Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013"

Transkriptio

1 Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

2 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle?

3 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa, Englannissa - 3 mm pituinen musta, kiiltävä, pitkäkärsäinen - Muistuttaa vattukärsäkästä, mutta suorat tuntosarvet - Isäntäkasveja mm. pajut, ruusut, vadelma, mansikka - Munii mansikalla kukintovarsiin, lehtiruotiin, rönsyihin, vadelmalla nuorten versojen latvoihin - Muninta voi jatkua toukokuusta heinäkuulle - Toukka kehittyy kuivuvan kukintovarren tai lehtiruodin sisällä, koteloituu maahan - Aikuistuu loppukesällä, jää talvehtimaan kotelokehtoon - Toistaiseksi melko harvinainen Suomessa, havaintoja Eteläja Keski-Suomesta 1980-luvulta alkaen - Ensimmäinen havainto mansikalla 2013, Norjassa v. 1960

4 Saksankäärökärsäkäs: isäntäkasvit Isäntäkasvi Viitteitä Pajut (Salix sp. Salicaceae) 5 Vadelmat (Rubus sp. Rosaceae) 5 Mansikat (Fragaria sp. Rosaceae) 4 Ruusut (Rosa sp. Rosaceae) 4 Kellukat (Geum sp. Rosaceae) 4 Hanhikit (Potentilla sp. Rosaceae) 4 Tammet (Quercus sp. Fagaceae) 3 Sanguisorba sp. (Rosaceae) 3 Kanukat (Cornaceae) 2

5 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus)

6 Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus)

7 Kärsäkkäitä (alla): - Rapsikärsäkäs - Nirppu - Vattukärsäkäs Saksankäärökärsäkäs (vas.) - Tuntosarvet suorat (vrt. nirppu)

8 MANSIKKA Vattukärsäkkään ja peltoluteen vioituksen simulointi: torjuntakynnyksen lohkokohtainen määritysapu

9 Syötettävät tiedot: Kasvuston tiedot: 1. marjan keskim. paino, g 20 Kukintovarsia, keskim. kpl/kasvi 10 Taimia, kpl/ha Vatinäytetiedot: Kärsäkkäitä, kpl 2 Peltoluteita, kpl 2 Näytekasvien lukumäärä 100 Hinta- ja kustannustiedot: Myyntihinta, /kg, alkusato 3,0 Myyntihinta, /kg, keskisato 2,5 Myyntihinta, /kg, loppusato 2,0 Keskim. poiminta- ja myyntikulut, /kg 1,0 Torjuntakustannus, /ha: 100 Vattukärsäkkään torjunnan oletusteho, % 50 % Peltoluteen torjunnan oletusteho, % 50 %

10 Tarkentavat tiedot (oletus): Vattukärsäkäs: saaliskerroin, % 70 % Vioitus, kpl/naaras 80 Vattukärsäkkään vioituksen kohdistuminen eri marjatasoihin, % Peltolude: saaliskerroin, %: 70 % Peltoluteen vioituksen kohdistuminen eri marjatasoihin, % Peltolude: lievästi epämuotoisten osuus, % (kauppakelpoisia epämuotoisia) 50 % 1. marjat 30 % 2. marjat 20 % 3. marjat 50 % 1. marjat 30 % 2. marjat 20 % 3. marjat 80 % LS LS LS LS LS LS Yleinen riskikerroin +/- 0,2

11 Tulostiedot: SIMULOINNIN TULOS g/k-varsi g/kasvi kg/ha /ha Potentiaalinen kokonaissato: 68, marjat marjat 22, marjat 26, SIMULOINNIN TULOS G/kasvi Kg/ha /ha Ei torjuntaa, satotappio: 29, Ei torjuntaa, satotappio: vattukärsäkäs 13, Ei torjuntaa, satotappio: peltolude 15, Ruiskutus tehty, satotappio: 14, Ruiskutus tehty, satotappio: vattukärsäkäs 6, Ruiskutus tehty, satotappio: peltolude 7, Ruiskutuksen sadonlisäys 14,

12 MANSIKKA JA VADELMA Pyydyksistäkö apua vattukärsäkkään, peltoluteen ja vattukuoriaisen tarkkailuun?

13 Säiliöpyydykset - Houkutusaine mukana - Neste pohjalla (saippua- tai glykoliliuos)

14 Mansikka Peltolude, Vattukärsäkäs Vadelma - Vattukuoriainen - Vattukärsäkäs

15 Kokemuksia pyydyksistä Vattukärsäkäs - Ensimmäiset kokeilut n. 10 v sitten: ei riittävän tehokas - V ei näytä toimivan? Peltolude - Kokeissa ensi kertaa tänä keväänä - Houkuttelee varhain keväällä (huhtikuu-toukokuun alkupuoli) talvehtimasta tulevia yksilöitä - Myöhemmin keväällä ja mansikan kukinnan aikaan teho heikko? Vattukuoriainen - Kokeissa aiemmin 2000-luvulla, tulokset vaatimattomia - Uusi valmiste houkuttelee kuoriaisia etenkin varhain keväällä - Houkutusvaikutus ulottuu viljelmän ulkopuolelle ainakin reunassa - Tulkinta: jos pyydyksessä kuoriaisia, tarkkaile kuoriaisia kasvustosta

16 VADELMA Vatunäkämäpunkin biologinen torjunta unta vai totta? EUBerry hankkeen osatutkimus: Maarit Voimasen opinnäytetyö

17 KOEJÄRJESTELYT Kausihuone ja avomaa vertailu - Koekasvit ruukuissa, 7 kpl/kerranne Vadelmalajikkeet Glen Ample ja Maurin makea Torjuntaeliö: Amblyseius (Neoseiulus) cucumeris petopunkki - Levitys 6 kertaa kauden aikana, kpl/kasvi - Yhteensä petopunkkeja 280 kpl/kasvi Lehtitarkastukset sato- ja kasvuversoista

18 Petopunkit

19 GLEN AMPLE, TUNNELI - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 6 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample satoversoissa tunnelissa Kuvio 8 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample kasvuversoissa tunnelissa

20 GLEN AMPLE, AVOMAA - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 7 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample satoversoissa avomaalla Kuvio 9 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Ample kasvuversoissa avomaalla

21 MAURIN MAKEA, TUNNELI - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 10 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea satoversoissa tunnelissa Kuvio 12 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea kasvuversoissa tunnelissa

22 MAURIN MAKEA, AVOMAA - Vatunäkämäpunkkipopulaation kehitys Kuvio 11 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea satoversoissa avomaalla Kuvio 13 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea kasvuversoissa avomaalla

23 PETOPUNKIT, KOKO KOEALUE - Petopunkkipopulaation kehitys Kuvio 21 Petopunkkimäärät Glen Ample kasvustossa koko koealueella Kuvio 22 Petopunkkimäärät Maurin Makea kasvustossa koko koealueella

24 VATUNÄKÄMÄPUNKIT, KAIKKI YHTEENSÄ - Vertailu lajikkeiden ja koealueiden välillä - Huomioi eri asteikko Kuvio 15 Vatunäkämäpunkkimäärät Glen Amplelajikkeella Kuvio 16 Vatunäkämäpunkkimäärät Maurin Makea- lajikkeella

25 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ o Vatunäkämäpunkki lisääntyy kausihuoneessa monin verroin avomaahan verrattuna o Maurin Makealla ero avomaan ja kausihuoneen välillä on suurempi kuin Glen Amplella o Amblyseius cucumeris -petopunkeilla on äkämäpunkkien lisääntymistä hillitsevä vaikutus kausihuoneessa, avomaalla vaikutusta ei havaittu o Vihannespunkki ei lisääntynyt haitallisesti koealueilla o Torjuntaeliöiden levitysmäärää/kertoja tulisi voida vähentää, levitystekniikkaa kausihuoneessa on kehitettävä o Luontaisesti esiintyvät petopunkit ja punkkisääsket vaikuttivat myös sekä vatunäkämäpunkiin että etenkin vihannespunkkiin

26 Vatunäkämäpunkin torjuntakoe syksyllä 2012: Ruiskutus , runsas nestemäärä (1 l/rivim.) Koejäsenet: Kumulus (rikki 80%), 0.5 % liuos Rypsiöljy 4% + Mäntynestesaippua 4% 100 % Vatunäkämäpunkin kuolleisuus Tarkastus huhtikuussa % 80 % 60 % 77 % 61 % 40 % 20 % 6 % 0 % Kontrolli Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rypsiöljy+saippua 4% + 4% Rikki (80%), 0,5 % liuos

27 Ongelmia kausihuoneessa: Rikkilannos ja Carbon Kick Booster (rypsiöljy) vaikuttavat punkkeihin, Mutta: Syntyykö vioituksia helteisellä säällä? Vas. punkki- ja virusvioitusta Glen Amplella, oik. kausihuoneessa mahdollisia ruiskutusvioituksia keväällä 2013 Kuva: Liisa Pietikäinen

28 Oireet: Punkin aiheuttama: laajat vaaleat alueet RLBV aiheuttama: erilliset täplä- ja rengaslaikut? Yhteisvaikutus: lehtiläiskä?

29 Vatunäkämäpunkki - Talvehtii silmujen suojassa - Lisääntyminen alkaa silmujen puhjettua - Aiheuttaa oireita etenkin Glen Ample lajikkeella - Levittää vadelman lehtiläiskävirusta RLBV (Raspberry Leaf Blotch Virus) - Kemiallinen torjunta vaikeaa

30 Punkkien biologinen torjunta, koe Jokioisilla - Neoseiulus barkeri: vatunäkämäpunkki Neoseiulus cucumeris: vatunäkämäpunkki Phytoseiulus persimilis: vihannespunkki 2011 Luontaisesti vadelmalla esiintyviä punkkipetoja: - Phytoseius macropilis - Arthrocnodax spp. - Feltiella spp.

31 Asteikko: 0 = 0 kpl/silmu 1 = 1-10 kpl/silmu 2 = kpl/silmu 3 = >50 kpl/silmu Lajikkeet ja vatunäkämäpunkki MTT Mikkeli 2011 MIKKELI, Karilan lajikekenttä s

Punkkiongelmat vadelmalla toimiiko biologinen torjunta?

Punkkiongelmat vadelmalla toimiiko biologinen torjunta? Punkkingelmat vadelmalla timiik bilginen trjunta? Tum Tuvinen MTT, Kasvintutannn tutkimus 1.1.2015 alkaen Lunnnvarakeskus LUKE 18.12.2014 1 Vatunäkämäpunkki ja Raspberry Leaf Bltch Virus Oireet (tämän

Lisätiedot

Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin

Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 316 Jokioinen Carbon Kick Booster valmisteen vaikutus eräisiin kasveille haitallisiin punkkilajeihin Tilaustutkimussopimuksen loppuraportti

Lisätiedot

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle

Lisätiedot

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle Syngentan kasvinsuojeluopas Mansikalle Mansikan merkittävimmät kasvintuhoojat Harmaahome Harmaahome voi heikentää merkittävästi mansikkasadon määrää ja laatua. Harmaahome iskee kasvustoon kukinnan aikana

Lisätiedot

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Mansikan tuhoeläinten torjunta Mansikan tuhoeläinten torjunta Tuomo Tuovinen Suonenjoki 29.12.2010 MTT Kasvintuotannon tutkimus www.mtt.fi Mansikan tuholaisten torjunta Tuholaisten tarkkailu: torjuntatoimien peruste Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje

Kesäkuulumisia. Iso- ja pikkuvattukirva. Uutiskirje Uutiskirje 1.9.2017 Lue viesti selaimessa Kesäkuulumisia Kausi 2017 etenee vääjäämättömästi kohti syksyä: torjuntaeliötoimitukset tunneliviljelmille hiipuvat ja avomaamansikalle aniharva levittää enää

Lisätiedot

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi

Lisätiedot

Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja

Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja Mansikan tuholaistorjunta avomaalla ja tunnelissa, ongelmia ja IPM-ratkaisuja Tuomo Tuovinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus 1.1.2015 alkaen Luonnonvarakeskus LUKE 18.12.2014 1 IPM-PALAPELI IPM-direktiivi

Lisätiedot

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla

Lisätiedot

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä

Lisätiedot

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matrigon 72 SG Uusi raemainen formulaatti Vanha tuttu tehoaine: -klopyralidi 720 g/kg Käyttö mansikalla sadonkorjuun jälkeen -käyttömäärä

Lisätiedot

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

Öljykasvien tuhoeläimet 2012 Öljykasvien tuhoeläimet 2012 Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Elonkierros peltopäivä 10.8. 2012 Kasvukausi 2012 Öljykasveja kylvössä kolmannes viime vuotta

Lisätiedot

Timperintie SAUVO

Timperintie SAUVO Biologinen torjunta ja pölytys Kasvikohtaiset ohjeet ja sijoittelu Kimalaiset Peltoviljelyksille pölytykseen ja harmaahomeen torjuntaan. Kolmen pesän yhdistelmä. Kussakin pesässä 80-100 kpl kimalaisia.

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010 Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

KASVIKOHTAISIA OHJEITA Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi

Lisätiedot

IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto

IPM periaatteet puutarhatuotannossa. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto IPM periaatteet puutarhatuotannossa Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto IPM periaatteet puutarhatuotannossa IPM:n periaatteet ja perusteet: yleinen taso Mitä? Miksi? Miten? IPM:n käyttö valituilla kasveilla:

Lisätiedot

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA

MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA MANSIKKAPUNKIN BIOLOGINEN TORJUNTA PETOPUNKKIEN AVULLA Kirjallisuusraportti Marjaosaamiskeskus Sari Himanen Ekologisen ympäristötieteen laitos Kuopion yliopisto 2002 Kirjallisuusraportti pohjautuu kirjallisuuteen

Lisätiedot

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS

Karate Zeon-tekniikka. Tuhoeläinten torjunta-aine. vaarallinen. lambda-syhalotriini 100 g/l. Valmistetyyppi: CS Karate Zeon-tekniikka/20.11.2006 1(6) Karate Zeon-tekniikka Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: lambda-syhalotriini 100 g/l Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi:

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn Suonenjoki 14.11.2013 Matias Rönnqvist Berner Oy Tarpeenmukainen kasvinsuojelu ei ole oireenmukainen kasvinsuojelu! Asetus integroidun torjunnan periaatteista 1. Kasvintuhoojien

Lisätiedot

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Herukan tuholaiset ja niiden torjunta

Herukan tuholaiset ja niiden torjunta Herukan tuholaiset ja niiden torjunta Isa Lindqvist ja Tuomo Tuovinen Kuvat T. Tuovinen Herukoiden tuholaiset Silmuja vioittavat lajit Ovatko silmut kuihtuneita, reikiintyneitä tai paisuneita? Herukkakoi

Lisätiedot

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Ympäristölle vaarallinen

Ympäristölle vaarallinen Mavrik 2 F/3.12.2008 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten, kuten

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY

BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY BIOLOGINEN TORJUNTA AVOMAALLA JA TUNNELEISSA HEINI KOSKULA / BIOTUS OY PÄIVÄN AIHEET Biologinen torjunta avomaalla Mansikkapunkki Kärsäkästorjunta sukkulamadoilla Biologinen torjunta vadelmatunnelissa

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia menetelmiä

Vaihtoehtoisia menetelmiä Maa- ja elintarviketalous 100 Vaihtoehtoisia menetelmiä marjanviljelyyn Sanna Kauppinen, Riitta Kemppainen, Pirjo Kivijärvi, Isa Lindqvist, Tytti Muuronen ja Tuomo Tuovinen Kasvintuotanto Maa- ja elintarviketalous

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,

Lisätiedot

Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7)

Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) Karate 2.5 WG/7.2.2013 1(7) KARATE 2.5 WG Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: lambda-syhalotriini 25 g/kg Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: WG Käyttötarkoitus:

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki

Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset. Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki Kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien ja hyönteisten torjunnassa; kasvinsuojelukuulumiset Marja Poteri Metsäntutkimuslaitos Suonenjoki Herbisidikokeet kuusen paakkutaimilla 9 valmistetta testattu kevät-

Lisätiedot

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet

Lisätiedot

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW

MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinta. Valmistetyyppi: EW Maatilan Deltametriini/ 20.9.2012 1 (8) MAATILAN DELTAMETRIINI Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: deltametriini 50 g/l sisältää myös aromaattista

Lisätiedot

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy:

FASTAC 50 Tehoaine: Valmistetyyppi: Käyttötarkoitus: Varoitukset: Käytön rajoitukset: Ympäristöhaittojen ehkäisy: Fastac 50/12.4.2005 1(6) FASTAC 50 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjunta-aine Tehoaine: alfa-sypermetriini 50 g/l sisältää myös aromaattista liuotinbensiiniä Haitallinen Ympäristölle vaarallinen

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa Päivi Parikka Luke kasvinterveys Jokioinen SataVarMa taimipäivä 30.1. 2018 1 Päivi Parikka Kasvintuhoojat mansikan eri ikäkausina Taimivaiheen tuhoojat vaikuttavat

Lisätiedot

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG

FASTAC T. Tuhoeläinten torjuntaan. vaarallinen. Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg. Valmistetyyppi: WG Fastac T/29.1.2013 1(6) FASTAC T Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Tehoaine: alfa-sypermetriini 150 g/kg Valmistetyyppi: WG Haitallinen Ympäristölle vaarallinen Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Eriocraniidae. Perhoswiki

Eriocraniidae. Perhoswiki Teksti: Harri Jalava Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Kuvat: Kuvapankki (http://www.insects.fi/insectimages/browser) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/)

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Ecokoivu koivutisle valmisteen koetoimintalupa 2408/723/2011 Tarkastustekijä ja

Lisätiedot

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010

Lisätiedot

Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6)

Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6) Mavrik 2 F/ 25.2.2013 1 (6) MAVRIK 2 F Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: Tau-fluvalinaatti 240 g/l Valmistetyyppi: EW Käyttötarkoitus: Tuhohyönteisten,

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä

Lisätiedot

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Kasvinsuojelun syyspuinti 4.11.2014 Kokemäki Syysvilja-alan vaihtelu

Lisätiedot

Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6)

Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6) Mavrik 2 F/ 20.11.2014 1 (6) MAVRIK 2 F Tuhoeläinten torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Mycket giftigt för vattenlevande organismer

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ

Lisätiedot

Maatilan Syhalotriini 2/11.2.2015 1(7) Varoitus

Maatilan Syhalotriini 2/11.2.2015 1(7) Varoitus Maatilan Syhalotriini 2/11.2.2015 1(7) Maatilan Syhalotriini 2 Myyntipäällyksen teksti Tuhoeläinten torjuntaan Varoitus Haitallista nieltynä. Skadligt vid förtäring. Haitallista hengitettynä. Skadligt

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Kausihuonelaskelma

Kausihuonelaskelma Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli Mansikkapellot marjomaan Mikkeli 3.11.2017 fgsatavarma SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja Rantanen,

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

VATUNÄKÄMÄPUNKIN JA VIHANNESPUNKIN BIO- LOGINEN TORJUNTA RIPSIÄISPETOPUNKIN AVULLA

VATUNÄKÄMÄPUNKIN JA VIHANNESPUNKIN BIO- LOGINEN TORJUNTA RIPSIÄISPETOPUNKIN AVULLA VATUNÄKÄMÄPUNKIN JA VIHANNESPUNKIN BIO- LOGINEN TORJUNTA RIPSIÄISPETOPUNKIN AVULLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, 14.5.2013 Maarit Voimanen OPINNÄYTETYÖ Puutarhatalouden

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

Mikrobit avuksi omenan taudintorjuntaan ja kasvun edistämiseen Hedelmän- ja marjanviljelyn luentopäivät, Aulanko 2017

Mikrobit avuksi omenan taudintorjuntaan ja kasvun edistämiseen Hedelmän- ja marjanviljelyn luentopäivät, Aulanko 2017 Mikrobit avuksi omenan taudintorjuntaan ja kasvun edistämiseen Hedelmän- ja marjanviljelyn luentopäivät, Aulanko 2017 Päivi Heino, Verdera Oy/Lallemand Plant Care Esimerkkejä mikrobivalmisteiden käytöstä

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Vadelman eri tuentamenetelmät

Vadelman eri tuentamenetelmät Vadelman eri tuentamenetelmät Pirjo Kivijärvi ja Sanna Kauppinen MTT Ekologinen tuotanto Mikkeli 1.4.2004 31.3.2007 Historiakatsaus vadelman tuennasta Lähde: Suuri Puutarhatietokirja, II osa, 1934. Vadelman

Lisätiedot

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa

Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa Calypso SC 480 laajennettu käyttöalue (minor use, aik. off label): käyttökohteet ja - ohjeet tuhohyönteisten torjunnassa Calypso SC 480 on Suomessa hyväksytty hyönteisten torjuntaan mansikka-, omena-,

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Integroidun torjunnan yleiset periaatteet

Integroidun torjunnan yleiset periaatteet Integroidun torjunnan yleiset periaatteet (IPM - Integrated Pest Management) Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus TUKES 13.2.2017 Niina Kangas, Kauppapuutarhaliitto ry niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi

Lisätiedot

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE MARJOJEN SÄILYVYYSKOE KOKEEN LÄHTÖKOHTA JA TOTEUTUS Kokeen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako Airocide -ilmapuhdistuslaite mansikan ja vadelman säilyvyyteen kylmiö/jääkaappiolosuhteissa. Koe perustettiin

Lisätiedot