Liite 2 1 (16)

Transkriptio

1 Liite 2 1 (16) Pöytäkirjamerkinnät 1. Hankkeen hyväksymisen yhteydessä esitettävä myös hankkeen valmistumisen jälkeiset käyttökustannukset (ei vain vuokrakustannukset). Konserniesikunta, kaikki toimialat Sito vastaa: (Hovinen) Tilojen käyttäjä/toiminnan järjestäjä maksaa hankkeiden ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannukset sekä vuokrakustannukset, jotka sisältävät varauksen rakennuksen ylläpitoon, energiakustannuksiin, vesikustannuksiin ja pieniin peruskorjauksiin. Muihin käyttökustannuksiin lasketaan palkattavan henkilökunnan kustannukset, tilojen siivouksen ja muut toiminnan kustannukset. Jos toimitilojen investointikustannusten suuruutta kuvataan luvulla 1, rakennuksen elinkaaren aikaisten ylläpitokustannusten suuruus on noin 5 ja kustannus käyttäjälle/toiminnan järjestäjälle/sisäiselle vuokralaiselle toimitilan koko elinkaaren aikana Eri tilanhankintatapojen kustannusvaikuttavuutta voidaan verrata kannattavuusvertailulla (vaihtoehtoisten elinkaarien vertailulla), jonka avulla nykyisestä investointiperusteisesta päätöksenteosta voidaan haluttaessa siirtyä elinkaariperusteiseen päätöksentekoon. 2. Vapaaehtoistyön koordinointiin siirretään resursseja Osallistava Espoo -ohjelmaryhmän ohjauksessa. Konserniesikunta 3. Selvitetään kevyen liikenteen alikulun rakentamismahdollisuudet Mankin seisakkeen kohdalla. TYT Mikäli Mankin seisake lakkautetaan HSL:n päätöksen mukaan, edellytetään, että HSL järjestää junaliikennettä korvaavan ja riittävän bussiliikenteen alkamaan välittömästi seisakkeen lakkauttamisesta lukien. Selvitetään Kauklahden alueen kaavoituksen vaikutus asukasmäärän kasvuun ja Mankin seisakkeen käyttömahdollisuuksiin erityisesti huomioiden nopeiden Flirt-junien käyttöönotto vuoden 2017 jälkeen. 4. Arvioidaan elinkaarihankkeiden kokonaistaloudelliset vaikutukset. Konserniesikunta ja TYT 5. Kiirehditään Träskändan kartanon kunnostamista ja käyttöönottoa. TYT, Tilapalvelut 6. Kaupungin hankintapalveluiden toiminta arvioidaan ja resurssit mitoitetaan siten, että ne riittävät perusteelliseen hankinnan oikea-aikaiseen valmisteluun, hankinta-päätösten arviointiin ja hankinnan seurantaan sekä uuden vuonna 2017 tulevan hankintalain vaateisiin. Konserniesikunta, ja -palvelut 7. Koulujen parhaiden it-käytäntöjen jakamiseksi järjestetään kaupunkitasolla koulujen ICT-Digi -messut tai vastaavaa tapaa joilla parhaita käytäntöjä voidaan levittää. Sito/Soini

2 Liite 2 2 (16) Sito vastaa: Syksyllä viikolla 48 järjestettiin Digimessut kasvatuksen ja opetuksen hyvien ICT-käytäntöjen levittämiseen. Messut järjestettiin suomenkielisen opetuksen, suomenkielisen varhaiskasvatuksen sekä ruotsinkielisten sivistyspalveluiden yhteistyönä alueellisesti samankaltaisella ohjelmalla. Messujen tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta 8. Varhaiskasvatuksen ja koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuihin ja niiden porrastukseen palataan kun hallituksen linjaukset ja sen vaikutukset ovat tiedossa. Asia valmistellaan sen jälkeen päätöksentekoon viivyttelemättä. Tehdään myös IVAselvitys maksujen korottamisen vaikutuksista. Sito/Tossavainen, Toivonen, Högström Sito vastaa: Suomenkielinen opetus/toivonen: Espoon kaupunginhallitus on päättänyt iltapäivätoiminnasta perittävistä asiakasmaksuista. Päätöksenteossa hyödynnettiin tehtyä IVA-selvitystä alkaen kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta peritään asiakasmaksuna 140 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta iltapäivätoiminnasta 80 euroa kuukaudessa. Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ( ) ja Nämnden Svenska Rum ( ) ovat päättäneet perusopetuksen iltapäivätoiminnan palveluntuottajien avustusten muuttamisesta. Asiakasmaksutulon kasvaessa palveluntuottajille maksettavan avustuksen määrää on alennettu samassa suhteessa. Suomenkielinen varhaiskasvatus/tossavainen/mattila/peltonen: Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista on hyväksytty Se tulee voimaan Esitys Espoon asiakasmaksuista käsitellään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja Svenska rum-lautakunnassa Kaupunginhallituksessa se on Kesällä 2016 tehtyä vaikutusten arviointia on päivitetty, vaikutuksia on arvioitu erityisesti ihmisvaikutusten näkökulmasta. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ei ole maksullista koululaisten iltapäivätoimintaa. Koululaiset voivat käydä asukaspuistoissa, siellä heille on tarjolla maksullinen välipala. Välipalan hinnan määrittelee ruokapalvelut. Syksyllä 2016 asukaspuistoissa kävi keskimäärin 457 koululaista/toimintapäivä. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut/högström/suihkonen: Ruotsinkieliset sivistyspalvelut yhtyy suomenkielisen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköjen vastauksiin. 9. Selvitetään tasa-arvorahan osittaisen leikkaantumisen vaikutuksia ja taataan riittävät mahdollisuudet tukea ns. tasa-arvokouluja jatkossa. Tarve huomioidaan lisätalousarvioiden yhteydessä. Arvokas-pedagogiikasta ei luovuta. Sito: Toivonen Sito vastaa: Nurmi Sivistystoimi valmistelee tarvittaessa lisätalousarvioon ehdotuksen huomioiden myönnetyn opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen vaikutukset. Arvokas -koulutukset jatkuvat vuoden 2017 ajan. Uusi tasa-arvoraha, jota nyt voi kohdentaa opettajien ja avustajien palkaamiseen on haettavana. 10 Selvitetään mikä on vaikutus kokonaiskustannuksiin, jos vanhemmille tarjotaan varhaiskasvatuksessa asiakasmaksujen alennusta lapsen ollessa kesäaikaan kotihoidossa, ja henkilökunta voisi pitää vapaammin lomia palkattomia vapaita. Sito Tossavainen, Högström

3 Liite 2 3 (16) Sito vastaa: Suomenkielinen varhaiskasvatus/tossavainen, Mattila, Peltonen Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vähenee kesäaikana merkittävästi lasten varhaiskasvatuksen päättymisestä johtuen. Toukokuusta kesäkuuhun vähenemä on noin lasta ja heinäkuussa varhaiskasvatuksessa on noin lasta vähemmän kuin toukokuussa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tarve vähenee lomien vuoksi siten, että esimerkiksi heinäkuussa 2016 kunnan itse tuottamassa varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatusta tarvitsi vanhempien ennakkoilmoituksen mukaan noin lasta eli 28 % varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa jo nykyisin edellytetään ja on mahdollista, että työntekijät, joilla on täydet lomaoikeudet, ovat lomalla vähintään viisi viikkoa kesäaikana. Lomien keskittäminen kesäaikaan, kun lapsiakin on vähemmän, tehostaa toimintaa ja sillä huolehditaan siitä, että muun toimintavuoden aikana vakinainen henkilöstö on työssä ja henkilöstön vuosilomista johtuva sijaistarve on vähäisempi. Näistä järjestelyistä huolimatta kesäaikana toimipaikkojen käyttöasteet ovat merkittävästi alhaisempia kuin muuna aikana. Lapsille on ennalta ilmoitettujen lomien lisäksi muita poissaoloja, mutta henkilöstöä on varattu ennalta ilmoitetun tarpeen mukaisena. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus pitää palkatonta vapaata tai lisää lomaa, kun tieto lasten lisälomista saadaan. Tällä hetkellä asiakasmaksuja ei peritä heinäkuulta, mikäli lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksessa viimeistään edellisen vuoden syyskuussa. Maksua ei peritä, vaikka lapsi olisi koko heinäkuun varhaiskasvatuksessa. Tällöin hyödyn saavat myös perheet, joiden loma sijoittuu muille kuukausille. Lisäksi, jos lapsi on poissa koko kuukauden mihin aikaan vuodesta tahansa, peritään puolet asiakasmaksusta. Suurin osa lapsista on jo nykyisin lomalla kesäaikana vähintään yhden kuukauden. Asiakasmaksujen alentaminen kesäajan poissaoloista johtuen hyödyntää perheitä, joiden työ mahdollistaa kuukautta pidempien lomien kohdentamisen kesäaikaan. Kaikissa työtehtävissä tämä ei ole mahdollista ja sen vuoksi menettely olisi perheiden kannalta epätasa-arvoinen. Asiakasmaksujen alentamisella kustannussäästöjä syntyisi, mikäli henkilöstö pitäisi laajaalaisesti palkattomia vapaita. Palkattomien vapaiden tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Henkilöstön yleistä kiinnostusta niiden pitämiseen ei ole kartoitettu eikä myöskään ole tiedossa, kuinka paljon palkattomia vapaita pidetään ns. säästösyistä eli niitä myönnetään, kun tiedossa on, että lapsia on jonakin ajankohtana tavanomaista vähemmän varhaiskasvatuksessa. Asiakasmaksujen alentaminen toisi lisätyötä poissaolojen ennakkoselvittelyyn, toteutumisen seurantaan sekä asiakasmaksuasioista vastaavalle henkilöstölle. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulainsäädäntöä on uudistettu. Uudesta voimaan tulevassa laissa varhaiskasvatuksen asiakasmaksusta ei ole muutoksia aikaisempaan lainsäädäntöön verrattuna poissaoloajoilta perittävien maksujen määräytymiseen eikä myöskään kuukausien määrään, joilta maksu peritään.

4 Liite 2 4 (16) Lakiin tuli uutena asiana mahdollisuus periä maksu peruuttamatta jätetystä varhaiskasvatuspaikasta: mom: Jos lapsen huoltajat varaavat lapselle varhaiskasvatuspaikan lomansa ajaksi eivätkä peruuta sitä, voidaan peruuttamatta jätetystä varhaiskasvatuspaikasta periä puolet tämän lain mukaan määräytyvästä kuukausimaksusta. Vaikka perheen tulot olisivat niin pienet, ettei lapselle ole määrätty kuukausimaksua, voidaan tässä momentissa tarkoitetulla tavalla käyttämättä jätetystä varhaiskasvatuksesta kuitenkin periä puolet 7 :n mukaisesta pienimmästä perittävästä maksusta. Uudet maksuperuste-esitykset on valmistelu toimielimille (ks. kohta 8). Toimielimille esitetään, että Espoossa otetaan käyttöön 10 :n mukainen mahdollisuus periä asiakasmaksu loma-aikana peruttamatta jätetystä varhaiskasvatuspaikasta. Tavoitteena on estää sitä, että perheet varaavat lapselle varhaiskasvatuspaikan kesäloman ajaksi, mutta eivät peruuta sitä, vaikka eivät käytäkään paikkaa. Tästä aiheutuu taloudellisia menetyksiä, koska esimerkiksi henkilöstö joudutaan mitoittamaan sen mukaan kuin lapsia on ilmoitettu varhaiskasvatukseen. Kesäajan maksuihin ei esitetä muita muutoksia. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut /Högstöm/Suihkonen: Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vähenee kesäkuussa varsinkin juhannuksen jälkeen ja heinäkuussa se on huomattavasti alhaisempi kuin muina kuukausina. Vakinaisen henkilöstön lomat on pyritty keskittämään kesäaikaan. Henkilöstön korkeahkon epäpätevyysasteen (n. 35 %) vuoksi määräaikaisen henkilöstön määrä on suuri ja heidän lomaoikeutensa vaihtelee. Siten monet heistä työskentelevät heinäkuussa loma-ajan päivystävässä yksikössä. Loma-ajan hoitoon varataan henkilöstöä huoltajien ilmoitusten mukaan, mutta ilmoitettujen ja ilmoittamattomien poissaolojen vuoksi loma-ajan toiminnassa käyttöaste on pääsääntöisesti ollut alhaisempi kuin mitä sen on suunnitteluvaiheessa oletettu olevan. Muilta osin ruotsinkieliset sivistyspalvelut yhtyy suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vastaukseen. 10. Esteettömyysohjelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana ja sen toimeenpano aloitetaan yhteistyössä toimialojen kesken (tyt, sotet). 11. Selvitetään maahanmuuttajien tulkkauspalvelujen tarvetta ja se missä tilanteissa oma perheenjäsen tai tuttava voi toimia tulkkina. Sotet, Sito/Toivonen, Tossavainen, Högström, Tommila, Merra Sito vastaa: Suomenkielinen opetus: Kauber/Nurmi Hallintolaki (434/2003) määrää seuraavaa: 6 Hallinnon oikeusperiaatteet Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. 7 Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.

5 Liite 2 5 (16) 26 Tulkitseminen ja kääntäminen Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos: 1) romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai 2) asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa asiassa. 65 Tulkin ja kääntäjän esteellisyys Tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä syystä vaarantua. Perusopetuksen osalta tämä tarkoittaa: - perheenjäsen tai tuttu voi toimia tulkkina, jos asia tulee vireille huoltajan aloitteesta, tulkkina toimivan henkilön esteellisyys on varmistettu sekä molemmilta huoltajilta on erikseen heidän omalla kielellään varmistettu, että kyseisen henkilön käyttö tulkkina sopii heille. Suomenkielinen varhaiskasvatus: Tossavainen, Mattila, Peltonen: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tulkkipalveluja käytetään tarpeen mukaan esimerkiksi lapsen varhaiskasvatuksen alkaessa ja vanhempien ja työntekijöiden välisissä varhaiskasvatus- ja esiopetuskeskusteluissa, joita pidetään 1-2 kertaa toimintavuodessa. Vuonna 2016 tulkkauspalveluihin käytettiin euroa. Oma perheenjäsen tai tuttava voi toimia tulkkina erilaisissa tiedottamiseen liittyvissä tilanteissa. Lapsen käyttämistä tulkkina ei suositella, se on perheen kannalta epäeettistä. Kasvatuskeskusteluissa voidaan käsitellä luottamuksellisia ja arkaluonteisia asioita. Sen vuoksi niissä tulee aina käyttää ulkopuolista tulkkia. Tällöin huolehditaan vaitiolovelvollisuuden toteutumisesta ja myös siitä, että tulkkaus on asianmukaista. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut/högström: Hallintolain määräykset ohjaavat tulkin käyttämistä tulosyksikön palveluissa. Ruotsinkielisissä palveluissa tulkkipalveluiden käyttäminen on kuitenkin usein haasteellista, koska kaupungin sopimustoimittaja ei pysty toimittamaan tulkkeja, jotka kääntävät ruotsinkielestä. Kulttuuripalvelut/Tommila: Tulkkien käytön tarve on hyvin satunnaista. Tulkkipalvelua käytetään tarvittaessa. Liikunta-ja nuorisopalvelut/merra Liikunta-ja nuorisopalveluissa tulkkien käytön tarve on korkeintaan satunnaista. Jatkuvaa tarvetta ei ole ilmennyt. 12. Selvitetään maahanmuuttajaryhmien mahdollisuutta aktivoitua itse oman kielensä opetuksessa. Sito/Toivonen, Tossavainen, Högström Sito vastaa: Suomenkielinen opetus/kauber, Nurmi

6 Liite 2 6 (16) Perusopetuslain 11 :ssä on säädetty perusopetuksen oppimäärän sisällöstä. Oppilaalle voidaan antaa opetusta muissakin aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista. Perusopetuslain 12 :n mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta kieltä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2014): Monikielisten oppilaiden opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Monikielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä myös omalla äidinkielellään. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oppilaille pyritään tarjoamaan oppilaan oman äidinkielen opetusta. Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi on kuvattu POPS 2014 liitteessä 3. Opetusministeriö on antanut asetuksen vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista (1777/2009). Ko. asetuksessa määritellään muun muassa vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen tukemisen valtionavustus. Valtionavustusta voivat hakea kunnat sekä rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, jolla on perusopetuslain (628/1998) 7 :n mukainen opetuksen järjestämislupa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen taikka lukiolain (629/1998) 3 :n mukainen koulutuksen järjestämislupa lukiokoulutuksen järjestämiseen. Jos maahanmuuttajaryhmät itse opettaisivat omaa kieltä, niin - heillä ei ole velvollisuutta noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa, opetuksen sisältöä ei valvo kukaan - > poliittisen propagandan riski, radikalisoitumisen riski - heillä ei ole ei velvollisuutta palkata koulutettuja opettajia -> vaikuttaa opetukseen tasoon. Tutkimusten mukaan luku- ja kirjoitustaito sekä tekstitaidot (eli taito lukea ja kirjoittaa sekä analysoida kieltä) omalla äidinkielellä ja ovat tärkeitä tekijöitä menestyksekkään suomen luku- ja kirjoitustaidon sekä tekstitaitojen kannalta (Cummins 2000, 23) -< puutteellinen oman äidinkielen taito johtaa puutteelliseen suomen kielen hallintaan -> erityisen tuen tarve kasvaa ja kustannukset nousevat Suomenkielinen varhaiskasvatus/tossavainen, Mattila, Peltonen Varhaiskasvatuksessa ei ole velvoitetta järjestää vieraskielisille lapsille oman äidinkielen opetusta. Vaikka oman äidinkielen opetukseen ei velvoiteta, varhaiskasvatusyksiköissä voitaisiin järjestää maahanmuuttajaryhmien kanssa yhteistyössä esimerkiksi satutuokioita omalla äidinkielillä etenkin tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksen toimipaikassa on useita samaa kieltä puhuvia lapsia. Tuokiolla mukana tulee aina olla toimipaikan kasvatusvastuullista henkilöstöä. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut/ Högström:

7 Liite 2 7 (16) Espoon sisäisen työnjaon mukaisesti suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa oppilaiden oman äidinkielen opetuksen järjestämisestä. Opetus tapahtuu yhteisissä opetusryhmissä koulun opetuskielestä riippumatta. Suomenkielisen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden selvitykset soveltuvat myös ruotsinkieliselle puolelle. 13. Selvitetään Espoossa vesihuollon kunnallistekniikan ulkopuolella olevat alueet ja käydään läpi niiden kunnallistekniikan rakentamisen kiireellisyysjärjestys. Priorisoidaan Mustanpurontien alue kiireelliseksi kunnallistekniikan selvityskohteeksi. Ennen kunnallistekniikan valmistumista kaupunki huolehtii siitä, että Mustanpurontien asukkaat saavat puhdasta käyttövettä. TYT 14. Espoo kehittää ja vahvistaa ruotsinkielisen sektorin edellytyksiä osallistua maahanmuuttajien integraatioon, niin että ruotsinkielinen integraatio on Espoossa mahdollinen. Sito/Högström Sito vastaa: Ruotsinkielistä integraatiota toivovien ja ruotsinkielisten palveluiden käyttävien maahanmuuttajien määrä on kasvussa vaikka se on toistaiseksi suhteellisen pieni. Pieni määrä edellyttää räätälöityjä ratkaisuja. Edellytysten parantamiseen, koordinointiin ja palveluiden kehittämiseen tarvitaan asiantuntevaa henkilöstöä, minkä vuoksi ruotsinkieliset sivistyspalvelut esitti henkilöstösuunnitelmassaan vuodelle 2017 uutta asiantuntijan tointa, jota ei hyväksytty. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tarjoaa jo nyt ruotsi toisena kielenäopetusta ja tarpeen mukaan valmistavaa opetusta. 15. Sosiaali- ja terveystoimi raportoi ruotsinkielisten palveluiden toimivuudesta ja kehittämisestä sekä siitä, miten on suunniteltu, että ruotsinkielisiä palveluita kehitetään samanaikaisesti ja samoin perustein kuin suomenkielisiä. Sotet 16. Hankitaan kalustamista kustannustehokkaammin. Kaikki toimialat, Hankintapalvelut Sito/Hovinen Sito vastaa: Hovinen Sivistystoimen käytössä on noin huoneistoneliömetriä toimitiloja, joiden tehokas, monipuolinen ja ergonominen käyttö edellyttää riittävää ja tarkoituksenmukaista kalustusta. Kalusteiden hankinta, kuten kaupungin kaikki hankinnat, kilpailutetaan määräajoin. Uudet kalusteet tilataan valmiiksi kilpailutetuilta toimittajilta. Nykyiset kalusteiden hankintapuitesopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Sopimusten mukaisesti järjestetään ns. minikilpailutus sopimustoimittajien välillä, kun hankinnan arvo ylittää euroa. Myös pienemmät hankinnat voidaan minikilpailuttaa. Tämä järjestely turvaa sen, ettei kalusteista makseta ylihintaa. Julkitilojen kalusteiden tulee olla sopivia käyttötarkoitukseensa ja erilaisille ihmisille sekä kestäviä ja ergonomisia. Valinnat tarjousten kesken tehdään ns. kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Tällöin voidaan ensihankintahinnan lisäksi ottaa huomioon tarjoajien toisistaan poikkeavien kalusteiden sopivuus kokonaisuuteen ja käyttötarkoitukseen sekä kalusteiden ergonomia ja arvioida niiden rakenteellista kestävyyttä eli missä ajassa tarjoajan kalusteet muuttuvat romuksi ja jätteeksi. Varsinkin oppimisympäristöillä on pedagoginen ja eettinen tehtävä ja niiden hankinnoissa on siksi perusteltua ottaa huomioon näkyvällä tavalla kestävän kehityksen arvoja.

8 Liite 2 8 (16) Sivistystoimella on käytettävissään oma kalustonkunnostuksen verstas ja henkilökunta. Puisia oppilaspöytiä hiotaan ja lakataan useita kertoja ja oppilastuoleihin vaihdetaan uusia istuimia ja selkänojia. Kestävien ja kunnostettavissa olevien kalusteiden ensihankintahinta saattaa olla lyhytikäisten ja korjauskelvottomien kalusteiden hankintahintaa suurempi, mutta niiden elinkaarikustannus on kunnostettavuuden ja pitkäikäisyyden johdosta pienempi. Sivistystoimi myös kierrättää kunnostettuja vanhoja kalusteita toimipisteistä toiseen mikä vähentää tarvittavien uusien kalusteiden määrää. Silloin hankintakustannus muodostuu pääasiassa kunnostuksesta ja kuljetuksesta. Kalustonkunnostuksen työpisteessä valmistetaan lisäksi itse pieni määrä erikoiskalusteita niitä tarvitseville silloin kun markkinoilla ei ole tarjota tarkoitukseen sopivia valmiita ratkaisuja. 17. Omaishoidontuen kriteerit ja kattavuus tarkistetaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa vastaamaan tarkistettuja kriteerejä. Mahdolliset määrärahalisäykset tehdään seurantaraportti 1:n kohdalla, kun tammi-kesäkuun määrärahojen riittävyys on selvillä. Sotet 18. Selvitetään ensi vuoden aikana Espoon oma malli kaksikielisestä/pohjoismaisesta koulusta. Sito/Toivonen, Högström Sito vastaa: Selvitys on menossa, kuvataan olemassa olevaa kaksikielistä, kielikylpy- ja vieraskielistä opetusta selvityksen pohjaksi. Selvitys Espoolaisesta kaksikielisestä (pohjoismaisesta) koulusta Espoossa on vankka kokemus ruotsinkielisestä kielikylpy opetuksesta sekä kaksikielisestä (suomi-englanti) ja vieraskielisestä (englanti) opetuksesta yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Lisäksi yleisopetuksessa on opetettu painotettua ranskaa. Opetusta on annettu suomenkielisen ja ruotsinkielisen yleisopetuksen rinnalla. Katsomme, että tälle kielenopetuksen osaamisen ja kokemuksen pohjalle tulisi rakentaa myös Espoon oma malli kaksikielisestä/pohjoismaisesta koulusta. Espoon tulee tarjota laadukasta koulutusta espoolaisille oppilaille. Tämän takia katsomme, että espoolaisen mallin tulisi olla nimenomaan kaksikielinen tai paremminkin monikielinen ja -kulttuurinen kielikoulumalli ei pohjoismainen koulu. Espoolaisessa mallissa tulisi varmistaa molemman kansalliskielemme ja -kulttuurimme vahva kehittyminen sekä espoolaisten uusien kieli- ja kulttuuriryhmien huomioiminen. Ehdotus espoolaiseksi kielikoulumalliksi Ehdotamme, että kehitämme espoolaisen kielikoulumallin, jossa suomen- ja ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut luovat pohjan monikieliselle ja kulttuuriselle oppimiskulttuurille ja - ympäristölle. Espoossa on ollut kehitteillä oma malli kaksi-/monikielisestä koulusta. Leppävaaraan rakennetaan Monikko -oppimiskeskus, jossa saman katon alla toimivat suomenkielinen peruskoulu (luokat 1-9), suomenkielinen päiväkoti, ruotsinkielinen alakoulu (luokat 1-6) ja ruotsinkielinen päiväkoti. Lisäksi koulun tiloja tulee käyttämään muut ns. Ulkopuoliset toimijat. Tämä edellyttää jo suunnitteluvaiheessa eri toimijoiden ja toimintojen huomioimista. Mallin toteuttamiseksi kootaan työryhmä, johon kuuluu Sukon, Suvan ja Svebin edustajat, yksiköiden tulevat johtajat sekä tila- ja alueiden hankesuunnittelijoita.

9 Liite 2 9 (16) Työryhmään täydennetään käyttäjillä, huoltajilla ja ns. ulkopuolisilla käyttäjillä. Työryhmän tehtävänä on luoda kielikoulumalli, jossa oppilaat kasvavat monikulttuurisessa ja kielellisessä ympäristössä ja oppivat kielitietoisiksi oman äidinkielen sekä muiden kielien ja kulttuurien osaajiksi. Työryhmä suunnittelee ja kehittää tulevan oppimiskeskuksen/koulun toimintakulttuuria, johtamista, toimintaa ja oppimisympäristöä vastaamaan tähän tavoitteeseen. Voimme puhua ns. Yhteisöllisyyden kehistä: Fyysinen, toiminnallinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen aspekti, jotka kaikki tulee ottaa huomioon Monikkoa suunnitellessa. Jokaiselle yksiköllä tulee olemaan oma henkilökunta, johto ja kotiluokat, millä pyritään takaamaan kummankin kielen (suomi, ruotsi) vahva säilyminen ja kehittyminen. Koulun yhteiset tilat; aineluokat, juhlasali, henkilökunnan tilat, ruokala jne. rakennetaan yhteisiksi ja kulku eri yksiköiden välillä joustavaksi. Tällä pyritään hyödyntämään eri kieliryhmien kielelliset ja kulttuuriset vahvuudet ja mahdollistamaan monipuoliset ja kielelliset oppimismahdollisuudet kaikille oppilaille. Toimintakulttuuria ja -mallia kehitetään koulussa siten, että se tukee suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppilaiden ja henkilökunnan yhteistyötä ja-kehittämistä ja oppimista. Yksiköihin valitut johtajat ovat kaksikielisiä ja uutta henkilökuntaa rekrytoidessa monipuoliseen kielitaitoon pyritään kiinnittämään huomiota. Malli tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää oppimisympäristöjä ja -käytänteitä siten, että oppilaat oppivat uuden opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot ja että heidän kielitietoisuus kehittyy luontevasti tällaisessa ympäristössä. Malli mahdollistaa myös esimerkiksi henkilökunnan joustavan työskentelyn yhdessä ja ristiin, oppilasvaihdot, yhteiset juhlat, opetuskokeilut ja resurssien tehokkaan käytön yli kielirajojen. Taustaa: Espoon kaksikielinen, kielikylpy ja vieraskielinen opetus Jokainen kielen opetusmalli Espoossa on alkanut huoltajien halusta taata lapsilleen vahva kielitaito ja tarpeesta kehittää kielipainotteista opetusta. Alla lyhyt kuvaus erilaisista kielipainotuksista Espoossa: (Ruotsin kielen) kielikylpyopetus Kielikylpyopetuksessa käytetään kanadalaista varhaista täydellistä kielikylpypedagogiaa. Varhaisessa kielikylpymenetelmässä kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetuksessa noudatetaan Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja opetus tapahtuu alkuopetuksessa kokonaan ruotsinkielellä lukuun ottamatta muutamaa äidinkielentuntia viikossa. Suomenkielisen opetuksen määrä lisääntyy vähitellen niin, että peruskoulun ylemmille luokille tultaessa noin puolet opetuksesta on suomen kielellä, puolet kielikylpykielellä. Tällä pyritään takaamaan oman äidinkielen hyvä oppiminen ja ruotsin kielen toiminnallinen osaaminen. Kielikylpyopetus on tarkoitettu Espoossa asuville suomenkielisille lapsille. Kielikylpyyn valittavilta oppilailta edellytetään vuoden kokemusta ruotsinkielisestä kielikylpypäiväkodista ja hyviä kouluvalmiustaitoja. Espoossa ruotsin kielikylpyopetusta annetaan kolmessa alakoulussa ja kahdessa yläkoulussa. Kaksikielinen opetus (suomi-englanti, entinen englannin kielen kielikylpyopetus) Suomen kansainvälistyessä 90-luvulla ruotsin kielen kielikylpyopetuksen rinnalle nousi tarve myös painotetulle englannin kielen kielikylpyopetukselle. Tällöin aloitettiin

10 Liite 2 10 (16) englanninkielinen kielikylpyopetus Espoossa (1996). Nimitys muuttui myöhemmin opetushallituksen määräyksestä kaksikieliseksi opetukseksi. Espoossa ruotsin kielen kielikylpyopetus ja englannin kielen kaksikielinen opetus toteutetaan samalla tavoin, ainoastaan opetuskieli on eri. Myös kaksikielisessä opetuksessa käytetään kanadalaista varhaista täydellistä kielikylpypedagogiaa ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kaksikielisessä opetuksessa noudatetaan Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja opetus tapahtuu alkuopetuksessa kokonaan englanninkielellä lukuun ottamatta muutamaa äidinkielentuntia viikossa. Koulussa suomenkielisen opetuksen määrä lisääntyy vähitellen niin, että peruskoulun ylemmille luokille tultaessa noin puolet opetuksesta on suomen kielellä, puolet englannin kielellä. Tällä pyritään takaamaan oman äidinkielen hyvä oppiminen ja englannin kielen toiminnallinen osaaminen. Kaksikielinen opetus on tarkoitettu Espoossa asuville suomenkielisille lapsille. Kaksikieliseen opetukseen valittavilta oppilailta edellytetään englanninkielen taitoa ja hyviä kouluvalmiustaitoja. Espoossa kaksikielistä opetusta annetaan tällä hetkellä neljässä alakoulussa ja kolmessa yläkoulussa. Vieraskielinen (englanti) opetus Suomen kansainvälistyessä 90-luvulla tarvittiin myös kokonaan englanninkielistä opetusta englanninkielisille lapsille ja ulkomailta koulusta Suomeen palaaville suomalaisille lapsille. Espoo halusi tarjota näille espoolaisille lapsille mahdollisuuden jatkaa opiskelua kokonaan englannin kielellä. Aluksi oppilaiden enemmistö olikin ulkomailta Suomeen palaavien perheiden lapsia, mutta vuosien kuluessa englanninkielisten suomea osaamattomien lasten osuus on koko ajan kasvanut. Englanninkielisessä opetuksessa noudatetaan pääosin Suomen opetussuunnitelmaa täydennettynä kansainvälisillä osioilla. Opetus on kokonaan englanninkielistä ja sopii siksi myös suomen kieltä taitamattomille. Englanninkielinen opetus on tarkoitettu Espoossa asuville englantia sujuvasti osaaville lapsille. Englanninkieliseen opetukseen valittavilta lapsilta vaaditaan äidinkielenomaista englanninkielen taitoa. Englanninkielistä opetusta annetaan Espoo International schoolissa. Kielikylpy ja kaksikielisen opetuksen kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan Espoossa, mutta englanninkieliselle opetukselle olisi enemmän kysyntää kuin oppilaita voidaan ottaa. Tämä johtunee Espoon englanninkielisen opetuksen maksuttomuudesta. Yllämainittujen espoolaisten kielikoulujen lisäksi Suomessa toimii sekä yksityisiä että valtion omistamia kielikouluja. Tällaisia kouluja ovat venäläinen, ranskalainen ja saksalainen koulu sekä Helsinki International School (HIS). Pääsääntöisesti nämä koulut ovat valtion tukemia, kaksikielisiä ja oppilaansa erityisin kriteerein valitsevia kouluja, jotka ainakin osittain noudattavat suomalaista opetussuunnitelmaa lukuunottamatta Helsinki International School:ia. HSI noudattaa kansainvälistä IB-ohjelmaa ja opetus on maksullista, mikä lisää kysyntää Espoon maksuttomalle kansainväliselle opetukselle (EIS). Nämä koulut tarjoavat opetusta pienelle valikoidulle oppilasjoukolle eivätkä täten suoraan sovi espoolaiseksi kielikoulumalliksi. 19. Rakennuslupaprosessit

11 Liite 2 11 (16) Kaupunkisuunnittelussa lisätään ulkopuolisten suunnittelupalveluiden käyttöä omien resurssien lisänä kaavoitustavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Käynnistetään rakennusvalvonnan toimintatapojen kehittäminen, jonka tavoitteena on parantaa asiakastulosta ja lupien läpimenoaikaa sekä varmistaa yhtenäiset tulkinnat. Palvelun ja läpimenoaikojen kehittymisestä raportoidaan rakennuslautakunnalle. Täydennysrakentamista lisätään suunnitelmallisesti. Taloyhtiöiden ja muiden rakentajien neuvontaan varataan riittävät resurssit. Täydennysrakentamisen edistymisestä raportoidaan kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaokselle. Asukas- ja asiakaslähtöisyys nostetaan tärkeimmäksi rakennusvalvontakeskuksen tulosmittariksi. TYT 20. Noudatetaan pientaloprojektin mukaista suunnitelmaa pientalotonttien määrän lisäämiseksi. TYT 21. Seurataan vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen hoidon järjestymistä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä ja varmistetaan toteutumiseen tarvittavat määrärahat. Sotet 22. Seurataan neuvoloiden, koulujen ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien sekä nuorten mielenterveyspalveluiden määrän riittävyyttä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Sotet 23. Seurataan vammaispalvelujen riittävyyttä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä ja varmistetaan toteutumiseen tarvittavat määrärahat. Sotet 24. Laaditaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaavaksi järjestelmäksi. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti toteutuksen kokonaistaloudellisuuteen. Suunnitelma tuodaan vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla kaupunkisuunnittelu- ja teknisen lautakunnan päätettäväksi. TYT 25. Asetetaan koulu- ja päiväkotirakennushankkeille hankekohtainen kustannuskatto. TYT 26. Päivitetään koulujen ja päiväkotien suunnitteluohje siten, että siirrytään selvästi nykyistä vahvemmin tilojen standardisointiin. Sito, Tilapalvelut/Hovinen Sito vastaa: Hovinen Päiväkotien suunnitteluohje: Sivistystoimen käytössä on huomattava määrä toiminnallisesti ja taloudellisesti epätarkoituksenmukaisia varhaiskasvatuksen tiloja, joiden korvaaminen tarkoituksenmukaisilla ja ajanmukaisilla tiloilla on edellytys toiminnan ja talouden tehostamiselle. Voimassa olevalla päiväkotien suunnitteluohjeella on jo standardisoitu yksikkökoot, henkilökunta ja sen tilat, mallitilaohjelma, ryhmäkokoihin perustuvat tilakohtaiset mitoitukset, pihojen mitoitukset sekä toiminnan edellyttämät kiinteät kalusteet ja varusteet. Lisäksi noudatetaan voimassa olevia teknisiä standardeja. Uusin suunnitteluohje testaa, miten toiminta on järjestettävissä aikaisempaa pienemmällä tilakohtaisella mitoituksella.

12 Liite 2 12 (16) Päiväkotien rakentamiseen asemakaavoilla varatut rakennuspaikat eroavat huomattavan paljon toisistaan rakennettavuudeltaan, muodoltaan, liikenteen järjestämisen kannalta, liikenteen melulta ja hiukkasilta suojaamisen tarpeen kannalta sekä ympäristöönsä sopeutumisen keinovalikoiman kannalta. Näin ollen on tarkoituksenmukaista toteuttaa toiset päiväkodit yksi- ja toiset kaksikerroksisina. Osa uusista päiväkodeista kannattaa toteuttaa koulurakennusten yhteyteen, jolloin tilaratkaisut voivat perustellusti poiketa itsenäisistä päiväkotirakennuksista esimerkiksi henkilökunnan tilojen, keittiö- ja huoltoratkaisujen osalta. Koulujen suunnitteluohje: Espoossa on siirrytty vuonna 1977 kansakoulu-kansalaiskoulu-oppikoulujärjestelmästä nykyiseen peruskoulujärjestelmään alakouluineen (esiopetus ja luokat 1-6) ja yläkouluineen (luokat 7-9 ja lisäopetus). Osa olevan kouluverkon kouluista toimii alakouluina, osa yläkouluina, osa yhtenäisinä peruskouluina, osa yläkoulun ja lukion yhdistelminä. Ennen vuotta 1950 rakennettuja edelleen koulukäytössä olevia rakennuksia on kuusi ja luvulla rakennettuja yhdeksäntoista luvun koulurakennuksia on kolmetoista, luvun kymmenen ja 1980-luvun kaksikymmentä. Vanhoissa koulurakennuksissa näkyy vielä valtion harjoittama ohjaus ja standardointi. Vielä 1980-luvulla koulujen tilat olivat hyvinsamanlaiset, mutta rakennuspaikka, rakentamisen tapa ja koulun koko toivat eroja koulujen välille. Vanhojen koulujen tilat eivät usein enää sellaisenaan vastaa nykyisen opetuksen tarpeita. Vuosien kuluessa on edellytetty uusia toimintamuotoja, kuten oppilaiden erityinen tuki, monipuolinen oppilashuolto, esiopetus ja koululaisten iltapäivätoiminta. Näiden laajuus ja tilantarve riippuu koulun koosta ja luokka-asteista. Osassa kouluja on laajaa painotettua opetusta, joka edellyttää omia tiloja. Osa kouluista on alueen palvelukeskuksia, joissa on tilat kuntalaisten tarvitsemille palveluille, kuten liikuntatilat, nuorisotilat ja kirjastot. Tällaisen koulurakennuksen tilat mitoitetaan myös sen mukaan, mitä palvelutiloja alueelta puuttuu. Näin voidaan ottaa huomioon esimerkiksi eri liikuntamuodot ja kulttuuriharrastukset. Kaupunginosien tiivistyessä ja niiden asukasluvun kasvaessa olevia vanhoja kouluja on välttämättä laajennettava vastaamaan aikaisempaa suurempaa oppilasmäärää. Samalla on tilaisuus ja peruste ajanmukaistaa eri aikoina toteutettuja kouluja vastaamaan paremmin nykypäivän oppimiskäsityksiä, -tapoja, uusia alueellisia tarpeita sekä teknisiä standardeja. Kokonaan uusia kouluja tarvitaan pääasiassa vain uusille rakennettaville alueille, joten vain harvoin on mahdollisuuksia toteuttaa uusia oppimisympäristöjä ns. puhtaalta pöydältä. Uusissa kouluissa lähtökohtana on yleensä yhtenäinen peruskoulu. Valtakunnalliset opetussuunnitelmat uudistetaan noin kymmenen vuoden välein, mutta rakennukset ja tilat palvelevat oletettavasti esim. sadan vuoden ajan. Rakennusten ja tilojen tulee siten palvella sekä oman aikansa ihmis- ja oppimiskäsitystä että sallia tulevia käsitysten ja tapojen muutoksia. Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuu Espoon oma kuntakohtainen opetussuunnitelma ja Espoo omaan kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan perustuu kunkin koulun oma koulukohtainen opetussuunnitelma. Opetuksen sisältö eri luokka-asteella perustuu lainsäädäntöön, joten koulun toiminnassa tarvittavat erilaiset opetustilat on mitoitettava kullekin eri kokoiselle ja erilaiselle koululle erikseen. Oppilaiden ikärakenne asettaa erilaisia vaatimuksia tiloille. Pienempi koulu

13 Liite 2 13 (16) tarvitsee pienemmät keittiö-, ruokailu- ja liikuntatilat tai hallinnon ja henkilökunnan tilat tai väestösuojan tai piha-alueen kuin suurempi koulu. Jokainen uudistettava koulurakennus on erilainen historiallisine lähtökohtineen, rajoituksineen, erilaisine rakennuspaikkoineen ja omine koulukohtaisine ja aluekohtaisine tarpeineen ja tavoitteineen. Koulusuunnitteluohje ei siksi voi tarjota samoja valmiita vastauksia ja standardeja sellaisenaan noudatettavaksi kaikissa kouluhankkeissa. Tilojen täysi standardointi johtaisi huomattavaan ylimitoitukseen eikä siksi olisi taloudellisesti kestävää. Tarpeenmukaiset tilaratkaisut ovat kouluhankkeissa one size fits all -ajattelua edullisempia. Päiväkodit ja koulut ovat rakennusliikkeiden rakentamia ja urakoitsijoilla on oikeus käyttää rakennusosina, kalusteina ja varusteina urakka-asiakirjojen puitteissa tuotteita, jotka tulevat heille edullisimmiksi. Julkisella toimijalla on vain vähän keinoja ja intressiä rajoittaa kilpailua ja ohjata rakentamista ja hankintoja yhden valmistajan monopoliksi. Koulusuunnitteluohjeen päivitystyö valmistuu vuoden 2017 alussa ja siinä määritellään opetussuunnitelman toimeenpanon edellyttämiä tilaratkaisuja, teoreettinen mallitilaohjelma, opetusryhmien kokoon perustuvat tilakohtaiset mitoitukset, kalustuksen ja varustuksen tilakohtaiset standardit sekä tietoteknisiä ja taloteknisiä standardeja hankekohtaisten ratkaisujen tueksi. Aikaisempaa enemmän kiinnitetään huomiota siihen, että tilaratkaisut ovat yleispäteviä ja joustavia edellä kuvatun toiminnan moninaisuuden tarpeisiin. Muunneltavuuden keinoin voidaan varautua sellaisiin muutoksiin koulun opetuksessa ja toimintamuodoissa, joita ei vielä ole näköpiirissä. Tilojen muunneltavuudesta huolehditaan teknisillä ratkaisuilla. 27. Tehdään selvitys, jonka tavoitteena on käyttää koulurahastoa vanhojen koulujen korjauksiin. Koulurahaston käyttöönotto tuodaan kaikkine vaihtoehtoineen ja kokonaistaloudellisine vaikutuksineen päätöksentekoon vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Konserniesikunta 28. Päivitetään luonnonhoidon toimintamalli vuoden 2016 aikana vastaamaan metsälain muutoksia ja luonnonmonimuotoisuusohjelman toimenpiteitä. Toimintamalli tuodaan valtuuston päätettäväksi. TYT 29. Espoolaisten kulttuuritoimijoiden saamien valtionavustuksien leikkausten vaikutuksia toimintaedellytyksien säilymiseen selvitetään. Sito/Tommila Sito vastaa/tommila: Espoossa valtionosuutta saavien kulttuuriyhteisöjen osalta suurimmat leikkaukset kohdistuvat vuonna 2016 ammattiteattereihin. Kipeimmin muutokset tuntuvat lastenteattereissa, jossa leikkaukset kohdistuvat eniten Unga Teaterniin (leikkaus n 14 %). Haasteena kaikessa lastenkulttuurissa on lastenlippujen tulot ja aikuisten palkkamenot. Muilla espoolaisilla kulttuuriyhteisöillä leikkaus oli 3,5-4,5 %. Yhteensä valtionosuuden leikkaus vuonna 2016 tuo Espooseen euroa vähemmän kulttuurille rahoitusta, kuin edellisenä vuonna. Kulttuuritoimijoiden taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä selvitetään vuosittaisilla tapaamisilla sekä seuraamalla avustettavien yhteisöjen tilinpäätöstä. 30. Kotihoidon asiakasmaksuista päätettäessä varmistetaan, että maksut eivät vaikeuta kotona asumisen edellytyksiä. Sotet

14 Liite 2 14 (16) 31. Ikäihmisten kuljetuspalveluihin (sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset) etsitään uusia, edullisempia ratkaisuja.sotet, Konsernipalvelut 32. Pyritään teettämään esim. opiskelijoiden opinnäytetyönä tutkimus ennaltaehkäisevän päihdetyön tuloksellisuudesta Espoossa. Sotet 33. Seurataan lastensuojelupalveluissa lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain toteuttamista ja varmistetaan toteutumiseen tarvittavat määrärahat ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Sotet 34. Turvapaikanhakijoille suunnattua lisäbudjettia ohjataan käytettäväksi myös nuorisoja liikuntajärjestöjen ja seurojen järjestämään toimintaan, jossa otetaan mukaan maahanmuuttajataustaisia nuoria. Sotet, Sito/ Merra Sito vastaa/merra: Liikunta- ja nuorisopalvelut on toiminut pöytäkirjamerkinnän edellyttämällä tavalla. 35. Varataan teknisen ja ympäristötoimeen riittävät resurssit pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. TYT 36. Kaupunki panostaa jatkossakin liikenneturvallisuuteen etenkin alueilla, joissa liikkuu paljon lapsia. TYT 37. Selvitetään ympäristölle vaarallisten vieraslajien kuten citykanien, Espanjan siruetanoiden ja erilaisten kasvien tehostettua hävittämistä. Lisätään yleistä tiedottamista ja toimintaa niin, että yritykset ja kuntalaiset saadaan mukaan toimintaan. TYT 38. Ympäristökeskuksen tarvitsema paikkatietoasiantuntijan resurssi järjestetään toimialatasoisesti. TYT 39. Tehostetaan katuverkoston korjauksia paremmalla suunnittelulla ja ajoituksella sekä korjaustarpeen uudelleen arvioinnilla, Tatu 2 yhteydessä. TYT 40. Käynnistetään välittömästi Nupurintien kevyen liikenteen väylää koskevan tiesuunnitelman laadinta yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa siten, että kevyenliikenteen väylä voidaan tuoda päätettäväksi viimeistään vuoden 2017 aikana. TYT 41. Terapeuttisessa vauvaperhetyössä varmistetaan ruotsinkielisten psykologipalveluiden riittävyys. Sotet 42. Kungsgårdens skolas lisärakennuksen aikataulu aikaistetaan niin, että se valmistuu elokuussa 2019 ennen lukuvuoden alkua, eikä vuodenvaihteessa 2019/2020. TYT, Tilapalvelut 43. Espoon kristillisen koulun hanke- ja rahoitusratkaisu tehdään kevään 2016 aikana. Sito, Tilapalvelut/Hovinen Sito vastaa: Hovinen Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on käsitellyt Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n Espoon kristillisen koulun ja päiväkodin tarveselvityksen

15 Liite 2 15 (16) ja on antanut tilakeskus-liikelaitoksen laatimasta Espoon kristillisen koulun ja päiväkodin hankesuunnitelmasta lausunnon Investointihankkeiden rahoitusratkaisut eivät kuulu sivistystoimen ensisijaisiin tehtäviin. 44. Selvitetään mahdollisuudet hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä urheilulukion erityistä koulutustehtävää Leppävaaran lukiolle alkaen, kuitenkin viimeistään Sito/Toivonen Sito vastaa: Erma Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisen koulutustehtävän tulevaisuutta koskeva selvitys valmistui maaliskuussa Selvityksen perusteella ei ole kuitenkaan toistaiseksi tehty valtakunnallista ratkaisua lukioiden erityisten koulutustehtävien tulevaisuudesta. Tästä syystä ministeriö varasi nykyisille erityisen koulutustehtävän saaneille koulutuksen järjestäjille syksyllä 2015 mahdollisuuden hakea vain määräaikaista lukuvuotta koskevaa lupaa jatkaa erityisen koulutustehtävän mukaista koulutusta. Pidempää aikaa koskevat luvat nykyisille tai uusille lukioille tulevat mahdollisesti hakuun myöhemmin ministeriön päättämän aikataulun mukaisesti. Espoon kaupunki ja Leppävaaran lukio ovat kuitenkin valmistelleet hakemusta ja luoneet edellytyksiä urheilun erityistehtävän saamiseksi ja toteuttamiseksi. Tällä hetkellä 70 opiskelijaa opiskelee lukion urheilulinjalla. Urheilijat edustavat 16 eri lajia. Espoon kaupungilla on hyvät edellytykset kasvattaa Leppävaaran lukion kokoa mm. alueella olevia väistötiloja hyödyntäen. Samoin urheilijoiden harjoitteluedellytykset ovat parantuneet huomattavasti niin Leppävaaran urheilupuistossa kuin laajemminkin Espoossa. Lukio tekee yhteistyötä mm. paikallisten seurojen, Haukilahden lukion ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian sekä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kanssa. Leppävaaran lukio on ottanut myös alueellista vastuuta urheilulukiotoiminnan kehittämisestä. Noin 10% urheilulinjan opiskelijoista tulee muualta kuin Espoosta perustuen opetukseen ja urheiluvalmennukseen. Näiden seikkojen perusteella Espoon kaupungilla / Leppävaaran lukiolla on hyvä valmius hakea urheilun erityistä koulutustehtävää heti, kun opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää haun. 45. Rakennusten terveellisyyden parantamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen aikaiseen kosteudenhallintaan, turvallisiin rakenneratkaisuihin ja riittävään urakka-aikaan. Tilapalvelut 46. Karhusuon uuden yhtenäiskoulun kokonaisratkaisu selvitetään vuoden 2016 aikana niin laajuuden, kuin sijoittumisenkin osalta. Sito, Tilapalvelut/Hovinen Sito vastaa: Hovinen Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Karhusuon koulun ja päiväkodin tarveselvityksen , tarveselvityksen tarkennuksen sekä antanut lausunnon Karhusuon koulun, päiväkodin ja kirjaston hankesuunnitelmasta ja hankesuunnitelman muutoksesta Kulttuurilautakunta on antanut lausunnon hankesuunnitelmasta ja

16 Liite 2 16 (16) Valtuusto on hyväksynyt hankesuunnitelman Hankesuunnitelmassa koulu ja kirjasto esitetään sijoitettavaksi Karhusuolle, kortteliin Osoite on Karhuniitynkuja 3, Espoo. Tontille aiemmin aiotulle päiväkodille etsitään uusi tontti. Koulu ja kirjasto toteutetaan lainvoiman saaneen asemakaavan mukaisesti. Rakennuksen koko on hym², htm², brm².