Tilinpäätöksen kommentit. Suom en Pankin kiinteistöt

Transkriptio

1 28 29 Suom en Pankin kiinteistöt K iinteistö Osoite Valmistum is- Tilavuus vuosi noin rm 3 Helsinki R au h an k atu / U nioninkatu 33 / R auhankatu / Snellm aninkatu / Ram sinniem entie /1983/ K uopio P uutarhakatu M ikkeli Päiviönkatu O ulu K ajaaninkatu T am pere H äm eenkatu T urku L innankatu V antaa Suom etsäntie Inari Saariselkä 1958/1976/ Tilinpäätöksen kommentit Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö Suomen Pankki noudattaa EKP:n neuvoston hyväksym iä kirjanpitoperiaatteita ja -tekniikoita, ja vuoden 1999 tilinpäätös on laadittu näiden yhdenm ukaistettujen periaatteiden m ukaisesti. V uoden 1998 tilinpäätös on m uunnettu yhdenm ukaistettuja periaatteita n o u d attavaksi. M arkkinahintaisesta arvostam isesta syntyneet erät on kirjattu arvonm uutostilille. Pankkivaltuusto vahvistaa Suomen Pankista annetun lain 11 pykälän mukaisesti pankin tilinpäätöksen perusteet joh to k u n n an esityksen perusteella. K ulta ja valuuttam ääräiset erät U lkom aan rahan m ääräiset erät ja kulta on tilinpäätöksessä m uunnettu euroiksi käyttäen m arkkinakursseja. U lkom aan rahan m ääräisten erien arvostus on tehty valuuttakohtaisesti. A rvopapereiden arvostus on tehty arvopaperilajeittain. V aluuttakursseista jo h tu v a arvostusero käsitellään erillään arvopapereiden hintojen m uutoksesta joh tu v asta erosta. Kullan hinnanm uutos- ja kurssim uutoserot on kuitenkin käsitelty yhtenä eränä. K ulta on arvostettu m arkkinahintaan (kultaunssin dollarim ääräinen hinta m uunnettuna euroiksi). Arvopapereiden takaisinm yynti-ja takaisinostositoum ukset Arvopapereiden takaisinm yyntisitoum ukset eli käänteiset reposopim ukset on kirjattu taseeseen vakuudellisina talletuksina vastaavaa-puolelle. A rvopapereiden takaisinostosopim ukset eli reposopim ukset on kirjattu taseeseen vakuudellisina luottoina vastattavaa-puolelle. Reposopimuksilla myydyt arvopaperit jäävät Suomen Pankin taseeseen. Eurojärjestelm än sisäiset erät Eurojärjestelm ään kuuluvien keskuspankkien väliset saamiset ja velat esitetään Suomen Pankin taseessa nettom ääräisinä. K äyttöom aisuus Tilikauden 1999 alusta lukien käyttöom aisuus on arvostettu hankintah in taan poistoilla vähennettynä. Poistot on laskettu tasapoistom enetelmällä. T asapoistot tehdään käyttöom aisuuden odotettuna taloudellisena käyttöaikana siten, että ne aloitetaan toisen hankintaa seuraavan kalenterikuukauden alusta. Vertailukelpoiseksi m uunnetussa vuoden 1998 taseessa rakennukset ja m aa-alueet on ak tivoitu taseeseen m arkkinahintaan ja niiden vastaeränä on arvonm uutostili. N äiden rakennusten poistot on tilikaudelta 1999 kirjattu arvonm uutostiliä purkam alla siten, ettei poistoilla ole tu losvaikutusta. Taloudelliset käy ttöajat ovat seuraavat: atk-laitteet ja ohjelm istot, autot: 4 vuotta koneet, kalusteet: 10 vuotta rakennukset: 25 vuotta. K äyttöom aisuus, jonka arvo on alle euroa, poistetaan hankintavuonna. Taseen ulkopuoliset erät V aluuttaterm iinit otetaan huom ioon laskettaessa valuuttaposition nettokeskihintaa. Taseen ulkopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot käsitellään sam alla tavalla kuin taseessa olevista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot. Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet T u o to t ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella. R ealisoituneet tu o to t ja kulut kirjataan tu loslaskelm aan. V aluuttakurssivoittojen ja -tap pioiden laskemisessa on käytetty päivittäisen nettokeskihinnan menetelmää. Arvopaperien hintaeroista johtuvien voittojen ja tappioiden laskemisessa on käytetty arvopapereiden keskihinnan m enetelm ää. R ealisoitum attom at voitot kirjataan taseen arvonm uutostilille. R ealisoitum attom at tap p io t kirjataan tuloslaskelm aan, jos ne ovat suurem m at kuin aikaisemmin taseen arvonm uutostilille kirjatut vastaavat realisoitum attom at arvostusvoitot. T u loslaskelm aan kirjattuja realisoitum attom ia ta p pioita ei peruuteta seuraavina tilikausina. Jos arvopaperilajista tai valuutasta kirjataan tilinpäätökseen realisoitum attom ia tappioita, täm än arvopaperilajin nettokeskihintaa tai valuutan nettokeskikurssia m uutetaan vastaavasti ennen seuraavan tilikauden alkua.

2 30 31 Realisoitum attom ia tappioita ja voittoja ei nettouteta keskenään. Ne kirjataan arvopaperilajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen. A rvopapereiden hankintahinnan ja nimellisarvon erotus kirjataan tulosvaikutteisesti ju o k suajan kuluessa. Taseen kommentit Vastaavaa 1. K ulta ja kultasaam iset Suomen Pankilla on troyunssia kultaa, jo k a on tilinpäätöksessä arvostettu m arkkinahintaan. M uiden eurojärjestelm än kansallisten keskuspankkien tavoin Suomen Pankki siirsi tilikauden alkaessa noin 20 % kullastaan EKP:lle. 2. V aluuttam ääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta Tase-erässä ovat erityiset nosto-oikeudet K ansainväliseltä valuuttarah astolta ja Suom en jäsenosuus valuuttarahastossa, pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja m uut valuuttam ääräiset erät. Suomen Pankki siirsi EKP:lle tilikauden alkaessa osan dollari-ja jenim ääräisistä saam isistaan, ja näm ä yhdessä edellä m ainitun kultaerän kanssa m uodostavat Suomen Pankin osuuden EK P:n varannosta. 3. V aluuttam ääräiset saam iset euroalueelta Tase-erässä on pankkitalletuksia ja arvopaperisijoituksia. 4. E urom ääräiset saam iset euroalueen ulkopuolelta Tase-erä sisältää pääasiassa eurojärjestelm ään kuulum attom ien EU -m aiden keskuspankkien saldoja. 5. E urom ääräiset luotot euroalueen rahoitussektorille Tase-erässä ovat rahapolitiikassa käytettävien instrum enttien tilinpäätöshetken saldot ja m uut saam iset. 6. Eurojärjestelm än sisäiset saam iset Tase-erässä ovat Suomen Pankin osuus EKP:n pääom asta sekä valuuttavarantojen ja kullan siirtoon perustuva saam inen E K P:ltä. 7. M uut saam iset Tase-erässä ovat euroalueen kolikot, sijoitusom aisuutena olevat arvopaperit, käyttöom aisuus (rakennukset, koneet ja kalusto), taseen ulkopuolisten erien arvostuksesta johtuvat erät sekä siirtosaam iset ja m uut saam iset. Vastattavaa 1. Liikkeessä olevat setelit Erä käsittää liikkeessä olevat yleisön tai rahalaitosten hallussa olevat m arkkam ääräiset setelit. 2. E urom ääräiset velat euroalueen rahoitussektorille Pankit, joilla on RTGS-tili Suom en Pankissa, täyttävät vähim m äisvarantovelvoitteensa siten, että niiden R TG S-tilin päivittäisten saldojen keskiarvo seurantajakson aikana on vähintään varantovelvoitteen suuruinen. 3. Suom en Pankin liikkeeseen laskem at sijoitustodistukset Suom en Pankin sijoitustodistuksia käytettiin tilikaudella 1998 raham arkkinaoperaatioissa. 4. E urom ääräiset velat muille euroalueella oleville Tase-erässä ovat eurom ääräiset velat muille kuin vähim m äisvarantovelvoitteen alaisille rahalaitoksille. 5. E urom ääräiset velat euroalueen ulkopuolelle Tase-erä sisältää pääasiassa rahaliittoon kuulum attom ien EU -m aiden keskuspankkien saldoja sekä kansainvälisten järjestöjen ja ulkom aisten pankkien ns. lorotilien saldoja. 6. V aluuttam ääräiset velat euroalueen ulkopuolelle V aluuttavarannon hallinnoimiseksi tehdyt reposopim ukset on kirjattu tähän tase-erään. 7. M yönnettyjen erityisten nosto-oikeuksien vastaerä Tase-erä on SD R -m ääräinen ja liittyy K ansainväliseen valuuttarahastoon. 8. Eurojärjestelm än sisäiset velat Tase-erässä ovat eurojärjestelm ässä m ukana olevien keskuspankkien saldot Suomen Pankkia vastaan nettom ääräisinä. 9. M uut velat Tase-erässä ovat siirtovelat ja m uut velat. 10. A rvonm uutostili Tase-erässä ovat m aa-alueiden ja rakennusten arvonkorotukset sekä kirjanpitokäytännön m uutoksesta johtu v at m uut arvostuserot. Lisäksi tase-erä sisältää valuuttam ääräisten erien ja arvopapereiden m arkkinahinta-arvostuksesta syntyneet realisoitum attom at arvostusvoitot. 11. V araukset Tase-erässä ovat kaikki varaukset. Suom en Pankin eläkevastuun kokonaism äärä on 361 milj. euroa, ja tästä on varauksilla katettu 82% eli 295 milj. euroa. Suomen Pankista annetun lain 20 pykälän m ukaan tilinpäätöksessä voidaan tehdä v arau k sia, jos se pankin rahastojen reaaliarvon tu rv aamiseksi taikka valuuttakurssien tai arvopaperien m arkkinahintojen m uutoksista aiheutuvien tu loksen vaihteluiden tasaam iseksi on tarpeen. T ä m än pykälän tarkoittam ia varauksia on tehty milj. euroa. 12. Oma pääom a Tase-erässä ovat k an ta-rah asto ja vararahasto. 1. K orkotuotot Tuloslaskelman kommentit K orkotuotoista enin osa on kullan ja valuuttavarannon korkotuottoja sekä korkotuottoja eurojärjestelm än sisäisistä saam isista. 2. K orkokulut K orkokuluista 43 milj. euroa on vähimmäisvarantotalletuksille m aksettuja korkoja. K orkokuluja syntyy myös eurojärjestelm än sisäisistä veloista ja eurojärjestelm ään kuulum attom ien EU-m aiden keskuspankkien TA RGET-saldoille m aksettavista koroista. 3. K orkokate K orkokate oli 338 milj. euroa. 4. V aluuttakurssim uutoksista realisoituneet voitot V aluuttoja tarkastellaan valuuttakohtaisesti jo kaisena kirjanpitopäivänä. K un valuuttapositio pienenee valuuttaa myytäessä, siitä realisoituu voittoa tai tappiota. V uonna 1999 valuuttakurssien m uutoksista realisoituneet voitot olivat 198 milj. euroa. 5. A rvopapereiden realisoituneet hintaerot Jokaista arvopaperilajia tarkastellaan kirjanpidossa erikseen. K un arvopaperi myydään, siitä realisoituu voittoa tai tappiota. V uonna 1999 arvopapereista realisoitui niiden hinnan m uutosten johdosta 131 milj. euroa tappiota. 6. R ahoitustulon netto-osuus Erässä esitetään Suomen Pankkiin kertyneen eli eurojärjestelm älle m aksetun ja eurojärjestelmästä takaisin jaetun rahoitustulon nettosum m a. 7. M uut keskuspankkitoim innan tuotot Tässä erässä o v a t- osingot, toim itusm aksut ja palkkiot sekä m uut tuotot. 8. H enkilöstökulut Palkkakulut olivat 34 milj. euroa. Sosiaalikulut, 16 milj. euroa, sisältävät 11 milj. euroa tilikaudella m aksettuja eläkkeitä.

3 H allinnolliset kulut E rään sisältyvät vuokrat, edustuskulut, ostopalveluista aiheutuneet kulut, tarvikkeet sekä henkilöstöön liittyvät koulutus-, virkam atka-ja rekrytointikulut. 10. Poistot käyttöom aisuudesta Poistot irtaim istosta olivat alle xh milj. euroa. 11. Setelien hankintakulut Setelien hankintakulut olivat 1 milj. euroa. 12. M uut kulut M uista kuluista enin osa liittyy kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon. 13. V arausten m uutos Eläkevaraukseen siirrettiin vuoden 1999 aikana palkoista peritty työntekijäin työeläkem aksu, 1,6 milj. euroa. Lisäksi eläkevarausta kartutettiin hyvittäm ällä työntekijäin eläkevakuutusm aksuille ja edellisinä vuosina tehdyille eläkevarauksille laskennallista korkoa. L askentakorko oli 3 %. Yhteensä eläkevarausta kartutettiin 9 milj. euroa. Suomen Pankista annetun lain 20 pykälän m ukaista varausta kartutettiin 348 milj. euroa. 14. Tilikauden tulos M uutosten jälkeen tilikauden tulos on 0 milj. euroa. SUOMEN PANKIN HALLINTO JA PANKKIVALTUUSTON KÄSITTELEMIÄ ASIOITA Pankkivaltuusto Pankkivaltuusto antaa eduskunnalle vuosittain kertom uksen Suomen Pankin toim innasta ja hallinnosta sekä käsittelem istään tärkeim m istä asioista. Lisäksi pankkivaltuusto voi tarvittaessa antaa kertom uksia rahapolitiikan toteuttam isesta ja m uusta Suomen Pankin toim innasta. Vuoden 1999 alussa voim aan tulleen Suomen Pankista annetun lain (214/1998) m ukaan p an kin toim ielim iä ovat pankkivaltuusto ja jo h to kunta. Pankkivaltuustoon kuuluu yhdeksän eduskunnan valitsem aa pankkivaltuutettua. Pankkivaltuuston tehtävät jakautuvat kolmeen ryhm ään: valvontatehtäviin, keskeisiin hallintotehtäviin ja muihin tehtäviin. Pankkivaltuuston keskeiseksi työskentelytavaksi ovat m u o to u tu neet sen kokouksissaan käym ät keskustelut euroalueen rahapolitiikasta, taloudellisesta kehityksestä ja Euroopan keskuspankin (EK P) rahapolitiikan toteutuksesta. E uroopan keskuspankin perussäännön m u kaisesti Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on osana Euroopan keskuspankkijärjestelm ää (EK PJ) perustam issopim uksen m ukaisesti pitää yllä hintavakautta ja tehtävänä to teu ttaa osaltaan EK P:n neuvoston m äärittelem ää rahapolitiikkaa. Tehtävänä on myös huolehtia osaltaan rahahuollosta ja setelien liikkeeseenlaskusta, valuuttavarannon hallussapidosta ja hoidosta sekä m aksu- ja m uun rahoitusjärjestelm än lu o tettavuudesta ja tehokkuudesta sam oin kuin osallistua sen kehittämiseen. Lisäksi Suomen Pankin tehtävänä on huolehtia toim intansa kannalta tarpeellisten tilastojen laatim isesta ja julkaisem i sesta. Johtokunnan työnjako U Toukokuun 18. päivänä pitäm ässään kokouksessa pankkivaltuusto m erkitsi tiedoksi jo h to kunnan jäsenten työnjaon ja Suomen Pankin organisaation uudistam isen talous- ja rahaliiton oloihin sopivaksi. U udistuksilla pyrittiin aiem paa selvempiin toim innallisiin kokonaisuuksiin. R ahaliittoon siirtymisen päätyttyä tavoitteena on henkilöstön m äärän vähentäm inen luonnollisen poistum an kautta. Joh to k u n n an työnjako ja vastuualueet ovat alkaen seuraavat: Johtokunnan puheenjohtajan, pääjohtaja M atti Vanhalan vastuualueeseen kuuluvat E u roopan keskuspankkijärjestelm än yleisvastuu ja kansantalous, m arkkinaoperaatiot, tiedotus, sisäinen tarkastus sekä johdon sihteeristön toim inta. Joh to k u n n an varapuheenjohtajalle, pankinjo h taja Esko Ollilalle kuuluvat kansainväliset asiat ja kansainvälisen sihteeristön toim inta, tietojenkäsittely sekä turvallisuus. Johtokun nan jä sen M a tti Louekoski vastaa R ahoitustarkastuksesta, rahoitusm arkkinoista, m aksuliikkeestä, lakiasioista, henkilöstöstä sekä kehittäm isestä ja budjetoinnista. Pankinjohtaja M atti Korhosen vastuualueeseen kuuluvat rahahuolto, rah atalouden tutkim us, siirtym ätalouksien tutkim us, tilastointi, hallinto ja julkaisut. Johtaja Pentti Koivikko toimii johtokunnan jäsenten 1. sijaisena, ja hänelle kuuluvat YT- ja palkkaehtoneuvottelut, pankin eläkeasiat sekä kiinteistöihin liittyvä kehittäm isprojekti. R ahapolitiikan ja kansantalouden osastot yhdistettiin kansantalousosastoksi, tietopalveluosasto laajennettiin tilasto-osastoksi ja laskentaosasto yhdistettiin hallinto-osastoon. Pankkivaltuuston johtosääntö Suom en uuteen perustuslakiin (731/1999) ei sisälly aikaisem m in valtiopäiväjärjestyksessä olleita säännöksiä pankkivaltuuston järjestäm isestä suppeaan ja laajaan pankkivaltuustoon. Useita m uitakin Suom en Pankkia ja R ahoitustark astusta koskevia lakeja oli m uutettu tavalla, jo k a edellytti pankkivaltuuston jo htosäännön (101/1926)

4 34 35 uusimista. Täm än johdosta pankkivaltuusto laati kokouksessaan 17. syyskuuta ehdotuksen pankkivaltuutettujen uudeksi johtosäännöksi, jo k a päätettiin lähettää eduskunnan puhemiesneuvostolle esityksen laatimiseksi eduskunnan hyväksyttäväksi. Tilintarkastus Vuoden 1998 valtiopäivillä valitut tilintarkastaja t, agrologi Johannes Leppänen, professori Reino Majala, professori M artti Tiuri, talousjohtaja M atti Saarinen ja hallintotieteiden maisteri Iivo Polvi suorittivat helm ikuuta Suomen Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tarkastuksen tilivuodelta T ilintarkastajien lausunnon mukaisesti p an k kivaltuusto myönsi kokouksessaan 25. m aaliskuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin hoidosta vuodelta Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusto on kertom usvuoden aikana toim ittanut johtosääntönsä 5 :n m äärääm än pankin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä pankin varojen m uiden sijoitusten tarkastuksen kokouksessaan 21. tam m ikuuta. M enettelytapa uudistettiin siirtym ällä E uroopan keskuspankkijärjestelm ään parem m in soveltuvaan neljännesvuosiraportointiin, jo k a toteutettiin pankkivaltuuston kokouksissa 23. huhtikuuta, 17. syysk uuta ja 15. lokakuuta. Inventoinnit Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkivaltuutetu t ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kassaholvit, lain a-ja vakuusasiakirjat sekä pantit ja talletukset. Inventoinneissa ei havaittu aihetta m uistutuksiin. Kertomus E. J. Längmanin rahastojen toiminnasta K okouksessaan 25. m aaliskuuta pankkivaltuusto merkitsi tiedoksi Suomen K ulttuurirahaston selostuksen E. J. Längm anin rahastojen toim innasta Eläkevarauksen korko vuonna 2000 Suom en Pankin eläkesääntöjen m ukainen henkilöstön eläkevastuu on vakuutusm atem aattisesti arvioitu noudattaen soveltuvin osin sosiaali- ja terveysm inisteriön eläkesäätiöille antam ia laskentaohjeita. V astuun katteeksi pankin taseeseen on tehty eläkevaraus. Eläkevaraukseen lisätään myös henkilöstöltä peritty lakisääteinen työntekijäin eläkem aksu. Pankkivaltuusto päätti hyväksyä kokouksessaan 10. joulukuuta jo h to kunnan esityksen, että eläkevaraukselle suoritetaan vuonna 2000 kolmen (3) prosentin m ääräinen korko edellisvuotiseen tapaan. Ehdotus eläkesäännön muuttamiseksi Pankkivaltuusto keskusteli useassa yhteydessä m ahdollisuudesta estää vanhuuseläkkeen nostaminen sam anaikaisesti E uroopan keskuspankista (EK P) saatavien palkkatulojen kanssa. P ankkivaltuusto harkitsi Suom en Pankin eläkesäännön m uuttam ista täm än johdosta ja tiedusteli valtioneuvostolta, oliko vireillä lainsäädännöllisiä toim ia, joilla yleensäkin poistettaisiin m ahdollisuus saada sam anaikaisesti sekä palkkaa että eläkettä jo k o yksityisellä tai julkisella sektorilla. V altiovarainm inisteriöstä todettiin, että tällaisia lainvalm istelutoim ia ei ollut vireillä. Valtiovarainm inisteriö piti kuitenkin ongelmallisena ja työeläkejärjestelm än tarkoituksen vastaisena, että p a ik k a a ja eläkettä m aksetaan sam anaikaisesti. Jo tta pankkivaltuustossa keskusteltujen eläkesäännön m uutosehdotusten lainsäädännöllinen perusta olisi selkeä, pankkivaltuusto esitti, että valtiovarainm inisteriö ryhtyisi toim enpiteisiin Suomen Pankin virkam iehiä koskevan lain (1166/1998) 58 :n täydentäm iseksi siten, että E K P-työskentelyn vaikutuksista Suom en Pankin palveluksessa olevan eläketurvaan voidaan antaa m ääräyksiä Suomen Pankin eläkesäännössä. Johtokunnan sivutoimet K ertom usvuoden päättyessä johtokunnan jäsenillä oli seuraavat viranhoitoon liittyvät jäsenyydet: Jo h tokunnan puheenjohtaja M atti Vanhala K ansainvälinen valu uttarahasto, hallintoneuvoston jäsen, Suom en edustaja Jo h tokunnan varapuheenjohtaja Esko Ollila Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, SITRA, hallituksen jäsen Setec Oy, hallituksen puheenjohtaja K ansainvälinen valuuttarahasto, hallintoneuvosto, Suomen edustajan varamies Johtokunnan jäsen M atti Louekoski R ahoitustarkastus, johtokunnan puheenjoh taja Lisäksi johtokunnan jäsenillä oli pankkivaltuuston 19. helm ikuuta 1998 pidetyssä koko u k sessa Suomen Pankista annetun lain (719/1997) 19 :n nojalla ja 20. tam m ikuuta 1999 pidetyssä kokouksessa Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 17 :n nojalla hyväksyttyjä m uita sivutoim ia ja luottam ustehtäviä. K okouksessaan 23. huhtikuuta pankkivaltuusto vahvisti Suomen Pankin virkam iehistä annetun lain (1166/1998) 6 :n tarkoittam an, sisäpiirisäännöksiin liittyvän m ääräyksen jo h to k u n nan jäsenten ja ylimpien virkam iesten taloudellisia ja m uita sidonnaisuuksia koskevasta ilm oituksesta sekä täm än ilmoituksen sisältöä koskevat tark at m ääräykset. Pankkivaltuuston kokoonpano Pankkivaltuutettuina toim ivat vuoden 1999 alkaessa seuraavat eduskunnan valitsijamiesten valitsem at henkilöt: Kanerva, Ilkka, valtiotieteiden maisteri Koskinen, Johannes, varatuom ari Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri Hämäläinen, Tuulikki, ekonomi Jäätteenmäki, Anneli, varatuom ari Pekkarinen, Mauri, yhteiskuntatieteiden maisteri Sasi, Kimmo, varatuom ari Puisto, Virpa, erikoissairaanhoitaja. N äistä kolme ensin m ainittua m uodostivat suppean pankkivaltuuston. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuutettu Ilkka K anerva ja varapuheenjohtajana pankkivaltuu tettu Johannes Koskinen. Eduskunta myönsi pyynnöstä vapautuksen pankkivaltuuston jäsenyydestä varatuom ari Kimmo Sasille ja toim itti tam m ikuun 26. päivänä täydennysvaalin, jossa se valitsi oikeustieteen kandidaatti Ben Zyskowiczin Sasin sijaan pankkivaltuutettujen toim ikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Sam alla kansanedustaja Zyskowicz m äärättiin edustaja Ilkka K anervan ensimmäiseksi varam ieheksi suppeaan pankkivaltuustoon. H uhtikuun 7. päivänä eduskunta toim itti pankkivaltuutettujen vaalin. Valituiksi tulivat kansanedustajat Virpa Puisto, M auri P ekkarinen, Ilkka K anerva, Johannes K oskinen, M artti Korhonen, Anneli Jäätteenm äki, Olavi A la-n issilä, Ben Zyskovvicz ja M artti Tiuri. Suppeaan pankkivaltuustoon m äärättiin kuulum aan edustaja Virpa Puisto, M auri Pekkarinen ja Ilkka K anerva. Johannes K oskinen m äärättiin Virpa Puiston ensimmäiseksi ja M artti K orhonen toiseksi varam ieheksi suppeaan pankkivaltuustoon. M auri Pekkarisen ensimmäiseksi varam ieheksi suppeaan pankkivaltuustoon m äärättiin Anneli Jäätteenm äki ja toiseksi varamieheksi Olavi Ala-Nissilä. Vastaavasti Ben Zyskowicz ja M artti T iuri m äärättiin Ilkka K anervan ensim mäiseksi ja toiseksi varamieheksi suppeaan pankkivaltuustoon. Eduskunta myönsi pyynnöstä vapautuksen pankkivaltuuston jäsenyydestä Johannes K oskiselle ja M artti K orhoselle. H uhtikuun 23. päivänä eduskunta toim itti täydennysvaalin, jossa pankkivaltuutetuiksi valittiin toim ikauden jäljellä olevaksi ajaksi televisiotoim ittaja Antero K ekkonen ja levyseppä Kari Uotila, jo tk a m äärättiin tässä järjestyksessä toim im aan suppeaan pankkivaltuustoon aiemmin m äärätyn Virpa Puiston varam iehinä. T oukokuun 11. päivänä eduskunta toim itti täydennysvaalin, jossa toim ikauden jä l jellä olevaksi ajaksi valituiksi tulivat kansan edustaja Olavi Ala-N issilä kansanedustaja M auri Pekkarisen sijaan ja kansanedustaja M auri Pekkarinen kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän sijaan. Sam alla kansanedustaja Olavi A la-n issilä m äärättiin kuulum aan suppeaan pankkivaltuustoon ja kansanedustaja M auri Pekkarinen kansanedustaja Olavi A la-n issilän toiseksi varamieheksi suppeaan pankkivaltuustoon. Pankkivaltuuston sihteerinä toim i v aratu o m ari Anton M äkelä ja neuvonantajana valtiotieteiden tohtori Jaakko Kiander. Tilintarkastajat E duskunta toim itti 7. huhtikuuta Suomen P ankin tilintarkastajien ja heidän varajäsentensä vaalin ja valitsi tilintarkastajiksi vuoden 1999 tilejä tarkastam aan seuraavat henkilöt:

5 36 37 Leppänen, Johannes, agrologi Majala, Reino, professori, K H T Saarinen, M atti, talousjohtaja Polvi, Iivo, hallintotieteiden m aisteri, JH T T Itälä, Ville, varatuom ari. T ilintarkastajien varajäsenet: Lehtomäki, Paula, kauppatieteiden maisteri Manner, Kari, ekonom i, K H T Juurola, Ulla, valtiotieteiden kandidaatti Kuusiola, Arto, kauppatieteiden maisteri, K H T Karpio, Juha, varatuom ari. T ilintarkastajat valitsivat 26. toukokuuta puheenjohtajakseen agrologi Johannes Leppäsen ja ottivat sihteerikseen professori Kalervo Virtasen. RAHOITUSTARKASTUS Helsingissä 7. päivänä huhtikuuta 2000 L okakuun 1. päivänä 1993 voim aan tulleen rahoitustarkastuslain (503/1993) m ukaan pankkivaltuustolla on Suom en Pankin yhteydessä toimivassa R ahoitustarkastuksessa hallintoon k u u luvia tehtäviä. Suomen Pankin johtokunnan päätösvalta rajoittuu resurssihallintoon. K okouksessaan 17. syyskuuta pankkivaltuusto nim itti R ahoitustarkastuksen johtokunnan jäsenet uudeksi kolm ivuotiskaudeksi lokakuun 1. päivästä lukien. Pankkivaltuusto kokoontui 15. joulukuuta keskustelem aan R ahoitustarkastuksen organisaatiosta ja toim innasta sekä pohjoism aisesta rahoitusalan rakennem uutoksesta. H uhtikuun 1. päivänä voim aan tulleen rahoitustarkastuslain m uuttam isesta annetussa laissa (95/1999) otettiin huom ioon, että sosiaali-ja terveysministeriön hallinnonalalle perustettiin uusi V akuutusvalvontavirasto, jonka tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä m uiden vakuutusalalla toimivien valvonta ja tarkastus. L ainm uutoksen m ukaan R ahoitustarkastus suorittaa tehtäväänsä m uun m uassa toim im alla yhteistyössä V akuutusvalvontaviraston kanssa. R a hoitustarkastuksen jo h to k u n taan tuli kuulum aan pankkivaltuutettujen nim ittäm ien kolmen jäsenen ja Rahoitustarkastuksen johtajan lisäksi V akuutusvalvontaviraston ylijohtaja. V astaavasti V akuutusvalvontaviraston johtokuntaan tuli kuulum aan R ahoitustarkastuksen johtaja. R ahoitustarkastuksen johtokunnan puheenjo h tajan a toim i kertom usvuonna Suom en Pankin johtokunnan jäsen M atti Louekoski, henkilökohtaisena varam iehenään osastopäällikkö H eikki Koskenkylä. V arapuheenjohtajana toimi valtiovarainm inisteriön ehdotuksesta jäseneksi nim itetty lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen, henkilökohtaisena varam iehenään lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju. M uut johtokunnan jä senet olivat sosiaali- ja terveysm inisteriön ehdotuksesta lisäjäseneksi nim itetty ylijohtaja Tarmo Pukkila, henkilökohtaisena varajäsenenään hallitusneuvos Jorm a Heikkilä, sekä R ahoitustarkastuksen jo h taja Kaarlo Jännäri. V akuutusvalvontaviraston ylijohtaja M arkku Vesterinen kuului h uhtikuun 1. päivästä lukien R ahoitustarkastuksen johto k u n taan. Johtokunnan sihteerinä toim i R ahoitustarkastuksen päälakim ies M arkku Lounatvuori ja joulukuun 1. päivästä lukien päälakim iehen sijainen Liisa Halme. ILKKA KANERVA VIRPA PUISTO ANNELI JÄÄTTEENMÄKI MAURI PEKKARINEN KARI UOTILA OLAVI ALA-NISSILÄ ANTERO KEKKONEN MARTTI TIURI BEN ZYSKOVVICZ Anton M äkelä