REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Transkriptio

1 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

2 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran ja nurmen peltolannoitteena. Kasvatuskoe tehtiin 3 eri viljelijän pelloilla. Suittion tilalla Huittisissa viljeltiin Streif-ohraa ja Tepposen tilalla Loimaalla viljeltiin Marthe-ohraa. Jokelan pellolla Punkalaitumella oli viljelyksessä vuonna 2011 perustettu Ilmari-nurminata. Kasvatuskokeissa käytettiin kahden eri biokaasulaitoksen rejektivesiä. Suittiolla käytettiin Juha Turton maatilabiokaasulaitoksen rejektivettä, kun taas Tepposen ja Jokelan pelloilla käytettiin VamBion rejektivettä. Turton biokaasulaitoksessa syötteenä käytetään sianlietettä ja nurmea. VamBion biokaasulaitoksen syötteenä on jätevedenpuhdistamolietettä, elintarviketeollisuuden ja kaupan sivutuotteita sekä sianlietettä. 2 KOKEEN SUORITUS Biokaasulaitoksen rejektiveden kasvatuskoe toteutettiin kesällä Kokeessa testattiin biokaasulaitoksen rejektiveden arvoa typpilannoitteena. Peltokokeen toteuttamisesta oli yhteistyöpalaveri VamBion ja Juha Turton kanssa sekä viljelijöiden kanssa. Ohran peltokokeet tehtiin samalla tavalla, kuin viljelijät toimisivat sen kanssa käytännön mittakaavassa. Rejektiveden levitys pellolle tapahtui juuri ennen kylvöä. Tämän jälkeen tapahtui normaali kylvölannoitus. Kokeessa testattiin myös rejektiveden levitystä oraille. Kesällä kasvustoista tehtiin lehtivihreämittaukset Huittisten Agrimarketissa, jonka tarkoituksena oli verrata käsittelykaistojen typpitilannetta toisiinsa. Sadonkorjuun aikaan kasvustoista otettiin 0,25 m 2 :n alalta tähkänäytteet, joista laskettiin hehtaarisadot. Lisäksi koeruuduilta otettiin jyvänäytteet, joista analysoitiin kosteuspitoisuus, hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus. Lisäksi Suittiolla on puimuri, jossa on sadonmäärän mittauslaitteisto. Nurminadan kasvatuskokeessa rejektiveden levitys toteutettiin kastelukannumenetelmällä. Suittion koe Koeruuduille levitettiin sianliete sekä rejektivesi , lautasmuokkaus tehtiin ja Streif-ohran kylvö Koeruudut olivat n. 20 m leveitä. Koejäseniä oli 6, joista jäsenillä 1-5 tähdättiin samaan typpilannoitustasoon 100 kg N/ha. Koejäsenen 6 typpitaso oli 40 kg N/ha. Kasvuston puinti oli

3 3 Koejäsenet: Koejäsen: 1. Väkilannoiteverranne (N 100 kg/ha) Yaramila NK2 ( ) 455 kg/ha 2. Sianliete (N 100 kg/ha) Sianliete 22 m 3 /ha ja Yaramila NK2 ( ) 182 kg/ha Rejektivesi 19 m 3 /ha ja Rejektivesi ennen kylvöä 3. (N 100 kg/ha) Yaramila NK2 ( ) 182 kg/ha Rejektivesi ennen kylvöä ja oraille Rejektivesi 9,5 m 3 /ha ja Yaramila NK2 ( ) 182 kg/ha 4. (N 100 kg/ha) kylvön yhteydessä sekä rejektivesi 9,5 m 3 /ha oraille Rejektivesi oraille Yaramila NK2 ( ) 182 kg/ha kylvön yhteydessä ja 5. (N 100 kg/ha) rejektivesi 19 m 3 /ha oraille Väkilannoiteverranne (N 40 kg/ha) Yaramila NK2 ( ) 182 kg/ha Tepposen koe Koeruuduille kylvettiin Marthe-ohra Koejäseniä oli 5, joilla kaikilla oli sama typpilannoitustaso 100 kg N/ha. Oraille levitys tapahtui Levitetyn rejektiveden analyysitulos on liitteessä 1. Koejäsenten puinti oli Koejäsen: 1. Rejektivesi oraille 30 kg väkilannoite N/ha ja 28 m 3 /ha rejektivesi oraille 2. Rejektivesi ennen kylvöä 30 kg väkilannoite N/ha ja 28 m 3 /ha rejektivesi ennen kylvöä 3. Väkilannoiteverranne 100 kg väkilannoite N/ha 4. Rejektivesi ennen kylvöä ja rejektivesi oraille 30 kg väkilannoite N/ha ja rejektivesi 14 m 3 /ha ennen kylvöä ja 14 m 3 /ha rejektivesi oraille 6. Biokasvun ymppi 200 l Biokasvun ymppiä sekoitettuna rejektiveteen. Levitysmäärä 17 m 3 /ha

4 4 Jokelan koe Nurminadan peltomittakaavan kasvatuskoe tehtiin vuonna 2011 perustetulle nurminatakasvustolle. Kasvatuskokeessa testattiin biokaasulaitoksen rejektiveden lannoitusarvoa nurminadalle. Kokeessa verrattiin kahta eri rejektiveden typpimäärää, väkilannoitusta sekä lannoittamatonta kasvustoa. Levitetyn rejektiveden analyysitulos on liitteessä 1. Kokeessa oli neljä kerrannetta. Rejektivesi levitettiin kastelukannulla. Lannoitteet levitettiin Biomassasatoa varten otettiin 0,25 m 2 :n alalta näytteet Koejäsenet: 1. Ei lannoitusta 2. Väkilannoitetyppi 100 kg N/ha 3. Rejektivesi 50 kg N/ha 4. Rejektivesi 100 kg N/ha

5 5 3 TULOKSET Kasvukauden aikana kasvustoista kerättiin näytteet lehtivihreämittauksia varten. Kasvien typpipitoisuus voidaan helposti määrittää Spad-mittarin avulla. Lehtivihreämittaukset analysoitiin Huittisten Agrimarketissa. Lisäksi kasvustosta leikattiin rivimetriltä maanpäällinen kasvimassa satoarviota varten. Lehtivihreämittaukset Suittio: Suittion kasvustosta lehtivihreämittaukset tehtiin Ohjeellinen Spad-arvo oli 42. Väkilannoiteverranteella, sianlietteellä ja rejektiveden levityksellä ennen kylvöä typpipitoisuudet olivat ohjearvon (Spad-arvo 42) mukaiset. Koejäsen: Lehtivihreä mittaus Satoarvio (kg/ha): (ohjeellinen arvo 42): 1. 45, , , , , ,4 - Tepponen: Tepposen kasvatuskokeessa Spad-mittaukset tehtiin 28.6 sekä , koska rejektiveden oraille levitys tapahtui vasta Kahdella eri mittauskerralla haluttiin katsoa oraille levityksen vaikutusta tuloksiin. Oraille levitys tehtiin koejäsenelle 1 ja 4. Tuloksissa oli pientä vaihtelua, mutta typpipitoisuudet olivat ohjearvon (Spad-arvo 35-38) mukaisella tasolla. Koejäsen: Mittaus Spad-arvo (ohjeellinen arvo 35-38): Mittaus Spad-arvo (ohjeellinen arvo 35-38): Satoarvio (kg/ha): Satoarvio (kg/ha): 1 37, ,6 41, ,3 36, ,5 39,3 6 38,7 39,1

6 6 Satotulokset Suittio, ohra: Keskiarvot koejäsenittäin 0,25 m 2 :n alalta laskettuna (kg/ha): Keskiarvot koejäsenittäin puimurin satomittarin mukaan (kg/ha): Koejäsen: 1. Väkilannoiteverranne (N 100 kg/ha) Sianliete (N 100 kg/ha) Sadon ottaman typen määrä (kg/ha): 113,9 99,4 3. Rejektivesi ennen kylvöä (N 100 kg/ha) 116,9 4. Rejektivesi ennen kylvöä ja oraille (N 100 kg/ha) 98,0 5. Rejektivesi oraille (N 100 kg/ha) 87,5 6. Väkilannoiteverranne (N 40 kg/ha) ,7 Suittion kokeessa satotulokset olivat erinomaiset. Suittion kokeessa satotulokset olivat hyvin samansuuruiset 0,25 m 2 :n koealalta otettuna sekä puimurin satomittarin mukaan. Kasvatuskokeissa rejektiveden levitys ennen kylvöä osoittautui parhaaksi levitystavaksi. Väkilannoitteen ja sianlietteen tulokset osoittautuivat toiseksi parhaiksi. Rejektiveden levitys oraille ei tuottanut toivottua satotulosta.

7 7 Tepponen, ohra: Koejäsen: Keskiarvot koejäsenittäin (kg/ha): 1.Rejektivesi oraille Rejektivesi ennen kylvöä 4618 Sadon ottaman typen määrä (kg/ha): 54,3 77,4 3.Väkilannoiteverranne ,7 4.Rejektivesi ennen kylvöä ja oraille , l biokasvun ymppiä sekoitettu ,6 rejektiin (17m3/ha) Tepposen pellolla järjestetyssä kasvatuskokeessa ei päästy yhtä hyviin satotuloksiin kuin Suittion pellolla. Rejektivesi ennen kylvöä osoittautui Suittion kokeen tavoin hyväksi. Rejektiveden levitys oraille ei toiminut Tepposenkaan pellolla. Jokela, nurminata: Koejäsen: Biomassasato (kg/ha): Sadon ottaman typen määrä (kg/ha): 1.Lannoittamaton ,8 2.Väkilannoitus 100 kg N/ha ,9 3.Rejektivesi 50 kg N/ha ,5 4.Rejektivesi 100 kg N/ha ,9 Jokelan pellolla paras biomassasato saatiin isommalla rejektivesimäärällä. Silmämääräisen arvion perusteella satotulokset olivat samassa järjestyksessä otettujen näytteiden mukaan. Analysointi pikamittarilla Hankkeessa testattiin sikayrittäjien toiveesta pikamittarin käyttöä sianlietteelle ja rejektivedelle. Pikamittarin käyttö tarkentaisi levitettävien lietteiden levitystä. Mittarilla analysoitiin ammoniumtyppeä ja fosforia. Sianlietteen pikamittarin ja laboratoriokokeen tulokset Laboratorioanalyysi (kg/m3) Pikamittari Typpi, liukoinen 3,5 2,6 Fosfori 2,1 3,9

8 8 Rejektiveden pikamittarin ja laboratoriokokeen tulokset Laboratorioanalyysi (kg/m3) Pikamittari Typpi, liukoinen 2,4 2,1 Fosfori 0,26 0,5 Näiden näytteiden analysoinnissa pikamittarin ja laboratoriokokeiden tuloksissa oli aika paljon eroa, joten pikamittarin luotettava käyttö vaatisi lisää analyysejä hankkeessa järjestettiin pellonpiennartilaisuus Huittisissa Suittion pellolla. Tilaisuudessa esiteltiin kasvatuskokeen järjestely, Petri Kapuinen piti esitelmän rejektiveden ominaisuuksista peltolannoitteena ja Juha Turto Emomyllystä kertoi biokaasulaitoksesta ja sen lopputuotteista. Lopuksi käytiin tarkastelemassa pellolla kasvavat koejäsenet. Pellonpiennartilaisuuteen osallistui 26 henkilöä. Tilaisuus vaikutti osallistujien kommenttien perusteella mielenkiintoiselta. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kolmelle eri pellolla tehtyjen kasvatuskokeiden tuloksista voi todeta, että rejektivesi on erinomainen kasvilannoite oikein käytettynä. Parhaat tulokset saavutettiin, kun rejektivesi levitettiin pellolle ennen kylvöä. Oraille levittäessä rejektiveden vaikutus satotuloksiin jäi heikoksi, joten koko määrän levitystä suositellaan ennen kylvöä. Rejektivedellä on mahdollista korvata väkilannoitetta, koska rejektiveden satotulokset olivat jopa korkeammat kuin väkilannoitteella.

9 9 Liite 1