TOIMINTAKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2016 Hyväksytty kevätkokouksessa Toimintakertomus

2 Toimintakertomus

3 Sisällys JOHDANTO KEPA JÄSENINEEN VAIKUTTAA POLIITTISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON Keskeiset päättäjät edistävät kunnianhimoista ja kestävää kehitysrahoitusta Keskeiset päättäjät säätelevät suuryritysten toimintaa ihmisoikeuksien suojelemiseksi globaalissa etelässä Keskeiset päättäjät edistävät talouden läpinäkyvyyttä Keskeiset päättäjät edistävät riittävää ja läpinäkyvää ilmastorahoitusta ja kestävää energiapolitiikkaa9 2 KEPA JA SEN JÄSENISTÖ VAIKUTTAA ASENNEILMAPIIRIIN JA LISÄÄ SUOMALAISTEN TOIMINTAA OIKEUDENMUKAISEN MAAILMAN PUOLESTA Kansalaisjärjestöt suomessa ovat aktiivisia globaalikasvatustoimijoita Kansalaisjärjestöt kehittävät kapasiteettiaan ja taitojaan globaalikasvatuksessa yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi Ihmiset Suomessa toimivat oikeudenmukaisemman maailman puolesta Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushanke (erillisrahoituksella) Suomen AEPF-verkosto (vuodelta 2015 siirtynyt erillismääräraha) KEPA VAHVISTAA JÄSENTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ Jäsenjärjestöt vahvistavat kapasiteettiaan ja taitojaan tehdä kehitysyhteistyötä yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi Keskeiset virkamiehet tunnustavat kansalaisyhteiskunnan moninaiset roolit ja arvostavat kansalaisjärjestöjä itsenäisinä kehitystoimijoina Kepan jäsenjärjestöt ja etelän kumppanit puolustavat kansalaisyhteiskunnan tilaa globaalisti KEPA ON TULOKSELLINEN JA OPPIVA ORGANISAATIO Kepan jäsenjärjestöt toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa ja kepan kanssa oikeudenmukaisen maailman puolesta Kepan organisaatioviestintä Suunnittelu, seuranta ja arviointi edistävät oppimista ja tuloksellisuutta HALLINTO Kepan resurssien tehokas ja kestävä käyttö Asiantunteva, motivoitunut ja uudistumiskykyinen henkilöstö JOHTAMINEN LIITTEET Liite 1 Jäsenet Liite 2 Hallitus Liite 3 Edustukset Liite 4 Kumppanuudet Liite 5 Kannanotot ja lausunnot Liite 6 Järjestötilaisuudet Liite 7 Koulutukset ja neuvonta Liite 8 Henkilöstö Toimintakertomus

4 JOHDANTO Vuosi 2016 oli kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan historiassa monella tavalla poikkeuksellinen. Kepalle vuosi tarkoitti sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin ja järjestöjen muutoksen tukemiseen, mutta myös uusia avauksia esimerkiksi yritysyhteistyössä ja uuden kehitysagendan, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden eli Agenda 2030:n suhteen. Lisämausteen antoi ulkomaankauppa- ja kehitysministerin vaihtuminen Lenita Toivakasta Kai Mykkäseen. Suuri haaste oli sopeuttaa organisaation toiminnot sekä henkilö- ja toimintaresurssit vastaamaan uutta, huomattavasti alhaisempaa rahoitustasoa, sillä valtion tuki Kepalle vuonna 2016 oli 38 prosenttia pienempi kuin aikaisemmin. Leikkausten takia muun muassa Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo ja Kansalaisvaikuttajan koulutusohjelma päättyivät, koulutuksia, verkkouutisia ja kampanjointia jouduttiin vähentämään sekä Mekongin aluetoimisto ja Nicaraguan maatoimisto sulkivat ovensa. Leikkaukset koskivat lähes kaikkia kehitysyhteistyötä ja globaalikasvatusta tekeviä järjestöjä. Ohjelmatukijärjestöjen liki 40 prosentin leikkausten lisäksi pienille ja keskisuurille järjestöille suunnattua kehitysyhteistyön hanketukea leikattiin noin puolet, ja sitä myönnettiin vain 43 järjestölle. Viestintä- ja globaalikasvatustuen osalta määrärahat romahtivat 65 prosenttia, kun kahdelle vuodelle myönnettiin tukea vain 1,4 miljoonaa euroa aiemman 2 miljoonan euron vuositason sijaan. Monet kokeneetkin toimijat jäivät vaille rahoitusta, ja monille kielteinen rahoituspäätös tarkoittaa kehitysyhteistyön tai globaalikasvatustoiminnan lopettamista ainakin joksikin aikaa. Kepa pyrki tukemaan järjestöjä tässä tilanteessa ja muokkasi palvelujaan niin, että ne paremmin vastasivat muuttuneita tarpeita. Leikkauksista huolimatta Kepa jatkoi edelleen toimintaansa valtakunnallisesti: järjestöjä ja globaaliaiheita esitteleviä Mahdollisuuksien toreja järjestettiin jopa aikaisempaa useammalla paikkakunnalla, Koulu maailmaa muuttamaan -hanke lisäsi opettajien globaalikasvatusosaamista koko maassa, ja Kepan viestinnällä tavoitettiin verkko- ja maakuntalehtien kautta yleisöä ympäri Suomea. Kepan järjestämien koulutusten määrä väheni, mutta järjestöt osallistuivat koulutuksiin aktiivisesti ja osallistujat olivat koulutuksen laatuun erittäin tyytyväisiä - ja esimerkiksi Maailman Kuvalehden pienentyneistä resursseista huolimatta se onnistui tavoittamaan selvästi aiempaa enemmän lukijoita. Myös uusia avauksia kokeiltiin vuoden aikana. Kepa vahvisti järjestöjen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisestä perustamalla yritysyhteistyön asiantuntijan tehtävän ja lisäämällä yritysyhteistyöhön liittyviä koulutuksia, tapahtumia ja vaikuttamistyötä. Ohjelmamaissaan Kepa kokeili uudenlaisia yhteistyösopimuksia Kambodzhaan ja Nicaraguaan ja toimimista aiempaa keveämmällä organisaatiorakenteella Tansaniassa ja Mosambikissa. Kansainvälisen politiikan kannalta vuosi oli merkittävä, mikä näkyi myös Kepan työssä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030:n voimaantulo loi tarpeen entistä laajemmalle järjestöjen väliselle yhteistyölle. Kepa teki aloitteen merkittävän uuden poikkisektoraalisen yhteistyöverkoston perustamiseksi, jonka muodosti kattojärjestöjen Kepan, Allianssin, Sosten ja Olympiakomitean koalitio. Kepa kokosi laajan joukon kansalaisyhteiskunnan toimijoita vaikuttamaan ohjelman kansalliseen toimeenpanosuunnitelmaan, lisäsi Agendan tunnettuutta ja nosti esiin kansalaisyhteiskunnan osaamista. Kepa jatkoi myös vahvaa vaikuttamistyötä kehitysrahoituksen kasvattamiseksi, osallistui kehityspolitiikkaa suuntaavan politiikan valmisteluun ja jatkoi pitkäjänteistä työtään oikeudenmukaisen verotuksen nostamiseksi politiikan keskiöön. Kepa osallistui aktiivisesti myös ilmastopolitiikkaan ja oli jäsenenä COP22-ilmastokokouksen Suomen delegaatiossa. Vuoden aikana Kepa testasi uusia työkaluja järjestöjen avoimuuden ja tuloksellisuuden tehokkaampaan seurantaan ja kokeili etelän työssään erilaisia toimintatapoja. Kepa myös etsi aktiivisesti synergioita Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen kanssa ja teetti yhteistyössä Kehyksen kanssa selvityksen parhaista yhteistyömalleista. Toimintakertomus

5 Ulkoministeriön ohjelmatuki Kepalle oli 3,68 miljoonaa vuodessa, mikä merkitsi noin 38 % leikkausta edellisvuoteen. Kepan vuosibudjetti oli 4,337 miljoonaa euroa. Työntekijöitä vuoden lopussa oli Helsingissä ja ohjelmamaissa Mosambikissa ja Tansaniassa yhteensä 52, joista osa päättyi vuoden viimeinen päivä. Lisäksi Kepassa oli kaksi siviilipalveluspaikkaa. Toimintakertomus

6 1 KEPA JÄSENINEEN VAIKUTTAA POLIITTISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON Kepa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon teemoissa, jotka kytkeytyvät vahvasti köyhyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin: kehitysrahoituksessa, ihmisoikeuksien toteutumisessa yritysvastuun kautta, vero-oikeudenmukaisuudessa ja ilmastotyössä. Kepa tekee vaikuttamistyötä yhdessä jäsenjärjestöjensä, etelän kumppanijärjestöjen ja kansainvälisten järjestöverkostojen kanssa. Työn tavoitteena on tuoda päättäjien tietoon politiikan globaaleja vaikutuksia ja nostaa kehitysmaiden ääntä päätöksentekoon sekä vahvistaa etelän kumppanijärjestöjensä mahdollisuuksia vaikuttaa oman maansa poliittiseen päätöksentekoon. Viestintä on tärkeä osa Kepan vaikuttamistyötä. 1.1 Keskeiset päättäjät edistävät kunnianhimoista ja kestävää kehitysrahoitusta Kepan kehitysrahoitusvaikuttaminen jatkui edellisvuoden kehitysyhteistyön suurten leikkausten ja intensiivisen kehitysyhteistyötä puolustaneen kampanjoinnin jälkeen. Kepa tarjosi jäsenjärjestöilleen ajankohtaista tietoa ja osallistumismahdollisuuksia keskeisiin kehityspoliittisiin aiheisiin liittyen, tärkeimpinä kehitysyhteistyön kehys- ja budjettivaikuttaminen sekä kehityspoliittisen selonteon valmistelu ja eduskuntakäsittely. Kepa antoi lausuntoja kehitysrahoituksesta ja kehityspolitiikasta vuoden aikana muun muassa ulkoasiainvaliokunnalle, työ- ja tasa-arvovaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnalle. Onnistuimme nostamaan esiin erityisesti viestejä siitä, kuinka tärkeää on kehitysyhteistyön läpinäkyvyys, avun suuntautuminen kaikkein köyhimmille ihmisille sekä kansalaisjärjestöjen tekemä työ. Kepan kannat tulivat esiin eri valiokuntalausunnoissa, mietinnöissä ja täysistuntopuheenvuoroissa. Kepa tuotti kansanedustajille lisätietoa kehitysrahoituskysymyksissä niin, että useat kansanedustajat nostivat eduskunnassa käydyissä keskusteluissa esiin kunnianhimoisen ja pitkäjänteisen kehitysrahoituksen merkitystä. Poliitikkojen ja virkamiesten tapaamiset, oikea-aikaiset kontaktit sekä tiedon tarjoaminen ja asiantuntijajulkaisut olivat edelleen vaikuttamistyön keskeisimpiä välineitä. Kehitysrahoituksen osalta Kepa tapasi proaktiivisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajia ja tuotti lisätietoa myös tarvittaessa pyynnöstä. Kun hallitus päätti kohdistaa kehitysyhteistyörahoitukseen 25 miljoonan lisäleikkauksen vuodesta 2018 eteenpäin, Kepa reagoi nopeasti ja sai viestinsä läpi mediassa. Kokosimme yhteen kansalaisjärjestöjen kantoja kehitysyhteistyön eri instrumentteihin liittyen ja välittäen viestejä ulkoasiainministeriöön. Järjestöjen yhteiset tapaamiset, tietoiskut, seminaarit ja keskustelutilaisuudet sekä tiedonvaihto sähköpostilistoilla tarjosivat jäsenjärjestöille ajankohtaista tietoa ja mahdollisuuden osallistua kehitysrahoitusvaikuttamiseen. Vuonna 2016 astuivat voimaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ja Kepan johdolla ainutlaatuisen laaja kansalaisjärjestökenttä Suomessa alkoi ensimmäistä kertaa tehdä yhteistyötä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kepa teki aloitteen uuden poikkisektoraalisen yhteistyöverkoston perustamiseksi, jonka muodosti kattojärjestöjen Kepan, Allianssin, Sosten ja Olympiakomitean koalitio. Kepa kokosi laajan joukon kansalaisyhteiskunnan toimijoita vaikuttamaan Agenda ohjelman kansalliseen toimeenpanosuunnitelmaan ja nosti esiin kansalaisyhteiskunnan viestejä ja osaamista muun muassa osallistumalla sidosryhmätapaamisiin sekä kansallisia indikaattoreita valmistelevan seurantaryhmän työhön. Kaikkiaan 46 järjestöä osallistui työhön, jossa koottiin suositukset kansalliseen toimeenpanosuunnitelmaan. Kepa osallistui YK:n High Level Political Forumiin Suomen delegaation jäsenenä sekä julkaisi varjoraportin Suomen edistymisestä kestävän kehityksen saralla. High Level Political Forumissa Suomi sai kansainvälistä tunnustusta ja kiitosta työn laaja-alaisesta valmistelusta ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehdystä hyvästä yhteistyöstä, jota Kepa oli koordinoinut. Lisäksi aktiivinen viestintätyö HLPF:n aikana auttoi luomaan ja Toimintakertomus

7 vahvistamaan yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa työskentelevien virkamiesten, Suomen YKlähetystön ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Kepa järjesti vuoden aikana yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa 14 tapahtumaa, joissa käsiteltiin kaikkia 17 kestävän kehityksen tavoitetta, teki niitä tunnetuiksi ja samalla sitoutti kansalaisyhteiskuntaa mukaan Agenda tavoitteiden toteuttamiseen. Kepa onnistui vuoden aikana ottamaan vakaan aseman Agenda ohjelman asiantuntijana Suomessa ja tarjosi päättäjille globaalia näkökulmaa poliittiseen valmistelutyöhön. Kansanedustajat hyödynsivät laajalti Kepan tuottamaa tietoa ja viestejä esimerkiksi syksyllä eduskunnassa käydyssä kestävän kehityksen ajankohtaiskeskustelussa. Kehitysyhteistyö ei näkynyt Suomen julkisessa keskustelussa läheskään yhtä paljon kuin edellisvuonna, jolloin päätettiin suurista kehitysyhteistyöleikkauksista ja järjestöt kävivät yt-neuvotteluja. Pystyimme kuitenkin nostamaan kehitysrahoitusta julkiseen keskusteluun etenkin kehysriihen ja budjettineuvotteluiden aikana, ja julkisuuden yleissävy kehitysyhteistyötä ja kehitysrahoitusta kohtaan oli mediassa aikaisempaa myönteisempi. Kepa nosti julkisuuteen kehitysjärjestöjen yhteisiä viestejä. Vahva viestintämme sosiaalisessa mediassa, etenkin Twitterissä, tavoitti päättäjiä suoraan ja oikea-aikaisesti. Esimerkiksi SuomiAreenan aikana Kepa, joka järjesti tapahtumassa oman keskustelutilaisuuden, oli myös yksi koko tapahtuman aktiivisimmista ja näkyvimmistä Twitter-keskustelijoista. Loppuvuodesta julkaistu Kepan ajankohtaiskatsaus kestävän kehityksen rahoituksen vaihtoehdoista ja yksityisen rahoituksen roolista kehityksessä sai hyvää palautetta kehityspolitiikan toimijoilta ja runsaasti medianäkyvyyttä. Pystyimme sen kautta tarjoamaan päättäjille uutta tietoa ja nostamaan julkiseen keskusteluun esimerkiksi monien kehitysmaiden vaikeaa velkatilannetta ja rahoituksen suuntautumista kehitysmaissa kaikkein köyhimmille. Tansaniassa ja Mosambikissa Kepa tuki järjestöjen pyrkimyksiä vahvistaa kehitysrahoituksen ja valtioiden budjetin läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Mosambikissa Kepan kumppanin Grupo Mozambicano da Dividan (GMD) työn keskiössä oli maan velkakriisi. Alkuvuodesta tuli julkisuuteen noin 2 miljardin dollarin suuruinen laina, jonka hallitus oli onnistunut pitämään piilossa parlamentilta ja avunantajamailta. Tämä leimasi kaikkea kehitysrahoitukseen liittyvää keskustelua vuoden aikana. GMD järjesti kansainvälisen konferenssin velkakysymyksestä, edusti kansalaisyhteiskuntaa useissa velkaa koskevissa tilaisuuksissa, ja sitä konsultoivat muun muassa parlamentti, eri ministeriöt ja avunantajat sekä IMF. GMD oli myös mukana luomassa seurantajärjestelmää kestävän kehityksen tavoitteille yhdessä UNDP:n, hallituksen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tansaniassa Policy Forum seurasi valtion budjettia ja teki siihen liittyvää vaikuttamistyötä. Erityisesti keskityttiin vaikuttamaan tärkeimpien sosiaalisektorin budjettimomenttien kasvattamiseen. Lisäksi Kepa tuki kansalaisyhteiskuntaa työssä kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi maan viiden vuoden kehityssuunnitelmaan muun muassa jakamalla kehittämänsä työkalun Agenda 2030:n toteutuksen seuraamiseksi. 1.2 Keskeiset päättäjät säätelevät suuryritysten toimintaa ihmisoikeuksien suojelemiseksi globaalissa etelässä Yritysvastuuvaikuttaminen kärsi leikkausten aiheuttamista pienentyneistä resursseista, mutta Kepa yritti paikata aukkoa tekemällä yhteistyötä esimerkiksi yritysvastuukysymyksiin perehtyneen Finnwatchin kanssa. Finnwatch selvitti Kepan toimeksiannosta YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien Ruggien periaatteiden toimeenpanon edistämistä. Toimintakertomus

8 Yksityissektorin entistä vahvempi painotus kehitysyhteistyössä nosti esiin vastuukysymysten merkityksen, ja Kepa toi esiin kehityskohteita ja ratkaisuehdotuksia esimerkiksi hankkeiden ihmisoikeusvaikutusten systemaattisessa arvioinnissa. Kepa kävi myös keskusteluja vastuullisuuden varmistamisesta kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin ja ulkoministeriön kanssa. Kepa osallistui varajäsenenä Yhteiskuntavastuun neuvottelukunnan kokouksiin ja toi näin globaalin etelän näkökulmaa virkamiesten ja elinkeinoelämän kanssa käytävään keskusteluun. Kepa seurasi ei-taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin kansallista toimeenpanoa ja toi esiin järjestöjen näkemyksiä. Kepa tuki jäsenjärjestöjen työtä järjestämällä yritysvastuuvaikuttamisen koordinaatiotapaamisen tehostamaan järjestöjen välistä tiedonvaihtoa. Kepa osallistui asiantuntijana yritysvastuusta käytävään julkiseen keskusteluun verkkoartikkeleilla, blogikirjoituksilla ja useissa keskustelutilaisuuksissa, muun muassa Finnish Business Societyn taloudellista vastuullisuutta käsitelleessä tilaisuudessa. Suuren yleisön tietoisuuteen yritysvastuukysymyksiä nostettiin myös Maailma kylässä -festivaaleilla. Monet globaalit kehityskysymykset liittyvät luonnonvarasektorin toimintaan kehitysmaissa. Vuoden lopulla Kepa aloitti ohjelmamaidensa luonnonvarojen hyödyntämistä ja sen kehitysseurauksia eri tulokulmista tarkastelevan verkkoartikkelisarjan toimittamisen, josta julkaistiin syksyllä kaksi ensimmäistä osaa. Materiaalia kerättiin erityisesti Mosambikista, ja sen tuloksena julkaistiin muun muassa kehityskumppaneiden rooliin pureutuva videopuheenvuoro Helsingissä järjestetyssä Mosambik-tilaisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Nicaraguassa Kepan kumppani Centro Humboldt (CH) jatkoi kaivannaissektorin sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvää työtään. CH vahvisti kaivosalueilla paikallisyhteisöjen kykyä ymmärtää kaivannaisteollisuuden vaikutuksia ja ihmisten omia vaikutusmahdollisuuksia. Alueellisessa toiminnassaan CH keräsi aineistoa välitettäväksi Amerikan valtioiden järjestön OAS:n ihmisoikeuskomissiolle ja oli aktiivisesti mukana kansalaisjärjestöjen kansainvälisessä yhteistyössä vahvistaakseen omaa kapasiteettiaan ja etsiäkseen uusia vaikuttamistyön keinoja. Tansaniassa Kepa käynnisti uuden kumppanuuden pienen, Mwanzan alueella toimivan Action for Democracy and Local Governance -järjestön (ADLG) kanssa. Kepan tuella ADLG vahvisti vaikuttamistyön osaamistaan ja esimerkiksi käynnisti julkista keskustelua Mwanzan alueella toimivien yritysten, erityisesti kaivosyritysten, vastuusta. Järjestön keskustelutilaisuudet herättivät paljon kiinnostusta, ja paikalliset radio- ja televisioasemat uutisoivat niistä laajasti. Mosambikissa Justiça Ambiental (JA!) jatkoi pitkäjänteistä työtään paikallisyhteisöjen oikeuksien puolustamiseksi. Lisääntyvät suuryritysten investoinnit ovat johtaneet maakaappauksiin, joissa yhteisöt menettävät viljelysmaansa ilman oikeudenmukaista korvausta. JA! teki tutkimusta suuryritysten investointien vaikutuksista ja järjesti kansainvälisen tapaamisen eteläafrikkalaisten, botswanalaisten ja mosambikilaisten yhteisöjen välille, jotka elävät suurten kaivoshankkeiden läheisyydessä. Vierailun aikana keskusteltiin kaivosyritysten vaikutuksista ympäröiviin yhteisöihin ja potentiaalisista ratkaisuista vaikeisiin tilanteisiin. Tapaamisen aikana koottuja esimerkkejä investointien vaikutuksista ihmisten elämään hyödynnetään JA!:n vaikuttamistyössä. 1.3 Keskeiset päättäjät edistävät talouden läpinäkyvyyttä Verotus on aiheena noussut keskeiseen rooliin kehityspolitiikassa suureksi osaksi järjestöjen ja Kepan pitkäjänteisen työn ansiosta, ja verotuksen oikeudenmukaisuus tunnistetaan yhdeksi tärkeäksi haasteeksi kehitysmaiden aseman parantamisessa. Ulkoministeriö tuotti vuonna 2016 ensimmäistä kertaa Suomelle erityisen Verotus ja kehitys -toimintaohjelman, jonka valmistelussa ministeriön virkamiehet ja Kepa tekivät hyvää yhteistyötä ja jossa Kepa tarjosi osaamistaan ministeriön käyttöön. Kepalla oli tärkeä rooli sen Toimintakertomus

9 varmistamisessa, että laajemman veropolitiikan ja nimenomaan kehitysmaiden osallistumisen merkitys huomioitiin siinä. Kepa tarjosi päättäjien tueksi ajankohtaista ja asiantuntevaa tietoa globaalin etelän näkökulmasta, jota ei ollut muista lähteistä saatavilla; ilman Kepaa päätöksentekijöille olisi useissa tapauksissa tullut esiin ainoastaan elinkeinoelämän kanta. Kepan kannat verovälttelyä torjuvaan sääntelyyn, julkiseen maakohtaisen raportointiin ja omistusten avoimuuteen tulivat esiin asiantuntijakuulemisten lisäksi mediassa ja erilaisissa keskustelutilaisuuksissa. Kepa monipuolisti kansainvälisestä verotuksesta ja verotuksen avoimuudesta käytävää keskustelua tuomalla mukaan kansalaisjärjestöjen ja globaalin etelän näkökulman. Tieto myös vaikutti eduskunnan kantaan monissa verokysymyksissä, kuten veronkierron vastaisessa direktiivissä ja julkisessa maakohtaisessa veroraportoinnissa. Pelkästään veroasioista Kepa antoi eduskunnalle seitsemän lausuntoa. Lisäksi annettiin neljä lausuntoa ministeriöille ja lähetettiin kolme ministerikirjettä. Panaman papereiden myötä verovälttely sai laajaa huomiota mediassa ja eduskunnassa, ja Kepa pystyi taustoittamaan keskustelua ja esittämään ratkaisuja. Valtionyhtiöiltä kiellettiin aggressiivinen verosuunnittelu, ja veroraportointiohje päätettiin päivittää. Tämä oli Kepan ja muiden järjestöjen työn tulos, sillä ne ovat vaatineet valtionyhtiöiltä verovastuullisuutta ja laadukkaampaa raportointia jo pitkään. Kepa vaikutti Suomen kantoihin veronkierronvastaisen direktiivin ja julkisen maakohtaisen veroraportoinnin käsittelyssä ja toi esiin kehityspoliittisen näkökulman. Järjestöjen yhteiset kirjeet, tiedonvaihto Verovaikuttajat-sähköpostilistalla ja ajoittaiset päättäjätapaamiset lisäsivät jäsenjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua laajemminkin verovaikuttamiseen. Leikkausten myötä yhä harvemmalla kansalaisjärjestöllä on resursseja tehdä verovaikuttamista yksin, joten Kepan vaikuttamistyön merkitys on korostunut. Kepa on vakiinnuttanut asemansa vero-oikeudenmukaisuuden asiantuntijana julkisuudessa. Kepan veroaiheiset tiedotteet ovat menneet hyvin läpi mediassa ja myös Kepan veroaiheisia blogeja on hyödynnetty eri medioissa, esimerkiksi Uudessa Suomessa ja Taloussanomissa. Tämä on vaikuttanut osaltaan siihen, että veronkierrosta ja -välttelystä käydään kriittistä keskustelua julkisuudessa. Kepan on saanut myös päättäjät osallistumaan keskusteluun esimerkiksi Twitterissä tunnisteilla #verotkarkaa ja #verovalttely. Näin tapahtui esimerkiksi Kepan ja keskusjärjestö Akavan järjestämän veroseminaarin jälkeen, jolloin keskustelu aiheesta jatkui monta päivää. Kehitysmaissa kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli tietoisuuden lisääjänä, jotta kansalaiset näkevät verotuksen oikeutettuna ja ymmärtävät verotuksen palvelujen mahdollistajana sekä osaavat vaatia vastinetta veroilleen. Sekä Mosambikissa että Tansaniassa Kepa tuki järjestöjen vero-oikeudenmukaisuusverkoston toimintaa. Molemmissa maissa Kepalla on tärkeä rooli yhteistyön fasilitoijana ja vaikuttamistyön tukijana, ja verkostojen työstä on tullut suunnitelmallisempaa ja tasa-arvoisempaa Kepan tuen ansiosta. Tanzania Tax Justice Coalition liittyi yhteisafrikkalaiseen Stop the Bleeding -kampanjaan, jonka tavoitteena on lopettaa laiton pääomapako. Verkoston jäsenet tuottivat analyysiä, tapasivat kansanedustajia ja virkamiehiä ja tekivät mediatyötä. Kepa tuki verkostoa tuottamalla analyysiä ns. Mbeki-raportista, joka käsittelee Afrikan pääomapakoa. 1.4 Keskeiset päättäjät edistävät riittävää ja läpinäkyvää ilmastorahoitusta ja kestävää energiapolitiikkaa Suomessa ymmärretään nykyisin entistä laajemmin ilmastonmuutoksen vaikutukset kehitysmaihin, ja ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen rahoitus on noussut vahvasti julkisuuteen erityisesti YK:n ilmastokokousten yhteydessä. Kepan ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys asian esiin Toimintakertomus

10 nostamisessa. Kepa on vakiinnuttanut paikkansa myös ilmastokysymysten asiantuntijana. Sen viestinnällä on ollut merkittävä rooli ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kantojen kokoajana ja ilmastovaikuttamisen koordinoijana, etenkin YK:n ilmastoneuvotteluiden aikaan. Vuosi 2016 oli kansainvälisen ilmastoyhteistyön kannalta merkittävä, sillä Pariisin ilmastosopimus ratifioitiin ennätysmäisen nopeasti ja se tuli voimaan marraskuussa Pariisin sopimusta käytettiin vaikuttamistyössä läpi vuoden osoittamaan, että Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan kunnianhimon tasoa tulee kiristää, jotta uuden ja käänteentekevän sopimuksen globaaleihin tavoitteisiin on mahdollista päästä. Kepa oli tuomassa yhteen laajaa Käänteentekijät-koalitiota, jossa on mukana kansalaisjärjestöjen, yritysmaailman, kirkon, päättäjien ja tutkijoiden joukko. Käänteentekijöiden yhteistyö jatkui alkuvuonna 2016, jolloin koalitio järjesti Pariisin ilmastosopimuksen vaikutuksista Suomelle ja Euroopalle yhteisen seminaarin, jonka viestit läpäisivät uutiskynnyksen monissa suurissa medioissa. Kepan ilmastotyötä vahvistettiin ja laajennettiin laatimalla jäsenkentän asiantuntemusta hyödyntäen yhteiset suuntaviivat Suomen energiapoliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseksi. Kepa teki vaikuttamistyötä esimerkiksi päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnista annettuun hallituksen esitykseen, jonka nojalla päästöhuutokauppatuloja pyrittiin ohjaamaan energiaintensiiviselle teollisuudelle. Kepa oli mukana vastustamassa hallituksen esitystä yhdessä tutkimuslaitosten ja ympäristöjärjestöjen kanssa ja nosti esiin esityksen kehityspoliittisen näkökulman. Aihe sai runsaasti julkisuutta, vaikka itse hallituksen esitys ei lopulta muuttunutkaan. Kepa antoi aiheesta lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle ja oli ympäristövaliokunnan kuultavana ja tarjosi näin kansanedustajille tietoa päätöksen vaikutuksista kehitysmaissa. Kepa kutsuttiin syksyllä jäseneksi Suomen viralliseen Marrakechin ilmastokokouksen COP22-valtuuskuntaan. YK:n ilmastokokousta edeltävissä, kokouksen aikaisissa ja sitä seuranneissa valtuuskunnan tapaamisissa Kepa välitti laajasti ilmasto-oikeudenmukaisuuteen, kehitysmaiden tilanteeseen ja ilmastorahoitukseen liittyviä viestejä suoraan ympäristöministerille, virkamiehille sekä kansanedustajille. Kepa tuki ilmastokokouksen aikana aktiivisesti jäsenjärjestöjen tiedonsaantia kokouksen etenemisestä sekä järjestöjen yhteistä tiedotustyötä ja onnistui saamaan aiheelle ja kannoilleen myös monipuolista mediajulkisuutta. Järjestöt arvostavat etenkin Kepan tekemää vaikuttavaa mediaviestintää, jonka avulla järjestöjen kannoille ja suosituksille on saatu näkyvyyttä. Myös toimittajat ovat antaneet positiivista palautetta: Kepa nähdään ilmastokysymyksissä merkittävänä ja luotettavana tietolähteenä. Syksyllä Kepa liittyi osaksi Hiilivapaa Suomi -kampanjakoalitiota. Koalition jäsenenä Kepa edistää Suomen irrottautumista fossiilienergiasta, erityisesti hiilestä ja turpeesta. Kepan ilmastotyön yhtenä tavoitteena on, että Suomi lopettaa kivihiilen ja turpeen käytön vuoteen 2025 mennessä, ja Hiilivapaa Suomi -koalitio tukee tavoitteen saavuttamista. Suomen ilmastopäästöjen vähentäminen vaikuttaa osaltaan siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kehitysmaissa: mitä nopeammin vähennämme päästöjämme, sitä enemmän voimme hillitä ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia myös kehitysmaiden köyhien elämässä. Kepan ilmastokannat ja kehitysmaiden tilanne ilmastonmuutoksen edetessä tulivat vuoden kuluessa esiin lukuisia kertoja eri medioissa, ja Kepan asiantuntemusta hyödynnettiin laajasti. Kepa kutsuttiin pitämään ilmastoaiheisia puheenvuoroja esimerkiksi eduskunnan Globaaliryhmän ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton tilaisuuksissa. Kepa piti ilmastoasioissa yhteyttä virkamiehiin, tapasi lukuisia kansanedustajia ja osallistui esimerkiksi ulkoasiainministeriön Kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön koordinoiman Vihreän ilmastorahaston ystävät -ryhmän kokouksiin. Jäsenjärjestöjen kanssa hedelmällinen yhteistyö jatkui ilmastokoordinaatioryhmän kautta. Kansainvälisten verkostojen osalta Climate Action Network Europen kanssa vaihdettiin tietoa, tehtiin yhteistä vaikuttamista europarlamentaarikkojen suuntaan ja syvennettiin asiantuntemusta verkoston työpajoissa Brysselissä. Aktiivinen ilmastopolitiikan seuranta ja verkostoituminen antoivat Kepalle mahdollisuuden tarjota ajantasaista tietoa virkamiesten, päätöksentekijöiden ja jäsenjärjestöjen käyttöön. Kepa antoi vuoden kuluessa ilmasto- ja Toimintakertomus

11 energiakysymyksistä lausuntoja niin eduskunnan ympäristövaliokunnalle, ympäristöministeriölle kuin työ- ja elinkeinoministeriölle. Tansaniassa Kepan kumppani Tanzanian Civil Society Forum on Climate Change (Forum CC) teki vahvaa vaikuttamistyötä liittyen valtion budjettiin ja ilmastonmuutokseen. Forum CC:n työ herätti paljon kiinnostusta päättäjien keskuudessa, ja valtiovarainministeriö hyväksyi järjestön ehdotuksen uudesta ilmastorahoituksen budjettikoodista valtion budjettiin. Myös Mosambikissa JA teki aktiivista vaikuttamistyötä liittyen ilmastoneuvotteluihin. Järjestö teki analyysiä maan ilmastorahoituksesta ja vaati maan hallitusta täyttämään kansainväliset ilmastorahoitussitoumuksensa. Toimintakertomus

12 2 KEPA JA SEN JÄSENISTÖ VAIKUTTAA ASENNEILMAPIIRIIN JA LISÄÄ SUOMALAISTEN TOIMINTAA OIKEUDENMUKAISEN MAAILMAN PUOLESTA Globaalikasvatus kannustaa eri-ikäisiä ihmisiä ryhtymään aktiivisiksi maailmankansalaisiksi. Se pureutuu tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Globaalikasvatus lisää ymmärrystä siitä, miten jokainen meistä on kytköksissä maailmanlaajuisiin kysymyksiin ja miten omalla toiminnalla ja valinnoilla voi vaikuttaa globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Kepa tukee globaalikasvatusta tekevien järjestöjen työn näkyvyyttä ja osaamista järjestämällä oppimis- ja neuvontatilaisuuksia, joiden kautta Kepa myös tuo uusia ideoita ja toimintamalleja kansainvälisistä verkostoista Suomeen. 2.1 Kansalaisjärjestöt suomessa ovat aktiivisia globaalikasvatustoimijoita Vuonna 2016 Kepa kokosi yhteen järjestöjä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen muutokseen globaalikasvatuksen keinoin. Yhteistyö Kepan ylläpitämissä verkostoissa auttoi järjestöjä pääsemään mukaan erilaisiin prosesseihin, tapahtumiin ja ennen kaikkea tavoittamaan uusia ihmisiä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Globaalikasvatuksen verkkosivustolla vieraili vuoden aikana kaikkiaan yksittäistä kävijää tutustumassa muun muassa uuden opetussuunnitelman mukaiseen vinkkipankkiin opettajille. Järjestöt saivat merkittävän mahdollisuuden kouluyhteistyön kehittämiseen, kun Kepa aloitti ulkoasiainministeriön erillisrahoituksella kaksivuotisen Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen. Hankkeessa parikymmentä järjestöä järjestää yhdessä globaalikasvatukseen ja uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin liittyvää täydennyskoulutusta opettajille. Hankkeen toiminnot tukivat Kepan muuta globaalikasvatustyötä, ja hanke lisäsi myös Globaalikasvatus-sivuston käyttöä opettajien parissa. Opettajaksi opiskelevat saivat työkaluja globaalikasvatukseen Kepan koordinoimissa Maailma koulussa -seminaareissa, joihin osallistui yhteensä 500 opettajaopiskelijaa Itä-Suomen, Turun, Rauman ja Helsingin opettajankoulutuslaitoksissa. Seminaarin luentoteemana oli ihmisoikeudet ja pakolaisuus, mikä sai hyvää palautetta opiskelijoilta ajankohtaisuudestaan. Toiminnallisissa työpajoissa järjestöt tarjosivat opiskelijoille pedagogisia työkaluja globaalikysymysten käsittelyyn uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan globaalikasvatus on yliopisto-opetuksessa edelleen vähäistä, ja lähes kaikki vastaajat aikoivat hyödyntää seminaarin antia omassa työssään tulevaisuudessa. Kepan koordinoima Kansalaisvaikuttamisen tori opetusalan valtakunnallisessa Educa-tapahtumassa Messukeskuksessa tarjosi lähes kolmellekymmenelle järjestölle näkyvyyttä ja väylän tukea opettajien ja kasvattajien työtä. Yhteisesiintyminen mahdollisti myös pienten järjestöjen osallistumisen tarjoamalla niille pieniä, edullisempia osastopaikkoja. Järjestöt kokivat tapahtuman hyödylliseksi, ja pääosa ilmoittautui jo mukaan seuraavan vuoden yhteistyöhön. Suunnittelukokouksiin osallistui kuitenkin aiempaa vähemmän toimijoita, mikä kertonee globaalikasvatusjärjestöjen resurssien vähenemisestä. Edellisvuonna alkanut yhteistyö oppikirjakustantajien SanomaPron ja Otavan kanssa jatkui, ja järjestöt saivat mahdollisuuden kommentoida kolmea uutta oppikirjakäsikirjoitusta. Järjestöt pitivät oppikirjavaikuttamista strategisesti tärkeänä ja yhteisiä keskusteluja hyödyllisinä. Verkoston aloittaman yhteistyön myötä muutamat järjestöt saivat myös suoria yhteydenottoja kustantajilta. Kustantamojen mukaan järjestöjen tarjoama tuki oli ollut hyödyllistä ja yhteistyötä haluttiin jatkaa. Järjestöt päättivät laajentaa vaikuttamistyötään laatimalla oppikirjojen tekijöille valmiin työkalun niistä keskeisistä kysymyksistä, jotka käsikirjoitusten kommentoinnissa nousivat toistuvasti esille. Näin useampi oppikirjantekijä voi hyödyntää järjestöjen Toimintakertomus

13 osaamista ja ottaa huomiot mukaan jo prosessin alkuvaiheessa. Työkalua valmisteltiin syksyn aikana ja se herätti kiinnostusta myös oppikirjatutkijoissa. Kepa tuki järjestöjen työtä ja suomalaista kansalaiskeskustelua valtakunnallisesti järjestämällä paikallisten järjestöjen kanssa yhteistyössä 18 Mahdollisuuksien tori -tapahtumaa. Mahdollisuuksien torien tavoitteena on esitellä paikkakunnalla toimivia järjestöjä, tarjota osallistumismahdollisuuksia ja innostavia keinoja vaikuttaa oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kehitysyhteistyöleikkaukset eivät näkyneet Mahdollisuuksien toreilla, sillä tapahtumien määrä kasvoi, kun kaksi uutta kaupunkia, Forssa ja Loviisa, liittyivät mukaan. Kaikkiaan yli 520 järjestöä ja toimintaryhmää esitteli tapahtumissa toimintaansa yli kävijälle. Toritapahtumat ovat vakiinnuttaneet paikkansa näkyvänä kannanottona globaalin tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta aikana, jolloin kehitysyhteistyön leikkaukset, rajojen sulkeminen ja maahanmuuton torjuminen ovat vahvasti esillä. Kepa on kehittänyt paikallisten järjestäjien viestintä- ja markkinointitaitoja pitkäjänteisesti. Vuonna 2016 kaikilla toreilla oli esimerkiksi Mahdollisuuksien torien ilmeen mukainen Facebook-sivu, jota ne hyödynsivät markkinoinnissa, ja järjestöjen etukäteismarkkinointi näkyi kasvaneina mediaosumina eritoten maakunnissa. Maailma kylässä -festivaali Toukokuussa Helsingissä järjestetty Maailma kylässä -festivaali kokosi järjestöt, yleisön, poliitikot ja muut mielipidevaikuttajat yhteen viikonlopun ajaksi. Festivaalille osallistui yhteensä 391 näytteilleasettajaa, joista 67 prosenttia oli kansalaisjärjestöjä. Peräti 96 prosenttia festivaalilla olleista Kepan jäsenjärjestöistä koki sen hyväksi foorumiksi tunnettuuden lisäämisessä, kampanjoinnissa ja uusien jäsenten hankkimisessa. Yli 40 järjestöä osallistui festivaalin asiaohjelman tuottamiseen ja sai siten tarjottua näkyvyyttä ja uusia näkökulmia yleisölle ajankohtaisista globaalikysymyksistä. Tapahtuman pääteemana oli oikeudenmukaisuus ja puheohjelmassa keskusteltiin muun muassa pakolaiskriisistä, vihapuheesta, verovälttelystä ja kehitysyhteistyöleikkauksista. Kehitysyhteistyöleikkauksista johtuen monet järjestöt vahvistivat osallistumisensa aiempaa myöhemmin. Vaikka järjestöt pitävät festivaalia tärkeänä, osallistuminen vaatii resursseja niin näytteille asettamisen, ohjelmatuotannon kuin viestinnän suhteen. Tämä aiheutti epävarmuutta festivaalin rahoituksessa sekä muilla tuotannon osa-alueilla. Festivaalin pääyhteistyökumppaneita olivat ulkoministeriö, Euroopan unionin komissio ja parlamentin tiedotustoimisto, Raha-automaattiyhdistys ja Metro-lehti. Festivaalin puheohjelman vieraina nähtiin muun muassa presidentti Tarja Halonen ja ministeri Lenita Toivakka. Päättäjäpaneeleissa poliitikot puoluekentän eri laidoilta etsivät ratkaisuja oikeudenmukaiseen maailmaan ja kestävään talouteen. Yksi festivaalin pääpuhujista oli Emmy-palkittu dokumentaristi Deeyah Khan, joka esitteli festivaalilla dokumenttielokuvansa radikalismin noususta länsimaissa. Festivaali ja sen kautta globaaliaiheet nousivat vahvasti julkisuuteen ja Maailma kylässä -festivaali keräsi kaikkiaan 170 mediaosumaa. 2.2 Kansalaisjärjestöt kehittävät kapasiteettiaan ja taitojaan globaalikasvatuksessa yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi Kepan järjestämät viestinnän, vaikuttamistyön ja globaalikasvatuksen koulutukset auttoivat järjestöjä sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja pohtimaan omaa paikkaansa ja identiteettiään. Koulutuksia järjestettiin yhteensä kymmenen, viisi vähemmän kuin vuonna Ennen viestintä- ja globaalikasvatustuen hakukierrosta järjestöille tarjottiin globaalikasvatuksen tuloksellisuuteen ja laatuun liittyvää koulutusta. Kehittämistyötä tuettiin Agenda 2030 luovasti käyttöön -koulutuksella sekä tarjoamalla ideoita sosiaalisen median käyttöön ja ratkaisukeskeiseen fasilitointiin. Järjestöjen roolin ja identiteetin pohdintaan pureuduttiin Smart CSO Labin systeemisen muutoksen kampanjakoulutuksessa. Uutena kokeiluna järjestettiin Toimintakertomus

14 kokeneemmille vaikuttamistyön tekijöille vaikuttamistyön sparrausryhmä, jossa syvennettiin strategista ajattelua pidempänä oppimisprosessina. Kepa järjesti myös kaksi viestintä- ja globaalikasvatustukeen liittyvää infotilaisuutta yhdessä ulkoministeriön kanssa. Koulutusten seurantaa kehitettiin toteuttamalla kolmen koulutuksen osalta kysely koulutuksen vaikutuksista jälkikäteen ja tuloksia hyödynnetään koulutussuunnittelussa. Kepan koulutusten vahvuuksia olivat osallistujien mukaan kyky yhdistää käytäntö ja teoria, järjestöelämästä nousevien käytännön esimerkkien käyttö, tehokas ajankäyttö, osallistavien menetelmien osaaminen sekä hyvä ilmapiiri, joka sallii kokemusten jakamisen ja myös epäonnistumisista oppimisen. Järjestöt tulivat yhteen jakamaan kokemuksiaan myös muissa tilaisuuksissa. Järjestöjen työn kannalta keskeiset kummitoiminnan eettiset ohjeet päivitettiin ja ohjeita ajanmukaistettiin muun muassa sosiaalisen median näkökulmasta. Globaalikasvatuksen sadonkorjuujuhlissa puolestaan järjestöt jakoivat parhaita käytäntöjään. Leikkausten takia lakkautetun Etelän vapaaehtoistyön Etvo-ohjelman viimeiset vapaaehtoiset palasivat Suomeen, ja heille järjestettiin syksyllä tapaaminen. Kepan neuvonta tuki järjestöjen globaalikasvatushankkeiden suunnittelua ja paransi mahdollisuuksia onnistua myös ulkoministeriön rahoitushauissa. Määrärahaleikkauksista huolimatta neuvonnalle oli kysyntää, ja sitä annettiin 22 järjestölle kevään 2016 hakukierroksella. Kepan tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten ns. diasporajärjestöjen aktiivisuutta globaalikasvatuksessa. Diasporajärjestöt käyttivät ahkerasti Kepan henkilökohtaista jäsenneuvontaa. Myös Mahdollisuuksien toreilla diasporajärjestöt esittelivät toimintaansa ja osallistuivat ohjelman toteutukseen. Koulutustilaisuuksien osalta diasporan osallistuminen oli melko vähäistä: koulutuksia hyödynsivät lähinnä yksittäiset diasporajärjestöjen osallistujat. Kepa seurasi globaalikasvatuksen kansainvälisiä trendejä osallistumalla muun muassa SMART CSO -yhteisön työhön. Kansainvälisten verkostojen kautta avautui mahdollisuus myös uudentyyppiseen hankeyhteistyöhön: Kepa haki EU-komission rahoitusta sisarjärjestönsä, tanskalaisen CISU:n vetämälle globaalikasvatushankkeelle, jossa keskiössä on arvojohdonmukaisuus järjestöjen viestinnässä ja globaalikasvatuksessa. Toteutuessaan hanke toisi uusia rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksia järjestöjen globaalikasvatukselle tulevina vuosina. 2.3 Ihmiset Suomessa toimivat oikeudenmukaisemman maailman puolesta Maailma kylässä -festivaalilla vieraili toukokuun viimeisen viikonlopun aikana kävijää, joista noin kolmasosa (29 prosenttia) oli ensikertalaisia. Festivaali tarjosi kulttuuri- ja asiaohjelmaa monille eri yleisöille, näkökulmia ajankohtaisiin globaalikysymyksiin sekä vaikuttamiskeinoja ja osallistumismahdollisuuksia. Kepan rahoitusleikkausten vuoksi musiikkiohjelmaa karsittiin puoleen entisestä, mikä ei ainakaan vielä näkynyt yleisömäärässä mutta vaikutti siihen, että yleisö vietti enemmän aikaa näytteilleasettajapisteissä: 86 prosenttia kävijöistä kertoi tutustuvansa näytteilleasettajien esittelypisteisiin. Noin neljännes kävijöistä oli kiinnostunut järjestötoiminnasta, mutta ei vielä ollut löytänyt sopivaa järjestöä. Näytteilleasettajista noin 90 prosenttia koki tapahtuman tavoittaneen heidän kannaltaan sopivan kohderyhmän. Festivaalin ja Kepan viestit ja sisällöt nousivat mediassa aikaisempaa paremmin esiin. Esimerkiksi MTV3:n uutiset nosti pääotsikoihin festivaaliviikonloppuna festivaalin teemoista eriarvoisuuden ( Yksi prosentti omistaa yli puolet maailman varallisuudesta ) ja Ylen pääuutiset haastattelivat radikalisoitumisesta kertovaa dokumentaristia. Myös Helsingin Sanomat ja eri radiokanavat uutisoivat tai lähettivät suoraa ohjelmaa Toimintakertomus

15 tapahtumasta. Festivaalin kaikkien sosiaalisen median kanavien (Facebook, Twitter ja Instagram) seuraajamäärät nousivat huomattavasti. Videotuotantoa verkkoon tehtiin yhteistyössä muun muassa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Sosiaalisessa mediassa toteutettiin myös #haastamaailmakilpailu, jonka kautta haastettiin festivaalin some-seuraajia kertomaan, mitä he tekevät paremman maailman puolesta. Vuoden aikana Kepan oma verkkosivusto uudistettiin vastaamaan paremmin nykykäyttäjien tarpeita. Uudistus vahvisti Kepan brändiä ja paransi käyttökokemusta, nopeutti tiedonhakua, selkiytti sivuston rakennetta ja integroi sosiaalista mediaa verkkosisältöihin. Uudistuksen ansiosta sivusto on responsiivinen, eli käyttökokemus on parempi päätelaitteesta riippumatta ja verkkosivu toimii entistä paremmin erityisesti mobiilikäytössä. Uudistuksen yhteydessä verkkosivuston kohderyhmiä tarkennettiin niin, että jakoa suureen yleisöön ja jäsenistöön hälvennettiin, kriitikot otettiin mukaan kohderyhmäksi, sivuston sisäänheittäjäroolia muihin Kepan sivustoihin vahvistettiin, sisältöjä karsittiin "laatu korvaa määrän" -periaatteella ja sivut muutettiin huomattavasti aikaisempaa visuaalisemmaksi. Myös Kepan uudistettu uutiskirje palvelee nyt entistä paremmin järjestöjen, aktiivien ja tavallisten globaaliasioista kiinnostuneiden ihmisten tarpeita. Maailman Kuvalehden verkkosivuston kävijämäärät kasvoivat merkittävästi: kävijää vuodessa on sivuston ennätys. Paperisen Maailman Kuvalehden ilmestymistä harvennettiin 10 numerosta 9 numeroon, lehden visuaalista ilmettä uudistettiin ja lehden journalistisen laadun ja työn tukemiseksi perustettiin pieni kaksi kertaa vuodessa kokoontuva toimitusneuvosto, johon kuuluu nimekkäitä toimittajia ja järjestökentän tuntijoita. Kävijämäärät Maailman Kuvalehden verkkosivuilla nousivat ensi kertaa korkeammiksi kuin Kepan verkkosivuston kävijämäärät. Toisaalta Kepan verkkosivuston kävijämäärät laskivat selvästi vuoden aikana. Osaltaan laskuun vaikutti edellisvuoden kävijäpiikki, joka johtui pitkälti kesän 2015 kehitysrahoitusleikkauksista. Toisaalta osansa on myös itse leikkauksilla: verkkotoimitus ei pystynyt tuottamaan uutissisältöä aivan samaan tahtiin kuin ennen. Kepan verkkosivustolla kuitenkin erityisesti blogit kiinnostivat aikaisempaa enemmän: lukijat viipyivät tekstien parissa aiempaa pidempään: keskimääräinen lukuaika nousi 3:13 minuutista 4:04 minuuttiin. Yhteensä Kepan verkkosivustoille (Kepa.fi, Maailmankuvalehti.fi, Globaalikasvatus.fi ja Maailmakylassa.fi) tehtiin kaikkiaan käyntiä vuoden aikana ja verkkosivustoilla kävi yhteensä yksittäistä kävijää (tilastot eivät tosin erittele saman käyttäjän mahdollisia käyntejä useammassa sivustossa, joten yhteenlaskettu lukijoiden määrä on käytännössä hieman alempi). Mediajulkisuudessa Kepa oli aktiivinen ja arvostettu toimija. Kepa ja sen toiminnot (Maailma kylässä, Mahdollisuuksien torit ja Maailman Kuvalehti) keräsivät vuonna 2016 yli 430 mediaosumaa. Julkisuuden määrä laski vuoteen 2015 verrattuna, mikä johtui siitä, että edellisenä vuonna kehitysyhteistyöleikkaukset, ytneuvottelut ja irtisanomiset nousivat näkyvästi mediaan ympäri Suomea. Huomattavaa kuitenkin on, että vuonna 2016 Kepan julkisuus oli kautta vuoden varsin myönteistä eikä kielteistä julkisuutta ollut käytännössä lainkaan. Organisaatiojulkisuudesta lisää toimintakertomuksen luvussa 4.2. Myös Kepan viestintä sosiaalisessa mediassa jatkui vahvana. Seuraajien lukumäärä eri kanavissa on kasvanut vakaasti ja esimerkiksi Kepan Facebook-sivun seuraajajoukko kasvoi 17 prosenttia yli :een Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushanke (erillisrahoituksella) Kaksivuotinen opettajien täydennyskoulutushanke Koulu maailmaa muuttamaan käynnistyi maaliskuussa Hankkeella tuetaan opettajien osaamista uuden opetussuunnitelman mukaisen globaalikasvatukseen. Samalla vahvistetaan globaalikasvatusta osana koulujen ydintä tukemalla sen upottamista rakenteisiin ja toimintakulttuuriin. Hankeorganisaation muodostavat hanketta koordinoiva Kepa, hankkeeseen osallistuvat järjestöt (18) ja laaja-alainen ohjausryhmä. Toimintavuosi oli varsin onnistunut, vaikka joitakin määrällisiä tavoitteita ei täysin saavutettu aikataulun myöhästymisen ja täydennyskoulutustarjonnan kilpailutilanteen Toimintakertomus

16 vuoksi. Hankkeessa järjestetyt tilaisuudet ja koulutukset olivat kuitenkin osallistujilta kerätyn palautteen perusteella onnistuneita ja täyttäneet tehtävänsä. Vuoden aikana koulutukset tavoittivat 388 opettajaa eri puolilla Suomea. Koulutustapahtumien lisäksi hanke auttoi kehittämään järjestöjen koulutusten laatua, teki tunnetuksi järjestöjen asiantuntemusta kouluille ja lisäsi globaalikasvatuksen resursseja järjestöissä. Verkkoaineistojen tuotanto aloitettiin vasta koulutussisältöjen valmistuttua syksyllä, ja osa suunnitellusta työstä jouduttiin siirtämään vuodelle 2017 muun muassa järjestöjen aikataulujen vuoksi. Hankkeesta laadittiin erillinen vuosiraportti rahoittajalle Suomen AEPF-verkosto (vuodelta 2015 siirtynyt erillismääräraha) Vuonna 2006 perustetun Asia-Europe People s Forumin (AEPF) Suomen toimikunnan ja verkoston rahoitus ulkoministeriöstä päättyi vuoden 2015 lopussa. Vuodelle 2016 siirtyi kuitenkin joitakin toimintoja ja ministeriöltä anottiin lupa jäljelle jääneiden varojen siirtämisestä näihin tarkoituksiin. Suomalaisista järjestöistä lähti seitsemän osallistujaa heinäkuussa Ulan Batorissa järjestettyyn kansainväliseen AEPF:iin. Lisäksi Suomen verkosto järjesti eduskunnan ja muiden tahojen kanssa ASEM 20 vuotta -juhlaseminaarin syksyllä. Tapahtuma käsitteli ASEM-prosessin historiaa ja tulevaisuutta sekä alueellista integraatiota Kaukoidässä. Kaikista verkoston toiminnoista viestittiin Facebook-ryhmässä ja verkoston verkkosivuilla. Toimintakertomus

17 3 KEPA VAHVISTAA JÄSENTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ Kattojärjestönä Kepa toimii aktiivisesti jäsenjärjestöjensä toimintaedellytyksien turvaamiseksi. Kepa vaikuttaa siihen, että monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan roolit ja riippumattomuus tunnustetaan osana Suomen kehityspolitiikkaa ja kansalaisjärjestöjen työtä arvostetaan. Toisaalta Kepa tukee jäsentensä osaamista, jotta ne voivat toimia tuloksellisesti oman missionsa mukaisesti. 3.1 Jäsenjärjestöt vahvistavat kapasiteettiaan ja taitojaan tehdä kehitysyhteistyötä yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi Kepa on onnistunut uudistamaan koulutustarjontaansa vastaamaan jäsenjärjestöjen tarpeita muuttuneessa rahoitustilanteessa. Valtionavustusten vähenemisen vuoksi järjestöt ovat panostaneet entistä enemmän varainhankintaan ja vaihtoehtoisten rahoituslähteiden löytämiseen. Muun muassa joukkorahoitustyöpaja, varainhankinnan koulutus pienille järjestöille sekä rahoitusinfot olivat suosittuja. Kaikkiaan 107 jäsenjärjestöä (104 vuonna 2015) ja 75 muuta järjestöä osallistui johonkin Kepan järjestämään koulutukseen vuoden aikana, mutta tilaisuuksien kokonaisosallistujamäärä laski (557 vs. 711 vuonna 2015). Tämä johtui paljolti siitä, että koulutuksia järjestettiin edellistä vuotta vähemmän, koska henkilöresurssit ovat pienentyneet niin Kepassa kuin järjestöissäkin. Kaikista osallistujista 64 prosenttia tuli Kepan jäsenjärjestöistä. Kepan oppimistilaisuudet saivat hyvää palautetta osallistujilta. Keskiarvo koulutusten palautteelle oli 4/5 niin yleisarvosanan kuin opitun hyödynnettävyydenkin osalta. Prosessimaiset koulutukset paransivat järjestöjen mahdollisuutta hyödyntää oppimaansa. Esimerkiksi hankehallinnon itseopiskelupaketti toimi hankesuunnittelun koulutuksen ennakkotehtävänä, mikä sai hyvää palautetta osallistujilta. Järjestöjen omia hankkeita ja kampanjaideoita työstettiin muun muassa Outcome mapping eli muutoskartoitus-koulutuksessa ja joukkorahoitustyöpajoissa, jolloin oppimisen siirtovaikutus teoriasta käytäntöön toteutui heti (osallistujan palaute). Ulkoministeriöstä saadun palautteen mukaan järjestöjen hanketukihakemusten laatu ja erityisesti tulosketjuajattelu olivat aiempaa parempia. Kepa vaikutti tähän tarjoamalla kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvää neuvontaa ja koulutusta tulosketjusta ja tuloksellisuudesta. Ennen hakuajan päättymistä järjestetyillä hankepäivillä kommentoitiin 31 hakemusta, joista 13 eli 42 prosenttia sai myönteisen rahoituspäätöksen (kaikkien hakemusten osalta myönteisen päätöksen sai 33 prosenttia). Kepan neuvonnassa järjestöedustajat tavattiin kasvotusten ja he saivat lisäksi kirjalliset kommentit hakemukseensa. Syksyllä pystyttiin antamaan neuvontaa myös yllättäen avautuneeseen, kehitysmaissa toteutettavaan kulttuurihankehakuun liittyen yhteensä 14 toimijalle. Yli puolet tukea saaneista kahdeksasta hankkeesta oli saanut neuvontaa Kepasta. Vuoden aikana Kepa otti harppauksen järjestöjen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisessä. Kepaan perustettiin yritysyhteistyön asiantuntijan pesti, ja jäsenjärjestöt osallistuvat ja etsivät yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa aktiivisesti. Useat koulutukset ja tapahtumat vahvistivat osaamista ja haastoivat perinteisiä toimintamalleja, Kepa oli muun muassa mukana järjestämässä Slushin sivutapahtumaa järjestöille sekä tuki Slush Impactin Global Community Gathering -tapahtumaa. Koulutuksia järjestöjen ja yritysten toimivasta yhteistyöstä järjestettiin muun muassa Sosten kanssa. Haasteina oli edelleen löytää enemmän konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin välille ja vaikuttaa siihen, että järjestöt nähdään laajemmin potentiaalisina kumppaneina. Vuoden aikana havaittiin, että kehittyviin maihin aktiivisesti suuntautuvia suomalaisyrityksiä on vielä suhteellisen vähän. Useimmiten ne haluavat rakentaa yhteistyötä esimerkiksi selkeiden ongelmien ratkaisemiseksi ja tarvitsevat nopeita tuloksia. Toimintakertomus

18 Kehitysyhteistyön jäsenviestinnän osalta Kepan ylläpitämät Facebook-ryhmät ja blogitekstit tarjosivat ajantasaisesti ja helposti saavutettavaa tietoa toimintaympäristöstä ja saivat jäseniltä kiitosta. Etenkin Kepan Tanzania-ryhmä toimi aiempaa aktiivisemmin. Kepan maatoimistot Tansaniassa ja Mosambikissa tuottivat tietoa jäsenjärjestöjen käyttöön myös videoiden ja artikkeleiden muodossa. Erityisesti jäsenistöä kiinnosti tieto liittyen järjestöjen toimintaympäristöön, rekisteröintiprosessiin ja maiden virallisiin kehityssuunnitelmiin. 3.2 Keskeiset virkamiehet tunnustavat kansalaisyhteiskunnan moninaiset roolit ja arvostavat kansalaisjärjestöjä itsenäisinä kehitystoimijoina Vuoden 2016 alusta järjestöjen kehitysyhteistyörahoitukseen osuneet 43 prosentin leikkaukset astuivat voimaan. Järjestörahoitukseen ei kohdistunut enää lisäleikkauksia, mutta sen osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä laski hieman, koska lievää kehitysrahoituksen kasvua ei kohdennettu kansalaisjärjestöjen työhön. Globaalikasvatusta tekevät järjestöt olivat ennätyksellisen ahtaalla ja monien tulevaisuus oli epävarmalla pohjalla, sillä vuoden 2015 hakukierroksen jäätyä väliin vain muutamilla toimijoilla oli hankkeita käynnissä. Kepa piti julkisuudessa esillä myös sitä, että rauhanjärjestöjen määrärahat opetus- ja kulttuuriministeriössä olivat uhattuna, kun niille tarkoitettu budjettirivi oli yllättäen poistettu valtion talousarviosta. Kepa onnistui aktiivisen tiedonkeruun ja viestinnän avulla nostamaan rahoitusleikkausten vaikutuksia julkiseen keskusteluun. Kepan tekemässä selvityksessä järjestöt kertoivat merkittävistä muutoksista toiminnassaan ja leikkausten vaikutuksista kehitysmaiden ihmisiin. Selvitys julkaistiin osana SuomiAreenan ohjelmaa ja tulokset noteerattiin laajasti läpi suomalaisen mediakentän. Myös useat kansanedustajat ilmaisivat huolensa järjestöjen rahoitusleikkauksista osana eduskunnassa käytyä kehityspolitiikkaan ja valtionbudjettiin liittyvää keskustelua. Syksyllä julkaistu ulkoministeriön tilaaman ohjelmatukijärjestöjen evaluaation ensimmäinen osio kehotti harkitsemaan uudelleen ohjelmatukeen kohdistuneita leikkauksia. Kepan onnistui nostaa tässäkin yhteydessä järjestöjen työn tuloksia julkisuuteen. Kepa viesti systemaattisesti pienten, vapaaehtoispohjalta toimivien järjestöjen lisäarvosta kehitysyhteistyössä sekä järjestöjen globaalikasvatuksen ja kehitysviestinnän merkityksestä. Ulkoministeriön tukea oli kuitenkin tarjolla entistä harvemmille, ja loppuvuodesta annetut rahoituspäätökset osoittivat tuen kanavoituvan ammattimaisemmille järjestöille. Järjestöt ilmaisivat huolensa valtakunnallisesta globaalikasvatuksesta ja sen resursoinnista esittämällä, että Agenda 2030:n tavoitteen 4.7 ja Unescon suosituksen mukaisesti Suomelle tulisi laatia ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat sisältävä kansallinen suunnitelma kestävän kehityksen kasvatuksen edistämiseksi. Globaalikasvatusjärjestöjen esitys sai myönteisen vastaanoton asiaa valmistelevilta viranomaisilta. Kepa oli aktiivisesti mukana ohjelmatukijärjestöjen ja ulkoministeriön työryhmässä kehittämässä ohjelmatukiinstrumenttia. Järjestöt olivat työn tulokseen varsin tyytyväisiä, sillä tukimuoto huomioi tulevaisuudessakin järjestöjen roolin ja erityispiirteet kehitysyhteistyössä. Kattojärjestöjen ja erityissäätiöiden osalta uudistus herätti huolta niiden erityispiirteiden sivuuttamisesta. Kepa ja järjestöt osallistuivat aktiivisesti alkuvuodesta julkaistun kehityspoliittisen selonteon valmisteluun. Esimerkiksi ihmisoikeusperustaisuus, kehittyvien maiden omistajuus ja kansalaisyhteiskunnan rooli tulivat järjestöjen osallistumisen ansiosta aikaisempaa paremmin esille selonteon tavoitteissa. Järjestöjen aktiivisuus sai kiitosta ulkoministeriöstä. Järjestöjen yritysyhteistyön osalta Kepa vakiinnutti paikkansa aktiivisena toimijana. Kepan osallistuminen ulkomaankauppa- ja kehitysministerin johtamaan Team Finland -matkaan Tansaniaan ja Keniaan sekä Toimintakertomus