1. Hankkeen hyväksymisen yhteydessä esitettävä myös hankkeen valmistumisen jälkeiset käyttökustannukset (ei vain vuokrakustannukset).

Transkriptio

1 1 Pöytäkirjamerkinnät 1. Hankkeen hyväksymisen yhteydessä esitettävä myös hankkeen valmistumisen jälkeiset käyttökustannukset (ei vain vuokrakustannukset). Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Toimitilahankkeiden käytön aikaiset kustannukset esitetään tarveselvitysvaiheessa, joka on ensimmäinen tilahankkeen päätös. Käyttökustannuksiin lasketaan henkilöstö-, vuokra ja muut käytön aikaiset kustannukset sekä mahdolliset asiakastulot. Hankesuunnitelmavaiheessa kustannukset tarkistetaan. Sivistystoimi vastaa: Tilojen käyttäjä/toiminnan järjestäjä maksaa hankkeiden ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannukset sekä vuokrakustannukset, jotka sisältävät varauksen rakennuksen ylläpitoon, energiakustannuksiin, vesikustannuksiin ja pieniin peruskorjauksiin. Muihin käyttökustannuksiin lasketaan palkattavan henkilökunnan kustannukset, tilojen siivouksen ja muut toiminnan kustannukset. Jos toimitilojen investointikustannusten suuruutta kuvataan luvulla 1, rakennuksen elinkaaren aikaisten ylläpitokustannusten suuruus on noin 5 ja kustannus käyttäjälle/toiminnan järjestäjälle/sisäiselle vuokralaiselle toimitilan koko elinkaaren aikana Eri tilanhankintatapojen kustannusvaikuttavuutta voidaan verrata kannattavuusvertailulla (vaihtoehtoisten elinkaarien vertailulla), jonka avulla nykyisestä investointiperusteisesta päätöksenteosta voidaan haluttaessa siirtyä elinkaariperusteiseen päätöksentekoon. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Arvio tulevista käyttökustannuksista tehdään suunnittelun perusteella. Arvio sisältyy hankesuunnitelmaan. Lopulliset käyttökustannukset selviävät rakentamisen ja käyttöönoton yhteydessä lopullisten teknisten ratkaisujen selvittyä kiinteistön käyttöönoton jälkeen. Valmistumisen jälkeisiin käyttökustannuksiin vaikuttavat vuosittain kiinteistöjen käyttöenergian määrien vaihtelut sekä niiden hintatasot sekä siivous, huolto- ja korjaustoimenpiteet. 2. Vapaaehtoistyön koordinointiin siirretään resursseja Osallistava Espoo -ohjelmaryhmän ohjauksessa. Konserniesikunta vastaa: Kevätkaudella 2016 Osallistuva Espoo poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on toteutettu yhdeksää toimenpidettä, joista kuusi on alkanut jo aikaisemmin ja kolme on käynnistetty vuonna Vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisäämiseksi kartoitettiin Espoon organisaatiossa ja tapahtumissa tehty vapaaehtoistyö. Huomattiin, että on lukuisia hyviä esimerkkejä, mutta koko kaupungin organisaatiota koskevat vapaaehtoistyön toimintaperiaatteet puuttuvat. Vuonna 2015 Espoo kokosi ja jakoi esimiehilleen vapaaehtoistoiminnan tietopaketin, jossa kerrotaan vapaaehtoistoiminnasta esimiehen näkökulmasta. Mukana paketissa on vapaaehtoistyöstä kertova havainnollinen juliste. Kun toimintaperiaatteet ovat selkeät, on helpompi ottaa vapaaehtoisia mukaan omaan toimintaan. Vuoden 2016 alusta alkaen omaehtoisen kotoutumisen tuki -toimenpiteessä vahvistettiin maahanmuuttajien omaehtoista kotoutumista. Kunnan ja valtion rinnalle haettiin toimijoiksi järjestöjä ja yrityksiä. Toimenpiteessä kehitettiin Espooseen toimiva malli omaehtoisen kotoutumisen vahvistamiseksi, tuettiin osaavien maahanmuuttajien urakehitystä, aktivoitiin maahanmuuttajia osallistumaan erilaisten järjestöjen toimintaan. 3. Selvitetään kevyen liikenteen alikulun rakentamismahdollisuudet Mankin seisakkeen kohdalla. Mikäli Mankin seisake lakkautetaan HSL:n päätöksen mukaan, edellytetään, että HSL järjestää junaliikennettä korvaavan ja riittävän bussiliikenteen alkamaan välittömästi seisakkeen lakkauttamisesta lukien. Selvitetään Kauklahden alueen kaavoituksen vaikutus asukasmäärän kasvuun ja Mankin seisakkeen käyttömahdollisuuksiin erityisesti huomioiden nopeiden Flirt-junien käyttöönotto vuoden 2017 jälkeen. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Mankin seisakkeen junaliikenne on loppunut maaliskuussa Lasilaaksosta on uusi bussiyhteys Kauklahden juna-asemalle.

2 2 Mankin seisakkeen suunnittelualue kuuluu Suur-Kauklahteen ja tulevaisuudessa se tukeutuu Kauklahden lähijunaliikenteeseen. Nykyinen yhteys seisakkeen kohdalla on tarkoitettu jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Mankin seisakkeen jalankulun ja pyöräilyn eritasoratkaisun vaihtoehtotarkastelussa on selvitetty eri vaihtoehtoja.(wsp, ). Tarkastelluista vaihtoehtoja oli kolme, joista kaksi oli ylikulkuja ja yksi alikulku. Espoon kaupunki ei vielä aloita eritasoratkaisun suunnittelua, koska alueella ei ole asemakaavaa ja asemakaavoituksen myötä ei lyhyellä tähtäimellä (alle 5 v) ole saatavissa sellaisia väestönlisäyksiä, joiden perusteella voitaisiin Mankin seisakkeen uudelleenkäyttöä harkita. Pidemmällä tähtäimellä alueen asukasmäärän kasvu on mahdollinen mm. syyskaudella 2016 hyväksyttävien Espoon kartanon asemakaavojen hyväksymisen myötä. Lasilaakson kevyen liikenteen yhteydet ovat parantuneet ja alueella on valmistunut uusi katuyhteys (Lasimäentie), jolla on jalankulku- ja pyörätie. 4. Arvioidaan elinkaarihankkeiden kokonaistaloudelliset vaikutukset. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Hankkeiden toteutusmalleja (ml. elinkaarimalli) koskeva arviointityö on käynnissä konserniesikunnan rahoitusyksikön ja Tilapalvelut-liikelaitoksen toimesta. 5. Kiirehditään Träskändan kartanon kunnostamista ja käyttöönottoa. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti vuokrauskilpailutuksen keskeyttämisestä. Vuokrattavan kohteen käyttöä suunnitellaan uudelleen ja suunnittelussa huomioidaan myös Aurorakodin käytössä tapahtuvat muutokset. Esitystä käsitellään vuoden 2017 aikana. 6. Kaupungin hankintapalveluiden toiminta arvioidaan ja resurssit mitoitetaan siten, että ne riittävät perusteelliseen hankinnan oikea-aikaiseen valmisteluun, hankinta-päätösten arviointiin ja hankinnan seurantaan sekä uuden vuonna 2017 tulevan hankintalain vaateisiin. Konserniesikunta ja konsernipalvelut vastaa: Konserniesikunta vastaa palvelujen järjestämiseen liittyvien strategisten hankintalinjausten valmistelusta, innovaatioiden edistämisestä sekä uusien asiakas- ja kustannusvaikuttavien palvelujen järjestämistapojen käyttömahdollisuuksien arvioinnista uuden hankintalain mahdollisuudet huomioiden. Hankintakeskus tuottaa keskitetysti kaupungin tavara- ja palveluhankinnat liiketaloudellisten periaatteiden mukaan lukuun ottamatta urakkahankintoja. Kansallisen kynnysarvon alittavat pienhankinnat tehdään toimialoilla. Kaupungin hallinto- ja lakiasiat -yksikkö vastaa hankintapäätösten laillisuusvalvonnasta. Kaupungin hankintapalvelujen toimintaa on arvioitu ESKO -projektin yhteydessä. ESKO eli Esikuntatehtävien kaupunkitasoinen organisointi -projekti on osa prosessia, jossa siirrytään omistaja-tilaaja-tuottaja - menettelystä uuteen toiminta- ja johtamismalliin. ESKO -projekti tukee ja on osa Espoon johtamismallin kehittämistä. Hankintakeskuksen toiminnan arviointi on käynnistynyt hankintakeskuksen johtajan toimesta. Ensivaiheen toimenpiteinä on tunnistettu muun muassa tarve syventää hankintakeskuksen ja toimialojen yhteistyötä, joka toteutetaan järjestämällä hankintakeskukseen kuhunkin toimialaan perehtynyt hankintapäällikkö (asiakkuuspäällikkö). Espoon hankintatoimen kehittäminen edellyttää kaupunkitasoisen toimintamallin kehittämisen ohella toiminnan tehostamista ja siihen liittyen resurssien optimaalista kohdentamista, jotta kilpailutukset ja hankinnat saadaan toteutettua Espoon etu huomioiden oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Toimintamallin uudistamisessa tulee huomioida riittävästi myös tulevan Sote-uudistuksen vaikutukset kaupungin hankintoihin. ESKO-projektin myötä tehtävän organisaatio- ja tehtävärakennetarkastelun on määrä valmistua syksyllä Strategisten hankintalinjausten valmistelu käynnistetään keväällä 2017 osana Espoo-tarinan uudistamista. Hankintalinjaukset tukevat osaltaan uudistuneen hankintalain toimeenpanoa. Uuden hankintalain edellyttämä hankintaohjeistuksen uudistaminen on käynnistetty.

3 3 7. Koulujen parhaiden it-käytäntöjen jakamiseksi järjestetään kaupunkitasolla koulujen ICT-Digi -messut tai vastaavaa tapaa joilla parhaita käytäntöjä voidaan levittää. Sivistystoimi vastaa: Syksyllä viikolla 48 järjestetään Digimessut kasvatuksen ja opetuksen hyvien ICTkäytäntöjen levittämiseen. Messut järjestetään suomenkielisen opetuksen, suomenkielisen varhaiskasvatuksen sekä ruotsinkielisten sivistyspalveluiden yhteistyönä alueellisesti samankaltaisella ohjelmalla. 8. Varhaiskasvatuksen ja koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuihin ja niiden porrastukseen palataan kun hallituksen linjaukset ja sen vaikutukset ovat tiedossa. Asia valmistellaan sen jälkeen päätöksentekoon viivyttelemättä. Tehdään myös IVA-selvitys maksujen korottamisen vaikutuksista. Sivistystoimi vastaa: Suomenkielinen opetus: Espoon kaupunginhallitus on päättänyt iltapäivätoiminnasta perittävistä asiakasmaksuista. Päätöksenteossa hyödynnettiin tehtyä IVA-selvitystä alkaen kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta peritään asiakasmaksuna 140 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisesta iltapäivätoiminnasta 80 euroa kuukaudessa. Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ( ) ja Nämnden Svenska Rum ( ) ovat päättäneet perusopetuksen iltapäivätoiminnan palveluntuottajien avustusten muuttamisesta. Asiakasmaksutulon kasvaessa palveluntuottajille maksettavan avustuksen määrää on alennettu samassa suhteessa. Suomenkielinen varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen valmisteluun on varauduttu. Asia tuodaan päätettäväksi välittömästi, kun eduskunta tehnyt päätöksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista. Aikaisemmin tehtyä vaikutusten arviointia täydennetään IVA-selvityksellä. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut: Ruotsinkieliset sivistyspalvelut yhtyy suomenkielisen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköjen vastuksiin. 9. Selvitetään tasa-arvorahan osittaisen leikkaantumisen vaikutuksia ja taataan riittävät mahdollisuudet tukea ns. tasa-arvokouluja jatkossa. Tarve huomioidaan lisätalousarvioiden yhteydessä. Arvokas-pedagogiikasta ei luovuta. Sivistystoimi vastaa: Sivistystoimi valmistelee tarvittaessa lisätalousarvioon ehdotuksen huomioiden myönnetyn opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen vaikutukset. Arvokas -koulutukset jatkuvat vuoden 2017 ajan. Uusi tasa-arvoraha, jota nyt voi kohdentaa opettajien ja avustajien palkaamiseen on haettavana. 10. Selvitetään mikä on vaikutus kokonaiskustannuksiin, jos vanhemmille tarjotaan varhaiskasvatuksessa asiakasmaksujen alennusta lapsen ollessa kesäaikaan kotihoidossa, ja henkilökunta voisi pitää vapaammin lomia palkattomia vapaita. Sivistystoimi vastaa: Suomenkielinen varhaiskasvatus: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vähenee kesäaikana merkittävästi lasten varhaiskasvatuksen päättymisestä johtuen. Toukokuusta kesäkuuhun vähenemä on noin lasta ja heinäkuussa varhaiskasvatuksessa on noin lasta vähemmän kuin toukokuussa. Lisäksi varhaiskasvatuksen tarve vähenee lomien vuoksi siten, että esimerkiksi heinäkuussa 2016 kunnan itse tuottamassa varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatusta tarvitsi vanhempien ennakkoilmoituksen mukaan noin 2700 lasta eli 28 % varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa jo nykyisin edellytetään ja on mahdollista, että työntekijät, joilla on täydet lomaoikeudet, ovat lomalla vähintään viisi viikkoa kesäaikana. Lomien keskittäminen kesäaikaan, kun lapsiakin on vähemmän, tehostaa toimintaa ja sillä huolehditaan siitä, että muun toimintavuoden aikana vakinainen henkilöstö on työssä ja henkilöstön vuosilomista johtuva sijaistarve on vähäisempi.

4 4 Näistä järjestelyistä huolimatta kesäaikana toimipaikkojen käyttöasteet ovat merkittävästi alhaisempia kuin muuna aikana. Lapsille on ennalta ilmoitettujen lomien lisäksi muita poissaoloja, mutta henkilöstöä on varattu ennalta ilmoitetun tarpeen mukaisena. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus pitää palkatonta vapaata tai lisää lomaa, kun tieto lasten lisälomista saadaan. Tällä hetkellä asiakasmaksuja ei peritä heinäkuulta, mikäli lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksessa viimeistään edellisen vuoden syyskuussa. Maksua ei peritä, vaikka lapsi olisi koko heinäkuun varhaiskasvatuksessa. Tällöin hyödyn saavat myös perheet, joiden loma sijoittuu muille kuukausille. Lisäksi, jos lapsi on poissa koko kuukauden mihin aikaan vuodesta tahansa, peritään puolet asiakasmaksusta. Suurin osa lapsista on jo nykyisin lomalla kesäaikana vähintään yhden kuukauden. Asiakasmaksujen alentaminen kesäajan poissaoloista johtuen hyödyntää perheitä, joiden työ mahdollistaa kuukautta pidempien lomien kohdentamisen kesäaikaan. Kaikissa työtehtävissä tämä ei ole mahdollista ja sen vuoksi menettely olisi perheiden kannalta epätasa-arvoinen. Asiakasmaksujen alentamisella kustannussäästöjä syntyisi, mikäli henkilöstö pitäisi laaja-alaisesti palkattomia vapaita. Palkattomien vapaiden tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Henkilöstön yleistä kiinnostusta niiden pitämiseen ei ole kartoitettu eikä myöskään ole tiedossa, kuinka paljon palkattomia vapaita pidetään ns. säästösyistä eli niitä myönnetään, kun tiedossa on, että lapsia on jonakin ajankohtana tavanomaista vähemmän varhaiskasvatuksessa. Asiakasmaksujen alentaminen toisi lisätyötä poissaolojen ennakkoselvittelyyn, toteutumisen seurantaan sekä asiakasmaksuasioista vastaavalle henkilöstölle. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Uudesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista on annettu hallituksen esitys eduskunnalle keväällä Lakiesityksessä ei esitetä muutoksia poissaoloajoilta perittävien maksujen määräytymiseen eikä myöskään kuukausien määrään, joilta maksu peritään. Varhaiskasvatuksen uusien asiakasmaksujen valmisteluun on varauduttu. Asia tuodaan päätettäväksi välittömästi, kun eduskunta on tehnyt päätöksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista. Kesäajan maksuista ei ole tarkoituksenmukaista päättää ennen uuden lain voimaan tuloa, koska sen lopullinen sisältö ei ole vielä tiedossa. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut: Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vähenee kesäkuussa varsinkin juhannuksen jälkeen ja heinäkuussa se on huomattavasti alhaisempi kuin muina kuukausina. Vakinaisen henkilöstön lomat on pyritty keskittämään kesäaikaan. Henkilöstön korkeahkon epäpätevyysasteen (n. 35%) vuoksi määräaikaisen henkilöstön määrä on suuri ja heidän lomaoikeutensa vaihtelee. Siten monet heistä työskentelevät heinäkuussa loma-ajan päivystävässä yksikössä. Loma-ajan hoitoon varataan henkilöstöä huoltajien ilmoitusten mukaan, mutta ilmoitettujen ja ilmoittamattomien poissaolojen vuoksi loma-ajan toiminnassa käyttöaste on pääsääntöisesti ollut alhaisempi kuin mitä sen on suunnitteluvaiheessa oletettu olevan. Muilta osin ruotsinkieliset sivistyspalvelut yhtyy suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vastaukseen. 11. Esteettömyysohjelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana ja sen toimeenpano aloitetaan yhteistyössä toimialojen kesken. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Esteettömyys huomioidaan sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimiala myötävaikuttaa kaupungin esteettömyysohjelman syntymiseen ja on sitoutunut ohjelman toimenpanoon. Esteettömyysohjelma käsitellään teknisessä lautakunnassa , kaupungin hallituksessa ja valtuustossa

5 5 12. Selvitetään maahanmuuttajien tulkkauspalvelujen tarvetta ja se missä tilanteissa oma perheenjäsen tai tuttava voi toimia tulkkina. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyön palvelualueen periaatteena on, että palveluissa aina käytetään ammattitulkkipalveluita. Lasten terapiapalveluissa asiakastyössä käytetään aina ammattitulkkeja. Tulkkauspalvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Lastensuojelun palvelualueella käytetään ammattitulkkeja. Yksinkertaisten asioiden sopimisessa voi perheenjäsen toimia apuna tulkkauksessa. Tulkkauspalvelujen käyttö on lisääntynyt. Aikuisten sosiaalipalveluissa peruslähtökohtana on, että varatuilla asiakastapaamisajoilla käytetään ammattitulkkeja. Muissa kohtaamisissa, esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ryhmissä, voi tulkkausapuna toimia vertainen tai tuttava. Vammaispalveluissa käytetään ensisijaisesti ammattitulkkeja asiakkaan kanssa asioitaessa. Vanhustenpalveluissa ei ole noussut toistaiseksi esille tulkkauspalvelun tarvetta. Terveyspalveluissa, sis.mielenterveys- ja päihdepalvelut, käytetään ammattitulkkeja. Perheenjäsenen tai muun läheisen käyttöä tulkkina ei terveyspalveluissa suosita. Sivistystoimi vastaa: Suomenkielinen opetus: Hallintolaki (434/2003) määrää seuraavaa: 6 Hallinnon oikeusperiaatteet Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. 7 Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. 26 Tulkitseminen ja kääntäminen Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos: 1) romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai 2) asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa asiassa. 65 Tulkin ja kääntäjän esteellisyys Tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä syystä vaarantua. Perusopetuksen osalta tämä tarkoittaa: - perheenjäsen tai tuttu voi toimia tulkkina, jos asia tulee vireille huoltajan aloitteesta, tulkkina toimivan henkilön esteellisyys on varmistettu sekä molemmilta huoltajilta on erikseen heidän omalla kielellään varmistettu, että kyseisen henkilön käyttö tulkkina sopii heille. Suomenkielinen varhaiskasvatus: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tulkkipalveluja käytetään tarpeen mukaan esimerkiksi lapsen

6 6 varhaiskasvatuksen alkaessa ja vanhempien ja työntekijöiden välisissä varhaiskasvatus- ja esiopetuskeskusteluissa, joita pidetään 1-2 kertaa toimintavuodessa. Vuonna 2015 tulkkauspalveluihin käytettiin euroa. Oma perheenjäsen tai tuttava voi toimia tulkkina erilaisissa tiedottamiseen liittyvissä tilanteissa. Lapsen käyttämistä tulkkina ei suositella, se on perheen kannalta epäeettistä. Kasvatuskeskusteluissa voidaan käsitellä luottamuksellisia ja arkaluonteisia asioita. Sen vuoksi niissä tulee aina käyttää ulkopuolista tulkkia. Tällöin huolehditaan vaitiolovelvollisuuden toteutumisesta ja myös siitä, että tulkkaus on asianmukaista. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut: Hallintolain määräykset ohjaavat tulkin käyttämistä tulosyksikön palveluissa. Ruotsinkielisissä palveluissa tulkkipalveluiden käyttäminen on kuitenkin usein haasteellista, koska kaupungin sopimustoimittaja ei pysty toimittamaan tulkkeja, jotka kääntävät ruotsinkielestä. Kulttuuripalvelut: Tulkkien käytön tarve on hyvin satunnaista. Tulkkipalvelua käytetään tarvittaessa. Liikunta-ja nuorisopalvelut: Liikunta-ja nuorisopalveluissa tulkkien käytön tarve on korkeintaan satunnaista. Jatkuvaa tarvetta ei ole ilmennyt. 13. Selvitetään maahanmuuttajaryhmien mahdollisuutta aktivoitua itse oman kielensä opetuksessa. Sivistystoimi vastaa: Suomenkielinen opetus: Perusopetuslain 11 :ssä on säädetty perusopetuksen oppimäärän sisällöstä. Oppilaalle voidaan antaa opetusta muissakin aineissa sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Näiden aineiden opiskelu voi olla oppilaalle osittain tai kokonaan vapaaehtoista tai valinnaista. Perusopetuslain 12 :n mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta kieltä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2014): Monikielisten oppilaiden opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Monikielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä myös omalla äidinkielellään. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oppilaille pyritään tarjoamaan oppilaan oman äidinkielen opetusta. Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi on kuvattu POPS 2014 liitteessä 3. Opetusministeriö on antanut asetuksen vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista (1777/2009). Ko. asetuksessa määritellään muun muassa vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen tukemisen valtionavustus. Valtionavustusta voivat hakea kunnat sekä rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, jolla on perusopetuslain (628/1998) 7 :n mukainen opetuksen järjestämislupa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen taikka lukiolain (629/1998) 3 :n mukainen koulutuksen järjestämislupa lukiokoulutuksen järjestämiseen. Jos maahanmuuttajaryhmät itse opettaisivat omaa kieltä, niin - heillä ei ole velvollisuutta noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa, opetuksen sisältöä ei valvo kukaan - > poliittisen propagandan riski, radikalisoitumisen riski - heillä ei ole ei velvollisuutta palkata koulutettuja opettajia -> vaikuttaa opetukseen tasoon. Tutkimusten mukaan luku- ja kirjoitustaito sekä tekstitaidot (eli taito lukea ja kirjoittaa sekä analysoida kieltä) omalla

7 7 äidinkielellä ja ovat tärkeitä tekijöitä menestyksekkään suomen luku- ja kirjoitustaidon sekä tekstitaitojen kannalta (Cummins 2000, 23) -< puutteellinen oman äidinkielen taito johtaa puutteelliseen suomen kielen hallintaan -> erityisen tuen tarve kasvaa ja kustannukset nousevat Suomenkielinen varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksessa ei ole velvoitetta järjestää vieraskielisille lapsille oman äidinkielen opetusta. Vaikka oman äidinkielen opetukseen ei velvoiteta, sitä voitaisiin järjestää maahanmuuttajaryhmien toimesta etenkin tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksen toimipaikassa on useita samaa kieltä puhuvia lapsia. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut: Espoon sisäisen työnjaon mukaisesti suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa oppilaiden oman äidinkielen opetuksen järjestämisestä. Opetus tapahtuu yhteisissä opetusryhmissä koulun opetuskielestä riippumatta. Suomenkielisen opetuksen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden selvitykset soveltuvat myös ruotsinkieliselle puolelle. 14. Selvitetään Espoossa vesihuollon kunnallistekniikan ulkopuolella olevat alueet ja käydään läpi niiden kunnallistekniikan rakentamisen kiireellisyysjärjestys. Priorisoidaan Mustanpurontien alue kiireelliseksi kunnallistekniikan selvityskohteeksi. Ennen kunnallistekniikan valmistumista kaupunki huolehtii siitä, että Mustanpurontien asukkaat saavat puhdasta käyttövettä. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoittamattomilla alueilla perustuu Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, joka on laadittu vuosille Valtuusto on hyväksynyt vesihuollon kehittämissuunnitelman Kehittämissuunnitelmassa on listattu ne kaavoittamattomat kohteet, joille on vesihuolto tarkoitus toteuttaa v aikana.mustanpurontien alue ei sisälly kehittämissuunnitelmassa oleviin kohteisiin. Mustanpurontien alueella on noin 30 kiinteistöä, eikä se ole kehittämissuunnitelmaa laadittaessa noussut toteutettavien kohteiden listalle. Vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistelu on aloitettu ja se tuodaan uuden Valtuuston päätettäväksi syksyllä Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmaa varten tehdyssä vesihuollon tarpeen selvityksessä Mustapuron alue kuuluisi suunnitelmakaudella toteutettaviin alueisiin. Suunnitelmaluonnoksen mukaan Mustanpurontien vesihuollon toteuttaminen voisi alkaa vuonna Espoo kehittää ja vahvistaa ruotsinkielisen sektorin edellytyksiä osallistua maahanmuuttajien integraatioon, niin että ruotsinkielinen integraatio on Espoossa mahdollinen. Sivistystoimi vastaa: Ruotsinkielistä integraatiota toivovien ja ruotsinkielisten palveluiden käyttävien maahanmuuttajien määrä on kasvussa vaikka se on toistaiseksi suhteellisen pieni. Pieni määrä edellyttää räätälöityjä ratkaisuja. Edellytysten parantamiseen, koordinointiin ja palveluiden kehittämiseen tarvitaan asiantuntevaa henkilöstöä, minkä vuoksi ruotsinkieliset sivistyspalvelut esittää henkilöstösuunnitelmassaan vuodelle 2017 uutta asiantuntijan tointa. Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tarjoaa jo nyt ruotsi toisena kielenäopetusta ja tarpeen mukaan valmistavaa opetusta. 16. Sosiaali- ja terveystoimi raportoi ruotsinkielisten palveluiden toimivuudesta ja kehittämisestä sekä siitä, miten on suunniteltu, että ruotsinkielisiä palveluita kehitetään samanaikaisesti ja samoin perustein kuin suomenkielisiä. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyö: palvelut ja materiaali ovat saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Perheen ollessa ruotsinkielinen, palvelu pyritään tarjoamaan ruotsinkielellä. Ruotsinkielisten terveys- ja sosiaalipalvelujen neuvottelukunta tutustuu neuvolapalveluihin syksyn aikana. Lasten terapiapalvelujen palvelualueella kaikissa toimintayksiköissä ruotsinkielisten asiakkaiden palvelut ovat saatavilla vähintään saman tasoisesti kuin suomenkielisille. Palvelut ja materiaalit ovat saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Suomen- ja ruotsinkielisillä palveluilla on samat palvelujen kehittämisen perusteet. Lastensuojelun eri toiminnoissa on ruosinkielentaitoisia työntekijöitä, joille keskitetään ruotsinkieliset asiakkaat. Aikuisten sosiaalipalveluissa on eri toimistoissa ruotsinkielen osaajia, joille keskitetään ruotsinkieliset asiakkaat.

8 8 Vammaispalveluissa on sosiaalityössä mahdollisuus asioida ruotsinkielellä. Myös neuvonta- ym. materiaalia on saatavilla ruotsinkielisenä. Oman toiminnan yksiköissä useammissa on ruotsin kieltä osaavaa henkilöstöä. Espoon kaupungin senioriväestön tiedottaminen ja keskeiset materiaalit tuotetaan myös ruotsinkielellä. Ruosinkieliset asiakkaat saavat palvelun omalla äidinkielellään niin halutetssaan. Sekä suomen- että ruotsinkielisiä palveluja kehitetään samanaikaisten ja samoin perustein. Alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa ruotsinkielisiä asiakkaita palvellaan asiakkaan toiveen mukaan ruotsiksi tai suomeksi. Tarvittaessa käytetään tulkkipalvelua. Osa henkilöstöstä ja esimiehistä on kaksikielisiä. Kotihoidon päivätoimintaa järjestetään sekä suomenkielisenä, että ruotsinkielisenä. Päivätoiminnan sisällöt vastaavat toisiaan. Potilaan toiveen mukaan häntä palvellaan ruotsiksi tai suomeksi. Tarvittaessa käytetään tulkkipalvelua. Sairaalassa on äidinkielenään ruotsia puhuvia työntekijöitä ja ruotsikielentaidosta kielilisää saa useita kymmeniä henkilöitä. Henkilökuntaa rekrytoitaessa korostetaan palvelukykyä myös ruotsinkielellä. Kun potilaan sairauden oireet saattavat ilmetä kielellisinä ongelmina, niiden tutkimiseen osallistuu äidinkieleltään ruotsinkielinen työntekijä, jotta diagnostiikka olisi mahdollisimman laadukasta. Näin toimitaan esim. muistisairauksien kohdalla. Kirjalliset potilasohjeet tuotetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Palvelutarpeen arvion yhteydessä selvitetään asiakkaan äidinkieli. Asukkaalle voidaan pitkäaikaishoidossa tarjota ruotsinkielisiä palveluja hänen niin halutessaan. Yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutuksessa ruotsinkielinen hoiva on kilpailutettu omana tuotteena. Ruotsinkielisille asukkaille on tarjolla kolme ruotsinkielistä hoivakotia Espoossa, tarvittaessa paikkoja voidaan ostaa lisää lähikunnista. Ympärivuorokautisen asumispalvelun kilpailutuksessa palvelun tuottaja on saanut lisäpisteitä, jos on valmius palvella ruotsinkielisiä asukkaita myös ruotsinkielellä. Kilpailutuksessa valittu lyhytaikaishoidon yksikkö on luvannut palvella ruotsinkielisiä asukkaita myös ruotsinkielellä. Pitkäaikaishoidon hallinnossa palvellaan myös ruotsinkielellä. Ruotsinkielinen palvelutarjonta on pitkäaikaishoidossa ollut tarvetta vastaavaa. Terveyspalveluissa on mahdollisuus asioida ruotsinkielellä ja materiaalit ovat saatavana ruotsinkielisenä. Yksiköissä on ruotsin kieltä osaavaa henkilöstöä. Ostopalveluja kilpailutettaessa edellytetään, että saadaan ruotsinkielellä palvelevia tuottajia. 17. Hankitaan kalustamista kustannustehokkaammin. Kaikki toimialat, Hankintapalvelut Konsernipalvelut vastaa: Hankinnat tehdään hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Pääperiaatteina ovat hankintojen avoin ja tehokas kilpailuttaminen sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Tavoitteena on tehostaa kaupungin taloutta ja parantaa hankintojen laatua ja tehokkuutta. Hankintojen kautta halutaan edistää myös kestävää kehitystä, tervettä kilpailua ja työllistämistä. Näitä periaatteita noudatetaan myös kalustamiseen liittyvissä hankinnoissa. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Sosiaali- ja terveystoimessa arvioidaan hankintojen tarpeellisuutta ja noudatetaan kaupungin hankintaohjeita.kaikkien hankintojen kohdalla tehdään tarvearviointi sekä noudatetaan kaupungin hankintaohjeita. Tarpeettomista kaluisteista tiedotetaan intranetissä. Hankinnat tehdään sopimustoimittajilta. Sivistystoimi vastaa: Sivistystoimen käytössä on noin huoneistoneliömetriä toimitiloja, joiden tehokas, monipuolinen ja ergonominen käyttö edellyttää riittävää ja tarkoituksenmukaista kalustusta. Kalusteiden hankinta, kuten kaupungin kaikki hankinnat, kilpailutetaan määräajoin. Uudet kalusteet tilataan valmiiksi kilpailutetuilta toimittajilta. Nykyiset kalusteiden hankintapuitesopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Sopimusten mukaisesti järjestetään ns. minikilpailutus sopimustoimittajien välillä, kun hankinnan arvo ylittää euroa. Myös pienemmät hankinnat voidaan minikilpailuttaa. Tämä järjestely turvaa sen, ettei kalusteista makseta ylihintaa. Julkitilojen kalusteiden tulee olla sopivia käyttötarkoitukseensa ja erilaisille ihmisille sekä kestäviä ja ergonomisia. Valinnat tarjousten kesken tehdään ns. kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Tällöin

9 9 voidaan ensihankintahinnan lisäksi ottaa huomioon tarjoajien toisistaan poikkeavien kalusteiden sopivuus kokonaisuuteen ja käyttötarkoitukseen sekä kalusteiden ergonomia ja arvioida niiden rakenteellista kestävyyttä eli missä ajassa tarjoajan kalusteet muuttuvat romuksi ja jätteeksi. Varsinkin oppimisympäristöillä on pedagoginen ja eettinen tehtävä ja niiden hankinnoissa on siksi perusteltua ottaa huomioon näkyvällä tavalla kestävän kehityksen arvoja. Sivistystoimella on käytettävissään oma kalustonkunnostuksen verstas ja henkilökunta. Puisia oppilaspöytiä hiotaan ja lakataan useita kertoja ja oppilastuoleihin vaihdetaan uusia istuimia ja selkänojia. Kestävien ja kunnostettavissa olevien kalusteiden ensihankintahinta saattaa olla lyhytikäisten ja korjauskelvottomien kalusteiden hankintahintaa suurempi, mutta niiden elinkaarikustannus on kunnostettavuuden ja pitkäikäisyyden johdosta pienempi. Sivistystoimi myös kierrättää kunnostettuja vanhoja kalusteita toimipisteistä toiseen mikä vähentää tarvittavien uusien kalusteiden määrää. Silloin hankintakustannus muodostuu pääasiassa kunnostuksesta ja kuljetuksesta. Kalustonkunnostuksen työpisteessä valmistetaan lisäksi itse pieni määrä erikoiskalusteita niitä tarvitseville silloin kun markkinoilla ei ole tarjota tarkoitukseen sopivia valmiita ratkaisuja. 18. Omaishoidontuen kriteerit ja kattavuus tarkistetaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa vastaamaan tarkistettuja kriteerejä. Mahdolliset määrärahalisäykset tehdään seurantaraportti 1:n kohdalla, kun tammikesäkuun määrärahojen riittävyys on selvillä. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Omaishoitoa koskevaa lainsäädäntöä on muutettu. Muutosten tavoitteena on tukea hoitajien jaksamista ja hyvinvointia sekä kehittää hoitotehtävää tukevia palveluja. Jatkossa kaikki omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat saavat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotut omaishoitajat saavat vähintään kolme vapaata vuorokautta kuukaudessa samoin edellytyksin kuin nykyisinkin. Vapaat voi myös käyttää useassa osassa aiempaa joustavammin. Toimialalla arvioidaan lakimuutoksesta aiheutuvat kustannukset loppuvuodelle ja valmistellaan syksyn aikana tarvittavilta osin muutokset omaishoidon tuen toimintaohjeisiin. Uusitut toimintaohjeet otetaan käyttöön ensi vuoden alkupuolella. Omaishoidon tuen asiakasmäärän ja tukikuukausien kehitys: 696 asiakasta ja tukikuukautta vuonna 2015 ja 734 asiakasta ja tukikuukautta vuonna Vuodelle 2016 asetettiin tavoitteeksi 50 asiakkaan lisäys. Asiakasmäärä kasvoi 38 asiakkaalla, joten tavoitetta ei saavutettu. Lakiin omaishoidon tuesta ja sosiaalihuoltolakiin on esitetty muutoksia alkaen. Omaishoitajien oikeutta vapaaseen esitetään laajennettavaksi. Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin myös kunnalle velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta ja täydennyskoulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Sosiaalihuoltolakiin on tulossa säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. 19. Selvitetään ensi vuoden aikana Espoon oma malli kaksikielisestä/pohjoismaisesta koulusta. Sivistystoimi vastaa: Selvitys Espoolaisesta kaksikielisestä (pohjoismaisesta) koulusta Espoossa on vankka kokemus ruotsinkielisestä kielikylpy opetuksesta sekä kaksikielisestä (suomi-englanti) ja vieraskielisestä (englanti) opetuksesta yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Lisäksi yleisopetuksessa on opetettu painotettua ranskaa. Opetusta on annettu suomenkielisen ja ruotsinkielisen yleisopetuksen rinnalla. Katsomme, että tälle kielenopetuksen osaamisen ja kokemuksen pohjalle tulisi rakentaa myös Espoon oma malli kaksikielisestä/pohjoismaisesta koulusta. Espoon tulee tarjota laadukasta koulutusta espoolaisille oppilaille. Tämän takia katsomme, että espoolaisen mallin tulisi olla nimenomaan kaksikielinen tai paremminkin monikielinen ja -kulttuurinen kielikoulumalli ei pohjoismainen koulu. Espoolaisessa mallissa tulisi varmistaa molemman kansalliskielemme ja -kulttuurimme vahva kehittyminen sekä espoolaisten uusien kieli- ja kulttuuriryhmien huomioiminen. Ehdotus espoolaiseksi kielikoulumalliksi

10 10 Ehdotamme, että kehitämme espoolaisen kielikoulumallin, jossa suomen- ja ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut luovat pohjan monikieliselle ja kulttuuriselle oppimiskulttuurille ja -ympäristölle. Espoossa on ollut kehitteillä oma malli kaksi-/monikielisestä koulusta. Leppävaaraan rakennetaan Monikko - oppimiskeskus, jossa saman katon alla toimivat suomenkielinen peruskoulu (luokat 1-9), suomenkielinen päiväkoti, ruotsinkielinen alakoulu (luokat 1-6) ja ruotsinkielinen päiväkoti. Lisäksi koulun tiloja tulee käyttämään muut ns. Ulkopuoliset toimijat. Tämä edellyttää jo suunnitteluvaiheessa eri toimijoiden ja toimintojen huomioimista. Mallin toteuttamiseksi kootaan työryhmä, johon kuuluu Sukon, Suvan ja Svebin edustajat, yksiköiden tulevat johtajat sekä tila- ja alueiden hankesuunnittelijoita. Työryhmään täydennetään käyttäjillä, huoltajilla ja ns. ulkopuolisilla käyttäjillä. Työryhmän tehtävänä on luoda kielikoulumalli, jossa oppilaat kasvavat monikulttuurisessa ja kielellisessä ympäristössä ja oppivat kielitietoisiksi oman äidinkielen sekä muiden kielien ja kulttuurien osaajiksi. Työryhmä suunnittelee ja kehittää tulevan oppimiskeskuksen/koulun toimintakulttuuria, johtamista, toimintaa ja oppimisympäristöä vastaamaan tähän tavoitteeseen. Voimme puhua ns. Yhteisöllisyyden kehistä: Fyysinen, toiminnallinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen aspekti, jotka kaikki tulee ottaa huomioon Monikkoa suunnitellessa. Jokaiselle yksiköllä tulee olemaan oma henkilökunta, johto ja kotiluokat, millä pyritään takaamaan kummankin kielen (suomi, ruotsi) vahva säilyminen ja kehittyminen. Koulun yhteiset tilat; aineluokat, juhlasali, henkilökunnan tilat, ruokala jne. rakennetaan yhteisiksi ja kulku eri yksiköiden välillä joustavaksi. Tällä pyritään hyödyntämään eri kieliryhmien kielelliset ja kulttuuriset vahvuudet ja mahdollistamaan monipuoliset ja kielelliset oppimismahdollisuudet kaikille oppilaille. Toimintakulttuuria ja -mallia kehitetään koulussa siten, että se tukee suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppilaiden ja henkilökunnan yhteistyötä ja-kehittämistä ja oppimista. Yksiköihin valitut johtajat ovat kaksikielisiä ja uutta henkilökuntaa rekrytoidessa monipuoliseen kielitaitoon pyritään kiinnittämään huomiota. Malli tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää oppimisympäristöjä ja -käytänteitä siten, että oppilaat oppivat uuden opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot ja että heidän kielitietoisuus kehittyy luontevasti tällaisessa ympäristössä. Malli mahdollistaa myös esimerkiksi henkilökunnan joustavan työskentelyn yhdessä ja ristiin, oppilasvaihdot, yhteiset juhlat, opetuskokeilut ja resurssien tehokkaan käytön yli kielirajojen. Taustaa: Espoon kaksikielinen, kielikylpy ja vieraskielinen opetus Jokainen kielen opetusmalli Espoossa on alkanut huoltajien halusta taata lapsilleen vahva kielitaito ja tarpeesta kehittää kielipainotteista opetusta. Alla lyhyt kuvaus erilaisista kielipainotuksista Espoossa: (Ruotsin kielen) kielikylpyopetus Kielikylpyopetuksessa käytetään kanadalaista varhaista täydellistä kielikylpypedagogiaa. Varhaisessa kielikylpymenetelmässä kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetuksessa noudatetaan Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja opetus tapahtuu alkuopetuksessa kokonaan ruotsinkielellä lukuun ottamatta muutamaa äidinkielentuntia viikossa. Suomenkielisen opetuksen määrä lisääntyy vähitellen niin, että peruskoulun ylemmille luokille tultaessa noin puolet opetuksesta on suomen kielellä, puolet kielikylpykielellä. Tällä pyritään takaamaan oman äidinkielen hyvä oppiminen ja ruotsin kielen toiminnallinen osaaminen. Kielikylpyopetus on tarkoitettu Espoossa asuville suomenkielisille lapsille. Kielikylpyyn valittavilta oppilailta edellytetään vuoden kokemusta ruotsinkielisestä kielikylpypäiväkodista ja hyviä kouluvalmiustaitoja. Espoossa ruotsin kielikylpyopetusta annetaan kolmessa alakoulussa ja kahdessa yläkoulussa. Kaksikielinen opetus (suomi-englanti, entinen englannin kielen kielikylpyopetus) Suomen kansainvälistyessä 90-luvulla ruotsin kielen kielikylpyopetuksen rinnalle nousi tarve myös painotetulle englannin kielen kielikylpyopetukselle. Tällöin aloitettiin englanninkielinen kielikylpyopetus Espoossa (1996). Nimitys muuttui myöhemmin opetushallituksen määräyksestä kaksikieliseksi opetukseksi. Espoossa ruotsin kielen kielikylpyopetus ja englannin kielen kaksikielinen opetus toteutetaan samalla tavoin, ainoastaan opetuskieli on eri. Myös kaksikielisessä opetuksessa käytetään kanadalaista varhaista täydellistä kielikylpypedagogiaa ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kaksikielisessä opetuksessa noudatetaan Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja opetus tapahtuu alkuopetuksessa kokonaan englanninkielellä lukuun ottamatta muutamaa äidinkielentuntia viikossa. Koulussa suomenkielisen opetuksen määrä lisääntyy vähitellen niin, että peruskoulun ylemmille luokille tultaessa noin puolet

11 11 opetuksesta on suomen kielellä, puolet englannin kielellä. Tällä pyritään takaamaan oman äidinkielen hyvä oppiminen ja englannin kielen toiminnallinen osaaminen. Kaksikielinen opetus on tarkoitettu Espoossa asuville suomenkielisille lapsille. Kaksikieliseen opetukseen valittavilta oppilailta edellytetään englanninkielen taitoa ja hyviä kouluvalmiustaitoja. Espoossa kaksikielistä opetusta annetaan tällä hetkellä neljässä alakoulussa ja kolmessa yläkoulussa. Vieraskielinen (englanti) opetus Suomen kansainvälistyessä 90-luvulla tarvittiin myös kokonaan englanninkielistä opetusta englanninkielisille lapsille ja ulkomailta koulusta Suomeen palaaville suomalaisille lapsille. Espoo halusi tarjota näille espoolaisille lapsille mahdollisuuden jatkaa opiskelua kokonaan englannin kielellä. Aluksi oppilaiden enemmistö olikin ulkomailta Suomeen palaavien perheiden lapsia, mutta vuosien kuluessa englanninkielisten suomea osaamattomien lasten osuus on koko ajan kasvanut. Englanninkielisessä opetuksessa noudatetaan pääosin Suomen opetussuunnitelmaa täydennettynä kansainvälisillä osioilla. Opetus on kokonaan englanninkielistä ja sopii siksi myös suomen kieltä taitamattomille. Englanninkielinen opetus on tarkoitettu Espoossa asuville englantia sujuvasti osaaville lapsille. Englanninkieliseen opetukseen valittavilta lapsilta vaaditaan äidinkielenomaista englanninkielen taitoa. Englanninkielistä opetusta annetaan Espoo International schoolissa. Kielikylpy ja kaksikielisen opetuksen kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan Espoossa, mutta englanninkieliselle opetukselle olisi enemmän kysyntää kuin oppilaita voidaan ottaa. Tämä johtunee Espoon englanninkielisen opetuksen maksuttomuudesta. Yllämainittujen espoolaisten kielikoulujen lisäksi Suomessa toimii sekä yksityisiä että valtion omistamia kielikouluja. Tällaisia kouluja ovat venäläinen, ranskalainen ja saksalainen koulu sekä Helsinki International School (HIS). Pääsääntöisesti nämä koulut ovat valtion tukemia, kaksikielisiä ja oppilaansa erityisin kriteerein valitsevia kouluja, jotka ainakin osittain noudattavat suomalaista opetussuunnitelmaa lukuunottamatta Helsinki International School:ia. HSI noudattaa kansainvälistä IB-ohjelmaa ja opetus on maksullista, mikä lisää kysyntää Espoon maksuttomalle kansainväliselle opetukselle (EIS). Nämä koulut tarjoavat opetusta pienelle valikoidulle oppilasjoukolle eivätkä täten suoraan sovi espoolaiseksi kielikoulumalliksi. 20. Rakennuslupaprosessit Kaupunkisuunnittelussa lisätään ulkopuolisten suunnittelupalveluiden käyttöä omien resurssien lisänä kaavoitustavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Käynnistetään rakennusvalvonnan toimintatapojen kehittäminen, jonka tavoitteena on parantaa asiakastulosta ja lupien läpimenoaikaa sekä varmistaa yhtenäiset tulkinnat. Palvelun ja läpimenoaikojen kehittymisestä raportoidaan rakennuslautakunnalle. Täydennysrakentamista lisätään suunnitelmallisesti. Taloyhtiöiden ja muiden rakentajien neuvontaan varataan riittävät resurssit. Täydennysrakentamisen edistymisestä raportoidaan kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaokselle. Asukas- ja asiakaslähtöisyys nostetaan tärkeimmäksi rakennusvalvontakeskuksen tulosmittariksi. TYT Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Omien henkilöresurssien täysimääräinen käyttö nähdään merkityksellisimpänä tekijänä kaavoitustavoitteen saavuttamisessa. Ostopalveluina on kuluvana vuonna hankittu ulkopuolista suunnitteluapua noin 1,6 milj. eurolla, jonka määrää lisätään tarvittaessa. Rakennusvalvontakeskuksen toiminnan kehittäminen jatkuu ja palvelujen kehittymisestä raportoidaan. Keskukseen on palkattu kehittämisasiantuntija toukokuussa Tarkoitus on kiinnittää ulkopuolinen konsultti suorittamaan kohdennettua asiakastyytyväisyyskyselyä tarkemman asiakaspalautteen saamiseksi. Sähköisen asiointipalvelun käyttäjäystävällisyyttä parannetaan. Rakennusvalvontakeskuksen nettisivuja ja ohjeita on uudistettu. Asukas- ja asiakaslähtöisyys on nostettu tulosmittariksi vuodelle 2017.

12 12 Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on vireillä useita täydennysrakentamiseen liittyviä asemakaavoja. Mm. on kartoitettu täydennysrakentamiseen soveltuvia kaupungin omia maanomistuksia ja laadittu niihin liittyviä asemakaavoja. 21. Noudatetaan pientaloprojektin mukaista suunnitelmaa pientalotonttien määrän lisäämiseksi. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Pientaloprojektin mukaista suunnitelmaa on noudatettu järjestelmällisesti. Friisilän ja Nöykkiön alueilla on valmistunut pilottiprojektina ko. alueiden täydennysrakennuspotentiaalin kartoitustyö. Pientalokaavoituksen kohteita on pyritty priorisoimaan kaupunkisuunnittelulautakunnan toiveiden mukaisesti. Pientaloprojektin tuloksista raportoidaan säännöllisesti kaupunkisuunnittelulautakunnalle. 22. Seurataan vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen hoidon järjestymistä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä ja varmistetaan toteutumiseen tarvittavat määrärahat. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Pitkäaikaishoidon paikkamäärän kehitys: paikkaa , paikkaa ja paikkaa Pitkäaikaishoidon ennakoidun tilinpäätöksen mukaan menoarvio alittuu 0,1 miljoonalla eurolla. Kasvu on tapahtunut määrärahojen puitteissa. Yli kolme kuukautta hoitopaikkaa vuoden aikana odottaneiden määrä oli alle viisi henkilöä. 23. Seurataan neuvoloiden, koulujen ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien sekä nuorten mielenterveyspalveluiden määrän riittävyyttä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien määrää seurataan. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen terveydenhoitajien määrään toivotaan parannusta. Palveluita pyritään tuottamaan tehokkaammin mm. digitalisaation ja toimintamallien muutosten avulla, jotta terveydenhoitajien työpanos riittäisi paremmin. Nuorten masennuksen hoidon kehittämishankkeessa selvitetään, miten perustasolla annettu lyhyt interventio (interpersonal counselling eli IPC) soveltuu terveydenhoitajien, koulukuraattorien ja psykologien työskentelytavaksi ja vaikuttaa nuorten masennusta vähentävästi. Kohderyhmänä ovat 8. luokkalaiset oppilaat. Hanke toteutetaan terveydenhuollon, sivistystoimen, HYKS nuorisopsykiatrian sekä THL:n yhteistyönä, ja se alkaa syyslukukaudella Espoon vuotiaiden nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjut ja kustannukset selvitys valmistui kesäkuun lopussa Selvitys saadaan virkamiesten käsittelyyn elokuussa ja sen jälkeen se esitellään lautakunnalle. Selvityksen on tarkoitus auttaa toimenpide-ehdotusten laatimisessa. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita Nupolissa on vahvistettu lisäämällä työryhmän kokoa yhdellä työntekijällä ja kouluttamalla henkilöstöä. Yhteistyötä lastensuojelun, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian kanssa on tiivistetty. A-klinikan nuorisoaseman asiakasohjaus on otettu omaksi toiminnaksi tammikuussa Tämä mahdollistaa paremmin asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja ohjauksen. Ruotsinkielisille nuorille vastaavaa palvelua ostetaan Folkhälsanin Teinipoliklinikaltalta. Alkuvuoden 2016 käyntien laadun ja määrän perusteella on tarvetta vielä 1-2 työntekijän lisäämiseen. Lisäksi nuorten kanssa työskentelyyn tarvitaan enemmän monialaista yhteistyötä. 24. Seurataan vammaispalvelujen riittävyyttä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä ja varmistetaan toteutumiseen tarvittavat määrärahat. Sosiaali- ja terveystoimi vastaa: Vammaispalvelun asiakasmäärä ja palvelujen tarve on kasvava. Asiakasmäärä kasvoi alkuvuodesta 6.8 %, 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrän kasvaessa 7,4 %. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana vammaispalvelun asiakkaista 49,7 % (2291 asiakasta) oli 65 vuotta täyttäneitä. Alkuvuodesta järjestettiin asumispalveluja 20:lle uudelle vammaiselle asiakkaalle. Työtoiminnan tai päivätoiminnan piiriin tuli alkuvuoden aikana 40 uutta asiakasta. Voimakkainta asiakasmäärän kasvu on kuljetuspalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa. Kuljetuspalvelun asiakkaiden määrä lisääntyi 9,4 % ja henkilökohtaisen avun 6,5 % alkuvuodesta.

13 Laaditaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaavaksi järjestelmäksi. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti toteutuksen kokonaistaloudellisuuteen. Suunnitelma tuodaan vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla kaupunkisuunnittelu- ja teknisen lautakunnan päätettäväksi. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Vuoden 2016 alussa Kaupunkitekniikan keskus laati selvityksen aluepysäköintikiellon poistamisesta ja sen seurauksista. Lisäksi työssä tarkasteltiin vaihtoehtoisia korvaavia järjestelmiä ja niiden vaikutuksia. Työn taustana oli vuonna 2015 valmistunut pysäköinnin kehittämisohjelma. Tarkastelu tehtiin Matinkylän ja Espoonlahden alueille, tulokset laajennettiin koskemaan koko Espoota. Selvitys käsiteltiin teknisessä lautakunnassa , missä päätettiin, että Espoo ei luovu aluepysäköintikiellosta, mutta vaihtoehtoisia korvaavia järjestelmiä aluepysäköintikieltoalueiden pilkkomisesta tai selkeyttämisestä selvitetään tarkemmin. Asiakasystävällisemmän pysäköinnin kehittäminen jatkuu heti vuoden 2017 alussa. Ensimmäisenä toimenpiteenä on laatia konkreettinen ehdotus aluepysäköintikieltoalueen selkeyttämisestä Matinkylässä sekä ehdotus toimenpiteiden vaiheittaisesta laajentamisesta muille aluepysäköintikieltoalueille Espoossa. 26. Asetetaan koulu- ja päiväkotirakennushankkeille hankekohtainen kustannuskatto. Tekninen ja ympäristötoimi vastaa: Hankesuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään hankkeelle kustannusasiantuntijoiden arvioima realistinen kattohinta. 27. Päivitetään koulujen ja päiväkotien suunnitteluohje siten, että siirrytään selvästi nykyistä vahvemmin tilojen standardisointiin. Sivistystoimi vastaa: Päiväkotien suunnitteluohje: Sivistystoimen käytössä on huomattava määrä toiminnallisesti ja taloudellisesti epätarkoituksenmukaisia varhaiskasvatuksen tiloja, joiden korvaaminen tarkoituksenmukaisilla ja ajanmukaisilla tiloilla on edellytys toiminnan ja talouden tehostamiselle. Voimassa olevalla päiväkotien suunnitteluohjeella on jo standardisoitu yksikkökoot, henkilökunta ja sen tilat, mallitilaohjelma, ryhmäkokoihin perustuvat tilakohtaiset mitoitukset, pihojen mitoitukset sekä toiminnan edellyttämät kiinteät kalusteet ja varusteet. Lisäksi noudatetaan voimassa olevia teknisiä standardeja. Uusin suunnitteluohje testaa, miten toiminta on järjestettävissä aikaisempaa pienemmällä tilakohtaisella mitoituksella. Päiväkotien rakentamiseen asemakaavoilla varatut rakennuspaikat eroavat huomattavan paljon toisistaan rakennettavuudeltaan, muodoltaan, liikenteen järjestämisen kannalta, liikenteen melulta ja hiukkasilta suojaamisen tarpeen kannalta sekä ympäristöönsä sopeutumisen keinovalikoiman kannalta. Näin ollen on tarkoituksenmukaista toteuttaa toiset päiväkodit yksi- ja toiset kaksikerroksisina. Osa uusista päiväkodeista kannattaa toteuttaa koulurakennusten yhteyteen, jolloin tilaratkaisut voivat perustellusti poiketa itsenäisistä päiväkotirakennuksista esimerkiksi henkilökunnan tilojen, keittiö- ja huoltoratkaisujen osalta. Koulujen suunnitteluohje: Espoossa on siirrytty vuonna 1977 kansakoulu-kansalaiskoulu-oppikoulujärjestelmästä nykyiseen peruskoulujärjestelmään alakouluineen (esiopetus ja luokat 1-6) ja yläkouluineen (luokat 7-9 ja lisäopetus). Osa olevan kouluverkon kouluista toimii alakouluina, osa yläkouluina, osa yhtenäisinä peruskouluina, osa yläkoulun ja lukion yhdistelminä. Ennen vuotta 1950 rakennettuja edelleen koulukäytössä olevia rakennuksia on kuusi ja 1950-luvulla rakennettuja yhdeksäntoista luvun koulurakennuksia on kolmetoista, luvun kymmenen ja 1980-luvun kaksikymmentä. Vanhoissa koulurakennuksissa näkyy vielä valtion harjoittama ohjaus ja standardointi. Vielä 1980-luvulla koulujen tilat olivat hyvinsamanlaiset, mutta rakennuspaikka, rakentamisen tapa ja koulun koko toivat eroja koulujen välille. Vanhojen koulujen tilat eivät usein enää sellaisenaan vastaa nykyisen opetuksen tarpeita.