ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 1 LUHANKA LUONNOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1(18)

2 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 2 SISÄLTÖ 1. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan tavoitteet Kaavaprosessin käsittelyvaiheet Osallistuminen ja yhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT Asemakaavan ajantaisaistaminen ja muutos Asemakaavan toteutuminen KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yhdyskuntarakenteeseen Rakennettuun ympäristöön Luonnonympäristöön Maisemaan ja taajamakuvaan Liikenteeseen Teknisen huollon järjestämiseen Talouteen Terveyteen ja turvallisuuteen Sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Pohjaveden puhtauteen tai riittävyyteen Muut kaavan merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Luontoselvitys 2. Asemakaavakartta 1:2000 ja kaavamääräykset 2(18)

3 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 3 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijoittuu pääasiassa nykyisen Luhangan voimassaolevalle asemakaava-alueelle, joka koostuu viidestä eri asemakaavasta vuosilta 1982, 1987, 1988, 1991 ja 2003: Kirkonkylän kaava 1982 (vahv. kvalt ) Kirkonkylän rakennuskaavan muutos kortteleihin 12, 13, 14 sekä niihin liittyvät muut alueet 1987 (vahv kvalt) Rakennuskaava Luhanka Kirkonkylä Koivuniemi 1988 (vahv. kvalt ) Kirkonkylän rakennuskaavan muutos ja laajennus 1991 (vahv. kvalt ) Asemakaavan muutos kortteliin 4 sekä siihen liittyville puistoalueille 2003 (vahv. kvalt ) Luhangan kirkonseudun pohjakartta on valmistunut vuonna Lisäksi pohjoisosassa sijaitsevat Hepoluhdan 2008 ja etelässä Lomakeitaan asemakaavat. Tämä kaavamuutos ei koske em. kaavoja. Alueen lävitse kulkee sähkölinja ja alueella on vesi- ja viemärijohdot. Alueen kokonaispinta-ala on yli 40 ha. Luhanka kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaan Päijänteen seutuun. Alue sijaitsee Hämeen ja Itäisen Järvisuomen rajavyöhykkeellä. Seutu on korkeussuhteiltaan varsin vaihtelevaa ja Päijänteen rikkonainen rantaviiva, lukuisat lahdet, niemet ja saarekkeet antavat alueelle oman leimansa. Kaava-alue on maastonmuodoiltaan kumpuilevaa ja sitä luonnehtii sekä pohjois- että eteläpuolella avautuva järvimaisema sekä idyllinen kylämiljöö. Alueen itäreunalla kohoaa kirkonmäki ja keskellä l metsäinen Härkiönmäki ja länsireunalla Koivumiemi. 3(18)

4 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 4 Kirkon ympäristön RKY-alue. Luhangan valtakunnallisesti arvokas kirkko on valmistunut vuonna 1893 ja edustaa arkkitehti Josef Stenbäckin runsaan puukirkkosuunnittelun huippua Suomessa. Kirkonkylässä näkyvällä paikalla, korkean mäen päällä sijaitsee maakunnallisesti arvokas Härkiönpään pihapiiri, josta aukeaa hieno näköala Luhankjärvelle (Keski- Suomen ELY-keskus 2006). Pihapiirissä on jäljellä vuonna 1949 valmistunut asuinrakennus. Puukirkon läheisyydessä sekä Hakulinniemeen johtavan tien varrella on useita Luhangan kirkonkylän vanhaan keskustaan liittyneitä maakunnallisesti arvokkaita historiallisia pihapiirejä. 4(18)

5 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS Luonnonympäristö Asemakaava-alueesta on tehty erillinen luontoselvitys, josta tässä otteita: Asemakaavamuutoksella ja laajennuksella suunniteltava rakentaminen sijoittuu osin viljellylle peltoalueelle osin mäntyvaltaiselle hoidetulle metsäalueelle sijaiten kaavaalueen länsi- ja pohjoispuolella kirkon tuntumassa. Luhankjoen rannat keskiosassa on hoidettua nurmikkoa ja virkistyskäyttöön tarkoitettua puistoaluetta. Rannan pohjoispuolella on luonnonsuojelualue. Luhankjärven rannat ovat osin luonnontilaisia, jyrkähköjä kallioisia ranta-alueita. Päijänteen ranta-alueet asemakaava-alueella ovat lehtipuuvaltaisia. Maisemaan vaihtelua tuovat eri puolilla kirkonkylää avautuvat vesialueet, kuten pohjoispuolella oleva Luhankjärvi ja kaava-alueen eteläpuolinen Korppistensalmi joka kuuluu Päijänteen vesistöön. Luhankjärvestä kirkonkylän poikki Päijänteeseen virtaa Luhankjoki. Hidasvirtauksisen joen uoma pääosin luonnontilainen ja sitä reunustaa molemmin puolin laaja ruoho- ja ruovikkoluhta. Eteläosiltaan uomaa on ruopattu ja reunat ovat tavanomaiset. Luhankjoen läheisyyteen sijoittuu ulkoilureitti, johon liittyy myös joen ylittävä kaareva kävelysilta. Polun ja rannan välissä on paikoin nuoria koivuja ja pajuja, jotka sulkevat näkymän vesimaisemaan. Muualla selvitysalue on pääosin rakennettua kulttuuriympäristöä, osin metsämaisemaa ja erityyppisiä ranta-alueita. Metsäalueilla vallitsevat varttuneet, mutta talousmetsäkäytössä olevat kuusi- ja mäntymetsät. Lehtipuuvaltaisia, pääosin istutettuja koivumetsiä on ranta-alueilla. Oneisen alueella on heinänviljelykäytössä olevia peltoalueita. Pienialaisia kallioalueita on Keskustien itäpuolella sekä kirkonmäen eteläpuolisen asuinalueen tuntumassa. Pintavedet Suunnittelualue on vesialueiden ympäröimä. Pohjoisessa alue rajautuu Luhankjärveen ja etelässä aluetta rajaa Päijänteen Korppistensalmi. Kasvillisuus Luhanka sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella. Alueen ainoa laajempi metsäalue on kaavamuutosalueen länsireunalla, Koivuniemen alueella kohoava mäki. Alueelle on suoritettu harvennushakkuu, puusto on melko nuorta eikä lahopuustoa näin ollen juuri ole. Pohjoisosiltaan mäki rajautuu Luhankjärveen.Ranta-alue on puustoinen ja tyypiltään tavanomaista rantaa. 5(18)

6 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 6 Luhankjoen rannat ovat reheväkasvuista ja paikoin pensaikkoista ruoho- ja ruovikkoluhtaa. Alueen itäinen reuna kuuluu Luhankajoen rantaluhdan luonnonsuojelualueeseen. Luhangan kirkonkylän I-luokan pohjavesialue (sininen rajaus) (Ympäristöhallinto 2011) Pohjavedet Kirkonkylän kaava-alueella sijaitsee Luhangan I -luokan pohjavesialue. Pohjavesialue on kokonaispinta-alaltaan 0,07km2. Alueella sijaitsee Luhangankirkonkylän vedenottamo. LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT KOHTEET Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura verkostoon kuuluviaalueita tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Alueella sijaitseeluhankjoen rantaluhdan yksityinen luonnonsuojelualue. Alueella ei oleluonnonsuojelulain (LSL 29 ) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Metsälainerityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ) selvitysalueella ovat alueeltalöytyvät pienet, rehevät lehtolaikut, Härkiönmäen kivikkorinne ja Luhankjärven rantaluhdat. 6(18)

7 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS Rakennettu ympäristö Lähiympäristön rakennusmassat Liikenneyhteydet ja kunnallistekniikka Alueelle ajo tapahtuu Keskustien kautta ja kaavoitettavan alueen tieverkosto yhdistyy alueen lävitse kulkevaan Hakulintiehen. Alueen lävitse kulkee sähkölinja sekä vesi- ja viemärijohdot. 7(18)

8 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS Maanomistus Asemakaavan ajantasaistaminen koskee seuraavia kiinteistöjä 2-15, 2-56, 2-57, 2-104, 2-125, 2-160, 2-165, 2-172, 2-214, 2-225, 2-250, 2-323, 2-324, 2-345, 2-363, 2-366, 2-367, 2-387, 2-393, 2-467, 2-511, 2-548, 4-85, 4-321, 4-322, 4-323, 4-326, 4-328, 4-349, 4-429, 4-452, 4-459, 4-469, 4-470, 4-483, 4-504, 4-516, 4-537, 4-544, 4-545, 4-563, 4-579, 4-581, 4-583, 4-585, 4-586, 4-587, 4-589, 4-590, 4-616, 4-619, 4-620, 4-621, 4-622, 4-623, 4-624, 4-625, 4-626, 4-627, 4-628, 4-629, 4-630, 4-631, 4-632, 4-636, 4-637, 4-644, 4-645, 4-660, 4-661, 4-706, 4-707, 4-708, 4-712, 4-729, 4-736, 4-738, 4-739, 4-740, 4-741, 4-742,4-765, 20-0, 876-2, 876-9, , 881-0, 881-2, , , Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. 8(18)

9 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 9 Maakuntakaava Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Suunnittelualue on maakuntakaavassa ja taajamatoimintojen aluetta (A). 9(18)

10 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 10 Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava Yleiskaava 10(18)

11 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 11 Ilmakuva kaavoitettavasta alueesta 11(18)

12 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 12 Asemakaava Alueella on voimassa viisi eri asemakaavaa vuosilta 1982, 1987, 1988, 1991 ja Vireilletulovaiheen alustava luonnos kaavojen yhdistelmästä sekä laajennuksen aluerajaus 12(18)

13 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 13 Rakennusjärjestys Luhangan kunnan uusi rakennusjärjestys on kunnanvaltuuston hyväksymä ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus lähtenyt Luhangan kunnan aloitteesta. Kaava-alueen koko on yli 40 ha. Kirkonkylän viisi eri kaavaa yhdistetään Kaavamääräykset tehdään vastaamaan nykyisen MRL:n vaatimuksia Tehtyjen selvitysten päivittäminen Kaavojen muutos digitaaliseen muotoon Kaavanmuutos ja mahdollinen laajentaminen tilojen osalta Suojeltavien rakennusten inventointi Tonttijaon tarkastelu Kulttuurihistorialliset kohteet Yleiskaavallinen tarkastelu Tavoitteena on laajentaa kirkonkylän taajamaa uusilla asuintonteilla yksityisomisteisella alueella kirkon pohjoispuolella sekä kunnan omistuksessa olevalla Koivuniemen alueella. Tarkoituksena on vaikuttaa kunnan väestönkehitykseen ja elinvoimaisuuteen sekä huolehtia asemakaavan ajantasaisuudesta. 13(18)

14 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS Kaavaprosessin käsittelyvaiheet Syksy 2010 Vireilletulo, kunnanhallitus viranomaisneuvottelu Kuulutus vireilletulosta ja oas:n nähtävilläolosta sekä alustava luonnos Syksy 2011 Kaavaluonnos nähtävillä 2012 Kuulutus, kaavaehdotuksesta 2012 Kaavaehdotus nähtävillä, lausuntopyynnöt viranomaisilta 2012 Kunnanhallitus 2012 Kunnanvaltuusto 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) asetettiin yleisesti nähtäville. Valmisteluvaiheen kuuleminen: Osallisten kuuleminen tapahtuu asettamalla kaavaluonnos yleisesti nähtäville. Asemakaavan luonnos pidetään nähtävänä / kommentoitavana 30 päivää Luhangan kunnassa sekä sähköisenä kunnan internet-sivuilla, josta Joutsan seutu-lehdessä on ilmoitus. 14(18)

15 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS 15 Asemakaavaehdotus: Asemakaavan ehdotus asetetaan yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Luhangan kunnassa sekä sähköisenä kunnan internet-sivuille, josta Joutsan seutu-lehdessä on ilmoitus Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot tarpeellisilta viranomaistahoilta. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 3.1 Asemakaavan ajantaistaminen ja muutos Asemakaava ajantasaistetaan liittämällä viisi eri asemakaavaa vuosilta 1982, 1987, 1988, 1991 ja 2003 yhdeksi kaavaksi. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella sen koillisosaan tulee uusia tontteja viljelylle peltoalueelle ja tonteille johtaa tie nimeltä Oneinen. Koivuniemeen sijoittuu uusi korttelialue 32. Kaavalla muodostuvat korttelit yhteensä neljä asuintonttia sekä kortteli 32:ssa kolme asuintonttia. Härkiöntielle kaavaan merkitään energiahuollon alue lämpölaitosta varten. 3.2 Asemakaavan toteutuminen Asemakaavaa on mahdollista toteuttaa sen tultua lainvoimaiseksi. Tontinomistajat vastaavat kaavan mukaisten tonttien rakentamisesta ja toteuttamisesta. 15(18)

16 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen arvioidaan jonkin verran vaikuttavan eheyttävästi Luhangan kirkonkylän yhdyskuntarakenteen tai taajamatoimintojen kokonaisuuteen. Yleiskaavallinen tarkastelu: Asemakaavoitus on pitkälti noudattanut vuonna 1987 valmistuneen yleiskaavan henkeä. Asemakaava kokoaa Luhangan keskustaajaman eri asemakaavat muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden. Yleiskaavallisten ratkaisujen pitkä aikajänne huomioiden tässä asemakaavassa on kiinnitetty huomiota liikennealueiden riittämisestä. Liikenteen määrän lisäys ei ole niin suuri, että sillä olisi merkittäviä muutostoimenpiteitä vaativaa vaikutusta keskusta-alueen liikenteelliseen toimivuuteen. Kaava-alueen laajentuminen kirkon pohjoisosaan tukee olevaa kuntakuvaa ja mahdollistaa uusien asukkaiden muuttamisen kuntakeskukseen. Asuntojen rakentaminen vahvistaa yhdyskuntarakennetta. Jo toteutuneen rakennetun ympäristön osalta asemakaava ei johda muutoksiin vaan kaavallisesti vahvistaa olemassa olevan. Kaava on suunniteltu luonto- ja maisemaselvityksen suositusten mukaisesti siten, että alueen keskeiset viheralueet ja luontokohteet säilyvät virkistysalueina. Uusi asemakaavan laajennusalue tukeutuu keskustapalveluihin ja vahvistaa niitä Asuntojen rakentaminen vahvistaa yhdyskuntarakennetta. 4.2 Rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos lisää jonkin verran rakentamista alueella. Asemakaavalla ei kuitenkaan ole vaikutusta suunnittelualuetta ympäröivän rakennetun ympäristön toimintoihin. 16(18)

17 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS Luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. Rakentamisen alue on pääsääntöisesti viljelyskäytössä ollutta peltoaluetta. 4.4 Maisemaan ja taajamakuvaan 4.5 Liikenteeseen Täydennysrakentamisella on jonkin verran vaikutusta maisemaan tai taajamakuvaan. Rakennusmassat ovat kirkonkylään kuntakuvaan kooltaan soveltuvia. Kaavamuutos lisää mahdollisesti jonkin verran liikennettä. 4.6 Teknisen huollon järjestämiseen 4.7 Talouteen Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia vesihuollon järjestämiseen. Kaavamuutoksellä saattaa uusien asukkaiden myötä olla positiivisia vaikutuksia kunnan talouteen. 4.8 Terveyteen ja turvallisuuteen Kaavan ei arvioida aiheuttavan muutoksia ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen. 4.9 Sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Kaavamuutos voi lisätä alueen omaleimaisuutta lapsiperheiden asuinalueena Pohjaveden puhtauteen tai riittävyyteen Asemakaavalla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden korkeusasemaan, pohjaveden puhtauteen tai riittävyyteen Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavamuutoksella ei arvioida olevan muita merkittäviä vaikutuksia eikä sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden torjumiseksi tulisi ryhtyä erityistoimenpiteisiin. 17(18)

18 AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat maanomistajat oman aikataulunsa ja intressiensä mukaisesti. Luhangassa Jukka S Lehtonen aluearkkitehti 18(18)