Erstantie 2, Villähde 2. Käyttöohje

Transkriptio

1

2 Erstantie 2, Villähde 2

3 Erstantie 2, Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 SEINÄELEMENTIN PULTTILIITOKSEN TOIMINTATAPA SEINÄKENGÄN RAKENNE ASL SEINÄKENGÄN MITAT JA MATERIAALIT KERROSKORKUISET PROJEKTIKOTAISET KENGÄT VALMISTUSTAPA VALMISTUSTOLERANSSIT METALLIOSAN VALMISTUSMERKINNÄT PULTTILIITOKSEN KESTÄVYYS MITOITUSPERIAATE KESTÄVYYSARVOT KAPASITEETTIARVOJEN KORJAAMINEN KÄYTTÖ KÄYTTÖPERIAATE JA KÄYTÖN RAJOITUKSET REUNA- JA KESKIÖETÄISYYDET LIITOSPULTIN VALINTA JA ELEMENTIN RAUDOITUS METALLIOSAN ASENNUS SEINÄKENGÄN ASENNUS JA ASENNUSTOLERANSSIT SEINÄELEMENTIN ASENNUS LAADUNVALVONTA ASENNUKSEN VALVONTA TERÄSOSIEN ASENNUKSEN VALVONTA SEINÄELEMENTIN ASENNUKSEN VALVONTA... 10

4 Erstantie 2, Villähde 4 1 SEINÄELEMENTIN PULTTILIITOKSEN TOIMINTATAPA Anstar Oy:n valmistama seinäelementin pulttiliitos (ASL pulttikengät sekä AP ja ALP jatkospultit) on tarkoitettu päällekkäisten seinäelementtien liittämiseksi toisiinsa ja perustuksiin. Pulttiliitos toimii ainoastaan vetoliitoksena. Asentaminen suoritetaan aluslevyille, minkä jälkeen sauma valetaan umpeen. Puristavat kuormat siirtyvät siten saumavalun ja aluslevyjen kautta. Jäykistävissä seinissä vetovoimat siirtyvät päällekkäisistä elementeistä toisiin joko elementin raudoituksen kautta (A), pultin ja seinäkengän tartuntojen välisenä limijatkoksena (B) tai yhtenäistä elementin korkuista erikoiskenkää käyttäen (C). A VAITOETO Pultti ja seinäkenkä ankkuroidaan elementtiin ja voimat siirretään raudoituksen (verkko ja pieliteräs) kautta. B VAITOETO Vetovoimat siirtyvät harjatankojen limijatkoksin erikoispitkiä pultteja tai lisätankoja käyttäen d C VAITOETO Kun suurten kenkien lisäraudoittaminen on hankalaa tai jopa mahdotonta, voidaan vetoliitos valmistaa yhtenäisenä, elementin korkuisena teräsosana. Yläpään liitospultti hitsataan kiinni teräsosaan tai toimitetaan irrallisena kierrettäväksi sisäkierremuhviin. Kuva 1. Pulttiliitoksen käyttö jäykistävissä betonielementtiseinissä

5 Erstantie 2, Villähde 5 2 SEINÄKENGÄN RAKENNE 2.1 ASL seinäkengän mitat ja materiaalit Taulukko 1: ASL seinäkengän päämitat (mm) Tyyppi Pohjalevy Reikä Kotelo Tartunnat Paino B t Øb Øh D E F d L C (kg) ASL ,6 ASL ,4 ASL ,4 ASL ,8 ASL ,0 ASL ,5 ASL ,0 ASL ,0 Tyyppitunnus: ASL + kierrekoko ilman M-tunnusta d 20 B F ASL ALUSLEVY L D b A B/2 Øh E a t Øb A = C = Kuva 2: ASL seinäkengän ja aluslevyn rakenne Merkinnät: B = pohjalevyn leveys = pohjalevyn pituus t = pohjalevyn paksuus Øb = reiän koko leveyssuunnassa Øh = reiän koko pituussuunnassa D = kotelon etureunan korkeus E = Kotelon leveys F = kotelon syvyys d = tartunnan halkaisija L = tartunnan pituus C = tartuntojen väli leveyssuunnassa A = aluslevyn sivumitta s = aluslevyn paksuus Taulukko 2: Aluslevyn rakennemitat A (mm) s (mm) a (mm) b (mm) paino (kg) AL ,5 27,5 0,6 AL ,7 AL ,3 AL ,5 37,5 1,6 AL ,6 AL ,5 50 3,1 AL ,3 AL ,5 70 5,7 Materiaalit: Pohjalevy S355J2+N SFS-EN Aluslevyt ja kotelot S235JR+AR SFS-EN Tartunnat A500W SFS 1215

6 Erstantie 2, Villähde KERROSKORKUISET PROJEKTIKOTAISET KENGÄT Kengän tartunnat valmistetaan kerroskorkuisina. Yläpäähän hitsataan kierrepultti (J) tai sisäkierremuhvi (MU). Tyyppitunnuksessa määritetään kokonaiskorkeus pultin päähän / muhvin pintaan seinäkengän pohjasta. Kerroskorkuiset kengät toimitetaan yhdellä mutterilla ja seinäkengän aluslevyllä varustettuna. Yläpään pulttiliitos voidaan valmistaa tarvittaessa pienempänä kuin alapää. Tilaustunnus esim. pulttiliitos: ASL45J-3400 muhviliitos: ASL45MU-3205 L = TILAUSPITUUS K ASL-J PULTILLA B B ASL-MU MUVILLA L = TILAUSPITUUS A A C Kuva 3: Kerroskorkuisten seinäkenkien yläpäähän hitsattavat rakenteet Merkinnät: K = kierteen pituus S = pultin ulokemitta B = teräslevyn leveys t = teräslevyn paksuus Taulukko 3: Rakennemitat Tyyppi A B K ASL 36J, -MU ASL 39J, -MU ASL 45J, -MU ASL 52J, -MU Materiaalit: Levy S355J2+N SFS-EN Aluslevyt S235JR+AR SFS-EN Pultti, muhvi Imacro M, f y 700 MPa Mutteri lujuusluokka 8 DIN Valmistustapa Levyt katkaistaan joko mekaanisesti tai polttamalla. Reiät tehdään joko poraamalla tai polttamalla. arjatangot katkaistaan mekaanisesti joko leikkaamalla tai sahaamalla. Tartuntojen hitsausluokka C SFS-EN-ISO Pulttikierre valmistetaan rullavalssaamalla ja muhvin sisäkierre leikkaamalla. Valmistus EN :2008 mukaan. Pintakäsittelynä kengän pohjalevyn alapinnan ja reunojen suojamaalaus SFS-EN ISO S2.01. Erikoistilauksesta seinäkengät voidaan kuumasinkitä SFS-EN ISO 1461 mukaan.

7 Erstantie 2, Villähde Valmistustoleranssit Pohjalevyn leveys +3, -0 mm Pulttireiän koko 1,5 mm Pohjalevyn pituus +5, -0 mm Pulttireiän sijainti 1,5 mm Tartuntojen pituus 10 mm Pultin pituus 10 mm Tartuntojen sijainti 2 mm Kierteen pituus +5, -0 mm 3 METALLIOSAN VALMISTUSMERKINNÄT Seinäkengät varustetaan seuraavilla valmistusmerkinnöillä: Inspecta Sertifiointi Oy:n tarkkailumerkki ANSTAR Oy:n tunnus, tuotteen tunnus ja valmistusviikko 4 PULTTILIITOKSEN KESTÄVYYS 4.1 Mitoitusperiaate Tämä käyttöohje on voimassa sekä RakMK että Eurocode normeille. RakMK RakMK B7 Teräsrakenteet, ohjeet 1996 RakMK B4 Betonirakenteet, ohjeet 2009 Betoni K30-2, tartuntatila I, jatkoskerroin k j = 2,0 Eurocode SFS-EN (+NA) Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu yleiset säännöt SFS-EN (+NA) Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu liitokset SFS-EN (+NA) Eurocode 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Betoni C25/30, tartuntaolosuhde 1 = 0.7, 2 = 0.7 ja 6 = Kestävyysarvot Seinäkengän vetovoiman kestävyysarvo määräytyy liitoksessa käytettävän pultin mukaan. Seinäkenkään liittyvissä pulteissa tulee aina käyttää vakiota suurempia AL aluslevyjä. Taulukko 4: Pulttiliitoksen laskentakapasiteetit Tyyppi Jatkospultti Vetovoimakestävyys N Rd [kn] K30-2 (C25/30) ASL 16 AP 16 +AL 62,2 ASL 20 AP 20 +AL 97,0 ASL 24 AP 24 +AL 139,7 ASL 30 AP 30 +AL 222,1 ASL 36 ALP 36P +AL 470,6 ASL 39 ALP 39P +AL 562,2 ASL 45 ALP 45P +AL 752,2 ASL 52 ALP 52P +AL 1012,6 4.3 Kapasiteettiarvojen korjaaminen Pulttiliitoksen kenkäkappaleen tartunnat on mitoitettu betonille K30-2 (C25/30). uonommalle betonille tulee tarkistaa että tartuntojen ja ankkuripultin ankkurointi- ja/tai limitysmitat ovat riittävät tai pienentää kengän kapasiteettia tartuntaa vastaavaksi.

8 Erstantie 2, Villähde 8 5 KÄYTTÖ 5.1 Käyttöperiaate ja käytön rajoitukset Seinäelementtien pulttiliitos siirtää ainoastaan vetovoimia. Liitoksessa käytetään yhtä mutteria ja tavallista suurempaa seinäkengän aluslevyä, sekä korkopaloja elementtien välissä. Seinäelementtien vaakasaumat tulee suunnitella siirtämään kaikki puristus- ja leikkausrasitukset. Kenkä sijoitetaan niin että saavutetaan riittävä betonipeite palonkestävyyden ja säilyvyyden kannalta. Sijoittelussa on huomioitava myös liitoksen reuna- ja keskiöetäisyydet kohdan 5.2 mukaan. Pulttiliitos on mitoitettu staattisille kuormille, dynaamisille tai väsyttäville rasituksille on tapauskohtaisesti harkittava suurempia kuorman osavarmuuskertoimia. 5.2 Reuna- ja keskiöetäisyydet Liitos sijoitetaan elementtiin rakennesuunnittelijan osoittamaan paikkaan kuitenkin niin, että minimietäisyys elementtiseinän päästä pulttireiän keskelle (R) tai kenkäkappaleiden välinen c/c-mitta on alla olevan taulukon mukainen. Liitospultin korkeusasema () elementin yläpinnasta on esitetty 20 mm:n jälkivalusaumalle. Saumapaksuuden muuttuessa korjataan pultin korkoa vastaavasti. R c/c 20 Taulukko 5: Reuna- ja keskiöetäisyyksien vähimmäisarvot ja pultin suunnittelukorko. Tyyppi R [mm] c/c [mm] [mm] ASL ASL ASL ASL ASL ASL ASL ASL Kuva 4: Seinäkenkäliitoksen sijoitusmitat 5.3 Liitospultin valinta ja elementin raudoitus Sekä päällekkäisten elementtien, että elementin ja perustuksen välisessä liitoksessa käytetään AP ja ALP-P peruspultteja suorilla harjaterästartunnoilla. Perustuksissa voidaan tarvittaessa käyttää myös lyhyitä ankkuripultteja ATP ja ALP-L. AP ALP-P ATP ALP-L Seinäelementin vaihtoehtoiset raudoitustavat liitosvoimien siirtämiseksi on esitetty käyttöohjeen alussa kappaleessa 1. Vakiotuotteita käytettäessä voima ankkuroidaan seinäelementin verkkoraudoitteille ja pieliteräksille (A vaihtoehto). Tarvittaessa käytetään kengän ja pultin välillä lisätankoja limijatkoksin. Lisäraudoituksella hoidetaan helposti pienet kenkäkoot ASL16-ASL30, sekä tapaukset jossa nopeasti halutaan päästä valamaan käyttämällä varastossa olevia vakioteräsosia.

9 Erstantie 2, Villähde 9 Taulukossa 6 on esitetty tarvittava lisätankojen määrä seinäelementissä, jossa on 5#200 verkko molemmissa pinnoissa. Ankkuroinnissa on huomioitu 4-5 verkon pystytankoa kenkää kohden. Vetovoiman kasvaessa lisäraudoitusmäärä kasvaa vetovoiman suhteessa. Lisätangot voidaan välttää limittämällä yläpinnan pultti suoraan kengän tartuntoihin, tällöin pultin tilauspituus määritetään niin että pultin alapää tulee kengän kotelon katon päälle. Taulukko 6: ASL kengän lisäraudoitus kahdella 5 # 200 verkolla Tyyppi ASL 16 ASL 20 ASL 24 ASL 30 ASL 36 ASL 39 ASL 45 ASL 52 2 tankoa kengän keskellä 2T8 2T12 2T16 2T20 4 tankoa kengän reuna-alueilla 4T25 4T25 4T32 4T32 Limijatkoksia suunniteltaessa tulee huomioida Eurocode mitoituksessa esitetty vaatimus vedettyjen tankojen poikittaisraudoituksesta (SFS-EN : ). Tätä vaatimusta on vaikea täyttää seinäelementissä, kun jatkettavan tangon halkaisija > 20 mm. Ongelma voidaan välttää käyttäen useampaa pientä vakiokenkää vierekkäin tai kerroskorkuista erikoiskenkää, jolla vältetään limijatkokset. 6 METALLIOSAN ASENNUS 6.1 Seinäkengän asennus ja asennustoleranssit Kenkäkappale pujotetaan seinäelementin raudoituksen sisään ja kiinnitetään muotin reunaan. Liitososa sijoitetaan keskeisesti seinäelementtiin käyttämällä sopivan paksuista asennuslevyä kotelon edessä. Pulttikenkään on hitsattu asennuskorvake, jonka avulla kenkä voidaan kiinnittää puumuottiin. Kengän tartuntatangot sidotaan verkkoraudoitukseen. Kuva 5: Asennuslevyn käyttö asennettaessa ASL pulttikenkä valumuottiin. Ankkuripultti ja vastaavan kokoisen kenkäkappaleen soikea reikä mahdollistavat seuraavat kokonaistoleranssit (osien sijoitus + elementin mitat + elementin sijoitus): seinän paksuussuunta 12,5 mm seinän pituussuunta 30 mm (ASL 52: 26,5 mm) Käyttämällä annettuja pultin yläpinnan etäisyysarvoja elementin yläpinnasta saadaan pultin korkeussijaintitoleranssi: pultin yläpinta 20 mm ASL-MU muhviliitoksessa liitettävä kierretanko kierretään aina muhvin pohjaan asti, eikä pultin pituutta saa säätää liitosta avaamalla.

10 Erstantie 2, Villähde Seinäelementin asennus Seinäelementti asetetaan oikeaan korkoon käyttämällä korokepaloja. Korokepalat asennetaan lähelle pultteja, mutta ei kuitenkaan elementin kulmien läheisyyteen. Epäkeskeisellä reiällä varustettu ASL-AL aluslevy tulee asentaa pulttiin niin, että mikään aluslevyn reunoista ei tule pohjalevyn reunan ylitse. Pulttiin kierretään yksi mutteri, joka kiristetään taulukossa 7 esitettyyn momenttiin. Mutterikotelot on mitoitettu DIN 7444 iskulenkkiavaimen tilatarpeen mukaan Elementtien vaakasauman betonointi tehdään asentamalla elementti tuoreen saumamassan päälle tai sullomalla sauma täyteen betonia jälkeenpäin. Kenkäkotelo juotosbetonoidaan täyteen painevaluna. Asennusaikana elementti tuetaan sivusuunnassa ja säädetään pystysuoruus seinän tuennan avulla. Asennustuet poistetaan rakennesuunnittelijan antamien ohjeiden mukaisesti kun saumavalut ovat kovettuneet. Esitetyt kiristysmomentit eivät riitä lukitukseksi liitoksilla, joihin kohdistuu dynaamisia kuormia. Taulukko 7: Seinäkenkäliitoksen kiristysmomentit ASL16 ASL20 ASL24 ASL30 ASL36 ASL39 ASL45 ASL Nm 200 Nm 350 Nm 650 Nm 800 Nm 1000 Nm 1500 Nm 2500 Nm 7 LAADUNVALVONTA Seinäkenkien valmistuksen laadunvalvonnassa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia. Anstar Oy on tehnyt seinäkenkien valmistuksesta laadunvalvontasopimuksen Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa. 8 ASENNUKSEN VALVONTA 8.1 Teräsosien asennuksen valvonta Ennen seinäelementin valua tarkastetaan että käytettävissä on oikean kokoiset osat osat on kiinnitetty oikeaan kohtaan ja oikeaan pintaan Valun jälkeen tarkastetaan liitososien sijainti puhdistetaan asennuskolot ja pulttireiät 8.2 Seinäelementin asennuksen valvonta Asennus tulee suorittaa rakennesuunnittelijan laatiman asennussuunnitelman mukaan (RakMK B4: ) Erityisesti tulee huomioida: asennuksen aikainen tuenta elementin lopullinen korkotaso korkopalojen sijainti pulttien kiristysohjeet aluslevyn oikea sijoitus alusvalua koskevat ohjeet