%) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus -
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI
Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Valmiusmestari Vesa Lehtinen 04.12.2017 LAHTI MITÄ VARAUTUMINEN ON?? Mikä meitä uhkaa? Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman
LisätiedotPelastuslaitosten strateginen pohja
Strategia 2020 Pelastuslaitosten strateginen pohja Pelastuslaitoksen kehittymisvaatimus Johtamisen haaste Tuottavuushyöty Yhteiskunnan/ Kunnan tavoitetaso Miten osaaminen saadaan yhteiskunnan käyttöön?
LisätiedotOmatoiminen varautuminen ja kokoelmaturvallisuus. Karim Peltonen, , SPEK TAKO seminaari, Kansallismuseo
Omatoiminen varautuminen ja kokoelmaturvallisuus Karim Peltonen, 13.2.2019, SPEK TAKO seminaari, Kansallismuseo SPEK - Turvallisuuden asiantuntija Olemme varautumisen, onnettomuuksien ehkäisyn sekä pelastusalan
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus pelastustoimen suunnitelmista Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään pelastuslain (379/2011) 47 :n 5 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa ( / ): 1 Soveltamisala
LisätiedotLausunto Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta
Yhdyskuntalautakunta 133 15.10.2013 Kaupunginhallitus 278 23.10.2013 Lausunto Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta 2014-2017 235/991/2013 YLK 133 Pelastuslain 29 mukaan alueen pelastustoimi
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin
LisätiedotEtelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvioesitys sekä vuosien taloussuunnitelma
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvioesitys sekä vuosien 2020-2021 taloussuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/02.02.00.00/2018 Esittelijä: puh. Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotVäliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja
Väliraportti Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio Harri Setälä Pelastusjohtaja Tehtäväkentän analysointi ja lähitulevaisuuden haasteet Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta:
LisätiedotMuutokset toimintaympäristössä strategian hyväksymisen jälkeen
MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Muutokset toimintaympäristössä strategian hyväksymisen jälkeen Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa pelastustoimen rakenneuudistus
LisätiedotKoulutuspäivä paloilmoittimista TUKES 14.4.2010. Mikael Siitonen
Koulutuspäivä paloilmoittimista TUKES 14.4.2010 Mikael Siitonen Paloilmoitin prosessi Helsingin pelastuslaitoksen ydinprosesseja Vähentää erheellisiä paloilmoituksia Säilyttää toimintavalmiusaika esim.
LisätiedotPELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK
PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen
LisätiedotPelastussuunnitelma. As Oy Hovirouva. Kiinteistön nimi. Päiväys 18.6.2013
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi As Oy Hovirouva Päiväys 18.6.2013 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.
LisätiedotUusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.
Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset
LisätiedotAluevalvonta osana pelastuslaitoksen valvontatoimintaa
Aluevalvonta osana pelastuslaitoksen valvontatoimintaa 1 Pelastuslaki 78 Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 luvun (Yleiset velvollisuudet) ja 3 luvun (Toiminnanharjoittajan
LisätiedotSallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu
2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta
LisätiedotPelastussuunnitelma. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi AsOy Pernajanrinne Päiväys 01.11.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman
LisätiedotTurvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto
Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan
LisätiedotKYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012
KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi
Lisätiedot