TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Linda McAvan. PE601.

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Kehitysvaliokunta 2017/2594(RSP) TARKISTUKSET 1-78 Linda McAvan (PE v01-00) selviytymiskyvystä EU:n ulkoisen toiminnan strategisena painopistealana (2017/2594(RSP)) AM\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegRE PE v /46 AM\ docx

3 1 Linda McAvan, Enrique Guerrero Salom Johdanto-osan 5 a viite (uusi) ottaa huomioon Pariisin ilmastosopimuksen päätöksen 1/CP.21, 2 Linda McAvan, Enrique Guerrero Salom Johdanto-osan 8 a viite (uusi) ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan komission tiedonannon Ihmisarvoinen elämä: apuriippuvuudesta omaehtoiseen selviytymiseen (COM(2016)0234), 3 Željana Zovko Johdanto-osan 8 a viite (uusi) ottaa huomion 5. heinäkuuta 2017 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle "vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta", AM\ docx 3/46 PE v01-00

4 4 Lola Sánchez Caldentey Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että OECD:n mukaan 1,6 miljardia ihmistä asuu 56 maassa, jotka on määritetty epävakaiksi 4 ; ottaa huomioon, että epävakaus lisää väestön haavoittuvuutta, mikä johtuu monista eri tekijöistä, kuten konflikteista ja turvattomuudesta, pakkomuutosta, äärimmäisestä köyhyydestä, puutteellisesta ruokaturvasta, taloussokeista, epäasianmukaisesta hallinnosta ja heikoista instituutioista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voimistuneista luonnonkatastrofeista; katsoo, että selviytymiskyvyn parantaminen on erityisen tärkeää epävakaissa tilanteissa, jotka OECD määrittää perustuen viiteen eri ulottuvuuteen eli taloudelliseen, ympäristöön liittyvään, poliittiseen, turvallisuuteen liittyvään ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen; 4 OECD (2016), States of Fragility 2016: Understanding violence, OECD publishing, Paris. A. ottaa huomioon, että OECD:n mukaan 1,6 miljardia ihmistä asuu 56 maassa, jotka on määritetty epävakaiksi 4 ; ottaa huomioon, että syyt epävakauteen ovat ihmisen toimintaan liittyviä eivätkä luonnollisia; ottaa huomioon, että epävakaus lisää väestön haavoittuvuutta, mikä johtuu monista eri tekijöistä, kuten konflikteista ja turvattomuudesta, pakkomuutosta, äärimmäisestä köyhyydestä, eriarvoisuudesta, puutteellisesta ruokaturvasta, taloussokeista, epäasianmukaisesta hallinnosta ja heikoista instituutioista, rankaisemattomuudesta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voimistuneista luonnonkatastrofeista; katsoo, että selviytymiskyvyn parantaminen on erityisen tärkeää epävakaissa tilanteissa, jotka OECD määrittää perustuen viiteen eri ulottuvuuteen eli taloudelliseen, ympäristöön liittyvään, poliittiseen, turvallisuuteen liittyvään ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen; 4 OECD (2016), States of Fragility 2016: Understanding violence, OECD publishing, Paris 5 Nirj Deva PE v /46 AM\ docx

5 Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että OECD:n mukaan 1,6 miljardia ihmistä asuu 56 maassa, jotka on määritetty epävakaiksi 4 ; ottaa huomioon, että epävakaus lisää väestön haavoittuvuutta, mikä johtuu monista eri tekijöistä, kuten konflikteista ja turvattomuudesta, pakkomuutosta, äärimmäisestä köyhyydestä, puutteellisesta ruokaturvasta, taloussokeista, epäasianmukaisesta hallinnosta ja heikoista instituutioista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voimistuneista luonnonkatastrofeista; katsoo, että selviytymiskyvyn parantaminen on erityisen tärkeää epävakaissa tilanteissa, jotka OECD määrittää perustuen viiteen eri ulottuvuuteen eli taloudelliseen, ympäristöön liittyvään, poliittiseen, turvallisuuteen liittyvään ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen; 4 OECD (2016), States of Fragility 2016: Understanding violence, OECD publishing, Paris. A. ottaa huomioon, että OECD:n mukaan 1,6 miljardia ihmistä asuu 56 maassa, jotka on määritetty epävakaiksi 4 ; ottaa huomioon, että epävakaus lisää väestön haavoittuvuutta, mikä johtuu monista eri tekijöistä, kuten konflikteista ja turvattomuudesta, pakkomuutosta, äärimmäisestä köyhyydestä, puutteellisesta ruokaturvasta, terveydenhuollon huonosta saatavuudesta, taloussokeista, epäasianmukaisesta hallinnosta ja heikoista instituutioista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voimistuneista luonnonkatastrofeista; katsoo, että selviytymiskyvyn parantaminen on erityisen tärkeää epävakaissa tilanteissa, jotka OECD määrittää perustuen viiteen eri ulottuvuuteen eli taloudelliseen, ympäristöön liittyvään, poliittiseen, turvallisuuteen liittyvään ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen; 4 OECD (2016), States of Fragility 2016: Understanding violence, OECD publishing, Paris 6 Jasenko Selimovic, Beatriz Becerra Basterrechea Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että OECD:n mukaan 1,6 miljardia ihmistä asuu 56 maassa, jotka on määritetty epävakaiksi 4 ; ottaa huomioon, että epävakaus lisää väestön haavoittuvuutta, mikä johtuu monista eri tekijöistä, kuten konflikteista ja turvattomuudesta, pakkomuutosta, äärimmäisestä A. ottaa huomioon, että OECD:n mukaan 1,6 miljardia ihmistä asuu 56 maassa, jotka on määritetty epävakaiksi 4 ; ottaa huomioon, että epävakaus lisää väestön haavoittuvuutta, mikä johtuu monista eri tekijöistä, kuten konflikteista ja turvattomuudesta, pakkomuutosta, äärimmäisestä köyhyydestä, puutteellisesta AM\ docx 5/46 PE v01-00

6 köyhyydestä, puutteellisesta ruokaturvasta, taloussokeista, epäasianmukaisesta hallinnosta ja heikoista instituutioista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voimistuneista luonnonkatastrofeista; katsoo, että selviytymiskyvyn parantaminen on erityisen tärkeää epävakaissa tilanteissa, jotka OECD määrittää perustuen viiteen eri ulottuvuuteen eli taloudelliseen, ympäristöön liittyvään, poliittiseen, turvallisuuteen liittyvään ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen; 4 OECD (2016), States of Fragility 2016: Understanding violence, OECD publishing, Paris. ruokaturvasta, taloussokeista, epäasianmukaisesta hallinnosta ja heikoista instituutioista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voimistuneista luonnonkatastrofeista; katsoo, että selviytymiskyvyn parantaminen on erityisen tärkeää epävakaissa tilanteissa, jotka OECD määrittää perustuen viiteen erilaiseen toisiinsa liittyvään ulottuvuuteen eli taloudelliseen, ympäristöön liittyvään, poliittiseen, turvallisuuteen liittyvään ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen; 4 OECD (2016), States of Fragility 2016: Understanding violence, OECD publishing, Paris 7 Louis Aliot Johdanto-osan D kappale D. ottaa huomioon, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa todetaan myös, että EU aikoo omaksua yhtenäisen lähestymistavan sen humanitaariseen politiikkaan sekä kehitysyhteistyö-, maahanmuutto-, kauppa-, investointi-, infrastruktuuri-, koulutus-, terveys- ja tutkimuspolitiikkaan ja että se aikoo muun muassa harjoittaa räätälöityä politiikkaa, jolla tuetaan osallistavaa ja vastuuvelvollista hallintoa, edistetään ihmisoikeuksia, lähestytään oikeus-, turvallisuus- ja puolustusalan uudistusta paikallisen sitoutumisen ja oikeuksien pohjalta, tuetaan epävakaita valtioita, torjutaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja edistetään kestävää kehitystä, syvennetään suhteita kansalaisyhteiskuntaan, edistetään energia- ja ympäristöalan uudistuspolitiikkaa ja tuetaan D. ottaa huomioon, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa todetaan myös, että EU aikoo omaksua yhtenäisen lähestymistavan sen humanitaariseen politiikkaan sekä kehitysyhteistyö-, maahanmuutto-, kauppa-, investointi-, infrastruktuuri-, koulutus-, terveys- ja tutkimuspolitiikkaan ja että se aikoo muun muassa harjoittaa räätälöityä politiikkaa, jolla tuetaan osallistavaa ja vastuuvelvollista hallintoa, edistetään ihmisoikeuksia, lähestytään oikeus-, turvallisuus- ja puolustusalan uudistusta paikallisen sitoutumisen ja oikeuksien pohjalta, tuetaan epävakaita valtioita, torjutaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja edistetään kestävää kehitystä, syvennetään suhteita kansalaisyhteiskuntaan, edistetään energia- ja ympäristöalan uudistuspolitiikkaa ja tuetaan PE v /46 AM\ docx

7 elintarviketuotantoa ja vedenkäyttöä koskevien kestävien toimien toteuttamista; elintarviketuotantoa ja vedenkäyttöä koskevien kestävien toimien toteuttamista; ottaa kuitenkin huomioon, että Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia loukkaa jäsenmaiden oikeutta tehdä itsenäisiä valintoja, sillä nämä kaksi politiikan alaa kuuluvat kansalliseen toimivaltaan, ja siksi tarvitaan perinpohjaisia uudistuksia ja muutoksia; katsoo, että on jo korkea aika antaa jäsenvaltioille mahdollisuus poiketa näistä kahdesta politiikasta, muuttaa niitä ja suunnata niitä uudelleen täysin suvereenisti; Or. fr 8 Lola Sánchez Caldentey Johdanto-osan E kappale E. katsoo, että EU:n ulkoisessa toiminnassa tarvitaan monitahoista lähestymistapaa selviytymiskykyyn nähden ja että tätä voidaan edistää lisäämällä EU:n eri politiikkojen yhtenäisyyttä erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla ja painottaen selkeästi katastrofiriskin vähentämistä; toteaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii myös keskeisessä roolissa selviytymiskyvyn parantamisen kannalta erityisesti edistämällä poliittista vuoropuhelua ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä toteuttamalla toimia, joilla estetään väkivaltaisia konflikteja sekä tarvittaessa ratkaistaan niitä; E. katsoo, että EU:n ulkoisessa toiminnassa tarvitaan monitahoista lähestymistapaa selviytymiskykyyn nähden ja että tätä voidaan edistää vahvistamalla kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta kaikissa ulkoisissa toimissa sekä EU:n eri politiikkojen yhdenmukaistamista erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla yhdessä ympäristöön liittyvien toimintapolitiikkojen kanssa ja painottaen selkeästi katastrofiriskin vähentämistä; toteaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii myös keskeisessä roolissa selviytymiskyvyn parantamisen kannalta erityisesti edistämällä kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja poliittista vuoropuhelua sekä varhaisvaroitusjärjestelmiä ja toteuttamalla toimia, joilla estetään sosiaalisia sokkeja kuten nälänhätää, eriarvoisuuden kasvamista, ihmisoikeusloukkauksia ja väkivaltaisia konflikteja sekä tarvittaessa ratkaistaan AM\ docx 7/46 PE v01-00

8 niitä; 9 Linda McAvan, Enrique Guerrero Salom Johdanto-osan E kappale E. katsoo, että EU:n ulkoisessa toiminnassa tarvitaan monitahoista lähestymistapaa selviytymiskykyyn nähden ja että tätä voidaan edistää lisäämällä EU:n eri politiikkojen yhtenäisyyttä erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla ja painottaen selkeästi katastrofiriskin vähentämistä; toteaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii myös keskeisessä roolissa selviytymiskyvyn parantamisen kannalta erityisesti edistämällä poliittista vuoropuhelua ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä toteuttamalla toimia, joilla estetään väkivaltaisia konflikteja sekä tarvittaessa ratkaistaan niitä; E. katsoo, että EU:n ulkoisessa toiminnassa tarvitaan monitahoista lähestymistapaa selviytymiskykyyn nähden ja että tätä voidaan edistää lisäämällä EU:n eri politiikkojen yhtenäisyyttä erityisesti kehitysyhteistyön ja tarvittaessa humanitaarisen avun aloilla ja painottaen selkeästi haavoittuvuuden ja katastrofiriskien vähentämistä; toteaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii myös keskeisessä roolissa selviytymiskyvyn parantamisen kannalta erityisesti edistämällä poliittista vuoropuhelua ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä toteuttamalla toimia, joilla estetään väkivaltaisia konflikteja sekä tarvittaessa ratkaistaan niitä; 10 Eleni Theocharous Johdanto-osan E kappale E. katsoo, että EU:n ulkoisessa toiminnassa tarvitaan monitahoista lähestymistapaa selviytymiskykyyn nähden ja että tätä voidaan edistää lisäämällä EU:n eri politiikkojen yhtenäisyyttä erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun E. katsoo, että EU:n ulkoisessa toiminnassa tarvitaan monitahoista lähestymistapaa selviytymiskykyyn nähden ja että tätä voidaan edistää lisäämällä EU:n eri politiikkojen yhtenäisyyttä erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun PE v /46 AM\ docx

9 aloilla ja painottaen selkeästi katastrofiriskin vähentämistä; toteaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii myös keskeisessä roolissa selviytymiskyvyn parantamisen kannalta erityisesti edistämällä poliittista vuoropuhelua ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä toteuttamalla toimia, joilla estetään väkivaltaisia konflikteja sekä tarvittaessa ratkaistaan niitä; aloilla ja painottaen selkeästi katastrofiriskin vähentämistä keskeisinä humanitaaristen tarpeiden vähentämiskeinoina; toteaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii myös keskeisessä roolissa selviytymiskyvyn parantamisen kannalta erityisesti edistämällä poliittista vuoropuhelua ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä toteuttamalla toimia, joilla estetään väkivaltaisia konflikteja sekä tarvittaessa ratkaistaan niitä; 11 Louis Aliot Johdanto-osan E kappale E. katsoo, että EU:n ulkoisessa toiminnassa tarvitaan monitahoista lähestymistapaa selviytymiskykyyn nähden ja että tätä voidaan edistää lisäämällä EU:n eri politiikkojen yhtenäisyyttä erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla ja painottaen selkeästi katastrofiriskin vähentämistä; toteaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii myös keskeisessä roolissa selviytymiskyvyn parantamisen kannalta erityisesti edistämällä poliittista vuoropuhelua ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä toteuttamalla toimia, joilla estetään väkivaltaisia konflikteja sekä tarvittaessa ratkaistaan niitä; E. katsoo, että EU:n ulkoisessa toiminnassa tarvitaan monitahoista lähestymistapaa selviytymiskykyyn nähden ja että tätä voidaan edistää lisäämällä EU:n eri politiikkojen yhtenäisyyttä erityisesti kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla ja painottaen selkeästi katastrofiriskin vähentämistä; toteaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka toimii myös keskeisessä roolissa selviytymiskyvyn parantamisen kannalta erityisesti edistämällä poliittista vuoropuhelua ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä toteuttamalla toimia, joilla estetään väkivaltaisia konflikteja sekä tarvittaessa ratkaistaan niitä; toteaa, että olisi kuitenkin hyvä muistaa, että unionin ulkopolitiikassa on otettava huomioon jäsenvaltioiden itsenäiset valinnat, ja että jäsenvaltioilla säilyy valta päättää interventioistaan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan; Or. fr AM\ docx 9/46 PE v01-00

10 12 Louis Aliot Johdanto-osan F kappale F. katsoo, että EU:n olisi edistettävä integroitua suhtautumista ulkoiseen toimintaan ja tunnustettava samalla kunkin toimintapolitiikan tehtävät ja tavoitteet, kuten perussopimuksissa todetaan; katsoo, että tämä on erityisen tärkeää konfliktitilanteissa ja EU:n humanitaarisissa toimissa, joita ei voida pitää kriisinratkaisuvälineinä ja joita on kaikilta osin ohjattava humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti; katsoo, että EU:n olisi jatkettava toimiaan sen edistämiseksi, että kaikki konfliktin osapuolet kunnioittavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta; F. katsoo, että EU:n ei tarvitsisi välttämättä edistää integroitua suhtautumista ulkoiseen toimintaan, sillä tunnustaen kunkin toimintapolitiikan tehtävät ja tavoitteet, kuten perussopimuksissa todetaan, sen olisi jätettävä päätöksenteko pääosin jäsenvaltioille täysin itsenäisesti tehtäväksi; katsoo, että tämä on erityisen tärkeää konfliktitilanteissa ja EU:n humanitaarisissa toimissa, joita ei voida pitää kriisinratkaisuvälineinä ja joita on kaikilta osin ohjattava humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti; katsoo, että EU:n olisi jatkettava toimiaan sen edistämiseksi, että kaikki konfliktin osapuolet kunnioittavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta; Or. fr 13 Lola Sánchez Caldentey Johdanto-osan F kappale F. katsoo, että EU:n olisi edistettävä integroitua suhtautumista ulkoiseen toimintaan ja tunnustettava samalla kunkin toimintapolitiikan tehtävät ja tavoitteet, kuten perussopimuksissa todetaan; katsoo, että tämä on erityisen tärkeää konfliktitilanteissa ja EU:n humanitaarisissa toimissa, joita ei voida pitää kriisinratkaisuvälineinä ja joita on kaikilta osin ohjattava humanitaarisen avun F. katsoo, että EU:n olisi edistettävä integroitua suhtautumista ulkoiseen toimintaan ja kasvatettava samalla panostaan kestävään kehitykseen sekä tunnustettava kunkin toimintapolitiikan tehtävät ja tavoitteet, kuten perussopimuksissa todetaan; katsoo, että tämä on erityisen tärkeää kriisitilanteissa ja EU:n humanitaarisissa toimissa, joita ei voida pitää kriisinratkaisuvälineinä ja joita PE v /46 AM\ docx

11 periaatteiden mukaisesti; katsoo, että EU:n olisi jatkettava toimiaan sen edistämiseksi, että kaikki konfliktin osapuolet kunnioittavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta; on kaikilta osin ohjattava humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti; katsoo, että EU:n olisi jatkettava toimiaan sen edistämiseksi, että kaikki konfliktin osapuolet kunnioittavat ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta; 14 Eleni Theocharous Johdanto-osan F kappale F. katsoo, että EU:n olisi edistettävä integroitua suhtautumista ulkoiseen toimintaan ja tunnustettava samalla kunkin toimintapolitiikan tehtävät ja tavoitteet, kuten perussopimuksissa todetaan; katsoo, että tämä on erityisen tärkeää konfliktitilanteissa ja EU:n humanitaarisissa toimissa, joita ei voida pitää kriisinratkaisuvälineinä ja joita on kaikilta osin ohjattava humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti; katsoo, että EU:n olisi jatkettava toimiaan sen edistämiseksi, että kaikki konfliktin osapuolet kunnioittavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta; F. katsoo, että EU:n olisi edistettävä integroitua suhtautumista ulkoiseen toimintaan ja tunnustettava samalla kunkin toimintapolitiikan tehtävät ja tavoitteet, kuten perussopimuksissa todetaan; katsoo, että tämä on erityisen tärkeää konfliktitilanteissa ja EU:n humanitaarisissa toimissa, joita ei voida pitää kriisinratkaisuvälineinä ja joita on kaikilta osin ohjattava humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti ja joiden tavoitteena olisi oltava johdonmukainen, tehokas ja korkealaatuinen humanitaarinen apu; katsoo, että EU:n olisi jatkettava toimiaan sen edistämiseksi, että kaikki konfliktin osapuolet kunnioittavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta; 15 Eleni Theocharous Johdanto-osan F a kappale (uusi) AM\ docx 11/46 PE v01-00 F a. toteaa, että humanitaarisessa

12 toiminnassa olisi noudatettava kansainvälisesti tunnustettuja standardeja ja periaatteita sellaisina kuin ne on kiteytetty katastrofiapua koskevissa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen ja kansalaisjärjestöjen ohjeissa (Code of Conduct for the International Red Cross and Red Crescent Movement and Nongovernmental Organisations in Disaster Relief) ja sisällytetty pitkälti humanitaariseen peruskirjaan (Humanitarian Charter); 16 Maria Heubuch Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että vaikka puutteellinen selviytymiskyky voi aiheuttaa välittömiä tarpeita kuten humanitaaristen toimien toteuttaminen ihmishenkien pelastamiseksi tai poliittiset ja diplomaattiset toimet, joilla lopetetaan jokin konflikti selviytymiskyvyn edistämistä on pidettävä pitkän aikavälin toimena, joka on osa kestävän kehityksen edistämistä; katsoo, että selviytymiskyvyn edistämisen, joka on osa EU:n ulkopolitiikkaa ja kehitysyhteistyöohjelmia, on oltava sidoksissa taustayhteyteen, ja sillä on pyrittävä osaltaan vahvistamaan kansallisia selviytymiskykystrategioita, joista vastaavat kumppanimaiden hallitukset, jotka ovat samanaikaisesti vastuuvelvollisia kansalaisilleen; G. ottaa huomioon, että selviytymiskyvyn edistämistä on pidettävä pitkän aikavälin toimena, joka on osa kestävän kehityksen edistämistä; katsoo, että selviytymiskyvyn edistämisen, joka on osa EU:n ulkopolitiikkaa ja kehitysyhteistyöohjelmia, on oltava sidoksissa taustayhteyteen, ja sillä on pyrittävä osaltaan vahvistamaan kansallisia selviytymiskykystrategioita, joista vastaavat kumppanimaiden hallitukset, jotka ovat samanaikaisesti vastuuvelvollisia kansalaisilleen; 17 PE v /46 AM\ docx

13 Lola Sánchez Caldentey Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että vaikka puutteellinen selviytymiskyky voi aiheuttaa välittömiä tarpeita kuten humanitaaristen toimien toteuttaminen ihmishenkien pelastamiseksi tai poliittiset ja diplomaattiset toimet, joilla lopetetaan jokin konflikti selviytymiskyvyn edistämistä on pidettävä pitkän aikavälin toimena, joka on osa kestävän kehityksen edistämistä; katsoo, että selviytymiskyvyn edistämisen, joka on osa EU:n ulkopolitiikkaa ja kehitysyhteistyöohjelmia, on oltava sidoksissa taustayhteyteen, ja sillä on pyrittävä osaltaan vahvistamaan kansallisia selviytymiskykystrategioita, joista vastaavat kumppanimaiden hallitukset, jotka ovat samanaikaisesti vastuuvelvollisia kansalaisilleen; G. ottaa huomioon, että vaikka puutteellinen selviytymiskyky voi aiheuttaa välittömiä tarpeita kuten humanitaaristen toimien toteuttaminen ihmishenkien pelastamiseksi tai poliittiset ja diplomaattiset toimet, joilla puututaan kriisiin tai lopetetaan jokin konflikti selviytymiskyvyn edistämistä on pidettävä pitkän aikavälin toimena, joka on osa kestävän kehityksen edistämistä; katsoo, että selviytymiskyvyn edistämisen, joka on osa EU:n ulkopolitiikkaa ja kehitysyhteistyöohjelmia, on oltava sidoksissa taustayhteyteen, ja sillä on pyrittävä osaltaan vahvistamaan kansallisia selviytymiskykystrategioita, joista vastaavat kumppanimaiden hallitukset, jotka ovat samanaikaisesti vastuuvelvollisia kansalaisilleen; 18 Linda McAvan, Enrique Guerrero Salom Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että vaikka puutteellinen selviytymiskyky voi aiheuttaa välittömiä tarpeita kuten humanitaaristen toimien toteuttaminen ihmishenkien pelastamiseksi tai poliittiset ja diplomaattiset toimet, joilla lopetetaan jokin konflikti selviytymiskyvyn edistämistä on pidettävä pitkän aikavälin toimena, joka on osa kestävän kehityksen edistämistä; katsoo, että selviytymiskyvyn edistämisen, joka on osa EU:n ulkopolitiikkaa ja G. ottaa huomioon, että vaikka puutteellinen selviytymiskyky voi aiheuttaa välittömiä tarpeita, kuten humanitaaristen toimien toteuttaminen ihmishenkien pelastamiseksi tai poliittiset ja diplomaattiset toimet, joilla lopetetaan jokin konflikti, selviytymiskyvyn edistämistä on pidettävä pitkän aikavälin toimena, joka on osa kestävän kehityksen edistämistä kehitys on kestävää ainoastaan silloin, kun se kestää sokkeja, paineita ja muutosta; katsoo, että AM\ docx 13/46 PE v01-00

14 kehitysyhteistyöohjelmia, on oltava sidoksissa taustayhteyteen, ja sillä on pyrittävä osaltaan vahvistamaan kansallisia selviytymiskykystrategioita, joista vastaavat kumppanimaiden hallitukset, jotka ovat samanaikaisesti vastuuvelvollisia kansalaisilleen; selviytymiskyvyn edistämisen, joka on osa EU:n ulkopolitiikkaa ja kehitysyhteistyöohjelmia, on oltava sidoksissa taustayhteyteen, ja sillä on pyrittävä osaltaan vahvistamaan kansallisia selviytymiskykystrategioita, joista vastaavat kumppanimaiden hallitukset, jotka ovat samanaikaisesti vastuuvelvollisia kansalaisilleen; 19 Linda McAvan, Enrique Guerrero Salom Johdanto-osan H kappale H. ottaa huomioon, että varhaisvaroitusjärjestelmät, ennaltaehkäisy ja katastrofiriskin vähentämisen edistäminen ovat Sendain kehyksen painopistealojen mukaisesti olennaisen tärkeitä selviytymiskyvyn saavuttamisen kannalta; H. ottaa huomioon, että riskien ymmärtäminen, riskienhallinnan vahvistaminen ja investoiminen varhaisvaroitusjärjestelmään ja varhaisen reagoinnin järjestelmään, ennaltaehkäisyyn ja katastrofiriskin vähentämiseen ovat Sendain kehyksen painopistealojen mukaisesti olennaisen tärkeitä selviytymiskyvyn saavuttamisen kannalta; 20 Eleni Theocharous Johdanto-osan H kappale H. ottaa huomioon, että varhaisvaroitusjärjestelmät, ennaltaehkäisy ja katastrofiriskin vähentämisen edistäminen ovat Sendain kehyksen painopistealojen mukaisesti olennaisen tärkeitä selviytymiskyvyn saavuttamisen H. ottaa huomioon, että varhaisvaroitusjärjestelmät, ennaltaehkäisy ja katastrofiriskin vähentämisen edistäminen ovat Sendain kehyksen painopistealojen mukaisesti olennaisen tärkeitä selviytymiskyvyn saavuttamisen ja PE v /46 AM\ docx

15 kannalta; näin ollen myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta; 21 Lola Sánchez Caldentey Johdanto-osan I kappale I. katsoo, että yhteisöihin keskittymisen olisi edelleen oltava keskeisessä asemassa selviytymiskykyä koskevassa EU:n lähestymistavassa, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan yhteistyö ja valmiuksien kehittäminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä kansalaisjärjestöjen keskeisen aseman tunnustaminen ja sen tukeminen; I. katsoo, että ihmisiin keskittymisen olisi edelleen oltava keskeisessä asemassa selviytymiskykyä koskevassa EU:n lähestymistavassa, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan yhteistyö ja valmiuksien kehittäminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen keskeisen aseman tunnustaminen ja sen tukeminen; 22 Linda McAvan, Enrique Guerrero Salom Johdanto-osan I kappale I. katsoo, että yhteisöihin keskittymisen olisi edelleen oltava keskeisessä asemassa selviytymiskykyä koskevassa EU:n lähestymistavassa, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan yhteistyö ja valmiuksien kehittäminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä kansalaisjärjestöjen keskeisen aseman tunnustaminen ja sen tukeminen; I. katsoo, että yhteisöihin keskittymisen olisi edelleen oltava keskeisessä asemassa selviytymiskykyä koskevassa EU:n lähestymistavassa, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan yhteistyö ja valmiuksien kehittäminen tämän keskittymisen tukemiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä kansalaisjärjestöjen keskeisen aseman tunnustaminen ja sen tukeminen; AM\ docx 15/46 PE v01-00

16 23 Nirj Deva Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. toteaa, että luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit vaikuttavat eri tavalla naisiin, tyttöihin, poikiin ja miehiin, sillä sukupuoleen perustuva eriarvoisuus pahentaa hermopaineiden ja sokkien vaikutusta sekä hankaloittaa kestävää kehitystä; katsoo, että jotta ohjelmat olisivat tehokkaita, kattavia ja kestäviä, niiden on kehitettävä ja vahvistettava selviytymiskykyä ja niihin on otettava mukaan naisia ja niissä on keskityttävä erityiskykyihin ja selviytymismekanismeihin; 24 Lola Sánchez Caldentey Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. ottaa huomioon, että naiset ja tytöt kärsivät eniten kriiseistä ja konflikteista; ottaa huomioon, että naisilla ja tytöillä on suhteettomasti alttiimpia riskeille ja heillä on suurempi vaara menettää elinkeinonsa, turvallisuutensa ja jopa henkensä katastrofien aikana ja niiden jälkeen; ottaa huomioon, että naisiin ja tyttöihin kohdistuu siirtymään joutumisen ja tavallisten suoja- ja tukirakenteiden hajoamisen seurauksena suurempia riskejä kuin muihin; ottaa huomioon, että raiskausten, seksuaalisen hyväksikäytön ja vaarallisen toiminnan todennäköisyys PE v /46 AM\ docx

17 kriisien yhteydessä lisää merkittävästi eitoivottuja raskauksia, sukupuolitauteja ja lisääntymisterveyteen liittyviä ongelmia; 25 Maria Heubuch Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. toteaa, että naisten voimaannuttaminen on ratkaisevan tärkeää selviytymiskyvyn edistämiseksi; 26 Anna Záborská Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. toteaa, että perhe on tärkeä instituutio yksilöiden ja yhteiskuntien sosiaaliseen ja taloudelliseen voimaannuttamiseen liittyvien keskeisten tuotanto-, kulutus-, lisääntymis- ja kartuttamistoimintojen suorittamisen kannalta; toteaa, että perheet ja niiden jäsenet rakentavat hoivatukijärjestelmiä ja että niiden selviytymiskykyinen käyttäytyminen voi ilmetä siten, että optimismin, neuvokkuuden ja määrätietoisuuden normaali kehittyminen jatkuu vastoinkäymisistä huolimatta; toteaa, että nämä vahvuudet ja resurssit tekevät ihmisistä kykeneviä vastaamaan menestyksellisesti kriiseihin ja haasteisiin; AM\ docx 17/46 PE v01-00

18 27 Nirj Deva Johdanto-osan J kappale J. katsoo, että selviytymiskykyä koskevassa EU:n ulkoisen toiminnan lähestymistavassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota väestön haavoittuvimmassa asemassa oleviin osiin, kuten kaikkein köyhimpiin, vähemmistöihin, pakkosiirrettyyn väestöön, naisiin, lapsiin, vammaisiin ja ikääntyneisiin ihmisiin; J. katsoo, että selviytymiskykyä koskevassa EU:n ulkoisen toiminnan lähestymistavassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota väestön haavoittuvimmassa asemassa olevien osien, kuten kaikkein köyhimpien, vähemmistöjen, pakkosiirretyn väestön, naisten, lasten, vammaisten ja ikääntyneiden ihmisten tarpeisiin; 28 Lola Sánchez Caldentey Johdanto-osan J kappale J. katsoo, että selviytymiskykyä koskevassa EU:n ulkoisen toiminnan lähestymistavassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota väestön haavoittuvimmassa asemassa oleviin osiin, kuten kaikkein köyhimpiin, vähemmistöihin, pakkosiirrettyyn väestöön, naisiin, lapsiin, vammaisiin ja ikääntyneisiin ihmisiin; J. katsoo, että selviytymiskykyä koskevassa EU:n ulkoisen toiminnan lähestymistavassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota väestön haavoittuvimmassa asemassa oleviin osiin, kuten kaikkein köyhimpiin, vähemmistöihin, pakkosiirrettyyn väestöön, naisiin, lapsiin, maahanmuuttajiin, hiv-tartunnan saaneisiin henkilöihin, hlbti-henkilöihin, vammaisiin ja ikääntyneisiin ihmisiin; 29 Lola Sánchez Caldentey PE v /46 AM\ docx

19 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa tunnustetaan selviytymiskyvyn edistämisen merkitys siten, että se on asetettu EU:n ulkoisen toiminnan strategiseksi painopistealaksi; pitää myönteisenä, että suuremman poliittisen, diplomaattisen ja turvallisuuteen liittyvän huomion kiinnittäminen selviytymiskyvyn lisäämiseen voi vaikuttaa kumppanimaissa myönteisellä tavalla, mutta korostaa, että selviytymiskykyä ei voida typistää pelkästään näihin ulottuvuuksiin; 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa tunnustetaan selviytymiskyvyn edistämisen merkitys siten, että se on asetettu EU:n ulkoisen toiminnan strategiseksi painopistealaksi; pitää myönteisenä, että suuremman poliittisen ja diplomaattisen huomion kiinnittäminen selviytymiskyvyn lisäämiseen voi vaikuttaa kumppanimaissa myönteisellä tavalla, mutta korostaa, että selviytymiskykyä ei voida typistää pelkästään näihin ulottuvuuksiin; 30 Jasenko Selimovic, Beatriz Becerra Basterrechea 1 a kohta (uusi) 1 a. muistuttaa, että EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava julkista kehitysapua koskevia sitoumuksiaan ja vahvistettava strategiansa ja suunnitteluprosessiensa avulla selviytymiskykyä kehitysavun ja humanitaarisen avun yhteydessä; korostaa tässä yhteydessä OECD:n selviytymiskykyjärjestelmien analysointikehyksen merkitystä, sillä se auttaa muuttamaan strategiat tehokkaammiksi monialaisiksi ja moniulotteisiksi ohjelmasuunnitelmiksi; 31 AM\ docx 19/46 PE v01-00

20 Linda McAvan, Enrique Guerrero Salom 2 kohta 2. katsoo, että EU:n nykyinen selviytymiskykyä koskeva kanta, joka on vahvistettu vuonna 2012 annetussa tiedonannossa ja vuonna 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä, on pohjimmiltaan edelleen pätevä ja sitä olisi jatkettava, mutta tunnustaa samalla tarpeen sisällyttää uuteen yhteiseen tiedonantoon kokemukset, joita on saatu politiikan täytäntöönpanosta; katsoo, että selviytymiskykyä koskeva toimintasuunnitelma vuosiksi olisi pantava kaikilta osin täytäntöön; 2. katsoo, että EU:n nykyinen selviytymiskykyä koskeva kanta, mukaan luettuna kriisien ja haavoittuvuuden taustalla oleviin syihin puuttumista koskevat sitoumukset, joka on vahvistettu vuonna 2012 annetussa tiedonannossa ja vuonna 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä, on pohjimmiltaan edelleen pätevä ja sitä olisi jatkettava, mutta tunnustaa samalla tarpeen sisällyttää uuteen yhteiseen tiedonantoon kokemukset, joita on saatu politiikan täytäntöönpanosta; katsoo, että selviytymiskykyä koskeva toimintasuunnitelma vuosiksi olisi pantava kaikilta osin täytäntöön; 32 Maria Heubuch 2 kohta 2. katsoo, että EU:n nykyinen selviytymiskykyä koskeva kanta, joka on vahvistettu vuonna 2012 annetussa tiedonannossa ja vuonna 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä, on pohjimmiltaan edelleen pätevä ja sitä olisi jatkettava, mutta tunnustaa samalla tarpeen sisällyttää uuteen yhteiseen tiedonantoon kokemukset, joita on saatu politiikan täytäntöönpanosta; katsoo, että selviytymiskykyä koskeva toimintasuunnitelma vuosiksi olisi pantava kaikilta osin täytäntöön; 2. katsoo, että EU:n nykyinen selviytymiskykyä koskeva kanta, joka on vahvistettu vuonna 2012 annetussa tiedonannossa ja vuonna 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä, on pohjimmiltaan edelleen pätevä ja sitä olisi jatkettava, mutta tunnustaa samalla tarpeen sisällyttää uuteen yhteiseen tiedonantoon kokemukset, joita on saatu politiikan täytäntöönpanosta; ihmettelee, miten tiedonannossa otetaan huomioon arviointien elementtejä, kun tärkein suunniteltu arviointi toteutetaan vasta vuonna 2018; katsoo, että selviytymiskykyä koskeva PE v /46 AM\ docx

21 toimintasuunnitelma vuosiksi olisi pantava kaikilta osin täytäntöön; 33 Lola Sánchez Caldentey 3 kohta 3. painottaa selviytymiskyvyn moniulotteista taloudellista, ympäristöön liittyvää, poliittista, turvallisuuteen liittyvää ja yhteiskunnallista luonnetta ja suhtautuu myönteisesti siihen, että käsitteen merkitys on kasvamassa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla; korostaa, että on kunnioitettava kunkin politiikanalan erillisiä toimivaltuuksia ja tavoitteita lisäten samalla politiikkojen välistä yhtenäisyyttä; 3. painottaa selviytymiskyvyn moniulotteista taloudellista, ympäristöön liittyvää, poliittista, vakauteen liittyvää ja yhteiskunnallista luonnetta ja suhtautuu myönteisesti siihen, että käsitteen merkitys on kasvamassa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla; korostaa, että on kunnioitettava kunkin politiikanalan erillisiä toimivaltuuksia ja tavoitteita lisäten samalla politiikkojen välistä yhtenäisyyttä kestävän kehityksen suuntaan; muistuttaa, että on tärkeää taata kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen toteutuminen kaikissa EU:n ulkoisissa toimissa varmistamalla, että EU:n politiikat eivät vaaranna kehitysmaiden ponnisteluja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; 34 Patrizia Toia 3 kohta 3. painottaa selviytymiskyvyn moniulotteista taloudellista, ympäristöön liittyvää, poliittista, turvallisuuteen 3. painottaa selviytymiskyvyn moniulotteista inhimillistä, taloudellista, ympäristöön liittyvää, poliittista, AM\ docx 21/46 PE v01-00

22 liittyvää ja yhteiskunnallista luonnetta ja suhtautuu myönteisesti siihen, että käsitteen merkitys on kasvamassa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla; korostaa, että on kunnioitettava kunkin politiikanalan erillisiä toimivaltuuksia ja tavoitteita lisäten samalla politiikkojen välistä yhtenäisyyttä; turvallisuuteen liittyvää ja yhteiskunnallista luonnetta ja suhtautuu myönteisesti siihen, että käsitteen merkitys on kasvamassa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla; korostaa, että on kunnioitettava kunkin politiikanalan erillisiä toimivaltuuksia ja tavoitteita lisäten samalla politiikkojen välistä yhtenäisyyttä; Or. it 35 Eleni Theocharous 4 kohta 4. painottaa humanitaarisen avun erityisasemaa, koska sen on oltava yksinomaan tarveperusteista ja sen täytäntöönpanossa on osoitettava äärimmäistä kunnioitusta inhimillisyyden, neutraaliuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden humanitaarisia perusperiaatteita kohtaan; korostaa, että humanitaaristen periaatteiden kunnioittaminen on olennaisen tärkeää, jotta saavutetaan hädänalainen väestö ja suojellaan humanitaarisia toimijoita; 4. painottaa humanitaarisen avun erityisasemaa, koska sen on oltava yksinomaan tarveperusteista ja sen täytäntöönpanossa on osoitettava äärimmäistä kunnioitusta inhimillisyyden, neutraaliuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden humanitaarisia perusperiaatteita sekä Geneven sopimuksiin ja niiden lisäpöytäkirjoihin sisällytettyjä ihmisoikeuksia kohtaan; korostaa, että humanitaaristen periaatteiden kunnioittaminen on olennaisen tärkeää, jotta saavutetaan hädänalainen väestö ja suojellaan humanitaarisia toimijoita; 36 Lola Sánchez Caldentey 4 a kohta (uusi) 4 a. suhtautuu myönteisesti siihen, että PE v /46 AM\ docx

23 EU:n ja jäsenvaltioiden antamaan humanitaariseen apuun ei pitäisi soveltaa muiden kumppaniavunantajien asettamia rajoituksia, jotka koskevat välttämätöntä sairaanhoitoa, mukaan lukien mahdollisuus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen silloin kun nainen tai tyttö on joutunut raiskauksen uhriksi aseellisessa konfliktissa, vaan sen sijaan olisi noudatettava kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä; 37 Linda McAvan, Enrique Guerrero Salom 5 kohta 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin, joihin sisällytetään haavoittuvimmassa asemassa olevat väestönosat; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita,, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; 38 AM\ docx 23/46 PE v01-00

24 Lola Sánchez Caldentey 5 kohta 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin ja kaikkeen ulkoiseen toimintaan; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kansainvälisesti sovittuja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen, mukauttaminen kansallisiin kehitysstrategioihin ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; 39 Jasenko Selimovic, Beatriz Becerra Basterrechea 5 kohta 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin ja taloudellisiin sitoumuksiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä PE v /46 AM\ docx

25 epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien sekä kansalaisyhteiskunnan tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; 40 Eleni Theocharous 5 kohta 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen, avoimuus ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; AM\ docx 25/46 PE v01-00

26 41 Maria Heubuch 5 kohta 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen ja yhteinen keskinäinen vastuu; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; 42 Doru-Claudian Frunzulică, Nicola Caputo 5 kohta 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden 5. korostaa, että selviytymiskyvyn kehittäminen kumppanimaissa on pitkäaikainen prosessi, joka on tästä syystä sisällytettävä kehitysyhteistyöohjelmiin; painottaa, että tämä olisi tunnustettava uudessa yhteisessä tiedonannossa ja että siinä olisi tuettava selviytymiskyvyn edistämistä kumppanimaiden ja erityisesti epävakaiden valtioiden kestävän kehityksen strategioiden olennaisena tekijänä; toteaa, että näiden strategioiden PE v /46 AM\ docx

27 on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien maiden oma sitoutuminen ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; on oltava kontekstisidonnaisia ja vastattava kehitysyhteistyön tehokkuutta koskevia periaatteita, mukaan lukien paikallinen sitoutuminen ja yhteinen vastuu unionin ja kumppanimaiden kansalaisiin nähden; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tärkeää seuranta- ja valvontaroolia; 43 Doru-Claudian Frunzulică, Nicola Caputo 5 a kohta (uusi) 5 a. korostaa, että on tärkeää tarjota teknistä apua vähiten kehittyneille maille ja hauraille valtioille erityisesti kestävän maankäytön, ekosysteemien säilyttämisen ja vesihuollon alalla, sillä nämä ovat peruskysymyksiä, jos halutaan saavuttaa sekä ympäristölle että siitä riippuvaisille ihmisille koituvia hyötyjä; 44 Eleni Theocharous 5 a kohta (uusi) 5 a. korostaa EU:n humanitaarisen avun ja kehitysavun selviytymiskykyyn liittyviä toimia koskevan yhteisen ohjelmasuunnittelun merkitystä mahdollisimman suuren täydentävyyden varmistamisessa, avun pirstoutumisen vähentämisessä sekä sen varmistamisessa, että lyhyen aikavälin toimenpiteillä luodaan perusta keskipitkän ja pitkän AM\ docx 27/46 PE v01-00

28 aikavälin toimenpiteille; 45 Jasenko Selimovic, Beatriz Becerra Basterrechea 5 a kohta (uusi) 5 a. kehottaa komissiota liittämään selviytymiskyvyn ja sen moniulotteisuuden keskeisenä elementtinä kehitysmaiden kanssa käymäänsä poliittiseen vuoropuheluun; 46 Jasenko Selimovic 5 b kohta (uusi) 5 b. muistuttaa, että köyhät ihmiset ovat ne, jotka todennäköisimmin edelleen kokevat katastrofien merkittävät tuloihin ja hyvinvointiin kohdistuvat seuraukset; vaatii tältä osin, että EU:n kehitysyhteistyön ensisijaisena ja yhdistävänä tavoitteena on köyhyyden poistaminen kestävän kehityksen puitteissa ihmisarvon ja tyydyttävän elämän varmistamiseksi kaikille; 47 Linda McAvan, Enrique Guerrero Salom PE v /46 AM\ docx

29 6 kohta 6. korostaa katastrofiriskien vähentämisen merkitystä selviytymiskyvyn parantamiseksi; kehottaa unionia varmistamaan, että selviytymiskyvyn edistäminen uudessa yhteisessä tiedonannossa vastaa Sendain kehyksen yhteydessä annettuja ja unionin toimintasuunnitelmassa täytäntöönpantuja sitoumuksia, ja varmistamaan, että tälle painopistealalle osoitetaan riittäviä varoja; 6. korostaa katastrofiriskien vähentämisen merkitystä selviytymiskyvyn parantamiseksi; kehottaa unionia varmistamaan, että selviytymiskyvyn edistäminen uudessa yhteisessä tiedonannossa vastaa katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen yhteydessä annettuja ja komission Sendain toimintasuunnitelmassa täytäntöönpantuja sitoumuksia ja tavoitteita edistäen katastrofiriskitietoisuuteen perustuvaa lähestymistapaa kaikessa EU:n politiikassa, ja varmistamaan, että tälle painopistealalle osoitetaan riittäviä varoja; painottaa, että riskienhallinta on keskeistä, jos halutaan aikaansaada kestävää kehitystä, ja kehottaa kehittämään osallistavia paikallisia ja kansallisia katastrofiriskien vähentämisen strategioita sekä koko yhteiskunnan ja kaikki vaarat huomioon ottavan lähestymistavan katastrofiriskien hallinnassa, jotta voidaan vähentää haavoittuvuutta ja kasvattaa selviytymiskykyä; kehottaa vahvistamaan katastrofiriskien vähentämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä kaupunkipolitiikan ja kaupunkialoitteiden välisiä kytkentöjä; 48 Patrizia Toia 7 kohta 7. vaatii säilyttämään yhteisöjen selviytymiskyvyn ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien (yhteiskunnan kaikkein köyhimmät, vähemmistöt, naiset, lapset, vammaiset ja ikääntyneet) 7. vaatii säilyttämään henkilöiden ja yhteisöjen selviytymiskyvyn ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien (yhteiskunnan kaikkein köyhimmät, vähemmistöt, naiset, lapset, vammaiset ja AM\ docx 29/46 PE v01-00