Lausunto 1 (9) Lausunnon antaminen ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolainsäännön muuttamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto 1 (9) Lausunnon antaminen ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolainsäännön muuttamisesta"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (9) Päiväys Dnro 96/ /2013 Maa- ja metsätalousministeriö Viite: lausuntopyyntönne MMM039:00/2008/ Lausunnon antaminen ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolainsäännön muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä lausuntoa ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä lausuu kunnioittavasti seuraavaa: 1 Yleistä Maa- ja metsätalousministeriön asettama vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä antoi vesihuoltolain uudistamisesta loppuraportin kesällä 2010 ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (jäljempänä HSY)loppuraporttiin liittyvän lausunnon HSY piti lausunnossaan vesihuoltolakiin ehdotettuja uudistuksia pääosin onnistuneina ja lakia selkeyttävinä. Nyt lausunnolle tulleessa hallituksen esityksessä on lainkohtia tarkennettu entisestään ja huomioitu hyvin myös HSY:nloppuraportin yhteydessä esittämiä näkökulmia. Uudessa lakiesityksessä on myös oleellisia muutoksia kuten yhtiöittämisvelvoite, johon HSY pyytää erityisesti kiinnittämään huomiota. 2 Keskeiset muutosehdotukset 2.1 Vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen (20 a ) Uuden vesihuoltolain lakiesityksen 20 a :n mukaan Kunnan tai muun julkisyhteisön on muodostettava vesihuoltolaitoksesta yhtiö, jos laitos toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Lakiesityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan Laitos olisi yhtiöitettävä, jos se tarjoaisi esimerkiksi vesihuollosta huolehtimiseen liittyviä palveluja toisen vesihuoltolaitoksen verkostojen alueella. Toiminnan yhtiöittäminen saattaisi olla tarpeen myös silloin, jos kunnallinen laitos merkittävässä määrin toimittaisi vettä toiselle vesihuoltolaitokselle tai teollisuusyritykselle tai vastaanottaisi niiden jätevesiä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Y , Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , FO ,

2 22 (9) (9) HSY:n omistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, joiden alueella HSY:n toiminta-alue sijaitsee. HSY tarjoaa vesihuoltopalvelujaan myös omistajakaupunkien rajojen ulkopuolelle kuten Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymälle (KUVES), Kirkkonummelle ja Sipoolle. Ehdotettu yhtiöittämispykälä voisi perustelujensa mukaan johtaa siihen, että HSY:n olisi yhtiöitettävä vesihuoltotoimintansa. Esitämme ehdotuksesta tältä osin seuraavat huomautukset: Yhtiöittämispakkoa koskevat säännökset kuuluvat yleis-, eivät erityislakiin Euroopan unionin julkisyhteisöjen kilpailuneutraliteettia koskevan sääntelyn yksi pääperiaate on, että julkisyhteisö ei saa EU:n kilpailuoikeuden vastaisia etuja alemman verotuksen ja konkurssisuojan kautta toimiessaan kilpailutilanteessa julkisilla markkinoilla. Liiketoiminnan luonteisessa palvelutilanteessa, jossa toimitaan jatkuvasti kilpailutilanteessa yksityisen yritystoiminnan kanssa, on kilpailuneutraliteettisyistä välttämätöntä yhtiöittää julkisyhteisön palvelutuotanto. Kuntalain muuttamista valmistellut työryhmä jätti ehdotuksensa kuntalain muuttamiseksi valtiovarainministerille kesäkuussa 2010 (VM julkaisu 33/2010). Ehdotus koskee kuntien toiminnan yhtiöittämisvelvollisuutta kunnan toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla. Ehdotettu muutos rajoittaisi kunnan mahdollisuutta kilpailla markkinoilla julkisyhteisömuodossa. Mikäli kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, sen olisi annettava tehtävä osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön hoidettavaksi. Valtiovarainministeriön kuntaosasto on valmistellut esitystä kuntalain muuttamisesta yhtiöittämisvelvollisuuteen liittyen. Esityksessä säädettäisiin kunnille yhtiöittämisvelvollisuus niiden toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla, yhtiöittämisvelvollisuuden poikkeuksista, hinnoittelusta sekä henkilöstön asemasta muutoksessa. Valtioneuvoston hyväksymässä lainsäädäntöaikataulussa käsittelyajankohta esitykselle on varattu maaliskuulle VM:n valmistelema laki on yleislaki, joka on tarkoitettu kattamaan kaikki kunnan toimialat. Vesihuoltolaki on erityislaki, joka koskee vain yhtä kunnan toimialaa, vesihuoltoa. Kuntalain muutokseen liittyy työ- ja elinkeinoministeriöstä lausunnoille julkistettu ehdotus kilpailulain muuttamiseksi kilpailuneutraliteettivalvonnan tehostamiseksi. Yhdessä VM:n ja TEM:n valmistelemat lakiesitykset muodostavat kattavan paketin, jolla tänä vuonna valmistuvien uusien hankintadirektiivien asettamat velvoitteet on tarkoitus implementoida lainsäädäntöön. Jos yhtiöittämispakkoa koskeva säännös sisällytettäisiin vesihuoltolakiin, olisi vaikea perustella sen puuttumista kaikista muista erityislaeista. Jos yhtiöittämispakkosäännöstä taas alettaisiin lisäillä eri toimialojen erityislakeihin, jouduttaisiin vaikeasti perusteltavaan, sattumanvaraiseen ja sekavaan tilanteeseen. Ainoa oikea tapa on ratkaista yhtiöittämispakkoa koskevat kysymykset, on arvioida kunkin toimialan yksityiskohtia VM:n ja TEM:n esitysten perusteella säädettyjen yleislakien mukaisesti Vesihuolto ei ole kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettavaa toimintaa Suomen vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos on luonnollinen monopoli toimiessaan hyväksytyllä toimialueella omia verkostojaan käyttäen. Todellista kilpailutilannetta ei kunnallisella vesihuollolla ole, minkä myös EU:n komissio

3 33 (9) (9) on tunnustanut ja hyväksynyt vesihuollon jättämisen Suomessa yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle. Tämä myönnetään myös lakiehdotuksen perusteluissa, mutta samalla todetaan, että merkittävä vesihuoltopalvelujen tai tukkuveden toimittaminen toisille kunnille tai jäteveden vastaanottaminen puhdistettavaksi merkittävissä määrin synnyttää tilanteen, jossa vesihuoltolaitos on yhtiöitettävä. Lain perustelut sivuuttavat tässä kokonaan hankalan rajanvedon kuntien yhteistoiminnan ja hankintatoiminnan välillä tulkitessaan mainittujen palveluiden tarjoamisen laajassa mitassa toiselle kunnalle johtavan automaattisesti hankintasuhteen olemassaoloon ja siten ns. out house -tilanteen syntymiseen. Kunnat voivat harjoittaa toimialaansa kuuluvaa toimintaa kuntalain mukaisesti yhteistoiminnassa. Kuntien yhteistoimintamuodot perustuvat aina yhteistoimintaan osallistuvien kuntien väliseen sopimukseen. Kunnat voivat sopia, että tehtävää hoitaa niiden puolesta kuntayhtymä, mutta myös löyhemmät sopimusjärjestelyt on oikeuskäytännössä hyväksytty; Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin on klassisessa prejudikaatissaan (C-480/06 Stadtreinigung Hamburg) todennut, että julkisten toimijoiden välinen yhteistyö julkisen tehtävän hoitamiseksi on mahdollista ilman hankintamenettelyä myös tilanteissa, joissa yhteistyökumppanit eivät perusta yhteistä hallinnollista rakennetta tehtävän hoitamiseksi. Unionin oikeus ei tuomion mukaan edellytä viranomaisten yhteistyön tapahtuvan tietyssä oikeudellisessa muodossa, niiden suorittaessa yhdessä julkisen palvelun tehtäviä. Yhteistyön tulee kuitenkin perustua yleisen edun päämäärien tavoittelulle eikä yksityisille yrityksille saa antaa etua niiden kilpailijoihin nähden. Siltä osin kuin kuntien vesihuoltotoimintaan liittyy markkinaehtoista toimintaa, kuten kiinteistönomistajan tai toiminnanharjoittajan vastuulla olevia asennustöitä tai huolto- ja ylläpitopalveluita, tulee toiminnan markkinaehtoisuus arvioida kuntalain säädettävänä olevien säännösten mukaisesti a :n perusteluissa ei ole otettu huomioon hankintadirektiivien uudistusta 20 a :n perusteluissa on viitattu Palmia -tukia koskevaan EU:n kilpailupääosaston selvityspyyntöön vuodelta 2009, mutta ei lainkaan hankintadirektiivien uudistamiseen. Hankintadirektiivien uudistaminen on parhaillaan vireillä. Komissio julkaisi julkisia hankintoja koskevat direktiiviehdotukset ja niiden käsittely on loppusuoralla. Todennäköisesti uudet direktiivit hyväksytään vuoden 2013 kuluessa. Uudistuksessa direktiiviin lisätään hankintayksiköiden välistä yhteistyötä koskevat säännökset, mukaan lukien sidosyksikkösäännökset. Direktiiviehdotuksissa on sekä hankintadirektiivin että erityisalojen hankintadirektiivin osalta ehdotettu, että kahden tai useamman hankintaviranomaisen välillä tehtyä sopimusta ei katsota julkista hankintaa koskevaksi sopimukseksi, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: a) sopimuksella käynnistetään siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välinen todellinen yhteistyö, jonka tavoitteena on näillä viranomaisilla olevien julkisiin palveluihin liittyvien tehtävien yhteinen hoitaminen ja johon sisältyy sopimuspuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia; b) sopimusta hallitsevat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat;

4 44 (9) (9) a :n sisältö on väärin koostettu Yhteenveto c) sopimukseen osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 10:tä prosenttia sopimuksen kannalta merkityksellisistä toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna; d) sopimukseen ei liity muita siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välisiä varojen siirtoja kuin rakennusurakoiden, palvelujen tai tavaroiden todellisten kustannusten korvaamista vastaavat siirrot; e) missään sopimukseen osallistuvassa hankintaviranomaisessa ei ole yksityisiä osakkuuksia. Direktiivejä valmisteltaessa on vahvana vaihtoehtona esitetty c-kohdan in house rajan nostamista 20 %:in. Direktiivin mukainen lainsäädäntö sulkee melko täydellisesti pois kilpailuehtoisen toiminnan vesihuoltolain mukaisesta yhteistoiminnasta. Lisäksi se osoittanee, että kilpailuneutraliteettia koskevien säännösten laatiminen on monitahoinen ja vaikea tehtävä, joka on syytä tehdä keskitetysti yleislainsäädäntönä. Säännöksen sisältö johtaisi ehdotetussa muodossaan kohtuuttomaan lopputulokseen: jos vesihuoltolaitos toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, on se yhtiöitettävä. Vaikka säännöstä tulkittaisiinkin 10 tai 20 %:n in house rajan mukaisesti, on lopputulos kohtuuton ja EU-oikeuden periaatteiden vastainen. Sääntelyn lähtökohtana on, että mikäli kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, sen on annettava (kyseinen) tehtävä osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön hoidettavaksi. Tässä vesihuoltolain tekstin valmistelija on tulkinnut periaatetta siten, että markkinaehtoisen toiminnan harjoittaminen johtaa koko vesihuoltolaitoksen yhtiöittämispakkoon, eikä sen kuten sääntelyllä tarkoitetaan ole yhtiöitettävä vain markkinaehtoiseksi katsottu tehtävä. Ajattelun virheellisyys tulee esille monistamalla säännös muille toimialoille: koska kunnan terveystoimi harjoittaa markkinaehtoista toimintaa tarjotessaan ns. II maksuluokan (ei lakisääteiset palvelut) työterveydenhuoltopalveluja, on koko terveystoimi yhtiöitettävä tai koko jätehuoltolaitos on yhtiöitettävä, koska sen ei lakisääteiset jätteenkuljetuspalvelut ylittävät 10 % liikevaihdosta, eikä erillisen yhtiön perustaminen olisi mahdollista. Esitetty säännös yhtiöittämispakosta tulee poistaa erityislain luonteisesta vesihuoltolakiehdotuksesta, johon se ei sisältönsä puolesta kuulu. Kunnan toiminnasta markkinoilla ja yhtiöittämisestä tulee säätäävalmisteltavana olevalla kuntalain muutoksella tai muulla kunnallislainsäädäntöön sisällytettävällä yleislailla. Vesihuoltolain sääntelemä vesihuollon harjoittaminen ei ole markkinoilla kilpailutilanteessa harjoitettavaa toimintaa, minkä tulkinnan myös EU:n komissio on hyväksynyt. Siltä osin kuin kuntien vesihuoltotoimintaan liittyy markkinaehtoista toimintaa, kuten kiinteistönomistajan tai toiminnanharjoittajan vastuulla olevia asennustöitä tai huolto- ja ylläpitopalveluita, tulee toiminnan markkinaehtoisuus arvioida kuntalain säädettävänä olevien säännösten mukaisesti.

5 55 (9) (9) 2.2 Vesihuollon eriyttäminen kirjanpidossa ja muut taloushallintoa koskevat säännösehdotukset (20, 20b 20d ) Uudessa lakiesityksessä vesihuoltolaitoksen eriyttämistä kirjanpidossa on edelleen täsmennetty tarkistamistyöryhmän loppuraportissa esitetystä. HSY pitää lainsäädännön täsmentämistä tärkeänä, jotta eri vesihuoltolaitokset saadaan vertailukelpoisiksi ja jotta tilinpäätös antaa paremman tiedot arvioida vesihuoltolaitoksen toimintaa. Vesilaitostoiminnan eriyttäminen kirjanpidossa ja lakiehdotuksessa esitetyt toimintakertomusvaateet toteutuvat HSY:ssä jo nyt. Säännösehdotusten osalta olisi vielä syytä harkita, onko esitetty tarkkuus tarpeellinen lain tasoisessa sääntelyssä sekä sitä, miltä osin sääntelyä voisi siirtää asetukseen. HSY haluaa kiinnittää huomiota myös pykälien perusteluihin, joissa on nyt kuvattu kirjanpitoa varsin yksityiskohtaisesti. Vesihuoltolaitoksen kirjanpito pitäisi pystyä myös jatkossa järjestämään kuntakirjanpidon kautta, eikä kirjanpidosta saisi tulla liian raskasta ja jäykkää. Taloutta kuvaavien tietojen julkistamisen osalta (20 d ) jää epäselväksi, poikkeaako vaadittu tietojen julkistaminen, ja millä tavalla, kunnan yleisestä tiedottamisvelvollisuudesta. Uutuutena laissa on hulevesiviemäröinnin talouden eriyttäminen, joka liittyy uuteen hulevesiä koskevaan sääntelyyn. Hulevesiviemäröinnin käyttökuluja, pääomakuluja, tasetta ja rahoituslaskelmaa hulevesiviemäröinnille ei voi laatia muuten kuin laskennallisesti, ainakaan sekaviemäröidyillä alueilla. Ainoastaan investoinnit on mahdollista pääosiltaan eriyttää. Vesihuollon tietojärjestelmän ensisijainen tarve liittyy vesihuollon valvonnan ohella raportointiin, johon Suomi on velvoitettu EU:n jäsenvaltiona. Kyseessä ovat valtiolle kuuluvat tehtävät, jonka kustannuksia ei tule vyöryttää vesihuoltolaitoksille ja sen kautta kuluttajille. Ehdotetun 20 e :n 1. momentin jälkimmäinen lause tulee poistaa. 2.3 Huleveden viemäröinnin järjestäminen (3 a luku ja MRL 13 a luku) Lakiesityksessä huleveden viemäröintiä koskevat pykälät on sijoitettuomaksi luvukseen ja hulevesiä koskevat erityiset säännökset maankäyttö- ja rakennuslakiesityksessä vastaavasti omaan lukuunsa. HSY pitää jaottelua selkeänä. Hulevesi on myös selkeästi erotettu vesihuoltolaissa vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon käsitteestä siten, että huleveden kokonaishallinnasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lakiesityksessä kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen vastuunjako on tuotu selkeästi esiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 103 a :ään lisätyt määritteet yhdyskunnan hulevesijärjestelmästä ja sen vaikutusalueesta ovat perusteltuja. Säännökset selkiyttävät myös kiinteistön omistajan ja haltijan vastuuta kiinteistön hulevesien johtamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 103 f :n mukaan kiinteistön hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin ja vapautuksen voi saada ainoastaan pykälässä lueteltujen edellytysten täyttyessä määräajaksi. Vaatimus on yhdensuuntainen hulevesien eriyttämisen periaatteiden kanssa. Koska vapautuksen voi saada vain määräajaksi, tulisi esim. sekavesiviemäröidyllä alueilla olla riittävän pitkä siirtymäaika.

6 66 (9) (9) Maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotuksessa lähtökohdaksi on otettu hulevesien keskitetty ja kokonaisvastuullinen hallinta. HSY katsoo että keskitetyn hallinnan edut on hyvin perustelutekstissä kuvattu ja esitetyt muutokset tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämiä toimenpiteitä. HSY katsoo, että ennen hulevesiviemäröitävän alueen määrittelemistä tarvitaan ennakoiva ja kattava suunnitelma huleveden hallinnasta kunnassa. Ilmastonmuutoksen seurauksia tulee ennakoida ja ehkäistä suunnitelmallisesti poikkeuksellisten suurten vesimäärien aiheuttamia vahinkoja. Näin ollen huleveden hallintaa tulee tarkastella jo kaavoitusvaiheessa. Muuten on vaarana, että mahdollisuudet erilaisten hallintakeinojen käyttöön jäävät selvittämättä. Hulevesien hallinta tulee olla kokonaisuus, jossa yhdellä taholla on vastuu alueen hulevesien hallinnasta. Myös alueilla joissa on hulevesiviemäri, on usein tarpeen käyttää samanaikaisesti muitakin huleveden hallintakeinoja. Kokonaisuuden kannalta toimiva ratkaisu voidaan saavuttaa vain, mikäli hulevesien järjestämisen vastuu on jakamaton. Hulevesijärjestelmien investoinneista ja käytöstä vastaavan tahon tulee vastata toiminnan rahoituksesta. Hulevesi-investointeja tulee tarkastella kokonaisuutena, minkä vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista hajauttaa viemäröityä hulevesiverkkoa ja muita hulevesirakenteita eri taseisiin. Tämä johtaisi ns. kahden taseen malliin, mikä osaltaan vaikeuttaisi kokonaisuuden hallintaa ja saattaisi johtaa osaoptimointiin. Nykyinen hulevesiviemäröinti on rahoitettu kiinteistöiltä perittävin hulevesimaksuin. Maksut eivät ole aiheuttamisperiaatteen mukaisia, osittain johtuen hulevesien taksarakenteesta ja osittain siitä ettei yleisiltä alueilta maksuja ole peritty. HSY pitää tärkeänä sitä että lakimuutosehdotuksessa esitetty malli mahdollistaa hulevesimaksujen perimisen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Hulevesimaksurakenteen tulisi kannustaa kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Lakiluonnoksessa on tarkasti säädetty hulevesien viemäröinnin järjestämistä. Muiden hulevesiin liittyvien tehtävien organisointiin ei luonnoksessa oteta kantaa. HSY on monialainen organisaation, joka sopimusperusteisesti hoitaa omistajakuntien sille osoittamia tehtäviä. Yhdeksi tehtäväksi on perussopimuksessa kirjattu hulevesien hallinta. HSY pitää tärkeänä, ettei lakimuutos rajoita hulevesien kokonaisvaltaisen järjestämisen organisointimallia. Perustelumuistiossa on todettu, ettei vesihuoltolaitoksella olisi esityksen mukaan mahdollisuutta periä hulevesimaksuja suoraan kiinteistöltä. Perusteluissa todetaan kuitenkin lisäksi että kunta voisi maankäyttö- ja rakennuslain 103c perusteella antaa hulevesimaksun perimisen vesihuoltolaitoksen tehtäväksi yhtenä hulevesien hallintaan liittyvänä tehtävänä. HSY katsoo että perustelumuistion mukainen mahdollisuus tulee säilyttää siten että hulevesijärjestelmän hallinnoija voisi vastata toiminnan rahoittamisesta kiinteistöiltä ja muilta hulevesien tuottajilta perittävin aiheuttamisperiaatteen mukaisin maksuin. Lakiehdotuksen 17 a tai c :ssä ei erityisesti todeta vesihuoltolaitoksen oikeudesta saada kunnalta maksua, jos se huolehtisi hulevesiviemäröinnin lisäksi joistain muistakin hulevesien hallintaan liittyvistä tehtävistä. On syytä harkita, tulisiko laissa erikseen vielä todeta siitä, että vesihuoltolaitos perii kustannukset kattavan maksun myös muista huleveden hallintaan liittyvistä toimenpiteistä, jos se ottaa ne hoitaakseen. Tämän lisäyksen avulla voitaisiin välttää eri-

7 77 (9) (9) mielisyydet siitä, mistä kustannuksista laitoksella on oikeus periä korvausta kunnalta. Vähintään perustelutekstejä tulee selkeyttää. Lakiehdotuksen 103 f :n mukaan hulevesien johtamiseen sovelletaan vesihuoltolain jäteveden johtamista koskevia säännöksiä, jos hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin. HSY toteaa, että vesihuoltolaitoksella tulee olla tällöin mahdollisuus veloittaa vesihuoltolain 19 :ssä tarkoitettua jäteveden käyttömaksua jäteveden laadun ja määrän mukaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Koska jätevesiviemäriin johdettavia hulevesiä ei mitata, tulee käyttömaksun perustua kiinteistöjen ja yleisten alueiden pinta-alan pohjalta laskettuun vesimääräarvioon. Ehdotetun säännöksen (MRL 103 g ) mukaisen hulevesisuunnitelman keskeisin tehtävä on osoittaa ne tekniset ratkaisut, joilla suunnittelualueelle taataan tavoitellun tason edellyttämä hulevesien hallintaratkaisu. Tästä syystä suunnittelussa korostuvat suunnittelijan teknisen ammattipätevyyden vaatimukset, erityisesti kokemus mitoituslaskelmien laatimisessa. Suunnittelun tulee perustua riittävän laajoihin geoteknisiin ja hydrologisiin selvityksiin, jotta pohjamaan ominaisuudet sekä virtaamat ja vedenlaatu voidaan ottaa huomioon. Hulevesisuunnittelun tulee perustua vesistön tai sen osan koko valumaalueen tarkasteluun, jossa on otettava huomioon sekä hulevesien vaikutukset vesistöön että vesistöalueesta johtuvat suunnittelua ohjaavat seikat, kuten mahdollinen tulvaherkkyys tai merkittävät ympäristöarvot. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hulevesien laadun parantamiseen ja tavoite hulevesien hyvästä laadusta sisällyttää säädöstekstiin. Hulevesien laatua tulee valvoa ja parantaa erityisesti johdettaessa hulevesiä ympäristöltään ja luontoarvoiltaan herkkiin vesistöihin. Esimerkkinäviimeksi mainitustauudenmaan jokivesistöt, joiden sivupuroistamonet ovat toisaalta käytössä olevia tai potentiaalisia hulevesien purkureittejä, toisaalta niillä on erityistä suojeluarvoa uhanalaisten lajien, kuten geneettisesti erilaistuneiden taimenpopulaatioiden suojelun ja säilymisen kannalta. Säännöksen 1. momentissa on mainittu esimerkin-omaisesti pumppaamo. Maininta on syytä poistaa, koska pumppausta ei tule esittää tavanomaisena hulevesien hallinnan ratkaisuna, vaan pyrkiä välttämään hulevesien hallinnassa rakenteita ja ratkaisuja, jotka edellyttävät pumppaamista. Hulevesien pumppaus ei ole kestävä ratkaisu ekologisesti ja taloudellisesti, eikä se sähkön saannista riippuvaisena ole toimintavarma järjestelmä. Hulevesisuunnittelussa tulee sademäärien mitoituksessa käyttää yhteisesti sovittuja, virallisia mitoitusennusteita. Vuorokautinen sademäärä voi Suomessa vaihdella paljonkin ja runsaiden sateiden ennustetaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvän, joten hulevesien hallinnan eri osioissa on käytettävä useampia mitoitussateita. Esimerkiksi pienten sateiden yhteydessä syntyvät hulevesimäärät voi puhdistaa, koska virtaamat ovat rauhallisia. keskisuurten sateiden kaikkia hulevesiä ei ehkä pystytä puhdistamaan, mutta virtaamia voi hallita. Suurten sateiden aiheuttamia tulvariskejä tulisi kyetä hallitsemaan kiinteistöillä. Poikkeuksellisen suurten sateiden aiheuttamia tulvariskejä voidaan vähentää ohjaamalla vedet pois tulvariskikohteesta suunniteltuja tulvareittejä pitkin sekä hallitsemalla virtaamia vesistöissä.

8 88 (9) (9) 2.4 Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon ja liittämiskohdat (10 ja 12 ) HSY pitää hyvänä vesihuoltolain 10 :ään lisättyä ehdotusta, jonka mukaan taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei tarvitsisi liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen laitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jos kiinteistöllä on asianmukainen vesihuolto. Myös taajama-alueen ulkopuolella sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen vapauttaminen jätevesiviemärin liittymisvelvollisuudesta 10 :n 2 momentissa mainituissa tilanteissa on perusteltua. Kyseisillä lainkohdilla vältetään kiinteistön omistajille liittymisvelvollisuudesta syntyviä kohtuuttomia tilanteita tapauksissa, joissa kiinteistön omistaja on järjestänyt kiinteistönsä vesihuollon asianmukaisesti. Kiinteistön liittämiskohtaa koskevaan vesihuoltolain 12 :ään lakiesityksessä esitetään ainoastaan täsmennystä siltä osin, ettei liittämiskohtien sijainnista saisi aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Kyseinen täsmennys esitettiin jo tarkistamistyöryhmän loppuraportissa, eikä sitä ole muutettu nyt lausunnolla olevaan hallituksen esitykseen. HSY pitää hyvänä, että yksityiskohtaisia metrimääriä ei ole kirjattu pykälään, koska liittämistilanteet voivat olla hyvin erilaisia ja ilman tapauskohtaista harkintaa kiinteiden metrimäärien noudattaminenvoisi johtaa laitoksen kannalta tietyissä tilanteissa kohtuuttomiin kustannuksiin. Vesihuoltolaitosten kannalta olisikuitenkin suotavaa, että kohtuuttomien kustannusten kielto olisi kirjattu 12 :ään molemminpuolisesti. Joka tapauksessa pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi hyvä tuoda esiin esimerkkejä, missä tapauksissa tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella laitoksella olisi mahdollisuus poiketa aikaisemmassa lainsäädännössä olleista ja käytännössä noudatettaviksi tarkoitetuista metrimääristä. 1 Vesihuoltolaitostoiminnassa on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan asemakaavan mukaisen tonttijaon ja kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen vesihuoltolaitoksella ei ole enää velvoitetta tuoda liitoskohtaa tontin läheisyyteen.epäkohtana on pidetty, ettei asiaa ole kirjattu vesihuoltolakiin tai lain perusteluihin, eikä asiaa ole voitu sitä kautta perustella liittyjälle. Käytännössä ongelmatilanteet ovat koskeneet asemakaavan vahvistamisen ja vesihuoltolinjan rakentamisen jälkeen tapahtuneita lohkomisia, joissa kantatila jää etäälle yleisestä vesijohdosta tai viemäristä. Alueen vesihuollon järjestäminen suunnitellaan kaavoituksen yhteydessä ja rakennetaan samassa yhteydessä muun kunnallistekniikan kanssa. Mikäli vesihuoltolaitos joutuisi aina jatkamaan verkoston rakentamista jälkikäteen tonttien lohkomisten seurauksena, johtaisi se laitokselle kohtuuttomiin kustannuksiin. Nämä yhden kiinteistön lohkomisesta seuranneet laitoksen vesihuoltolinjanrakentamiskustannukset tulisivat viime kädessä kaikkien liittyjien maksettaviksi, mitä voitaisiin pitää myös vastoin vesihuoltolain mukaista kustannusten kohdentamis- ja aiheuttamisperiaatetta. Oma ongelmansa olisivat lohkomisessa syntyvät yksityisten kiinteistöjen ympäröimät kantatilat, jonne vesihuoltolaitos ei voisi rakentaa ja viedä verkostoaan yleisen alueen kautta. Kiinteistön omistajat voivat luonnollisesti huomioida tonttivesijohtojen ja tonttiviemärien rakennuskustannukset sekä rasiteasiat lohkomis- ja myyntitilanteessa. 1 Voimassa olevan vesihuoltolain hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on ollut, että enimmäisetäisyydet olisivat käytännössä asemakaava-alueen ulkopuolella 100 metriä liitettävästä lähimmästä rakennuksesta ja asemakaava-alueella kiinteistön omistaja tai haltija olisi velvollinen rakentamaan liittymisjohdon yleiseen vesijohtoon tai viemäriin, joka on enintään 20 metrin päässä tontin rajasta (HE 85/2000 s )

9 99 (9) (9) 2.5 Vakiohyvitys (27, 27a - 27 b ) Vesihuoltolakiin on esitetty uutena asiana vakiohyvitystä, joka olisi vakiosuuruinen korvaus asiakkaalla yli 12 tuntia kestäneestä vesihuollon keskeytyksestä. HSY on lausunut vakiohyvityksen osalta jo työryhmän loppuraportin yhteydessä ja pitänyt vakiohyvityssääntelyä yleisesti ottaen hyvänä uudistuksena. Uudessa lakiehdotuksessa vakiohyvitystä koskevaa 27 a :ää on osin muutettu. HSY pitää parannuksena, että vakiohyvitys on rajattu koskemaan pelkästään keskeytystilanteita, eikä laatuvirheitä kuten loppuraportissa oli esitetty. Lisäksi pykälään on selvennetty vakiohyvityksen suhdetta 27 :n mukaiseen hinnanalennukseen. Uudessa 27 a :ssäon myös lisäys, jonka mukaan vesihuoltolaitoksen tulee maksaa vakiohyvitys asiakkaalle omatoimisesti. Vesihuoltolaitoksella, jonkaverkostokartat ovatajan tasalla, ei pitäisi olla erityistä ongelmaa selvittää ne liittyjät, joita keskeyttäminen koskee. Ehdotetun27 :n mukaan vesihuoltolaitos myös selvittää, maksetaanko liittyjälle keskeytymisestä hinnanalennus vai vakiohyvitys, sen mukaan kumpi on asiakkaalle edullisempi. Vesihuoltolaitos joutuu tällöin selvittämään ja laskemaan kunkin vakiohyvitykseen oikeutetun liittyjän osalta vuotuiset perus- ja käyttömaksut ja vertaamaan niistä laskettua 2 % määrää vakiohyvitykseen. Tämä vaatii vesihuoltolaitokselta lisätyötä ja resursseja. Toisaaltaesitetyn mukaisena vakiohyvitys realisoituu maksettavaksi harvoin, jolloin työmäärälisäystä ei voitane pitää kohtuuttomana. 3 Muita huomioita HYS katsoo aiheelliseksi kiinnittää huomiota myös siihen, että vesihuoltolain 28 :n vahingonkorvaussäännösten suhde vesilain (587/2011) 13 luvun korvaussäännöksiin on edelleen epäselvä. Tilannetta selkiyttäisi, jos lainsäätäjän näkökulma tuotaisiin esiin vesihuoltolain yksityiskohtaisissa perusteluissa, koska sitä ei tehty vesilain uudistamisen yhteydessä. Esimerkiksi vesihuoltolaitoksen viemäritulvista kiinteistölle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisessa on oikeuskäytännössä sovellettu sekä vesihuoltolakia että vesilakia yhtenäisen linjan puuttuessa 2.Vesihuoltolain ja vesilain korvaussäännökset ovat kuitenkin erisisältöiset, vaikka lopputulos vahingonkärsineen kohdalla ei useinkaan käytännössä muutu. Vesilain mukaan vesihuoltolaitos on tuottamuksesta riippumattomassa vastuussa omistamansa viemärin virheellisestä toiminnasta omaisuutta välittömästi kohdanneista edunmenetyksistä. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen korvausvastuu edellyttää vesihuoltolain 27 :n mukaista virhettä vesihuollossa ja korvattavaksi tulevat omaisuusvahinkojen lisäksi taloudelliset vahingot. Asian selkiytyminen näyttäisi edellyttävän korkeimman oikeuden ratkaisua, jollei asiaan oteta kantaa lakiesityksessä. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Matti Hilli, p Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Raimo Inkinen toimitusjohtaja 2 Vrt. Rovaniemen HO t. 281, Turun HO t. 369, Turun HO t. 1354, ja Satakunnan KäO nro 3272

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Seinäjoki 23.10.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Lakiklinikka Kuntamarkkinat 11.9.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Yhtiöittämisvelvollisuutta

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta

MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta Rakennuttajien tapaaminen Oulu 27.3.2015 Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta säädetään nykyisin maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

KUV/10334/48/2009 27.1.2010 VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KUV/10334/48/2009 27.1.2010 VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI KUV/10334/48/2009 27.1.2010 Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Olette pyytänyt lausuntoa vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän väliraportista. Kuluttajavirasto

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2015 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen,

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Hulevedet ja vesihuoltolaki

Hulevedet ja vesihuoltolaki Hulevedet ja vesihuoltolaki - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta Eduskunta hyväksyi lait vesihuoltolain

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Kirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliitto VESIHUOLTOLAIN UUDISTUS TARKISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

VESIHUOLTOJAOSTO SYYSSEMINAARI 5.11.2015 SÄÄTYTALO

VESIHUOLTOJAOSTO SYYSSEMINAARI 5.11.2015 SÄÄTYTALO VESIHUOLTOJAOSTO SYYSSEMINAARI 5.11.2015 SÄÄTYTALO HULEVESIEN HALLINTA JA TEHTÄVIEN UUDELLEENJÄRJESTELY JÄRVENPÄÄSSÄ JÄRVENPÄÄN VESI TOIMITUSJOHTAJA ARI KAUNISTO LÄHTÖKOHDAT Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Vesiyhdistyksen syysseminaari Helsinki 5.11.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinnan kokonaisuus Hulevesien hallinta

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 03 RAHOITUSASIAT VESIHUOLLON TAKSA 2016 1 Liittymismaksu Hyväksytty valtuusto 16.11.2015/38 Voimaantulo 1.1.2016 Vesihuollon kustannusten

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus: Kunnat ja markkinat -jaosto

Kuntalain kokonaisuudistus: Kunnat ja markkinat -jaosto Kuntalain kokonaisuudistus: Kunnat ja markkinat -jaosto Kuntamarkkinat 2013 Helsinki 11.9.2013 Katariina Huikko Lakimies Kunnat ja markkinat -jaosto Kunnat ja markkinat jaosto käsittelee kuntien ja markkinoiden

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki.

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 1 Sopijapuolet 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. 1.2 Asunto Oy Kreivinniitty, y-tunnus 0135532-1

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus)

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) 1 Sopijapuolet Lempäälän kunta (kunta) Postiosoite: PL 36, 37501 Lempäälä Käyntiosoite:

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014. Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen

Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014. Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014 Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen 498/11.30/2014 KH 19.08.2014 304 Kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11 RAUMAN VEDEN TAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt taksarakenteen 18.11.2002, voimaan 22.11.2002 Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt maksujen suuruudet 25.11.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Vesihuoltolain muutoksia

Vesihuoltolain muutoksia Vesihuoltolain muutoksia Orimattila, 16.9.2014 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Lainsäädännön velvoitteet vesihuoltotoiminnassa Osuuskuntamuotoisen vesihuoltolaitoksen toimintaa säätelee osuuskuntalaki

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.1.2015 alkaen Arvonlisäverollinen hinta on noin hinta. Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Minna Isokallio

Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Minna Isokallio Rakennus- ja ympäristölautakunta 25 16.04.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 40 25.06.2015 LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE DNRO 03208/15/5212 / ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan organisointi

Hulevesien hallinnan organisointi Hulevesien hallinnan organisointi Keskeiset ongelmat ja hallintomallit Versio 1.0 Jukka Meriluoto 4.9.2007 2007 Hulevesien hallinnan osapuolet kunnissa Kunta Kaavoitus Rakennusvalvonta Tekninen toimi (kadut

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista Uudenmaan vesihuolto Ajankohtaista Teemu Haapala Uudenmaan ELY-keskus LUVY jätevesiseminaari 23.3.2015 ELY:n rooli vesihuollon rahoituksessa 2014 Vesihuoltoavustukset (MMM) Tervalampi-Heponiittu vesiosuuskunta,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan. Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLTOTAKSA 1.1.2015 ALKAEN 1 Käyttömaksut Vedenhankinnasta ja viemäröinnistä peritään vesimäärään perustuvaa käyttömaksua. Vesimäärä mitataan HSY:n asentamalla ja omistamalla vesimittarilla.

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN

HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN HEINOLAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN HINNASTO 1.3.2012 ALKAEN Hyväksytty: KV 14.11.2011 168 Vesihuoltolaitoksen toiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos laitokseen

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

VESI- JA JÄTEVESIMAKSUTAKSA

VESI- JA JÄTEVESIMAKSUTAKSA 1 1 YLEISTÄ Liikelaitoksen johtokunnan 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015, kohdan 2.4 korotetun liittymismaksun osalta voimaantulopäivä 1.11.2014 1.1 Vesilaitostoiminnan kustannusten kattamiseksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

Satukallion omakotitonttien tiivistäminen Asukasilta 4.6.2015

Satukallion omakotitonttien tiivistäminen Asukasilta 4.6.2015 Satukallion omakotitonttien tiivistäminen Asukasilta Asemakaavan muutos, asukasilta klo 17-19 Asemakaavamuutoksen lähtökohdat Satukalliossa Prosessi ja aikataulu Puite- ja maankäyttösopimukset Kunnallistekniikan

Lisätiedot

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Osuuskuntailta 17.11.2014 Ravintola Liisanpuisto Lainsäädännön muutokset Vesihuoltolain muutokset voimaan 1.9.2014 hallituksen

Lisätiedot

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen

Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen Vesilaitoksen taksa 1.1.2015 alkaen 1 Vesilaitoksen toimittaman veden käyttö- ja perusmaksu 2 Liittymismaksu 4 Vesimittarin tarkistusmaksu 6 Sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävä maksu 9 Vesimittarin

Lisätiedot

Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuntatalo 3.3.2015

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen HSY:n hallitus päätti 16.10.2015 kokouksessaan 1.1.2016 alkaen voimassa olevan HSY:n vesihuollon taksan. Lisätietoja

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot