KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTO- SELVITYS
|
|
- Mauno Jorma Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUHANGAN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTO- SELVITYS Raportti
2 I 488-P SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA ARVOLUOKITUS Lähtötiedot Työn toteuttaminen Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus Lajien uhanalaisuus Luontotyyppien uhanalaisuus LUONNON JA MAISEMAN YLEISKUVA Kallio- ja maaperä Maisema Vesiluonto Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus Eläimistö LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV(a) LAJIT, LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT KOHTEET Suojeluohjelmien alueet Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet Muut arvokkaat luontokohteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ja rakennusperintökohteet Muinaismuistot JOHTOPÄÄTÖKSET JA RAKENTAMISSUOSITUKSET...17 LÄHTEET...18
3 1 LUHANGAN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1 JOHDANTO Tämä työ on Luhangan Kirkonkylän kaavan ajantasaistamista ja asemakaavamuutosta palveleva luontoselvitys. Luhangan kunta on aloittanut asemakaavan muutos- ja tarkistamistyön, jonka tavoitteena on yhdistää Kirkonkylän alueella olemassa olevat neljä eri asemakaavaa vuosilta 1987, 1988, 1991 ja Selvitysalueeseen kuuluu kirkonkylän noin 40 hehtaarin alue (kuva 1). Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Työn tavoitteena on selvittää kaava-alueen kasvillisuuden ja eliöstön yleispiirteet, tärkeät luonto- ja maisemakohteet sekä mahdollinen liito-oravien esiintyminen alueella. Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden luontotyyppien sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaiden alueiden säilyminen. Luontoselvityksen on laatinut FM biologi Tiina Mäkelä FCG Finnish Consulting Group Oy:n Helsingin toimistosta. Kuva 1. Luhangan selvitysalueen sijainti. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA ARVOLUOKITUS 2.1 Lähtötiedot Lähtötietoina asemakaava-alueen luontoselvitystä laadittaessa on käytetty Ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmän tietoja (2011). Ympä-
4 2 ristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmästä saatiin kaava-alueen uhanalaisrekisterin paikkatietoaineistot. Luontoselvityksessä tarvittavien kartta-aineistojen etsimisessä käytettiin maanmittauslaitoksen karttapalveluja Työn toteuttaminen Työ perustuu arvokkaiden luontokohteiden inventointiin, jossa selvitetään mm. luonnonsuojelulain (LSL 29 ), metsälain (MetsäL 10 ) ja vesilain (VL 1 luku 15 ja 17a ) suojeltujen luontotyyppien esiintyminen alueella. Lisäksi kiinnitettiin huomiota uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymisalueisiin, paikallisesti harvinaisiin ja edustaviin kohteisiin ja linnuston kannalta tärkeisiin alueisiin. Ennen maastokäyntiä hankealueen luonnonympäristön ominaispiirteisiin tutustuttiin karttatarkastelun avulla. Ilmakuvien perusteella rajattiin alustavat kasvillisuuskuviot sekä etsittiin alueita, jotka todennäköisesti sisältäisivät erityisiä luontoarvoja (mm. varttuneemman metsän alueet, rantaluhdat, purot) ja näin ollen edellyttäisivät tarkempaa maastokäyntiä. Asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastoinventoinnilla Selvityksen kohteena oleva alue kartoitettiin kävelemällä se systemaattisesti läpi. Maastokäynnin yhteydessä kerättiin tietoa kasvillisuuskuvioiden rajoista, puustosta, kasvilajistosta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin alueiden luonnontilaisuutta ja edustavuutta. Näin saatiin selville alueiden maiseman ja kasvillisuuden yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Lisäksi kiinnitettiin huomiota alueilla esiintyvään lintulajistoon sekä kirjattiin ylös mahdolliset nisäkäs- ja muut eläinhavainnot. Maastotöiden jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. 2.3 Kohteiden arvottaminen Arvokkaat luontokohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: kansainvälisesti arvokkaat kohteet, kansallisesti arvokkaat kohteet, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, paikallisesti arvokkaat kohteet sekä muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti. Kansainvälisesti arvokkaita kohteita ovat Natura verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaita kohteita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, 1
5 3 2.4 Uhanalaisuusluokitus Lajien uhanalaisuus Luontotyyppien uhanalaisuus valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA-alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LSL 29 ), valtakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaita kohteita ovat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet ovat kohteita, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuus-luokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja (Rassi ym. 2001). Alueellisesti uhanalaiset lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin 2. Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. 2 Raunio ym. 2008a, 2008b
6 4 Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. 3 LUONNON JA MAISEMAN YLEISKUVA 3.1 Kallio- ja maaperä 3.2 Maisema Luhangan kallioperä on pääosin suprakrustisia seurantoja eli kiillegneissiä ja kiilleliusketta. Pohjoispuolinen kallioperä on törmäysvaiheen intruusioita eli granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia (Geologinen tutkimuskeskus 2011). Kaava-alueen maaperä on Koivuniemen alueella pääosin lajittunutta sora- ja hiekkamoreenia. Luhankjärven itäpuolella on lajittunutta reunamuodostumaa. Eteläosien alueella on myös vähäisessä määrin homogeenisia savi- ja silttimuodostumia. Luhanka kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Hämeen viljelyja järvimaan Päijänteen seutuun. Alue sijaitsee Hämeen ja Itäisen Järvisuomen rajavyöhykkeellä. Seutu on korkeussuhteiltaan varsin vaihtelevaa ja Saimaan rikkonainen rantaviiva, lukuisat lahdet, niemet ja saarekkeet antavat alueelle oman leimansa. Selvitysalue on maastonmuodoiltaan kumpuilevaa ja sitä luonnehtii sekä pohjois- että eteläpuolella avautuva järvimaisema sekä idyllinen kylämiljöö. Kaava-alueen itäreunalla kohoaa kirkonmäki ja länsireunalla metsäinen Härkiönmäki. Kuva 2. Luhangan kirkko edustaa valtakunnallisesti arvokasta, vanhaa rakennuskantaa.
7 5 Selvitysalueen itäosalla on rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa. Luhangan valtakunnallisesti arvokas kirkko on valmistunut vuonna 1893 ja edustaa arkkitehti Josef Stenbäckin runsaan puukirkkosuunnittelun huippua Suomessa. Kirkonkylässä näkyvällä paikalla, korkean mäen päällä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Härkiönpään pihapiiri, josta aukeaa hieno näköala Luhankjärvelle. Pihapiirissä on vuonna 1949 valmistunut asuinrakennus, talousrakennus sekä hieman kauempana sementtitiilinen navetta ja lato 1950-luvulta. Puukirkon läheisyydessä sekä Hakulinniemeen johtavan tien varrella on useita Luhangan kirkonkylän vanhaan keskustaan liittyneitä maakunnallisesti arvokkaita historiallisia pihapiirejä. Lisäksi alueella on vanhoja kivikautisia asuinpaikkoja. Näitä löytyy mm. Luhanganjärvestä laskevan joen lounaispuolelta sekä joen koillispuolelta Oneisen niemen alueella. Maisemaan vaihtelua tuovat eri puolilla kirkonkylää avautuvat vesialueet, kuten pohjoispuolella oleva Luhankjärvi ja kaava-alueen eteläpuolinen Korppistensalmi joka kuuluu Päijänteen vesistöön. Luhankjärvestä kirkonkylän poikki Päijänteeseen virtaa Luhankajoki. Hidasvirtauksisen joen uoma pääosin luonnontilainen ja sitä reunustaa molemmin puolin laaja ruoho- ja ruovikkoluhta. Eteläosiltaan uomaa on ruopattu ja reunat ovat tavanomaiset. Kuva 3. Luhangan maisemaan kuuluvat Päijänteen rannan venelaiturit. Luhankaojan läheisyyteen sijoittuu ulkoilureitti, johon liittyy myös joen ylittävä kaareva kävelysilta. Polun ja rannan välissä on paikoin nuoria koivuja ja pajuja, jotka sulkevat näkymän vesimaisemaan. Muualla selvitysalue on pääosin rakennettua kulttuuriympäristöä, osin metsämaisemaa ja erityyppisiä ranta-alueita. Metsäalueilla vallitsevat varttuneet, mutta talousmetsäkäytössä olevat kuusi- ja mäntymetsät. Lehtipuuvaltaisia, pääosin istutettuja koivumetsiä on ranta-alueilla. Oneisen nimen alueella on heinänviljelykäytössä olevia peltoalueita. Pienialaisia kallioalueita on Keskustien itäpuolella sekä kirkonmäen eteläpuolisen asuinalueen tuntumassa. Keskustien kallioalueella esiintyy myös vaateliaampaa kallioketolajistoa, jota on mm. alueella runsaana esiintyvä huopakel-
8 6 tano. Kallion laella oli myös joitain lahopökkelöitä ja kolopuita. Alue on kuitenkin hyvin kulttuurivaikutteinen. 3.3 Vesiluonto Pohjavedet Kuva 4. Keskustien kallioalueen kasvillisuutta. Kirkonkylän kaava-alueella sijaitsee Luhangan I -luokan pohjavesialue (kuva 5). Pohjavesialue on kokonaispinta-alaltaan 0,07km 2. Alueella sijaitsee Luhangan kirkonkylän vedenottamo. Kuva 5. Luhangan kirkonkylän I-luokan pohjavesialue (sininen rajaus) (Ympäristöhallinto 2011).
9 Pintavedet Toinen lähistöllä sijaitseva pohjavesialue on Koikeruksen I -luokan pohjavesialue, joka sijaitsee Turhalan alueella noin 900 metriä kaava-alueen rajalta länteen. Suunnittelualue on vesialueiden ympäröimä. Pohjoisessa alue rajautuu Luhankjärveen ja etelässä aluetta rajaa Päijänteen Korppistensalmi. Luhankjärvi on kooltaan noin 44 ha ja rantaviivaa sillä on noin 5,7 km. Järvi on lievästi rehevöitynyt ja sen vesi on hieman humuspitoista. Järveltä on tehty veden laadun mittauksia vuodesta 1975 lähtien viimeisten mittausten ollessa vuodelta Tulosten perusteella järven keskimääräinen fosforipitoisuus on luvulla ollut hyvä. Ajoittain päällysveden happipitoisuus on ollut tyydyttävä tai välttävä ja vedessä on havaittu myös levähippusia. Kaava-alueen eteläpuolinen vesistö on Päijänteen Tammiselän, Pilkanselän ja Kotkatselän väliin jäävä kapea Korppistensalmi. Koillisessa avautuu Vanhankylänlahti. Luhangan alueella Päijänteen vesi on käyttökelpoisuusluokitukseltaan hyvää. Luhankärvestä kirkonkylän poikki virtaava Luhankajoki laskee vetensä Päijänteeseen. Kuva 6. Luhankajoen pintaa koristavat lumpeet. 3.4 Kasvillisuus Luhanka sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella. Alueen ainoa laajempi metsäalue on kaavamuutosalueen länsireunalla, Koivuniemen alueella kohoava mäki. Alue on metsätyypiltään pääosin tuoretta mustikkatyypin (MT, myrtillus tyyppi) kangasmetsää. Alueelle on suoritettu harvennushakkuu, puusto on melko nuorta eikä lahopuustoa näin ollen juuri ole. Pohjoisosiltaan mäki rajautuu Luhankjärveen. Ranta-alue on puustoinen ja tyypiltään tavanomaista rantaa.
10 8 Kuva 7. Koivuniemen tuoretta kangasmetsää. Pääpuulaji Koivuniemen pohjoisreunalla on varttuneempi kuusi ja mäen korkeimmilla kohdilla sekä länsirinteillä mänty. Itärinteellä on keski-ikäinen mäntyä ja rauduskoivua kasvava, harvennettu metsäkuvio. Alueen keskiosissa on nuori lehtipuuvaltainen taimikkoalue. Eteläreunalla, Luhankjärventien eteläpuolella on nuori kuusivaltainen ja kulttuurivaikutteinen sekametsäalue, jossa esiintyy paikoin mm. kieloa ja rauhoitettua valkolehdokkia kasvavia, pieniä lehtolaikkuja. Kenttäkerroksen valtalajeja Koivuniemen alueella ovat varvut; mustikka ja puolukka. Näiden lisäksi esiintyy tavanomaista tuoreen kankaan lajistoa mm. metsäkastikka, metsätähti, kultapiisku ja sananjalka. Varjoisemmalla, Luhankjärveen viettävällä pohjoisrinteellä esiintyy paikoin runsaita hiirenporraskasvustoja. Pensaskerroksessa on paikoin runsaasti pihlajaa. Alueella ei havaittu erityisiä luontoarvoja. Kaava-alueen keskiosa rajoittuu pohjoisreunaltaan Luhankjärveen. Alue on länsiosiltaan rehevöitynyttä, pensoittunutta ja kulttuurivaikutteista vanhaa peltoaluetta. Valtalajeja ovat pelto-ohdake, nurmipuntarpää, ranta-alpi ja karhunputki. Lahden pohjukassa levittäytyy puuton rantaluhta, joka muodostuu veden rajan järviruokovyöhykkeestä ja mantereen puolella juolavehnä- ja nurmipuntarpääkasvustosta. Mantereen puoleinen alue rannasta on viljelystä poistettua peltomaata. Kirkkomäen ja Koivuniemen väliin jäävä Härkiönmäki on melko tiheään rakennettua. Rakentamatonta luonnonympäristöä löytyy vain niemekkeen pohjoisnurkasta, joka on pääosin tuoretta mustikkatyypin kangasmetsää. Härkiönmäen pohjoisreunalla, Luhankjärven rannalla sijaitsee metsäinen louhikko, jossa kasvaa runsaasti kivikkoalvejuurta. Pääpuulajeja ovat rauduskoivu ja puumainen, kookas pihlaja. Alueella on paikoin tuoreen lehdon piirteitä ja kasvilajistosta löytyy vaateliaampiakin lajeja mm. mustakonnanmarja ja paatsama. Pensaskerroksessa yleisenä esiintyvät tuomi ja vadelma. Ylärin-
11 9 ne on lajistoltaan vaatimattomampaa ja puusto harvennushakattua, nuorta rauduskoivua. Kuva 8. Puuton kallioalue Härkiönmäellä. Härkiönmäen koillisnurkkaan jää puuton kallioalue, jonka ei ole luonnontilainen. Alue on kokonaisuudessaan puuton. Alueelle on kehittynyt niittykasvilajistoa ja runsaina esiintyvät mm. kurjenkello ja sarjakeltano. Paikoin kalliota peittävät runsaat maitohorsma- ja pelto-ohdakekasvustot. Alueen keskellä on vanha lato. Luhankajoen pohjoispäässä, länsirannan savimaalla on pieni puustoinen saareke, joka on metsätyypiltään lehtomaista kangasta. Alueella havaittiin rauhoitettu kämmekkälaji, lehtoneidonvaippa. Muita kenttäkerroksen lajeja ovat mm. kielo ja sarjakeltano. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti pihlajaa ja punaherukkaa. Pääpuulaji on rauduskoivu, mutta sekapuuna esiintyy myös runsaasti harmaaleppää ja kookasta raitaa. Lahopuuta esiintyy alueella jonkin verran sekä maapuuna että pystypökkelöinä.
12 10 Kuva 9. Luhankjärven rantamaisemaa. Luhankajoen rannat ovat reheväkasvuista ja paikoin pensaikkoista ruoho- ja ruovikkoluhtaa. Alueen itäinen reuna kuuluu Luhankajoen rantaluhdan luonnonsuojelualueeseen. Runsaina esiintyviä kasvilajeja ovat mm. korpikastikka, kurjenjalka, luhtamatara, keltakurjenmiekka sekä avovesialueella lumme ja ulpukka. Luhankajoen länsirannalla esiintyy paikoin pieniä rantaniittyalueita, joiden kasvilajistoon kuuluvat mm. karhunputki, niittynätkelmä, nurmirölli ja niittysuolaheinä. Jokivarren itäpuolen ja Keskustien välissä on tiheä lehtipuuvaltainen, istutettu metsäalue. Keskustien itäpuolella kohoaa Kirkonmäki. Alueen kasvi- ja eläinlajisto ovat hyvin kulttuurivaikutteisia ja ympäristöä värittävät pienten pihojen rehevät puutarhat. Lievemmin rakennettua aluetta löytyy alueen pohjoisosista, jossa Vanhankylänlahden ja Luhankjärven väliselle kannakselle jää kolme pientä heinäpeltoa. Peltojen eteläpuolelle sijoittuu pääosin hakattu ja nyt lehtipuuvaltaista taimikkoa kasvava lehtomaisen kangasmetsän alue. Hautausmaan alapuolelle on säästynyt hyvin pieni tuoreen lehdon alue, jonka luonnontilaisuus on muuttunut alueen ympärillä tehtyjen hakkuiden johdosta. Hakkuilta säästyneellä alueella esiintyy runsaasti lehtokuusamaa, paatsamaa, oravanmarjaa ja mustakonnanmarjaa. Heinäpeltojen länsipuolelle jää pieni lampi, jonka luonnontilaisuutta on muutettu kaivauksin. Lampi rajautuu Keskustiehen. Rannoilla esiintyviä kasvilajeja ovat mm. keltakurjenmiekka, hiirenporras ja vesialueella pikkulimaska. Luhangan keskustan alueen kasvillisuustyypit on esitetty kuvassa Eläimistö Kuva 10. Luhangan keskustan kasvillisuustyypit. Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Nisäkäslajistoon kuuluvat mm. orava, metsäjänis ja metsäkauris.
13 11 Alueen metsien pesimälinnustoon kuuluu yleisiä havu-, lehtimetsien ja kulttuuriympäristön lintulajeja. Luhankjärvellä ja Vanhankylänlahdella havaittiin pesivät silkkiuikkupariskunnat. Kuva 11. Luhankajärven rantaluhta kelpaa elinympäristöksi monille hyönteisille. Luhankajoen länsipuolisessa metsäsaarekkeessa havaittiin mm. lehto- ja hernekerttu. Alueen useissa pystylahopuissa havaittiin valkoselkätikan syönnösjälkiä, mutta alueen pienuudesta johtuen laji ei pesi alueella. Alueella havaittiin myös metsäkauriin jälkiä, mikä antaa viitteitä rehevän ranta-alueen merkityksestä riistalajeille. Luhankajoen rantaluhdan ruovikossa havaittiin mm. rytikerttusen ja punavarpusen (NT) reviirit. Muita alueella havaittuja lajeja olivat pensaskerttu, ruokokerttunen ja kalalokki. Kuva 12. Luhangan keskustassa viihtyi mm. ritariperhonen.
14 12 Kirkonmäellä havaittiin yleisiä kulttuuriympäristön lintulajeja mm. tervapääsky, leppälintu, västäräkki, punakylki- ja räkättirastas, pajulintu sekä harmaasieppo. Puutarhat houkuttelevat alueelle perhosia ja maastokäynnin yhteydessä tehtiin havaintoja mm. ritari- ja pihlajaperhosista. 4 LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV(a) LAJIT, LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT Selvitysalueelta oli aiempia tietoja seuraavista uhanalaisista tai harvinaisista lajeista 3 : ketoneilikka sekä isolampisukeltaja. Silmälläpidettävä (NT) ketoneilikka on tavattu Koivuniemen alueella ja luontodirektiivin liitteen IV (a) laji isolampisukeltaja Luhankajoen vesialueelta. Isolampisukeltaja on myös rauhoitettu laji. Lähialueilla on tavattu myös vaarantunut hirvenkello, silmälläpidettävät ketokaunokki, ketoneilikka ja harvinainen humalanvieras. Kyseisiä lajeja ei tavattu maastokäynnin yhteydessä. Luhankajoen luonnonsuojelualueella tavataan harvinaista piurua. Alueella havaittiin myös merkkejä valkoselkätikan (EN) ruokailusta. Lajin ruokailusuppiloita oli useissa lahopökkelöissä Luhankajoen suistossa. Lintudirektiivilajeista alueella tavataan kalatiiraa. Maastotöiden yhteydessä tarkistettiin luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravalle soveliaiden metsien esiintymistä alueella. Lajin elinympäristövaatimukset täyttäviä varttuneita metsäalueita ei alueelta löytynyt. Koivuniemen alueen varttunut, mutta puulajistoltaan yksipuolinen kuusikko on käsitelty talousmetsäperiaatteiden mukaisesti eikä alueella ei ole liito-oravan tarvitsemia kolopuita. Lehtipuuston ja etenkin haavan ja lepän osuus metsäalueella on vähäinen. Muualtakaan selvitysalueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta. Maastokäynnin yhteydessä alueella havaittiin koko maassa (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) rauhoitettu lehtoneidonvaippa. Lajia esiintyy lähinnä lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä ja esiintyminen painottuu maan etelä- ja itäosiin. Huomionarvoisista kasvilajeista tavattiin myös rauhoitettua valkolehdokkia Koivuniemen alueella. 5 LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT KOHTEET Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura verkostoon kuuluvia alueita tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Alueella sijaitsee Luhankajoen rantaluhdan yksityinen luonnonsuojelualue. Alueella ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29 ) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ) selvitysalueella ovat alueelta löytyvät pienet, rehevät lehtolaikut, Härkiönmäen kivikkorinne ja Luhankjärven rantaluhdat. Maisemallista merkitystä on mm. Luhankajoen sekä Luhankjärven rantaluhdan alueella sekä eteläpuolisella Korppistensalmen ranta-alueella venevalkamineen. Kirkonmäen asutusalueella on kulttuurihistoriallista merkitystä ja se kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. 3 Ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmä
15 13 Selvitysalueen luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaimmat kohteet on esitetty kuvassa Suojeluohjelmien alueet Kuva 13. Luhangan kirkonkylän arvokkaat luontokohteet. 1. Luhankajoen rantaluhta (YSA093456) Pinta-ala: 0.3 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: avo- ja pajuluhdat (NT) Kasvillisuus ja linnustokohde. Yksityismaalla sijaitseva Luhankajoen rantaluhta on vuonna 1995 rauhoitettu suojelualue. Suojelualue kattaa Luhankajoen itärannalla levittäytyvän luhtaisen alueen, joka muodostuu ulommasta järviruokovyöhykkeestä ja sitä ympäröivästä ruoho- ja saraluhdasta. Ruoho- ja saraluhta vaihettuu vähitellen pajuluhdaksi. Luhtaista aluetta ympäröi istutettu, nuorehko koivumetsä, joka sulkee näkymän Keskustielle. Avoluhdan tyypillisiä lajeja ovat korpikaisla, järvikaisla, ranta-alpi, viiltosara, kurjenjalka, luhtamatara ja keltakurjenmiekka. Alueella esiintyy myös harvinaista piurua. Luhta-alueella havaittuja lintulajeja olivat mm. punavarpunen ja ruoko- ja rytikerttunen. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ).
16 14 Kuva 14. Luhankajoen yksityinen luonnonsuojelualue kirkonkylän keskustassa. 5.2 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet 2. Luhankajoen läntinen rantaluhta Pinta-ala: 0.4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: avo- ja pajuluhdat (NT) Kasvillisuus ja linnustokohde. Luhankajoen läntinen ranta-alue on ominaispiirteiltään hyvin itärannan suojelualueen kaltainen. Alueella esiintyy kuitenkin jossain määrin enemmän rantaniittymäisiä piirteitä ja kukkivien kasvien lajisto on paikoin monipuolinen. Sarojen osuus luhdasta on vähäisempi. Alueelle ominaista lajistoa edustavat järvikaisla, niittysuolaheinä, karhunputki, niittynätkelmä, niittyleinikki, nurmirölli ja keltakurjenmiekka. Alue on kasvamassa umpeen ja luontoarvojen säilymistä edesauttaisi esim. raivaus ja niitto.
17 15 Kuva 15. Luhankajoen länsipuolista niittyaluetta. 3. Luhankjärven rantaluhta Pinta-ala: 0,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: avo- ja pajuluhdat (NT) Kasvillisuuskohde. Rannan luhtainen vyöhyke koostuu järviruokovyöhykkeestä ja sisemmästä ruoho- ja saraluhtavyöhykkeestä. Ruoho- ja saravaltainen alue vaihettuu umpeenkasvavaksi hylätyksi peltoalueeksi, jonka lajisto on yksipuolista juolavehnä- ja nurmipuntarpääkasvustoa. Alueen sivuitse kulkee ulkoilureitti. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kuva 16. Luhankjärven rantaluhta ja vanhaa peltoaluetta.
18 16 4. Härkiönmäen kivirinne Pinta-ala: 0,1 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kivikot (LC) Härkiönmäen pohjoiseen viettävällä rinteellä sijaitsee rinnekivikko, joka on mahdollisesti roudan nostama. Kivet ovat sammalpeitteisiä ja niiden väleissä on runsaita saniaiskasvustoja. Kenttäkerroksen valtalaji on kivikkoalvejuuri. Pääpuulajeja alueella ovat puumainen pihlaja sekä rauduskoivu. Pensaskerroksen muodostavat vadelma, tuomi ja korpipaatsama. Vaateliaampaa lajistoa alueella edustaa harvalukuisena alueella esiintyvä mustakonnanmarja. Kuva 17. Härkiönmäen kivikkorinne 5.3 Muut arvokkaat luontokohteet Kivikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Alue sijoittuu Vanhanselän Saviselän ekologiselle vyöhykkeelle, joka kattaa Päijänteen vesialueet, saaret ja ranta-alueet Kuhmoisten Pihlajakosken ja Luhangan Judinsalon kohdalta pohjoiseen päin Korpilahden Kärkistensalmelle saakka (Uusitalo 2006). Tämän johdosta viheryhteyksien huomioiminen rakentamisessa tällä alueella on erityisen tärkeää. Kaava-alueen pieni koko ja aluetta ympäröivän luonnonympäristön rakentamattomuus kuitenkin lieventävät viheryhteystarvetta kaava-alueen sisäpuolella. Ranta-alueiden säilyminen rakentamattomina ja puustoisina on kuitenkin suotavaa. 5.4 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ja rakennusperintökohteet 1. Luhangan kirkko (valtakunnallisesti arvokas) Luhangan seurakunta itsenäistyi 1864 Sysmän emäseurakunnasta. Kappelioikeudet Luhanka oli saanut jo 1766, jolloin pitäjään oli rakennettu puukirkko tapuleineen. Seurakunnan itsenäistymisen jälkeen Luhangan seurakunta halusi uuden suuremman kirkon, ja sen suunnittelijaksi pyydettiin arkkitehti Josef Stenbäck. Piirustukset valmistuivat 1880-luvun lopulla ja kirkko vuonna 1893, osittain vanhan kirkon hirsistä. Uusi kirkko pystytettiin Kangastenmäelle. Uusgoottilainen länsitornillinen pitkäkirkko on suunniteltu 1500 hengelle, ja se
19 Muinaismuistot on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Kirkko jäi pois talvikäytöstä vuonna Luhangan vanha kirkko edustaa ennen kaikkea arkkitehti Stenbäckin runsaan puukirkkosuunnittelun huippua Suomessa 2. Härkiönpää Härkiönpään pihapiiri sijaitsee kirkonkylässä näkyvällä paikalla, korkean mäen päällä, josta aukeaa hieno näköala Luhankajärvelle. Pihapiirissä on vuonna 1949 valmistunut asuinrakennus, talousrakennus sekä hieman kauempana sementtitiilinen navetta ja lato 1950-luvulta. Päärakennuksessa on korkea tiilikatteinen aumakatto, neli- ja kuusiruutuiset ikkunat sekä nelikulmaisten pylväiden kannattelema katos sisäänkäynnissä. Piharakennus muistuttaa tyyliltään päärakennusta. Siinä on aumakatto ja neliruutuiset ikkunat. 3. Moiskalan lähialueet ja kirkonkylän kokonaisuus Luhangan puukirkon läheisyydessä sekä Hakulinniemeen johtavan tien varrella on useita Luhangan kirkonkylän vanhaan keskustaan liittyneitä historiallisia pihapiirejä. Kaava-alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä on tiedossa seuraavia muinaismuistokohteita: - Härkiönpää ( ), kivikautinen asuinpaikka. - Oneinen ( ), kivikautinen asuinpaikka, laajuutta ei määritelty - Mämminiementie ( ), ajoittamaton asuinpaikka - Hakanen ( ), kivikautinen asuinpaikka, laajuutta ei määritely 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA RAKENTAMISSUOSITUKSET Selvitysalue on pääosin rakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti soveltuvaa, luonnonarvoiltaan tavanomaista, kulttuurivaikutteista metsä- ja rantaluontoa, metsätalousmenetelmin hoidettua kangasmetsää ja viljelykäytössä olevaa peltoa. Herkimpiä kohteita alueella ovat järvien ranta-alueet. Pinnanmuodoiltaan selvitysalue on kumpuilevaa. Rinteitä on Koivuniemen, Härkiönmäen sekä Kirkonmäen alueilla. Rakentamisen ja muun maankäytön ulkopuolelle suositetaan mahdollisuuksien mukaan jätettäväksi arvokkaat luontokohteet lähiympäristöineen. Tällaisia kohteita selvitysalueella ovat rantaluhdat, kivikkorinne sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet. Metsälain suojellut luontotyypit osoittaa kaavaan luomerkinnällä (luo = luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Pienialaisten, osin kulttuurivaikutteisten, kohteiden ominaispiirteet säilyvät myös, jos ne säästetään osana lähivirkistysaluetta (VL). Luhangan kirkonkylä sijoittuu tärkeän ekologisen vyöhykkeen alueella. Viheryhteydet eli viherkäytävät edistävät ja turvaavat lajien siirtymistä alueelta toiselle. Ranta-alueiden säilyminen puustoisena onkin suositeltavaa. FCG Finnish Consulting Group Oy
20 18 Hyväksynyt: Jari Kärkkäinen Biologi, FM Laatinut: Tiina Mäkelä Biologi, FM LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus 2008: Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. 144 s. Kirjayhtymä Oy, Rauma. Luhangan kunta 2011: Luonnontieteellinen keskusmuseo 2011: Maanmittauslaitos 2011: Maanmittauslaitos 2011: Museovirasto 2009: Oikeusministeriö 2011: Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö. Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14.
21 19 Uusitalo, A. 2006: Ekologisesti arvokkaiden alueiden huomioiminen maakuntakaavoituksessa. 68s. Keski-Suomen Liitto, Jyväskylä. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. 567 s. Otava, Keuruu. Ympäristöhallinto 2011: Ympäristöhallinto 2011:
MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206
Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotMADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotTuohimutkanrinteen luontoselvitys
LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS
AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 1 LUHANKA LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Asemakaavan selostus koskee 24.11.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. 1(18) AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 2 SISÄLTÖ 1. LÄHTÖKOHDAT...
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190
FCG Finnish Consulting Group Oy Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE Luonto- ja maisemaselvitys 29.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 29.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotTikkalan luontoselvitys
Tikkalan luontoselvitys Taru Heikkinen 22.10.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS Sisällys...2 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...4 2.1. Tausta- ja maastotyöt...4 2.2. Kohteiden
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 7.6.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.20092012
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotHakkarin asemakaavan luontoselvitys
KANGASALAN KUNTA Hakkarin asemakaavan luontoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29178 Raportti Nuottajärvi Marja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Työn suorittaminen
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X IMATRAN KAUPUNKI Paajalan asemakaava. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 16X219560 9.1.2015 IMATRAN KAUPUNKI Paajalan asemakaava Luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotHuhtasuon keskustan luontoselvitys
Huhtasuon keskustan luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2. Kohteiden
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotVATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK 30.5.2005 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2 2.1 MAISEMA 2 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ 3 2.3 KASVILLISUUS
LisätiedotMIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS
MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotTUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET
TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET Lahela 2 1 JOHDANTO Tämän työn luontoarvotarkistustyöt on tehty Tuusulan kunnalla, Lahelan yleissuunnittelun pohjaksi. Työn tarkoituksena oli tarkistaa Lahelan
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotSeivalan ranta-asemakaava Luontoselvitys
LIITE 6 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Seivalan ranta-asemakaava Luontoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22621P003 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotSIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA
SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Esa Lammi 5.11.2018 SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja maastokäynti... 3 3 Alueen
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ
TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3
LisätiedotKonstunrannan ympäristö- ja linnustoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan ympäristö- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27620P001 Raportti Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2
LisätiedotS U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VARKAUDEN KAUPUNKI JOUTENLAHDEN ALUE LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VARKAUDEN KAUPUNKI JOUTENLAHDEN ALUE LUONTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24673P001 Luontoselvitys Kärkkäinen Jari SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUE...4
LisätiedotLiite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite
Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
Lisätiedot