Sairaalaviesti Sjukhusinfo 2/08

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalaviesti Sjukhusinfo 2/08"

Transkriptio

1 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 2/08 toukokuu maj

2 Sisältö Sairaalaviesti 2/2008 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Jussi Merikallio Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 4800 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kuvat Suomen Kuntaliitto Kansikuva Hannu Salokoski Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Pääkirjoitus: Kansallisen arkiston luomistuskia 3 Ledare: Skaparvånda kring det nationella arkivet 4 Asiakastiedot ja lääkemääräykset sähköisiksi 5 Kansallinen terveysarkisto KanTa 6 Tietojärjestelmien liittäminen kansallisen arkiston (KanTa) palveluihin 7 Kansalaisen käyttöliittymä KanTaan otteita päiväkirjastani 9 Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt 11 KanTa-palveluille kansallinen tukiprojekti 14 ekansalaisen terveys (ekat) 14 Tietosuojavastaavan toimenkuva, tehtävät ja asema 16 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiriä rakennetaan vaiheittain 17 Systemaattinen elintapaohjaus mahdollistaa muutoksen 21 SosKes ja MediKes keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko 24 Löytyykö Avannosta apu ajanvaraajalle? 27 Kansallisesti yhtenäinen hoitotyön systemaattinen kirjaamismalli ja sen käyttöönotto tuloksia kansallisesta hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeesta 29 Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi joulukuu Hannu Leskinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaksi 34 Saapunutta postia 35 Suurissa kaupungeissa syöpiä neljännes enemmän kuin maaseudulla 35 MRSA halutaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kuriin erityistoimin 35 Terveydenhuollon menot jatkaneet kasvuaan 36 Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen uudistamista 36 Terveyspalvelujen yksikkökustannuksissa suuria eroja 37 Tuore tutkimus HUS:ssa: Leikkaustoiminnan kehittäminen parantaa hoidon saatavuutta ja tuottavuutta 38 Kuopion yliopistolle Savuton Kampus 39 Suomen Kuluttajaliitto vastustaa reseptilääkkeiden mainontaa kuluttajille 40 Kunta- ja palvelurakenneuudistus: Tulevina haasteina palveluiden kehittäminen ja muutosjohtaminen 40 Käypä hoito -suositus leikkausta edeltävästä arvioinnista 41 FCG Efeko Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta 43 Osoitteenmuutokset soster Seuraava numero ilmestyy syyskuussa ISSN

3 Kansallisen arkiston luomistuskia Sähköisen potilaskertomuksen käyttöönoton perusedellytyksenä on lainsäädännön ja toimintakulttuurin nykyaikaistaminen niin, että sähköinen asiointi on laillista ja riittävästi ohjeistettua. Terveydenhuollossa olemme siirtymässä kansallisesti keskitettyyn arkistoratkaisuun vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä. Uudistus on alkuvaiheessaan saanut vahvaa tukea useilta tahoilta. Lainsäädännöllisistä syistä rekisterinpitoa ei kansallisessa arkistossa ole pystytty nykyisellään toteuttamaan potilaskohtaisesti, vaan kunkin kansalaisen hoitotiedot ovat pirstaloituneet eri hoito-organisaatioiden rekistereihin. Tämä hankaloittaa potilaan tietojen kokonaisvaltaista käyttöä. Lainsäädäntö antaa kuitenkin jo nykyisellään suhteellisen hyvän pohjan kansallisen arkistoratkaisun toteutukselle. Merkittävämpi ongelma tietojärjestelmien liittämiselle kansalliseen arkistoratkaisuun on, että lakiin liittyvä asetus ja muut ohjeistukset ovat nyt jo yhdeksän kuukautta myöhässä. Lisäksi STM:n, Kelan, Stakesin ja TEOn keskinäisen koordinaation puutteellisuuden vuoksi ohjeistukset ovat kaiken aikaa eläneet merkittävästi ja yhteinen linjaus on ollut liian vähäistä, eikä kansallisten ohjeiden varaan ole voinut kiinnittää määrityksiä. Näin myös arkistoratkaisun järjestelmämääritysten aikataulu on nyt puoli vuotta myöhässä ja toteutukselle jäävä aika lyhenee kaiken aikaa. Kireän aikataulun vuoksi uhkana on, että sekä kansalliset että sovelluskohtaiset määrittelyt joudutaan tekemään puutteellisella valmistelulla käyttäjiä juurikaan kuulematta ja ilman keskinäistä synkronointia. Stakesin teetättämän kartoituksen mukaan valtaosa kansallisen arkiston käyttöönotosta tapahtuu 2011 alussa. Kelalle tällainen käyttöönoton takapainotteisuus tulisi toteutuessaan aiheuttamaan varmaankin suuria vaikeuksia. Sertifiointi ja tietoturva ovat syntyneet omiksi saarekkeiksi, joihin haetaan parasta mahdollista ratkaisua. Tämä ei kuitenkaan ole kustannustehokkain tapa toimia. Ideaalisimman ratkaisun sijaan pitäisikin pyrkiä löytämään olemassa oleviin määrityksiin perustuva optimaalisin ratkaisu. Ratkaisujen on oltava kustannustehokkaita tietoturvaan ja käyttötarkoitukseen nähden. Esimerkiksi pankkikortin käyttöä varmentamisessa voitaisiin laajentaa myös terveydenhuoltoon. Kaikille julkisille palveluille tulee saada yhtenäiset ratkaisut. Esteet järkevälle toiminnalliselle logistiikalle on poistettava niin, että se on kustannustehokasta. Potilasdokumentaation on palveltava tulevaisuudessa myös tieteellistä tutkimustyötä ja laaduntarkkailua. Kansallisessa toteutuksessa Kelalta on saatu selkeät ja asiaan kuuluvat arkiston perustamiskustannukset, mutta tämä ei kuitenkaan sisällä Stakesin ja TEOn kustannuksia. Perusinvestointikustannusten lisäksi tulevat kansallisten palveluiden käyttökustannukset, joiden muodostumisperiaatteet ovat edelleen sopimatta. Kunnille ja muillekaan palveluiden tilaajille ei tästä toteutuksesta saa aiheutua kohtuuttomia kustannuksia. Pitäisi myös huolehtia, että ratkaisuun syntyy riittävästi kilpailua myös tietoliikenteen osalta. Kustannukset ja niiden perusteet tulee olla maksajien tiedossa. Keskitetty arkistoratkaisu tulee pitkällä aikavälillä kannattavaksi toiminnaksi. Alussa joudutaan kuitenkin panostamaan merkittäviä summia infrastruktuuriin ja koulutukseen, jota tulisi kansallisesti valtion tukea. Jos kansallista ohjeistusta ei synny, ei myöskään pääse syntymään yhtenäistä kirjaamistapaa. Siirtyminen paperisesta käytännöstä sähköiseen edellyttää laajamittaista toiminnallista uudistamista ja koulutusta. Käyttäjiä ei ole helppo motivoida uuteen käyttöympäristöön, jos järjestelmät eivät ole niitä käyttöönotettaessa kunnossa, sillä puolivalmiilla ohjelmistotuotteilla ei tuoteta olennaisia hyötyjä. Lisäksi näyttää siltä, että kirjaaminen siirtyy yhä enemmän toimintatasolle, joka varmasti alkuun aiheuttaa vastustusta. Lisätyön sijaan tietojenkäsittely pitääkin saada tukemaan toimintaa, sujuvoittamaan toimintaprosesseja ja parantamaan palvelutasoa. Tähän on panostettava nyt kunnolla, ettei käyttöönottovaiheessa ja sen jälkeen tule ongelmia. Timo Kietäväinen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Sairaalaviesti 2/2008 3

4 Skaparvånda kring det nationella arkivet En grundläggande förutsättning för den elektroniska patientjournalen är att lagstiftningen revideras och verksamhetskulturen moderniseras så att den elektroniska kommunikationen är laglig och så att det finns tillräckligt med anvisningar. Inom hälso- och sjukvården övergår man till ett nationellt centralarkiv före utgången av mars I begynnelseskedet har reformen fått starkt stöd på många håll. På grund av lagstiftningen har det hittills inte varit möjligt att i det nationella arkivet föra register över enskilda patienter, utan enskilda medborgares vårduppgifter har funnits i olika vårdorganisationers register. Detta försvårar användningen av patientuppgifter på ett övergripande plan. Den gällande lagstiftningen ger dock en relativt god grund för genomförandet av en nationell arkivlösning. Ett större problem för anslutningen av datasystemen till det nationella arkivet är att förordningen och anvisningarna i samband med lagen redan nu är nio månader försenade. Till följd av bristfällig samordning mellan SHM, FPA, Stakes och TEO (Rättskyddscentralen för hälsovården) har anvisningarna hela tiden levt avsevärt, den gemensamma linjen har varit alltför svag, och det har inte gått att ansluta standarderna till nationella anvisningar. Systemstandarderna för arkivlösningen är därför redan ett halvt år försenade och tiden för genomförandet förkortas hela tiden. På grund av den strikta tidsplanen riskerar man tvingas bereda både de nationella och de tillämpningsspecifika standarderna bristfälligt och nästan utan att höra användarna och utan gemensam synkronisering. Enligt en kartläggning, som Stakes låtit göra, tas största delen av det nationella arkivet i bruk i början av Fördröjningarna ovan skulle säkerligen vålla FPA stora svårigheter. Certifieringen och dataskyddet har blivit egna områden som man söker den bästa möjliga lösningen på. Detta är ändå inte det mest kostnadseffektiva sättet. I stället för en mer idealisk lösning bör man eftersträva en optimal lösning som bygger på befintliga standarder. Lösningarna bör vara kostnadseffektiva med hänsyn till dataskyddet och användningsändamålet. Vid certifieringen kunde till exempel användningen av bankkort utsträckas till hälso- och sjukvården. Lösningarna bör vara enhetliga för alla offentliga tjänster. Hindren för en rationell och funktionell logistik bör avlägsnas så att logistiken blir kostnadseffektiv. I framtiden bör det också vara möjligt att använda patientdokumentationen i vetenskapligt forskningsarbete och i kvalitetskontroller. I fråga om det nationella genomförandet har FPA angett klara och relevanta kostnader för inrättandet av arkivet, men dessa inbegriper ändå inte Stakes och TEO:s kostnader. Utöver de grundläggande investeringskostnaderna tillkommer driftskostnaderna, vilkas uppkomstprinciper ännu inte avtalats. Detta får inte leda till orimliga kostnader för kommuner eller för andra servicebeställare. Man bör se till att det också finns tillräckligt med konkurrens när det gäller datakommunikationen. De som betalar ska ha kännedom om kostnaderna och kostnadsgrunderna. En central arkivlösning blir på lång sikt lönsam. Till en början är man dock tvungen att satsa stora summor på infrastruktur och utbildning, som staten bör stödja på det nationella planet. Om nationella anvisningar inte utarbetas, blir inte heller registreringen enhetlig. Övergången från förfaranden med papper till elektroniska förfaranden förutsätter en bred funktionell förnyelse och utbildning. Det är inte lätt att motivera ibruktagandet av den nya driftsmiljön för användarna om systemen inte är i skick när de införs, för halvfärdiga programprodukter ger inte upphov till någon väsentlig nytta. Det förefaller också som om registreringen allt mer kommer att ske utan mellanhänder, vilket säkert till en början väcker motstånd. I stället för att leda till extra arbete bör databehandlingen fås att stödja verksamheten, leda till smidigare verksamhetsprocesser och förbättra servicenivån. Nu bör man verkligen satsa på detta så att det inte uppstår problem när systemet införs och därefter. Timo Kietäväinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet 4 Sairaalaviesti 2/2008

5 Asiakastiedot ja lääkemääräykset sähköisiksi Synnöve Amberla, neuvotteleva lakimies, Kuntaliitto Uudet lait sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki) ja sähköisestä lääkemääräyksestä (ereseptilaki) siirtävät terveydenhuollon sähköisen asioinnin uudenlaiselle toteuttamisperustalle. Tietojärjestelmien on mukauduttava täysin uuteen yhteistyökuvioon. Lakeja täydentävät kevään kuluessa annettavat asetukset potilasasiakirjoista ja sähköisestä lääkemääräyksestä. Asiakastietolaki koskee tällä hetkellä suurimmalta osin vain terveydenhuoltoa. Sosiaalipuolen on tarkoitus tulla mukaan siirtymäkauden aikana (jäljellä kolme vuotta). MITÄ UUTTA? Kela hoitaa terveydenhuollon palvelujen antajien lukuun (toimeksiantosopimus) potilasasiakirjojen säilytystä ja käyttöä varten olevaa arkistointipalvelua sekä sen osana potilasasiakirjojen luovutusta varten hakemistopalvelua ja suostumuksen hallintapalvelua (KanTa-palvelu). Terveydenhuollon toimintayksiköt ovat edelleen rekisterinpitäjiä. Asiakastietojen eheys, muuttumattomuus ja kiistämättömyys tulee varmentaa sähköisellä allekirjoituksella tietojen sähköisessä käsittelyssä, tiedonsiirrossa ja säilytyksessä. Allekirjoittamisessa tulee käyttää sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa tarkoitettua kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta. Potilaan lääkemääräykset voidaan tallentaa sähköisesti valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Reseptikeskuksesta tiedot siirretään 30 kuukauden kuluttua reseptiarkistoon. Sekä reseptikeskuksen että reseptiarkiston rekisterinpitäjä on Kela. Lääkkeen määrääjä toimittaa lääkemääräyksen reseptikeskukseen. Lääkemääräyksessä tulee olla sen laatijan todentava kehittynyt sähköinen allekirjoitus. VARMENTEET JA TEO:N ROOLI TEO vastaa varmennepalvelusta. Valtakunnalliseen potilasarkistoon ja eresepti-järjestelmään tunnistaudutaan TEO-varmenteella. Nykyiseen allekirjoittamiseen käytetään TEO-varmennetta. Ammattikortti tulee käyttöön kaikilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä. Kortin rekisteröinti ja jakelu tapahtuu rekisteröintipisteessä (RA). RA-pisteitä on mm. sairaanhoitopiirien tiloissa. STAKES JA SEN ROOLI STAKES vastaa koodistopalvelun sisällöstä. Kela hoitaa koodistopalvelun uutta teknistä toteutusta. Koodistopalvelu sisältää kaikki koodistot, joita tarvitaan potilasasiakirjojen käsittelyssä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla. TIETOSUOJAVASTAAVA Jokaisella palvelunantajalla, rekisterinpitäjällä, terveydenhuollon toimintayksiköllä, apteekilla, Kansaneläkelaitoksella ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella on oltava seuranta- ja valvontatehtävää varten tietosuojavastaavat. POTILAAN OIKEUDET Potilaalla on sekä asiakastietolain että ereseptilain perusteella oikeus pyynnöstä saada lokitietojen perusteella tieto siitä, ketkä ovat käsitelleet ja katselleet häntä koskevia tietoja. Täysi-ikäiselle potilaalle annetaan sähköinen katseluyhteys omiin tietoihinsa omalta päätteeltään sekä valtakunnalliseen arkistointipalveluun tallennettuihin potilastietoihin ja niiden luovutukseen liittyviin tietoihin että reseptikeskukseen tallennettuihin lääkemääräyksiin ja niihin liitettyihin korjaus- ja toimitusmerkintöihin. OHJAUS, VALVONTA JA SEURANTA Sähköisen asioinnin suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Tietosuojavaltuutettu, TEO ja lääninhallitukset valvovat niille säädetyn toimivallan mukaisesti. Käyttäjien oikeuksia valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta. AIKATAULU Terveydenhuollon toimintayksiköiden on voitava siirtyä viimeistään kansallisen sähköisen potilastietoarkiston käyttäjiksi. Kaikilla terveydenhuollon organisaatioilla ja apteekeilla on oltava valmius sähköisen reseptin käyttöön LAIT Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) voimaan Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) voimaan Sairaalaviesti 2/2008 5

6 Kansallinen terveysarkisto KanTa Erkki Aaltonen, kehittämispäällikkö, Kela Sosiaali- ja terveysministeriön vuosia edistämä uudistus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä etenee hyvää vauhtia. Uudistuksella on selkeät tavoitteet: tehostaa hoitoa ja parantaa potilasturvallisuutta. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus saada tarvittavat potilastiedot ja apteekeilla reseptitiedot käyttöönsä, hakeutuipa kansalainen hoitoon tai menipä hän apteekkiin missä päin maata tahansa. Rakenteilla oleva kansallinen terveysarkisto (KanTa) kokoaa terveydenhuollon tietoja yhdeksi valtakunnalliseksi eri osapuolia palvelevaksi arkistoksi. KANSALLINEN TERVEYSARKISTO Eduskunnan vuonna 2007 hyväksymissä laeissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja sähköisestä lääkemääräyksestä on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi rakentaa yhtenäinen sähköinen potilastietojen ja lääkemääräysten käsittely- ja arkistointijärjestelmä. Yhtenäinen kansallinen terveysarkisto KanTa sisältää sähköisen potilastietojen arkiston sekä reseptikeskuksen ja reseptiarkiston. KanTa-arkisto rakennetaan siten, että Suomessa olevat potilas- ja apteekkijärjestelmät tuottavat ja käsittelevät standardin mukaisia asiakirjoja, mikä mahdollistaa tietojen tallentamisen tulevaisuudessa kansalliseen terveysarkistoon ja reseptikeskukseen samanmuotoisena. Jokaisen terveydenhuollon yksikön ei tarvitse tulevaisuudessa investoida arkistointiin, vaan se hoituu keskitetysti. Tavoitteen toteutuessa tietojen vaihto terveydenhuollon toimijoiden kesken paranee huomattavasti. Potilaan luvan saatuaan lääkärit voivat hakea tärkeitä potilas- ja sähköisten lääkemääräysten tietoja KanTa-arkistosta riippumatta siitä, missä yksikössä, julkisessa tai yksityisessä organisaatiossa työtä tehdään. Tietosuoja ja ihmisen yksityisyyteen kuuluvien tietojen asiaankuuluva suojaaminen on erittäin tärkeä ja koko KanTa toimintaa tiukasti ohjaava tekijä. Kan- Ta-palvelut perustuvat tehokkaaseen automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Tekniikan suomia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen Kela toteuttaa tietoturvallisen, laadukkaan ja luotettavan KanTa-palvelun. Kela suojaa KanTa-palvelujen haltuun uskottuja tietoja huolellisesti ja tarjoaa luottamuksellisen palvelun kansalaisille, terveydenhuollon toimijoille ja apteekeille. Kanta-palvelut: Toteuttaa potilas- ja reseptitietojen lain mukaisen säilyttämisen sähköisessä muodossa. Edistää siirtymistä paperien käsittelystä tietojen sähköiseen käsittelyyn ja hallintaan. Nopeuttaa ja helpottaa tietojen löytymistä, kun hoito on sirpaloitunut eri terveydenhuollon palvelujen tuottajille riippumatta siitä, missä organisaatiossa hoitoa annetaan. Pitää samalla huolta potilaan tietosuojasta. Toteuttaa kansalaiselle katseluyhteyden omiin terveystietoihin. ereseptillä POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS HALLINTAAN Kela solmi toimitussopimuksen KanTa-järjestelmän rakentamisesta syyskuussa Ensimmäisessä vaiheessa KanTa-palveluissa rakennetaan järjestelmät sähköisen lääkemääräyksen (eresepti) toteuttamiseksi. Käytännön testaukset tietojärjestelmien osalta on aloitettu tämän vuoden huhtikuussa ja tavoitteena on, että ensimmäiset ereseptit kirjoitetaan jo tämän vuoden syyskaudella. Tulevaisuudessa lääkkeen määrääminen ja toimittaminen perustuu pitkälti sähköiseen lääkemääräykseen. Tärkeä työväline on Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen varmenteen sisältävä ammattikortti, jonka avulla lääkärit, hammaslääkärit, proviisorit ja farmaseutit sekä alan opiskelijat pääsevät tekemään tai muuten käsittelemään sähköisiä reseptejä. Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain mukaan lääkäri tai hammaslääkäri voi jatkossa laatia reseptin sähköisesti ja siirtää sen suoraan valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Kun potilas menee noutamaan lääkettä, apteekki ottaa yhteyden reseptikeskukseen ja hakee sieltä tiedot potilaalle määrätystä lääkkeestä. Toimitusmerkinnät tallennetaan KanTa-palveluiden reseptikeskukseen. Lääkäri voi potilaan suostumuksella tarkistaa hänen kokonaislääkityksensä ja siten ehkäistä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä, kun kaikki tuoreimmat, 30 kuukauden aikaiset potilaan reseptit on tutkittavissa reseptikeskuksen tiedoista. Potilaan pyynnöstä myös farmaseutti tai proviisori voi tarkistaa kokonaislääkityksen. ereseptitoimintojen myötä terveydenhuollon toimipisteillä ja apteekeilla on käytössään yhtenäiset lääketietokantaan perustuvat tiedot. Lääketietokanta sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset tiedot lääkkeestä, sen hinnasta ja korvattavuudesta, keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista sekä korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista. Lääketietokanta muodostetaan Kelassa yhdistämällä kilpailutuksen perusteella eri toimittajilta hankitut lääkevalmisteiden tiedot. Tiedot päivitetään kaksi kertaa kuukaudessa. 6 Sairaalaviesti 2/2008

7 Keskitetyssä järjestelmässä sähköisiä lääkemääräyksiä voidaan tulevaisuudessa laatia kaikissa terveydenhuollon yksiköissä ja lääkemääräyksiä voidaan myös toimittaa kaikista apteekeista. earkisto earkisto tarjoaa terveydenhuollon organisaatioille mahdollisuuden tallentaa sähköiset potilastiedot keskitettyyn arkistoon, jolloin tiedot ovat saatavissa hoitopaikasta riippumatta ja tiedon varmistukset tehdään keskitetysti ja tiedon hävittäminen tapahtuu hallitusti ja ajallaan. Kansalainen voi luottaa siihen, että arkistojärjestelmän tietoja käytetään vain lainmukaisessa tarkoituksessa, koska tietoja voi siirtää Kanta-arkistosta vieraan toimiyksikön käyttöön vain hänen luvallaan. Tulevaisuudessa kansalaisella on myös mahdollisuus omalta kotipäätteeltään seurata, ettei hänen tietojaan luvattomasti käytetä missään terveydenhuollon yksikössä. earkistoon liittyvien toimijoiden etuna on muun muassa rationalisoinnin kautta syntyvät kustannussäästöt, kun kaikkien yksiköiden ei tarvitse huolehtia arkistoinnista ja tietojen hävittämisestä. KanTa palveluiden arkisto-osio on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alkupuolella. earkiston toteutuessa tietojen vaihto terveydenhuollon toimijoiden kesken paranee huomattavasti. Tavoitteena on, että huhtikuussa 2011 kaikki julkisen terveydenhuollon toimijat, apteekit ja sellaiset yksityiset lääkäriasemat, jotka haluavat arkistoida asiakirjansa sähköisesti, olisi liitetty järjestelmän piiriin. Tästä johtuen paikallisia tietojärjestelmiä on kehitettävä siten, että ne voivat siirtymäkauden aikana eli vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä liittyä kansallisten palvelujen käyttäjiksi. KANSALAISEN KATSELUYHTEYS Kansalaisen kannalta kyseessä on todella merkittävä uudistus. Täysi-ikäinen kansalainen saa uudistuksen myötä ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tarkistaa omia tietojansa ja valvoa sitä, miten terveydenhuollon toimijat niitä käyttävät. Osana KanTa-palvelua Kela rakentaa internet-pohjaisen asiointipalvelun, jossa täysi-ikäiset kansalaiset pääsevät katsomaan omia lääkitys- ja potilastietojaan sekä tietojen käyttöön liittyviä lokitietoja. Katseluyhteys tulee olemaan kansalaisten käytössä samaan aikaan, kun sähköinen reseptikeskus ja sähköinen potilasarkisto muutenkin otetaan käyttöön. Palvelun rakentamisessa käytetään samoja teknisiä ratkaisuja kuin Kelan omissa asiointipalveluissa, koska näin potilastietojen kyselyn rakentaminen saadaan etenemään nopeasti. Palvelusta tehdään sekä suomen- että ruotsinkielinen versio siten, että kansalainen voi valita, kummalla kielellä hän lukee palvelun vakiomuotoista sisältöä, esimerkiksi otsikoita ja neuvontatekstejä. Terveydenhuollon ammattilaisen tuottama teksti näytetään sillä kielellä, millä se on tehty ja tallennettu. Tekninen toteutus on aloitettu sähköisten potilas- ja lääkemääräysten tietojen näyttämisestä. Kotipäätteeltään kansalainen voi nähdä muun muassa sen, milloin hänelle on mitäkin lääkettä määrätty ja vieläkö resepti on voimassa. Tietojärjestelmien liittäminen kansallisen arkiston (KanTa) palveluihin Sinikka Ripatti, kehittämispäällikkö, HUS Vuoteen 2011 mennessä terveydenhuollossa otetaan käyttöön kansalliset keskitetyt tietojärjestelmäpalvelut, sähköinen lääkemääräys ja sähköinen potilaskertomusarkisto sekä edellä mainittuihin arkistoihin pohjautuva kansalaisen katseluyhteys omiin hoitotietoihin. Kansallisten palvelujen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuonna 2002 tekemään periaatepäätökseen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi, johon sisältyi tietohallinnon kehittäminen terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamisen tueksi. KLUSTERIT HUOLEHTIMAAN MÄÄRITTELYIDEN KÄYTTÖÖNOTOSTA Vuonna 2005 käynnistettiin klustereita, joiden tehtävänä on ollut huolehtia kansallisten määritysten mukaisten toiminnallisuuksien kehittämisestä ja toimeenpanosta potilaskertomusohjelmistoihin. Klusterihankkeita on tällä hetkellä kaikkiaan kahdeksan jakautuen yliopistollisten sairaanhoitopiirien YSHP-klusteriksi, Pegasos-klusteriksi, Proxit (Effica)-klusteriksi, GFS (Graafinen Finstar)-klusteriksi, Mediatri- ja Abilitaklusteriksi sekä lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kaisahankkeeksi ja hoitotyön kirjaamisen kehittämisen HoiData-hankkeeksi. Edellä mainituissa hankkeissa on tähän mennessä keskitytty keskeisten ydinjärjestelmien kehittämiseen lainsäädännön, sisältömääritysten ja teknisten standardien mukaisiksi. Klustereiden kehittämiskohteena olevat potilaskertomusjärjestelmät ovat tällä hetkellä laajassa käytössä noin 400 julkisen terveydenhuollon organisaatiossa. STM rahoittaa ja Sairaalaviesti 2/2008 7

8 koordinoi klusterihankkeiden työtä. Kansallisten palvelujen rakentamiseen ja tuottamiseen sekä potilaskertomuksen sisällön, rakenteen ja siihen liittyvien standardien määrittelyyn ja toteutukseen osallistuu STM:n ja KELAn lisäksi lukuisa joukko muita toimijoita. Kuntaliitto vastaa kertomuksen sisällön ja rakenteen määrittelyistä, Stakes koodistopalveluista ja sertifiointimäärityksistä, TEO tunnistautumiseen ja allekirjoituksiin tarvittavista varmennepalveluista sekä HL7-yhdistys teknisten standardien määrittelyistä. Hankkeiden edistymistä käsitellään säännöllisesti POKANEN-ryhmän työkokouksissa, joihin osallistuu terveydenhuollon organisaatioiden ja ohjelmistotoimittajien asiantuntijoita jokaisesta klusterista sekä edellä mainittujen osapuolten asiantuntijoita. YLIOPISTOLLISTEN SAIRAALOIDEN TYÖLISTAA Yliopistollisten sairaanhoitopiirien potilastietojärjestelmien järjestelmäyhteistyö on perustunut vuodesta 1998 alkaen osapuolten väliseen sopimukseen, jonka puitteissa on kehitetty URANUS-potilastietojärjestelmäperhettä. URANUS sisältää potilashallinnon toiminnot (Oberon) ja potilaskertomuksen (Miranda), käyttäjähallinnan toiminnot sekä erilaisia järjestelmäintegraatioihin ja tukitoimintoihin liittyviä komponentteja. Järjestelmätoimittajana on ollut Medici Data Oy marraskuuhun 2007 saakka, jolloin yhtiö siirtyi WM-Datan omistukseen ( alkaen Logica). Kehittämistyöryhmiin osallistuu tietohallinnon asiantuntijoiden lisäksi lukuisa joukko sairaanhoitopiirien lääkäreitä ja hoitohenkilöstöä. YSHP-klusterihanke on URANUS-versiokehitykseen liittyvä, erillisellä projektisopimuksella toteutettu kolmivaiheinen hanke. Kahden ensimmäisen vaiheen aikana, vuosina , hankkeessa keskityttiin URANUS-ydinjärjestelmän rakenteen, rajapintojen ja potilaskertomusintegraatioiden toteutuksiin. Meneillään olevan kolmannen vaiheen aikana vuosina toteutetaan sähköisen lääkemääräyksen sekä sähköisen arkiston integraatiot KELAn KanTapalveluihin, joihin sisältyy lääkemääräysten ja potilasasiakirjojen arkistoinnin ja tietojen haun lisäksi TEOn varmenteisiin perustuvat käyttäjän tunnistaminen ja sähköiset allekirjoitukset, suostumusten ja kieltojen hallinta, luovutuslokien selaus, käyttölokien hallinta, koodistopalvelujen käyttö sekä tietoturvallinen sanomavälitys lokeineen. Yliopistollisilla sairaanhoitopiireillä on yhtenäisen URANUS-järjestelmän lisäksi useita muita hoitomerkintöjä ja potilasasiakirjoja sisältäviä järjestelmiä, joiden integraatio arkistopalveluihin on ratkaistava myös vuosien aikana. STM:n johdolla on selvitetty laboratoriotulosten, kuvien ja biosignaalien arkistointia. Kansalliset linjaukset ja päätökset niiden arkistointimenettelyistä tehtäneen loppukeväällä Erikoissairaanhoidossa on käytössä lisäksi kliinisiä osastojärjestelmiä mm. teho-osastoilla, päivystysyksiköissä, leikkausosastoilla, synnytysosastoilla, ensihoidossa ja endoskopioita tekevissä yksiköissä. Kevään 2008 aikana tehdään myös linjaukset em. järjestelmien sisältämien potilaskertomustietojen käsittelyyn ja arkistointiin. ALUEJÄRJESTELMIEN INTEGROIMISEN VAIHEISTUSTA Jokaisella sairaanhoitopiirillä on käytössä myös erilaisia alueellisia operatiivisia järjestelmäpalveluja, laboratoriotulosten ja lääketieteellisten diagnostisten kuvien jakelua, ajanvarausta, sairaalainfektioiden seurantaa, kotiutussuunnittelua, jotka ovat tulevaisuudessa osa alueellista tai kansallista järjestelmäarkkitehtuuria. Ensimmäisen vaiheen KanTa-määrittelyt eivät vielä kata kaikilta osin nykyisten aluejärjestelmäpalvelujen tarvitsemaa tietosisältöä ja toiminnallisuutta. Arkkitehtuurilinjaukset tarvittavista paikallisista, alueellisista ja kansallisista palveluista on tehtävä sairaanhoitopiireittäin, jotta tietojen arkistointi ja hyväksikäyttö saadaan tehtyä hallitusti niin, ettei tehdä päällekkäisiä alueellisia ja kansallisia ratkaisuja. Niin URANUKSEN kuin muidenkin potilastietojärjestelmien ohjelmistokehitystyö tehdään versiosidonnaisesti. Toimittajat julkaisevat uudet ohjelmistojen pääversiot yleensä vuosittain tai jopa puolentoista vuoden välein. Pääversioiden välillä voidaan julkaista väliversio, johon sisällytetään pienkehitystä ja pakollisia muutoksia. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat sitoutuneet ottamaan käyttöön uudet ohjelmistoversiot puolen vuoden sisällä versioiden julkaisemisesta, edellyttäen, että sovitut testausvaiheet läpäistään kriteerien mukaisesti. Versiokehitys on siis vuoden mittainen projekti, joten tiettynä ajanhetkenä kiinnitettyjen määritysten mukaiset toteutukset tulevat tuotantokäyttöön ja käyttäjille aikaisintaan lähes puolentoista vuoden kuluttua. Versiokehityksen ja käyttöönottojen pitkä aikajänne on haastavaa määritysten tekijöille. Järjestelmäkehitystyötä raamittaa siis lainsäädäntö, kirjaamisen sisältömääritykset, HL7 ja CDA R2 tekniset määritykset, sertifiointikriteerit ja koodistopalvelu, ammattilaisten tunnistautumis- ja allekirjoitusvarmennepalvelumääritykset sekä ennen kaikkea KELAn Kanta-palvelujen toiminnallisuus ja tekniset kuvaukset. Klusterihankkeiden aikataulujen kannalta lainsäädäntöä tarkentavien asetusten valmistumisella on kiire. Samoin valmisteilla olevan terveydenhuoltolain suostumuksen hallintaa ja tietojen luovutusta koskevat linjaukset on syytä saada alkusyksyyn 2008 mennessä ohjelmistokehittäjien tietoon. Opas rakenteisten ydintietojen, näkymien ja otsikoiden kirjaamisesta (versio 2.2, ) täydentyy vuoden 2008 aikana asetuksen mukaiseksi. Kunta- 8 Sairaalaviesti 2/2008

9 liiton johdolla on määritelty potilasryhmäkohtaisia ydintietoja, mm. keuhkosairauksien, diabeteksen, toimenpidepotilaan sekä lasten kasvun ja kehityksen seurantaan. Sisältömääritykset on harmonisoitava HL7-yhdistyksen tuottamien teknisten määritysten kanssa. Muutosten ja riippuvuuksien hallinta monen osapuolen määrittelytyössä on erittäin haastavaa. Muutos ydintieto-oppaaseen voi aiheuttaa muutoksia CDA R2-määrityksiin, sanomavälitykseen, ohjelmistojen versiokehitykseen, käyttäjäohjeistukseen ja käytön koulutukseen. Liittyminen KELAn arkistokantaan tulee tehdä tavoitteiden mukaisesti mennessä. Sähköisen lääkemääräyksen rajatut käyttöönotot alkavat syksyllä 2008 ja laajempi levitys vuonna 2009 perusterveydenhuolto ja apteekit eturintamassa. Sitä ennen on tunnistautumiseen ja allekirjoittamiseen tarvittavat TEOn kortit tuotettava ja jaettava ensi vaiheessa lääkäreille ja apteekkien henkilöstölle. INTEGROIMINEN EDELLYTTÄÄ KLUSTEREIDEN TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ Sähköisen arkiston määrittelyt ovat vielä monelta osin kesken ja siksi sen käyttöönottoaikatauluun liittyy suuria haasteita. Lainsäädäntöä tarkentava asetus on tällä hetkellä 10 kuukautta myöhässä. Kirjaamisen sisällön ja teknisten standardien määrittelyjen tarkennukset odottavat asetuksen valmistumista. Keskeisten käsitteiden määrittelyt kaipaavat tarkennusta ja avoimia kysymyksiä on kymmeniä. Eri osapuolten tuottamissa teknisissä määrittelyissä on osittain ristiriitaisuuksia. Myöskään potilaskertomuksen sisältömääritykset eivät vastaa tällä hetkellä kaikilta osin HL/ CDA R2-määrityksiä. Mikäli järjestelmäsuunnittelua ja toteutuksia joudutaan tekemään keskeneräisiin määrityksiin perustuen ilman yhteisiä tulkintoja, järjestelmien yhteistoiminnallisuutta ei voida saavuttaa. Arkistointia koskevien toteutusten priorisointiin ja vaiheistukseen onkin syytä varautua vuoden 2008 aikana. Klusteriyhteistyö on ollut ainutlaatuista ja uusi toimintamalli, sillä kilpailevat ohjelmistotoimittajat on saatu yhteiseen pöytään. Samoin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden yhteistyö on ollut erittäin hyödyllistä. Tahto kehittää avoimia ja keskenään yhteensopivia järjestelmiä on olemassa ja sen eteen on työskennelty. Erityisesti kevään 2008 aikana järjestetyissä klusterihankkeiden työkokouksissa yhteistyö on tiivistynyt mm. ratkottaessa sähköiseen lääkemääräykseen liittyviä avoimia kysymyksiä. Klusteriyhteistyön puitteissa on nyt toteutettu ensimmäisen vaiheen järjestelmäkehitystä. Seuraava suuri ja resursseja vaativa askel liittyy KanTa-integraation käyttöönottoihin, toimintaprosessien uudistamiseen, uudenlaiseen kirjaamiskulttuuriin liittyvään koulutukseen, tiedon laadun parantamiseen sekä teknisen infrastruktuurin vahvistamiseen. Käyttöönotot ja niiden suunnittelu on uusi vaihe, jossa myös klusteriyhteistyö joudutaan miettimään uudella tavalla ja niihin liittyy paljon uusia yhteistyön mahdollisuuksia organisaatioiden kesken. Järjestelmäkehitys ei lopu ensimmäisen vaiheen käyttöönottoihin. Järjestelmien toiminnallisuutta ja käytettävyyttä on kehitettävä, toimintaprosessien tukea ja informaatioprosessien automaatiota on lisättävä järjestelmätyökaluihin. Potilastietojen sähköinen arkistointi on ensimmäinen ja välttämätön vaihe rakennettaessa perustaa tulevaisuuden sähköisille palveluille, jotka tukevat palvelurakenteen uudistusta ja nostavat pitkällä aikavälillä terveydenhuollon tuottavuutta. Kehittämisen tueksi ja toteutusten priorisointiin tarvitaan myös mittareita ja työkaluja kustannus-hyöty analyysien tekemiseen. Kansalaisen käyttöliittymä KanTaan otteita päiväkirjastani Annakaisa Iivari, neuvotteleva virkamies, STM Aamu alkoi huonosti. Yritin puolentoista tunnin ajan turhaan soittaa terveyskeskukseen peruakseni hammaslääkäriajan. Lopulta luovutin ja soitin suoraan keskukseen. Eihän sillä raukalla ollut mitään tekemistä ajanvarauksen kanssa, mutta saipahan taas kuunnella suoraa kansalaispalautetta. Iltapäivällä istuimme Kelassa keskustelemassa kansalaisen käyttöliittymästä KanTaan. Lakihan määrää, että täysi-ikäiselle kansalaiselle on näytettävä reseptikeskuksesta siellä olevat reseptit, niiden toimitustiedot ja luovutuslokit. Vastaavasti arkistosta näytetään laissa määritellyt potilastiedot. Reseptin osalta määrittelyt on jo tehty ja Carita demosi meille kansalaisen näkymää. Turkulaisten ja kotkalaisten pitäisi päästä katsomaan reseptejään jo syksyllä. Keskustelimme hetken jatkokehitystarpeista. Katseluyhteys ei mahdollista sitä, että voisi esimerkiksi tehdä reseptinsä kylkeen omia merkintöjä mahdollisista sivuvaikutuksista tai saada automaattisesti lääkitystänsä koskevaa muuta Sairaalaviesti 2/2008 9

10 tietoa. Arkiston katseluyhteyden määrittelyt olivat vielä kesken. Arkistoonhan talletetaan koko potilaskertomus asiakirjoina. Potilaskertomuksen pilkkominen asiakirjoiksi ei ole aivan yksiselitteinen juttu ainakaan kansalaisen käyttöliittymän kannalta. Kansalaisen liittymässä asiakirjatyypit ryhmitellään näytön vasempaan palkkiin, ja niitä on mahdollista hakea lähinnä käynnin tai hoitojakson ajankohdan mukaisina kokonaisuuksina. Ensimmäisessä vaiheessa ei vielä ole mahdollista, että poimisin näytölle vain kolesteroliarvoni tai jonkin muun juuri sillä hetkellä kiinnostavan yksittäisen tiedon. Lakia valmisteltaessa keskusteltiin pitkään siitä, voidaanko potilaalle näyttää kaikki tiedot. Osa lääkäreistä tuntuu pelkäävän, että katseluyhteys on kuin antaisi pirulle pikkusormen. Kansalaiset ajautuvat itsemurhavaaraan tulkitessaan yksinäisyydessä yön pimeinä tunteina lääkärin spekulointeja ja terveydenhuolto ajautuu kaaokseen potilaiden vaatiessa suomennoksia lääkärilatinalle. Pahimmassa tapauksessa lääkärit joutuisivat pitämään kaksinkertaista kirjanpitoa, etteivät hermostuttaisi potilaita. Katseluyhteys toteutetaankin siksi alkuun rajattuna. Hankalammat asiat pitää käydä läpi kasvotusten ennen kuin asiakirjat avataan potilaalle arkistosta. Toinen vääntö on käyty tunnistautumisesta tai pikemminkin rekisteröitymisestä. Vielä tänään ei ollut täysin selvää, tarvitseeko katseluyhteyden käyttäjäksi erikseen rekisteröityä vai ei. Rekisteröitymisen yhteydessä voisi sitten päättää sen tunnistautumisen tason, jolla palvelua käyttää. Riskinä on, että palvelun avaaminen suoraan internetiin tupas-tunnisteella käytettäväksi saattaisi johtaa ongelmiin, koska tupas-tunnisteet on alun perin tarkoitettu aivan muuhun käyttöön ja niiden yhteiskäyttö esim. perheissä on tavallista. Toisaalta monet ovat pitäneet rekisteröintipalvelua tarpeettomana ihmisen juoksuttamisena ja hallinnollisesti liian kalliina ratkaisuna, jonka tietoturvaa parantava vaikutus olisi kosmeettinen. No saas nähdä, mihin asiassa päädytään. Hain illalla allergialääkkeet. Siitepölykausi on taas alkanut. Työterveyshuollon tietojärjestelmä oli kaatunut ja lääkäri oli lievästi sanottuna turhautunut. Hän määräsi lääkkeen vanhasta muistista, mutta vasta apteekissa selvisi, että sillä kauppanimellä tuotetta ei enää valmistettu. Onneksi korvaava lääke löytyi helposti ja vältyin turhalta juoksemiselta Se pyörii sittenkin! Asiakastietolain ja reseptilain siirtymisaika päättyi eilen ja toden totta kaikki Suomen 20 terveyspiiriä ovat liittyneet arkistoon. Myös yksityissektori on laajasti mukana. Viime viikot ovat olleet Kelan porukalle aika hektisiä Erkin ja Markun silmät kyllä harittivat siihen malliin, että työpäivät ovat taitaneet venyä pitkiksi. Kirjauduin tänään omiin tietoihini mobiilitunnisteella. Helsinki liittyi KanTa-palveluun jo vuonna 2009, joten minusta oli kertynyt sinne jo aika lailla tietoa. Luokituksia ja rakenteita ei näköjään käytetä vielä niin systemaattisesti kuin tarkoitus oli. Asiakirjoissa olevat tekstit olivat minulle suurimmaksi osaksi käsittämättömiä. Polvioperaationi yhteenvedossani ollut toteamus potilas on töissä ministeriössä, muutoin terve, oli kyllä selkeimmästä päästä. Yritin hakea arkistosta rokotustietojani. Pitäisi laittaa Intian vuorotteluvapaata varten rokotukset kuntoon, mutta en kyllä kuolemaksenikaan muistanut, minä vuonna työterveyshoitaja pisti sen jäykkäkouristuspiikin, joten joudun skrollaamaan kaikki asiakirjat läpi. Ja eihän kaikki rokotukset sieltä tietenkään löydykään, koska arkistoon on kertynyt vasta liittymisajankohdan jälkeistä tietoa. Piti kaivaa piironginlaatikosta työterveyshoitajan antama vanha pahviläpyskä, jossa oli joitakin rokotuksia. Allergialääkkeiden uusiminen onnistui onneksi napin painalluksella. Sain myös rokotusajan varattua netin kautta. Ensin tosin piti kirjautua ulos KanTa-palvelusta ja sitten mennä erikseen terveyskeskuksen ajanvarauspalveluun Että olen raivoissani! Työpaikkalääkärikseni oli tullut joku yliopistosta juuri valmistunut virkaintoinen nilkki, joka väitti, että rouvalla on tuota ylipainoa reilun puoleisesti. Uhkaili myös diabetesriskillä ja verenpainetaudilla. No kieltämättä kokouspullat ovat kasvattaneet massaani parin kolmen kilon tasaisella vuosivauhdilla ja näyttöpäätteellä notkuminen muutenkin vaatinut veronsa. Lääkäri esitteli, että KanTa-arkiston yhteydessä on nyt sellainen oma terveyssivu jokaiselle kansalaiselle. En ole noita KanTa-hommia viime aikoina juuri seuraillut, joten asia oli uusi. Syötin sivulle omat tietoni ja eiköhän heti, kun kone oli laskenut painoindeksini, sieltä alkanut pukata vilkkuvaloa ja tervesuomi-palvelun reseptivinkkejä. Tilasin piruuttani viime vuosien kolesteroliarvoistani graafisen esityksen ja kyllä valitettavasti näytti siltä, että riskirajoilla mennään. Palvelusta oli myös linkki laihduttajien vertaistukiryhmään ja liityin siihen, koska tutuista nimimerkeistä päätellen siellä näkyi olevan vanhoja työkavereitani. Kymmenen vuotta valtion leivässä on näköjään tehnyt tehtävänsä Teemupekalle ja Riitallekin, vaikkei sitä olisi aikoinaan uskonut. Lääkäri kirjoitti mulle liikuntareseptin. Alan täyttää terveyssivulle liikuntapäiväkirjaa ja annoin työterveyshoitajalle luvan seurata sitä ja painotaulukkoani ja lähetellä välillä kannustavia kommentteja. Ajanvarauspalvelu oli tosi näppärä. Hain karttapalvelun avulla työpaikkani läheltä ravintoterapeutin. Ei se hintavertailun mukaan halvimmasta päästä ollut, eikä Kela näytä sitä korvaavan, mutta päätin nyt kui- 10 Sairaalaviesti 2/2008

11 tenkin näyttää sille lääkärille, että jotain selkärankaa musta vielä sentään löytyy. LOPUKSI Jätän tällä kertaa julkaisematta vuoden 2050 päiväkirjamerkintäni, jotta en paljastaisi, kuinka EU:n liittovaltio meidän kansalaisten terveyttä ohjaa ja valvoo, ja millaisia huikeita sähköisiä palveluita hengissä pitämiseni ympärille on kehitetty. Sattui muuten käsiini kaappeja siivotessani ikivanha kellastunut paperi. En meinannut kyllä saada siitä virkaliturgiasta selvää, mutta tähän tapaan se meni: Valtioneuvoston asettaman sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon neuvottelukunnan kansalaisen sähköisen asioinnin ja asiakkuuden hallinnan jaosto valmistelee mennessä strategian kansalaisen sähköisten palveluiden ja asiakkuuden hallinnan kehittämiseksi sekä ohjaa ja koordinoi kansallisesti ja alueellisesti toteutettavien palveluiden toimeenpanoa saakka. Sähköisen reseptin vaatimusmäärittelyt Markku Kiiski, tietohallintopäällikkö, Kela YLEISTÄ SÄHKÖISESTÄ RESEPTISTÄ Sähköisellä reseptillä (eresepti) tarkoitetaan järjestelmää, jossa potilaan lääkemääräykset talletetaan sähköisesti valtakunnalliseen reseptikeskukseen ja jossa reseptikeskukseen talletetut lääkemääräykset voidaan toimittaa potilaalle hänen haluamanaan ajankohtana hänen valitsemastaan apteekista. ereseptiä kokeiltiin Suomessa ensimmäisen kerran vuosina Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Tällöin otannalla kokeiluun valituille henkilöille luovutettiin kirjallista suostumusta vastaan sirulla varustettu toimikortti heidän käydessään lääkärin vastaanotolla hankkeessa mukana olevissa lääkärikeskuksissa. Lääkäri kirjoitti reseptinsä toimikortin sirulle, jolta kokeilussa mukana ollut apteekki sitten luki reseptitiedot lääkkeen toimittamista varten. Lääkkeen saannin varmistamiseksi potilaalle kirjoitettiin kokeilussa kuitenkin aina myös tavanomainen paperiresepti, johon varsinaiset toimitusmerkinnät tehtiin. Kortteja jaettiin kokeilupaikkakunnilla noin kolme tuhatta ja reseptejä kirjoitettiin lähes viisi tuhatta. Käytössä olleet ohjelmat olivat vielä melko kömpelöitä ja hitaita, eikä kortille talletettavan reseptin malli myöskään vastannut käytännön toiminnan asettamia vaatimuksia. Kokeilu päättyi ilman jatkosuunnitelmia vuonna Seuraavan eresepti-kokeilun käynnistymiseen kuluikin yli kymmenen vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käynnisti Kelan ja Lääkelaitoksen johdolla sähköisen lääkemääräyksen teknistä toteutusta selvittävän ja määrittelevän projektin. Projektissa määriteltiin sähköisen reseptin tietosisältö, arvioitiin reseptiin liittyvät säännökset ja määräykset, niiden muutostarpeet, tehtiin ehdotuksia tarpeellisista kehittämistoimenpiteistä sekä selvitettiin sähköisen reseptin toimintamalleja, tarvittavaa tietotekniikkaa ja arvioitiin mahdollisen pilotoinnin edellytyksiä. Projektiryhmässä olivat edustettuina Kela, Lääkelaitos, Suomen Apteekkariliitto, Yliopiston Apteekki, Duodecim, Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit, Suomen Lääkäriliitto sekä STM. Projektiryhmä ehdotti (STM:n työryhmämuistioita 2001:27), että sähköinen resepti toteutettaisiin valtakunnallisesti yhtenäistä, keskitettyyn reseptitietokantaan perustuvaa toimintamallia noudattaen. Mallin keskeisiä osia olisivat 1) potilaan antama, toistaiseksi voimassaoleva, reseptin koko käsittelyketjun kattava suostumus, 2) reseptitietokanta, johon reseptin kirjoittajilla on oikeus lähettää tietojärjestelmästä tuotettuja sähköisesti allekirjoitettuja reseptejä ja josta mikä tahansa asiakkaan valitsema apteekki on oikeutettu noutamaan reseptin toimittamista varten, 3) henkilötietolain arkaluonteisten tietojen käsittelyvaatimukset täyttävä vahva tunnistautumismenettely sekä sähköistä allekirjoitusta koskevan lain mukainen kehittynyt sähköinen allekirjoitus, jolla reseptin kirjoittajasta ja alkuperäisyydestä samoin kuin apteekin tekemistä merkinnöistä voidaan varmistua terveydenhuollon ammattihenkilölain ja lääkelain nojalla annettujen määräysten sekä sairausvakuutuslain edellyttämällä tavalla, 4) standardoitu reseptin tietosisältö ja avoimet rajapinnat terveydenhuollon ja apteekkien järjestelmiin, 5) reseptin kirjoittajan ammatinharjoittamis- ja reseptinkirjoitusoikeuden tarkistaminen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämistä rekisteritiedoista sekä 6) lääkevalmisteiden viranomaistietoihin perustuvien ja ajantasaisten perustietojen käyttö kaikissa sähköisen reseptin kirjoitus-, toimitus- ja muissa käsittelyvaiheissa. Selvitykseen sisältyneet ehdotukset edellyttivät toteutuakseen muutoksia lainsäädäntöön sekä lääkkeiden määräämistä ja toimittamista koskeviin viranomaismääräyksiin. Sairaalaviesti 2/

12 Selvityksessä ehdotettiin myös siinä kuvatun toimintamallin testaamista käytännön tilanteissa. STM päättikin kokeilla esiselvityksen periaatteita myös pilot-hankkeessa. Tätä varten STM antoi asetuksen (771/2003), jossa määriteltiin toiminnan juridinen kehys. Varsinaiset kokeilut käynnistyivät keväällä 2004 Joensuussa ja myöhemmin myös Kymenlaaksossa ja Helsingissä. Pilotoinnissa testattiin erityisesti järjestelmän keskeisiä ominaisuuksia, suostumusmenettelyä, määrämuotoisia yhteyksiä perusjärjestelmiin, reseptinkäsittelyn yleisiä työnkulkuja lääkärin vastaanotolla, apteekissa ja Kansaneläkelaitoksessa, sähköistä allekirjoitusta, yhteisiä tietokantoja ja niihin liittyviä teknisiä toimintoja, sopimusmenettelyjä tietokannan hallinnoinnissa sekä tietoturvaa. Kokeilu osoitti, että esiselvityksen yleisperiaatteet ovat toimivia, mutta järjestelmän toimintaprosesseja ja teknisiä toteutustapoja oli syytä vielä kehittää. eresepti-kokeilu päättyi kesällä 2006 ja reseptejä kirjoitettiin vähän yli tuhat, joista toimitettiin vähän yli puolet. TÄMÄN HETKEN TILANNE Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) astui voimaan Lainsäädäntötyön käynnistymistä edelsi pääministeri Vanhasen I hallituksen tietoyhteiskunta-asioiden ministeriryhmän periaatepäätös , että Suomeen tuli perustaa keskitetty kansallinen terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen arkisto ja kansallinen reseptikeskus. Lain perustelut sisältyvät hallituksen esitykseen (HE 250/2006) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdottamat muutokset lakiesitykseen valiokunnan mietintöön (StVM 43/2006). Lakiin liittyvä asetusluonnos ( ) on paraikaa lausuntokierroksella. Asetus on tarkoitus saada voimaan ennen syksyä Laki toteuttaa hyvin pitkälle edellä mainitussa sähköisen reseptin esiselvityksessä määritellyt toiminnalliset ja tekniset periaatteet. Lain sähköisestä lääkemääräyksestä mukaan valtakunnallisen reseptikeskuksen rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Kela, joka myös toimii reseptikeskuksen rekisterinpitäjänä. Järjestelmään sisältyy myös kansallinen lääketietokanta, jonka ylläpidosta Kela myös vastaa. Lain perustelujen mukaan ereseptin tavoitteena on parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta sekä helpottaa ja tehostaa lääkkeen määräämistä ja toimittamista. Toteutusta varten Kela perustaa valtakunnallisen, keskitetyn tietoteknisen järjestelmän, johon kaikkien terveydenhuollon yksiköiden, niin julkisten kuin yksityisten, ja apteekkien tulee liittyä. Lakiin sisältyy neljän vuoden siirtymäaika, jona aikana valtio vastaa toiminnan kustannuksista. Siirtymäkauden jälkeen kustannukset katetaan käyttömaksuilla, joiden perusteita vasta suunnitellaan. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2010 lähes puolet resepteistä (n. 15 miljoonaa) olisi sähköisiä. Kela kilpailutti ereseptin teknisen toteuttamisen osana ns. KanTa- (kansallinen terveysarkisto) palveluja keväällä Tarjouspyynnön mukaisesti sekä potilasasiakirja-arkisto- ja eresepti-järjestelmät toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, jolloin voidaan saavuttaa järjestelmien erillisyydestä huolimatta merkittäviä rationalisointietuja. Kilpailutuksen voitti Fujitsu Services Oy:n johtama yrityskonsortio. Sopimus järjestelmien toimittamisesta allekirjoitettiin Sopimuksen mukaan ensimmäiset sähköiset reseptit kirjoitetaan syksyllä Aloituspaikkakunniksi on valittu Kotka ja Turku. Järjestelmä toteutetaan STM:n vahvistamien määritysten mukaisesti kolmen organisaation yhteistyönä, jossa Kela vastaa järjestelmän teknisestä toteuttamisesta, käytöstä ja ylläpidosta, Stakes tarvittavista koodistopalveluista sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) terveydenhuollon organisaatioiden, henkilöiden ja järjestelmien varmentamisesta. VAATIMUSMÄÄRITTELYISTÄ YLEENSÄ Vaatimusmäärittelyjen käsitettä selvitetään mm. TIEKEn (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) verkkosivuilla. Siellä vaatimusmäärittelyillä tarkoitetaan työvaihetta, jossa määritellään sisältö ja tavoitteet kehittämistyön kohteena olevan ongelman ratkaisevan tai toiminnallisen tarpeen tyydyttävän tietojärjestelmän tai tietoteknisen ratkaisun toteutukselle. Tämän mukaisesti vaatimusmäärittelyn tuloksia käytetään yleensä hankittavan tietojärjestelmän kilpailutukseen liittyvien tarjouspyyntöjen liitteinä tai vaihtoehtoisesti pohjamateriaalina keskusteluissa oman organisaation atk-yksikön edustajien kanssa. Vaatimusmäärittelyt luovat toiminnallisen kuvauksen ja perustan sille, mitä tarpeita tulevan tietojärjestelmän tulee tyydyttää ja mitä toiminnallisuuksia sen tulee sisältää. Vaatimusmäärittely keskittyy pääsääntöisesti aina siihen, mitä järjestelmältä tilaajan tai käyttäjän kan nalta toiminnallisesti vaaditaan. Syntyneissä vaatimuksissa ja muissa kuvauksissa esitetään asiat, joita hankittavan järjestelmän tulee tehdä, mutta ei sitä, miten ne teknisesti toteutetaan. Vaatimusmäärittelyä tehtäessä pyritään lisäksi arvioimaan järjestelmän tulevaa ylläpitoa, käyttöä ja kehittämistä. Rakennettavien järjestelmien tulisi olla mahdollisimman mukautuvia, ts. sellaisia, joiden laajentaminen ja jatkokehitys ovat mahdollisia, ilman että niitä kokonaan tarvitsee uudelleen suunnitella. Vaatimusmäärittelyprosessi voi saada alkunsa tietojärjestelmätutkimuksesta, varsinkin jos kyseessä on vanhan tietojärjestelmän kehittäminen tai ongelmien kartoitus. Vaatimusmäärittely voi myös käynnistyä yleisestä toiminnan tai prosessien kehittämistyöstä. Vaatimusmäärittelyjen tulokset voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan; toiminnallisiin ja ei-toiminnallisiin vaatimuksiin. Toiminnalliset vaatimukset kuvaavat millaisia toimintoja järjestelmältä halutaan ja 12 Sairaalaviesti 2/2008

13 mitä vaatimuksia sen olisi täytettävä. Ei-toiminnalliset vaatimukset taas liittyvät suorituskykyyn, kuten vasteaikaan ja palvelujen saatavuuteen. Vaatimusmäärittelyprosessi voidaan toiminnallisesti jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen on tavoitteiden määrittely. Tässä työvaiheessa vastataan kysymykseen, mitä uudelta tietojärjestelmältä halutaan ja mitkä ovat sille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Toinen vaihe on nimeltään tarpeiden tunnistus. Tavoitteiden määrittely tukee tarpeiden tunnistusta mutta tarpeiden tunnistus ei yleensä ole helppoa, sillä eri käyttäjäryhmillä on erilaisia ristiriitaisia tai päällekkäisiä tavoitteita. Kartoituksessa on tärkeätä kartoittaa olemassa oleva tilanne. Mitä nykyisillä järjestelmillä voidaan tehdä, voidaanko niitä laajentaa, vai pitääkö hankkia kokonaan uusi. Nykytilanne ja nykyprosessit sekä niiden ongelmat tulee tunnistaa ja mallintaa. Kolmannessa vaiheessa tarpeista jalostetaan vaatimukset. Tässä vaiheessa on tärkeää hahmottaa toimintakokonaisuus: miten eri tarpeet yhdistetään, miten koko prosessi toimii ja mikä on tietojärjestelmän rooli kokonaisuudessa. Nykytilan kartoitus ja tarpeiden tunnistaminen luovat pohjan myös tavoitetilan ja sen prosessien mallinnukselle. Prosessien kuvaus tulee esille monesti vasta siinä vaiheessa, kun toimittaja on jo valittu. Mallinnus olisi kuitenkin hyvä tehdä jo vaatimusmäärittelyvaiheessa, sillä mitä aikaisemmin ja paremmin tarpeet voidaan tunnistaa ja kuvata, sitä paremmin tietojärjestelmä pystyy nämä tarpeet tyydyttämään. Vaatimukset tulee myös priorisoida, jotta järjestelmä voidaan määritellä mahdollisimman toimivaksi. Lähde: Lauri Kaskela, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, verkkokaveri/teemat/tietotekniikkahankinnat/tietotekniikan_hankinta/hankintaprosessi/1_vaatimusmaarittely/ SÄHKÖISEN RESEPTIN VAATIMUSMÄÄRITTELYISTÄ ereseptin vaatimusmäärittelyjen laadinnassa on pitkälti noudatettu em. periaatteita. Lähtökohtana toteutettavalle kansalliselle ratkaisulle olivat Accenture Oy:n STM:n toimeksiannosta kevään 2006 aikana toteuttamat määrittelyt sekä sähköisestä lääkemääräyksestä annettuun lakiin (61/2007) pohjautuvat Kelan suorittamat jatkomäärittelyt. Asiakirjoissa kuvataan lääkemääräyksen työnkulku sekä sen vaikutukset ja vaatimukset rakennettaville kansallisille tietojärjestelmille, potilastietojärjestelmille ja apteekkien tietojärjestelmille. ereseptin prosessikuvaus esittää ne toiminnallisuudet, joita lääkemääräyksen elinkaari sisältää. Kuvauksissa ja vaatimuksissa on erityisesti tuotu esille ne yksityiskohdat, joita vaaditaan sähköiseltä reseptiltä, mutta ei paperireseptiltä. Määrittely sisältää myös suppean teknisen osan, jossa otetaan kantaa mm. järjestelmien suorituskykyyn ja palvelujen saatavuuteen. Sähköisen reseptin määrittelyjen ensimmäinen versio julkaistiin STM:n verkkosivuilla joulukuussa Asetustyön ym. täsmennysten myötä tarkennuksia on tehty pitkin kevättä. Tarkennukset on lähetetty tiedoksi kaikille ohjelmistotoimittajille niiden valmistuttua. Tavoitteena on ollut, että tietotekninen kynnys uuden keskitetyn järjestelmän varhaiselle käyttöönotolle on mahdollisimman matala. Keväällä julkaistaan vielä päivitetty versio määrittelyistä, johon on koottu kaikki ensimmäisen version jälkeen tapahtuneet muutokset. Vaatimusmäärittelyjä sivuaa myös ohjeisto järjestelmän käyttäjiksi liittyville organisaatioille. Kelan tavoitteena on laatia mahdollisimman kattavat ohjeet ja tuotteistaa liittymiseen sisältyviä työvaiheita ja prosesseja. Luonnos ohjeistosta on valmistumassa siten, että ensimmäinen versio on voitu toimittaa ensimmäisen vaihen ohjelmistotoimittajille. YHTEENVETO Kelan eresepti-projekti etenee aikataulussa. Testaukset ovat alkaneet kevään 2008 aikana yhteistyössä eri ohjelmistotoimittajien kanssa. Kesän aikana testaukset etenevät siten, että tuotannollisen toiminnan on määrä alkaa Kotkassa ja Turussa syksyllä, todennäköisesti lokakuussa. Seuraavat askeleet toiminnan levittämisessä vaiheittain koko maahan ovat suunnitteluvaiheessa. ereseptin vaatimusmäärittelyt löytyvät STM:n sivuilta osoitteesta: vastt/tietoh/eresmaar2.htx Sairaalaviesti 2/

14 KanTa-palveluille kansallinen tukiprojekti Pentti Itkonen, kehittämispäällikkö, STM Ministeriössä valmistellaan yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa kansallista tukiprojektia KanTa-palveluiden käyttöönotosta. Hanke tulee ajankohtaiseksi testi- ja pilotointivaiheiden jälkeen ensi vuoden aikana. Sairaanhoitopiirien kanssa pidetyissä työseminaareissa oltiin yksimielisiä siitä, että päävastuu kansallisesta käyttöönotosta on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Osapuolet pitivät tarpeellisena, että hankkeelle olisi oma hankepäällikkö, joka yhteistyössä alueellisten hankepäälliköiden kanssa toteuttaa ja valvoo käyttöönottosuunnitelman toteuttamista. Varsinaiset käyttöönottohankkeet toteutetaan kuntien ja sairaanhoitopiirien sekä yksityisen sektorin kanssa yhteistyönä alueellisesti ja paikallisesti. Käyttöönotto sisältää erillisen koulutusosion joka jakautuu paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen koulutukseen. Paikallisen ja alueellisen koulutuksen toteuttamisesta vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit. Koulutusmateriaalit tulee tuottaa yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Ministeriö vastaa verkkokoulutusympäristön valmistelusta. Tämä ympäristö tarjotaan kaikille osapuolille käytettäväksi maksutta. Hoitajien koulutuksen järjestää Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa ja lääkäreiden koulutuksen järjestämisestä on periaatteellisella tasolla sovittu Duodecimin kanssa. Yhteistyönä valmisteltu verkkokoulutusalusta olisi yhteinen kaikille terveydenhuollon ammattiryhmille. Käyttöönottosuunnitelma sisältää myös erillisen viestintää koskevan osion. Viestintä toteutetaan erillisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Todennäköisesti viestinnän käytännön toteuttamista varten palkataan viestintätoimisto materiaalin tuottamista ja viestinnän käytännön toteuttamista varten. Käyttöönoton yhteyteen käynnistetään kokonaisuuden arviointi ja seuranta. Hankkeen rahoitus tulee osin ministeriöstä. Lisäksi pyritään Tekesin uuden Sosiaali- ja terveydenhuollon Innovatiiviset palvelut -ohjelman kautta saamaan tukirahoitusta, joka suunnataan kuntien, sairaanhoitopiirien ja yksityisen sektorin käyttöönottojen tukemiseen. Tukihankkeen käynnistämistä koskeva periaatepäätös on tarkoitus tehdä ministeriön tietohallinnon neuvottelukunnan kokouksessa toukokuussa. ekansalaisen terveys (ekat) Kansallinen sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama koordinaatiohanke Anne Niska, TtM, projektipäällikkö, ekat koordinaatiohanke KOORDINAATIOHANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen terveyshankkeen loppuvaiheessa v tuli ministeriöön kuuden sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin alueelta kansalaisen sähköiseen asiointiin ja omahoitoon liittyviä kehittämishankkeita. Nämä olivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Neuvokas kansalaisen monikanavainen hoitoviestipalvelu, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Terveydenhuollon epalvelut ja itsenäinen asiointi, Lapin sairaanhoitopiirin Kansalaisyhteydet julkiseen palveluun, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Erikoissairaanhoidon ajanvarauksen hallinta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Kansa- 14 laisen ajanvaraus Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Kansalainen palveluiden varaajana ja Oulun kaupungin Omahoito ja teknologiaterveyskeskus. Hankehakemuspäätöksissä näiltä edellytettiin sitoutumista suunnitelmalliseen hankeyhteistyöhön ja sitä varten perustettiin Oulun kaupungin hallinnoima koordinaatiohanke muiden toimiessa siinä itsenäisinä osahankkeina. Oulun kaupungin koordinaatiovastuuseen vaikutti Oulun kaupungin terveydenhuollon aktiivinen osallistuminen kansalaislähtöisten terveyspalveluiden kehittämiseen oululaisten hyvinvointiteknologiayritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kaupungissa työtä on tehty vuonna 2005 käynnistyneen ja vuosina toteutettavan kaupungin kärkihankkeen Sairaalaviesti 2/2008

15 Oulun Omahoito- ja teknologiaterveyskeskus hankekokonaisuuden kautta. Hankkeen aikana on rakennettu kansalaislähtöinen Omahoitopalvelukokonaisuus sekä terveydenhuoltoon ensimmäinen versio koekäytettävästä teknologisesta testausympäristöstä ja siihen liittyvistä toimintamalleista. Vuoden 2008 alussa avattiin Oulussa uusi terveysasema Kaakkurin teknologiaterveysasema, joka on tarjonnut testausympäristön Omahoito-palvelukokonaisuuden pilotoinnille. Koordinaatiohankkeen tavoitteena on eri kansalaisten sähköisten palveluiden kehittämishankkeiden tulosten yhdistäminen, hyvien käytäntöjen mallintaminen ja arviointi kansallisesti eri organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa sähköisten palveluiden käyttöönotto ja hyvinvointiteknologiayritysten tuotekehityksen tukeminen. Koordinaatiohanke huolehtii yhteydenpidosta osahankkeiden välillä ja ohjaa osahankkeiden toteutusta siten, että kansallisesti tarpeelliset osa-alueet tulevat huomioiduiksi ja tarpeettomat päällekkäisyydet vältetään. Koordinaatiohanke huolehtii myös yhteydenpidosta keskeisiin kansallisiin verkostoihin ja hankkeisiin. Osahankkeet osallistuvat kansalliseen määrittelytyöhön ja testaavat sovittuja palvelukokonaisuuksia ja raportoivat tuloksista yhteisesti sovitulla tavalla. Hankkeiden tuloksena syntyvät toimintamallien määrittelyt ja avoimiin rajapintoihin ja järjestelmäriippumattomiin toteutuksiin perustuvat ratkaisut tulee olla laajasti hyödynnettävissä kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa. Koordinaatiohankkeen tehtävänä on myös tuoda esille käytännön pilottien kokemusten kautta mahdollisia kansalaisen sähköisen asioinnin ja omahoidon tukeen liittyviä lainsäädännön kehittämistarpeita. Kehittämistarpeet tullaan viemään mm. sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisjaostoon tiedoksi. KOORDINAATIOYHTEISTYÖN TOTEUTUS JA YHTEISESTI PILOTOITAVAT SISÄLLÖT Osahankkeiden koordinaatiota toteutetaan työryhmätyöskentelynä ja sitä varten on perustettu kaksi toiminnallista alatyöryhmää: omahoitoalusta ja ajanvaraus. Koordinaation avulla järjestetään lisäksi verkostoseminaareja keskeisille kansalaisen sähköisen asioinnin kehittämiseen osallistuville toimijoille. Näissä on tavoitteena tuoda esiin sosiaali- ja terveydenhuollon erityispiirteet. Osahankkeet ovat alatyöryhmittäin valinneet yhteisesti toteutettavia ja omien osahankkeiden hanketavoitteita tukevia toiminnallisia yhteistyötavoitteita, pilotoitavia sisältöjä ja yhteisiä arviointimittaristoja. Kansallisella koordinaatioyhteistyöllä on mallinnettu uusia kansalaislähtöisiä toimintamalleja kansalaisen ja terveydenhuollon toimintaprosesseihin ja niitä pilotoidaan hankkeen aikana osahankkeiden toimintaympäristöissä. Osahankkeissa pilotoidaan tällä hetkellä kansalaisen omahoitoalustan portaaliratkaisuja, omahoitoalustan asioinnin yleistä kulkumallia (näkökulmana diabeteksen ehkäisy), omien potilastietojen katseluyhteyttä mm. laboratoriotietonäyttöä ja tunnistettuja hoitoviestiprosesseja. Tavoitteena on liittää prosesseihin luotettavaa terveystietoa kansalaisen omahoitoa tukemaan. Lisäksi osahankkeissa pilotoidaan yhteisesti ajan varausratkaisuja mm. laboratorioajanvaraus- ja en nakko viesti- ja kutsupalveluprosesseja (mobiili). Osa hankkeissa itsenäisesti toteutettavia sähköisiä ajanvarausratkaisuja pilotoidaan mm. naisten ja miesten ikä kausitarkastuksien, ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan käyntien, sairaanhoitajan vastaanottokäyntien, äitiysneuvolan, lasten 1-vuotisneuvolakäyntien, pitkäaikaissairaiden kontrollikäyntien, ajo-oikeusseurantojen sekä suun terveydenhuollon alueelliseen kehittämiseen liittyvissä ajanvarausprosesseissa. Lisäksi koordinaatiohankkeessa on määritelty ja työstetty asiantuntijatyönä kansallista ajanvarausarkkitehtuuria (Varsinais-Suomen esiselvitystyön jatkotyöstäminen) ja tavoitteena on vielä jatkotyöstää siitä konkreettinen määrittelytyön toimeenpanosuunnitelma. KOORDINAATIOYHTEISTYÖN ARVIOINTI JA HYÖDYT OSAHANKKEILLE Osahankkeissa pilotoitaviin edellä kuvattuihin prosesseihin tullaan kevään ja alkusyksyn aikana liittämään Zef-arviointimenetelmä, jonka sisältöjä on alatyöryhmittäin kehitetty ja mallinnettu. Arvioinnin tavoitteena on saada näkemyksiä sähköisten palveluiden ja omahoitoratkaisujen ja palvelukokonaisuuksien merkityksestä kansalaisen omahoitoon. Arviointi toteutetaan sekä kansalaisille että terveydenhuollon henkilöstölle. Lisäksi koordinaatiossa tullaan yhteisesti arvioimaan 3PWM:n arviointimittariston kautta työprosessien muutosten kustannuksia ja muutosten vaikuttavuutta terveydenhuollon tuottajan näkökulmasta tarkasteltuna mm. ennakkoviesti- ja kutsupalvelu-(mobiili) ja hoitoviestiprosesseissa. EKat koordinaatiohanke tarjoaa osahankkeille edellä kuvatun lisäksi mahdollisuuden keskinäiseen suoraan yhteistyöhön mm. konkreettisen tiedon vaihdon ja palautearvioinnin tasolla ja aktiiviseen kansalliseen verkottumiseen eri koordinaatioon osallistuvien toimijoiden välillä. Koordinaatioyhteistyöhön osallistuvat Sitran Saini-hanke, Tekes hankkeet, KuntaIT, ValtIT, KANTO ja Kantapalvelut (Kela), Tervesuomi.fi, Duodecim Oy ja Stakes. Lisäksi koordinaatiossa mukana olevilla osahankkeilla on mahdollisuus hyödyntää sekä Duodecim Oy:n luotettavaa terveystietoa että yhteisiä arviointimittaristoja muissakin osahankkeiden palveluprosesseissa. EKat koordinaatiohanke päättyy Lisätietoa koordinaatiosta, osahankkeista ja koordinaation käytännön toiminnasta mm. verkostoseminaareista ja kansallisesta ajanvarausarkkitehtuurin määrittelystä löytyy ekat websivulta osoitteesta Lisätietoja: Sairaalaviesti 2/

16 Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavastaavan toimenkuva, tehtävät ja asema Tietosuojavaltuutetun toimisto sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet tämän esitteen yhteistyössä. Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Tämä esite sisältää käyttöönne tietosuojavaltuutetun neuvontaa otsikkoasiassa. Tutustukaa myös muihin julkaisuihimme ja kotisivuumme internetissä. LAINSÄÄDÄNTÖTAUSTA Henkilötietolaki (523/1999), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 1 ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) sekä laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) edellyttävät, että rekisterinpitäjä osoittaa henkilötietojen suojaa koskevia asioita varten tietosuojavastaavan. Sanotuissa laeissa ja useassa erityislaissa on myös joukko salassapitosäännöksiä. REKISTERINPIDON VASTUU SÄILYY AINA REKISTERINPITÄJÄLLÄ Tietosuojavastaavan nimeäminen organisaatioon ei poista rekisterinpitäjänä olevan organisaation vastuuta. Tämä rekisterinpitäjän vastuu sisältää velvoitteet 2 määritellä henkilötietojen keräämisen ja käsittelyn tarkoitus, suunnitella henkilötietojen käsittelytoimet koko tiedon elinkaaren ajaksi, analysoida, kirjata muistiin ja kuvata rekisterinpitäjän tehtävien hoitoon liittyvät henkilötietojen käsittelyt ja niihin liittyvät vastuut, toimivallat ja menettelyt, varmistua henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta, huolehtia tietojen laadusta, tarpeellisuudesta ja virheettömyydestä, varmistua henkilötietojen suojaamisesta, huolehtia rekisteröityjen oikeuksien toteutumisesta, erityisesti tarkastus-, tiedonkorjaus- ja kielto-oikeuden toteuttamisesta, laatia tietosuojaseloste ja informoida rekisteröityjä huolehtia mahdollisesti tarvittavien viranomaisilmoitusten tekemisestä, laatia henkilöstön käyttöön tietosuoja-ohjeet, seurata ja valvoa henkilötietojen käsittelyä. Tietosuojavastaavan tehtävänä on auttaa rekisterinpitäjää näiden velvoitteiden toteuttamisessa. TIETOSUOJAVASTAAVAN TOIMENKUVA Tietosuojavastaavan tehtävänä on organisaation erityisasiantuntijana auttaa rekisterinpitäjää saavuttamaan hyvän henkilötietojen käsittelytavan 3 ja mahdollisten erityislakien edellyttämä korkea tietosuojan taso, jonka avulla voidaan rakentaa ja säilyttää luottamus rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välille. Näin ollen tietosuojavastaavan tehtävänä on antaa asiantuntija-apua sekä organisaation henkilöstölle että ennen kaikkea johdolle, jolla on viimekätinen vastuu rekisterinpitäjänä henkilötietojen käsittelystä. Tätä rekisterinpitäjän toimintaa tukevaa tarkoitusta varten, tietosuojavastaava osallistuu organisaation henkilötietojen käsittelyä koskevaan suunnittelutoimintaan, osallistuu rekisterinpitäjän hyväksymiä tietosuoja- ja tietoturvaohjeita koskevaan valmisteluun ja ylläpitoon, seuraa ja valvoo henkilötietojen käsittelyä ja niiden suojausmenetelmiä, osallistuu rekisterinpitäjän henkilöstölle annettavan tietosuojakoulutuksen toteuttamiseen, tukee henkilökuntaa ja rekisteröityjä tietosuojaasioissa, toimii yhdyssiteenä valvontaviranomaisiin, raportoi organisaation johdolle tietosuojan (ja tietoturvallisuuden) tilasta ja kehittämistarpeista (sisäiset auditoinnit ja käytönvalvonta), vastaa organisaation johdon osoittamista muista tietosuojaa tukevista tehtävistä. TIETOSUOJAVASTAAVAN ASEMA Voidakseen tukea rekisterinpitäjää mahdollisimman tehokkaasti, tulisi tietosuojavastaavan voida suorittaa edellä mainitut tehtävät ja niihin liittyvät suunnittelu, seuranta ja raportointitehtävät mahdollisimman itsenäisesti. Tietosuojavastaavan tulee tuntea kyseisen organisaation asiakaspalvelu-, tietojenkäsittely- sekä asiakirjahallinnon prosessit ja niille asetettavat vaatimukset. Lainsäädännössä ei aseteta tietosuojavastaavalle nimenomaista vaatimusta siitä, mikä koulutustausta tai ammattinimike tietosuojavastaavalla tulisi olla. Hänellä tulisi kuitenkin olla riittävä koulutus tehtäväänsä 1 Katso erityisesti julkisuuslain 18 2 Luettelo ei ole tyhjentävä 3 ja hyvän tietojen käsittelytavan 16 Sairaalaviesti 2/2008

17 sekä mahdollisuus ylläpitää erityisammattitaitoaan. Hänen tulisi myös voida raportoida suoraan organisaation ylimmälle johdolle sekä osallistua riittävän varhain ja korkealla tasolla organisaatiossa käynnistyviin asiakaspalveluprosessien suunnittelu- ja kehittämistehtäviin. Hänellä tulisi myös olla mahdollisuus osallistua ja lausua käsityksensä organisaation suunnittelemista henkilötietojen käsittelyä koskevista hallinnollisista uudistuksista. Lainsäädäntö ei aseta estettä sille, etteikö sama tietosuojavastaava voisi toimia myös useamman organisaation tietosuojavastaavana. Jos näin menetellään, tulee kuitenkin huolehtia siitä, että nimitettävällä tietosuojavastaavalla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tätä tehtävää useammassa organisaatiossa. Tällöin tulee huomioida muun muassa organisaatioiden koko ja samankaltaisuus, tietosuojavastaavan muiden tehtävien laajuus, tosiasialliset mahdollisuudet perehtyä ko. organisaatioiden henkilötietojen käsittelyyn käytännössä sekä tosiasialliset mahdollisuudet toimia yhteistyössä eri organisaatioiden johdon ja henkilöstön apuna. Tietosuojavastaavan tehtävissä tulee noudattaa salassapitosäännöksiä. Lähde: KOULUTUSTA Kuopion yliopisto järjestää pitkäkestoista (15 opintopistettä) tietosuojavastaavien koulutusta. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2008 ja pitopaikkana on Etelä- Suomi. Kurssille haku alkaa toukokuussa Lisätietoja antavat: FCG Efeko järjestää päivän mittaisia perehdytyskursseja eri puolella Suomea. Sosiaali- ja terveydenhuollon tieto suojavastaavien nimeäminen ja tehtävät -koulutuskierros Helsinki, Oulu, Tampere, Kuopio Koulutuksen keskeisiä teemoja ovat: Miksi tietosuojavastaavaa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon? Rooli suhteessa muihin "asiamiehiin" Johdon nimeämisvastuu Yksityisen ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antajan, apteekkien sekä KELAn ja TEOn on nimettävä tietosuojavastaavat Miten valvotaan tietosuojavastaavaa, ketä hän valvoo ja seuraamukset? Ketä kannattaa nimetä tietosuojavastaavaksi? Merkitys terveydenhuollon toimintayksikön toiminnan kannalta Tietosuojavastaavan puheenvuoro Miten toiminta kannattaa käynnistää? Odotukset johtoa kohtaan Johdon näkökulma tietosuojavastaavan toimintaan Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle, jonka velvollisuus on nimetä tietosuojavastaava sekä jo nimetyille tietosuojavastaaville ja kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojan kanssa työskenteleville. Koulutus toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, tietosuojavaltuutetun toimiston ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiriä rakennetaan vaiheittain Kirsti Heikkilä, kehittämisjohtaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeessä uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita ja toimintamalleja. Vuoden 2007 alusta aloitti toimintansa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, joka on muodostettu Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin organisaatiosta ja Hollolan kunnan organisaatiossa toimivasta peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitoksesta. Vuoden 2007 alussa palvelurakenne on vielä pirstaleinen, mutta tavoitteeksi on asetettu, että pidemmällä aikavälillä Päijät-Hämeessä on koko nykyisen sairaanhoitopiirin kattava sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus. Tavoitetta kohti edetään portaittain. UUDET ORGANISAATIOT Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut 15 jäsenkunnalle, joiden asukasluku on asukasta. Vuoden 2007 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen on siirtänyt yhtymälle kahdeksan kuntaa, joiden asukasluku on Läntisen perusturvapiirin viisi kuntaa ( asukasta) ovat siirtäneet sosiaali- ja terveysyhtymään laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuollon sekä apuvälinehuol- Sairaalaviesti 2/

18 Lahti asukasta Heinola asukasta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus asukasta lon toiminnan perusapuvälineiden osalta. Heinola asukasta ja Lahti asukasta, järjestävät peruspalvelunsa itse. Ympäristöterveyskeskuksessa on mukana 15 jäsenkunnasta 11. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän palvelukseen siirtyi noin työntekijää Artjärven, Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän kuntien sosiaali- ja terveystoimesta sekä Orimattilan kansanterveystyön kuntayhtymästä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän henkilökuntamäärä yhteensä on ensi vuoden alussa noin työntekijää. Läntinen perusturvapiiri Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos asukasta Kuvio 1. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Läntinen peruspalvelukeskus ja Oiva-liikelaitos Peruspalvelukeskuksessa tuotetaan Läntisen perusturvapiirin eli viiden kunnan (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) perustason sosiaalija terveydenhuollon palvelut. Peruspalvelukeskus Oivan työntekijät ovat Hollolan kunnan palveluksessa. Hollolan kunnan työnteki- Tarkastuslautakunta Vähemmistökielinen lautakunta Valtuusto Hallitus Hallituksen jaosto Kuntayhtymän johtaja Yhtymähallinto Tulosalueet Tulosryhmät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveydensuojelu Eläinlääkintähuolto Sosiaalipalvelut Koti- ja asumispalvelut Ensihoitoja sairaan kuljetus Päivystys ja tarkkailu Akuutin kuntoutuksen osastot Lääkinnällinen kuntoutus Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Ympäristöterveyskeskus Peruspalvelukeskus Ensihoitoja päivystyskeskus Kuntoutuskeskus Keskussairaala Lääketieteellisten palvelujen keskus Laboratoriotoiminnot Kuvantaminen Lääkehuolto Tukipalvelukeskus Yleishallinto- ja toimistopalvelut Henkilöstöhallintopalvelut Taloushallintopalvelut Materiaalipalvelut Tietohallintopalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Huoltopalvelut Ravintohuoltopalvelut Tekniset palvelut Kuvio 2. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 18 Sairaalaviesti 2/2008

19 Liikelaitos Hollolan kunnan organisaatiossa Johtokunta Läntinen peruspalvelukeskus liikelaitos Johto Johtoryhmä Terveyden- Hyvinvoinnin Koti- ja ja Aktiivi- Hallintoja Sosiaali- asumis- sairauden- osasto ja ja talousterveyden palvelut palvelut hoidon kuntouttava palvelut edistäminen vastaanotto- hoito palvelut Kuvio 3. Peruspalvelukeskus Oiva jöiksi siirtyi noin 400 sosiaali- ja terveysalan työntekijää Asikkalan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnista sekä Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymästä. Peruspalvelukeskus Oivan palveluksessa on noin 800 työntekijää. VALTAKUNNALLINEN PILOTTI Valmistelu tapahtui Heimo hyvinvointipiirihankkeessa. Se käynnistyi erilaisin taustaselvityksin vuonna 2005 eli ennen palvelurakenneuudistuksen (PARAShanke) vaatimuksia. Piirimallin pohjana oli maakunnallinen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö, jota oli tehty jo kymmenen vuoden ajan sairaanhoitopiirin organisoimana. Nykyistä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää edeltänyt Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri tuotti erikoissairaanhoidon palvelut alueen kaikille 15 kunnalle. Vähitellen syntyi kiinnostus kiinteämmästä yhteistyöstä myös sosiaali- ja perusterveydenhuollon puolella. Heimo hyvinvointipiirihanke on valtakunnallinen pilotti, jonka kokonaisbudjetti on reilut kuusi miljoonaa euroa. Valtio tukee syksyyn 2008 saakka jatkuvaa hanketta noin puolella kokonaissummasta. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut päijäthämäläisille myös tulevaisuudessa järjestämällä ne maakunnallisena yhteistyönä ja toteuttamalla niitä lähellä ihmisiä. Samalla ihmisiä kannustetaan ottamaan yhä enemmän itse vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Hankkeen taustalla ovat jokaisessa kunnassa tutut tulevaisuuden uhkakuvat. Kunnilla on vaikeuksia rahoittaa nopeasti kasvavia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Väestö vanhenee, hoidettavia on yhä enemmän ja hoitajia yhä vähemmän. Työvoimasta on puutetta jo tällä hetkellä, mutta suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana henkilöstön saaminen on todella vaikeaa. Päällekkäisten palvelujen purkamisella, palveluprosessien uudistamisella ja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisellä tavoitellaan kustannusten hallintaa ja työvoiman riittävyyttä. LÄHI-, KESKITETYT JA ALUEELLISET PALVELUT Tavoitteena on järjestää alueen väestölle tasa-arvoiset ja tasalaatuiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut on määritelty erilaisin asiantuntijaselvityksin lähi-, keskitetyiksi ja alueellisiksi palveluiksi. Perustason sosiaalija terveyspalvelut pyritään pitämään lähellä ihmisiä siten, että palvelua on saatavissa säännöllisesti, mutta ei välttämättä joka päivä. Palvelu pyrkii liikkumaan ihmisten luokse. Erikois- ja vaativan tason palvelua on saatavissa keskitetysti ja alueellisesti. UUSIA TOIMINTAMALLEJA Heimo -hyvinvointipiirihankkeen tämän hetken keskeisimpiä asioita on toimintamalleja ja hoitoketjuja uudistava työ. Väestön tarvitsemia palveluja katsotaan kokonaisuuksina, jotka pyritään järjestämään asiakkaan ja potilaan kannalta sujuvasti yli kunta- ja organisaatiorajojen. Siten vältetään jonotukset hoitopaikkojen välillä ja turvataan muutoinkin sujuva ja Sairaalaviesti 2/

20 samanlainen hoito kaikissa hoitopaikoissa koko piirin alueella. Uusia toimintamalleja kehitetään parhaillaan useissa työryhmissä, joissa on mukana työntekijöitä ja asiantuntijoita niin julkisen sektorin kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista. Tarkoituksena on tehdä palvelu, jossa asiakas tai potilas saa sujuvasti hoitoa tai palvelua eikä edes huomaa, milloin hän on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon tai erikoissairaanhoidon piirissä ja tarjoaako niitä julkinen, yksityinen vai kolmas sektori. Uutta teknologiaa pyritään hyödyntämään tehokkaasti. Asiakkaan tai potilaan ensikontaktia ohjataan yhä enemmän sähköiseksi, puhelimitse tai verkon kautta tehtäväksi. Hoito- ja seurantatoimintoja toteutetaan verkon tai kännykän kautta. Lisäksi verkosta tulee löytymään laajasti sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä ohjeita ja palveluja. EHKÄISTÄÄN TULEVAISUUDEN SAIRASTUMISIA On hyvin selkeitä näyttöjä, että monia vakavia sairauksia voidaan ennaltaehkäistä ohjaamalla ihmisiä yhä aktiivisemmin ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on toimintamallien uudistamisen ohella Heimo-hyvinvointipiirin tärkeimpiä asioita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erilaisissa palvelu- ja hoitotilanteissa ihmistä käsitellään yksilöllisesti ja tuetaan hänen omaa elämänhallintaansa. Sairauksien ohella edistetään myös terveyttä. Konkreettisia asioita tästä ovat jo kakkostyypin diabeteksen riskihenkilöiden tunnistustesti tai vanhusten toimintakyvyn arviointi. Näitä asioita tekemällä ja seuraamalla saadaan ennaltaehkäisevä hoitotyö ajoissa käyntiin. toimintamalleja ja toimintojen sisältöjä. Tämä vaatii organisaatioilta ja työntekijöiltä sekä ennen kaikkea muutosta eteenpäin vieviltä esimiehiltä kärsivällisyyttä ja uuden oppimisen halua ja kykyä. Tätä tuetaan jatkuvasti erilaisella koulutus- ja valmennustyöllä. Hanketyöhön liittyy runsaasti tulevaisuuteen tähtäävää kehittämistä ja valmistelua. Lukuisat sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät on saatava keskustelemaan keskenään. Kaiken toiminnan seurannan ja ohjauksen kannalta tietoa on saatava nopeasti ja selkeästi jäsenneltynä. Tietojärjestelmistä on saatava tietoa kustannuksista, palvelujen määrästä, laadusta, saatavuudesta sekä hoidon ja palvelun vaikuttavuudesta tilaajina toimiville kunnille sekä toimintoja tuottaville organisaatioille. HAASTEET Täysin uudenlaista palvelujärjestelmää ei tehdä vuodessa eikä kahdessakaan. Siksi edetään vaiheittain. Pyritään hakemaan tekemisessä yksituumaisuutta. Se vaatii kärsivällisiä keskusteluja eri toimijoiden kesken. Valmistelusta ja tekemisestä on tehty läpinäkyvää ja avointa, kaikki tieto on löydettävissä internetistä. Koulutukseen ja tiedottamiseen on satsattu erityisesti. Ihmisiä kannustetaan tulemaan mukaan kehittämistyöhön ja alueen eri toimijoiden, esimerkiksi Lahden seutuhallinnon kanssa tehdään yhteistyötä. Kaikilla alueen kunnilla on samat ja yhteiset haasteet tulevaisuuden suhteen. Kompaktin kokoisessa maakunnassa näihin haasteisiin on erityisen hyvät mahdollisuudet vastata yhteisillä toimintamalleilla. Lisätietoja: ja wwwphsotey.fi MUUTTUU JA EI MUUTU Päijäthämäläinen hyvinvointipiiri on siis rakenteilla ja suurimmat mullistukset ovat toteutuneet organisoinnissa. Asiakkaat ja potilaat saavat palveluita lähestulkoon kuten ennenkin. Eniten muuttuu se, miten nämä palvelut organisoidaan ja tuotetaan. Tätä muutosta palvelun tarvitsija ei välttämättä näe ollenkaan. Lähiaikoina ja tulevaisuudessa muutokset koskevat 20 Sairaalaviesti 2/2008

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio Kansallinen organisoituminen - KanTa-työnjako ja ohjausmalli Anne Kallio kehittämispäällikkö i äällikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset tiedonhallintahankkeet KanTa-palvelut eresepti earkisto ekatselu

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 1 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Hallitussihteeri Päivi Salo 2 Taustaa hallituksen esitys (HE 253/2006 vp) hyväksytty eduskunnassa 12.12.06 laki (159/2007)

Lisätiedot

Sähköisen lääkemääräyslain muutokset HE 219/ /251 THL/OPER lakimies Joni Komulainen Joni Komulainen, lakimies, OPER

Sähköisen lääkemääräyslain muutokset HE 219/ /251 THL/OPER lakimies Joni Komulainen Joni Komulainen, lakimies, OPER Sähköisen lääkemääräyslain muutokset HE 219/2013 28.3.2014/251 THL/OPER lakimies Joni Komulainen 1.9.2015 Joni Komulainen, lakimies, OPER Muutetut lait 1) Lääkemääräyslaki Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

Lain velvoitteet ja lakimuutosten vaikutukset yksityiselle sektorille. Jari Porrasmaa

Lain velvoitteet ja lakimuutosten vaikutukset yksityiselle sektorille. Jari Porrasmaa Lain velvoitteet ja lakimuutosten vaikutukset yksityiselle sektorille 16.10.2013 Voimassa olevat säädökset sähköisen lääkemääräyksen suhteen Määrittää mm. seuraavat seikat sähköisen lääkemääräyksen laadinnan

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland)

Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland) Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland) Suomi ei ole ICT-asioissa hännänhuippu! Weaknesses and threats also identified 2 13.3.2014

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8

sivu 1 (8) Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely versio 2.8 sivu 1 (8) LIITE 1: Lääkemääräyksiin ja toimitussanomaan liittyvät oikeudet 1 Lääkemääräyksiin liittyvät oikeudet (lääkemääräysten käsittelyyn liittyvät käyttöoikeudet) tila Toimittamaton lääkemääräys

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Kanta-palvelut asiakkaan tueksi. Potilaan päivä, Kuopio Konstantin Hyppönen

Kanta-palvelut asiakkaan tueksi. Potilaan päivä, Kuopio Konstantin Hyppönen Kanta-palvelut asiakkaan tueksi Potilaan päivä, 17.11.2016 Kuopio Konstantin Hyppönen Kanta-palvelut Kansalaisille Apteekeille (~810) Julkiselle terveydenhuollolle ( > 1000 palveluyksikköä) Yksityiselle

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Kela kansallisena toimijana (KanTo) Erkki Aaltonen

Kela kansallisena toimijana (KanTo) Erkki Aaltonen Kela kansallisena toimijana (KanTo) 14.11.2006 Erkki Aaltonen 1 Missä ollaan nyt? Lait voimaan mahdollisimman pian ( 1.3.2007) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisestä asioinnista (HE 253/2006) Laki

Lisätiedot

Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset

Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tuire Mikola Terveydenhuollon atk-päivät 11.5.2004 Esityksen sisältö Tavoitteet ja rajaus Suostumus ja luovutusten

Lisätiedot

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013 Omien tietojen katselu Terveydenhuollon ATK-päivät 28.5.2013 Aktiivisessa käytössä Omien tietojen katselu on aktiivinen sähköinen asiointipalvelu Kirjautumisia jo yli 750.000, yksittäisiä käyttäjiä vähemmän

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä

Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Kela kansallisena toimijana sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakirjojen käsittelyssä Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29-30.5.2006 Matti Puhakka 1 Kelan toiminta-ajatus Elämässä mukana muutoksissa

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi.

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi. MÄÄRÄYS 3/2015 1(5) Määräys valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille luovutettavista todistuksista ja lausunnoista (SV6, lääkärintodistus A) Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa THL/OPER Fimea 26.1.2017 1 Työtehtävät ja yhteystiedot Projektipäällikkö Sähköinen lääkemääräys Kelain Rajat ylittävä

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely Yleiskuvaus. 12.12.2014 Versio 2.71

Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely Yleiskuvaus. 12.12.2014 Versio 2.71 Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärittely Yleiskuvaus 12.12.2014 Versio 2.71 Muutoshistoria Versio Muutos Tekijä PVM 1.0 Hyväksyntään. Accenture 26.4.2006 1.1 Hyväksytty, korjattu kommenttien perusteella

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon Sisällys 1. Liittymisvelvoite, aikataulu ja liittymismallit... 2 2. Liittymisvalmistelut... 5 3. Potilastietojärjestelmä...

Lisätiedot

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3. Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.2015 Sivu 1/5 1 Rekisterin nimi 2 Rekisterinpitäjä ProWellness-potilastietojärjestelmä/ SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen Potilastiedon migraatio Pekka Kuosmanen 25.5.2010 Tilanne tänään JHS 176 Tavoitetila JHS 176 Migraatiot arkiston kautta Konvertoidaan vanha potilas- tai muu tieto moderniin rakenteiseen muotoon XML ja

Lisätiedot

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Sote-uudistukset ja yksityinen sektori Sosiaali- ja terveysalan ajankohtaiskatsaus 25.11.2015 Joensuu Riitta Häkkinen THL Sisältö Kansallisten

Lisätiedot

Kuka auttaa johtoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käytönvalvonnassa?

Kuka auttaa johtoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käytönvalvonnassa? Kuka auttaa johtoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käytönvalvonnassa? Lainsäädäntö ja siihen liittyvä ohjeistus Kuntamarkkinat 10.9.2014, Kuntatalo 10.9.2014 Tanja Stormbom, lakimies, THL

Lisätiedot

Kela. Lääketietokanta-ohje

Kela. Lääketietokanta-ohje Lääketietokanta 1 (5) Kela Lääketietokanta-ohje Dokumentin muutoshistoria Versio Pvm Tekijä / hyväksyjä Kuvaus 1.0 KanTa-palveluryhmä Kela Lääketietokanta 2 (5) Sisällys 1 Lääketietokanta... 3 2 Lääketietokannan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 216/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköisestä lääkemääräyksestä sekä laiksi lääkelain 57 ja 57 a :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 216/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköisestä lääkemääräyksestä sekä laiksi lääkelain 57 ja 57 a :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 216/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sähköisestä lääkemääräyksestä sekä laiksi lääkelain 57 ja 57 a :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sähköisestä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin Kanta-liityntä

Yksityisen sektorin Kanta-liityntä Yksityisen sektorin Kanta-liityntä 1.9.2014 Maritta Korhonen Rekisterinpitäjyys ja arkistointipalvelu Huhti-kesäkuussa yhteistyö viranomaisten ja yksityisen sektorin edustajien välillä STM, THL, Kela,

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( )

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( ) PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma (1.5.2002-31.8.2004) Ydin-osaprojekti: potilastietojen toiminnallisen hallinnan näkökulma Yhteisten ydinkomponenttien määrittely" Ydin-osaprojektin rooli

Lisätiedot

Reseptin lakimuutokset

Reseptin lakimuutokset Reseptin lakimuutokset Paasitorni Harri Nurmi Projektipäällikkö (Sähköinen resepti ja Kelain) Product Owner (Kelain) Harri Nurmi THL/OPER 1 Lakimuutosten toimeenpano Sähköisen lääkemääräyksen lakimuutospaketti

Lisätiedot

JARI PORRASMAA

JARI PORRASMAA Genomitieto terveydenhuollossa - ajatuksia kokonaisarkkitehtuurista 11.11.2014 JARI PORRASMAA Kokonaisarkkitehtuuri? (VM et al) TOIMINTA prosessit palvelut TIETO käsitteet tietomallit TIETO- JÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5.

KArkisto. - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen. Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5. KArkisto - Kansallisen potilastietoarkistoliittymän testaaminen ja liittymismallin laatiminen Terveydenhuollon Atk päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Riitta Häkkinen KArkisto Projektipäällikkö Kuopion sosiaali-

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous. Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016

Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous. Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016 Liittyminen Kanta-palveluihin Valmistelukokous Kela, Kanta-palvelut, 10.2.2016 Käsiteltävät asiat Kelan rooli ja Kanta-palvelut Kanta-palveluihin liittymisen päävaiheet Käyttöliittymä rekisterinpitäjän

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen ja kansallisen arkiston tekniset tietomäärittelyt

Sähköisen potilaskertomuksen ja kansallisen arkiston tekniset tietomäärittelyt Sähköisen potilaskertomuksen ja kansallisen arkiston tekniset tietomäärittelyt Terveydenhuollon Atk-päivät 2008 Lahden Sibeliustalossa 19.5.2008 Antero Ensio, toimitusjohtaja HL7 teknisen komitean co-chair

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 17.1.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot

KanTa. Sähköinen resepti terveydenhuollossa ja apteekeissa

KanTa. Sähköinen resepti terveydenhuollossa ja apteekeissa Sähköinen resepti 1 (27) KanTa Sähköinen resepti terveydenhuollossa ja apteekeissa Dokumentin muutoshistoria Versio Pvm Tekijä / hyväksyjä Kuvaus 0.1 21.12.2009 KanTa-palveluryhmä, Kela 1.0 30.6.2010 KanTa-palveluryhmä,

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston käyttöönotto: yksityisen sektorin haasteet ja niiden ratkaisun tilanne. earkki-projektin Vaikuttajafoorumi 1.9.

Potilastiedon arkiston käyttöönotto: yksityisen sektorin haasteet ja niiden ratkaisun tilanne. earkki-projektin Vaikuttajafoorumi 1.9. Potilastiedon arkiston käyttöönotto: yksityisen sektorin haasteet ja niiden ratkaisun tilanne earkki-projektin Vaikuttajafoorumi 1.9.2014 Esityksen sisältö Potilastiedon arkiston käyttöönotto julkisessa

Lisätiedot

ereseptin toteutus 26.5.2009 Riitta Söderlund etunimi.sukunimi@turku.fi projektipäällikkö/ TERES Turun kaupunki

ereseptin toteutus 26.5.2009 Riitta Söderlund etunimi.sukunimi@turku.fi projektipäällikkö/ TERES Turun kaupunki ereseptin toteutus 26.5.2009 Riitta Söderlund etunimi.sukunimi@turku.fi projektipäällikkö/ TERES Turun kaupunki Tietojärjestelmien kehittämisen vaiheet Esitutkimus Vaatimusmäärittely Järjestelmän suunnittelu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN 27. 28.5.2002 Liite 5. REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN YLEINEN TIEDONSAANTIOIKEUS : REKISTERISELOSTE HENKILÖKOHTAINEN TIEDONSAANTIOIKEUS: - Rekisteröityjen informointi henkilötietojensa

Lisätiedot

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari - Sohvi-Tellu 2015 Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Lokipolitiikka (v 1.0/2015)

Lokipolitiikka (v 1.0/2015) KYS erityisvastuualue Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Lokipolitiikka (v 1.0/2015) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 3 LOKI JA LOKITIETO... 3 4 LOKITIETOJEN

Lisätiedot

Lääkitysmäärittelyt 2016 Käyttötapaukset

Lääkitysmäärittelyt 2016 Käyttötapaukset Lääkitysmäärittelyt 2016 1(18) Lääkitysmäärittelyt 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Versio 0.1 (27.10.2015) Lääkitysmäärittelyt 2016 2(18) Pvm Päivitetyt

Lisätiedot

ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy

ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy Sisältö lääketiedon nykytila ereseptin tavoitteet th:n näkökulmasta Kymijoen tth:n pilotin opetukset

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Omatietovaranto. Jari Suhonen, THL Jari Suhoenn/ OPER

Omatietovaranto. Jari Suhonen, THL Jari Suhoenn/ OPER Omatietovaranto Jari Suhonen, THL 25.10.2016 27.10.2016 Jari Suhoenn/ OPER 1 Tulossa THL:stä PHR-kokonaisuuden yleiskuvaus Kuvaus kokonaisuudesta, periaatteet ja linjaukset Saatavilla vuoden 2016 aikana

Lisätiedot

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite B10: Tietosuoja SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite B10 Tietosuoja 1 (14) VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liite Hanketoimisto 3.01 Lopullisen

Lisätiedot

Paneeli: Käytön valvonta, lokien hallinta, poikkeamien havaitseminen, poliisiyhteistyö

Paneeli: Käytön valvonta, lokien hallinta, poikkeamien havaitseminen, poliisiyhteistyö Paneeli: Käytön valvonta, lokien hallinta, poikkeamien havaitseminen, poliisiyhteistyö Puheenjohtaja: Helena Eronen, kehittämispäällikkö, PSSHP Panelistit: Arto Ylipartanen, ylitarkastaja, TSV:n toimisto

Lisätiedot

eresepti- ja KANTA-hankkeissa

eresepti- ja KANTA-hankkeissa Tietoturvallisuus ja yksityisyydensuoja 1 eresepti- ja KANTA-hankkeissa Teemupekka Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriö teemupekka.virtanen@stm.fi 2 Käsitteitä Tietosuoja, yksityisyyden suoja Periaatteessa

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät 24.-25.5.2011 Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi earkiston KATSAUS Lainsäädäntömuutokset Määrittelyt

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Lakimuutosten vaikutukset terveydenhuollon ja apteekkien toimintaan

Lakimuutosten vaikutukset terveydenhuollon ja apteekkien toimintaan Lakimuutosten vaikutukset terveydenhuollon ja apteekkien toimintaan Paasitorni 1.9.2015 Harri Nurmi Projektipäällikkö (Sähköinen resepti) 1.9.2015 Harri Nurmi THL/OPER 1 Lakimuutokseen liittyvät aikataulut

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.-12.11.2015 Jyväskylä 12.11.2015 12.11.2015 / Maarit Rötsä 1 MIKÄ ON KANSA?

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

Palvelusetelikokeilun tietojärjestelmäratkaisut

Palvelusetelikokeilun tietojärjestelmäratkaisut Palvelusetelikokeilun tietojärjestelmäratkaisut Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tehnyt: Johtava konsultti Timo Siira, Salivirta & Partners Tietojärjestelmien valmiuksien kartoitus Eri järjestelmien

Lisätiedot

1 Muutosten taustaa... 3. 2 Lääketietokantamuutosten strateginen päämäärä... 4. 3 Muutokset Lääketietokannan tietosisältöön ja XML-skeemaan...

1 Muutosten taustaa... 3. 2 Lääketietokantamuutosten strateginen päämäärä... 4. 3 Muutokset Lääketietokannan tietosisältöön ja XML-skeemaan... Muutos Lääketietokannan määrittelyihin 5/2014 Sisällys 1 Muutosten taustaa... 3 2 Lääketietokantamuutosten strateginen päämäärä... 4 3 Muutokset Lääketietokannan tietosisältöön ja XML-skeemaan... 5 3.1

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Liite I Järjestelmätoimittajan soveltuvuusvaatimukset

Liite I Järjestelmätoimittajan soveltuvuusvaatimukset SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite I Järjestelmätoimittajan soveltuvuusvaatimukset 1 Liitteen tarkoitus Tämän liitteen tarkoituksena on kuvata ne soveltuvuusvaatimukset, joita Asiakas

Lisätiedot

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Anne Kallio pp, yl Medi-IT Oy Medi-IT Oy Kymshp:n ja E-KSHP:n omistama kunnallinen osakeyhtiö Medi-IT Oy tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisprojekti (TAPAS) Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pegasos-potilastietojärjestelmä -tietokanta Työterveyshuolto 18.3.

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pegasos-potilastietojärjestelmä -tietokanta Työterveyshuolto 18.3. Työterveyshuolto 18.3.2015 Sivu 1/5 1 Rekisterin nimi Pegasos-potilastietojärjestelmä/ SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka tietokanta, työterveyshuolto 2 Rekisterinpitäjä SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos

Lisätiedot

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus

Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus Tampereen kaupungin sähköiset palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollossa Mukanettiläisten koulutus 1 Sähköisten palveluiden käytön aloittaminen 1. Mene www.tampere.fi -sivulle 2. Klikkaa Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Kansallisen arkiston käyttöönotto (KanTo) Erkki Aaltonen Turku

Kansallisen arkiston käyttöönotto (KanTo) Erkki Aaltonen Turku Kansallisen arkiston käyttöönotto (KanTo) Erkki Aaltonen Turku 29.5.2007 1 Tässä esityksessä Kanto johdatusta Kilpailutus Miten liitytään KanToon Aikataulu ja käyttöönotto 2 KanTo Terveydenhuollon kansallisilla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta /2014 Laki. sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta /2014 Laki. sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2014 251/2014 Laki sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke

KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke KANSALLISTEN MÄÄRITYSTEN HYÖDYNTÄMINEN POTILASTIETOJÄRJESTELMISSÄ Pegasos - hanke Terveydenhuollon atk-päivät Mikkeli 29.-30.5.2006 Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus Juhani Ahola Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston liittymisen tukiprojekti (earkki) yksityisessä terveydenhuollossa

Potilastiedon arkiston liittymisen tukiprojekti (earkki) yksityisessä terveydenhuollossa Potilastiedon arkiston liittymisen tukiprojekti (earkki) yksityisessä terveydenhuollossa Projektin taustaa KanTa-palvelujen (www.kanta.fi) käyttöönotto etenee vaiheittain terveydenhuollossa. Laki sosiaali-

Lisätiedot

Tietopalvelut-osasto Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö (OPER) ; päivitetty

Tietopalvelut-osasto Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö (OPER) ; päivitetty Ohje 1/2016 1(5) ALAIKÄISEN TIETOJEN NÄYTTÄMINEN JA PUOLESTA-ASIOINTI OMAKANNASSA: OHJE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE Kohderyhmät Voimassaoloaika Tarkoitus Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Kanta-palvelujen tilannekatsaus. Kanta-info Yksikön johtaja Marina Lindgren, Kela

Kanta-palvelujen tilannekatsaus. Kanta-info Yksikön johtaja Marina Lindgren, Kela Kanta-palvelujen tilannekatsaus Kanta-info 18.1.2016 Yksikön johtaja Marina Lindgren, Kela Tässä esityksessä Mitä Kanta-palveluja on käytettävissä? Mitä uutta on tulossa? Mitä vaatimuksia Kanta-palvelujen

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

Peltolantie 2 D, Vantaa puh. (09) vastuuhenkilö (palveluntuottaja täyttää) yhteyshenkilö ja yhteystiedot: (palveluntuottaja täyttää)

Peltolantie 2 D, Vantaa puh. (09) vastuuhenkilö (palveluntuottaja täyttää) yhteyshenkilö ja yhteystiedot: (palveluntuottaja täyttää) Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa puh. (09) 83911 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö vastuuhenkilö yhteyshenkilö

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot