Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013"

Transkriptio

1 Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

2 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle?

3 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa, Englannissa - 3 mm pituinen musta, kiiltävä, pitkäkärsäinen - Muistuttaa vattukärsäkästä, mutta suorat tuntosarvet - Isäntäkasveja mm. pajut, ruusut, vadelma, mansikka - Munii mansikalla kukintovarsiin, lehtiruotiin, rönsyihin, vadelmalla nuorten versojen latvoihin - Muninta voi jatkua toukokuusta heinäkuulle - Toukka kehittyy kuivuvan kukintovarren tai lehtiruodin sisällä, koteloituu maahan - Aikuistuu loppukesällä, jää talvehtimaan kotelokehtoon - Toistaiseksi melko harvinainen Suomessa, havaintoja Eteläja Keski-Suomesta 1980-luvulta alkaen - Ensimmäinen havainto mansikalla 2013, Norjassa v. 1960

4 Saksankäärökärsäkäs: isäntäkasvit Isäntäkasvi Viitteitä Pajut (Salix sp. Salicaceae) 5 Vadelmat (Rubus sp. Rosaceae) 5 Mansikat (Fragaria sp. Rosaceae) 4 Ruusut (Rosa sp. Rosaceae) 4 Kellukat (Geum sp. Rosaceae) 4 Hanhikit (Potentilla sp. Rosaceae) 4 Tammet (Quercus sp. Fagaceae) 3 Sanguisorba sp. (Rosaceae) 3 Kanukat (Cornaceae) 2

5 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus)

6 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus)

7 Kärsäkkäitä (alla): - Rapsikärsäkäs - Nirppu - Vattukärsäkäs Saksankäärökärsäkäs (vas.) - Tuntosarvet suorat (vrt. nirppu)

8 MANSIKKA Vattukärsäkkään ja peltoluteen vioituksen simulointi: torjuntakynnyksen lohkokohtainen määritysapu

9 Syötettävät tiedot: Kasvuston tiedot: 1. marjan keskim. paino, g 20 Kukintovarsia, keskim. kpl/kasvi 10 Taimia, kpl/ha Vatinäytetiedot: Kärsäkkäitä, kpl 2 Peltoluteita, kpl 2 Näytekasvien lukumäärä 100 Hinta- ja kustannustiedot: Myyntihinta, /kg, alkusato 3,0 Myyntihinta, /kg, keskisato 2,5 Myyntihinta, /kg, loppusato 2,0 Keskim. poiminta- ja myyntikulut, /kg 1,0 Torjuntakustannus, /ha: 100 Vattukärsäkkään torjunnan oletusteho, % 50 % Peltoluteen torjunnan oletusteho, % 50 %

10 Tarkentavat tiedot (oletus): Vattukärsäkäs: saaliskerroin, % 70 % Vioitus, kpl/naaras 80 Vattukärsäkkään vioituksen kohdistuminen eri marjatasoihin, % Peltolude: saaliskerroin, %: 70 % Peltoluteen vioituksen kohdistuminen eri marjatasoihin, % Peltolude: lievästi epämuotoisten osuus, % (kauppakelpoisia epämuotoisia) 50 % 1. marjat 30 % 2. marjat 20 % 3. marjat 50 % 1. marjat 30 % 2. marjat 20 % 3. marjat 80 % LS LS LS LS LS LS Yleinen riskikerroin +/- 0,2

11 Tulostiedot: SIMULOINNIN TULOS g/k-varsi g/kasvi kg/ha /ha Potentiaalinen kokonaissato: 68, marjat marjat 22, marjat 26, SIMULOINNIN TULOS G/kasvi Kg/ha /ha Ei torjuntaa, satotappio: 29, Ei torjuntaa, satotappio: vattukärsäkäs 13, Ei torjuntaa, satotappio: peltolude 15, Ruiskutus tehty, satotappio: 14, Ruiskutus tehty, satotappio: vattukärsäkäs 6, Ruiskutus tehty, satotappio: peltolude 7, Ruiskutuksen sadonlisäys 14,

12 MANSIKKA JA VADELMA Pyydyksistäkö apua vattukärsäkkään, peltoluteen ja vattukuoriaisen tarkkailuun?

13 Säiliöpyydykset - Houkutusaine mukana - Neste pohjalla (saippua- tai glykoliliuos)

14 Mansikka Peltolude, Vattukärsäkäs Vadelma - Vattukuoriainen - Vattukärsäkäs

15 Kokemuksia pyydyksistä Vattukärsäkäs - Ensimmäiset kokeilut n. 10 v sitten: ei riittävän tehokas - V ei näytä toimivan? Peltolude - Kokeissa ensi kertaa tänä keväänä - Houkuttelee varhain keväällä (huhtikuu-toukokuun alkupuoli) talvehtimasta tulevia yksilöitä - Myöhemmin keväällä ja mansikan kukinnan aikaan teho heikko? Vattukuoriainen - Kokeissa aiemmin 2000-luvulla, tulokset vaatimattomia - Uusi valmiste houkuttelee kuoriaisia etenkin varhain keväällä - Houkutusvaikutus ulottuu viljelmän ulkopuolelle ainakin reunassa - Tulkinta: jos pyydyksessä kuoriaisia, tarkkaile kuoriaisia kasvustosta

16 VADELMA Vatunäkämäpunkin biologinen torjunta unta vai totta? EUBerry hankkeen osatutkimus: Maarit Voimasen opinnäytetyö

17 KOEJÄRJESTELYT Kausihuone ja avomaa vertailu - Koekasvit ruukuissa, 7 kpl/kerranne Vadelmalajikkeet Glen Ample ja Maurin makea Torjuntaeliö: Amblyseius (Neoseiulus) cucumeris petopunkki - Levitys 6 kertaa kauden aikana, kpl/kasvi - Yhteensä petopunkkeja 280 kpl/kasvi Lehtitarkastukset sato- ja kasvuversoista

18 Petopunkit

19 GLEN AMPLE, TUNNELI - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 6 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample satoversoissa tunnelissa Kuvio 8 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample kasvuversoissa tunnelissa

20 GLEN AMPLE, AVOMAA - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 7 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample satoversoissa avomaalla Kuvio 9 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample kasvuversoissa avomaalla

21 MAURIN MAKEA, TUNNELI - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 10 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea satoversoissa tunnelissa Kuvio 12 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea kasvuversoissa tunnelissa

22 MAURIN MAKEA, AVOMAA - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 11 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea satoversoissa avomaalla Kuvio 13 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea kasvuversoissa avomaalla

23 PETOPUNKIT, KOKO KOEALUE - Petopunkkipopulaation kehitys Kuvio 21 Petopunkkimäärät Glen Ample kasvustossa koko koealueella Kuvio 22 Petopunkkimäärät Maurin Makea kasvustossa koko koealueella

24 VATUNÄKÄMÄPUNKIT, KAIKKI YHTEENSÄ - Vertailu lajikkeiden ja koealueiden välillä - Huomioi eri asteikko Kuvio 15 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Amplelajikkeella Kuvio 16 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea- lajikkeella

25 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ o Vatunäkämäpunkki lisääntyy kausihuoneessa monin verroin avomaahan verrattuna o Maurin Makealla ero avomaan ja kausihuoneen välillä on suurempi kuin Glen Amplella o Amblyseius cucumeris -petopunkeilla on äkämäpunkkien lisääntymistä hillitsevä vaikutus kausihuoneessa, avomaalla vaikutusta ei havaittu o Vihannespunkki ei lisääntynyt haitallisesti koealueilla o Torjuntaeliöiden levitysmäärää/kertoja tulisi voida vähentää, levitystekniikkaa kausihuoneessa on kehitettävä o Luontaisesti esiintyvät petopunkit ja punkkisääsket vaikuttivat myös sekä vatunäkämäpunkiin että etenkin vihannespunkkiin

26 Vatunäkämäpunkin torjuntakoe syksyllä 2012: Ruiskutus , runsas nestemäärä (1 l/rivim.) Koejäsenet: Kumulus (rikki 80%), 0.5 % liuos Rypsiöljy 4% + Mäntynestesaippua 4% 100 % Vatunäkämäpunkin kuolleisuus Tarkastus huhtikuussa % 80 % 60 % 77 % 61 % 40 % 20 % 6 % 0 % Kontrolli Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rikki (80%), 0,5 % liuos

27 Ongelmia kausihuoneessa: Rikkilannos ja Carbon Kick Booster (rypsiöljy) vaikuttavat punkkeihin, Mutta: Syntyykö vioituksia helteisellä säällä? Vas. punkki- ja virusvioitusta Glen Amplella, oik. kausihuoneessa mahdollisia ruiskutusvioituksia keväällä 2013 Kuva: Liisa Pietikäinen

28 Oireet: Punkin aiheuttama: laajat vaaleat alueet RLBV aiheuttama: erilliset täplä- ja rengaslaikut? Yhteisvaikutus: lehtiläiskä?

29 Vatunäkämäpunkki - Talvehtii silmujen suojassa - Lisääntyminen alkaa silmujen puhjettua - Aiheuttaa oireita etenkin Glen Ample lajikkeella - Levittää vadelman lehtiläiskävirusta RLBV (Raspberry Leaf Blotch Virus) - Kemiallinen torjunta vaikeaa

30 Punkkien biologinen torjunta, koe Jokioisilla - Neoseiulus barkeri: vatunäkämäpunkki Neoseiulus cucumeris: vatunäkämäpunkki Phytoseiulus persimilis: vihannespunkki 2011 Luontaisesti vadelmalla esiintyviä punkkipetoja: - Phytoseius macropilis - Arthrocnodax spp. - Feltiella spp.

31 Asteikko: 0 = 0 kpl/silmu 1 = 1-10 kpl/silmu 2 = kpl/silmu 3 = >50 kpl/silmu Lajikkeet ja vatunäkämäpunkki MTT Mikkeli 2011 MIKKELI, Karilan lajikekenttä s

Punkkiongelmat vadelmalla toimiiko biologinen torjunta?

Punkkiongelmat vadelmalla toimiiko biologinen torjunta? Punkkingelmat vadelmalla timiik bilginen trjunta? Tum Tuvinen MTT, Kasvintutannn tutkimus 1.1.2015 alkaen Lunnnvarakeskus LUKE 18.12.2014 1 Vatunäkämäpunkki ja Raspberry Leaf Bltch Virus Oireet (tämän

Lisätiedot

Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin

Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 316 Jokioinen Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin Tilaustutkimussopimuksen loppuraportti

Lisätiedot

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Mansikan tuhoeläinten torjunta Mansikan tuhoeläinten torjunta Tuomo Tuovinen Suonenjoki 29.12.2010 MTT Kasvintuotannon tutkimus www.mtt.fi Mansikan tuholaisten torjunta Tuholaisten tarkkailu: torjuntatoimien peruste Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle Syngentan kasvinsuojeluopas Mansikalle Mansikan merkittävimmät kasvintuhoojat Harmaahome Harmaahome voi heikentää merkittävästi mansikkasadon määrää ja laatua. Harmaahome iskee kasvustoon kukinnan aikana

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi

Lisätiedot

Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja

Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja Tuomo Tuovinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus 1.1.2015 alkaen Luonnonvarakeskus LUKE 18.12.2014 1 IPM-PALAPELI IPM-direktiivi

Lisätiedot

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matrigon 72 SG Uusi raemainen formulaatti Vanha tuttu tehoaine: -klopyralidi 720 g/kg Käyttö mansikalla sadonkorjuun jälkeen -käyttömäärä

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto IPM periaatteet puutarhatuotannossa Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto IPM periaatteet puutarhatuotannossa IPM:n periaatteet ja perusteet: yleinen taso Mitä? Miksi? Miten? IPM:n käyttö valituilla kasveilla:

Lisätiedot

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS Karate Zeon-tekniikka/20.11.2006 1(6) Karate Zeon-tekniikka Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: lambda-syhalotriini 100 g/l Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi:

Lisätiedot

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

KASVIKOHTAISIA OHJEITA Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA Kirjallisuusraportti Marjaosaamiskeskus Sari Himanen Ekologisen ympäristötieteen laitos Kuopion yliopisto 2002 Kirjallisuusraportti pohjautuu kirjallisuuteen

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia menetelmiä

Vaihtoehtoisia menetelmiä Maa- ja elintarviketalous 100 Vaihtoehtoisia menetelmiä marjanviljelyyn Sanna Kauppinen, Riitta Kemppainen, Pirjo Kivijärvi, Isa Lindqvist, Tytti Muuronen ja Tuomo Tuovinen Kasvintuotanto Maa- ja elintarviketalous

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7)

Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) KARATE 2.5 WG Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: lambda-syhalotriini 25 g/kg Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: WG Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Ympäristölle vaarallinen

Ympäristölle vaarallinen Mavrik 2 F/3.12.2008 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten, kuten

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy: Fastac 50/12.4.2005 1(6) FASTAC 50 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinbensiiniä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen

Lisätiedot

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW Maatilan Deltametriini/ 20.9.2012 1 (8) MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG Fastac T/29.1.2013 1(6) FASTAC T Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg Valmistetyyppi: WG Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,

Lisätiedot

Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6)

Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6) Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6)

Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6) Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6) MAVRIK 2 F Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Mycket giftigt för vattenlevande organismer

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Ecokoivu koivutisle valmisteen koetoimintalupa 2408/723/2011 Tarkastustekijä ja

Lisätiedot

Maatilan Syhalotriini 2/11.2.2015 1(7) Varoitus

Maatilan Syhalotriini 2/11.2.2015 1(7) Varoitus Maatilan Syhalotriini 2/11.2.2015 1(7) Maatilan Syhalotriini 2 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Varoitus Haitallista nieltynä. Skadligt vid förtäring. Haitallista hengitettynä. Skadligt

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

Maatilan Deltametriini. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW Maatilan deltametriini 28.11.2013 1 (7) Maatilan Deltametriini Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista

Lisätiedot

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa Calypso SC 480 on Suomessa hyväksytty hyönteisten torjuntaan mansikka-, omena-,

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta

Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Omenan lisäversoisuustauti ja kemppien torjunta Tuomo Tuovinen 34. Hedelmän- ja marjanviljelyn talviluentopäivät Omenan lisäversoisuustauti Apple Proliferation AP o Isäntäkasvi: Omenapuut Malus spp. o

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus

Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa. Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus Kasvintuhoojat muuttuvassa ilmastossa Päivi Parikka, Saila Karhu ja Tarja Hietaranta MTT kasvintuotannon tutkimus Ennustettu ilmastonmuutos ja tuhoojat Ilmaston lämpeneminen lisää kasvintuhoojien elinmahdollisuuksia

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy Opintomatkaraportti Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007 Laatinut Markku Levy Tutkimus ja neuvonta Norjassa BioForsk: Kisen tutkimusasema Johtaja Arnfinn Nes arnfinn.nes@bioforsk.no www.bioforsk.no

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunakasvustossa esiintyvät taudit Lehtipolte 2 Perunakasvustossa esiintyvät taudit Perunarutto Varsikuolio 3 Perunakasvustossa esiintyvät

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 Rikkakasvien torjunta syysrukiista keväällä Kasvinviljelylaitoksella

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan

Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Tuomo Tuovinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Kanapunkki (Dermanyssus

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6)

Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) Sumi Alpha 5 FW/ 29.1.2013 1(6) SUMI ALPHA 5 FW Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: Esfenvaleraatti 50 g/l Valmistetyyppi: EW Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3. Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,

Lisätiedot

Vadelman lajikeseuranta 2007 2010 Loppuraportti

Vadelman lajikeseuranta 2007 2010 Loppuraportti Vadelman lajikeseuranta 27 21 Loppuraportti Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 21 1 1. Tiivistelmä...3 2. Seurannan toteutus...4 2.1. Taimet...4 2.2. Marjatilat...4 2.3. Olosuhteet...5 3. Versojen pituus...9

Lisätiedot

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rovaniemi 5.12.2012 Mitä suomalainen metsä tuottaa yhdessä vuodessa? Noin 150 400 miljoonaa

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

Mansikan harmaahome: biologinen täsmähallinta haastaa kemiallisen torjunnan

Mansikan harmaahome: biologinen täsmähallinta haastaa kemiallisen torjunnan Mansikan harmaahome: biologinen täsmähallinta haastaa kemiallisen torjunnan Heikki Hokkanen 1), Ingeborg Menzler-Hokkanen 2), Aino-Maija Mustalahti 1), Ilmo Koivisto 3), Markku Levy 4) ja Kari Korhonen

Lisätiedot

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille Liite 1.6.2009 66. vuosikerta Numero 2 Sivut 8-9 Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille Petri Manssila, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaakko Martikainen Tutkijat Eeva-Maria Tuhkanen (vas.) ja Sirkka

Lisätiedot

MARJOJEN JA VIHANNESTEN KASVINSUOJELURATKAISUT

MARJOJEN JA VIHANNESTEN KASVINSUOJELURATKAISUT 2013 MARJOJEN JA VIHANNESTEN KASVINSUOJELURATKAISUT Signum s.2-3 Scala ja Candit s.4 Switch 62,5 WG ja Mirador 250 SC s.5 Delan WDG ja Rovral 75 WG s.6 Kestac 50 EC ja Roxion s.7 Mavrik 2 F ja Calypso

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) TUOTOT (tuet v 2013) määrä [kpl, h, kg,

Lisätiedot