L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki"

Transkriptio

1 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 1 / 80 L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki L Yleistä L10.1. Rakennejärjestelmän esittely L Perustiedot L Rakenteellinen järjestelmä 3 L Kuormat 5 L Pystykuormat 5 L Tuulikuormat 5 L Vaakakuormat 1 L Kuormitusyhdistelmät 14 L Rakenneosien mitoitus 19 L Mastopilarin mitoitus 19 L Teräspilarin HE40B R15-palomitoitus 8 L Päätykehän nurkkapilari 40 L Jäykistys 44 L Jäykistyskuormat 45 L Jäykistysjärjestelmien epätarkkuudet 46 L Yläpohjan jäykisteristikon mitoitus 47 L Jäykisteristikon puristussauvan mitoitus 48 L Seinän pituussuuntaiset jäykisteet 49 L Rakenneputkiristikon suunnittelu 50 L Ristikon kuormat 50 L Katon kuormitusyhdistelmiä 51 L Voimasuuret 53 L Ristikon mitoitus 55 L Yläpaarteen mitoitus 56 L Alapaarteen mitoitus 58 L Diagonaalin mitoitus 58 L Diagonaalin kestävyys vedossa 59 L K-liitoksen mitoitus 60 L Kattoristikon niveltuki 66 L Vesikattorakenteet 68 L Pääpilarin perustusliitos 69 L Perustusliitoksen kestävyys 70 L Perustusliitoksen kestävyys komponenttimenetelmällä 74 Lähdeluettelo lukuun 10 80

2 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu / 80 L Yleistä Tässä sähköisessä liitteessä L10.1 käydään esimerkin avulla läpi tyypillisen yksinkertaisen teräsrakenteisen tuotanto- tai varastohallin rakenteellinen mitoitus Eurocode-standardien mukaisesti. Kirjan painetussa versiossa on esimerkin vaatiman suuren sivumäärän vuoksi vain rakennejärjestelmän ja kuormitusten esittely. Hallin mitoitus suoritetaan EN-standardien mukaan. Mitoitusperusteiden ja kuormitusten osalta sovellusohjeena on käytetty julkaisua RIL [1], joka perustuu standardeihin SFS-EN 1990: 00 [], SFS-EN : 00 [3], SFS-EN : 004 [4], SFS-EN : 005 [5] ja niiden Suomen kansallisiin liitteisiin Muutamia huomioita esimerkin käyttöä varten: Esimerkissä käytetään hieman muunneltuja symbolimerkintöjä mitoitusohjelmistojen käytön takia: - Eurocode-standardien mukaisten merkintöjen alaindeksejä ei ole yleensä merkitty alaindekseinä. - Symboleja ei yleensä ole kursivoitu. Desimaalimerkkinä käytetään tässä esimerkissä pistettä, sillä tämä on mitoitusohjelmistojen yleinen käytäntö. Kertomerkkinä on yleensä käytetty pistettä, kuormitusyhdistelmissä *-merkkiä. Suoraan MathCad-laskentaohjelmistosta [6] siirretyissä symbolien määrityksissä on käytetty yhtäsuuruusmerkkinä symbolia :=. L10.1. Rakennejärjestelmän esittely L Perustiedot Työ nro: 0101 Kohteen nimi: Teräshalli Osoite: Hämeenlinna Pääkäyttötarkoitus: Konepaja Rakenteiden vaativuusluokka: AA (RakMK A-00 [7]) Seuraamusluokka: CC (ks. tämän kirjan taulukko.9) Paloluokka P3 (RakMK E1-00 [8]) Pääasiallinen rakennusmateriaali: Teräs Pääasiallinen rakennustapa: Työmaalla asennettava konepajassa valmistettu teräsrunko Kerrosluku: 1 Kokonaiskorkeus: 7 m Brutto pinta-ala: 4 48 m Rakennuskohteen kuvaus: Rakennus on teräsrunkoinen, lämpöeristetty halli

3 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 3 / 80 L Rakenteellinen järjestelmä Perustamismaaperä: Sora Perustamistapa: Pilarianturat Pääasialliset runkorakenteet: Pilarit: Katon pääkannatteet: Rakennusrungon jäykistys: Yläpohjarakenteet: HEA profiilit; k/k-väli 6.0 m sekä pitkillä sivuilla että päädyissä. Rakenneputkista koottu ristikko Rakennus jäykistetään rungon poikkisuunnassa mastopilareilla ja rungon pituussuunnassa mastopilarien ja pääkannattajien väliin asennettavilla jäykisteristikoilla. Jäykisteristikot sijoitetaan hallin molempiin päihin. Päätyseinät tuetaan tuulipilareilla perustuksiin ja kattorakenteen välityksellä jäykisteristikoihin. Päätyseinät jäykistetään rungon poikkisuunnassa nurkkiin sijoitettavilla mastopilareilla. Tuulikuorma välitetään mastopilareille vaakasuuntaisilla seinärakenteilla. Lämpöeristetty Määräykset ja ohjeet: Teräsrakenteet: SFS-EN : 005 [9] SFS-EN : 005 [10] SFS-EN : 005 [11] Soveltamisohje: RIL [1] Palonkestovaatimus: Ei vaatimusta Kuormitukset: Pysyvät kuormat yleensä: g1=0.4 kn/m g=0.1 kn/m Muuttuvat kuormat q1=.5 kn/m q=0.6 kn/m Materiaalien lujuusluokat yleensä S355 S355 Laskentamenetelmät Lämpöeristetty katto Ripustuskuorma Lumikuorma maan pinnalla Tuulikuorma: nopeuspaineen ominaisarvo maastoluokassa II, kun h = 7.0 m Pilarit ja palkit Rakenneputkiristikot Rakenneputkiristikko mitoitetaan käsin ja WINRAMIohjelmistolla [1]. Poimulevy valitaan POIMU-ohjelmalla [13], orret ORSI-ohjelmalla [14]. Muut laskelmat tehdään MathCad-ohjelmalla [6].

4 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 4 / 80 Kuva L Aksonometria rungosta. Kuva L10.1. Leikkaus A-A.

5 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 5 / 80 L L Kuormat Pystykuormat Hallin pystykuormat koostuvat yläpohjan ja pääkannattimien omasta painosta ja lumikuormasta. Rakennus sijaitsee Hämeenlinnassa, joten maanpinnan lumikuorman ominaisarvo on sk =.5 kn/m. Oma paino muodostuu kattorakenteiden ja ristikon painosta. - kattorakenteiden paino gk1 = 0.3 kn/m - ristikon oma paino gk = 1 kn/m Lumikuorman ominaisarvot - maanpinnan lumikuorman ominaisarvo on sk =.5 kn/m - harjakaton muotokerroin on μ1 = katolla olevan lumikuorman ominaisarvo qk =.0 kn/m Kuva L Hallin pystykuormat. L Tuulikuormat Tuulikuormat määritetään standardin SFS-EN : 005 [5] mukaan soveltaen ohjetta RIL [1]. Rakennukseen kohdistuva kokonaistuulikuorma voidaan määrittää kahdella eri tavalla, jotka ovat voimakerroinmenetelmä ja painekerroinmenetelmä. Kokonaistuulikuormaa käytetään rakennuksen jäykistävän rungon ja perustusten mitoituksessa. Osapintojen tuulikuormien perusteella mitoitetaan mm pilarin ja palkin väliset liitokset ja vaipan liitos runkoon.

6 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 6 / 80 Lähtöarvot Tuulen paine, maastoluokka II, korkeus 7 m, RIL q p0 () z := kn 0.6 m Pitkän sivun voimakerroin cf1 d 1 := 4 m b 1 := 48 m d 1 = 0.5 b 1 h := 7 m λ1 := h λ1 = 0.9 b 1 c f1 := 1.37 Lyhyen sivun voimakerroin cf d := 48 m b := 4 m d = b h = 7m λ := h λ = b c f := 0.99

7 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 7 / 80 Hallin kokonaistuulikuormat voimakertoimella Kuva L Rakennuksen pitkän sivun kokonaistuulikuorma. F w1 := c scd c f1 q p A ref1 = kn = 76 kn Kuva L Rakennuksen päädyn kokonaistuulikuorma. F w := c scd c f q p A ref = kn = 100 kn Ffr := 0.0 q p A ref3 = kn = 0kN Tuulikuormien määrittäminen painekerroinmenetelmällä Kuva L Kohteen lähtötiedot tuulikuormien määrittämiseksi.

8 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 8 / 80 Kuva L Rakennuksen seinien osapaineet kun tuulen suunta on kohtisuoraan pitkää sivua vastaan. Kuva L Rakennuksen seinien osapaineet kun tuulen suunta on kohtisuoraan lyhyttä sivua vastaan.

9 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 9 / 80 Kuva L Rakennuksen seinien lopulliset osapaineet, kun aukot huomioidaan kertoimilla +0. tai -0.3.

10 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 10 / 80 Kuva L Rakennuksen kattojen tuulen paine. Kuva L Rakennuksen kattojen lopulliset paineet, kun sisäinen paine on lisätty käyttäen kertoimia +0. ja -03.

11 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 11 / 80 Kuva L Kokonaistuulikuorma yhdessä suunnassa osapinnoista laskettuna. Kokonaistuulikuorma osapinnoista laskettuna F w := ( ) q p A ref1 = ( ) kn = 45 kn Voimakertoimella saatu arvo oli F w := 76 kn

12 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 1 / 80 L Vaakakuormat Hallin vaakakuormat koostuvat tuulikuormasta, kitkavoimasta ja epätarkkuuksista. Tuulikuormana käytetään RIL [1] mukaista tuulikuormaa kuvan mukaisesti. Kuva L Vaakakuormat. Epätarkkuuksista ja rakenteiden vinoudesta aiheutuvat vaakakuormat voidaan määrittää seuraavasti (ks. myös tämän kirjan kohta 3.3.3). Rakenteen poikkeama pystysuorasta (= vinous φ )aiheuttaa voimasuureisiin lisäyksiä φ := φ 0 α h α m missä 1 φ 0 := on vinouden perusarvo, jota muutetaan kehän kokonaiskorkeuden h ja 00 kehärakenteen muodon perusteella α h on korkeudesta h = 7 m johtuva kerroin α h := = 0.76; h 3 < α h < 1 α m kehään kuuluvien peräkkäisten pilareiden vaikutuksen kerroin, m = peräkkäisten pilareiden lukumäärä, joissa kuorma on vähintään 50 % keskimääräisestä pilarikuormasta 1 1 α m := = = 0.87 m Näin ollen saadaan φ := = 1 305

13 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 13 / 80 Rakennetarkastelussa epätarkkuudet otetaan huomioon asettamalla kehänurkkiin ekvivalentit vaakavoimat H eq, jotka ovat epätarkkuuden ja sauvojen normaalivoimien kanssa suoraan verrannollisia. H eq = φ V Ed Rakennuksen kehille sivusiirtymiin liittyvät epätarkkuudet voidaan jättää huomioon ottamatta, kun H Ed < 0.15 V Ed On syytä huomata, että toisen kertaluvun vaikutuksia ei tarvitse ottaa huomioon, jos seuraava ehto on voimassa: F cr α cr := > 10 F Ed π missä E I y F cr := l eff.y α cr voidaan myös laskea seuraavasta lausekkeesta, kun palkeissa ei ole merkittäviä normaalivoimia: H Ed h α cr := V > 10 Ed δ H.Ed Mastopilarein jäykistetyn hallin vaakakuorman aiheuttama siirtymä δ H.Ed saadaan kaavasta H Ed h 3 δ H.Ed := 3E n I y missä n on mastopilareiden lukumäärä. Siirtymä voidaan ratkaista tarkemmin ohjelmistoja käyttäen. Yksikerroksisen kehän vertikaalikuormista aiheutuvat toisen kertaluvun vaikutukset voidaan laskea suurentamalla ensimmäisen kertaluvun kimmoteorian mukaisen kokonaistarkastelun vaakasuuntaisia kuormia H Ed (esim. tuuli) ja epätarkkuuksista aiheutuvia ekvivalenttisia vaakakuormia V Ed φ ja muita mahdollisia sivusiirtymisestä aiheutuvia vaikutuksia kertoimella 1 / (1 1/α cr ) edellyttäen, että α cr > 3.

14 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 14 / 80 L Kuormitusyhdistelmät Taulukossa 10.1 on esitetty hallin tavanomaisia kuormitusyhdistelmiä. Taulukko L Tavanomaisia kuormitusyhdistelmiä esimerkin tapaukselle [15]. Pysyvä Tuuli Lumi vasen oikea KY ψ0 ψ0 ψ0 ψ0 G TUULI LUMI LUMI VAS OIK Osavarmuuskertoimet: - γ G = 1.15 (pysyvät kuormat) - γ Gmax = 1.35 (pysyvät kuormat) - γ Gmin = 0.90 (pysyvät kuormat) - γ Q = 1.50 (muuttuvat kuormat) - Ψ 0 = 0.70 (lumi) - Ψ 0 = 0.60 (tuuli)

15 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 15 / 80 Seuraavassa kuormitusyhdistelmät on esitetty kuvin ja kaavoin: Kuva L KY1: γ G * K FI * G kj,sup = 1,35 *1.0 * G kj,sup Kuva L KY: γ G min * G kj,inf + γ Q,1 K FI Q k,1 (tuuli) = 0.9 * G kj,inf +1,5 K FI Q k,1 (tuuli) Kuva L KY3: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,1(tuuli) + γ Q,1 K FI ΣΨ 0,I Q k,i(lumi) = 1.15 * G kj,sup +1,5 * 1.0 * Q k,1(tuuli) +1.5 * 1.0 * Σ 0.7 * Q k,i(lumi)

16 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 16 / 80 Kuva L KY4: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,1(tuuli) + γ Q,1 K FI ΣΨ 0,I Q k,i (lumi vasen + ½ lumi oikea) = 1.15 * G kj,sup +1,5 * 1.0 * Q k,1(tuuli) +1.5 * 1.0 * Σ 0.7 * Q k,i (lumi,vasen) * Q k,i (lumi oikea) Kuva L KY5: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,1(tuuli) + γ Q,1 K FI ΣΨ 0,I Q k,i (1/ vasen + oikea) = 1.15* G kj,sup +1,5 * 1.0 * Q k,1(tuuli) +1.5 * 1.0 * Σ 0.35 * Q k,i(lumi vasen) * Q k,i(lumi,oikea) Kuva L KY6: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,1(lumi) = 1.15 * G kj,inf +1,5 * 1.0 * Q k,1(lumi)

17 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 17 / 80 Kuva L KY7: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,1(lumi) + γ Q,1 K FI ΣΨ 0,I Q k,i (tuuli) = 1.15 * G kj,sup +1,5 * 1.0 * Q k,1(lumi) +1.5 * 1.0 * Σ 0.6 * Q k,i(tuuli) Kuva L KY8: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI ΣΨ 0,I Q k,i ( lumi vasen + ½ lumi oikea) = 1.15 * G kj,sup +1,5 * 1.0 * Q k,1(lumi vasen + ½ lumi oikea) Kuva L10.1. KY9: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,1(lumi vasen + ½ lumi oikea) + γ Q,1 K FI ΣΨ 0,I Q k,i (tuuli) = 1.15 * G kj,sup +1,5 * 1.0 * Q k,1(lumi vasen + ½ oikea) +1.5 * 1.0 * Σ 0.6 * Q k,i(tuuli)

18 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 18 / 80 Kuva L KY10: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,1(1/ lumi vasen + lumi oikea) = 1.15 * G kj,sup +1,5 * 1.0 * Q k,1(1/ lumi vasen + lumi oikea) Kuva L KY11: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,11(1/ lumi vasen + lumi oikea) + γ Q,1 K FI ΣΨ 0,I Q k,i (tuuli) = 1.15 * G kj,sup +1,5 * 1.0 * Q k,1(1/ lumi vasen + lumi oikea) +1.5 * 1.0 * Σ 0.6 * Q k,i(tuuli) Rakenneosien tulisi kestää kaikki kuormitustapaukset. Käsinlaskussa suunnittelija joutuu valitsemaan pari rakenneosan kannalta vaarallisimmaksi katsomaansa kuormitustapausta. Pääkannattajan vaarallisin kuormitustapaus on yleensä symmetrinen tai epäsymmetrinen lumikuorma. Pilari mitoitetaan yleensä kuormitustapauksille missä on täysi tuulikuorma ja lumikuorma kerrottuna yhdistelykertoimella 0.7 tai täysi lumikuorma ja tuulikuorma kerrottuna yhdistelykertoimella 0.6. Perustusliitoksen mitoittava kuormitustapaus saattaa olla kesä, täysi tuulikuorma ja omapaino kerrottuna kertoimella 0.9.

19 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 19 / 80 L L Rakenneosien mitoitus Mastopilarin mitoitus Kuva L Mastopilari mitoitetaan kuormitusyhdistelmän KY3 mukaisille kuormituksille. KY3: γg Kf1 Gkj (oma massa) + γq,1 Kf1 Qkj (tuuli) + γq,1 Kf1 Σψ0jQki (lumi) = 1.15 *1*Gkj (oma massa) + 1.5*1*Qkj (tuuli) + 1.5*1* Σ0.7 Qki (lumi) s B H := 6 m kehäjako := 4 m rungon leveys := 6.75 m rakennuksen korkeus L := 6 m Yläpohjan kuormat g k1 := g k g k3 0.3 kn m pilarin korkeus yläpohja yleensä := 0.1 kn ripustuskuormat 1 kn m m := rakenneputkiristikon paino metriä kohti Lumikuorma q k1 :=.0 kn lumikuorma m Tuulikuorma q pze := 0.6 kn m tuulikuorma c scd := 1.0 kertoimet tuulesta, kun korkeus < 15 m. c f := 1.37 tuulen voimakerroin

20 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 0 / 80 Oletetaan, että kaikkien tuulensuuntaisten pintojen kokonaisala on enintään 4 kertaa kaikkien tuulta vastaan kohtisuorien ulkopintojen kokonaisala. Tällöin tuulesta syntyvän kitkan vaikutukset pintaan voidaan jättää huomioitta. φ Epätarkkuudet 1 := epätarkkuus 305 ( ) N 0Ed3 := 1.15 g k1 + g k N 0Ed3 = 198 kn q k1 s B + B 1.15 g k3 q wd := 1.5 c scd c f q pze s q wd = 7 N mm 6750 mm H := L := 6000 mm F wd := q wd ( H L) F wd = 5.5 kn F fr := 1.5 q pze c fr A fr F fr = 0 kn Ekvivalentit vaakavoimat:: H Ed V Ed := q wd L H Ed = 44.4 kn N 0Ed3 := V Ed = 396. kn H Ed = 44.4 kn < 0.15 V Ed = 59.4 kn Epätarkkuudet joudutaan ottamaan huomioon H Eq := H Eq = 0.6 kn φ N 0Ed3

21 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 1 / 80 Toinen kertaluku: Ratkaistaan sivusiirtymä HE40B poikkileikkausarvoilla I y := mm 4 E := N h := 6000 mm H Eq h 3 δ HEd := 3 E I y = 1 mm mm H Eq h αcr := αcr 9.9 V Ed δ HEd = < 10 Toisen kertaluvun vaikutukset otetaan huomioon kasvattamalla vaakavoimia ja epätarkkuuden korvausvoimia luvulla αcr = 1.17 Tuulen kitkavoimat, jotka tässä tapauksessa ovat = 0 ja räystäsvoimat jaetaan tasan pääpilareille. M y0ed3 := M yed3 3 F h := Vd3 := 5 q wd L + F wd L + F fr L + H Eq L M y0ed kn m L L F fr L L 5 q wd + F wd + + H Eq 16 M yed3 = 113 kn m q wd L + F wd + F fr + H Eq q wd L F h Vd3 = 35.4 kn N 0Ed3 = 198 kn =

22 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu / 80 Kokeillaan poikkileikkausta HE40B HE40B poikkileikkausarvot Kuva L Poikkileikkausluokka h b t w t f r := 40 mm I y := mm 4 := 40 mm I z := mm 4 := 9.5 mm I t := mm 4 := 17 mm I w := mm 6 := 1 mm W ply := mm 3 A := mm E := N mm N f y := 355 mm G := N mm ε 35 := ε = Laipat ( b t w r) c f := c f = 94. mm c f = 5.5 < poikkileikkausluokka 1 9 ε = 7.3 t f Uuman puristus ( ) c w := h t f r c w = 164 mm c w = 17.3 < poikkileikkausluokka 1 33 ε = 6.8 t w Uuman taivutus c w = 17.3 < poikkileikkausluokka 1 7 ε = 58.6 t w

23 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 3 / 80 Poikkileikkauksen puristuskestävyys γ M0 := 1.0 kn := 10 3 N knm := 10 6 N mm f y N crd := A = γ 3763 kn > N 0.Ed3 := 198 kn OK M0 Poikkileikkauksen taivutuskestävyys f y McyRd := W ply = γ kn m > M y.ed3 := 113 kn m OK M0 Poikkileikkauksen leikkauskestävyys Uuman suuntainen kestävyys η := 1 SFS-EN Kohta 6..6(3) ( ) t f h w := h t f A v0 := η h w t w A v1 := A b t f + t w + r ( ) A v := max A v0, A v1 A v = 3315 mm f y 3 Vplw := A v = γ kn > V Ed3 := 35.4 kn OK M0 Laipan suuntainen kestävyys Aw := A h w t w Aw = mm Vplf := f y 3 Aw γ M0 = kn Uuman lommahdus ε = h w = 1.7 < 7 t ε = w η 58.6 ei lommahdusta

24 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 4 / 80 Poikkileikkauksen kestävyys taivutuksessa, leikkauksessa ja normaalivoimaa vastaan V Ed3 < 0.5 V pl.rd Poikkileikkaus tarkistetaan vain taivutukselle ja normaalivoimalle Vahvemman akselin plastiseen momenttikestävyyteen ei jouduta tekemään vähennyksiä, jos seuraavat ehdot toteutuvat: NEd < 0.5 Npl fy NEd < 0.5 hw tw γm0 NEd NEd := 198 kn NplRd := N crd = 198 kn < 0.5 NplRd = kn ehto toteutuu NEd f y = 198 kn < 0.5 h w t w γ M0 = kn ehto toteutuu Vähennyksiä ei jouduta tekemään

25 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 5 / 80 Pilarin nurjahduskestävyys Nurjahduspituudet riippuvat pilarin tuentojen jäykkyyksistä. Hallin poikkisuunnassa perustus oletetaan täysin jäykäksi ja mastopilarin nurjahduskertoimeksi.18. Hallin pituussuunassa pilari on molemmista päistään nivelinen ja oletetaan, että ulkoseinäelementit tai orret eivät tue pilaria heikommassa suunnassa, jolloin nurjahduskerroin on 1.0. L := 6000 mm L cry :=.18 L L crz := 1 L γ M1 := 1.0 N cry := λ y π E I y L cry N cry = f y := A N λ y = 1.66 cry kn N crz π I z := E N L crz = 58.6 kn crz f y λ z := A N λ z = 1.9 crz Nurjahduskestävyys y-y akselin suhteen nurjahduskäyrä b α := 0.34 φ := α λ y 0. + φ.13 χ y := + + λ y ( ) 1 φ φ λ y = χ y = 0.9 f y N byrd := χ y A N byrd = γ 1088 kn > 198 kn OK M1 Nurjahduskestävyys z-z akselin suhteen nurjahduskäyrä c α := 0.49 λ z = 1.91 φ := α λ z 0. + φ 1.6 χ z := + + λ z ( ) 1 φ φ λ z = χ z = 0.39 f y N bzrd := χ z A N bzrd = γ kn > 198 kn M1 OK

26 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 6 / 80 Kiepahduskestävyys M Ed := 113 knm L cr := 6000 mm Kriittinen momentti, kun kyse on kaksoissymmetrisestä poikkileikkauksesta: M cr := C1 ( π E ) L cr I z I w I z L cr G I t + + π C zg E I z ( ) 0.5 ( C zg) Oletetaan kuorman vaikuttavan ylälaipalla zg= h/= 40 mm/= 10 mm Valitaan kertoimet taulukoista: ACCESS: NCCI: Elastic critical moment for lateral torsional buckling q := 7.4 L := 6 ( ql ) μ 8 M := μ = 0.69 ψ 0 M cr :=.6 ( π ) 6000 M := 14 := C1 :=.6 C := π ( ) 0.5 ( 0. 10) M cr = M cr := 1171 kn m λ LT := f y W ply M cr λ LT = kiepahduskäyrä a α LT := 0.1 φ LT := α LT λ LT 0. + λ LT φ LT = χ LT := ( ) 1 φ LT + φ LT λ LT Kiepahduskestävyys χ LT = M b.rd := f y χ LT W ply γ M1 M b.rd = knm M Ed = 0.33 M b.rd < 1 OK

27 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 7 / 80 Nurjahduskestävyys yhdistetyssä taivutuksessa ja puristuksessa Käytetään SFS-EN Liite B:n menetelmää. Pilari on sivusiirtyvä, jolloin ekvivalentin momentin kerroin ovat Cmy = 0.9. = Mh := 14 kn m Ms :=.9 kn m αs := L 6 Ms Mh CmLT := αs CmLT = < CmLT := 0.4 Yhteisvaikutustekijät kij ( Taulukko B.1 ) Cmy := 0.9 = NEd = 198 kn χ y = 0.89 NRk := N crd NRk = 3763 kn λ y kyy < kyy1 Cmy 1 λ y NEd := + ( 0. ) NRk kyy1 = 1.14 χ y γ M1 NEd kyy < kyy := Cmy NRk kyy = 1.03 χ y kyy := min( kyy1, kyy) γ M1 kyy = 1.03 λ z = 1.91 χ z = kzy > k zy1 := 1 kzy > k zy := 1 ( ) 0.1 λ z NEd NRk ( CmLT 0.5) χ z γ M1 0.1 CmLT 0.5 χ z NEd NRk γ M1 k zy := max k zy1, k zy k zy = 0.91 M yrk := M b.rd k zy1 = 0.88 k zy = 0.91 N 0.Ed3 χ y NRk γ M1 M y.ed3 + kyy = 0.56 < 1 OK M yrk χ LT γ M1 N 0.Ed3 χ z NRk γ M1 M y.ed3 k zy = < 1 OK M yrk χ LT γ M Valittu poikkileikkaus HE40B on OK kyseisen kuormitustapauksen osalta

28 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 8 / 80 Rakennuksella ei ole palonkestovaatimusta, mutta selvitetään pilarin paloluokitusta R15 vastaava vaatimustenmukaisuus rakennuksen laajennuksen varalta. L Teräspilarin HE40B R15-palomitoitus KY 3: γg Kf1 Gkj (oma massa) + γq,1 Kf1 Qkj (tuuli) + γq,1 Kf1 Σψ0jQki (lumi) = 1.0 *1*Gkj (oma massa) + 0.*1* Qkj (tuuli) + 1.0*1* Σ0.* Qki (lumi) Normaalivoima Taivutusmomentti M yfi.ed := 3 kn Leikkausvoima V fi.ed := 7 kn Teräksen lämpötila 15 minuutin päästä: Oletetaan, että profiili on kaikilta sivuiltaan suojaamaton poikkileikkaustekijä F v := m varjostusvaikutus k sh := 1 teräksen ominaislämpökapasiteetti θ a := 0 K c a θ a θ a θ J := a c kg K a = 455 m Ks ilman tiheys ρ a := 7850 kg m 3 lämmönsiirtymäkerroin α c := 5 t := θ a := 0 kaasun lämpötila N fi.ed nettolämpövuon konvektio h netc α c θ g θ a := 70 kn m θ g := log( 8 t + 1) θ g = 40 ( ) := h netc := 503 W m nettolämpövuon säteily φ := 1 ε res := 0. h netr := φε res θ g + 73 nettolämpövuo ( ) 4 ( θ a + 73) 4 h netd := h netc + h netr h netd = 58 W m Δt := 5 s ΔΘat := k sh F v c a ρ a h netd Δt h netr := 5 W m Iterointia jatketaan 15 minuuttiin asti. Tuloksena saadaan suojaamattoman profiilin HEB40 lämpötilaksi 514 K 15 minuutin päästä.

29 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 9 / 80 Poikkileikkausluokka 355 ε 1θ := 0.85 ε 355 1θ = 0.85 Laipat ( ) b t w r cf := cf = 94. mm cf = 5.5 < poikkileikkausluokka 1 9 ε t 1θ = 7.7 f Uuman puristus ( ) cw := h t f r cw = 164 mm cw = 17.3 < poikkileikkausluokka 1 33 ε t 1θ = 8.1 w Uuman taivutus cw = 17.3 < poikkileikkausluokka 1 7 ε t 1θ = 61. w Profiili kuuluu myös palotilanteessa poikkileikkauskuokkaan 1 Teräksen materiaaliominaisuudet lämpötilassa 514 C Kimmokertoimen pienennyskerroin k E. θ := 0.56 Myötölujuuden pienennyskerroin k y. θ := 0.74 α θ := MPa f y

30 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 30 / 80 Kestävyydet palotilanteessa Varmuuskertoimet γ M0 := 1.00 γ M1 := 1.00 γ M := 1.5 γ M.fi := 1.00 Kestävyys vedossa Normaalilämpötilassa Af y N t.rd := γ M0 N t.rd = 3763 kn Palossa γ M0 N fi.θ.rd := k y.θ N t.rd N γ fi.θ.rd = 785 kn M.fi Leikkauskestävyys uuman suunnassa Normaalilämpötilassa η := 1 SFS-EN Kohta 6..6(3) ( ) t f h w := h t f A v0 := η h w t w A v1 := A b t f + t w + r ( ) A v := max A v0, A v1 A v = 3315 mm A v f y V pl.rd := V pl.rd = 680 kn 3 γ M0 Palossa k y.θ.web := k y.θ γ M0 V fi.t.rd := k y.θ.web V pl.rd V γ fi.t.rd = 503 kn M.fi

31 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 31 / 80 Taivutuskestävyys y-akselin suhteen plastisuusteorian mukaan Normaalilämpötilassa W ply f y M.Rd := M γ.rd = 374 kn m M0 Palossa Poikkileikkaukseen kohdistuu palo kaikilta sivuilta. γ M0 M fi.t.rd := k y.θ M.Rd M γ fi.t.rd = 77 kn m M.fi

32 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 3 / 80 Kiepahduskestävyys Oletuksena päistään haarukkalaakerilla tuettu ja tasaisella momentilla kuormitettu sauva. Oletus on varmalla puolella, kun poikittainen kuormitus on leikkauskeskiössä. k := 1.0 k w := 1.0 C 1 := 1.0 C := 0.0 z g := 0.0 m L c.lt := 6 m SFS-ENV , LIITE F, kohta F.1.3 Kimmoteorian mukainen kriittinen momentti π E a I z M cr.lt := C 1 M cr.lt ( ) kl c.lt k k w ( ) G I w kl c.lt I T + I z π + C z g E a I z ( ) 0.5 C z g W el.y f y = 50 kn m λ LT := = α M LT := 0.1 cr.lt ( ) Φ LT := α LT λ LT 0. + λ LT Φ LT = χ LT := min W ply f y M b.rd := χ LT γ M1 1, 1.0 Φ LT + Φ LT λ LT χ LT = 0.79 M b.rd = 94 kn m

33 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 33 / 80 Palossa 35 MPa α θ := 0.65 α f θ = 0.53 y k E.θ.com := k E.θ k y. θ.com := k y. θ k y.θ.com λ LT.θ.com := λ LT k E.θ.com 0.5 φ LT.θ.com := α θ λ LT.θ.com + λ LT.θ.com φ LT.θ.com = 1.19 χ LT.fi := min 1, 1 φ LT.θ.com + φ LT.θ.com λ LT.θ.com χ LT.fi = 0.5 f y M b.fi.t.rd := χ LT.fi W el.y k y.θ.com γ M.fi M b.fi.t.rd = 19 kn m Hyväksikäyttöasteet hetkellä t ja t = 0 M y.fi.ed μ t.m.b := μ M t.m.b = 0.18 b.fi.t.rd k E.0 := 1 k y.0 := 1.0 k E.0.com := k E.0 k y.0.com := k y k y.0.com λ LT.0.com := λ LT k E.0.com φ LT.0.com := α θ λ LT.0.com + λ LT.0.com φ LT.0.com = 1.05 χ LT.fi.0 := min 1, 1 φ LT.0.com + φ LT.0.com λ LT.0.com χ LT.fi.0 = f y M b.fi.0.rd := χ LT.fi.0 W el.y k y.0.com M γ b.fi.0.rd = 195 kn m M.fi M y.fi.ed μ 0.M.b := μ M 0.M.b = 0.1 b.fi.0.rd

34 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 34 / 80 Nurjahduskestävyys normaalilämpötilassa nurjahdus y-akselin suhteen L := 6 m L cr.y :=.18 L nurjahduskäyrä b α y := 0.34 N cr.y := π E a I y L cr.y N cr.y = 1364 kn λ y := Af y N cr.y λ y = 1.66 ( ) Φ y := α y λ y 0. + λ y Φ y =.13 1 χ y := min, 1 χ y = 0.9 Φ y + Φ y λ y χ y A f y Nb Rd.y := γ M1 Nb Rd.y = 1088 kn nurjahdus z-akselin suhteen L cr.z := 6m Nurjahduskäyrä c α z := 0.49 π E a I z N cr.z := N cr.z = 59 kn L cr.z Af y λ z := λ N z = 1.9 cr.z ( ) Φ z := α z λ z 0. + λ z Φ z = χ z := min, 1 χ z = 0.39 Φ z + Φ z λ z χ z A f y N b.rd.z := γ M1 N b.rd.z = 1478 kn

35 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 35 / 80 palossa (lämpötilajakautuma tasainen) nurjahdus y-akselin suhteen 0.5 k y.θ λ y.θ := λ y λ k y.θ = 1.91 E.θ φ y.θ := α θ λ y.θ + λ y.θ φ y.θ =.83 1 χ y.fi := min, 1 χ y.fi = 0. φ y.θ + φ y.θ λ y.θ χ y.fi A k y.θ f y N b.fi.t.rd.y := N γ b.fi.t.rd.y = 567 kn M.fi nurjahdus z-akselin suhteen 0.5 k y.θ λ z.θ := λ z λ k z.θ = 1.48 E.θ φ z.θ := α θ λ z.θ + λ z.θ φ z.θ = χ z.fi := min, 1 χ z.fi = φ z.θ + φ z.θ λ z.θ χ z.fi A k y.θ f y N b.fi.t.rd.z := N γ b.fi.t.rd.z = 838 kn M.fi

36 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 36 / 80 Hyväksikäyttöasteet hetkellä t ja t = 0 k E.0 := 1 k y.0 := 1 N fi.ed μ t.n.b.y := μ N t.n.b.y = 0.1 b.fi.t.rd.y 0.5 k y.0 λ y.0 := λ y λ k y.0 = 1.66 E.0 φ y.0 := α θ λ y.0 + λ y.0 φ y.0 =.3 1 χ y.fi.0 := min, 1 χ y.fi.0 = 0.5 φ y.0 + φ y.0 λ y.0 χ y.fi.0 A k y.0 f y N b.fi.0.rd.y := N γ b.fi.0.rd.y = 956 kn M.fi N fi.ed μ 0.N.b.y := μ N 0.N.b.y = 0.07 b.fi.0.rd.y N fi.ed μ t.n.b.z := μ N t.n.b.z = 0.08 b.fi.t.rd.z 0.5 k y.0 λ z.0 := λ z λ k z.0 = 1.9 E.0 φ z.0 := α θ λ z.0 + λ z.0 φ z.0 = χ z.fi.0 := min, 1 χ z.fi.0 = 0.36 φ z.0 + φ z.0 λ z.0 χ z.fi.0 A k y.0 f y N b.fi.0.rd.z := N γ b.fi.0.rd.z = 1373 kn M.fi N fi.ed μ 0.N.b.z := μ N 0.N.b.z = 0.05 b.fi.0.rd.z

37 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 37 / 80 Ekvivalentin tasaisen momentin tekijät, ks. SFS-EN Kuva 4. β M.y := 0.1 Oletus β M = -0.1 on varmalla puolella β M.LT := β M.y ( ) χ min.fi := min χ y.fi, χ z.fi χ min.fi = 0. ( ) min( λ y.θ 1.1) 0.9 μ y := min β M.y 5, β M.y +, 0.8 μ y = 5.5 μ y N fi.ed k y := min 1, 3 k f y = 1.7 y χ y.fi A k y.θ γ M.fi ( ) 0.9 μ LT := min 0.15 λ z.θ β M.LT 0.15, μ LT = 0. μ LT N fi.ed k LT := min 1, 1 k f LT = 1.0 y χ z.fi A k y.θ γ M.fi Yhdistetty taivutus ja puristus

38 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 38 / 80 Yhteisvaikutus Hyväksikäyttöaste hetkellä t N fi.ed k y M y.fi.ed μ t.n.m := + μ f y f t.n.m = 0.6 y χ min.fi A k y.θ W γ ply k y.θ M.fi γ M.fi N fi.ed k LT M y.fi.ed μ t.n.m.b := + μ f y f t.n.m.b = 0.4 y χ z.fi A k y.θ χ γ LT.fi W ply k y.θ M.fi γ M.fi Hyväksikäyttöaste hetkellä 0 ( ) χ min.fi.0 := min χ y.fi.0, χ z.fi.0 χ min.fi.0 = 0.54 ( ) λ y μ y.fi.0 := min β M.y β M.y +, 0.8 μ y.fi.0 = 8.39 μ y.fi.0 N fi.ed k y.fi.0 := min 1, 3 k f y.fi.0 = 1.6 y χ y.fi.0 A k y.0 γ M.fi ( ) 0.9 μ LT.fi.0 := min 0.15 λ z.0 β M.LT 0.15, μ LT.fi.0 = μ LT.fi.0 N fi.ed k LT.fi.0 := min 1, 1 k f LT.fi.0 = 1.0 y χ z.fi.0 A k y.0 γ M.fi N fi.ed k y.fi.0 M y.fi.ed μ 0.N.M := + μ f y f 0.N.M = 0.18 y χ min.fi.0 A k y.0 W γ el.y k y.0 M.fi γ M.fi N fi.ed μ 0.N.M.b := f y χ z.fi.0 A k y.0 γ M.fi + k LT.fi.0 M y.fi.ed f y χ LT.fi.0 W el.y k y.0 γ M.fi μ 0.N.M.b = 0.17

39 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 39 / 80 Ensimmäisen kertaluvun teoria: E a.θ := k E.θ E a π E a.θ I y N θ.cr.y := = 764 kn > 10 N fi.ed L cr.y = 700 kn Kriittinen lämpötila 1 μ 0 = θ a.cr := ln θ a.cr = μ 0 Laskentatulokset Poikkileikkausluokka 1 Ensimmäisen kertaluvun teoriaa voidaan käyttää Teräksen lämpötila 514 C Suurin hyväksikäyttöaste μt = 0.6 Palosuojausta ei tarvita Hyväksikäyttöaste, kun t = 0 μ0 = 0.18 Kriittinen lämpötila hetken t = 0 hyväksikäyttöasteen mukaan θ a.cr = 751 C Poikkileikkaustekijä Am / Vm = 131

40 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 40 / 80 L Päätykehän nurkkapilari Kuva L KY 3: γg Kf1 Gkj (oma massa) + γq,1 Kf1 Qkj (tuuli) + γq,1 Kf1 Σψ0jQki (lumi) = 1.15 *1*Gkj (oma massa) + 1.5*1* Qkj (tuuli) + 1.5*1* Σ0.7 Qki (lumi) s B H := 6 m kehäjako := 4 m rungon leveys := 6.75 m rakennuksen korkeus L := g k1 := g k gk3 6 m 0.3 kn m pilarin korkeus yläpohjan oma paino := 0.1 kn ripustuskuormat 1 kn m m := rakenneputkiristikon metripaino Lumikuorma q k1 :=.0 kn lumikuorma m Tuulikuorma q pze := 0.6 kn m tuulikuorma cscd := 1.0 kertoimet tuulesta, kun korkeus < 15 m. cf := 1.37 tuulen voimakerroin

41 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 41 / 80 Epätarkkuudet := α h := = 0.76 m 5 φ φ := φ 0 α h α m = ( ) N 0Ed := 1.15 g k1 + g k s q k1 B = 8 1 := α m := = m 3 kn s qwd := 1.5 cscd cf q pze qwd = 3.7 N mm 6750 mm H := L := 6000 mm Fwd qwd ( H L) := Fwd =.8 kn Ekvivalentit vaakavoimat:: HEd VEd HEd := qwd L HEd =.19 kn N 0Ed := VEd = kn =.194 kn > 0.15 VEd = 6.91 kn Epätarkkuuksia ei tarvitse ottaa huomioon HEq := 0

42 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 4 / 80 Toinen kertaluku Kokeillaan HE180B poikkileikkausarvoilla ja Eulerin kaavalla I y := mm 4 E := N mm π E I y F cr := = 464 kn F Ed := N 0Ed = 3 kn l eff.y αcr F cr = 0 F Ed := > 10 Toisen kertaluvun vaikutusta ei jouduta ottamaan huomioon Md := 5 qwd L 16 + Fwd L Räystäsvoimat jaetaan tasan pääpilareille. Jatketaan pilarin ja päätykehän palkkien mitoituksella.

43 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 43 / 80 L Tuulipilari Mitoitetaan hallin päätykehän tuulipilari mitoittavassa kuormitustapauksessa KY3 Kuva L KY 3: γg Kf1 Gkj (oma massa) + γq,1 Kf1 Qkj (tuuli) + γq,1 Kf1 Σψ0jQki (lumi) = 1.15 *1*Gkj (oma massa) + 1.5*1* Qkj (tuuli) + 1.5*1* Σ0.7 Qki (lumi) s B := 6 m kehäjako := 4 m rungon leveys L := 6.5 m Yläpohjan kuormat g k1 := g k 0.3 kn m pilarin korkeus yläpohja yleensä := 0.1 kn ripustuskuormat m Lumikuorma q k1 :=.0 kn lumikuorma katolla Tuulikuorma q pze := m 0.6 kn m tuulikuorma c scd := 1.0 kertoimet tuulesta, kun korkeus < 15 m. c f := 0.99 tuulen voimakerroin päätyseinää vastaan ( ) := q k1 Nd3 = 46.1 kn 4 Nd g k1 + g k B q wd := 1.5 c scd c f q pze q wd = 5.3 kn m Md Vd q wd L 4 := Md = 8. kn m 8 5 := q wd L Vd = 1.7 kn 8 s B Jatketaan tuulipilarin mitoituksella.

44 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 44 / 80 L Jäykistys Kuva L Jäykistysristikot. Seinän ja katon jäykisteet voivat olla yksinkertaisia diagonaalisauvoja. Sauvat on suunniteltava siten, että ne siirtävät tuulikuormista aiheutuvat veto- ja puristusvoimat. Katto-orret on tarkistettava normaalivoiman suhteen, sillä katto-orret siirtävät vaakakuormaa mastopilareille.

45 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 45 / 80 L Jäykistyskuormat Kuva L Päädyn tuulikuorma. Kuormitukset q pze := 0.6 kn m q wd := 1.5 q pze q wd = 0.9 kn m Tuulipilareiden tukireaktiot k := 6000 mm L 1 := 6400 mm L := 6800 mm L 3 := 6000 mm 3 F wd1 := 8 q wd k L 1 F wd1 = 13 kn 3 F wd := 8 q wd k L F wd = 13.8 kn 3 F wd3 8 q k := wd L 3 F wd3 = 6.1 kn Oletetaan, että kaikkien tuulensuuntaisten pintojen kokonaisala on enintään 4 kertaa kaikkien tuulta vastaan kohtisuorien ulkopintojen kokonaisala. Tällöin tuulesta syntyvän kitkan vaikutukset pintaan voidaan jättää huomioitta. q frd := 0 N mm

46 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 46 / 80 L Jäykistysjärjestelmien epätarkkuudet Ekvivalentti stabiloiva voima m := 7 tuettavien sauvojen määrä αm := m αm = L := 4000 mm jäykistysjärjestelmän jänneväli e0 := αm L e0 36 mm 500 = alkuepätarkkuus h := Med.00 m := 1445 kn m Sauvan suurin momentti Med NEd := NEd = 657 kn h n := 7 pääkannatajien lukumäärä δq := 6 mm jäykistysjärjestelmän taipuma ( e0 + δq ) qd := n NEd 8 L qd =.7 N mm

47 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 47 / 80 L Yläpohjan jäykisteristikon mitoitus Kuva L Jäykisteristikon sauvavoimat. q d L L Välisauva N 1 := F wd1 + + q 4 frd N 4 1 = 9 kn q d L Keskisauva N F wd q d L Nurkkasauva N 3 F wd3 Jäykisteristikon tukireaktiot L := + + q 4 frd N 4 = 30 kn L := + + q 8 frd N 8 3 = 14 kn N N cd := N N 3 N cd = 58 kn

48 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 48 / 80 L Jäykisteristikon puristussauvan mitoitus Sauva on 6 m pituinen ja suurin sauvavoima on 58 kn. Kokeillaan putkiprofiilia 10 x 10 x 4. Putkiprofiilin 10 x 10 x 4 poikkileikkausarvot: A= cm Wpl = cm 3 fy = 355 N/mm Diagonaalin nurjahduspituudeksi oletetaan 0.9 x solmuväli 6 m. L := 6000 mm L cry := 0.9 L L crz := 0.9 L γ M1 := 1.0 N cry π I y := E L cry N cry = 86 kn f y λ y := A λ N y = 1.5 cry ( ) α := 0.49 φ := α λ y 0. + λ y φ = χ y := φ φ + λ y χ y = 0.31 f y N byrd := χ y A N γ byrd = 0 kn > 58 kn OK M1

49 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 49 / 80 L Seinän pituussuuntaiset jäykisteet Sauva on 8.4 m pituinen. Räystään korkeudelle tuleva voima on 58 kn. Siten seinän jäykistyssauvassa vaikuttava voima on 8 kn. Kokeillaan putkiprofiilia Kuva L Seinän pituussuntainen jäykistys. Putkiprofiilin 150 x 150 x 6 poikkileikkausarvot: A= cm Wpl = cm3 fy = 355 N/mm L := 8400 mm L cry := 1.0 L L crz := 1.0 L γ M1 := 1.0 N cry π I y := E L cry N cry = 337 kn f y λ y := A λ N y = 1.88 cry ( ) α := 0.49 φ := α λ y 0. + λ y φ =.69 1 χ.y := φ φ + λ y χ.y = 0. fy N byrd := χ.y A N > 8 kn OK γm1 byrd = 60 kn Yleensä riittää, että ristikkäiset jäykisteet mitoitetaan vain vedolle.

50 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 50 / 80 L Rakenneputkiristikon suunnittelu Kohteen pääkannattajaksi on valittu rakenneputkiristikko. Rakennuksen jänneväli on 4 m, kehäväli 6 m ja pituus 48 m. Ristikon kaltevuus on 1:16 ja korkeudeksi on valittu m. Yläpohjarakenteiden kuormien ja oman painon resultanttien oletetaan laskennassa olevan ristikon yläpaarteen solmupisteissä. Kuva L Rakenneputkiristikko hallin pääkannattajana. Rakenneputkiristikon yläpaarre jäykistetään sivuttaissuunnassa joko tuuliristikolla tai poimulevyn levyjäykistyksellä. L Ristikon kuormat Hallin pystykuormat koostuvat yläpohjan ja pääkannattimien omapainoista, lumikuormasta ja tuulikuormasta. Rakennus sijaitsee Hämeenlinnassa, joten maanpinnan lumikuorman ominaisarvo on sk =.5 kn/m. Oma paino muodostuu kattorakenteiden ja ristikon painosta. - kattorakenteiden paino gk1 = 0.3 kn/m - ristikon oma paino gk = 1 kn/m Lumikuorman ominaisarvot - maanpinnan lumikuorman ominaisarvo sk =.5 kn/m - harjakaton muotokerroin μ1 = katolla olevan lumikuorman ominaisarvo qk=.0 kn/m

51 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 51 / 80 L Katon kuormitusyhdistelmiä Taulukossa L10.1. on esitetty hallin katon tavanomaisia kuormitusyhdistelmiä. Taulukko L10.1. Hallin katon tavanomaisia kuormitusyhdistelmiä. Pysyvä Tuuli Lumi vasen oikea KY ψ0 ψ0 ψ0 ψ0 TUULI LUMI LUMI VAS Osavarmuuskertoimet - γ G = 1.15 ( pysyvät kuormat) - γ Gmax = 1.35 ( pysyvät kuormat) - γ Gmin = 0.90 ( pysyvät kuormat) - γ Q = 1.50 ( muuttuvat kuormat) - Ψ 0 = 0.70 (lumi) - Ψ 0 = 0.60 (tuuli)

52 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 5 / 80 Seuraavassa kattoristikon kuormitusyhdistelmiä on esitetty kuvin ja kaavoin: Kuva L KY6: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,1(lumi) = 1.15 * G kj,sup +1,5 * 1.0 * Q k,1(lumi) Kuva L KY1: γ G * G kj,inf + γ Q,1 K FI Q k,1(tuuli) = 0.9 * G kj,inf +1,5 * 1.0 * Q k,1(tuuli) Kuva L KY13: γg * G kj, sup + γ Q,1 K FI Q k,1 (lumi) + γ Q,1 K FI ΣΨ 0,I Q k,1(tuuli) = 1.15 * G kj, sup +1,5 * 1.0 * Q k,1 (lumi) +1,5 * 0.6 * Q k,1(tuuli )

53 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 53 / 80 Kuva L KY14: γ G * G kj,sup + γ Q,1 K FI Q k,i (lumi vasen + ½ lumi oikea) + γ Q,1 K FI ΣΨ 0,I Q k,1(tuuli) = 1.15 * G kj,sup ) +1,5 * 1.0 * Q k,i (lumi vasen + ½ lumi oikea) +1,5 * 0.6 * Q k,1(tuuli ) L Voimasuuret Rakenneputkiristikko mitoitetaan kuormitusyhdistelmän KY 13 kuormille. Kuva L Rakenneputkiristikon kuormitukset. Ristikko mitoitetaan nivelristikkona, missä solmuissa oletetaan olevan nivelet. Menetelmää voidaan käyttää, kun puristuksen alaiset rakenneputket kuuluvat poikkileikkausluokkaan 1. Tasaisesti jakautuneiden kuormien resultantit sijoitetaan yläpaarteen solmuihin. Ristikon voimasuureet voidaan ratkaista esim nivelten tasapainoehdoilla, Cremonan menetelmällä tai ohjelmistoja käyttäen. Seuraavassa on esitys Cremonan menettelyn käytöstä.

54 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 54 / 80 Kuva L Ristikon voimasuureiden ratkaisu Cremonan menetelmällä, alueet. Kuva L Ristikon voimasuureiden ratkaisu Cremonan menetelmällä, alueita vastaavat pisteet.

55 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 55 / 80 Kuva L Ristikon sauvavoimat. L Ristikon mitoitus Yläpaarteen suurin puristusvoima on -861 kn ja alapaarteen suurin vetovoima on kn. Yläpaarteen aukkomomentti on Ms = 11 knm ja tukimomentti Mh = 5.5 knm. Diagonaalien suurin puristusvoima on -31 kn ja suurin vetovoima on kn. Kokeillaan ristikon ylä- ja alapaarteeksi rakenneputkea , S355 ja diagonaaliksi rakenneputkea , S355.

56 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 56 / 80 L Yläpaarteen mitoitus Ned= kn Med = 11 knm Putkiprofiilin 150 x 150 x 6 poikkileikkausarvot: A= cm Wpl = cm 3 fy = 355 N/mm Yläpaarteen nurjahduspituudeksi oletetaan 0.9 x orsiväli, minkä taas oletetaan olevan sama kuin solmuväli.4 m. Nurjahduskestävyys L := 400 mm L cry := 0.9 L L crz := 0.9 L γm1 := 1.0 N cry π I y := E L cry N cry = kn λ y := A fy λ N y = cry nurjahduskäyrä c α := 0.49 ( ) φ := α λ y 0. + λ y φ = χy := 1 φ φ + λ y χy = 0.85 fy NbyRd := χy A NbyRd = 1017 kn > 861 kn OK γm1

57 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 57 / 80 Taivutuskestävyys M yed := 11 knm f y M cyrd := W ply γ M0 M cyrd = 63.9 knm > 11 knm OK Yhdistetty taivutus- ja puristuskestävyys Ms := 5.5 kn m Mh := 11 kn m Ms αs := αs = 0.5 Mh Cmy := αs Cmy = 0.5 > 0.4 CmLT := Cmy λ y = NEd = 861 kn χy = 0.85 NRk := NcRd NRk = 1194 kn NEd k yy < k yy1 := Cmy 1 + ( λ y 0.) χy NRk = 0.6 γ M1 kyy < k yy := min( k yy1, k yy ) = 0.6 NEd k yy := Cmy χy NRk = γ M1 NEd = 861 kn MyEd := 11 kn m NRk = 1194 kn M yrk = 63.9 kn m χlt := 1 NEd MyEd χy NRk + k yy = 0.95 M yrk γ χlt M1 γ M1 < 1 OK Valittu yläpaarre 150 x 150 x 6 kestää.

58 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 58 / 80 L Alapaarteen mitoitus Ned= +844 kn Putkiprofiilin 150 x 150 x 6 poikkileikkausarvot: A= cm Wpl = cm3 fy = 355 N/mm Vetokestävyys NcRd := A fy NcRd = 1194 kn > 844 kn OK γm0 L Diagonaalin mitoitus Diagonaaleissa vaikuttava suurin puristusvoima on -31 kn ja suurin vetovoima +335 kn. Putkiprofiilin 10 x 10 x 4 poikkileikkausarvot: A= cm Wpl = cm 3 fy = 355 N/mm Diagonaalin nurjahduspituudeksi oletetaan 0.9 x solmuväli 1.9 m.

59 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 59 / 80 Nurjahduskestävyys Ned = - 31 kn L := 1900 mm L cry := 0.9 L L crz := 0.9 L γ M1 := 1.0 N cry π I y := E L cry N cry = 85 kn f y λ y := A λ N y = cry α := 0.49 ( ) φ := α λ y 0. + λ y φ = 0.68 χy := 1 φ φ + λ y χy = f y N byrd := χya N γ byrd = 55 kn > 31 kn OK M1 L Diagonaalin kestävyys vedossa γm0 := 1.0 A = mm f y = 355 N mm f y N crd := A N γm0 crd = 644 kn > 335 kn OK

60 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 60 / 80 L K-liitoksen mitoitus Kuva L K-liitoksen geometria N 01Ed := 37 kn N 0Ed := 578 kn knm := 10 6 N mm N 1Ed := 31 kn N Ed := 10 kn θ 1 = 44.8 θ = 51.9 g := 5 mm e := 9 mm Yläpaarre 150 x 150 x 6, poikkileikkausluokka 1 Diagonaalit 10 x 10 x 4, poikkileikkausluokka 1 A 0 := 3363 mm W el0 := 15800mm 3 b 0 := 150 mm b 1 := 10 mm b := 10 mm h 0 := 150 mm h 1 := 10 mm h := 10 mm t 0 := 6mm t 1 := 4mm t := 4mm SFS-EN Taulukkko 7.8 K-liitoksen geometrian ehdot Uumasauvat b 1 = 0.8 > 0.35 b 0 b 1 b 0 = 0.8 > = 0.35 b 0 t 0 b = 0.8 > 0.35 b 0 b b 0 = 0.8 > = 0.35 b 0 t 0 b 1 = 30 t 1 < 35 h 1 = 30 t 1 < 35 Paarteet 0.5 < b 0 = 5 < 35 t 0 b = 30 t < 35 h = 30 t < 35 h 0 = 1 < b 0 h 0 = 5 < 35 t 0

61 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 61 / 80 Vapaaväli ( ) b 1 + b + h 1 + h β := β = 0.8 g := 5 mm 4b ( 1 β) = 0.1 < g = < 1.5 ( 1 β) = 0.3 b 0 g ( ), 10 mm = 5 mm > max t 1 + t = 10 mm 35 ε := ε = c := b t 1 c = 7 > 33 ε = 6.8 PL t 1 Lisäehtojen tarkistus 0.6 < ( b 1 + b ) b 1 = 1 < 1.3 b 0 = 5 > 15 OK t 0

62 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 6 / Paarteen pinnan myötö N 01Ed = 37 kn N 0Ed = 578 kn e = 0.09 m N 0Ed := N 01Ed + N 1Ed cos ( θ1) N 0Ed = 458 kn ( ) N 01Ed N 0Ed M0Ed := e M0Ed = 5 kn m puristettu paarre A 0 = mm f y0 := 355 N mm N 0Ed := 458 kn N 0Ed γ M5 := 1.0 n := = A 0 f y0 γ M5 ( 0.4 n) β = 0.8 kn := min 1.3, 1 kn = 1 β b 0 γ := γ = 1.5 t 0 Uumasauvojen kestävyydet N1Rd := 8.9 kn f y0 t 0 γ sin( θ1) γ M5 β N1Rd = 457 kn > N 1Ed = 31 kn N Rd := 8.9 kn f y0 t 0 γ sin( θ) γ M5 β N Rd = 409 kn > N Ed = 10 kn

63 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 63 / 80. Paarteen leikkausmyötö γ M0 1.0 := N1Ed := 31 kn g = 5 mm t 0 = 6 mm h 0 = 150 mm b 0 = 150 mm 1 α := ( 4g α = 0.03 ) 1 + 3t 0 ( ) t 0 A v := h 0 + α b 0 A v = 1983 mm V Ed := N1Ed sin( θ1) V Ed = 0 kn ( ) A v f y0 V plrd := V plrd = 406 kn > V Ed 3 γ M0 N1Rd := ( f y0 A v ) 3 sin( θ1) γ M5 N1Rd = 577 kn V Ed = > 0.5 V plrd ( ) f y0 N 0Rd := A 0 A v + A v f y0 1 V Ed V plrd N 0Rd = 108 kn > N 0Ed = 458 kn

64 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 64 / Uumasauvan murtuminen f y0 = 355 N mm f y1 := f y0 f y := f y0 t 0 = 6mm b 0 = 150 mm h 0 = 150 mm t 1 = 4mm b 1 = 10 mm h 1 = 10 mm t = 4mm b = 10 mm h = 10 mm 10 f y0 t 0 b eff1 := b b 1 0 f t y1 t 1 0 b eff1 = 0.07m 10 f y0 t 0 b eff := b b b eff = 0.07m 0 f t y t 0 ( ) N 1Rd := f y1 t 1 h 1 4t 1 + b 1 + b eff1 N1Rd = 577 kn > N1Ed = 31 kn ( ) NRd := f y t h 4t + b + b eff N Rd > = 409 kn N Ed = 10 kn

65 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 65 / Paarteen leikkauslävistyminen β = 0.8 < 1 1 γ = 0.9 OK 10 b 1 10 b b ep1 := b b ep1 = 48 mm b ep := b 0 b ep = 48 mm 0 t 0 t 0 ( ) f y0 t 0 N 1Rd := 3 sin( θ1) h 1 sin( θ1) + b 1 + b ep1 N 1Rd = 888 kn > N 1Ed := 31 kn ( ) f y0 t 0 N Rd := 3 sin( θ1) h sin( θ) + b + b ep N Rd = 85 kn N Ed = 10 kn > Liitoksen kestävyys: Paarteen pinnan myötö määrää liitoksen kestävyyden N 1Rd = 888 kn > N 1Ed = 31 kn OK

66 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 66 / 80 L Kattoristikon niveltuki Kuva L Ristikon liitos tuella. Liitoksen valmistuksen helpottamiseksi sallitaan epäkeskisyys pilarin neutraaliakseliin nähden. Tämän seurauksena yläpaarteen pitää välittää ristikon leikkausvoima pilarille. Epäkeskisyydestä aiheutuu myös taivutusmomenttia yläpaarteelle. Yläpaarteen päätä diagonaalin kohdalla rasittavat voimat ovat seuraavat, kun epäkeskisyys on 00 mm: V Ed := 88 kn e := 0. m M 0Ed := ev Ed M 0Ed = 57.6 kn m N 0Ed := 37 kn N 10d := 335 kn N 0d := 37 kn H Ed := 7kN Paarteen 150 x 150 x 6 pään kestävyys yhteisvaikutuksille, poikkileikkausluokka 1, leikkauslommahdus ei vaarana A := 3363 mm h := 150 mm b := 150 mm t := 6 mm f y := 355 N mm γ M0 := 1.0 W pl := mm 3 E s N := mm Ah f y V plrd := ( b + h) 3 γ M0 h t = 5 < 59.1 OK V plrd = 345 kn f y M plrd := W pl γ M0 M plrd = 117 kn m f y NplRd := A NplRd = 1194 kn γ M0 Leikkausvoima VEd= 88 kn ylittää puolet leikkauskestävyydestä VplRd=344.6 kn, joten sen vaikutus pitää ottaa huomioon yhteisvaikutusehdoissa.

67 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 67 / 80 Taivutus ja leikkaus V Ed ρ := 1 ρ = Av := A V plrd ρ Av MvRd := W pl 8t ( ) f y γ M0 MvRd = h b + h 108 kn m Normaalivoiman, leikkausvoiman ja taivutusmomentin kuormittama rakenneputki f y N vrd := ( A ρ Av) γ M0 N vrd = 95 kn MNRd := 1.6 MvRd 1 N 0Ed N vrd MNRd = m kn M 0Ed = 57.6 kn m < MNRd = kn m OK Paarteen pään kestävyys pistekuormalle ss = tehollisen tukipinnan leveys, oletetaan pistekuorman jakautuvan 45 asteen kulmassa σ fed := 0 taivutuksen aiheuttama laipan normaalijännityksen mitoitusarvo ss := t sy := b t 1 σ fed f y R yrd := ( ss + sy) t R γ yrd = 153 kn M0 ( 3ss ) 1 + R ard 0.5 t ( h t) := E s f y R γ ard = 194 kn M0 f y V Ed = 144 kn < R yrd = 153 kn OK

68 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 68 / 80 Ruuvin leikkauskestävyys Valitaan M f ub := 800 N mm d := 16 mm A s := 0.78π d γ 4 Mb := 1.5 H Ed = 7kN f ub FvRd := 0.6 A γ s FvRd = 60 kn > H Ed = 7kN OK Mb Hitsin mitoitus h p := 40 mm h d := 10 mm l:= h p + h d N Ed := 88 kn H Ed = 7kN β := 0.9 f d := 355 N mm 3 a := ( N Ed + H Ed ) β a = mm l f d Valitaan a= 4 mm L Vesikattorakenteet Vesikatto voidaan toteuttaa joko rakennuksen pituussuuntaisilla muotolevyillä tai ohutlevyorsilla ja harjan suuntaisilla muotolevyillä. Rakenneosien valinnassa voidaan käyttää hyväksi POIMU [13]- ja ORSI [14]-ohjelmia.

69 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 69 / 80 L Pääpilarin perustusliitos Kuva L Pääpilarin perustusliitos. Kuormitustapaus: tuuli kesällä N Ed := V Ed M Ed := 47.0 kn := 35.4 kn knm Taivutusmomenttien arvot sisältävät alkuvinoudesta ja muodonmuutoksista aiheutuvat lisärasitukset.

70 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 70 / 80 Kuva L Aluslevyn mitat, pintapaine kohdistuu ulokkeeseen. L Perustusliitoksen kestävyys Pohjalevyn paksuus: Valitaan aluslevyn mitat: L := 500 mm B := 400 mm u := 50 mm h p := 40 mm ( ) N f y := 355 mm c 1 := L h p c 1 = 60 mm N N C30/37 f cd := 1.5 mm f cd = 17 mm γ M0 := 1.0 Betoniperustuksen mitat: a 1 b 1 a 1 := 600 mm b 1 := 500 mm k j := LB k j = 1.5 f jd 3 k N := j f cd f jd = 13.9 mm

71 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Liite L10.1 Teräshallin mitoitusesimerkki - Sivu 71 / 80 Tarkastellaan tilannetta A: pintapaine kohdistuu ulokkeeseen d:= L u ( ) N Ed = 47 kn V Ed = 35.4 kn M Ed = 113 kn m h p M sda := M Ed + N Ed u M sda = 116 knm M sda μ := f jd B d μ = β := 1 1 μ β = y := β d y = 49 mm < c 1 = 60 mm y meda := f jd y c 1 meda = m knm β za := d 1 za = 0.45m t := meda 6 γ M0 f y t = 5 mm valitaan t = 60 mm c := t f y 3 f jd γ M0 c = 15 mm < c 1 = 60 mm

MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy

MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012)

RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 16: Kuvasta 1.1 ylöspäin laskien 2. kappale: Pyöreän putken halkaisija kalibroidaan lopulliseen mittaan ja...

Lisätiedot

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka

Lisätiedot

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma RoadShow 2015 Tero Lahtela NR ristikon tuenta Kuvat: Nils Ivar Bovim, University of Life sciences, Norway NR ristikon tuenta NR ristikon yläpaarteen nurjahdustuenta

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta

Esimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...

Lisätiedot

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen

Lisätiedot

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino

Katso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys

ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät

Lisätiedot

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400

Lisätiedot

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan

Lisätiedot

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Toinen painos EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Eurokoodi 5 EC 5 sovelluslaskelmat Hallirakennus PDF-julkaisu, kesäkuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu helpottamaan EC 5 -pohjaista suunnittelua.

Lisätiedot

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1

Ovi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1 Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela

NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela USEIN KUULTUA Oletetaan, että peltikatto jäykistää yläpaarteen heikossa suunnassa Oletetaan, että kattoelementit toimivat levyjäykisteenä Mitenkäs tiilikaton

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU

TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia .2 Seinäkorkeudet Suurin sallittu seinäkorkeus H max Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty H max (m) Gyproc-seinärakenteiden perustyypeille. Edellytykset: Rankatyypit Gyproc XR (materiaalipaksuus t=0,46 mm),

Lisätiedot

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät: PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia

Lisätiedot

PUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Tero Lahtela NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA UUMASAUVAN SIVUTTAISTUENTA Uumasauvan tuki YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA

Lisätiedot

HalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset

HalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset HalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset RoadShow 2015 Tero Lahtela Käsitteitä Kiepahduksen / nurjahduksen 1. muoto Kantava rakenne kiepahtaa tai nurjahtaa yhteen suuntaan Kiepahduksen / nurjahduksen

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki

ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen 1. MASTOPILARIN MITOITUSMENETELMÄ 1.1 Käyttökohteet Mitoitusmenetelmä soveltuu ensisijaisesti yksilaivaisen, yksikerroksisen mastojäykistetyn teräsbetonikehän tarkkaan analysointiin. Menetelmän soveltamisessa

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7, Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate

Lisätiedot

M&T Farm s pressuhallit

M&T Farm s pressuhallit M&T Farm s pressuhallit Lasketaan M&T Farm s pressukaarihallin lujuudet. Laskenta tehdään EN standardia käyttäen. Rakenne: Kaarihallit on esitetty alla olevissa kuvissa. Kaarissa käytettävä materiaali

Lisätiedot

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa

Lisätiedot

TERÄKSISEN TEOLLISUUSHALLIN TERÄSOSIEN SUUNNITTELU

TERÄKSISEN TEOLLISUUSHALLIN TERÄSOSIEN SUUNNITTELU TERÄKSISEN TEOLLISUUSHALLIN TERÄSOSIEN SUUNNITTELU Heikki Lauronen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) Lauronen,

Lisätiedot

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. LAATTAPALKKI Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa. Laattapalkissa tukimomentin vaatima raudoitus

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski PORTAL FRAME WITH COLUMNS RIGIDLY FIXED IN THE FOUNDATIONS

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski PORTAL FRAME WITH COLUMNS RIGIDLY FIXED IN THE FOUNDATIONS PORTAL FRAM WITH COLUMNS RIGIDLY FIXD IN TH FOUNDATIONS 9 Load cases 2. MASTOJÄYKISTTYN KHÄN PÄÄPILARIN P MITOITUS Suunnitellaan hallin ulkoseinillä olevat kehän P- pilarit runkoa jäykistäviksi kehän mastopilareiksi.

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET 1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa

Lisätiedot

POIKKILEIKKAUSTEN MITOITUS

POIKKILEIKKAUSTEN MITOITUS 1.4.016 POIKKILEIKKAUSTE ITOITUS Osavarmuusluvut Poikkileikkausten kestävs (kaikki PL) 0 1, 0 Kestävs vetomurron suhteen 1, 5 Kimmoteorian mukainen mitoitus - tarkistetaan poikkileikkauksen kriittisissä

Lisätiedot

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840

KANTAVUUS- TAULUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 KANTAVUUS- TAUUKOT W-70/900 W-115/750 W-155/560/840 SISÄYSUETTEO MITOITUSPERUSTEET... 3 KANTAVUUSTAUUKOT W-70/900... 4-9 W-115/750... 10-15 W-155/560/840... 16-24 ASENNUS JA VARASTOINTI... 25 3 MITOITUSPERUSTEET

Lisätiedot

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla

Lisätiedot

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla Toukokuu 2008 Alkulause Betonirakenteiden suunnittelussa ollaan siirtymässä eurokoodeihin. Betonirakenteiden

Lisätiedot

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 13/2000 Teräksen materiaalimallit mitoitettaessa palosuojaamattomia teräsrakenteita

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 13/2000 Teräksen materiaalimallit mitoitettaessa palosuojaamattomia teräsrakenteita TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 13/2000 Teräksen materiaalimallit mitoitettaessa palosuojaamattomia teräsrakenteita Yhteyshenkilö: Kristian Witting Rautaruukki Oyj PL 860, 00101 HELSINKI puh. 09-41776354, fax

Lisätiedot

VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1

VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1 VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1 Palkkien materiaali Sahatavara T3/C30 fm,k 30 taivutus syrjällään fv,k 3 leikkaus syrjällään fc,90,k,7 puristus syrjällään Emean 1000 kimmouli ҮM 1,4 Sahatavara T/C4 fm,k 4

Lisätiedot

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin.

1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin. Esimerkki 1: Harjapalkki Perustietoja: 1 - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen harjapalkki, joka tukeutuu mastopilareihin. 6000 - Harjapalkkiin HP101 on kiinnitettynä 1 t:n nosturi. Halli 1

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

MAIOR-hanke FM Haus -kehitysprojekti 2012

MAIOR-hanke FM Haus -kehitysprojekti 2012 MAIOR-hanke FM Haus -kehitysprojekti 2012 Olli Ilveskoski MAIOR-hanke. FM Haus kehitysprojekti 2012 Olli Ilveskoski ISBN 978-951-784-596-0 (PDF) ISSN 1795-424X HAMKin e-julkaisuja 18/2012 Hämeen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä. Tasokehät Tasokehä muodostuu yksinkertaisista palkeista ja ulokepalkeista, joita yhdistetään toisiinsa jäykästi tai nivelkehässä nivelellisesti. Palkit voivat olla tasossa missä kulmassa tahansa. Palkkikannattimessa

Lisätiedot

Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta.

Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. () PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN Vastaanottaja: Timo Surakka / Urpo Manninen Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. Kohde: Rakennelaskelma nrot:

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/6

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/6 1/6 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitetaan kuvan mukaisen kaksileikkeisen ruuviliitoksen kestävyys Rd. Ruuvit ovat lujuusluokan A-50 ruostumattomia M16 osakierteisiä ruuveja. Liitettävät

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

Tehtävä 1. Lähtötiedot. Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha Tehtävän kuvaus

Tehtävä 1. Lähtötiedot. Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha Tehtävän kuvaus Tehtävä 1 Lähtötiedot Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha 1.437 LL 33, 55 mm AA 19,5 cccc² NN EEEE 222222 kkkk II 585,3 cccc 4 dd 111111 mmmm WW eeee 73,6 cccc 3 tt 44

Lisätiedot

EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus

EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Toinen painos EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Eurokoodi 5 2 EC5 Sovelluslaskelmat - Asuinrakennus EC 5 sovelluslaskelmat Asuinrakennus 3 4 PDF-julkaisu, maaliskuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu

Lisätiedot

Janne Iho Yhdeltä tasolta tuettu tukiseinä Versio 1. Mitoitusmenetelmä DA

Janne Iho Yhdeltä tasolta tuettu tukiseinä Versio 1. Mitoitusmenetelmä DA SISÄLLYS A) Lähtötiedot ja mitat Kaivannon mitat Pohjamaan lähtötiedot, maakerrokset B) Maanpainekertoimet, hiekkakerros C) Maanpainekertoimet, moreenikerros D) Tukiseinän kuormitus KT1: Lyhytaikainen

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

KAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.

KAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 639 150 489 98 6 3582 395 3942 345 13 345

Lisätiedot

KAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.

KAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 356 1600 1600 356 18.43 343 2062 343 1719

Lisätiedot

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA STANDARDIN EN 1992-1-2 SISÄLTÖÄ: Luvussa 2: Palomitoituksen perusteet Luvussa 3: Materiaaliominaisuudet

Lisätiedot

KANTAVUUSTAULUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840

KANTAVUUSTAULUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840 KANTAVUUSTAUUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840 W-1 / Kantavilla poimulevyillä VTT:n laadunvalvontasopimus Poimulevyjä käytetään vesikattona tai kantavana rakenteena

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari VÄÄNTÖRASITETUN RAKENNEOSAN EURONORMIIN PERUSTUVA KESTÄVYYSLASKENTAYHTÄLÖIDEN

Lisätiedot

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.

Liitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille. 25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 13.6.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA

Lisätiedot

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n

Lisätiedot

KOHDE: TN0605/ RAK: TN :25

KOHDE: TN0605/ RAK: TN :25 52 (109) 95 27 (150) 148 44 () 72 (80) (39) 17 70 (74) 23 Y2 2 kpl 118.7 61.3 D4 2 kpl 10.3 169.7 A1 2 kpl D3 2 kpl 141.8 38.2 D7 2 kpl 51.6 1.4 154.2 25.8 D5 2 kpl 64.2 115.8 D6 2 kpl L=4154 T24 151.4.6

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus

Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 16.10.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä

Esimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä Esimerkkilaskelma Palkin vahvistettu reikä 3.08.01 3.9.01 Sisällsluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - REIÄN MITOITUSOHJEITA... - 3-3 VOIMASUUREET JA REIÄN TIEDOT... - - MATERIAALI... - - 5 MITOITUS... - 5-5.1

Lisätiedot

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa

ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA TERÄSRISTIKON MITOITUS JA MALLINTAMINEN. Arto Koski

KONETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA TERÄSRISTIKON MITOITUS JA MALLINTAMINEN. Arto Koski KONETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA TERÄSRISTIKON MITOITUS JA MALLINTAMINEN Arto Koski KANDIDAATINTYÖ 2016 Ohjaaja: Matti Kangaspuoskari TIIVISTELMÄ Teräsristikon mitoitus ja mallintaminen Arto Koski Oulun

Lisätiedot

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 21/2009 WQ- palkin poikkileikkauksen mitoitus normaali- ja palotilanteessa

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 21/2009 WQ- palkin poikkileikkauksen mitoitus normaali- ja palotilanteessa TRY TERÄSNORIKORTTI N:o 1/009 WQ- palkin poikkileikkauksen mitoitus normaali- ja palotilanteessa Yhteyshenkilö: Jouko Kansa R&D anager Ruukki Construction Seinäjoentie 11 PL 900, 60100 Seinäjoki jouko.kansa@ruukki.com

Lisätiedot

Veli- Matti Isoaho RAMKO 4

Veli- Matti Isoaho RAMKO 4 Veli- Matti Isoaho RAMKO 4 2 18. 4. 2005 TERÄSRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ 1. Yleistä suunnittelukohteesta Tilaajana Oy Teräsrakentajat Ab Kohde on varastohalli jonka mitat ovat a) 17 m, b) 4,5 m, c) 3 m ja

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T512905. Harjoitustyömalli v. 25.1.2012. Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus

PUURAKENTEIDEN PERUSTEET T512905. Harjoitustyömalli v. 25.1.2012. Puurakenteisen talon rakenteiden mitoitus PUURKENTEIDEN PERUSTEET T51905 Harjoitustyömalli v. 5.1.01 Puurakenteisen talon rakenteien mitoitus HUOM. Tässä harjoitustyömallissa on käytetty sinistä väriä täyentävien huomioien esittämiseen. Ohjaava

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

MAANVARAINEN PERUSTUS

MAANVARAINEN PERUSTUS MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ

Lisätiedot

Markku Heinisuo, Aku Pihlasvaara Metallirakentamisen tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto

Markku Heinisuo, Aku Pihlasvaara Metallirakentamisen tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto Putkiristikko joustavin liitoksin Markku Heinisuo, Aku Pihlasvaara Metallirakentamisen tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto Yhteenveto Artikkelissa esitetään teräsputkiristikon laskentatulokset,

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki

Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet. Vetotangolla vahvistettu palkki Mekaanisin liittimin yhdistetyt rakenteet Vetotangolla vahvistettu palkki 16.08.2014 Sisällysluettelo 1 MEKAANISIN LIITTIMIN YHDISTETYT RAKENTEET... - 3-1.1 VETOTAGOLLA VAHVISTETTU PALKKI ELI JÄYKISTETTY

Lisätiedot

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu

Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Kohtisuoraan tasoaan vasten levy ei kanna minkäänlaista kuormaa. Tässä suunnassa se on myös äärettömän joustava verrattuna jäykkyyteen tasonsa suunnassa. Levyn taivutus

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Ikkunapalkki 2,9 m 20.6.

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Ikkunapalkki 2,9 m 20.6. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

16.7.2013 16:48:56. FarmiMalli Oy. Nykyisten kattovasojen kannatus. 3D Rakenne

16.7.2013 16:48:56. FarmiMalli Oy. Nykyisten kattovasojen kannatus. 3D Rakenne 16:48:56 Nykyisten kattovasojen kannatus 3D Rakenne Kuivuri, Harjapalkki Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta.

Lisätiedot

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu

Lisätiedot