Loimaan kaupunki/seutukunnallinen nuorisotoimi. JUURI- hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loimaan kaupunki/seutukunnallinen nuorisotoimi. JUURI- hankkeen loppuraportti 1.5.2008 28.2.2011"

Transkriptio

1 Loimaan kaupunki/seutukunnallinen nuorisotoimi JUURI- hankkeen loppuraportti Nina Suominen, uraohjaaja Kehityksentie KYRÖ Puh

2 SISÄLLYS 1. Taustaa JUURI- hankkeelle 3 2. Hankkeen tavoitteet 3 3. Hankkeen toimintaympäristö 4 4. Yhteistyö, keskeiset toimijat 5 5. Hankkeen tulokset Hankkeen aikana kehitetyt mallit Asiakkaat ja palvelut 8 6. Hankkeen itsearviointi Hanketyöntekijä Viestintä Vaikuttavuus viranomaisverkostossa Rinnalla kulkevat muut hankkeet Työpajayhteistyö Nuoret asiakkaat ja lähiverkosto Kouluyhteistyö Ohjausryhmän oma-arviointi Kehittämisehdotukset Uraohjauksen juurruttaminen Alle 17v. ilman opiskelupaikkaa olevat nuoret Perusopetuksen oppilashuoltoryhmät Vanhempainillat KOULUTA järjestelmä Ikärajat 23 Yhteenveto 23 LIITTEET Oppilaanohjaajan ja uraohjaajan yhteistyö oppilaanohjaajan näkökulmasta Hankkeen luvut taulukossa koko hankekauden aikana 2

3 1. Taustaa JUURI- hankkeelle Loimaan seutukunnalla on hyvät perustat olemassa moniammatilliselle ja eri organisaatioiden yhteistyölle, mutta henkilöstöresurssit aktiiviseen kehittämistyöhön sekä henkilökohtaiseen asiakastyöhön ovat liian rajalliset. Koulupudokkaiden, nivelvaiheessa olevien erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja työttömien nuorten osalta käytettävissä oleva tuki on hajanaista ja vaikeasti saavutettavaa. Työpajat ovat vakinaistuneet niin, että niiden olemassaolo on joka kunnassa vahvistettu ja työpajat ovat pystyneet keskittymään sisällölliseen kehittämiseen. Työpajoilla kuntoutujien keski-ikä on korkea, nuorten määrä työpajoilla on laskenut ja siellä työskentelevien nuorten ongelmat ovat moninaistuneet ja kasvaneet. Työpajoilla ei ole yhteistä foorumia seutukunnalla. Loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi- SENU käsitteli kokouksessaan kansallisen työpajatoiminnan rahoituksen hakemista ja päätti toimia valtionavustuksen hakijana, koska työpajoilla ei ollut toimivaa verkostoa, joka tämän olisi voinut seutukunnallisesti toteuttaa. Seutukunnallisen nuorisotoimen isäntäkuntana toimi Loimaan kaupunki, joka toimii hankkeen hallinnoijan roolissa. Hankkeen toteutuksesta neuvoteltiin työpajatoimijoiden kanssa ja samalla sovittiin työnjaosta. 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on erityisesti nivelvaiheessa tehtävä työ. Uraohjauksella autetaan nivelvaiheessa elävää nuorta kiinnittymään koulutukseen tai työelämään henkilökohtaisella tuella, joka voi olla tarvittaessa hyvinkin pitkäkestoista. Erityistä tukea ja valmennusta kohdennetaan niille nuorille, joilla on heikoimmat lähtökohdat opiskeluun tai työelämään siirtymiseen fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten syiden vuoksi. Hankkeen tavoitteena on vakinaistaa seutukunnallisen uraohjaajan toimenkuva. Tavoitteena on myös seutukunnan alueen työpajojen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen, sekä alueella olemassa olevien toimijoiden kanssa yhteistyön tiivistäminen yli kuntarajojen nuoren urapolun löytämiseksi ja sen vahvistamiseksi. 3

4 3. Hankkeen toimintaympäristö Loimaan seutukunta käsitti hankkeen alkamisajankohtana kymmenen kuntaa, mutta typistyi kuntaliitosten myötä vuoden vaihteessa 2009 seitsemään kuntaan. Loimaan seutukunnassa sijaitsevat Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Seutukunta on maantieteellisenä alueena laaja, noin 2300 km². Asukkaita seutukunnalla on noin , joista vuotiaita nuoria on noin 4300 (SOTKAnet, 2010). Seutukunnan alueella toimii kahdeksan yläkoulua, joista vuosittain peruskoulunsa päättää noin nuorta. Toisen asteen oppilaitoksia on neljä, joista kolme on lukioita ja yksi ammatillinen oppilaitos. Alueella toimii myös Evankelinen kansanopisto. Reilu kolmasosa nuorista hakeutuu toisen asteen opintoihin seutukunnan ulkopuolelle mm. Turkuun ja Saloon. Seutukunnan työpajat ovat hankkeessa mukana partnerisopimuksen kautta. Sopimuksen allekirjoitti Loimaan työpaja (Loimaan sosiaalisen työtoiminnan yksikkö), Loimaan Seudun Työkeskuksen Tuki ry, Loimaan Seudun Työttömät ry, Pöytyä työpajat, Kosken työpaja sekä seutukunnan ulkopuolelta Liedon kunnan työpaja Kisällikellari. Hankkeen edetessä työpajayhteistyöhön on liittynyt myös uudet hankkeet, Tekninen työpaja ja Mobiili- paja. Näitä hankkeita hallinnoi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, sekä Loimaan nuorten työpaja, jota hallinnoi Loimaan kaupunki. Luonnollisina yhteistyökumppaneina ovat perus- ja toisen asteen opetuksen oppilashuollon henkilöstö, kunnan muut eri hallintokuntien edustajat, joista pääsääntöisesti nuoriso- ja sosiaalitoimen työntekijät. Te- toimiston nuortenneuvojat ja ammatinvalinnan ja urasuunnittelun parissa työskentelevät henkilöt. Tärkeimpänä verkoston osasena toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta toimivat kuitenkin nuoren (alaikäisen) oma perhe ja läheiset ihmiset. Hanketyöntekijän toimisto sijaitsee Pöytyällä. Pitkälti uraohjaaja kuitenkin tapaa nuoria heidän kotikuntansa tai opiskelukuntansa alueella. Tapaamiset voivat olla kouluissa, nuoren kotona tai julkisella paikalla muun muassa. kahvila, kirjasto jne. 4

5 4. Yhteistyö, keskeiset toimijat Perusopetuksen yhteistyö tiivistyy oppilaanohjaajien, kuraattoreiden ja erityisopettajien kanssa tehtävään yhteistyöhän. Perusopetuksessa nuoria ohjautuu uraohjaajan palveluihin juuri näiden avainhenkilöiden kautta. Eteenkin yhteistyö oppilaanohjaajien kanssa on tiivistä lähes koko lukuvuoden. Oppilaanohjaaja kartoittaa nuoret, jotka hyötyvät ammatinvalintaan liittyvästä lisätuesta ja kannustamisesta, jolloin nuori ohjautuu uraohjauksen piiriin. Toisen asteen oppilaitosten osalta avainasemassa ovat myös kuraattorit ja opinto-ohjaajat. Pääsääntöisesti kuraattorin kautta ohjautuu opintonsa keskeyttäneet ja keskeytymisvaarassa olevat nuoret. Kunnan nuorisotoimi toimii hyvänä tiedotuskanavana. Nuorisotiloilla työskentelevillä työntekijöillä on erityisen paljon paikallistietämystä. Nuorisotyöntekijät voivat myös ohjata tapaamiaan nuoria uraohjauksen piiriin ja käyttää uraohjaajan tietämystä apuna omassa työssään. Kunnan sosiaalitoimen henkilöstölle uraohjaaja ilmoittaa nuoresta, joka on keskeyttänyt opinnot. Toisaalta usein myös sosiaalityöntekijä on se taho, joka ottaa yhteyttä uraohjaajaan, kun mietitään nuoren sijoittumista esim. työmarkkinoille tai ns. toimenpiteeseen. Sosiaalitoimi ohjaa nuoria myös uraohjaukseen, jos nuorelle on epäselvää, mihin hakeutuisi opiskelemaan. Te- toimistossa nuortenneuvojat ja ammatinvalinnanohjaajat ovat lähimpiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö on lähinnä sitä, että uraohjaaja on usein nuoren mukana hänen asioidessaan tetoimistossa. Uraohjaaja voi myös selvitellä nuoren asioita nuoren luvalla te- toimistosta ja olla näin yhteydessä suoraan virkailijaan. Työpajajoilla yhteistyö työpajojen ohjaajien kanssa näkyy selvimmin siinä, että uraohjaaja voi olla henkilö, joka kanssa nuori ottaa ensikontaktin työpajatoimintaan tutustumiskäynnin muodossa. Uraohjaaja käy myös työpajalla olevien nuorten kanssa keskusteluja esimerkiksi ammatinvalintaan liittyvistä kysymyksistä ja auttaa yhteishakuun liittyvissä asioissa. 5

6 Seutukunnalla työskentelevä etsivä nuorisotyöntekijä on uraohjaajan työpari. Työparitoimintaan kuuluu myös ulkopuolelta saatava työnohjaus. Etsivän nuorisotyöntekijän kanssa uraohjaaja pohtii arkipäivän työntekoon liittyviä haasteita, työtä tehdään välillä myös konkreettisesti parityönä. Asiakkaita ohjautuu usein myös etsivän nuorisotyöntekijän kautta. Lähiverkosto on nuoren kannalta se kaikkein tärkein yhteistyökumppani. Usein, eteenkin alaikäisen nuoren kohdalla työskentelyyn otetaan mukaan myös nuoren huoltajat. Välillä myös lähiverkostosta tulee tieto apua tarvitsevasta nuoresta. Ammatillisten oppilaitosten kanssa tehdään työtä runsaasti esimerkiksi sopimalla nuorille tutustumisaikoja eri koulutusaloille. Loimaan ammatti- ja aikuisopiston kautta ohjautuu myös nuoria, jotka ovat vaihtamassa koulutusalaa ja miettivät itselleen uusia koulutuspolkuja. 5. Hankkeen tulokset 5. 1 Hankkeen aikana kehitetyt mallit Hankkeen aikana on kehitetty 9.-luokkalaisille informatiivinen ja ennaltaehkäisevä toimintaohjelma. Toimintaohjelma viedään läpi lukuvuoden aikana aina jokaiseen kouluun sopivana ajankohtana. Toimintaohjelmaa ajastaa yhteishaku, joka ympäriltä nousevat erilaiset avuntarpeet. a) Tutustumiskäynnit 9.-luokan oppitunneilla syyskaudella (45 min.). Tutustumiskäynnillä uraohjaaja kertoo omasta työstään nuorten kanssa ja siitä miten voi olla apuna nyt ja tulevaisuudessa. b) Uraohjaaja kertoo toiminnastaan vanhempainilloissa. c) Opinnonohjaaja ohjaa nuoren uraohjaajan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ohjauksessa käsitellään esimerkiksi ammatinvalintaan, oppilaitoksiin, pääsykokeisiin ja henkilökohtaisiin haastatteluihin liittyviä asioita. d) Uraohjaaja järjestää oppilaitosvierailuja yksittäisille nuorille tai pienille ryhmille. Uraohjaaja on myös näissä tutustumisissa tarpeen vaatiessa mukana nuoren tukena. e) Uraohjaaja voi toimia niin sanotusti varmistajana erityistä ohjausta tarvitsevien nuorten kohdalla, että nuori osallistuu pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin ja henkilökohtaisiin haastatteluihin. f) Kaikille seutukunnan peruskoulun päättäneille nuorille jaetaan keväällä päättötodistuksen väliin uraohjaajan yhteystiedoilla varustettu mainos palveluista. 6

7 g) Yhteisvalinnan tulosten tullessa (kesäkuussa) uraohjaaja käy oppilaanohjaajan kanssa läpi kaikki nuoret, jotka eivät ole saaneet jatko-opintopaikkaa. Kesän aikana nuoriin ollaan yhteydessä ja tuetaan heitä täydennyshaussa ja autetaan opintopaikan löytymisessä. Hankkeen aikana on kehitetty toisella asteella opiskelevien keskeyttämisuhan alla olevien tai jo keskeyttäneiden nuorten osalle, seutukunnan alueella toimivien oppilaitosten kanssa nuorta tukeva järjestelmä. a) Toisen asteen oppilaitoksen oppilashuollon henkilöstön edustaja esim. kuraattori ottaa yhteyttä uraohjaajaan. b) Uraohjaaja tukee nuorta eri vaihtoehtojen miettimisessä tilanteen selvittämiseksi ja esim. uuden opiskelupaikan löytämiseksi. c) Ohjaa yhteishaussa ja muihin palveluihin kiinnittymisessä. Hankkeen aikana on kehitetty työpajaympäristöön uudenlainen ohjausmalli, jossa seutukunnan työpajat (Mobiili-hanke, Nuorten tekninen työpaja ja Loimaan työpaja) ovat olleet aktiivisesti mukana. a) Työpajalla työskentelevä nuori (alle 25v.), joka miettii omaa urapolkuaan, voidaan ohjata keskustelemaan uraohjaajan kanssa. b) Uraohjaaja on tukena yhteishaun tekemisessä. Uraohjaukseen ovat suoraan yhteydessä myös muut yhteistyötahot, jos havaitsevat, että ammatinvalintaan, opiskelupaikkoihin ja yhteishakuun liittyviä kysymyksiä nuorelta nousee esille. Luontevaa on, että yhteistyö jatkuu yhteyttä ottavan tahon kanssa nuoren/huoltajan suostumuksella, jolloin päästään hyvään tulokseen. Uraohjaus Sos.toimi Nuori itse Lähiverkosto Nuorisotoimi Tetoimisto Nuoriso psykiatria 7

8 5.2 Asiakkaat ja palvelut Koko hankkeen aikana asiakkaita on uraohjauksessa ollut 214. Asiakkaaksi luokitellaan nuori, jonka tiedot uraohjaaja saa ja hän on nuoreen yhteydessä tai muuten seuraa esimerkiksi nuoren kiinnittymistä toisen asteen oppilaitokseen. Sama nuori saattaa tulla asiakkaaksi montakin kertaa pitkän ajanjakson aikana. Tuloksien avaamisessa on lähdetty kuitenkin siitä, että niissä näkyy henkilömäärä. Asiakkaita eri kunnissa henkilömäärä lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Sukupuolijakuma kunnissa henkilömäärä lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki tyttöjä poikia 8

9 Ikäjakauma on hankkeen tavoitteiden suuntainen. Kehittämistoimenpiteitä ja hankkeen resursseja on suunnattu selkeästi ensimmäisen nivelvaiheen nuoriin. Ikäjakauma kunnissa 60 henkilömäärä lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Seuraavassa yhteenvedossa on jaoteltu karkeasti palvelut kahteen eri kategoriaan eli uraohjaus ja palveluohjaus. Uraohjaus tarkoittaa tässä peruskoulunsa päättävien nuorten kanssa suoritettua ohjausta, jolloin nuoret eivät vielä ole saaneet peruskoulun päättötodistusta. Palveluohjaus taas kaikkea sitä ohjausta, jota nuori saa peruskoulun päättymisen jälkeen. Palveluohjaukseen kuuluvat myös ne nuoret, joiden kanssa tehdään työtä kesällä opiskelupaikan varmistamiseksi ja ne nuoret, jotka eivät ota opiskelupaikkaa vastaan ollenkaan. Hankkeen alkuvaiheessa, ennen kouluyhteystyön ja etsivän nuorisotyön liikkeelle lähtöä, uraohjaajan työtä väritti pitkälti etsivä nuorisotyö, koska sitä ei aktiivisesti vielä alueella tehty. Tämä näkyy myös tuloksissa isoina lukuina palveluohjauksena. 9

10 Palvelujen laatu henkilömäärät lukuina uraohjaus palveluohjaus 0 Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Koko hankkeen aikana tapaamista nuorista 73 % jatkoi opiskeluja joko perusopetuksessa tai jatkoi opintojaan toisen asteen oppilaitoksessa. Noin 19 % ilmoitetuista nuorista ei ole omasta mielestään tarvinnut uraohjaajan apua syystä tai toisesta (työpaikka, varusmiespalvelus, äitiysloma tms. tai muuten kieltäytyminen yhteistyöstä). Noin 7 % nuorista on siirtynyt työ- ja elinkeinotoimiston toimenpiteisiin esim. työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Nuorten sijoittuminen eri kunnissa 40 henkilmäärät lukuina Peruskoulu loppuun Muu opiskelu Te-keskus toimenpide Ei tarvitse apua/töihin 0 Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Vuosina 2009 ja 2010 seutukunnan alueelta uraohjaajan tietoon on tullut 35 alle 25 -vuotiasta nuorta, jotka eivät saaneet yhteishaussa opiskelupaikkaa. Kuitenkin kaikki nuoret, jotka opiskelemaan olivat halunneet, saivat opiskelupaikan. Opiskelupaikka tuli varasijojen kautta tai täydennyshaussa. Osa pääsi opiskelemaan myös ammattistartteihin. 10

11 Ilman opiskelupaikkaa 2009 ja 2010 yhteishaussa henkilömäärät lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Hankkeen tietoon tulleita toisen asteen opiskelujen keskeyttämisiä on koko hankekauden aikana tullut 46 nuorta. Pitää kuitenkin muistaa, että alueella on toiminut aktiivisesti etsivä nuorisotyö, johon 2009 syyskaudesta ilmoitettu suurin osa keskeyttäneistä, eli kaikki keskeyttäneet eivät ole tullet JUURI- hankkeen piiriin. Opintonsa keskyttäneitä hankekauden aikana henkilömäärä lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki 11

12 6. Hankkeen itsearviointi 6.1 Hanketyöntekijä Hankkeeseen palkatulla työntekijällä ei ollut aikaisempaa hanketyön kokemusta, myös kohderyhmä ja toimintaympäristö olivat työntekijälle oudot. Kokemattomuus näkyi lähinnä arkuutena ja tietämättömyytenä, miten asioita lähdetään viemään eteenpäin. Hanketyöntekijän tuntoja: Sain työhuoneen ja asianmukaiset välineet, hankehakemuksen, sekä siihen liittyvät asiapaperit, johon tutustuin. Istuin yksin työhuoneessa ja ihmettelin. Kesti kauan, ennen kuin tajusin mistä tässä kaikesta on edes kysymys. En ollut koskaan työskennellyt nuorisotyössä enkä työpajamaailmassa ja huomasin, että minulle jo näiden alojen ns. sisäisen kielen omaksuminen vei paljon aikaa. Työpisteeni sijaitsi yläkoululla, joten työskentelin kahdessa eri maailmassa. Työyhteisöni löytyi opettajienhuoneesta ja samalla yritin tutustua nuorisotoimen sekä työpajamaailman arkeen. Uskon, että minua yritettiin parhaan mukaan perehdyttää aiheeseen, mutta tiedon perillemenoa esti yksinkertaisesti liian suuri uusien asioiden tulva. Onneksi koulussa työskenteli silloinen kuraattori, jolla oli pitkä työhistoria hanketyöstä, häneltä sain paljon tukea lähinnä hanketyöskentelyn sisäistämiseen. Systemaattisen kehittämisen sijaan tuntui välillä siltä, että hyppäsin paikasta toiseen ja yritin saada mahdollisimman paljon asiakaskontakteja, koska minusta itsestäni tuntui siltä, että hankeen onnistumisen mittari on asiakasmäärät, eikä rauhassa kehitetty malli joka kuntaan jonka pohjalta asiakastyö olisi ollut luontevaa. Joidenkin yläkoulujen osalta yhteistyö on jäänyt ohueksi ja sattumanvaraiseksi. 6.2 Viestintä Hankkeen sujuvuuden kannalta kompastuskiviä on ennen kaikkea ollut oikeanlaisen viestinnän puute. Hankkeen työntekijän kokemattomuus näkyi tässä hyvin. Hankkeeseen ei laadittu varsinaista viestintäsuunnitelmaa, jossa olisi selkeästi määritelty se, että mihin, kenelle ja miten hankkeesta tiedotetaan. Käytännössä parhaimpiin tuloksiin viestinnässä päästiin sillä, että yhteistyökumppanit tavattiin kasvotusten. Oli kuitenkin melko haastavaa ja aikaa vievää saada sovitettua aikataulut niin monen toimijan kanssa, niin monessa kunnassa Hanketyöntekijän tuntoja: Aluksi laitoin kaikille yhteistyökumppaneille sähköpostia. Tein mainoksen ja selvityksen hankkeesta, mutta se ei todellakaan tuottanut tulosta. Ongelmana oli vielä 12

13 se, että esim. internetistä saatava tieto oli osin vanhentunutta ja ihmiset vaihtaneet työtehtäviään, joten jouduin todella etsimällä etsimään yhteystietoja. Ongelmana oli myös se, että en yksinkertaisesti tiennyt aina kenelle mikäkin asia kunnassa kuului. Jokaisessa kunnassa, kun on niin erilainen toimintakulttuuri. Hankkeeseen oli varattu niukasti varoja kilometrikorvauksia varten, joten aluksi arastelin sitäkin, etten vaan aja liikaa. Tämä kyllä tehokkaasti hidasti asian etenemistä. Vihdoin kuitenkin saimme päätöksiä peruskunnista, miten kilometrikorvaukset laskutetaan ja näin uskalsin lähteä pois toimistoltani. Sovin tapaamisia avainhenkilöiden ja ryhmien kanssa ja siitä se homma sitten lähti mukavasti liikkeelle. Aina en myöskään osannut kysyä erilaisista kokontuvista ryhmistä, joissa olisi voinut käydä puhumassa omaa asiaansa ja näin meni monta hyvää tilaisuutta hukkaan, ihan tietämättömyyden takia. Hankkeen edetessä on paikallislehtiin tehty useampikin lehtijuttu JUURI- hankkeesta yksin tai yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa (Auranmaan viikkolehti ja Loimaan lehti). JUURI- hankkeen palvelusta on tietoa saatavilla Varsinais-Suomen nuorten yhteisessä sivustoilla. Kunnat ovat jakaneet tietoa JUURI- hankkeesta ja uraohjaustoiminnasta omien kuntatiedotteidensa kautta. Nuorille on jaettu mainoksia luokkatilanteissa ja mainoksia on myös nuorisotiloilla. Kuntien luottamushenkilöille on hankkeesta tiedotettu mm. vapaa-aika ja nuorisotoimen yhteisellä luottamushenkilöristeilyllä ja hankkeen omassa infotilaisuudessa keväällä Useista yläkouluista lähtee myös vuoden aikana tieto suoraan nuorten vanhemmille ja peruskoulunsa päättäville jaetaan kaikille mainos todistuksen väliin uraohjauspalveluista. Varsinais-Suomen alueen nivelvaihetyöntekijät jakavat kaksi kertaa vuodessa yhteisen tiedotteen alueen toimijoista, jokaiseen kuntaan ja jokaiselle toimijalle. Tällöin säännöllisesti ainakin sähköpostilla kulkee tiedot avustavista tahoista. Nyt, hankkeen päättyessä, kun alueella ollut hanke on tullut tutuksi, voi luottaa siihen, että sähköpostiin reagoidaan ja voi tiedottaa sen välityksellä. Edelleen on kuitenkin tärkeää tavata kasvotusten henkilöitä, mutta näihin tilanteisiin löytyy yhteiset foorumit, joissa hanketyöntekijä käy. Tällaisia tapaamisia ovat esim. monialaiset ryhmät eri kunnissa, oppilashuoltoryhmät, opintoohjaajien tapaamiset ja muut erikseen järjestettävät foorumit. On myös muodostunut erilaisia henkilökohtaisia malleja miten kenenkin toimijan kanssa viestintä parhaiten toimii. Hankkeen aikana työntekijä on luonut profiilin facebookkiin. Kirjallinen viestintä on siirtynyt nuorten osalta lähes kokonaan ko. sosiaalisen median piiriin. Facebook on myös erittäin hyvä väline 13

14 tiedottaa ajankohtaisia asioita ja nuoren on helppo ottaa sen kautta suoraan yhteyttä, jopa reaaliaikaisesti. 6.3 Vaikuttavuus viranomaisverkostossa Hankkeessa tehtiin viranomaisverkostolle web-pohjainen kysely keväällä Kyselyn vastaanottajina toimivat kuntien sivistys- ja koulutoimien avainhenkilöt, sosiaalitoimi ja työvoimahallinto (nuortenpalvelut), työpajat ja muut yhteistyökumppanit. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui vain 25 %. Vastanneista kuitenkin noin 78 % piti hankkeen palveluiden turvaamista tärkeänä myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Melko tärkeänä noin 19 % ja hieman tärkeänä 4 %. JUURI- hanke katsottiin onnistuneen erinomaisesti ja vastaajat olivat tyytyväisiä hankkeesta saatavaan palveluun. Koulutoimen edustajilta tuli myös toive uraohjauksen ulottamista 8 luokan oppilaisiin. Hanketyöntekijän tuntoja: On ollut ilahduttavaa huomata, että viromaisverkosto on kokenut hankkeessa tehtävän työn tarpeelliseksi, eikä taakaksi tai kilpailevaksi toiminnaksi. Uraohjaaja on sijoittunut palveluverkostoon paikalliseksi toimijaksi, jonka työtä arvostetaan ja vastavuoroisuutta on kuukausi kuukaudelta enemmän. 6.4 Rinnalla kulkevat muut hankkeet Seutukunnallinen nuorisotoimi- SENU on saanut valtionavustusta myös etsivään nuorisotyöhön. Hankkeeseen saatiin palkattua kokoaikainen työntekijä heinäkuussa Tähän asti etsiväntyön tarpeeseen pyrki vastaamaan osaltaan myös JUURI- hanke. Erilaisten kokeilujen ja jälkeen työnjakoa soviteltiin niin, että JUURI- hanke keskittyy pääsääntöisesti seutukunnan alueella nivelvaiheohjaukseen (ensimmäinen nivelvaihe) ja etsivä nuorisotyöntekijä ottaa huomaansa kaikki muut avuntarpeessa olevat nuoret. Perusperiaatteena kuitenkin niin, että hanketyöntekijät ovat toinen toistensa työpareja. Hanketyöntekijöille aloitettiin myös yhteinen työnohjaus syksyllä Hanketyöntekijän tuntoja: Etsivän nuorisotyöntekijän aloittaminen alueella oli valtava helpotus, koska työmäärä oli muodostumassa liian isoksi. Ilman ongelmia ei ihan selvitty, sillä viranomaisverkosto, nuoret ja heidän huoltajatkin oli jo opetettu siihen, että uraohjaaja hoitaa myös ns. palveluohjausta. Tämän uuden tiedon levittäminen aiheutti jonkin verran hämmennystä. 14

15 Myös hanketyöntekijöiden välillä oli aluksi epätietoisuutta siitä, mitä kummankin pitää tehdä ja mitkä ovat keskinäiset pelisäännöt. Monet epäselvyydet johtuivat silkasta perehdyttämisen puutteesta ja tietämättömyydestä. Tilanne on nykyisellään hyvä, sillä työntekijöiden välillä on riittävä vuorovaikutus ja avoimuus. Haasteita työparityöskentelyyn aiheuttaa kuitenkin se, että työntekijät työskentelevät eri paikkakunnilla ja yhteistä aikaa on välillä vaikea löytää. Uraohjaaja kuuluu MAST- hankkeen (Maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittämien ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa) ensimmäisen- ja toisen nivelvaiheen ryhmään Loimaan seutukunnalla. Hanke on selvästi tiivistänyt yhteistyötä paikalliseen ammatilliseen oppilaitokseen (Loimaa) ja selkeyttänyt myös uraohjaajan roolia perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen välimaastossa. 6.5 Työpajayhteistyö Hanketyöntekijä toimi kokoonkutsujana niin sanotussa työpajaverkostossa. Työpajaverkosto on kokoontunut muutamia kertoja vuodessa. Aluksi työpajaverkoston keskusteluja värittivät selkeästi jaksamiskysymykset, eikä ihme, sillä monilla työpajoilla on tilanne, että työntekijä työskentelee ja vastaa pääsääntöisesti toiminnasta ihan yksin. Tämä myös hankaloitti ohjaajien osallistumista yhteisiin tapaamisiin. Syyskaudelle 2009 työpajaverkosto hankki itselleen myös työnohjausta. Yhteistä kirjaamisjärjestelmää harkittiin myös, mutta se ei toteutunut. Työpajojen toimintakulttuurit, riittämättömät resurssit ja eri organisaatioiden alaisuudessa toimiminen varmistaa tehokkaasti sen, että pajojen on vaikeaa rakentaa yhdenmukaisia, yli kuntarajojen ylittäviä malleja, vaikka tahtoa ja yritystä itse työpajoilta löytyisikin. Auran, Pöytyän, Oripään ja Loimaan osalta saattaa edessä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuoda mukanaan muutoksia työpajatoimintaan. Edellä mainitut kunnat suunnittelevat yhteistä kuntayhtymää hoitamaan ko. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät. Näin ollen myös osa työpajatoiminnasta saattaisi päästä yhden organisaation alle, joka kenties mahdollistaisi lisäsynergiaa. Työpajojen tarjonta asiakkaalle, seutukunnan tasolta katsottuna on rikas. Ongelmia tuleekin lähinnä nuoren työpajalle liikkumisen suhteen, koska välimatkat ovat pitkät ja julkinen liikenne ei palvele läheskään kaikkia seutukunnan alueella asuvia. 15

16 Hankekauden aikana on seutukunnalle, tullut myös hankerahoilla toimivia työpajatoimintoja. Nämä uudet toiminnot on suunnattu selkeästi nuoriin asiakkaisiin, koska nykyiset niin sanotut vanhat työpajat ovat täyttyneet vanhemmista asiakkaista. Tällaiselle pelkästään nuorten työpajatoiminnalle on ollut selkeä tilaus. Kuten kaikessa uudessa ja erilaisessa, on toiminnan käynnistäminen herättänyt paljon keskustelua. Uusien työpajatoimintojen työntekijät ovat työkiireiden ja resurssien puitteissa osallistuneet myös työpajaverkoston toimintaan ja päässet näin tutustumaan kollegoihinsa vertaistuen merkeissä. JUURI- hanke on katsonut onnistuneensa siinä, että työpajojen työntekijät ovat tavanneet melko harvoin, mutta säännöllisesti. Työntekijöiden tapaaminen ja vapaamuotoinen keskustelu ennalta sovittujen teemojen pohjalta on toiminut työn jaksamisen ja informaation jakamisen välineenä. Hankkeen rahoittaja Varsinais-Suomen ELY-keskus on valtionavustuksen ehdoissa määritellyt hankeen tavoitteeksi käynnistää Loimaan kaupungin alueella toimivien hakijoiden kanssa käynnistää keskustelut toiminnan organisoinnin paremmasta koordinoinnista valmennussynergian kehittämiseksi. Tähän keskusteluun JUURI- hanke on ollut täysin kyvytön vastaamaan ja osaltaan toteaa, että näitä tavoitteita ei ole saavutettu. Hanketyöntekijä on tuonut työpajoille eteenkin keväällä 2011 uraohjauspalveluja nuorille. Uraohjaajan avustuksella ovat monet nuoret tehneet yhteishaun ja sitä ennen on pohdittu tulevaisuuden suunnitelmia ja uravalintoja. Tämä yhteistyö on ollut luontevaa ja palkitsevaa. Hanketyöntekijän tuntoja: Arkipäivän asiakastyössä työpajatoiminta on osoittautunut mutkattomaksi ja hankkeen kautta työpajalle sijoittuneet nuoret ovat työpajatoiminnassa viihtyneet. Itse koen, että esim. yhteishaun aikaan uraohjaajan palvelut on eteenkin hankekauden viimeisenä keväänä otettu hyvin vastaan. 6.6 Nuoret asiakkaat ja lähiverkosto Hankkeen aikana yhteistyö nuorten kanssa on ollut positiivisväritteistä, muutamaa asiakassuhdetta lukuun ottamatta. Pääsääntöisesti nuoret ovat osallistuneet sovitusti ja yhteistyö on ollut tavoitteellista, mutta kuitenkin nuorisotyön hengen mukaisesti vapaaehtoista. Keskimäärin nuoret ovat kohteliaita ja yhteistyökykyisiä. Ongelmia on lähinnä aiheuttanut nuorten rohkeuden puute kertoa, että ei halua osallistua hänelle tarjottuun toimintaan. Tämä taas on aiheuttanut muutamia turhia matkoja työntekijälle, joka sopinut tapaamisen nuoren kanssa, joka ei ole saapunut paikalle. 16

17 Lähiverkoston tuki on nuorelle tärkeää ja esim. ne vanhemmat, jotka ovat lähteneet yhteistyöhän mukaan, ovat olleet erittäin tyytyväisiä siihen miten nuoret otetaan huomioon ja minkälaisia ohjausja auttamiskeinoja JUURI-hanke on pystynyt tarjoamaan. Ei ole epätavallista, että vanhemmat ovat neuvottomia tilanteissa, joissa alaikäinen nuori on keskeyttänyt opinnot. Toimenpiteisiin pääsy on mutkikasta ja siihen tarvitaan tilanteesta riippuen monen viranomaisen hyväksyntä. Suurimpia huolenaiheita ovatkin alle 17v. nuoret, jotka keskeyttävät opintonsa ja heillä ei ole pääsääntöisesti tarjolla palveluja työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Erityisen positiivista hankekauden viimeisenä keväänä on ollut se, että nuoret ovat ennen opintojensa keskeyttämistä ottaneet itse yhteyttä uraohjaajaan. Keskusteluja on käyty uusista uravalinnoista ja yhteishakuja on tehty yhdessä. Nuoret ovat siis ottaneet palvelun omaksi, nyt kun sen alkamisesta on vajaa kolme vuotta. Nuorille suoritettiin web-pohjainen tyytyväisyyskysely maaliskuussa melko nopealla aikataululla. Vastausaikaa oli vain muutamia päiviä ja vastausprosentiksi muodostui vain 14.3%. Kyselyjä lähti 70 nuorelle, joista vain 10 ehtisi vastaamaan. Näistä kuusi oli tyttöjä ja neljä poikaa. Kyselyn nopeaan aikatauluun vaikutti tekniset ongelmat, joita olivat muun muassa webropol- järjestelmä päivitys juuri samaan aikaan. Nuorten sähköiset yhteystiedot olivat myös monella muuttuneet, joten kysely tehtiin facebookin kautta. Facebookista valittiin satunnaisesti nuoria, jotka ovat olleet hankkeen piirissä. Kyselyn tuloksia: Olitko tyytyväinen saamaasi palveluun? Täysin samaa mieltä Melkein samaa mieltä Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Yhteensä Saamani palvelu vastasi odotuksiani Tarpeitani ja toiveitani kohtaan osoitettiin aitoa kiinnostusta Saamani palvelu oli kokonaisuudessaan miellyttävää ja asiallista Sain asiaani koskeviin kysymyksiin riittävät vastaukset Yhteensä

18 Kuinka todennäköisesti suosittelisit palvelua ystävillesi/tutuillesi/sukulaisillesi? Jos koit, että saamasi palvelu OLI miellyttävää ja asiallista, niin mitkä seikat siitä tekivät miellyttävän ja asiallisen? Tähän kysymykseen vastasi 5 nuorta ja he kokivat asioita seuraavasti: Aina sai kysyä, jos jokin oli epäselvää. Uraohjaaja oli kiinnostunut asioistani, hän osasi kuunnella aidosti ja puhui selkeällä kielellä. Palvelu oli myönteistä ja antoi mahdollisuuksia. Minun päätöksiäni kunnioitettiin ja sain tarvittavaa opastusta ongelmien ratkaisemiseksi. Kerrottiin myös se, keneen muuhun kannattaa olla yhteydessä. Kavereilta hanke saanut vain positiivista palautetta. Facebook on otettu kivasti käyttöön, ilmoitettu yhteishausta ja avoimista työpaikoista, joista varmaan apu monelle. Jos koit, että saamasi palvelu EI ollut miellyttävää ja asiallista, niin mihin asioihin kiinnitit erityisesti huomiota? Tähän kysymykseen oli vastannut yksi nuori, mutta ei ollut kirjoittanut mitään, ainoastaan merkinnyt tekstikenttään viivan. Mikä on mielestäsi helpoin tapa ottaa yhteyttä uraohjaajaan? 18

19 6.7 Kouluyhteistyö Koulujen kanssa yhteistyö 9 luokan oppilaiden osalta on vaihtelevaa. Osaltaan yhteistyön tarpeeseen vaikuttaa ikäryhmän taso ja niistä syntyvät tarpeet, ne vaihtelevat vuosittain. Uraohjauksen tarvetta peruskouluissa on hyvin vaikea arvioida, vaan sen määrittelee joka vuosi oppilaitoksen oppilaanohjaajat. Jotkut kokevat ikäkaudessa olevan sellaisia oppilaita, jotka hyötyvät uraohjaajan avusta ja ottavat lisäresurssin vastaan ilolla, jotkut taas kokevat, ettei apua juuri kuluvana vuonna tarvita. Kaikki seutukunnan koulut eivät ota vastaan syyslukukaudella tarjolla olevia luokkakäyntejä, mutta tämäkin on vaihdellut vuosittain. Kesällä yhteishaun tulosten tullessa, sata prosenttisesti oppilaanohjaajat ovat uraohjaajan kanssa yhteistyössä ja tällöin käydään läpi kaikki ilman opiskelupaikkaa jääneet ja muut huolinuoret. Osa seutukunnan oppilaanohjaajista on myös vaihtunut hankekauden aikana ja tämä osaltaan on merkinnyt sitä, että yhteistyön alkuun pääseminen on saattanut viedä aikaa. Kutsut vanhempainiltoihin ovat myös vaihdelleet eri kouluihin eri vuosina. Tämä ei ole vielä niin vakiintunutta toimintaa, kuin voisi toivoa. 7. Ohjausryhmän oma-arviointi Ohjausryhmä on monialainen ryhmä, joka on koottu seutukunnan alueelta. Ohjausryhmän edustus koostuu seuraavasti: Sosiaalitoimi/työpajat, nuorisotoimi, koulutoimi, työ- ja elinkeinotoimisto, ammatillinen oppilaitos, seutukunnallinen nuorisotoimi ja hanketyöntekijät. Ohjausryhmä suoritti tapaamisessaan vapaamuotoisen arvioinnin omasta työstään. Ohjausryhmä koki onnistuneensa siinä, että ohjausryhmän tapaamisissa on käyty oikeasti läpi asioita, jotka liittyvät hankkeen toimintaan ja suunnitteluun. Ilmapiiri ohjausryhmässä on ollut avoin ja keskusteleva. Ryhmässä on ollut mahdollista myös esittää eriäviä mielipiteitä hyvässä hengessä. Ryhmä on kokoontunut koko hankekauden ajan hyvin. Toisaalta ohjausryhmä totesi, että ryhmätyöskentelyssä olisi voinut keskittyä enemmän hankkeen talouteen, koska hankkeen rahoituksen loppuminen ennen suunnitellun toimintakauden päättymistä tuli yllätyksenä. Ohjausryhmä listasi myös asioita, jotka ovat tuntuneet vaikealta. Ohjausryhmä totesi, että välillä on ollut vaikea hahmottaa mitkä asiat kuuluvat ohjausryhmän käsiteltäväksi ja mitkä eivät. Hankkeen hallinnoinnin, seutukunnallisen nuorisotoimen ja ohjausryhmän roolijako on välillä ollut epäselvä. 19

20 Ohjausryhmän jäsenet arvioivat myös omaa oppimistaan ohjausryhmässä. Monille hankemaailma ei ole aikaisemmin ollut tuttua ja ohjausryhmässä työskentely onkin tuonut näihin asioihin lisää tietämystä. On ollut yllätys, miten erilaisia asioita hanketyössä tulee ottaa huomioon. Ohjausryhmä on myös antanut paljon uusia näköaloja esimerkiksi muiden ohjausryhmäläisten toimialaan, kun asioista on paljon keskusteltu. Ohjausryhmä arvioi myös lyhyesti JUURI- hanketta. Ryhmän jäsenet kertoivat omia kokemuksiaan hankkeesta ja totesivat, että palaute sekä nuorilta, että heidän vanhemmiltaan on ollut pelkästään positiivista. Hyvää hankkeen elämänkaarelle on tehnyt se, että työntekijä ei ole hankeaikana vaihtunut. Hanke on osittanut sen, että työlle on todellista tarvetta. Ohjausryhmä toteaa, että jatkossa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota uusia hankkeita haettaessa, että hanketta koskevien verkostojen kanssa tulisi tehdä huomattavasti enemmän yhteistä suunnittelutyötä, ennen kuin hankerahoitusta edes haetaan. Pitkäjänteinen suunnittelu ja informointi helpottavat hankkeen aloitusta, kun yhteistyöverkostot tietävät mistä on kysymys ja mikä rooli heillä on hankkeen yhteydessä. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen miten ja minkälaiseen rooliin ohjausryhmän toivotaan tulevan. Minkälainen päätösvalta ohjausryhmällä on, suhteessa seutukunnalliseen nuorisotoimeen tai hankkeen hallinnointiin. 8. Kehittämisehdotukset 8.1 Uraohjauksen juurruttaminen Uraohjaus on hankekauden aikana osoittanut tarpeellisuutensa. Tästä asiasta ovat kaikki yhteistyötahot samaa mieltä. Nuorille on seutukunnalla opetettu, että uraohjaajaan voi ottaa yhteyttä myös peruskoulun jälkeen ja näin on myös käynyt. Seutukunta on valtavan laaja alue ja kouluja on paljon. Jos kaikki koulut olisivat kovin aktiivisia, niin yhden työntekijän aika ei millään riittäisi. Tulevaisuuden kannalta hyvä olisikin, jos uraohjusta vakinaistetaan, että seutukunnalle tulisi kaksi uraohjaajaa. Kahden uraohjaajan palkkaaminen mahdollistaisi esim. vakinaiset päivät kouluilla yhteishaun alla ja enemmän resursseja juuri alle 17v. ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten kanssa toimimiseen. Pelkästään Loimaan kaupunki pystyisi työllistämään yhden uraohjaajan, jos uraohjaajan kaikki palvelut otettaisiin täydelliseen hyötykäyttöön. 20

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016

Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Toiminnan järjestäjä Mynämäen kunta toimii isäntäkuntana kolmen kunnan yhteiselle nuorten työpajatoiminnalle vuonna 2015 2016. Toiminta alkaa 1.9.2015

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa Yhteishaussa ilman paikkaa jääneille, 10-luokalle, Ammattistarttiin ja Aikalisään hakeneille löytyisi jokaista

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Sisällys ... ... ... ... ... ... ...

Sisällys ... ... ... ... ... ... ... Sisällys..................... REHTORI pitää yhteyttä koteihin tiedottamalla ja osallistumalla vanhempainiltoihin päättää luokanvaihdosta yhteistyössä huoltajan, luokanohjaajan ja oppilashuoltoryhmän

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus

Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus JÄRVENPÄÄN MALLI Tukea tarvitsevan nuoren onnistunut nivelvaiheohjaus Tiedottaminen: koulutuspaikoista ja mahdollisuuksista, koulutuksesta, alan vaatimuksista, työllistymisvaihtoehdoista, koulutuksen järjestäjän

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 8.12.2014 Hyvä päättöluokkalainen ja huoltajat, yksi elämäsi suurimmista päätöksistä on käsillä jatko-opintopaikan valinta. Yhteishaku tulee pian, joten nyt viimeistään on

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Hyvinkään Nuorten työpajatoiminta Hope

Hyvinkään Nuorten työpajatoiminta Hope Hyvinkään Nuorten työpajatoiminta Hope Etsiä, löytää eteenpäin? Kokemuksia Etsivästä nuorisotyöstä nuorisopalveluiden, työpajatoiminnan ja toisen asteen koulutuksen välimaastossa Hyvinkään kaupunki, sivistystoimi

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA

VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 3.- 4.10.2013 Seinäjoki MITÄ VERTTI-TOIMINTA ON? Seutukunnallista yläkoulun oppilaiden toteuttamaa nuorisotiedotusta

Lisätiedot

MATKUSTAJASTA. Katja Luukaslammi Nuoriso-ohjaaja/ JOPO KULJETTAJAKSI

MATKUSTAJASTA. Katja Luukaslammi Nuoriso-ohjaaja/ JOPO KULJETTAJAKSI MATKUSTAJASTA Katja Luukaslammi Nuoriso-ohjaaja/ JOPO KULJETTAJAKSI JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN ALKU KAUHAJOELLA Joustava perusopetus JOPO -hanke käynnistyi tammikuussa 2006, kun opetusministeriö myönsi määrärahaa

Lisätiedot

LAATUA OHJAUKSEEN. Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010

LAATUA OHJAUKSEEN. Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010 LAATUA OHJAUKSEEN Atjonen et. Al 11/2011: Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010 Juhani Pirttiniemi Oulu 25.11.2010

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut

Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat oululaiset nuoret yhden luukun periaate

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Alkukartoitus Tatu hankkeen tulosten hyödyntäminen Nuorisotutkimusten tuloksia: Työllistyminen

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti 1 (10) Nurmijärven kunnan 2012 keväällä laatima asiakastyytyväisyyskysely 2., 3. ja 7.luokkalaisten vanhemmille ja huoltajille TULOSTEN ANALYSOINTIA LÄNSIKAAREN KOULU VS. KOKO KUNNAN VASTAAJAT Länsikaaren

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa. Etsivä nuorisotyö. www.hyvarila.com. Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes.

ETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa. Etsivä nuorisotyö. www.hyvarila.com. Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes. ETSIVÄ NUORISOTYÖ Nurmeksessa Etsivä nuorisotyö www.hyvarila.com Lomatie 12, FI-75500 Nurmes puh. 040 487 3312 pirjo.karkkainen@nurmes.fi SISÄLLYS 1. ETSIVÄN NUORISOTYÖN ASIAKASPROFIILI 2013...............................

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014

Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Nuortenpaja Apaja Tammi huhtikuu 2014 Paula Timonen Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot