TERÄS- JA LIITTORAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS

Transkriptio

1 PONTEK OY KASAVUOREN KOULUKESKUS 1(8) KASAVUOREN KOULUKESKUS Kasavuorentie 1, Kauniainen TERÄS- JA LIITTORAKENTEIDEN TYÖSELOSTUS Asiakirja nro

2 PONTEK OY KASAVUOREN KOULUKESKUS 2(8) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Rakennushankkeen yleistiedot Noudatettavat määräykset ja ohjeet Noudatettavien asiakirjojen pätemisjärjestys Teräsrakennetyön yleiskuvaus Suunnittelu Mittatarkkuus Materiaalit Pintakäsittely ja palosuojaus Varastointi ja kuljetus Laadunvalvonta Asennussuunnitelma TERÄS- JA LIITTORAKENTEET Rungon jäykistäminen Asennusliitokset Pilarit Palkit... 8

3 PONTEK OY KASAVUOREN KOULUKESKUS 3(8) 1. YLEISTÄ 1.1 Rakennushankkeen yleistiedot Työnimi: Kasavuoren koulukeskus, korjaus ja laajennus Tontti: Kaupunginosa 5, kortteli 77, tontti 2 Osoite: Kasavuorentie 1, Kauniainen 1.2 Noudatettavat määräykset ja ohjeet Rakennustyössä noudatetaan seuraavia asiakirjoja: Säädökset ja viranomaisten määräykset: Rakentamista koskevat lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset ja paloviranomaisten määräykset, Suomen Rakentamismääräyskokoelma, kaupungin/kunnan rakennusjärjestys. Ohjeet: Voimassa olevat viralliset tai puoliviralliset normaalimääräykset ja standardit, jotka liittyvät tähän työhön. Mikäli asiakirjoista puuttuu jonkin osasuorituksen kohdalta työsuorituksen määrittely, noudatetaan työn suorituksessa rakentamisessa yleisesti vastaavissa yhteyksissä ja laadultaan tämän kohteen muilla osilla käytettyä työtapaa tai -suoritusta. Asiakirjojen lisäksi noudatetaan suunnittelijoiden ja viranomaisten antamia ohjeita. Piirustukset ja selitykset toistensa täydentäjinä: Kaikkia yksityiskohtia, jotka on esitetty joko sopimuspiirustuksissa tai rakennusselityksessä, ei ole toistettu kaikissa asiakirjoissa. Urakoitsija on velvollinen piirustukset saatuaan tarkastamaan ne ja vertaamaan niitä muihin kysymykseen tuleviin piirustuksiin ja asiakirjoihin sekä ilmoittamaan välittömästi rakennuttajalle havaitsemistaan ristiriitaisuuksista. 1.3 Noudatettavien asiakirjojen pätemisjärjestys Työssä noudatetaan teknisiä asiakirjoja seuraavassa järjestyksessä: - Voimassa olevat Suomen lait ja asetukset sekä viranomaisten määräykset ja ohjeet, erityisesti Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa B7, Teräsrakenteet, ohjeet Tämä työselostus liitteineen ja piirustukset - Seuraavat standardit ja ohjeet: - Teräsrakenteiden toteuttaminen, SFS Kuumavalssatut levyt, SFS-EN Ainestodistukset SFS-EN 10204, ruuvit ja mutterit SFS-EN ISO 898 ja SFS-EN sekä DIN ja DIN Muotostandardit SFS , , 2121, 2142 ja 5001 sekä SFS ISO 887, 4014, 4017, 4032, 4033, 7089 ja Ruuvit ja mutterit, EN 24014, EN ja EN Toleranssit ruuveille ja muttereille, SFS-EN ISO Hitsauksen työtapakohtaiset toleranssit, SFS-EN ISO Rakenteen geometriset, valmistus- ja asennustoleranssit SFS Hitsausstandardit: hitsaajan pätevyyskoe SFS-EN 287-1, hitsauksen laatuvaatimukset SFS-EN ISO 5817, SFS 2373,ja 2378 sekä merkinnät piirustuksissa SFS-EN Huom. Standardin SFS-EN mukaan hyväksytyt hitsaajat voivat hitsata niin kauan kuin pätevyys on voimassa. - Metallin aineenkoetus, SFS-EN 10160, SFS-EN Polttoleikkausstandardi SFS Maalaamattomat teräspinnat, SFS-ISO Teräsrakenneohjeet RIL 173 (sisältää Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan B7) ja RIL 90 - Metallin korroosio: - Korroosionestomaalaus, SFS-EN ISO 12944

4 PONTEK OY KASAVUOREN KOULUKESKUS 4(8) - Kuumasinkityt rakenteet, SFS-EN ISO Laatumääräykset RYL 90, luvut 13 ja 28 - Työsuosuojeluhallituksen turvallisuusmääräykset ja ohjeet - Tilaajan omat tehdasstandardit - Teräsrakenteiden suunnittelijan täydentävät ohjeet - Teräsrakenteiden asennusvalvojan täydentävät ohjeet - Muut voimassaolevat ja tehtävään soveltuvat standardit, ohjeet ja viranomaisten vaatimukset, sekä rakennuttajan ohjeet. Piirustukset ja työselitykset täydentavat toisiaan ja muodostavat yhden kokonaisuuden. Mikäli niissä on ristiriitaisuuksia, määrää rakennuttaja suunnittelijoiden kanssa neuvotellen noudatettavan tulkinnan. Jos selvitysten perusteella näyttää urakan sisältöön tulevan muutoksia, on ennen muutostöitä asiasta sovittava rakennuttajan kanssa, ja aivan erityisesti silloin, jos muutoksista aiheutuu lisäkustannuksia. 1.4 Teräsrakennetyön yleiskuvaus 1.5 Suunnittelu Tämä työselostus käsittää seuraavat rakenteet: - Kantavat runkorakenteet: - Teräs- ja liittopilarit - Delta-palkit - Hitsatut ja kuumavalssatut teräspilarit ja -palkit - Ei-kantavat rakenteet: - Kaiteet - Lasiseinät Rakennuttajan suunnitelmat: Kantavien rakenteiden teräsrakennesuunnittelun tekee rakennesuunnittelija, lukuun ottamatta liittopalkkeja (Delta-palkit) ja muita valmisosarakenteita, joiden osalta rakennesuunnittelija antaa mitta- ja kuormitustiedot ja valmistussuunnittelu kuuluu elementtien toimittajalle. Urakoitsijan suunnitelmat: Ks. edellä. Lisäksi ei-kantavien teräsrakenteiden valmistuksessa tarvittava konepajasuunnittelu tehdään teräsrakenteiden valmistajan toimesta rakennesuunnittelijan laatimien kiinnitysdetaljien ja arkkitehdin työ- ja erikoispiirustusten mukaan. Mikäli valmistussuunnittelussa muutetaan kiinnitystapadetaljia tai vaihdetaan teräsprofiileja, on niihin aina saatava rakennesuunnittelijan lupa. 1.6 Mittatarkkuus 1.7 Materiaalit Teräsrakenteet kuuluvat rakenneluokkaan 1 (SrMK B7). Valmistus - ja asennustoleranssien tulee olla SFS 5867 ja RIL 90 kohtien 4.27 ja 4.46 määritetyissä rajoissa. Rakenneteräs: Kaikissa kantavissa rakenteissa käytetään teräslaatua S355J2G3 tai H. Ei-kantavissa rakenteissa sekä kantavien rakenteiden toisarvoisissa osissa voidaan käyttää teräslaatua S235JRG2. Kaikki rakenteisiin käytettävä teräs on oltava uutta ennen käyttämätöntä terästä. Käytettävistä rakenneteräksistä toimitetaan tilaajalle SFS-EN 10204/ 3.1.B mukainen todistus. Valmiista rakenteesta on tarvittaessa pystyttävä luotettavasti jäljittämään todistusten mukainen materiaali.

5 PONTEK OY KASAVUOREN KOULUKESKUS 5(8) Standardin SFS-ISO mukaan ruostumisasteeseen D luokiteltavaa ainetta ei saa käyttää. Hitsaus ja lisäaineet: Hitsien laatuluokka kaikissa rakenteissa on C/SFS-EN ISO Hitsaustyössä noudatetaan em. standardin lisäksi RIL 90 kohtia 3.55, 4.34 ja 5.34 sekä TRY Teräsnormikorttia n:o 18/2005. Hitsien tarkastus suoritetaan RIL 90 kohdan 5.34 mukaisesti. Palkkien jatkosten päittäishitsit tarkastetaan 100 % laajuudessa. Muiden kantavan rungon rakenteiden päittäishitsien tarkastuksen laajuus on 30 %. Hitsien tarkastusta varten valmistajalla täytyy olla erillinen NDT-henkilö tai konsultti, joka ei ole tuotantovastuussa. Hitsaukset tehdään ko. teräslajin edellyttämää lisäainetta käyttäen. Käytettävän lisäaineen lujuusluokan ja laadun on vastattava perusaineen arvoja. Sen myötörajan tulisi olla yleensä 5 % perusaineen myötörajaa korkeampi. Hitsauslisäaineen tulee olla Teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä. Ruuvit: Pulttiliitokset kuuluvat rakentamismääräyskokoelman B7 määrittelemään luokkaan "Tavallinen pulttiliitos" (TL). Ruuvit ovat standardin SFS-EN ISO 4014 ja SFS-EN ISO 4017 mukaisia kuusioruuveja, joiden lujuusluokka on 8.8, tarkkuusluokka A tai B. Mikäli käytetään suunnitelmista poikkeavia ruuvimittoja, on ruuvin vastattava halkaisijan ja kierteettömän osan pituuden suhteen annettua ruuvikokoa. Ruuvin lujuusluokan saa muuttaa vain rakennuttajan kirjallisella luvalla. Mutterit ovat standardin SFS-EN ISO 4032 mukaisia kuusiomuttereita, joiden lujuusluokka on 8 ja tarkkuusluokka A tai B. Käytetyissä ruuveissa ja muttereissa on oltava standardin SFS-EN ISO 898 mukaiset merkinnät. Aluslevyt ovat standardin SFS-EN ISO 7089 mukaisia. Kiinnitystarvikkeiden laadun on oltava varmistettu osan B7 taulukon 11.2 mukaan. 1.8 Pintakäsittely ja palosuojaus Palosuojaus Rakennuksen primäärisen rungon kaikki teräsosat palosuojataan luokkaan R60, ellei toisin ole mainittu. Primääriseen rakennusrunkoon lasketaan kuuluvaksi seuraavat rakenneosat: - Kantavat pilarit, liittopilarit ja teräspilarit - Yläpohjan, välipohjan ja alapohjan teräspalkit Ilman palosuojausta ovat seuraavat rakenteet: - Kaikki rakennuksen ulkopuoliset teräsrakenteet - Kaikki ei-kantavat teräsrakenteet Liittopilarit ja -palkit (teräs/betoni) palosuojataan raudoituksella ja betonoinnilla. Muut teräsrakenteet palosuojataan näkyviltä osiltaan palosuojamaalauksella ja muilta osin Promatekt H - palonsuojalevyillä tai mineraalivillalla Paroc FPS14. Maalaus ja pinnoitus Noudatetaan RIL 90 kohta 4.5. Kaikkien teräsrakenteiden maalaus vähintään seuraava (lukuun ottamatta palosuojamaalattavaksi määrättyjä rakenneosia): - Kuivissa sisätiloissa maalausyhdistelmä AK80/2-Sa2 / SFS-EN ISO Kosteissa sisätiloissa maalausyhdistelmä AK160/3-Sa2 / SFS-EN ISO

6 PONTEK OY KASAVUOREN KOULUKESKUS 6(8) - Ulkona kuumasinkitys, luokka A / SFS-EN ISO 1461 tai maalausyhdistelmä SEEPUR 160/3-FeSa 2½ / / SFS-EN ISO Lämmöneristyskerroksessa olevat ja säälle alttiit rakenteet: - RST (AISI304), siltä osin kuin suunnitelmissa on esitetty - Kuumasinkitys, luokka B / SFS-EN ISO 1461 tai SEEPUR 160/3 FeSa2½ Palosuojamaalattavien teräsrakenteiden pintamaalikäsittely on A80/2. Hitsauksessa, asennuksessa ja kuljetuksessa vaurioituneiden maalipintojen paikkamaalaus on suoritettava siten, ettei se haitallisesti erotu muusta maalipinnasta. Teräspinnan puhdistus kone- tai teräsharjaamalla, luokka St 2. Kuumasinkittyjä rakenteita ei saa hitsata kuumasinkityksen jälkeen. Ilmoitetut kerrospaksuudet ovat kuivakalvon paksuuksia. Kaikki kiinnitystarvikkeet, kuten pultit, mutterit, aluslevyt, ritiläkiinnikkeet ym. ovat kuumasinkittyjä. Palosuojamaalaus Palosuojamaalattavat rakenteet suihkupuhdistetaan luokkaan Sa 2. Pohjamaalaus suoritetaan alkydipohjamaalilla 50µm. Palosuojamaalaus tehdään Unitherm palosuojamaalilla, paksuus maalitoimittajan ohjeiden ja rakennepiirustusten mukaan. Pintamaalaus tehdään Fortex-alkydipintamaalilla 80 µm. Pulttiliitoksissa jätetään liitospinnat ilman palosuojamaalikerrosta. Pulttien näkyviin jäävät päät suojataan palosuojamaalauksella. Palosuojamaalauksessa noudatetaan Unitherm palosuojamaalin varmennettua käyttöselostetta TRY Palosuojamaalauksen paikkamaalaus tehdään valmistajan ohjeiden ja rakennusselostuksen mukaan. 1.9 Varastointi ja kuljetus Teräsrakenteet on varastoitava ja kuljetettava siten, että ne säilyvät ehjinä ja oikean muotoisina Laadunvalvonta Valmistuksen laadunvalvonta suoritetaan RIL 90 kohdan 5 mukaisesti. Teräsrakenteiden valmistaja toimittaa RIL 90 kohdan 5.1 mukaiset laadunvalvonta-asiakirjat rakennuttajalle ja viranomaisille Asennussuunnitelma Kaikki teräspilarit tuetaan työnaikaisilla vinotuilla kahteen suuntaan asennuksen aikaisille vaakakuormille. Teräsrakenteiden työnaikaiset asennustuet saadaan poistaa, kun väli- ja yläpohjien ontelolaatastot on asennettu ja tehdyt saumavalut saavuttaneet riittävän lujuuden. Teräsrakenteiden asentaja laatii asennuksesta yksityiskohtaisen asennussuunnitelman, joka on hyväksytettävä rakennuttajalla ja rakennesuunnittelijalla. 2. TERÄS- JA LIITTORAKENTEET

7 PONTEK OY KASAVUOREN KOULUKESKUS 7(8) 2.1 Rungon jäykistäminen Rungon stabiloinnista johtuvat vaakavoimat siirretään levynä toimivalla tasorakenteella jäykistävien teräsbetoniseinien välityksellä perustuksille. Alemman kerroksen tasorakenteet on oltava asennettu ja saumattu ennen kuin seuraavan kerroksen rakenteita asennetaan. 2.2 Asennusliitokset 2.3 Pilarit Teräsrakenteiden liitokset tehdään pääosin hitsausliitoksin. Kuumasinkityiksi määrätyissä teräsrakenteissa käytetään pääosin pulttiliitoksia. Liittopilarit: - Putkiprofiileja, joihin palosuojaukseksi valetaan raudoitettu betoni K40. - Höyrynpoistoreiät: - Betonilla täytetty teräsputki on palotilanteen varalta varustettava rei'illä, joista betonin kuumentuessa vapautuva vesihöyry pääsee poistumaan estäen paineen aiheuttaman putken muodonmuutoksen. Reikiä tarvitaan kuhunkin kerrokseen vähintään 2 Ø 20 ja reikäryhmien väli saa olla enintään 5 m. Ne on sijoitettava kuitenkin aina lähelle, cm:n etäisyydelle, pilarin päitä, joissa on päätylevy, kuva 1. Reiät sijoitetaan pilarin vastakkaisille puolille siten, että pilariin myöhemmin liittyvät rakenteet, esimerkiksi betonivalu, eivät niitä peitä ja estä höyryn poistumista. Kun betonointi suoritetaan työmaalla, pilarin alapäähän on syytä tehdä vedenpoistoreikä. - Betoniraudoitus: - Betoniterästangot sidotaan hakojen avulla elementiksi, joka varustetaan oikean sijainnin putkeen nähden varmistavilla ohjureilla vähintään 2 m:n välein. Raudoite-elementti on tehtävä sellaiseksi, että se ei estä putken betonointia ja se on kiinnitettävä vaippaan niin, että se ei asennuksen aikana pääse liikkumaan. - Betoni: - Betonitäytteisen teräsputkipilarin valussa käytetään joko tavanomaista tai itsestään tiivistyvää betonia. - Tavanomaisen betonin tulee olla riittävän notkeaa, sillä valu tehdään teräsputkipilarissa usein varsin ahtaaseen tilaan. Betonin suhteutuksessa on otettava huomioon pilarin pienet poikkileikkausdimensiot ja massan erottumistaipumus pilarivalussa massan osuessa muottiin tai mahdolliseen raudoitukseen. Runkoaineen maksimiraekoko on 16 mm. - Lisäaineita, jotka voivat aiheuttaa teräksen korroosiota ei saa käyttää - Itsestään tiivistyvän betonin T50-ajan tulee olla s ja leviämän J-ringtestissä noin 700 mm. - Betonivalu: - Ennen työmaalla tapahtuvaa teräsputkipilarin betonivalua tarkastetaan, että: - Teräsputken sisällä ei ole vettä eikä roskia - Putken väliaikaiset tuet (vähintään kaksi vinotukea) ovat hyvin kiinnitetyt - Teräsputken sisällä olevat raudoitteet ovat oikeilla paikoillaan - Jäätymisen estämisen toimenpiteet on tehty - Pumppubetonointi: - Teräsputkipilarin betonointi betonipumpulla pitää tehdä pilarimuotin alareunassa olevan sovitekappaleen kautta, johon valuputken pää kiinnitetään, kuva 1. - Betonipumpun suuren valupaineen vuoksi on pidettävä huoli, että valun nousunopeus säilyy oikeana. - Betonointi itsestään tiivistyvällä betonilla: - Ennen valua on otettava muottien (teräsputkien) mitoituksessa huomioon valupaineen kasvu. Itsestään tiivistyvällä betonilla valupaine on hydrostaattisen paineen suuruinen. Samoin on kiinnitettävä huomiota pilarin alapään tiivistykseen. - Itsestään tiivistyvä betonia voidaan valaa joko yläkautta tai pumppaamalla alakautta. Itsestään tiivistyvän betonin käyttö on betonoinnin kannalta suositeltavaa erityisesti, jos pilarin raudoitus on hyvin tiheä. - Betonin tiivistys:

8 PONTEK OY KASAVUOREN KOULUKESKUS 8(8) - Valettaessa betonia teräsputkipilariin käytetään betonin tiivistyksessä joko perinteellistä menetelmää (sauva- tai muottitärytin) tai sitä ei tiivistetä lainkaan, jos käytetään itsestään tiivistyvää betonia. - Kun valussa käytetään tavanomaista betonia, se tiivistetään välittömästi valun jälkeen joko sauva- tai muottitäryttimellä. - Betonikerroksen tiivistys sauvatäryttimellä on suositeltava tiivistämismenetelmä. Sauvatärytin pidetään pystysuorassa eikä se saa ottaa kiinni muottiin, raudoitukseen, varauksiin, lämmityslankoihin tms. kiinteisiin asennuksiin. Tärysauvan annetaan upota betoniin pystysuorassa asennossa omalla painollaan tiivistettävän kerroksen läpi vähintään 100 mm alempaan kerrokseen. Tärysauvaa ei liikutella edestakaisin, vaan tiivistämisen tapahduttua ( s) se vedetään hitaasti ylös, jotta sen jättämä reikä ehtii umpeutua. Betonin tiivistäminen pitämällä sauvatärytintä vasten muotin ulkopintaa ei ole suositeltavaa. Jos käytetään muottitärytintä, tiivistys ei saa häiritä sitoutumassa olevaa betonia. Kuva 1. Suorakaidepilarin valu alakautta sovitekappaleen kautta: valuyhde. 2.4 Palkit Teräspilarit: - Osa pilareista on teräksisiä neliö- tai suorakaideputkia, esitetty pohjapiirustuksissa. Näiden tarvittava palosuojaus tehdään kohdan 1.8 mukaan. Ontelolaattatasoihin liittyvät ylä- ja välipohjien teräspalkit ovat Delta-palkkeja ks. rakennusselostus ja rakennepiirustukset. Delta-palkit toimivat liittorakenteina (teräs/betoni). Delta-reunapalkkien pystyuuma on palosuojattava R60. Palkit on tuettava työnaikaisesti palkkitoimittajan suunnitelmien mukaan. Teräspalkit ovat pääosin avoprofiili- tai putkipalkkeja työ- ja rakennepiirustusten mukaan. Palkit maalataan näkyviin jääviltä sivuiltaan. Palkkien palosuojaus tehdään kohdan 1.8 mukaan.