H 91 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI; HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 73 LIITTYMISKOHDASTA JA LIITTYMISMAKSUSTA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "H 91 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI; HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 73 LIITTYMISKOHDASTA JA LIITTYMISMAKSUSTA"

Mika Tamminen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 H 91 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI; HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 73 LIITTYMISKOHDASTA JA LIITTYMISMAKSUSTA Hallitus , 91 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja Hannu Niemelä ja kunnanjohtaja Liite Antero Alenius. Aki Tainio on jättänyt oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätökseen 73, jolla kunta on päättänyt liittymiskohdasta ja liittymismaksusta. Kuntalaki määrää oikaisuvaatimuksesta: Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tainiolla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä viranomainen käsittelee nimenomaan oikaisuvaatimuksen eikä koko sitä asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee. Viranomainen on näin ollen sidottu niihin vaatimuksiin, jotka oikaisuvaatimuksessa on esitetty eikä voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet on tutkittava ja harkittava myös, onko päätöstä muutettava vaatimuksen tekijän esittämät tarkoitusmukaisuusperiaatteet huomioon ottaen. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä toimielin voi muuttaa päätöstään, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Tainion vaatimukset:

2 1. päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi 2. Kiinteistön liittämiskohdan sijainti, josta liittyjän osuus alkaa, on kiinteistön välittömässä läheisyydessä (liittämiskohta saa olla enimmillään 100 metrin säteellä liitettävästä rakennuksesta, kuten vesihuoltolaissa määritellään). 3. kiinteistön liittymisestä viemäriverkostoon, vesihuoltolaitos ei peri liittyjältä mitään muita kustannuksia kuin liittymismaksun. Tainion perustelut: Kunnanhallitus on päättänyt, että kiinteistön viemäriin liittymiskohta sijaitsee runkoputkessa. Kuitenkin kunta käsittää, että runkoputki on vain tuo tällä hetkellä olemassa oleva jo rakennettu iso putki (joka päättyy tällä hetkellä itäisimmillään Sasin päiväkodille). Tuosta jo rakennetusta putkesta on pisimillään yli kilometrin matka kauimpaan liitettävään kiinteistöön. Todellisuudessa, hallituksen kokouksen pöytäkirjassa mainittu runkoputki, on viemäriverkostoa, kuten kaikki vesihuoltolaitoksen viemäriputket ovat. Tässä tulisi puhua koko ajan viemäriverkostosta. Käsitteet ovat sen verran sekaisin, että edellä mainitun johdosta on tarpeen, että päätöstä tarkennetaan niin, että siellä on mainittu tuo liittämiskohdan tarkempi sijainti (kiinteistön välitön läheisyys, liittämiskohta saa olla enimmillään 100 metrin säteellä liitettävästä rakennuksesta). Vesihuoltolain 12 määritellään, että liittämiskohdan tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Nykyisessä laissa ei suoraan mainita tuota sataa metriä mutta liittämisetäisyyden tulkinnassa voidaan edelleen ottaa huomioon vesihuoltolakia edeltäneessä sääntelyssä asetetut metrimäärät. Vesi- ja viemärilaitoslain (982/1997) 9 :ssä säädettiin, ettei liittymiskohtaa saa asemakaava-alueiden ulkopuolella määrätä 100 metriä kauemmaksi liitettävästä lähimmästä rakennuksesta. Vastine 1. Päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi Kunnanhallituksen päätös on vesihuoltolain mukainen seuraavin perustein: Kunnan oikeus määrittää omaa toimintaansa ja kohdentaa investointejaan kunnan alueelle perustuu kunnan itsehallintoon. Vesihuoltolain 5 mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Maksut Vesihuoltolaitoksen peruslähtökohta kaikessa toiminnassa on

3 rahoittaa oma toiminta liittyjiltä perittävillä erilaisilla maksuilla. Vesihuoltolain 19 on seuraava: 19 Maksut Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden viemäröinnistä. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus Liittämiskohta ja sen läheisyys Liittymänkohdan määräämiseen on vesihuoltolaitoksella yksiselitteinen oikeus vesihuoltolain 12 (alla) perusteella. 12 Liittämiskohdat Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Liittämiskohtien sijainnin takia kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon ei saa aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Voimassa oleva tai vielä sovellettava vesihuoltolaki ei määrittele edes perusteluissaan 100m liittymisetäisyyttä. Vesihuoltolain 12 yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 218/2013) todetaan: Muutoksen avulla varmistettaisiin, että kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamis- tai kunnossapitokustannukset eivät muodostuisi yksittäistapauksessa kohtuuttomiksi. Kustannuksina otettaisiin huomioon lähinnä kiinteistön rajan ulkopuolelle sijoitettavan laitteiston rakentamiskustannukset. Kohtuuttomuutta arvioitaessa kustannuksia verrattaisiin muiden samalla toiminta-alueen osalla sijaitsevien ja olosuhteiltaan samankaltaisten kiinteistöjen laitteistojen rakentamis- ja saneerauskustannuksiin. Esimerkiksi saman kadun varrella tai naapurustossa sijaitsevien kiinteistöjen liittämisetäisyyksissä tai - kustannuksissa ei tulisi olla suuria eroja. Säännöksen nojalla ei voitaisi vaatia, että liittämisetäisyydet tai liittämisen kustannukset olisivat yhtä suuret samalla toiminta-

4 alueen osalla tai laitoksen verkostoihin eri aikaan liittyvien kiinteistöjen kesken. Kunnanhallitus on asettanut vesihuoltolain mukaisesti kokoojaviemärille kiinteistökohtaisen kustannusrajan hyväksymissään ohjeissa. Laissa olevan välitön läheisyys ja kohtuutonkustannus on kokoojaviemämärin osalta määritelty tällä euron kustannusrajalla. Lisäksi vesihuoltolain 36 (alla) valtioneuvoksen asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mm. liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä. 36 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) 12 :ssä tarkoitetun liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä kiinteistön rajasta tai liitettävän kiinteistön lähimmästä rakennuksesta; Ei ole tiedossa, että valtioneuvosto olisi asettanut tarkempia säännöksiä enimmäisetäisyydestä. Viemäreiden omistus ja käytetty termistö Viemäreiden omistusta ei ole määritelty laissa eli viemärin voi omistaa esim. yksityinen, yritys tai osuuskunta. Päätöksen terminologiassa on käytetty sanaa kokoomaviemäri kun oikea termi on kokoojaviemäri, tältä osin käytetyllä sanalla ei ole tässä asiayhteydessä harhauttavaa merkitystä tai väärinymmärryksen mahdollisuutta. Oikaisuvaatimuksen allekirjoittajakin käyttää samaa termiä. Kokooma- ja kokoojaviemäri tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. Vastine 2. Liittämiskohdan sijainti kiinteistön välittömässä läheisyydessä (enimmillään 100m) Liittämiskohta ja sen läheisyys Katso edellä vastine 1. liittämiskohdat Vastine 3. Liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon veloitetaan ainoastaan liittymismaksu Tarvittaessa kokoojaviemärin kustannukset voidaan sisällyttää liittymismaksuun, sillä vesihuoltolaitoksen taksat ja maksut määrittelee kunta/vesihuoltolaitos. Jos rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka määräytyvät mm. etäisyyden mukaan, lisättäisiin liittymismaksuun, kaikkia palvelevasta liittymismaksutaulukosta tulisi hyvin sekava. Parempi tapa rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten laskuttamiseen on

5 pitää kiinteistökohtaiset liittämismaksut nykyisen muotoisena ja laskuttaa rakentamisesta aiheutuneet kustannukset toteutuman mukaisesti. Vesihuoltolaitos perii liittymismaksun lisäksi rakentamisesta aiheutuneet kustannukset kunnanhallituksen päättämien ohjeiden mukaisesti. Liitteet: oikaisuvaatimus, toiminta- ja pohjavesialuekartta Esitys: Päätös: HALLITUS hylkää oikaisuvaatimuksen selosteosassa kerrottujen vastineiden perusteella ja pitää voimassa hallituksen päätöksen Hyväksyttiin. Ote:. Aki Tainio. tekninen lautakunta

Samankaltaiset tiedostot

H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI

H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖINNIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI- MAHNALA-KYRÖSPOHJA-HEINIJÄRVI Hallitus 3.10.2016, 90 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja