m äärä suhteessa siihen. Vuonna 1994 suhdeluku kuitenkin selvästi pieneni, kun bruttokansantuo te alkoi kasvaa.

Transkriptio

1 20 21 m äärä suhteessa siihen. Vuonna 1994 suhdeluku kuitenkin selvästi pieneni, kun bruttokansantuo te alkoi kasvaa. Kansainvälistä yhteistyötä tiivistettiin Maksujärjestelmien turvallisuudelle ja tehok kuudelle on asetettu yhä tiukem m at kansainväli set vaatimukset. Etenkin keskuspankkeja kiin nostaa maksujärjestelmien ja erityisesti niiden riskienhallinnan kehittäm inen. Viranomaisten keskeisin huolenaihe on niin sanottu järjestelmäriski eli mahdollisuus, että yhden osapuolen m aksuhäiriö aiheuttaa myös muille osapuolille m aksuvaikeuksia, jo tk a kertautuessaan voivat lam auttaa koko järjestelmän. Euroopan unionissa m aksujärjestelmät ovat viime vuosina tulleet varsin tärkeiksi kysymyk siksi. EU-maiden välistä taloudellista toim intaa halutaan edistää ja samalla pyritään huolehti m aan siitä, ettei jonkin jäsenm aan maksujärjes telmissä synny riskejä, jotka saattaisivat levitä toisten maiden järjestelmiin. Kansallisten m aksu järjestelmien turvallisuudella ja tehokkuudella sekä yhteismarkkinoiden toimivuudella EU on perustellut tavoitettaan harm onisoida jäsenm ai den maksujärjestelmiä eli ohjata järjestelmien sopeutum ista vaatim uksiltaan samantasoisiksi ja yhteistoimintakykyisiksi. Pitkälle vietyä harm onisointia edellyttää M aastrichtin sopimuksessa hyväksytty suunni telm a talous- ja rahaliiton kolm annesta vaihees ta: yhteistä rahapolitiikkaa toteuttaa silloin Eu roopan keskuspankkijärjestelmä, jossa kansalli set keskuspankit toimivat Euroopan keskuspan kin johdolla. Yhteinen rahapolitiikka vaatii jä senmaiden keskuspankkien maksujärjestelmien kytkemistä yhteen. Kolmanteen vaiheeseen ja yhteiseen keskus pankkijärjestelm ään siirtymistä valmistelemaan vuoden 1994 alussa perustettu Euroopan rahapo liittinen instituutti EM I on ottanut nopeasti aktii visen roolin maksujärjestelmäkysymyksissä. Jo syyskuussa 1993 EM I:tä edeltänyt EU-maiden keskuspankkien pääjohtajien kom itea hyväksyi perustam ansa m aksujärjestelm ätyöryhmän ra portin, jossa määriteltiin ne yhteiset periaatteet, joita jäsenvaltioiden järjestelmien vähintään on noudatettava. EM I:ssä tätä työtä jatketaan tark kailemalla jäsenm aiden edistymistä ja tarkoi tuksena on laatia vuosittainen seurantaraportti. Suomen Pankki on seurannut tiiviisti m aksujär jestelmien kansainvälistä kehitystä ja keskustel lut kotim aassa pankkien kanssa maksujärjestel mien kehittämisestä EM I:n vähimmäiskriteerien pohjalta. M arraskuussa EM I laati yhteenvedon talous- ja rahaliiton kolm annen vaiheen m aksu järjestelm iä koskevista kaavailuista jatkokeskus telujen pohjaksi. Suomen Pankilla on ollut edustajansa vuoden 1994 puolivälistä tarkkailijoina säännöllisesti kokoontuvassa EM I:n maksujärjestelmätyöryhmässä (W orking G roup on EU Payment Sys tems) sekä kahdessa sen alatyöryhmässä. Toinen alatyöryhm ä kehittää keskuspankkien reaaliai kaisten selvitysjärjestelmien yhteisiä toim intape riaatteita (G roup of Experts on Real-Time Gross Settlement Systems) ja toinen selvittää, miten näm ä järjestelm ät voidaan kytkeä yhteen (Interlinking Task Force). Osallistumalla työryhmiin Suomen Pankki on voinut varmistaa, että pankin kaavailem at uudistukset ovat sopusoinnussa to teutuvan ja suunnitellun eurooppalaisen kehityk sen kanssa. Eräiden EU:n komission alaisten työ ryhmien kokouksiin pankin edustajat ovat osal listuneet tarkkailijoina silloin, kun niissä on käsi telty ulkomaisten maksujen ongelmia ja niitä kos kevan direktiivin antam ista. Sekkitilijärjestelmän ehtoja uudistettiin Suomen Pankin reaaliaikaisessa sekkitilijärjestelmässä selvitetään pankkien väliset m aksut sekä Suomen Pankin rahapolitiikan toteuttam i seen ja rahahuoltoon liittyviä maksuja. Järjestel mässä hoidetaan myös ulkopuolisissa nettoselvitysjärjestelmissä, esimerkiksi Helsingin Rahamarkkinakeskuksessa ja Helsingin Arvopaperi pörssissä, nettoutettujen maksujen katteiden siir rot. Vuonna 1994 maksuliikkeen arvo Suomen Pankin sekkitilijärjestelmässä oli yhteensä mrd. m arkkaa eli noin 12.5 kertaa Suomen brut tokansantuote. Sekkitilioikeuksien uudet määräykset vahvistettiin M arraskuun 1994 alusta Suomen Pankki uudisti sekkitili- ja keskuspankkiluotto-oikeuksia koskevat m ääräykset vastaam aan kansainvä listä käytäntöä: Vuoden alusta ETA-sopimuksen m yötä voim aan tullut EU:n toinen pankkidirek tiivi edellyttää koti- ja ulkomaisten luottolaitos ten yhtäläistä kohtelua. Lisäksi EU-jäsenmailta edellytetään pankkien välisten varojensiirtojärjestelmien pääsykriteerien avoim uutta ja julkista dokum entointia. Vahvistettujen sekkitilimääräysten m ukaan Suomen Pankki voi m yöntää sekkitilioikeuden kaikille vähimmäisvarantovelvoitteen alaisille kotimaisille ja Suomeen sijoittuneille ulkomaisil le luottolaitoksille, jo tk a täyttävät asetetut vä himmäisvaatimukset. Oikeuksia hakevan luotto laitoksen on oltava rahoitustarkastuksen tai muun siihen rinnastettavan julkisen valvonnan alainen, sen tulee täyttää lain mukaiset vakava raisuusvaatimukset ja sen omien varojen on olta va vähintään 30 milj. m arkkaa. Lisäksi edellyte tään, että luottolaitoksen toim inta on vakaata ja sitä johdetaan terveiden ja varovaisten liiketoim intaperiaatteiden mukaisesti. Vähimmäisvarantovelvoitteen alaisille luotto laitoksille, joilla on sekkitili, voidaan hakem uk sesta m yöntää päivänsisäinen luottolimiitti, jos ne toim ittavat limiitille Suomen Pankin ohjeiden mukaisen vakuuden. Vähimmäisvarantovelvoit teen alaisille luottolaitoksille, joilla on sekkitilioikeus, voidaan hakemuksesta m yöntää myös maksuvalmiusluotto-oikeus. Erityisistä syistä Suomen Pankki voi harkintansa m ukaan avata sekkitilin ilman luotto-oikeuksia myös muille ra hoitusm arkkinoilla toimiville instituutioille, ku ten selvitysyhteisöille tai arvopaperivälitysliikkeille. Tilin avaamisen täytyy olla perusteltua maksuliikkeen turvallisuuden ja tehokkuuden, rahapolitiikan harjoittam isen tai rahoitusm ark kinoiden vakauden tai tehokkuuden kannalta. Päivänsisäiselle luotolle täysimääräinen vakuus Suomen Pankin m yöntäm ä maksuvalmiusluotto on ollut alkaen täysin vakuudellista, ja sekkitilinhaltijoiden päivänsisäistä vel kaan tum ism ahdollisuutta on maaliskuusta 1993 lähtien rajoitettu tilikohtaisella limiitillä. Limii tille on vaadittu rajoittam attom aan maksuvalm iusluottoon oikeutetuilta pankeilta 25 prosen tin vakuus ja muilta pankeilta täysimääräinen vakuus. Limiittien yhteism äärä vuoden 1994 lo pussa oli milj. m arkkaa eli 636 milj. m ark kaa suurempi kuin vuoden alussa. Vaadittujen vakuuksien yhteismäärä oli milj. m arkkaa, josta valtaosa oli pankkien vähimmäisvarantotalletuksia. Sekkitili- ja keskuspankkiluotto-oikeuksien uudistamisen yhteydessä Suomen Pankki päätti riskien hallinnan tehostamiseksi vaatia kaikilta tilinhaltijoilta täysimääräisen vakuuden myös päivänsisäiselle sekkitililuotolle. Täysimääräinen vakuusvaatimus m äärättiin koskemaan kaikkia uusia sekkitilioikeuksien hakijoita m arraskuun 1994 alusta. Sen sijaan niille pankeille, joilla oli vanhastaan alem m at vakuusvaatimukset, annet tiin siirtymäaikaa vuoden 1995 loppuun. R ahakorttihanke etenee R ahakortti on ostovoimaa elektronisessa m uodossa sisältävä uusi maksuväline, joka kor vaa osittain setelit ja kolikot pienten maksujen suorittamisessa. Valmiudet rahakorttiin perustu vien maksujärjestelmien käyttöönottoon ovat leviämässä laajalle ja hyvin nopeasti. Suomen Pankki on arvioinut, että laajan avoi men korttirahajärjestelm än koordinoitu käyt töönotto on sekä kokonaistaloudellisilta kustan nuksiltaan edullisempi että turvallisuudeltaan ja palvelutasoltaan parempi kuin useiden suppei den järjestelmien rinnakkaiskäyttö. Suomalainen korttirahahanke eteni vuonna 1994 vaiheeseen, jossa kertakäyttöiset puhelukortit olivat jo laa jasti käytössä ja osajärjestelm ään liitetyistä m ak supisteistä hyväksyi myös ladattavan rahakortin. Vuoden 1994 loppuun mennessä oli kertakäyt töisiä Toim iraha Oy:n A vant-rahakortteja myyty kaikkiaan noin kappaletta, ja helmikuus sa alkanut ladattavien korttien myynti lähestyi vuoden loppuun mennessä rajaa. Kortilla voi toistaiseksi m aksaa järjestelmässä m ukana olevissa yleisöpuhelimissa, pysäköintilaitteissa sekä postin autom aateissa. R ahakortin hyväksy viä yleisöpuhelimia oli noin 4 000, ladattavilla korteilla toimivia ajoneuvokohtaisia pysäköintilaitteita vajaa ja autom aatteja 15. Kortin latauspisteitä oli vuoden lopussa kuusikymmen tä. Kehittyvä rahahuolto Liikkeessä olevan rahan määrä ennallaan Vuoden 1994 aikana rahan m äärä oli suurim millaan vuoden alussa, jolloin siihen vielä vaikut ti vuoden 1993 m arraskuussa ollut pankkialan työselkkauksen uhka. Työselkkausuhka lisäsi liikkeessä olevaa rahan m äärää enimmillään lä hes 4 mrd. m arkkaa, eikä m äärä ollut vielä vuo denvaihteeseen mennessä ehtinyt palautua nor maaliksi. O saltaan liikkeessä olevan rahan m äärän poikkeuksellisen vähäiseen vaihteluun vaikutti se, ettei veronpalautuksia norm aalista poiketen maksettu vuoden 1994 aikana. Vaikka pääosa

2 23 22 palautuksista m aksetaan suoraan tileille, aiheut tavat maksuosoituskorteilla m aksettavat veron palautukset edelleen noin 1.5 mrd. m arkan li säyksen liikkeessä olevaan rahaan. R ahan kokonaism äärän tavoin liikkeessä ole van setelistön m äärä oli suurimmillaan vuoden alussa, jolloin se oli milj. m arkkaa. Pienim millään setelistön m äärä oli milj. m arkkaa m arraskuussa, josta se kasvoi joulunalusaikaan liittyvän norm aalin kausivaihtelun vuoksi vuo den loppuun mennessä milj. m arkkaan. Setelistön rahalajeittaiset m äärät eivät m erkittä västi m uuttuneet lukuun ottam atta 20 m arkan setelin lisääntymistä ja 10 m arkan setelin vähene mistä. M etallirahojen liikkeessä olevaa m äärää kas vatti 10 m arkan kolikon kysynnän kasvu, vaikka sen autom aattikäyttö oli vasta käynnistymässä. 10 m arkan m etallirahan liikkeessä oleva m äärä kasvoi 118 milj. m arkkaa vuoden aikana. 5 ja 1 m arkan rahan m äärät supistuivat, koska van han mallisia rahoja palautettiin Suomen Pank kiin. Yleensä rahojen vaihdon yhteydessä palau tetaan keskuspankkiin myös paljon esim. säästölippaissa olleita rahoja. Kokonaisuudessaan me tallirahojen liikkeessä oleva m äärä lisääntyi vuo den aikana 88 milj. m arkkaa. Liikkeessä olevan rahan m äärä suhteessa brut tokansantuotteeseen alkoi pienetä usean vuoden kasvun jälkeen. Täm ä johtui sekä liikkeessä ole van rahan m äärän laskusta että BKT:n kasvusta. Erityisesti pankit pienensivät käteiskassojaan, mihin osaltaan vaikutti pankkien konttoriver koston supistuminen. tiin 100 m arkan hopeinen juhlaraha, jonka suunnitteli kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. R aha paja Oy löi juhlarahaa paitsi norm aalilyöntinä myös erikoiskiiltävänä proof-lyöntinä. Juhla rahaa lyötiin pankkien ja asiakkaiden ennakkotilausten perusteella kappaletta. R ahan m yyntihinta oli korkeam pi kuin sen nimellisarvo, koska sen myynnistä m aksettiin arvonlisävero. Suomen Pankki ei osallistunut rahan myyntiin yleisölle; myynnin hoitivat R ahapaja Oy ja sen kanssa sopimuksen tehneet pankit. 100 markan seteli säilyi hallitsevana 10 m arkan vaihtuminen setelistä m etallirahak si m arraskuussa 1993 siirsi osan rahan kysyntää seteleistä m etallirahaan huolim atta sam anaikai sesta 20 m arkan setelin käyttöönotosta. Tässä kuvastuu osaltaan yleisön mieltymys m arkan määräisiin rahoihin. N iinpä 20 m arkan setelin liikkeessä oleva m arkkam äärä on jään y t selvästi pienemmäksi kuin 10 m arkan sete lin vastaava m äärä ennen sen liikkeeseenlaskun päättym istä. 20 m arkan seteli on lisäksi vähentä nyt jonkin verran 50 m arkan setelin liikkeessä olevaa m äärää. Keskeinen osa Suomen Pankin rahahuoltotehtävää on seteleiden ja m etallirahojen laskemis ta liikkeeseen ja niiden vastaanottam ista. Suo men Pankin konttorit toim ittavat näitä maksuvä lineitä rahalaitoksille niiden tarpeiden mukaisesti rahalajeittain ja ottavat vastaan rahalaitosten palauttam at rahat. Vuonna 1994 Suomen Pankki laski liikkeeseen 448 milj. seteliä arvoltaan milj. m arkkaa ja otti vastaan palautuksina 463 milj. seteliä arvol taan milj. m arkkaa. Vastaavasti Suomen Pankki laski liikkeeseen 746 milj. m etallirahaa arvoltaan milj. m arkkaa ja otti vastaan 705 milj. metallirahaa arvoltaan milj. m arkkaa. Yleispiirteenä oli, että kappalem äärät vähenivät m utta m arkkam äärät nousivat edellisvuotisista. 100 m arkan setelien osuus setelivirroista säilyi hallitsevana, sillä 73 % liikkeeseen lasketusta ja 71 % palautuneesta kappalem äärästä oli 100 m arkan seteleitä. Syynä 100 m arkan setelin hallitsevaan asemaan oli sen lisääntynyt käyt tö pankkiautom aateissa. Samalla pankkiautom aattinostosta tuli yhä yleisempi tapa nostaa käteistä pankkitileiltä. Liikkeessä oleva setelistö kiersi Suomen Pan kin kautta vuoden aikana keskimäärin 3.8 ker taa. Vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 3.5. Muutos johtui erityisesti 100 m arkan setelin li sääntyneestä käytöstä. Sen kierto oli nopein eli 6.1. Muiden setelien vastaavat luvut olivat: 1000 mk 1.3, 500 mk 2.2, 50 mk 4.2 ja 20 mk 2.7. Kuluneiden seteleiden tuhoamisessa Suomen Pankki siirtyi vuoden aikana on line -järjestel mään siten, että kuluneet setelit silputaan osana seteleiden lajittelua. Uusi juhlaraha laskettiin liikkeeseen Vanhat metallirahat palautuivat nopeasti Helsingissä elokuussa järjestettyjen yleisurhei lun E uroopan mestaruuskilpailujen johdosta lyö Metallirahojen liikkeeseenlaskuun ja palaut tamiseen vaikutti vuoden 1993 m arraskuussa al 10 markkaa vaihtui setelistä metallirahaksi kanut 5 m arkan ja 1 m arkan rahojen vaihto uu den sarjan rahoihin. Vanhan mallisten rahojen palautukset kasvoivat sitä m ukaa kuin metallira ha-autom aatit m uutettiin uuden rahasarjan 5 ja 1 m arkan rahoilla toimiviksi. Sekä 5 m arkan että 1 m arkan rahojen palautum inen oli nopeaa ver rattuna aikaisemmin vaihdettuihin, nimellisar voltaan pienempiin metallirahoihin. Kun esimer kiksi 10 pennin rahoja oli palautunut 33 % vuo den kuluessa siitä, kun sen liikkeeseenlasku lo petettiin, oli 5 m arkan vastaava luku 72 % ja 1 m arkan 57 %. Pieniarvoisia m etallirahoja hä viää, jää säästölippaisiin tai kulkeutuu ulkomail le turistien m ukana enemmän kuin suurempi arvoisia. Seteleiden turvallisuus edelleen hyvä V äärennettyjä suomalaisia seteleitä on liik keellä edelleen hyvin harvoin. Vuoden 1994 aika na löytyi väärennettyjä seteleitä vain yksittäisiä kappaleita. Ne kaikki olivat vuoden 1986 (ilman Litt.) mallia. Väärennösten ehkäisemiseksi on seteleiden aitoustekijöihin ja niiden tunnistamiseen kiinnitet ty jatkuvaa huom iota. Suomen Pankki järjesti koulutusta yhdessä keskusrikospoliisin kanssa pankkitoimihenkilöille ja muille rahaa am m atti maisesti käsitteleville eri maiden seteleiden aitou den tunnistamisessa. Suomen Pankissa seteleiden oikeellisuus tar kistetaan, kun seteli palautuu kierrosta. Koska setelit käyvät keskimäärin useita kertoja vuoden aikana Suomen Pankissa, ovat mahdollisuudet väärennettyjen seteleiden nopeaan havaitsemi seen hyvät. Rahahuoltojärjestelmä yhtenäistettiin Suomen Pankki ja pankit sopivat, että Suomen Pankin hoitam a rahahuolto järjestetään uudel leen pankeille maksullisena alkaen. Pää kaupunkiseudulla näin oli tehty edellisenä vuon na. Uudelleenjärjestelyn jälkeen rahahuolto hoi dettiin koko maassa samalla yhtenäisellä järjes telmällä. Suomen Pankin haarakonttoreiden lukum ää rä supistui vuoden 1994 aikana seitsemästä nel jään, kun konttorit Jyväskylässä, Lahdessa ja Vaasassa lakkautettiin. Suomen Pankilla on jäl jellä pääkonttorin lisäksi konttorit Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. N äm ä kontto rit kuuluvat pankin maksuvälinesektoriin ja hoi tavat jokainen om an alueensa rahahuoltoa. Vanhoja rahoja lunastettiin Vuoden 1993 aikana Suomen Pankki teki p ää töksen lakkauttaa seteleitä laillisina maksuväli neinä ja valtiovarainministeriö teki vastaavan päätöksen metallirahoista. N äm ä päätökset tuli vat voimaan Suomen Pankki kuitenkin lunastaa lakkautettuja rahoja kymmenen vuoden ajan eli saakka. Lakkautuspäätös koski vuosien mallia olevia seteleitä, joita oli liikkeessä runsaat 9 milj. m arkkaa sekä vuosien mallia olevia seteleitä, joita oli liikkees sä 334 milj. m arkkaa. Vuoden aikana Suomen Pankki lunasti lakkautettuja seteleitä 40 milj. m arkkaa. M etallirahojen lakkauttam ispäätös koski kaikkia ennen vuoden 1963 rahanuudistusta lyö tyjä m etallirahoja, joita oli liikkeessä 15.7 milj. m arkkaa, ja vuoden 1963 jälkeen lyöty jä pennim ääräisiä metallirahoja, joita oli liikkeessä 104 milj. m arkkaa, lukuun ottam atta vuoden 1990 mallia olevia 50 ja 10 pennin rahoja. Vuoden aikana Suomen Pankki lunasti lakkau tettuja m etallirahoja lähes 11 milj. m arkkaa. Rahahuollon kansainvälinen kokous Helsingissä Banknote Printers Conference on setelipaino jen kansainvälinen yhteistyöelin, jo k a työskente lee pääasiassa työryhm inä ja komiteoina. Näistä yksi on Statistics and Banknote Handling Committee, jo k a piti vuotuisen kokouksensa Helsin gissä huhtikuussa Komiteassa on erityisesti keskuspankkien maksuvälinehuollon edustajia. Kokouksen erityisteemana oli muiden maksu välineiden vaikutus käteisen rahan kysyntään. Kokouksessa oli edustettuna 15 maata. Muu toiminta V aluuttavarannon hoito Valuuttavarannon sijoittamisen tavoitteet ja ohjausmenetelmät pysyivät vuonna 1994 ennal laan. V aranto sijoitetaan kansainvälisille rahoi tusm arkkinoille ja sijoittamisen tavoitteena on varannon arvon turvaam inen, likvidiyden ylläpi to ja tuoton saaminen. Sijoittajana Suomen Pankki on riskejä k artta va. Täm än mukaisesti pankki määrittelee suhtau tumisensa varannon arvoon liittyviin riskeihin eli valuuttariskiin, luottotappioriskiin, likvidiysris-

3 24 25 kiin ja korkoriskiin. Kaikkia riskejä ei voida poistaa yhtä aikaa ja kokonaan. Keskeiset keinot riskien välttämisessä ovat sijoitusten riittävä hajauttaminen sekä rajoittuminen vain parhaisiin sijoituskohteisiin ja vastapuoliin. Valuuttakurssien vaihteluista aiheutuvat varannon arvon muutokset pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä hajauttam alla varanto eri valuuttoihin. Valuuttajakauma on ollut suhteellisen vakaa viime vuosina, m utta jak au man määrittäm isen periaatteet tarkistetaan säännöllisesti. Vuonna 1994 tärkeimmät sijoitusvaluutat olivat Saksan m arkka, Yhdysvaltain dollari, Ranskan frangi, Ison-Britannian punta, Japanin jeni ja Alankomaiden guldeni. V arannon likvidiys turvataan käyttäm ällä laajaa m arkkinakelpoisten sijoituskohteiden valikoimaa kaikilla näillä markkinoilla. Valtaosa varannosta sijoitetaan luottoriskittömiin suurten valtioiden kotimaisilla m arkkinoillaan liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin ja niiden takaisinmyyntisopimuksiin. Osa varannosta sijoitetaan lyhytaikaisiin valuuttatalletuksiin, kultaan ja Kansainvälisen valuuttarahaston erityisnosto-oikeuksiin. Tärkein valuuttavarannon sijoittamiseen vuonna 1994 vaikuttanut ulkoinen tekijä oli Yhdysvaltain rahapolitiikan kiristämisestä helmikuussa alkanut yleismaailmallinen korkotason nousu. Vain aivan lyhimpiä raham arkkinakorkoja lukuun ottam atta korot nousivat poikkeuksellisen yhtenevästi kaikilla varannon sijoittamisen kannalta keskeisillä markkinoilla. Tämä johti arvopaperihintojen voimakkaaseen laskuun ja pankin hallussa olevien arvopapereiden hintojen alenemisesta syntyviin kurssitappioihin kirjanpidossa. V aluuttavaranto kasvoi vuoden aikana noin 20 mrd. m arkkaa, lähinnä valtion m ittavan ulkomaisen luotonoton myötä. Kultavaranto ei muuttunut vuoden aikana, m utta IM F:n erityisnosto-oikeudet lisääntyivät yli kaksinkertaisiksi. Vaihdettavan varannon pääerien jakaum a ja muutos vuoden 1994 aikana olivat seuraavat: Varanto Varanto Muutos K u lta Erityiset nostooikeudet Varanto-osuus IMF:ssa Vaihdettavat v alu u tat Yhteensä Korkokulut Kotimaiset (3) Päivätalletuksista Sijoitustodistuksista Vähimmäisvarantotalletuksista Investointitalletuksista Muista veloista Ulkomaiset Kansainväliselle valuuttarahastolle Tukiluotoista Muista veloista Korkokulut yhteensä Korkokate (4) Keskuspankkitoiminnan muut tuotot (5) Toimitusmaksut ja palkkiot M u u t... Keskuspankkitoiminnan muut kulut (6) P alk at... Sosiaalikulut... Setelien hankintakulut... P oistot... M u u t Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot (7) Korkotuotot Tilinpäätös Tuloslaskelma, milj. mk Kotimaiset (1) M aksuvalm iusluotoista Sijoitustodistuksista Arvopapereiden takaisinm yyntisitoum uksista N ettokorot kotimaisista term iinikaupoista K T R -luotoista Joukkovelkakirjoista Valtion vakuusrahaston luotoista Vakauttam islainoista M uista saam isista Ulkom aiset (2) Kansainväliseltä valuuttarahastolta A rvopapereista Muista valuuttasaam isista K orkotuotot yhteensä P alk at... P oistot... M u u t... Rahoitustarkastuksen valvontam aksut... Kulut ja tuotot rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta ( 8 )... Poistot omaisuudenhoitoyhtiöiden osakkeista. Poistot aktivoiduista menoista ja menetyksistä Tuotot osakkeiden myynneistä Tulos ennen kurssieroja ja varauksia Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot ( 9 ) Valuuttakurssierot (10) Eläkevarauksen lisäys (11) Varauksen (laki Suomen Pankista 30 ) lisäys ( )/ vähennys (+) (1 1 ) Tilikauden tulos ( 1 2 ) G

4 26 27 Tase, milj. mk Vastaavaa Kulta ja valuuttasaamiset (1) K u lta Erityiset nosto-oikeudet Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa Vaihdettavat valuutat M uut ulkomaiset saamiset (1) M arkkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa Saamiset rahoituslaitoksilta (2) M aksuvalm iusluotot Sijoitustodistukset Arvopaperit takaisinmyyntisitoumuksin Joukkovelkakirjat M u u t Saamiset julkiselta sektorilta (3) Valtion m etallirahavastuu Saamiset yrityksiltä (4) Kotimaisten toimitusten rahoitus (K T R ) M u u t Muut saamiset (5) Rahamarkkinoiden vakauttam islainat Siirtosaam iset M u u t Aktivoidut menot ja menetykset rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta (6) Yhteensä Vastattavaa Valuuttavelat (1) Vaihdettavat valuutat M uut ulkomaiset velat (1) Kansainvälisen valuuttarahaston m arkkatilit Osoitetut erityiset nosto-oikeudet Liikkeessä oleva raha (7) S etelit M etalliraha Sijoitustodistukset (8 ) Velat rahoituslaitoksille (9) Päivätalletukset Vähimmäisvarantotalletukset Velat julkiselle sektorille (10) Sekkitilit Valtion vakuusrahaston talletukset Velat yrityksille (11) Investointi-ja alushankintatalletukset Muut velat (12) Siirtovelat M u u t Varaukset (13) Eläkevaraus Muut varaukset Oma pääoma (14) K antarahasto Vararahasto Tilikauden voitto/tappio Yhteensä

5 28 Tilinpäätöksen liitteet Setelinanto-oikeus K äytössä Setelinantovara Markkalvaluuttatermiinisopimukset, milj. mk (keskikurssi ) Termiiniostosopimukset Termiinimyyntisopimukset Valuutta/valuuttatermiinisopimukset, milj. mk (ostetun valuutan keskikurssi ) Valuuttamääräiset futuurisopimukset, milj. mk (keskikurssi ) Ostosopimukset M yyntisopimukset Suomen Pankin kiinteistöt Kiinteistö Osoite Valmistumis Tilavuus vuosi noin rmj Helsinki R auhankatu / Unioninkatu 33/Rauhankatu / / Snellmaninkatu / Liisankatu Ramsinniementie / Joensuu Torikatu Jyväskylä K auppakatu Kuopio K auppakatu Puutarhakatu Lahti Torikatu Mikkeli Päiviönkatu Oulu K ajaaninkatu Tampere Hämeenkatu Turku Linnankatu Vaasa Kirkkopuistikko Vantaa Suometsäntie Inari Saariselkä 1968/ Osakkeet ja osuudet, nimellisarvo, milj. mk (sulkeissa Suomen Pankin omistusosuus) Scopulus O y... 2 (100%) 2 (100%) Sponda O y (100%) 300 (100%) Setec O y (100 %) 40 (100%) Helsingin Rahamarkkinakeskus O y (52 %) 35 (52 %) Bank for International Settlements (1.67%) 65 (1.67%) A sunto-osakkeet Kiinteistöosakkeet M uut osakkeet ja osuudet Yhteensä Takaukset, milj. m k SKOP:n riskikeskittymien siirtoon liittyvät tilapäiset takausvastuut Omaisuudenhoitoyhtiöiden puolesta annetut tak au k set Yhteensä Eläkesitoumuksista johtuva vastuu, milj. m k Suomen Pankin eläkevastuu tästä varauksilla k atettu

6 30 31 Tilinpäätöksen kom mentit Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö Suomen Pankin tase noudattaa sektorijakoa, m ikä antaa kuvan keskuspankin ja ulkomaiden sekä kotim aan sektoreiden välisistä rahoitussuh teista. Taseessa noudatetut arvostusperiaatteet on selostettu kommentoitavien tase-erien yhtey dessä. Käyttöom aisuus, osakeomistukset ja pit kävaikutteiset menot kirjataan kokonaan kuluik si hankintavuonna Suomen Pankista annetun lain edellyttämällä tavalla, eivätkä ne niin ollen sisälly taseeseen. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on luettelo Suomen Pankin omistamista osakkeista, osuuksista ja kiinteistöistä. U lkom aan rahan määräiset saamiset ja velat on m uutettu m arkoiksi tilinpäätöspäivänä voi massa olleiden keskikurssien mukaisesti. Kaikki taseen ulkom aanrahan m ääräisten saam is-ja velkaerien sekä taseen ulkopuolisten erien kurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Vuoden 1993 tilinpäätöksessä julkaistun ta seen rakennetta on m uutettu vuoden 1994 tilinpäätöstaseen rakennetta vastaavaksi. Aikaisem min arvonjärjestelytili ja varaukset -erään sisälty neet eläkevaraus ja m uut varaukset on nyt esitetty omina tase-erinään. Samalla tavoin on aikaisem min arvonjärjestelytili ja varaukset -erään sisälty nyt taseen ja tuloksen arvostusperusteiden erotus nyt kirjattu taseen vastaavaa-puolen siirtosaamisiin. Arvostusero on ulkomaisten arvopaperien nimellisarvon ja hankintahinnan tai sitä alem man m arkkinahinnan erotus silloin, kun nimellis arvo on näitä alempi. Pankkivaltuusto vahvistaa Suomen Pankista annetun lain 17. pykälän 1. momentin 2. kohdan mukaisesti tilinpäätöksen laatimisessa noudatet tavat perusteet. Tuloslaskelman kommentit Kotim aisten saamisten pieneneminen ja lyhyi den korkojen lasku vähensivät kotimaisia korko tuottoja edellisvuotisista. Lisääntynyt valuutta varanto kasvatti ulkomaisia korkotuottoja. K or kokate oli edellisvuotisen tasoinen. Tulosta heikensivät m arkan vahvistuminen, dollarin heikkeneminen sekä ulkomaisten arvo papereiden hintojen lasku. 1. Kotimaiset korkotuotot Kotimaiset korkotuotot vähenivät edellisvuo tisista milj. m arkkaa. Sijoitustodistusten korkotuotot olivat 91 milj. m arkkaa ja arvopape reiden takaisinmyyntisitoum usten korkotuotot 73 milj. m arkkaa. 2. Ulkomaiset korkotuotot Ulkomaiset korkotuotot olivat milj. m arkkaa, mikä on 871 milj. m arkkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. vat 40 milj. m arkkaa. Suomen Pankki maksaa rahoitustarkastuksen kulut, ja ne katetaan val vottavilta jälkikäteen perittävillä valvontam ak suilla. 8. K ulut ja tuotot raham arkkinoiden vakauden turvaamisesta K ulut ja tuotot raham arkkinoiden vakauden turvaam isesta liittyvät SKOP:n haltuunottoon ja pankin omaisuudenhoitoyhtiöiden toimintaan. Vuoden 1994 tuloslaskelmaan ei sisälly tu o tto ja eikä kuluja omaisuudenhoitoyhtiöistä. 3. Kotimaiset korkokulut Kotimaiset korkokulut, milj. m arkkaa, sisältävät Suomen Pankin liikkeeseen laskemien sijoitustodistusten korkokuluja milj. m ark kaa. Vähimmäisvarantotalletuksille ei makseta korkoa. Vuoden 1993 tuloslaskelmassa tässä erässä oleva korkom eno sisältää silloin voimassa olleiden kassavarantotalletusten korot. 9. Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot sisäl tävät arvopapereiden myynnistä realisoituneet kurssivoitot ja -tappiot sekä salkussa olevien ar vopapereiden hankintahinnan ja sitä alemman m arkkinahinnan erotuksen.k urssitappioita ul komaisista arvopapereista kirjattiin milj. markkaa. 4. K orkokate K orkokate oli milj. m arkkaa. 5. Keskuspankkitoim innan m uut tuotot K eskuspankkitoim innan muissa tuotoissa merkittävin erä on vuokratuotot, 31 milj. m ark kaa. 6. Keskuspankkitoim innan m uut kulut K eskuspankkitoim innan palkkasum m a oli 147 milj. m arkkaa. Sosiaalikulut sisältävät 58 milj. m arkkaa m aksettuja eläkkeitä. Käyttöom aisuus ja pitkävaikutteiset menot kirjataan poistoina kuluksi hankintavuonna Suomen Pankista annetun lain mukaisesti. Pois to t sisältävät siis tilikauden aikana hankitun käyttöom aisuuden ja m uut pitkävaikutteiset me not kokonaisuudessaan. Poistoihin sisältyy 32 milj. m arkkaa rakennusten m uutostöiden ja kor jausten poistoja ja 20 milj. m arkkaa koneiden ja kaluston poistoja. 7. Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot Tuloslaskelmassa on rahoitustarkastusten tuo tot ja kulut esitetty omana eränään. Rahoitus tarkastuksen toim innasta aiheutuneet kulut oli 10. Valuuttakurssierot Valuuttakurssieroihin kirjataan valuuttakurs sien m uutoksista aiheutuneet saamisten ja velko jen arvon m uutokset sekä valuutanvaihtotuotot nettom ääräisinä. Tilikauden 1994 aikana m ark ka vahvistui ja tärkeän varantovaluutan, Yhdys valtain dollarin, kurssi heikkeni huom attavasti. Vuodelta 1994 kurssitappioita kertyi milj. m arkkaa. 11. Varausten m uutos Eläkevaraukseen siirrettiin vuoden 1994 aika na palkoista peritty työntekijäin eläkemaksu, 5 milj. m arkkaa. Työntekijäin eläkemaksulle ja edellisinä vuosina tehdyille eläkevarauksille las ketaan korkoa lisäämällä peruskorkoon 2 pro senttiyksikköä ja näin saadulla m äärällä lisätään eläkevarausta. Yhteensä eläkevarausta kartutet tiin 90 milj. markkaa. Suomen Pankista annetun lain 30. :n mukais ta varausta purettiin milj. m arkkaa. 12. Tilikauden tulos Tilikauden tuloksena esitettiin nolla m arkkaa. Taseen kommentit 1. K ulta ja ulkomaiset erät K ulta kirjattiin aiempien vuosien tapaan ta seeseen arvoon 35 mk/g. K ultaa oli vuoden lopus sa kg, ja sen m arkkinahintainen arvo oli noin milj. m arkkaa. Valuuttasaamisissa esiintyviä erityisiä nostooikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa vastaa velkapuolen erä osoitetut erityiset nostooikeudet (SDR). M olemmat erät ovat korollisia ja korkona on SDR:n korko. SDR-m ääräinen varanto-osuus sekä markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa m uo dostavat yhdessä Suomen jäsenosuuden valuut tarahastossa. M arkkaosuuden vastaerä sisältyy ulkomaisissa veloissa erään Kansainvälisen va luuttarahaston markkatilit. M arkkaosuus ja sitä vastaavat m arkkatilit on sidottu erityisten nostooikeuksien kurssiin Kansainvälisen valuuttara haston soveltaman käytännön mukaisesti. Vaihdettavat valuutat koostuvat pääosin ul komaisista valtioiden liikkeeseen laskemista tai valtioiden takaam ista arvopapereista sekä pank kitalletuksista. Erään sisältyvät myös ulkomaiset avistatilit sekä pankin hallussa olevat ulkomaiset maksuvälineet. Vaihdettavaan valuuttavarantoon kuuluvat arvopaperit on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alem paan käypään arvoon. V aihdettavat valuuttavelat sisältävät kansain välisten järjestöjen ja ulkomaisten pankkien vaih dettavat m arkkasaam iset Suomen Pankilta. 2. Saamiset rahoituslaitoksilta M aksuvalm iusluotot ovat keskuspankkira hoitukseen oikeutettujen rahalaitosten m ääräai kaisia velkoja Suomen Pankille. Sijoitustodistukset ovat pankkien liikkeeseen laskemia diskonttopapereita. Sijoitustodistukset on hankintahetkellä kirjattu hankintahintaan. Sam aan tase-erään sisältyy hankintahinnan li säksi kertynyt diskonttokorko. Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksia eli ns. repo-kauppoja käytetään raham arkkinainterventioissa sijoitustodistusten rinnalla. R ahalaitosten joukkovelkakirjalainat ovat luonteeltaan pääasiassa sijoitusomaisuutta. Ne on arvostettu nimellisarvoon.

7 Saamiset julkiselta sektorilta 7. Liikkeessä oleva raha Valtion m etallirahavastuu osoittaa metalli rahan lunastusvelvollisuudesta johtuvan velan m äärän Suomen Pankille. Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalaitos ten hallussa oleva setelistö ja metalliraha. 8. Sijoitustodistukset 4. Saamiset yrityksiltä K otim aisia toim itusluottoja on myönnetty sekä yksittäisvelkakirjalainoina että joukkovel kakirjalainoina. Joukkovelkakirjalainat on ar vostettu nimellisarvoon. K orko vaihtelee pelkäs tä peruskorosta peruskorkoon lisättynä 2.5 pro senttiyksiköllä. Erä m uut sisältää lähinnä sijoitusomaisuudek si luokiteltavia arvopapereita, jotka on arvostet tu nimellisarvoon. 5. M uut saamiset Rahamarkkinoiden vakauttamislainojen määrä pieneni vuoden 1994 aikana milj. m arkkaa. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin haltuun ottoon ja riskikeskittymien siirtoon sitoutui Suomen Pankin rahoitusta yhteensä milj. m arkkaa. Tästä m äärästä on vuoden 1994 loppuun mennessä saatu palautuksina ta kaisin milj. m arkkaa, kirjattu menetyksinä tulokseen milj. m arkkaa ja on edelleen ak tivoituna taseessa milj. m arkkaa. Lisäksi taseessa on raham arkkinoiden vakauttamislainoja milj. m arkkaa. Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa korkosaamisia. Siirtosaamiset sisältävät myös ulkomais ten arvopapereiden nimellisarvon ja hankinta hinnan tai sitä alemman m arkkinahinnan erotuk sen silloin, kun nimellisarvo on näitä alempi. M uihin saamisiin sisältyy 118 milj. m arkkaa hen kilökunnan asuntolainoja. Asuntolainojen kor ko on vanhoissa lainoissa peruskoron suuruinen ja jälkeen myönnetyissä lainoissa pe ruskorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä. Suomen Pankin liikkeeseen laskem at sijoitus todistukset on arvostettu nimellisarvoon. Nimel lisarvon ja emissiohinnan erotus on kirjattu siirtosaamisiin ja jaksotetaan korkom enoihin juok suajan kuluessa. Suomen Pankille aiheutuneet menetykset SKOP:n osakkeiden ja pääom atodistusten myynnistä Valtion vakuusrahastolle aktivoitiin taseeseen vuonna Vuonna 1993 tästä erästä tehtiin 300 milj. m arkan poisto. V uonna 1994 erästä ei tehty poistoja, joten poistam aton osuus on milj. m arkkaa. SU O M E N PANKKI Tilintarkastus 9. Velat rahoituslaitoksille Päivätalletukset ovat keskuspankkirahoituk seen oikeutettujen rahalaitosten sekkitilien saldo ja. Vähimmäisvarantotalletuksille ei makseta korkoa. 10. Velat julkiselle sektorille Tase-erään sisältyvät Valtion vakuusrahaston sekkitili ja talletustilit Suomen Pankissa. Vuoden 1993 valtiopäivillä valitut tilintarkas tajat, verojohtaja K auko Heikkinen, valtiotie teen kandidaatti A rja Alho, valtiotieteen kandi daatti Paavo Lipponen, toim itusjohtaja M atti Lahtinen ja valtiotieteen maisteri Timo E. Korva suorittivat m aaliskuuta Suomen Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tar kastuksen tilivuodelta Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pankkivaltuusto myönsi kokouksessaan 7. huhtikuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin hoidosta vuodelta Velat yrityksille Investointi- ja alushankintatalletukset ovat investointi- ja alushankintavarauksen tehneiden yritysten lakisääteisiä talletuksia Suomen Pan kissa. Talletukset ovat korollisia, ja korko m ää räytyy investointivarauslain m ukaan. 12. M uut velat Siirtovelat ovat pääasiassa korkojen jaksotuk sesta aiheutuneita eriä. M uut velat sisältävät 9 milj. m arkkaa liikkees sä olevan vanhan rahayksikön m ääräisiä setelei tä. 13. Varaukset 6. Aktivoidut m enot ja menetykset raham ark kinoiden vakauden turvaamisesta PANKKIVALTUUSTON KÄSITTELEMIÄ ASIOITA Suomen Pankin eläkevastuun kokonaism äärä on milj. m arkkaa, ja tästä on varauksilla katettu 75.4 %. Muissa varauksissa on Suomen Pankista an netun lain 30. :n mukainen varaus. 14. Om a pääom a Pankin kantarahasto ja vararahasto säilyivät m uuttum attom ina. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusto on kertomusvuoden aikana toim ittanut johtosääntönsä 5 :n m äärääm än pankin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä muiden sijoitusten tarkastuksen seuraavina päi vinä: 9. helmikuuta, 7. huhtikuuta, 1. kesäkuuta, 25. elokuuta ja 3. m arraskuuta. Kertomus E. J. Längmanin rahastojen toiminnasta Kokouksessaan 10. m aaliskuuta pankkival tuusto merkitsi tiedoksi Suomen K ulttuurirahas ton selostuksen E. J. Längmanin rahastojen toi m innasta Peruskorko Tam m ikuun 14. päivän kokouksessaan pank kivaltuusto päätti Suomen Pankin peruskoron alentamisesta 0.25 prosenttiyksiköllä 5.5 prosen tista 5.25 prosenttiin Johtokunnan esitys asiasta 13. tam m ikuuta kuului seuraavasti: "Jäljem pänä olevan perusteella johtokunta kunnioittavasti esittää, että pankkivaltuusto Suomen Pankista annetun lain 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisi, että Suomen Pankin peruskorko alenne taan 5.5 prosentista 5.25 prosenttiin alkaen. Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset Perustelut Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkival tuutetut ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kassaholvit, laina-ja vakuusasiakirjat sekä pantit ja talletukset. Inventoinneissa ei havaittu aihetta muistutuksiin. Pankkivaltuutetut ovat valvoneet, että h aara konttorien valvojat ovat inventoineet haarakont torien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kol mesti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu Suo men Pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tar kastus. M yönteiset uutiset talouden kehityksestä sekä vaihtotaseen vajeen paranem inen ovat alentaneet m arkkinakorkoja edelleen, ja m arkan ulkoinen arvo on vahvistunut. Inflaation hidastuminen ja näkym ät sen säilymisestä maltillisena mahdollis tavat peruskoron alentamisen. Varovaisuus peruskoron alentamisessa on kuitenkin tarpeen, koska on merkkejä siitä, että inflaation aleneminen saattaa hidastua. Tällaisia ovat mm. pörssikurssien jo yli vuoden jatkunut voimakas nousu sekä pääkaupunkiseudun asun tojen hintojen kohoam inen. K antohinnat ovat nousseet viime kuukausien aikana selvästi G

8 34 35 Joulukuun 9. päivän kokouksessaan pankkivaltuusto hylkäsi johtokunnan esityksen Suomen Pankin peruskoron korottam isesta 0.5 prosentti yksiköllä 5.25 prosentista 5.75 prosenttiin Johtokunnan esitys asiasta 9. joulu kuuta kuului seuraavasti: "Jäljem pänä olevan perusteella johtokunta kunnioittavasti esittää, että pankkivaltuusto Suomen Pankista annetun lain 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisi, että Suomen Pankin peruskorko nostetaan 5.25 prosentista 5.75 prosenttiin alkaen. Perustelut Inflaatio-odotukset ja inflaatioon liittyvä epä varmuus ovat kasvaneet selvästi kuluneen vuo den aikana. Viime aikoina myös kustannuspuo lelta tulevat paineet ovat lisääntyneet huom atta vasti. Täm ä kehitys uhkaa vaarantaa hintava kauden, vaikka toteutunut hintakehitys on ollut rauhallista ja sen odotetaan pysyvän hitaana lähiaikoinakin. Peruskoron ja m arkkinakorkojen, erityisesti pitkien korkojen, välinen ero on m uodostunut poikkeuksellisen suureksi. Kun pitkät korot ovat nousseet helm ikuusta lähtien noin kolme pro senttiyksikköä ja kun pitkät korot ovat ainakin toistaiseksi jääneet selvästi korkeammalle tasolle kuin mitä ne olivat vuoden alussa, ero perusko ron ja pitkien korkojen välillä on jäänyt luonnot tom an suureksi. Pankkivaltuusto perusteli kielteistä päätös tään arviolla, että peruskoron korottam inen ei vaikuttaisi myönteisesti Suomen Pankin ja halli tuksen yhdessä asettaman inflaatiotavoitteen to teutumiseen eikä m uuhunkaan taloudelliseen ke hitykseen. Suomen Pankin soveltamien korkojen rajat Pankkivaltuusto tarkisti kokouksessaan 14. tam m ikuuta pankkien keskuspankkiluotoissa ja -talletuksissa sekä Suomen Pankin raha- ja pääom am arkkinatoim innassa sovellettavien korko jen rajoja. Euroopan valuuttajärjestelmään liittymisestä johtuvat rahoitus- ja luottojärjestelyt Kokouksessaan 23. m arraskuuta pankkival tuusto om alta osaltaan antoi suostumuksensa Euroopan valuuttajärjestelm ään (European M o netary System, EMS) liittymisen yhteydessä to teutettaviin rahoitus-ja luottojärjestelyihin. Joh tokunnan asiaa koskeva esitys 21. m arraskuuta kuului seuraavasti: "Eduskunta on hyväksynyt sopi muksen Suomen liittymisestä Euroopan unio niin. Raha- ja valuuttapolitiikan lohkolla eräänä jäsenyydestä seuraavana käytännön toimenpi teenä on osallistuminen valuuttapoliittiseen yh teistyöhön Euroopan valuuttajärjestelm än puit teissa. Kaikki Euroopan unionin nykyisten jäsen valtioiden keskuspankit ovat allekirjoittaneet EMS-sopimuksen. Myös Suomen Pankin aiko muksena on vastaavalla tavalla tehdä Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskuspankkien kanssa sopimus liittymisestä Euroopan valuuttajärjes telmään. EMS-sopimus, kuten Suomen Pankin ja EU-keskuspankkien kesken solmittu tukiluottoverkosto, merkitsee sitoutum ista tietojen vaihtoon muiden jäsenvaltioiden keskuspank kien kanssa. Lisäksi sopimus edellyttää, ny kyisten tukiluottojen tavoin, että keskuspankki omissa päätöksissään ottaa huom ioon myös muiden EU-maiden raha- ja valuuttam arkkinatilanteet sekä pitää m uut keskuspankit infor m oituina om ista operaatioistaan. Sen lisäksi sopimus merkitsee osallistumista edellä mainit tujen keskuspankkien välisiin, EM S-sopimukseen kiinteästi liittyviin rahoitus- ja luottojär jestelyihin. Näihin kuuluu E uroopan rahapo liittisen instituutin (European M onetary Insti tute, EM I) puitteissa tapahtuva talletusjärjestely, jolla luodaan virallisia ecuja. Tähän talletusjärjestelyyn liittyy keskuspankkien välinen luo tonanto- ja luotonsaantijärjestely. Suomen mahdollinen liittyminen ns. valuut takurssimekanismiin (Exchange Rate Mechanism, ERM ), joka merkitsee m arkan kes kuskurssin ja vaihteluvälien m äärääm istä, on erillinen, aikanaan harkittavaksi tuleva kysy mys. Kun otetaan huom ioon edellä m ainittuja kun eduskunnan pankkivaltuuston tehtävänä on mm. m äärätä Suomen Pankin soveltam at korot ja niiden rajat sekä päättää ulkomaisen luoton ottam isesta ja vahvistaa sen m äärät ja ehdot, Suomen Pankin johtokunta kunnioittavasti esit tää, että pankkivaltuusto Suomen Pankista anne tun lain (365/25) 17 :n 1 momentin 1ja 6 kohdan nojalla antaisi om alta osaltaan suostumuksensa seuraavaan: 1) L uotonanto ja luotonotto edellä mainitun ecu-talletusjärjestelyn puitteissa ja siinä mainituin ehdoin; 2) Sopimus lyhyen aikavälin rahoituk sesta, johon sisältyy kullekin keskuspan kille määriteltyjen kiintiöiden mukainen luotonsaantioikeusjaluotonantovelvollisuus sopimuksessa m ainituin ehdoin. EU-jäsenyyteen liittyvien edellä m ainittujen luottojärjestelyjen johdosta Suomen Pankki luo puu Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskus pankkien kanssa tehdyistä kahdenvälisistä swapsopimuksista. Pankkivaltuuston kokouksessaan antam at ulkomaisen luoton ottamisvaltuudet jäävät voim aan. Bilateraalinen valuuttatukisopimus Norges Bankin kanssa Pankkivaltuusto päätti 15. joulukuuta ko kouksessaan vahvistaa ehdot, jo ita sovelletaan Norges Bankin ja mm. Suomen Pankin väliseen bilateraaliseen valuuttatukisopim ukseen (swapsopimus), jo k a tulee voimaan yhtä aikaa Suomen EU-jäsenyyden kanssa Rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen / Sponda-konsernin toiminta Pankkivaltuusto käsitteli kertomusvuoden ai kana Sponda Oy:n ja mm. sen tytäryhtiön Soli dium Oy:n sekä Oy Tampella Ab:n toim intaa johtokunnan suullisten ja säännönmukaisten kir jallisten raporttien perusteella kokouksissaan 9. helmikuuta, 10. maaliskuuta, 1. kesäkuuta, 25. elokuuta ja 3. m arraskuuta. Suomen Pankki -komitean mietintö Pankkivaltuusto antoi kokouksessaan 10. m arraskuuta Suomen Pankki -komitean mietin nöstä (komiteanmietintö 1994 :,12) lausuntonsa. Lausunto kuului seuraavasti: "Eduskunnan pankkivaltuusto esittää kun nioittavasti lausuntonaan seuraavan. Pankkivaltuusto katsoo, että pääosin lähes 70 vuotta sitten säädetyn ja monilta osiltaan van hentuneen Suomen Pankkia koskevan lainsää dännön uusiminen on perusteltua. Ehdotettu säädöskokonaisuus, jonka muodostaisivat laki Suomen Pankista sekä sitä täydentävät pankkivaltuuston johtosääntö ja Suomen Pankin eläke säännöt, vaikuttaa tarkoituksenm ukaiselta ja sel keyttää nykyistä m onim utkaista säädösrakennetta. Pankkivaltuusto toteaa, että Euroopan unio nin talous-ja rahaliiton parhaillaan menossa ole van II vaiheen aikana on jäsenvaltioiden aloitet tava kansallisten keskuspankkien itsenäistämisprosessi. Täm ä seikka on vaikuttanut moniin komitean kannanottoihin ja ehdotuksiin. Talous- ja rahaliiton mahdollisesti toteutuva III vaihe edellyttää aikanaan toteutettavaksi var sin perusteellisia m uutoksia kansallisia keskus pankkeja koskevaan lainsäädäntöön. Pankkivaltuustolla ei ole huom auttam ista ko mitean ehdotukseen Suomen Pankin asemasta, tavoitteesta tai tehtävien määrittelystä. Pankkivaltuusto kiinnittää kuitenkin huo m iota eräisiin ilmeisiin lakiehdotuksessa oleviin puutteisiin. Komitea ehdottaa, sinänsä ehkä perustellusti, että nykyisestä pankkivaltuuston säätäm ästä Suomen Pankin johtosäännöstä luovuttaisiin. Johtosääntö sisältää tarkem pia määräyksiä Suo men Pankista annetun lain soveltamisesta ja pan kin toim innasta. Siitä luopum inen kuitenkin merkitsisi, että enää ei olisi käytettävissä mitään lakia alemmanasteista säädöstä, jolla voitaisiin antaa lain toimeenpanemiseksi tarpeellisia mää räyksiä. Asetustie ei pankin valtiosääntöoikeu dellisen aseman vuoksi ole käytettävissä. Pankkivaltuusto viittaa lakiehdotuksen 13 :n 3 momen tin 4)-kohtaan, jossa ehdotetaan Suomen Pan kin yhteydessä toimivalle rahoitustarkastukselle vahvistettavaksi työjärjestys. Pankkivaltuusto ehdottaa, että sanottuun säännökseen lisättäisiin pankkivaltuustolle m ahdollisuus vahvistaa työ järjestys myös Suomen Pankin osalta. Työjärjes tys sisältäisi pankin toim intaa koskevia sisäiseen hallintoon liittyviä tarkem pia määräyksiä. Pan kin osalta työjärjestyksen esittäisi vahvistetta vaksi luonnollisesti pankin johtokunta. Nykyisin voimassa olevan Suomen Pankin johtosäännön 3 :n m ukaan johtokunta on vel vollinen antam aan pankkivaltuutetuille lausun toja heidän käsiteltävistään asioista, toim itta maan heille kaikki ne tiedot ja selvitykset, joita he katsovat tarpeelliseksi vaatia, sekä pitäm ään pankkivaltuuston saatavana pankin kirjanpitoja m uut asiakirjat. K oska johtosääntö komitean ehdotuksen m ukaan tulisi kum ottavaksi, pankkivaltuusto pitää välttäm ättöm änä, että nykyistä johtosäännön 3 :ää vastaava säännös sisällytet

9 37 36 täisiin itse lakiin. Se voisi olla esimerkiksi lakieh dotuksen 37 :n 1 momentissa, jossa ehdotetaan säädettäväksi myös eduskunnan talousvaliokun nan tietojen saannista. Ehdotuksen m ukaan rahapolitiikasta p äättä minen ja sen toteuttam inen keskitettäisiin koko naan johtokunnalle. Täm ä merkitsisi mm. sitä, että pankkivaltuustolla ei enää olisi oikeutta m äärätä Suomen Pankin peruskorkoa eikä m uita Suomen Pankin soveltamia korkoja tai niiden rajoja. Pankkivaltuusto pitää tässä vaiheessa tär keänä, että sillä säilytetään toistaiseksi oikeus m äärätä Suomen Pankin peruskorko ja m uut pankin soveltam at korot. Kom itea ehdottaa myös rahalain 3 ja 4 :n korvaam ista uudella 3 :llä, jossa säädettäisiin m arkan ulkoisen arvon vahvistamista koskevas ta päätöksentekom enettelystä. Kom itean ehdo tuksen lähtökohtana on kelluvan valuuttakurs sin järjestelmä. M arkan ulkoiselle arvolle voitai siin ehdotuksen m ukaan kuitenkin myös vahvis taa vaihtelualue. Se vahvistettaisiin suhteessa jo honkin tai joihinkin muihin valuuttoihin. Vaihtelualueen rajoista ja niiden m uuttam isesta sekä kumoamisesta päättäisi valtioneuvosto Suomen Pankin johtokunnan esityksestä. Suomen Pankin olisi huolehdittava siitä, että m arkan ulkoinen arvo pysyy vahvistetun vaihtelualueen rajoissa. Vakavan häiriön sattuessa valuuttam arkkinoilla Suomen Pankilla kuitenkin olisi oikeus olla tila päisesti noudattam atta näitä rajoja. Pankkivaltuusto pitää perusteltuna ja tässä vaiheessa realistisena sitä, että lähtökohtana on m arkan pitkäaikainen kelluminen. Pankkival tuusto katsoo kuitenkin, että vielä toistaiseksi olisi perusteltua säilyttää sillä nykyiseen tapaan oikeus tehdä johtokunnan ehdotuksen perusteel la valtioneuvostolle esitykset m arkan ulkoisen arvon vaihtelualueen vahvistamisesta, m uutta misesta ja kumoamisesta. Pankkivaltuusto kiinnittää vielä huom iota Suomen Pankin yhteydessä alkaen toi m inutta rahoitustarkastusta koskevaan lainsää däntöön. Samalla, kun suoritetaan Suomen Pankkia koskevan lainsäädännön kokonaisuu distus, olisi luontevaa tehdä myös rahoitustar kastusta koskevan valvonnan ja sen hallinnon tarpeellisiksi osoittautuneet m uutokset. T ätä tu kee myös se, m itä eduskunnan talousvaliokunta totesi mietinnössään nro 21 pankki valtuuston kertom uksesta vuodelta 1993: 'K oska rahoitus tarkastus on toim inut vasta m uutam ia kuukau sia, sen hallinnointi, valvontatoim inta ja tehtä vien toteuttam isen valvonta etsivät vielä m uoto jaan. M ahdolliset epäkohdat käyvät ilmi toimin nan vakiinnuttua. Lisäksi valiokunta lausui pitä vänsä tärkeänä, että eri osapuolet keskustelevat keskenään valvontatoim innan sisällöstä ja lin jauksista. Myös Suomen Pankin tilintarkastajat ovat om alta osaltaan kiinnittäneet huom iota eräisiin rahoitustarkastuksen toim innan valvon taa koskeviin puutteisiin. Ehdotetusta Suomen Pankki -lain säätäm is järjestyksestä komitea on sitä mieltä, että koska sen ehdotukset eivät poikkea perustuslaista, ne voidaan toteuttaa VJ 66 :n mukaisessa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säätämisjärjestyksen osalta pankkivaltuusto toteaa, että asia on ongel mallinen ja vaatii perusteellisen selvityksen. Siitä pyydettäneen perustuslakivaliokunnan lausun to. Osakkeiden ostoja Pankkivaltuusto päätti kokouksessaan 1. ke säkuuta valtuuttaa johtokunnan hankkim aan pankin pääjohtajan käyttöön edustusasunnon pankin pääkonttorin läheisyydessä enimmäishintaan 3.2 milj. m arkkaa ja m uutoin johtokunnan sopiviksi katsomin ehdoin. Setec Oy:n toimintakertomus Pankkivaltuusto merkitsi tiedoksi kokoukses saan 1. kesäkuuta Setec Oy:n toim intakertom uk sen vuodelta Suomen Pankin eläkesäännön ja perhe-eläkesäännön muutoksia Pankkivaltuustolle 2. m aaliskuuta lähettä mässään kirjelmässä johtokunta totesi mm., että valtion eläkelakia (280/66) on m uutettu annetulla lailla (1528/93) ja valtion perhe-eläkelakia (774/68) niin ikään annetulla lailla (1530/93). Lait tulivat voimaan Valtion eläkelain m uutokset koskivat vanho jen työntekijöiden eläkeikää, eläkkeen tavoite tasoa ja karttum ista, yksilöllistä varhaiseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä, työsuhteen teknistä katkaisua, uusien työntekijöiden eläkkeen koro tettua karttum aa, työeläkelisää, eläkkeen perus- teenä olevaa palkkaa ja lisäeläketurvan järjestä mistä. Perhe-eläkelain m uutokset liittyivät eläkelain muutoksiin ja koskevat perhe-eläkkeen yhteen sovitusta, leskeneläkkeen eläkesovitusta, perheeläkkeen hakemista ja sen takaisin perimistä. Koska Suomen Pankki siitä annetun lain (365/ 25) 24 :n mukaisesti soveltuvin osin noudattaa eläkettä ja perhe-eläkettä koskevissa säännöksis sä kulloinkin voimassa olevia vastaavia valtion säännöksiä, jo h tokunta esitti, että edellä esitetty jä valtion eläkelakiin ja perhe-eläkelakiin tehtyjä m uutoksia vastaavat m uutokset tehtäisiin myös Suomen Pankin eläkesääntöön ja perhe-eläkesääntöön. Pankkivaltuusto päätti hyväksyä kokoukses saan 10. m aaliskuuta johtokunnan esittäm ät m uutokset Suomen Pankin eläkesääntöön ja per he-eläkesääntöön tuleviksi voimaan takautuvasti vuoden 1994 alusta. Vanhojen työntekijöiden eläkeikää, eläkkeen tavoitetasoa ja eläkkeen karttum ista koskevia m uutoksia sovelletaan kui tenkin vasta vuoden 1995 alusta. Pankkivaltuustolle 29. m arraskuuta lähettä mässään esityksessä jo h tokunta totesi, että val tion eläkelakia ja perhe-eläkelakia on m uutettu siten, että vakuutusoikeudesta tulee vuoden 1995 alusta myös julkisten alojen eläkeasioiden ylin m uutoksenhakuaste. M uutoksen tarkoituksena on yhtenäistää lainkäyttöm enettelyä eläkeasiois sa. Samassa yhteydessä on myös m uutettu lakia Suomen Pankista siten, että Suomen Pankin jo h tokunnan tekem ästä eläkepäätöksestä valitetaan vakuutusoikeuteen korkeim m an hallinto-oikeu den sijasta. Koska lakia on m uutettu edellä sano tulla tavalla, jo h to k u n ta ehdotti vastaavaa m uu tosta tehtäväksi Suomen Pankin eläkesääntöön ja perhe-eläkesääntöön, jo tta Suomen Pankin eläkesäännöt eivät olisi ristiriidassa Suomen Pan kista annetun lain kanssa. Pankkivaltuusto päätti hyväksyä kokoukses saan 15. joulukuuta johtokunnan esittäm ät m uu tokset Suomen Pankin eläkesääntöön ja perheeläkesääntöön tuleviksi voimaan Johtokunta Kertomusvuoden päättyessä johtokunnan jä senillä oli mm. seuraavat luottamustoim et: Johtokunnan jäsen Harri Holkeri Finnair Oy, hallintoneuvoston puheenjoh taja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallinto neuvoston jäsen Helsingin Puhelin Oy, hallintoneuvoston puheenjohtaja Helsingin Puhelinyhdistys, hallituksen pu heenjohtaja Repola Oy, tilintarkastaja Henkivakuutusyhtiö Salama, hallintoneu voston jäsen Sponda Oy ja Solidium Oy, hallituksen puheenjohtaja Johtokunnan jäsen Esko Ollila Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, halli tuksen puheenjohtaja Johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa Finnair Oy, hallituksen puheenjohtaja Johtokunnan jäsen M atti Vanhala Valtiontakuukeskus, hallintoneuvoston jäsen Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto neuvoston varajäsen Haarakonttoreiden valvojat Pankkivaltuuston 15. joulukuuta tekemän päätöksen perusteella Suomen Pankin h aara konttoreiden valvojina ja heidän varamiehinään vuonna 1995 toimivat seuraavat henkilöt. Kuopion konttori: valvojat poliisimestari, varatuom ari Erkki Ju hani Vahronen ja agronomi Pauli Uolevi Ilva sekä varamies maaoikeustuom ari, varatuom ari Juha Antero Voutilainen; Oulun konttori: valvojat lääninpoliisineuvos, varatuom ari Erkki Eino H aikola ja käräjäoikeuden porm esta ri, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Jorm a Tirinen sekä varamiehet kenraaliluutnantti Lasse Erik W ächter ja toim itusjohtaja Jouko Antero Simo nen; Tampereen konttori: Johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Hämä valvojat valtiotieteen kandidaatti Veikko A r läinen Kansainvälinen valuuttarahasto, hallinto mas Seppänen ja insinööri Pertti Päiviö Sormu nen sekä varam iehet hallintojohtaja, yhteiskun neuvoston jäsen

10 38 39 tatieteiden kandidaatti Seppo Tapio Loimio ja hallintopäällikkö, hallintotieteiden maisteri M arkku Veikko Tapani Uusitalo; Turun konttori: valvojat kaupunkineuvos Heikki Alarik Löyttyniemi ja kansleri Jaakko Ilmari Nousiainen sekä varamies kansliapäällikkö Paavo Aarne Sa kari Heinonen. sivat tällöin pankkivaltuutetuksi eron saaneen Jäätteenm äen tilalle 1. päivästä toukokuuta 1994 lukien pankkivaltuutettujen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi valtiotieteen tohtori Paavo Väyry sen. Lisäksi valitsijamiehet m ääräsivät Väyrysen kuulum aan suppeam paan pankkivaltuustoon ensimmäisenä varajäsenenään Olavi Ala-Nissilä ja toisena varajäsenenään Tellervo Renko. Pankkivaltuusto Tilintarkastajat Pankkivaltuutettuina toimivat vuoden 1994 alkaessa seuraavat eduskunnan valitsijamiesten valitsemat henkilöt: Eduskunnan valitsijamiehet toim ittivat 11. m aaliskuuta Suomen Pankin tilintarkastajien ja heidän varamiestensä vaalin ja valitsivat tilintar kastajiksi vuoden 1994 tilejä tarkastam aan seu raavat henkilöt: Mäki-Hakola, Pentti, diplomi-insinööri Ranta, Jussi, insinööri Jäätteenmäki, Anneli, varatuom ari Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri Hämäläinen, Tuulikki, ekonomi Seppänen, Esko, kauppatieteiden kandidaatti Miettinen, Mauri, m aaherra Donner, Jörn, filosofian maisteri Renko, Tellervo, filosofian maisteri. N äistä kolme ensin m ainittua m uodostivat suppean pankkivaltuuston. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuutettu Pentti M äki-h akola ja varapuheenjohtajana pankkivaltuutettu Jussi Ranta. E duskunta myönsi Anneli Jäätteenm äelle 22. huhtikuuta pyynnöstä vapautuksen eduskunnan pankkivaltuuston jäsenyydestä. Eduskunnan va litsijamiehet toim ittivat eduskunnan pankkival tuuston täydennysvaalin 29. huhtikuuta ja valit Alho, Arja, valtiotieteen kandidaatti Lipponen, Paavo, valtiotieteen kandidaatti Heikkinen, Kauko, verojohtaja Korva, Timo E., valtiotieteen maisteri Lahtinen, Matti, toimitusjohtaja. Tilintarkastajien varamiehet: Apukka, Asko, kunnankamreeri Koski, Markku, maanviljelijä Tiuri, Martti, professori Laivoranta, Jarmo, rakennusm estari Suhonen, Hannu, hallintopäällikkö. Tilintarkastajat valitsivat 17. m aaliskuuta pu heenjohtajakseen verojohtaja K auko Heikkisen ja ottivat sihteerikseen professori Kalervo Virta sen. (s ) ilmenee, pankkivaltuusto katsoo, että rahoitustarkastuksen toim innan ja hallinnon val vonta ei tällä hetkellä ole lainsäädännössä tyy dyttävästi järjestetty. Asiaan ovat pankkivaltuuston ohella kiinnit täneet huom iota myös eduskunnan talousvaliokunta pankkivaltuuston kertom uksesta vuodelta 1993 antam assaan mietinnössä (TaVM 21/94). Lisäksi Suomen Pankin tilintarkastajat ovat vuotta 1993 koskeneessa tilintarkastuskerto muksen pöytäkirjassa esittäneet, että Suomen Pankin yhteyteen siirretyn rahoitustarkastuksen organisatorinen ja toiminnallinen asema on epä selvä, ja todenneet, että he pitävät erityisen ongel mallisena sitä, ettei rahoitustarkastuslakiin si sälly säännöksiä siitä, kenen tehtävänä on valvoa rahoitustarkastuksen toimintaa. Kun hallituksen esitys rahoitustarkastuslaiksi (HE 319/92) oli eduskuntakäsittelyssä, se m uut tui talousvaliokunnassa siten, että rahoitustar kastus etäännytettiin hallituksen esitykseen ver rattuna toiminnallisesti Suomen Pankista. T a lousvaliokunnan lakiesityksen johdosta antam an m ietinnön (TaVM 18/93) niukat perustelut ja säännösten kirjoittam istapa ovat aiheuttaneet tulkintaongelm an siitä, mikä on eduskunnan pankkivaltuuston ja Suomen Pankin tilintarkas tajien asema ja toimivalta rahoitustarkastuksen suhteen. Pankkivaltuusto toteaa, että rahoitustarkas tuslain voim aantulosta tulee ensi syksynä kulu neeksi kaksi vuotta. Näin ollen uudesta järjestel mästä on kertynyt jo riittävästi kokem usta siinä olevien puutteiden havaitsemiseksi ja korjaam i seksi. Toisaalta Suomen jäsenyys Euroopan unionissa antaa aihetta tarkastella suomalaista järjestelm ää myös muiden EU:n jäsenm aiden ko kemusten valossa. Täm än johdosta pankkivaltuusto katsoo, että on syytä ryhtyä välittömästi valmistelemaan ra hoitustarkastuslakiin ja siihen liittyvään lainsää däntöön tarvittavia muutoksia, jo tta rahoitustar kastuksen toim innan ja hallinnon valvontaan liit tyvät ongelmat sekä pankkivaltuuston ja Suomen Pankin tilintarkastajien asema rahoitustarkas tuksen suhteen saataisiin selkeytetyksi. Täm ä on luontevaa tehdä esimerkiksi Suomen Pankkia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä tai sen viivästyessä pikaisesti erillisenä hankkeena. Eduskunnan pankkivaltuusto käsitteli kerto musvuoden aikana rahoitustarkastukseen liitty viä asioita seuraavasti: Kokouksessaan 1. kesäkuuta pankkival tuusto merkitsi tiedoksi rahoitustarkastuksen kertomuksen vuodelta 1993 ja teki päätöksen ra hoitustarkastuksen johtokunnan varajäsenille m aksettavista palkkioista Kokouksissa 16. ja 21. kesäkuuta pankkivaltuustolle annettiin katsaus rahoitustarkas tuksen toim intaan, sen resursseihin ja johdannaisinstrumenttien valvontaan Kokouksessaan 25. elokuuta pankkival tuusto merkitsi tiedoksi eduskunnan talousvalio kunnan mietinnön nro 21 eduskunnan pankkivaltuuston kertom uksesta vuodelta 1993 ja siinä yhteydessä totesi, että talousvaliokunta lausuu mietinnössään mm. seuraavaa: K oska rahoitustarkastus on toim inut vasta m uutam ia kuukausia sen hallinnointi, valvontatoim inta ja tehtävien toteuttam isen valvonta etsi vät vielä m uotojaan. M ahdolliset epäkohdat käy vät ilmi toim innan vakiinnuttua. Valiokunta pi tää tärkeänä, että eri osapuolet keskustelevat kes kenään valvontatoim innan sisällöstä ja linjauk sista. Helsingissä 30. päivänä m aaliskuuta 1995 R AH O ITUSTARK ASTUS Lokakuun 1. päivänä 1993 voimaan tulleen rahoitustarkastuslain (503/93) m ukaan pankkivaltuustolla on Suomen Pankin yhteydessä toi mivassa rahoitustarkastuksessa vain hallintoon kuuluvia tehtäviä. Suomen Pankin johtokunnan päätösvalta rajoittuu rahoitustarkastuksen johtokunnassa olevaa johtokunnan jäsentä lu kuun ottam atta myös pelkästään resurssihallintoon. Koska pankkivaltuuston ja johtokunnan toi mivalta rajaa myös niiden toim intaa tarkastavien tilintarkastajien toimivallan, voivat eduskunnan valitsemat Suomen Pankin tilintarkastajat tar kastaa ja valvoa vain sitä osaa rahoitustarkas tuksen toiminnasta, joka kuuluu hallinnollisesti Suomen Pankin yhteyteen. Kuten pankkivaltuuston Suomen Pankki -komitean m ietinnöstä antam asta lausunnosta PENTTI MAKI-HAKOLA JU SSI RANTA OLAVI ALA-NISSILÄ TUULIKKI HÄM ÄLÄ INEN M AURI M IETTINEN PAAVO VÄYRYNEN TELLERVO RENKO ESKO SEPPÄ N EN JÖ R N DO NN ER H eikki T. Hämäläinen

11 K - ** Ä"i * **' ISSN