Loimaan kaupunki/seutukunnallinen nuorisotoimi. JUURI- hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 Loimaan kaupunki/seutukunnallinen nuorisotoimi JUURI- hankkeen loppuraportti Nina Suominen, uraohjaaja Kehityksentie KYRÖ Puh ura.senu@loimaa.fi

2 SISÄLLYS 1. Taustaa JUURI- hankkeelle 3 2. Hankkeen tavoitteet 3 3. Hankkeen toimintaympäristö 4 4. Yhteistyö, keskeiset toimijat 5 5. Hankkeen tulokset Hankkeen aikana kehitetyt mallit Asiakkaat ja palvelut 8 6. Hankkeen itsearviointi Hanketyöntekijä Viestintä Vaikuttavuus viranomaisverkostossa Rinnalla kulkevat muut hankkeet Työpajayhteistyö Nuoret asiakkaat ja lähiverkosto Kouluyhteistyö Ohjausryhmän oma-arviointi Kehittämisehdotukset Uraohjauksen juurruttaminen Alle 17v. ilman opiskelupaikkaa olevat nuoret Perusopetuksen oppilashuoltoryhmät Vanhempainillat KOULUTA järjestelmä Ikärajat 23 Yhteenveto 23 LIITTEET Oppilaanohjaajan ja uraohjaajan yhteistyö oppilaanohjaajan näkökulmasta Hankkeen luvut taulukossa koko hankekauden aikana 2

3 1. Taustaa JUURI- hankkeelle Loimaan seutukunnalla on hyvät perustat olemassa moniammatilliselle ja eri organisaatioiden yhteistyölle, mutta henkilöstöresurssit aktiiviseen kehittämistyöhön sekä henkilökohtaiseen asiakastyöhön ovat liian rajalliset. Koulupudokkaiden, nivelvaiheessa olevien erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja työttömien nuorten osalta käytettävissä oleva tuki on hajanaista ja vaikeasti saavutettavaa. Työpajat ovat vakinaistuneet niin, että niiden olemassaolo on joka kunnassa vahvistettu ja työpajat ovat pystyneet keskittymään sisällölliseen kehittämiseen. Työpajoilla kuntoutujien keski-ikä on korkea, nuorten määrä työpajoilla on laskenut ja siellä työskentelevien nuorten ongelmat ovat moninaistuneet ja kasvaneet. Työpajoilla ei ole yhteistä foorumia seutukunnalla. Loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi- SENU käsitteli kokouksessaan kansallisen työpajatoiminnan rahoituksen hakemista ja päätti toimia valtionavustuksen hakijana, koska työpajoilla ei ollut toimivaa verkostoa, joka tämän olisi voinut seutukunnallisesti toteuttaa. Seutukunnallisen nuorisotoimen isäntäkuntana toimi Loimaan kaupunki, joka toimii hankkeen hallinnoijan roolissa. Hankkeen toteutuksesta neuvoteltiin työpajatoimijoiden kanssa ja samalla sovittiin työnjaosta. 2. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on erityisesti nivelvaiheessa tehtävä työ. Uraohjauksella autetaan nivelvaiheessa elävää nuorta kiinnittymään koulutukseen tai työelämään henkilökohtaisella tuella, joka voi olla tarvittaessa hyvinkin pitkäkestoista. Erityistä tukea ja valmennusta kohdennetaan niille nuorille, joilla on heikoimmat lähtökohdat opiskeluun tai työelämään siirtymiseen fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten syiden vuoksi. Hankkeen tavoitteena on vakinaistaa seutukunnallisen uraohjaajan toimenkuva. Tavoitteena on myös seutukunnan alueen työpajojen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen, sekä alueella olemassa olevien toimijoiden kanssa yhteistyön tiivistäminen yli kuntarajojen nuoren urapolun löytämiseksi ja sen vahvistamiseksi. 3

4 3. Hankkeen toimintaympäristö Loimaan seutukunta käsitti hankkeen alkamisajankohtana kymmenen kuntaa, mutta typistyi kuntaliitosten myötä vuoden vaihteessa 2009 seitsemään kuntaan. Loimaan seutukunnassa sijaitsevat Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Seutukunta on maantieteellisenä alueena laaja, noin 2300 km². Asukkaita seutukunnalla on noin , joista vuotiaita nuoria on noin 4300 (SOTKAnet, 2010). Seutukunnan alueella toimii kahdeksan yläkoulua, joista vuosittain peruskoulunsa päättää noin nuorta. Toisen asteen oppilaitoksia on neljä, joista kolme on lukioita ja yksi ammatillinen oppilaitos. Alueella toimii myös Evankelinen kansanopisto. Reilu kolmasosa nuorista hakeutuu toisen asteen opintoihin seutukunnan ulkopuolelle mm. Turkuun ja Saloon. Seutukunnan työpajat ovat hankkeessa mukana partnerisopimuksen kautta. Sopimuksen allekirjoitti Loimaan työpaja (Loimaan sosiaalisen työtoiminnan yksikkö), Loimaan Seudun Työkeskuksen Tuki ry, Loimaan Seudun Työttömät ry, Pöytyä työpajat, Kosken työpaja sekä seutukunnan ulkopuolelta Liedon kunnan työpaja Kisällikellari. Hankkeen edetessä työpajayhteistyöhön on liittynyt myös uudet hankkeet, Tekninen työpaja ja Mobiili- paja. Näitä hankkeita hallinnoi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, sekä Loimaan nuorten työpaja, jota hallinnoi Loimaan kaupunki. Luonnollisina yhteistyökumppaneina ovat perus- ja toisen asteen opetuksen oppilashuollon henkilöstö, kunnan muut eri hallintokuntien edustajat, joista pääsääntöisesti nuoriso- ja sosiaalitoimen työntekijät. Te- toimiston nuortenneuvojat ja ammatinvalinnan ja urasuunnittelun parissa työskentelevät henkilöt. Tärkeimpänä verkoston osasena toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta toimivat kuitenkin nuoren (alaikäisen) oma perhe ja läheiset ihmiset. Hanketyöntekijän toimisto sijaitsee Pöytyällä. Pitkälti uraohjaaja kuitenkin tapaa nuoria heidän kotikuntansa tai opiskelukuntansa alueella. Tapaamiset voivat olla kouluissa, nuoren kotona tai julkisella paikalla muun muassa. kahvila, kirjasto jne. 4

5 4. Yhteistyö, keskeiset toimijat Perusopetuksen yhteistyö tiivistyy oppilaanohjaajien, kuraattoreiden ja erityisopettajien kanssa tehtävään yhteistyöhän. Perusopetuksessa nuoria ohjautuu uraohjaajan palveluihin juuri näiden avainhenkilöiden kautta. Eteenkin yhteistyö oppilaanohjaajien kanssa on tiivistä lähes koko lukuvuoden. Oppilaanohjaaja kartoittaa nuoret, jotka hyötyvät ammatinvalintaan liittyvästä lisätuesta ja kannustamisesta, jolloin nuori ohjautuu uraohjauksen piiriin. Toisen asteen oppilaitosten osalta avainasemassa ovat myös kuraattorit ja opinto-ohjaajat. Pääsääntöisesti kuraattorin kautta ohjautuu opintonsa keskeyttäneet ja keskeytymisvaarassa olevat nuoret. Kunnan nuorisotoimi toimii hyvänä tiedotuskanavana. Nuorisotiloilla työskentelevillä työntekijöillä on erityisen paljon paikallistietämystä. Nuorisotyöntekijät voivat myös ohjata tapaamiaan nuoria uraohjauksen piiriin ja käyttää uraohjaajan tietämystä apuna omassa työssään. Kunnan sosiaalitoimen henkilöstölle uraohjaaja ilmoittaa nuoresta, joka on keskeyttänyt opinnot. Toisaalta usein myös sosiaalityöntekijä on se taho, joka ottaa yhteyttä uraohjaajaan, kun mietitään nuoren sijoittumista esim. työmarkkinoille tai ns. toimenpiteeseen. Sosiaalitoimi ohjaa nuoria myös uraohjaukseen, jos nuorelle on epäselvää, mihin hakeutuisi opiskelemaan. Te- toimistossa nuortenneuvojat ja ammatinvalinnanohjaajat ovat lähimpiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö on lähinnä sitä, että uraohjaaja on usein nuoren mukana hänen asioidessaan tetoimistossa. Uraohjaaja voi myös selvitellä nuoren asioita nuoren luvalla te- toimistosta ja olla näin yhteydessä suoraan virkailijaan. Työpajajoilla yhteistyö työpajojen ohjaajien kanssa näkyy selvimmin siinä, että uraohjaaja voi olla henkilö, joka kanssa nuori ottaa ensikontaktin työpajatoimintaan tutustumiskäynnin muodossa. Uraohjaaja käy myös työpajalla olevien nuorten kanssa keskusteluja esimerkiksi ammatinvalintaan liittyvistä kysymyksistä ja auttaa yhteishakuun liittyvissä asioissa. 5

6 Seutukunnalla työskentelevä etsivä nuorisotyöntekijä on uraohjaajan työpari. Työparitoimintaan kuuluu myös ulkopuolelta saatava työnohjaus. Etsivän nuorisotyöntekijän kanssa uraohjaaja pohtii arkipäivän työntekoon liittyviä haasteita, työtä tehdään välillä myös konkreettisesti parityönä. Asiakkaita ohjautuu usein myös etsivän nuorisotyöntekijän kautta. Lähiverkosto on nuoren kannalta se kaikkein tärkein yhteistyökumppani. Usein, eteenkin alaikäisen nuoren kohdalla työskentelyyn otetaan mukaan myös nuoren huoltajat. Välillä myös lähiverkostosta tulee tieto apua tarvitsevasta nuoresta. Ammatillisten oppilaitosten kanssa tehdään työtä runsaasti esimerkiksi sopimalla nuorille tutustumisaikoja eri koulutusaloille. Loimaan ammatti- ja aikuisopiston kautta ohjautuu myös nuoria, jotka ovat vaihtamassa koulutusalaa ja miettivät itselleen uusia koulutuspolkuja. 5. Hankkeen tulokset 5. 1 Hankkeen aikana kehitetyt mallit Hankkeen aikana on kehitetty 9.-luokkalaisille informatiivinen ja ennaltaehkäisevä toimintaohjelma. Toimintaohjelma viedään läpi lukuvuoden aikana aina jokaiseen kouluun sopivana ajankohtana. Toimintaohjelmaa ajastaa yhteishaku, joka ympäriltä nousevat erilaiset avuntarpeet. a) Tutustumiskäynnit 9.-luokan oppitunneilla syyskaudella (45 min.). Tutustumiskäynnillä uraohjaaja kertoo omasta työstään nuorten kanssa ja siitä miten voi olla apuna nyt ja tulevaisuudessa. b) Uraohjaaja kertoo toiminnastaan vanhempainilloissa. c) Opinnonohjaaja ohjaa nuoren uraohjaajan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ohjauksessa käsitellään esimerkiksi ammatinvalintaan, oppilaitoksiin, pääsykokeisiin ja henkilökohtaisiin haastatteluihin liittyviä asioita. d) Uraohjaaja järjestää oppilaitosvierailuja yksittäisille nuorille tai pienille ryhmille. Uraohjaaja on myös näissä tutustumisissa tarpeen vaatiessa mukana nuoren tukena. e) Uraohjaaja voi toimia niin sanotusti varmistajana erityistä ohjausta tarvitsevien nuorten kohdalla, että nuori osallistuu pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin ja henkilökohtaisiin haastatteluihin. f) Kaikille seutukunnan peruskoulun päättäneille nuorille jaetaan keväällä päättötodistuksen väliin uraohjaajan yhteystiedoilla varustettu mainos palveluista. 6

7 g) Yhteisvalinnan tulosten tullessa (kesäkuussa) uraohjaaja käy oppilaanohjaajan kanssa läpi kaikki nuoret, jotka eivät ole saaneet jatko-opintopaikkaa. Kesän aikana nuoriin ollaan yhteydessä ja tuetaan heitä täydennyshaussa ja autetaan opintopaikan löytymisessä. Hankkeen aikana on kehitetty toisella asteella opiskelevien keskeyttämisuhan alla olevien tai jo keskeyttäneiden nuorten osalle, seutukunnan alueella toimivien oppilaitosten kanssa nuorta tukeva järjestelmä. a) Toisen asteen oppilaitoksen oppilashuollon henkilöstön edustaja esim. kuraattori ottaa yhteyttä uraohjaajaan. b) Uraohjaaja tukee nuorta eri vaihtoehtojen miettimisessä tilanteen selvittämiseksi ja esim. uuden opiskelupaikan löytämiseksi. c) Ohjaa yhteishaussa ja muihin palveluihin kiinnittymisessä. Hankkeen aikana on kehitetty työpajaympäristöön uudenlainen ohjausmalli, jossa seutukunnan työpajat (Mobiili-hanke, Nuorten tekninen työpaja ja Loimaan työpaja) ovat olleet aktiivisesti mukana. a) Työpajalla työskentelevä nuori (alle 25v.), joka miettii omaa urapolkuaan, voidaan ohjata keskustelemaan uraohjaajan kanssa. b) Uraohjaaja on tukena yhteishaun tekemisessä. Uraohjaukseen ovat suoraan yhteydessä myös muut yhteistyötahot, jos havaitsevat, että ammatinvalintaan, opiskelupaikkoihin ja yhteishakuun liittyviä kysymyksiä nuorelta nousee esille. Luontevaa on, että yhteistyö jatkuu yhteyttä ottavan tahon kanssa nuoren/huoltajan suostumuksella, jolloin päästään hyvään tulokseen. Uraohjaus Sos.toimi Nuori itse Lähiverkosto Nuorisotoimi Tetoimisto Nuoriso psykiatria 7

8 5.2 Asiakkaat ja palvelut Koko hankkeen aikana asiakkaita on uraohjauksessa ollut 214. Asiakkaaksi luokitellaan nuori, jonka tiedot uraohjaaja saa ja hän on nuoreen yhteydessä tai muuten seuraa esimerkiksi nuoren kiinnittymistä toisen asteen oppilaitokseen. Sama nuori saattaa tulla asiakkaaksi montakin kertaa pitkän ajanjakson aikana. Tuloksien avaamisessa on lähdetty kuitenkin siitä, että niissä näkyy henkilömäärä. Asiakkaita eri kunnissa henkilömäärä lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Sukupuolijakuma kunnissa henkilömäärä lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki tyttöjä poikia 8

9 Ikäjakauma on hankkeen tavoitteiden suuntainen. Kehittämistoimenpiteitä ja hankkeen resursseja on suunnattu selkeästi ensimmäisen nivelvaiheen nuoriin. Ikäjakauma kunnissa 60 henkilömäärä lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Seuraavassa yhteenvedossa on jaoteltu karkeasti palvelut kahteen eri kategoriaan eli uraohjaus ja palveluohjaus. Uraohjaus tarkoittaa tässä peruskoulunsa päättävien nuorten kanssa suoritettua ohjausta, jolloin nuoret eivät vielä ole saaneet peruskoulun päättötodistusta. Palveluohjaus taas kaikkea sitä ohjausta, jota nuori saa peruskoulun päättymisen jälkeen. Palveluohjaukseen kuuluvat myös ne nuoret, joiden kanssa tehdään työtä kesällä opiskelupaikan varmistamiseksi ja ne nuoret, jotka eivät ota opiskelupaikkaa vastaan ollenkaan. Hankkeen alkuvaiheessa, ennen kouluyhteystyön ja etsivän nuorisotyön liikkeelle lähtöä, uraohjaajan työtä väritti pitkälti etsivä nuorisotyö, koska sitä ei aktiivisesti vielä alueella tehty. Tämä näkyy myös tuloksissa isoina lukuina palveluohjauksena. 9

10 Palvelujen laatu henkilömäärät lukuina uraohjaus palveluohjaus 0 Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Koko hankkeen aikana tapaamista nuorista 73 % jatkoi opiskeluja joko perusopetuksessa tai jatkoi opintojaan toisen asteen oppilaitoksessa. Noin 19 % ilmoitetuista nuorista ei ole omasta mielestään tarvinnut uraohjaajan apua syystä tai toisesta (työpaikka, varusmiespalvelus, äitiysloma tms. tai muuten kieltäytyminen yhteistyöstä). Noin 7 % nuorista on siirtynyt työ- ja elinkeinotoimiston toimenpiteisiin esim. työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Nuorten sijoittuminen eri kunnissa 40 henkilmäärät lukuina Peruskoulu loppuun Muu opiskelu Te-keskus toimenpide Ei tarvitse apua/töihin 0 Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Vuosina 2009 ja 2010 seutukunnan alueelta uraohjaajan tietoon on tullut 35 alle 25 -vuotiasta nuorta, jotka eivät saaneet yhteishaussa opiskelupaikkaa. Kuitenkin kaikki nuoret, jotka opiskelemaan olivat halunneet, saivat opiskelupaikan. Opiskelupaikka tuli varasijojen kautta tai täydennyshaussa. Osa pääsi opiskelemaan myös ammattistartteihin. 10

11 Ilman opiskelupaikkaa 2009 ja 2010 yhteishaussa henkilömäärät lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki Hankkeen tietoon tulleita toisen asteen opiskelujen keskeyttämisiä on koko hankekauden aikana tullut 46 nuorta. Pitää kuitenkin muistaa, että alueella on toiminut aktiivisesti etsivä nuorisotyö, johon 2009 syyskaudesta ilmoitettu suurin osa keskeyttäneistä, eli kaikki keskeyttäneet eivät ole tullet JUURI- hankkeen piiriin. Opintonsa keskyttäneitä hankekauden aikana henkilömäärä lukuina Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki 11

12 6. Hankkeen itsearviointi 6.1 Hanketyöntekijä Hankkeeseen palkatulla työntekijällä ei ollut aikaisempaa hanketyön kokemusta, myös kohderyhmä ja toimintaympäristö olivat työntekijälle oudot. Kokemattomuus näkyi lähinnä arkuutena ja tietämättömyytenä, miten asioita lähdetään viemään eteenpäin. Hanketyöntekijän tuntoja: Sain työhuoneen ja asianmukaiset välineet, hankehakemuksen, sekä siihen liittyvät asiapaperit, johon tutustuin. Istuin yksin työhuoneessa ja ihmettelin. Kesti kauan, ennen kuin tajusin mistä tässä kaikesta on edes kysymys. En ollut koskaan työskennellyt nuorisotyössä enkä työpajamaailmassa ja huomasin, että minulle jo näiden alojen ns. sisäisen kielen omaksuminen vei paljon aikaa. Työpisteeni sijaitsi yläkoululla, joten työskentelin kahdessa eri maailmassa. Työyhteisöni löytyi opettajienhuoneesta ja samalla yritin tutustua nuorisotoimen sekä työpajamaailman arkeen. Uskon, että minua yritettiin parhaan mukaan perehdyttää aiheeseen, mutta tiedon perillemenoa esti yksinkertaisesti liian suuri uusien asioiden tulva. Onneksi koulussa työskenteli silloinen kuraattori, jolla oli pitkä työhistoria hanketyöstä, häneltä sain paljon tukea lähinnä hanketyöskentelyn sisäistämiseen. Systemaattisen kehittämisen sijaan tuntui välillä siltä, että hyppäsin paikasta toiseen ja yritin saada mahdollisimman paljon asiakaskontakteja, koska minusta itsestäni tuntui siltä, että hankeen onnistumisen mittari on asiakasmäärät, eikä rauhassa kehitetty malli joka kuntaan jonka pohjalta asiakastyö olisi ollut luontevaa. Joidenkin yläkoulujen osalta yhteistyö on jäänyt ohueksi ja sattumanvaraiseksi. 6.2 Viestintä Hankkeen sujuvuuden kannalta kompastuskiviä on ennen kaikkea ollut oikeanlaisen viestinnän puute. Hankkeen työntekijän kokemattomuus näkyi tässä hyvin. Hankkeeseen ei laadittu varsinaista viestintäsuunnitelmaa, jossa olisi selkeästi määritelty se, että mihin, kenelle ja miten hankkeesta tiedotetaan. Käytännössä parhaimpiin tuloksiin viestinnässä päästiin sillä, että yhteistyökumppanit tavattiin kasvotusten. Oli kuitenkin melko haastavaa ja aikaa vievää saada sovitettua aikataulut niin monen toimijan kanssa, niin monessa kunnassa Hanketyöntekijän tuntoja: Aluksi laitoin kaikille yhteistyökumppaneille sähköpostia. Tein mainoksen ja selvityksen hankkeesta, mutta se ei todellakaan tuottanut tulosta. Ongelmana oli vielä 12

13 se, että esim. internetistä saatava tieto oli osin vanhentunutta ja ihmiset vaihtaneet työtehtäviään, joten jouduin todella etsimällä etsimään yhteystietoja. Ongelmana oli myös se, että en yksinkertaisesti tiennyt aina kenelle mikäkin asia kunnassa kuului. Jokaisessa kunnassa, kun on niin erilainen toimintakulttuuri. Hankkeeseen oli varattu niukasti varoja kilometrikorvauksia varten, joten aluksi arastelin sitäkin, etten vaan aja liikaa. Tämä kyllä tehokkaasti hidasti asian etenemistä. Vihdoin kuitenkin saimme päätöksiä peruskunnista, miten kilometrikorvaukset laskutetaan ja näin uskalsin lähteä pois toimistoltani. Sovin tapaamisia avainhenkilöiden ja ryhmien kanssa ja siitä se homma sitten lähti mukavasti liikkeelle. Aina en myöskään osannut kysyä erilaisista kokontuvista ryhmistä, joissa olisi voinut käydä puhumassa omaa asiaansa ja näin meni monta hyvää tilaisuutta hukkaan, ihan tietämättömyyden takia. Hankkeen edetessä on paikallislehtiin tehty useampikin lehtijuttu JUURI- hankkeesta yksin tai yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa (Auranmaan viikkolehti ja Loimaan lehti). JUURI- hankkeen palvelusta on tietoa saatavilla Varsinais-Suomen nuorten yhteisessä sivustoilla. Kunnat ovat jakaneet tietoa JUURI- hankkeesta ja uraohjaustoiminnasta omien kuntatiedotteidensa kautta. Nuorille on jaettu mainoksia luokkatilanteissa ja mainoksia on myös nuorisotiloilla. Kuntien luottamushenkilöille on hankkeesta tiedotettu mm. vapaa-aika ja nuorisotoimen yhteisellä luottamushenkilöristeilyllä ja hankkeen omassa infotilaisuudessa keväällä Useista yläkouluista lähtee myös vuoden aikana tieto suoraan nuorten vanhemmille ja peruskoulunsa päättäville jaetaan kaikille mainos todistuksen väliin uraohjauspalveluista. Varsinais-Suomen alueen nivelvaihetyöntekijät jakavat kaksi kertaa vuodessa yhteisen tiedotteen alueen toimijoista, jokaiseen kuntaan ja jokaiselle toimijalle. Tällöin säännöllisesti ainakin sähköpostilla kulkee tiedot avustavista tahoista. Nyt, hankkeen päättyessä, kun alueella ollut hanke on tullut tutuksi, voi luottaa siihen, että sähköpostiin reagoidaan ja voi tiedottaa sen välityksellä. Edelleen on kuitenkin tärkeää tavata kasvotusten henkilöitä, mutta näihin tilanteisiin löytyy yhteiset foorumit, joissa hanketyöntekijä käy. Tällaisia tapaamisia ovat esim. monialaiset ryhmät eri kunnissa, oppilashuoltoryhmät, opintoohjaajien tapaamiset ja muut erikseen järjestettävät foorumit. On myös muodostunut erilaisia henkilökohtaisia malleja miten kenenkin toimijan kanssa viestintä parhaiten toimii. Hankkeen aikana työntekijä on luonut profiilin facebookkiin. Kirjallinen viestintä on siirtynyt nuorten osalta lähes kokonaan ko. sosiaalisen median piiriin. Facebook on myös erittäin hyvä väline 13

14 tiedottaa ajankohtaisia asioita ja nuoren on helppo ottaa sen kautta suoraan yhteyttä, jopa reaaliaikaisesti. 6.3 Vaikuttavuus viranomaisverkostossa Hankkeessa tehtiin viranomaisverkostolle web-pohjainen kysely keväällä Kyselyn vastaanottajina toimivat kuntien sivistys- ja koulutoimien avainhenkilöt, sosiaalitoimi ja työvoimahallinto (nuortenpalvelut), työpajat ja muut yhteistyökumppanit. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui vain 25 %. Vastanneista kuitenkin noin 78 % piti hankkeen palveluiden turvaamista tärkeänä myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Melko tärkeänä noin 19 % ja hieman tärkeänä 4 %. JUURI- hanke katsottiin onnistuneen erinomaisesti ja vastaajat olivat tyytyväisiä hankkeesta saatavaan palveluun. Koulutoimen edustajilta tuli myös toive uraohjauksen ulottamista 8 luokan oppilaisiin. Hanketyöntekijän tuntoja: On ollut ilahduttavaa huomata, että viromaisverkosto on kokenut hankkeessa tehtävän työn tarpeelliseksi, eikä taakaksi tai kilpailevaksi toiminnaksi. Uraohjaaja on sijoittunut palveluverkostoon paikalliseksi toimijaksi, jonka työtä arvostetaan ja vastavuoroisuutta on kuukausi kuukaudelta enemmän. 6.4 Rinnalla kulkevat muut hankkeet Seutukunnallinen nuorisotoimi- SENU on saanut valtionavustusta myös etsivään nuorisotyöhön. Hankkeeseen saatiin palkattua kokoaikainen työntekijä heinäkuussa Tähän asti etsiväntyön tarpeeseen pyrki vastaamaan osaltaan myös JUURI- hanke. Erilaisten kokeilujen ja jälkeen työnjakoa soviteltiin niin, että JUURI- hanke keskittyy pääsääntöisesti seutukunnan alueella nivelvaiheohjaukseen (ensimmäinen nivelvaihe) ja etsivä nuorisotyöntekijä ottaa huomaansa kaikki muut avuntarpeessa olevat nuoret. Perusperiaatteena kuitenkin niin, että hanketyöntekijät ovat toinen toistensa työpareja. Hanketyöntekijöille aloitettiin myös yhteinen työnohjaus syksyllä Hanketyöntekijän tuntoja: Etsivän nuorisotyöntekijän aloittaminen alueella oli valtava helpotus, koska työmäärä oli muodostumassa liian isoksi. Ilman ongelmia ei ihan selvitty, sillä viranomaisverkosto, nuoret ja heidän huoltajatkin oli jo opetettu siihen, että uraohjaaja hoitaa myös ns. palveluohjausta. Tämän uuden tiedon levittäminen aiheutti jonkin verran hämmennystä. 14

15 Myös hanketyöntekijöiden välillä oli aluksi epätietoisuutta siitä, mitä kummankin pitää tehdä ja mitkä ovat keskinäiset pelisäännöt. Monet epäselvyydet johtuivat silkasta perehdyttämisen puutteesta ja tietämättömyydestä. Tilanne on nykyisellään hyvä, sillä työntekijöiden välillä on riittävä vuorovaikutus ja avoimuus. Haasteita työparityöskentelyyn aiheuttaa kuitenkin se, että työntekijät työskentelevät eri paikkakunnilla ja yhteistä aikaa on välillä vaikea löytää. Uraohjaaja kuuluu MAST- hankkeen (Maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittämien ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa) ensimmäisen- ja toisen nivelvaiheen ryhmään Loimaan seutukunnalla. Hanke on selvästi tiivistänyt yhteistyötä paikalliseen ammatilliseen oppilaitokseen (Loimaa) ja selkeyttänyt myös uraohjaajan roolia perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen välimaastossa. 6.5 Työpajayhteistyö Hanketyöntekijä toimi kokoonkutsujana niin sanotussa työpajaverkostossa. Työpajaverkosto on kokoontunut muutamia kertoja vuodessa. Aluksi työpajaverkoston keskusteluja värittivät selkeästi jaksamiskysymykset, eikä ihme, sillä monilla työpajoilla on tilanne, että työntekijä työskentelee ja vastaa pääsääntöisesti toiminnasta ihan yksin. Tämä myös hankaloitti ohjaajien osallistumista yhteisiin tapaamisiin. Syyskaudelle 2009 työpajaverkosto hankki itselleen myös työnohjausta. Yhteistä kirjaamisjärjestelmää harkittiin myös, mutta se ei toteutunut. Työpajojen toimintakulttuurit, riittämättömät resurssit ja eri organisaatioiden alaisuudessa toimiminen varmistaa tehokkaasti sen, että pajojen on vaikeaa rakentaa yhdenmukaisia, yli kuntarajojen ylittäviä malleja, vaikka tahtoa ja yritystä itse työpajoilta löytyisikin. Auran, Pöytyän, Oripään ja Loimaan osalta saattaa edessä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuoda mukanaan muutoksia työpajatoimintaan. Edellä mainitut kunnat suunnittelevat yhteistä kuntayhtymää hoitamaan ko. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät. Näin ollen myös osa työpajatoiminnasta saattaisi päästä yhden organisaation alle, joka kenties mahdollistaisi lisäsynergiaa. Työpajojen tarjonta asiakkaalle, seutukunnan tasolta katsottuna on rikas. Ongelmia tuleekin lähinnä nuoren työpajalle liikkumisen suhteen, koska välimatkat ovat pitkät ja julkinen liikenne ei palvele läheskään kaikkia seutukunnan alueella asuvia. 15

16 Hankekauden aikana on seutukunnalle, tullut myös hankerahoilla toimivia työpajatoimintoja. Nämä uudet toiminnot on suunnattu selkeästi nuoriin asiakkaisiin, koska nykyiset niin sanotut vanhat työpajat ovat täyttyneet vanhemmista asiakkaista. Tällaiselle pelkästään nuorten työpajatoiminnalle on ollut selkeä tilaus. Kuten kaikessa uudessa ja erilaisessa, on toiminnan käynnistäminen herättänyt paljon keskustelua. Uusien työpajatoimintojen työntekijät ovat työkiireiden ja resurssien puitteissa osallistuneet myös työpajaverkoston toimintaan ja päässet näin tutustumaan kollegoihinsa vertaistuen merkeissä. JUURI- hanke on katsonut onnistuneensa siinä, että työpajojen työntekijät ovat tavanneet melko harvoin, mutta säännöllisesti. Työntekijöiden tapaaminen ja vapaamuotoinen keskustelu ennalta sovittujen teemojen pohjalta on toiminut työn jaksamisen ja informaation jakamisen välineenä. Hankkeen rahoittaja Varsinais-Suomen ELY-keskus on valtionavustuksen ehdoissa määritellyt hankeen tavoitteeksi käynnistää Loimaan kaupungin alueella toimivien hakijoiden kanssa käynnistää keskustelut toiminnan organisoinnin paremmasta koordinoinnista valmennussynergian kehittämiseksi. Tähän keskusteluun JUURI- hanke on ollut täysin kyvytön vastaamaan ja osaltaan toteaa, että näitä tavoitteita ei ole saavutettu. Hanketyöntekijä on tuonut työpajoille eteenkin keväällä 2011 uraohjauspalveluja nuorille. Uraohjaajan avustuksella ovat monet nuoret tehneet yhteishaun ja sitä ennen on pohdittu tulevaisuuden suunnitelmia ja uravalintoja. Tämä yhteistyö on ollut luontevaa ja palkitsevaa. Hanketyöntekijän tuntoja: Arkipäivän asiakastyössä työpajatoiminta on osoittautunut mutkattomaksi ja hankkeen kautta työpajalle sijoittuneet nuoret ovat työpajatoiminnassa viihtyneet. Itse koen, että esim. yhteishaun aikaan uraohjaajan palvelut on eteenkin hankekauden viimeisenä keväänä otettu hyvin vastaan. 6.6 Nuoret asiakkaat ja lähiverkosto Hankkeen aikana yhteistyö nuorten kanssa on ollut positiivisväritteistä, muutamaa asiakassuhdetta lukuun ottamatta. Pääsääntöisesti nuoret ovat osallistuneet sovitusti ja yhteistyö on ollut tavoitteellista, mutta kuitenkin nuorisotyön hengen mukaisesti vapaaehtoista. Keskimäärin nuoret ovat kohteliaita ja yhteistyökykyisiä. Ongelmia on lähinnä aiheuttanut nuorten rohkeuden puute kertoa, että ei halua osallistua hänelle tarjottuun toimintaan. Tämä taas on aiheuttanut muutamia turhia matkoja työntekijälle, joka sopinut tapaamisen nuoren kanssa, joka ei ole saapunut paikalle. 16

17 Lähiverkoston tuki on nuorelle tärkeää ja esim. ne vanhemmat, jotka ovat lähteneet yhteistyöhän mukaan, ovat olleet erittäin tyytyväisiä siihen miten nuoret otetaan huomioon ja minkälaisia ohjausja auttamiskeinoja JUURI-hanke on pystynyt tarjoamaan. Ei ole epätavallista, että vanhemmat ovat neuvottomia tilanteissa, joissa alaikäinen nuori on keskeyttänyt opinnot. Toimenpiteisiin pääsy on mutkikasta ja siihen tarvitaan tilanteesta riippuen monen viranomaisen hyväksyntä. Suurimpia huolenaiheita ovatkin alle 17v. nuoret, jotka keskeyttävät opintonsa ja heillä ei ole pääsääntöisesti tarjolla palveluja työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Erityisen positiivista hankekauden viimeisenä keväänä on ollut se, että nuoret ovat ennen opintojensa keskeyttämistä ottaneet itse yhteyttä uraohjaajaan. Keskusteluja on käyty uusista uravalinnoista ja yhteishakuja on tehty yhdessä. Nuoret ovat siis ottaneet palvelun omaksi, nyt kun sen alkamisesta on vajaa kolme vuotta. Nuorille suoritettiin web-pohjainen tyytyväisyyskysely maaliskuussa melko nopealla aikataululla. Vastausaikaa oli vain muutamia päiviä ja vastausprosentiksi muodostui vain 14.3%. Kyselyjä lähti 70 nuorelle, joista vain 10 ehtisi vastaamaan. Näistä kuusi oli tyttöjä ja neljä poikaa. Kyselyn nopeaan aikatauluun vaikutti tekniset ongelmat, joita olivat muun muassa webropol- järjestelmä päivitys juuri samaan aikaan. Nuorten sähköiset yhteystiedot olivat myös monella muuttuneet, joten kysely tehtiin facebookin kautta. Facebookista valittiin satunnaisesti nuoria, jotka ovat olleet hankkeen piirissä. Kyselyn tuloksia: Olitko tyytyväinen saamaasi palveluun? Täysin samaa mieltä Melkein samaa mieltä Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Yhteensä Saamani palvelu vastasi odotuksiani Tarpeitani ja toiveitani kohtaan osoitettiin aitoa kiinnostusta Saamani palvelu oli kokonaisuudessaan miellyttävää ja asiallista Sain asiaani koskeviin kysymyksiin riittävät vastaukset Yhteensä

18 Kuinka todennäköisesti suosittelisit palvelua ystävillesi/tutuillesi/sukulaisillesi? Jos koit, että saamasi palvelu OLI miellyttävää ja asiallista, niin mitkä seikat siitä tekivät miellyttävän ja asiallisen? Tähän kysymykseen vastasi 5 nuorta ja he kokivat asioita seuraavasti: Aina sai kysyä, jos jokin oli epäselvää. Uraohjaaja oli kiinnostunut asioistani, hän osasi kuunnella aidosti ja puhui selkeällä kielellä. Palvelu oli myönteistä ja antoi mahdollisuuksia. Minun päätöksiäni kunnioitettiin ja sain tarvittavaa opastusta ongelmien ratkaisemiseksi. Kerrottiin myös se, keneen muuhun kannattaa olla yhteydessä. Kavereilta hanke saanut vain positiivista palautetta. Facebook on otettu kivasti käyttöön, ilmoitettu yhteishausta ja avoimista työpaikoista, joista varmaan apu monelle. Jos koit, että saamasi palvelu EI ollut miellyttävää ja asiallista, niin mihin asioihin kiinnitit erityisesti huomiota? Tähän kysymykseen oli vastannut yksi nuori, mutta ei ollut kirjoittanut mitään, ainoastaan merkinnyt tekstikenttään viivan. Mikä on mielestäsi helpoin tapa ottaa yhteyttä uraohjaajaan? 18

19 6.7 Kouluyhteistyö Koulujen kanssa yhteistyö 9 luokan oppilaiden osalta on vaihtelevaa. Osaltaan yhteistyön tarpeeseen vaikuttaa ikäryhmän taso ja niistä syntyvät tarpeet, ne vaihtelevat vuosittain. Uraohjauksen tarvetta peruskouluissa on hyvin vaikea arvioida, vaan sen määrittelee joka vuosi oppilaitoksen oppilaanohjaajat. Jotkut kokevat ikäkaudessa olevan sellaisia oppilaita, jotka hyötyvät uraohjaajan avusta ja ottavat lisäresurssin vastaan ilolla, jotkut taas kokevat, ettei apua juuri kuluvana vuonna tarvita. Kaikki seutukunnan koulut eivät ota vastaan syyslukukaudella tarjolla olevia luokkakäyntejä, mutta tämäkin on vaihdellut vuosittain. Kesällä yhteishaun tulosten tullessa, sata prosenttisesti oppilaanohjaajat ovat uraohjaajan kanssa yhteistyössä ja tällöin käydään läpi kaikki ilman opiskelupaikkaa jääneet ja muut huolinuoret. Osa seutukunnan oppilaanohjaajista on myös vaihtunut hankekauden aikana ja tämä osaltaan on merkinnyt sitä, että yhteistyön alkuun pääseminen on saattanut viedä aikaa. Kutsut vanhempainiltoihin ovat myös vaihdelleet eri kouluihin eri vuosina. Tämä ei ole vielä niin vakiintunutta toimintaa, kuin voisi toivoa. 7. Ohjausryhmän oma-arviointi Ohjausryhmä on monialainen ryhmä, joka on koottu seutukunnan alueelta. Ohjausryhmän edustus koostuu seuraavasti: Sosiaalitoimi/työpajat, nuorisotoimi, koulutoimi, työ- ja elinkeinotoimisto, ammatillinen oppilaitos, seutukunnallinen nuorisotoimi ja hanketyöntekijät. Ohjausryhmä suoritti tapaamisessaan vapaamuotoisen arvioinnin omasta työstään. Ohjausryhmä koki onnistuneensa siinä, että ohjausryhmän tapaamisissa on käyty oikeasti läpi asioita, jotka liittyvät hankkeen toimintaan ja suunnitteluun. Ilmapiiri ohjausryhmässä on ollut avoin ja keskusteleva. Ryhmässä on ollut mahdollista myös esittää eriäviä mielipiteitä hyvässä hengessä. Ryhmä on kokoontunut koko hankekauden ajan hyvin. Toisaalta ohjausryhmä totesi, että ryhmätyöskentelyssä olisi voinut keskittyä enemmän hankkeen talouteen, koska hankkeen rahoituksen loppuminen ennen suunnitellun toimintakauden päättymistä tuli yllätyksenä. Ohjausryhmä listasi myös asioita, jotka ovat tuntuneet vaikealta. Ohjausryhmä totesi, että välillä on ollut vaikea hahmottaa mitkä asiat kuuluvat ohjausryhmän käsiteltäväksi ja mitkä eivät. Hankkeen hallinnoinnin, seutukunnallisen nuorisotoimen ja ohjausryhmän roolijako on välillä ollut epäselvä. 19

20 Ohjausryhmän jäsenet arvioivat myös omaa oppimistaan ohjausryhmässä. Monille hankemaailma ei ole aikaisemmin ollut tuttua ja ohjausryhmässä työskentely onkin tuonut näihin asioihin lisää tietämystä. On ollut yllätys, miten erilaisia asioita hanketyössä tulee ottaa huomioon. Ohjausryhmä on myös antanut paljon uusia näköaloja esimerkiksi muiden ohjausryhmäläisten toimialaan, kun asioista on paljon keskusteltu. Ohjausryhmä arvioi myös lyhyesti JUURI- hanketta. Ryhmän jäsenet kertoivat omia kokemuksiaan hankkeesta ja totesivat, että palaute sekä nuorilta, että heidän vanhemmiltaan on ollut pelkästään positiivista. Hyvää hankkeen elämänkaarelle on tehnyt se, että työntekijä ei ole hankeaikana vaihtunut. Hanke on osittanut sen, että työlle on todellista tarvetta. Ohjausryhmä toteaa, että jatkossa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota uusia hankkeita haettaessa, että hanketta koskevien verkostojen kanssa tulisi tehdä huomattavasti enemmän yhteistä suunnittelutyötä, ennen kuin hankerahoitusta edes haetaan. Pitkäjänteinen suunnittelu ja informointi helpottavat hankkeen aloitusta, kun yhteistyöverkostot tietävät mistä on kysymys ja mikä rooli heillä on hankkeen yhteydessä. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen miten ja minkälaiseen rooliin ohjausryhmän toivotaan tulevan. Minkälainen päätösvalta ohjausryhmällä on, suhteessa seutukunnalliseen nuorisotoimeen tai hankkeen hallinnointiin. 8. Kehittämisehdotukset 8.1 Uraohjauksen juurruttaminen Uraohjaus on hankekauden aikana osoittanut tarpeellisuutensa. Tästä asiasta ovat kaikki yhteistyötahot samaa mieltä. Nuorille on seutukunnalla opetettu, että uraohjaajaan voi ottaa yhteyttä myös peruskoulun jälkeen ja näin on myös käynyt. Seutukunta on valtavan laaja alue ja kouluja on paljon. Jos kaikki koulut olisivat kovin aktiivisia, niin yhden työntekijän aika ei millään riittäisi. Tulevaisuuden kannalta hyvä olisikin, jos uraohjusta vakinaistetaan, että seutukunnalle tulisi kaksi uraohjaajaa. Kahden uraohjaajan palkkaaminen mahdollistaisi esim. vakinaiset päivät kouluilla yhteishaun alla ja enemmän resursseja juuri alle 17v. ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten kanssa toimimiseen. Pelkästään Loimaan kaupunki pystyisi työllistämään yhden uraohjaajan, jos uraohjaajan kaikki palvelut otettaisiin täydelliseen hyötykäyttöön. 20