Nuoret. tietä tekemässä DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2008

Transkriptio

1 via DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2008 Nuoret tietä tekemässä Ideat tehokäytössä Kemissä Infra-alan moniottelija osaa asiansa Suunnittelun jättiurakka valmistuu Oma tunneli vie kotirantaan

2 pääkirjoitus Suurta, pientä ja moniottelijoita Kemin tieurakka on suurin Destian tänä vuonna aloittama projekti. Siitä kerrotaan sivuilla 4 7. Hyvän kuvan suurprojektin koosta antaa projektipäällikkö Pauli Komulan luonnehdinta Kemin urakasta: se vastaa suuruudeltaan keskikokoisen yrityksen liikevaihtoa. Lapissa meidän Alaskassamme on tietysti kaikki suurta: niin lämpötilavaihtelut ja välimatkat kuin yrittämisen tahtokin. Terveisiä vain kotiappäin! Jättiurakoiden lisäksi Destialta käy pienempikin ponnistus. Jutussa Kesäidylli tunnelin päässä (sivut 10 11) on esittelyssä Hattulan Mierolan kylään valmistunut yksityinen alikulkutunneli kenties ainoa lajiaan. Kesämuistoja tuovat mieleen myös jutut Katti Matikaisen vierailusta Tampereen läntisen kehän työmaalla (sivut 26 27), Destian kesätempaus Paraisten Nauvon-lautoilla (sivut 12 13) ja Destia Trafficia tutuksi tehnyt kesäkampanja (sivut 14 15). Kun Kemin urakka on suurta ja Mierolan alikulku pientä, niin uusin tulokas Destia-konsernissa Maarakennus Jaara Oulusta edustaa keskikokoista moniottelijaa. Perheyrityksen toimitusjohtaja Mika Jaara kertoo jutussa Infra-alan kymmenottelija (sivut 8 9), että Maarakennus Jaaran ja Destian vei yhteen halu kehittyä yhdessä. Yritysten yhteistyöstä syntyy monia synergioita henkilöstön, kaluston ja toiminnan kehittämisen kannalta. Suuret kiitokset kaikille Vian lukijatutkimukseen vastanneille teitä oli 517. Oli suurta herkkua saada näin paljon palautetta kerralla! Luimme toimituksessa mielenkiinnolla tutkimuksen tuloksia ja kehitysehdotuksia, joista otamme tarkan vaarin vastaisuudessa. Lukijatutkimuksen tuloksiin voitte tutustua sivulla 25. Hyvää syksyä! Miia Apukka VIA 3/2008 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia, Kumpulantie 11, PL 73, Helsinki. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, , miia.apukka@destia.fi. TOIMITUSKUNTA Sampo Hietanen, Kalevi Katko, Hannu Kulju, Pirjo Lappalainen, Jukka Muhonen, Johanna Otranen ja Sakari Suominen. TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Kimmo Holappa, tuottaja Hannu Virtanen ulkoasu Sirpa Ärmänen toimitusrepro Tuukka Palmio ja Raimo Tommila. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut (09) OSOITTEENMUUTOKSET sirkku.tahtinen@destia.fi.painopaikka Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI Opiskelijoita tienteossa, kuva Antti Kurola.

3 via3/ Ideat tehokäyttöön Kemissä Valtatie 4:n rakentaminen Kemin kohdalla laittaa ideat poikimaan. 8 Infra-alan kymmenottelija Maarakennus Jaara on infra-alan moniottelija Pohjois-Suomessa. 10 Kesäidylli tunnelin päässä Oma alikulkulkutunneli mahdollistaa turvallisen kulun kotirantaan. 12 Virkistävää merimatkailua Suuressa lauttatempauksessa matkalaisille jaettiin vesipulloja ja frisbeeitä Destia Traffic tuli tututuksi Kesäkampanja teki Destian liikennetietopalvelun tutuksi autoilijoille. 16 Käytännön oppia oikeista töistä Opiskelijat rakensivat kaksi kilometriä pöyrätietä Rovaniemellä. 20 Suururakka Talvivaarassa valmistumassa Destialaiset ovat tehneet jättiurakan uuden kaivoksen suunnittelussa. 22 Kohtauspaikkana Via Nordica Via Nordica kokosi pohjoismaiset infra-alan osaajat Helsinkiin. 25 Via sytyttää lukijansa Via-lehdestä pidetään sitä enemmän, mitä tarkemmin se luetaan. 26 Reissukissa asfalttihommissa Pikku Kakkosen Katti Matikainen perehtyi tientekoon Tampereella uutiset 28 in brief 30 VIA 3/2008

4 4 VIA 3/2008

5 Ideat tehokäyttöön Kemin tietyömaalla Valtatie 4 on Suomen liikenteellinen selkäranka. Kun Kemin kohta tiestä valmistuu kahden vuoden kuluttua moottoritieksi, poistuu yksi liikenteen vaarallisimmista pullonkauloista. Teksti Hannu Virtanen Kuvat Aleksi Makkonen Kemin kohdan moottoritien rakentaminen vastaa suuruudeltaan keskikokoisen yrityksen liiketoimintaa. Yrittäjän asenteella tämä toteutetaankin. Meillä on vielä projektin edetessä mahdollisuus ideoida kustannustehokkuutta parantavia ratkaisuja. Siinä onnistuminen ratkaisee osaltaan, miten tuloksellinen työmaa on Destialle, projektipäällikkö Pauli Komula sanoo. Destia voitti Tiehallinnon kilpailuttaman urakan valtatie 4:n parantamisesta Kemin kohdalla. Yli 45 miljoonan euron työmaa on suunnittele ja toteuta (ST) -hanke. Se sisältää muun muassa toisen ajoradan rakentamisen kaupungin kohdalla nykyisen tien viereen. Keskustan eteläpuolella tie tehdään kokonaan uuteen paikkaan viiden kilometrin matkalla. Kaikkinensa tielle tulee mittaa vajaat 16 kilometriä ja se sisältää kolme eritasoliittymää sekä 19 siltaa. Tien pitää olla käytössä syksyllä Suunnittele ja toteuta -hanke on luonteeltaan täysin toisenlainen kuin perinteinen urakka, jossa toimitaan tilaajan valmiiden suunnitelmien mukaan. Nyt me samaan aikaan sekä suunnittelemme että toteutamme. Vastaan tulee asioita, 44 VIA 3/2008 5

6 Uudet teknologiat lisäävät tuottavuutta ja työn laatua tällä työmaalla. joiden kohdalle mietimme, voisiko tuon tehdä kustannustehokkaammin, Komula kuvaa. Urakkaan sisältyvän väyläsuunnittelun Destia tekee itse, siltarakenteissa se käyttää apunaan Siltanylundia ja WSP Finlandia. Toki Destialla oli tarjousta jätettäessä esittää ratkaisunsa siitä, miten väylät ja sillat aiotaan rakentaa. Jo kustannuksia laskettaessa eri kohteiden toteutustapoja hiottiin tarkkaan. Komulan mukaan Destian ratkaisut poikkesivatkin monin paikoin siitä, miten hankkeen tilaaja oli ne alkujaan itse ajatellut. Kun saimme tietää, että urakka on jäämässä meille, käynnistimme rakennussuunnittelun pienellä riskillä jo ennen kuin nimet olivat sopimuspaperissa. Tämä puolestaan mahdollisti lentävän lähdön aloittaa työt maastossa ja saimme pientä puskuria kireään aikatauluun. Yllätyksiiin varauduttava Hepolaan suunnitellun eritasoliittymän eteläpuolella käy kahden porakoneen jyske ja kilke, kun ne iskeytyvät maa-aineksen alta esiin kaivetun kallion kimppuun. Dumpperit huojahtelevat lastiensa alla kuskatessaan uuden tieväylän alta irtiräjäytettyä kiviainesta saman väylän pohja-aineeksi muutaman sadan metrin päähän. Työt aloitettiin kesäkuun puolivälissä pintamaan poistolla. Se paljasti maaperän arvaamattomuuden. Sileä kallio voi yhtäkkiä muuttua täysin pehmeäksi maapohjaksi. Vielä tarjousvaiheessa emme osanneet odottaa tällaista, vaikka maastoa tutkittiin paikan päällä tielinjan päästä päähän, Komula toteaa. Odottamattomat yllätykset voivatkin lisätä maaleikkausten ja siirrettävien maa- ainesten määrää alun perin lasketusta. Tämä kuvaa ST-hankkeeseen liittyvää määräriskiä. Perinteisessä urakassa nämä odottamattomat lisätyöt ja kustannukset on huomioitu sopimuksessa. ST-urakassa tilanne on toinen, ja korvauksen saaminen niistä on vaikeaa. Onneksi meillä on käytössämme hyvät suunnittelijat, jotka löytävät parhaat ratkaisut yllättäviinkin tilanteisiin. Komulan mielestä ST-hankkeet on tietystä vapaudestaan huolimatta raamitettu tänä päivänä tiukasti. Urakkasopimuksissa määritellään tarkasti, millainen on esimerkiksi väylän tasaus ja mitkä ovat siltojen leveydet ja jännemitat. Niistä poikkeaminen vaatii hyvät perustelut tilaajan hyväksynnän saamiseksi. Kemin työmaalla muutoksista on kuitenkin voitu keskustella hyvässä hengessä Tiehallinnon kanssa. Uudet työmenetelmät otettu käyttöön Toimintoja tehostamalla ja luovia ratkaisuja hyödyntämällä on saatava puristetuksi myös ne säästöt, joilla kompensoidaan Siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa kehitetään toimintoja tehostavaa kokonaisvaltaista 5D-toimintamallia. 6 VIA 3/2008

7 yleistä kustannustason nousua. Esimerkiksi teräksen ja öljyn hinnan nousu on ollut huomattavasti oletettua suurempi. Urakka on sidottu indeksiin ainoastaan bitumin osalta. Öljyn, muiden raakaaineiden ja materiaalien hinnan nousun Destia maksaa omasta pussistaan. Aliurakoitsijoilleen se joutuu ne korvaamaan. Toki inflaatioriski on hinnoiteltu mukaan urakkaan, mutta koetun kaltainen kustannustason nousu on ollut vaikeasti ennakoitavissa, Komula sanoo. Kemin työmaalla kustannusjahdissa on otettua avuksi työkoneautomaatio. Väylien rakentamisen työvaiheita voidaan karsia, kun tielinjoja ei tarvitse merkitä perinteisin opastavin kepein. Koneen käyttäjänkään ei tarvitse nousta ohjaamosta lukemaan kepeistä kaivuusyvyyksiä ja rakennekerroksia, kun tiedot välitetään hänelle suoraan ohjaamoon satelliittipaikannusta apuna käyttäen. Tämä lisää työn tuottavuutta ja laatua. Paikannuslaitteet on käytössä lähes kaikilla urakoitsijoilla. Asenne työkoneautomaatiota kohtaan ollut pelkästään positiivinen, kun sen tuomat edut on ymmärretty. Urakoitsijat kustansivat itse koneisiin pysyvästi asennettavat anturat, Destia on lainannut heille varsinaiset paikannuslaitteet. Toki monet urakoitsijat ovat myös omatoimisesti ostaneet niitä, työmaan väylien rakentamisesta vastaava Heino Karjalainen sanoo. Siltojen suunnittelun yhteydessä kehitetään 5D-toimintamallia. Tämä mahdollistaa sillan kokonaisvaltaisen suunnittelun, tehostaa materiaalihallintaa ja kustannuslaskentaa sekä jouduttaa rakennushankkeen läpivientiä, siltojen rakentamista vetävä Risto Perttula kertoo. Destia haluaa olla edelläkävijä infraalan uuden teknologian ja uusien työmenetelmien hyödyntämisessä. Toimimme tämän linjauksen mukaisesti. Samalla kun uudet teknologiat lisäävät tuottavuutta ja työn laatua tällä työmaalle, keräämme kokemuksia niiden eteenpäin kehittämiseksi. Kilpaa ajan kanssa Urakan pitää olla valmis vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä. Työt on osattava rytmittää oikein ja siinä on hyödynnettävä kaikki ne mahdollisuudet, mitä töiden järjestämiseksi on, Komula pohtii. Kaksi vuotta on varsin lyhyt aika tällaiselle hankkeelle; varsinkin kun emme tarkkaan tiedä, mitä kaikkea urakka lopulta vaatii. Oman haasteensa tuo myös pitkän ja pimeän talven arvaamattomuus. Valoisa vuodenaika pitää käyttää hyväksi niin kauan kuin sitä riittää. Tiettyjä töitä tehdäänkin silloin kahdessa vuorossa. Kemin tietyömaa on Heino Karjalaiselle jo neljäs suunnittele ja toteuta -hanke. Iso projekti antaa siihen osallistuville työrauhan näyttää mihin he kykenevät. Olemme pohjoisessa tottuneet siihen, että talvella on talvi. Meren rannalla se voi tosin olla millainen vain. Kemissä tuulee aina ja se voimistaa pakkasen tuntua. Vaikka myös isoimmat siltaurakat on tarkoitus pitää käynnissä läpi talven, valutöitä silloin ei voi tehdä, Perttula toteaa. Töiden toteutuksessa on huomioitava myös liikenteen sujuvuus rakentamisen aikana. Nykyisen moottoriliikennetien liikennemäärä vaihtelee vuorokausittain auton välillä. Raskaan liikenteen osuus tästä on prosenttia. Kahden risteyksen kautta käy jatkuva rekkaliikenne kahdelle isolle tehtaalle. Sen kulku on turvattava kaikissa tilanteissa. Vaikka liikenne olisikin Etelä- Suomen pääväyliä harvempaa, saa täälläkin ruuhkia helposti aikaiseksi. Niitä hankaloittaa se, ettei järkeviä kiertoreittejä ole juurikaan käytettävissä, Karjalainen muistuttaa. Hankkeeseen sitouduttu joukolla Yksi keskeinen syy, miksi Destia voitti urakan Kemin moottoritiestä, oli hankkeeseen osallistuvien kova motivaatio saada se tehtäväkseen, Komula uskoo. Jo tarjousta jätettäessä meillä oli valmiina sekä Destian Pohjois-Suomen rakentamisen yksikön että erikoisrakentamisen osaajista koottu orkesteri. Liki kaikki olemme täältä kotoisin. Harvoin tällaista hanketta pääsee toteuttamaan kotinurkilleen. Olen ollut ikäni reissuhommissa ja tämä on kohdallani suurin työmaa. Komula arvioi Kemin moottoritien kimpussa työskentelevän tänä syksynä parisenkymmentä destialaista. Päämaja on Tiukka aikataulu edellyttää, että työt on osattava rytmittää oikein, Pauli Komula (vas.) ja Risto Perttula tietävät. Destian Kemin-toimistolla, josta käsin toimii 12 henkilöä. Komula haluaa, että ensi kesänä porukassa on myös infra-alan opiskelijoita käytännön kokemusta hankkimassa. Työmaalla urakoitsijoiden väkeä on nyt satakolmekymmentä henkeä, ensi kesänä heitä työskentelee Minulle tämä on neljäs ST-urakka. Näihin on jo tottunut, enkä tiedä osaanko enää muuten toimiakaan. Iso urakka antaa mahdollisuuden keskittyä yhteen hankkeeseen. Meillä on kahden vuoden työrauha näyttää, mihin kykenemme, Karjalainen kiteyttää. n VIA 3/2008 7

8 Maarakennus Jaarasta on kehittynyt Infra-alan kymmenottelija Destian mukaan tulo Maarakennus Jaaran toimintaan vahvistaa yrityksen edellytyksiä kehittyä infra-alan edelläkävijänä, toimitusjohtaja Mika Jaara uskoo. Destia puolestaan saa käyttöönsä monipuolista erikoisosaamista Pohjois-Suomessa. Teksti Hannu Virtanen Kuva Harri Nurminen Destia osti huhtikuussa 80 prosentin osuuden oululaisesta Maarakennus Jaarasta. Yritys on ollut maaja vesirakennusalan suurimpia perheyhtiöitä Suomessa ja sillä on vankka asema toimialueensa monipuolisena infraalan osaajana. Maarakennus Jaara jatkaa toimintaansa omalla nimellään Destian tytäryhtiönä. Perämeren kaari ja etenkin Oulun talousalue ovat painopistealueemme. Lisäksi olemme urakoineet kautta Oulun ja Lapin läänien sekä kalottialueella Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Toimimme niin pohjarakennusurakoissa kuin tie-, silta- ja teollisuusrakentamisessa. Vesirakentaminen ruoppauksineen ja laiturirakentamisineen on yksi erikoisalamme. Laaja-alaisuuden myötä olemme pystyneet elämään markkinatilanteen mukaan ja suuntaamaan voimavarojamme niihin töihin, joille on kulloinkin ollut kysyntää, Mika Jaara kertoo. Destialla on paitsi resurssit, myös asenne kohdallaan. Maarakennus Jaaran viime vuosien suurimpia urakoita ovat olleet esimerkiksi Ylläksen maisematien rakentaminen ja Oulun Diakonissalaitoksen sairaalan laajentaminen sekä vanhan sairaalan perustuksien parantaminen. Molemmat olivat myös toteutukseltaan haastavia kohteita. Ylläksen maisematie rakennettiin tunturirinteeseen ja sillä oli erittäin korkeat ympäristövaatimukset. Diakonissalaitoksen vanhat puupaalut korvattiin teräspaaluilla, mikä vaati monia erikoisratkaisuja. Parhaillaan yritys on mukana muun muassa Talvivaaran kaivoksen rakentamisessa Sotkamossa sekä toteuttaa teollisuusrakennuskohteita Rautaruukille Raahessa ja Outokummulle Torniossa. Monipuolista osaamista Viime vuosina Maarakennus Jaaran liikevaihto on ollut reilut 20 miljoonaa euroa ja sen henkilöstömäärä on vaihdellut kausittain välillä. Olemme halunneet pysyä tämän kokoisina. Liikevaihto ja tulos on saatu aikaiseksi lähialueilla. Etelä-Suomeen meillä ei ole ollut hinkua. Se vaatisi oman alueellisen organisaationsa ollakseen toimivaa ja kannattavaa. Erikoiskalusto, erikoisosaaminen ja henkilöstön vankka ammattitaito ovat keskeisimmät tekijät, joiden varaan Maarakennus Jaara on perustanut toimintansa, Mika Jaara sanoo. Hänen mukaansa erityistä huomiota on kiinnitetty myös toiminnan luotettavuuteen kaikissa mahdollisissa tilanteissa työmailla. Meillä on kaikki urakoissa tarvittava kalusto omasta takaa emmekä siten ole riippuvaisia ulkopuolisista missään työvaiheessa. Tilaaja saa sitä, mitä haluaa siinä ajassa kuin on sovittu. Lisäksi meillä on omat kiviainesvarannot Oulun talousalueella, mikä osaltaan lisää toimintavarmuuttamme. Riippumattomuus kiviaineksen hinnasta vahvistaa samalla asemiamme urakoista kilpailtaessa. Mika Jaara kuvaa yrityksen henkilös töä viisi-, jopa kymmenottelijoiksi. Työllisyys taataan parhaiten sillä, että kaveri kuin kaveri pystyy eri tehtäviin. Henkilöstön osaamisesta on huolehdittu etenkin pitkäjänteisellä sisäisellä koulutuksella. Nuorempi työntekijä on mennyt taloon tullessaan vanhemman oppiin. Työ- ja rakennuspäälliköt ovat niin ikään lähteneet työmaamestaritasolta. Näin he oppivat homman ennen kuin laskevat urakoita ja vetävät niitä. Samalla olemme kaiken aikaa kehittäneet ennakkoluulottomasti yritystä kokeilemaan ja hyödyntämään uutta. Se on näkynyt myös kalustohankinnoissa. Olemme pyrkineet olemaan askeleen edellä muita uusien työmenetelmien ja teknologioiden omaksumisessa. Yhteinen halu kehittyä Mika Jaaran mukaan jatkuvan kehityksen turvaaminen olikin yksi keskeinen syy siihen, miksi Maarakennus Jaarasta tuli Destian tytäryhtiö. Olemme tehneet Destian kanssa paljon yhteistyötä Pohjois-Suomessa. Olen havainnut, miten Destia on tuonut uutta työmaille. He ovat tiedostaneet esimerkiksi koneautomaation ja päätelaitteilla tapahtuvan tiedonsiirron ja kommunikoinnin tarjoaman kustannustehokkuuden. Monissa asioissa kehitys on heillä paljon edellä muita. Eli kummallakin yrityksellä on sama tavoite: näemme mihin kehitys on menossa ja haluamme olla siinä vahvasti mukana ja sitä ohjaamassa. Maarakennus Jaaran resurssit vastata haasteisiin olisivat kuitenkin itsenäisenä yrityksenä huomattavasti Destiaa pienemmät. Näin Destia-junaan 8 VIA 3/2008

9 Mika Jaaran mukaan hänen toimenkuvansa Maarakennus Jaaran toimitusjohtajana ei yrityskaupan myötä ole muuttunut. astuminen tuntui oikealta ja luontevalta ratkaisulta. Destiaan kuuluminen turvaa yrityksen toimintaa monin muinkin tavoin, Mika Jaara uskoo. Resursseille on varmemmin käyttöä, kun niitä voidaan tarvittaessa jakaa puolin ja toisin. Ei tule helposti sellaista tilannetta, että miehet tekemisen puutteessa hyppäävät pihalla kolmiloikkaa. Jaara arvioi, että ainakin Pohjois-Suomessa on kuitenkin myös jatkossa tilaa infra-alan pienille ja keskisuurille perheyhtiöille. Jättiurakat ovat täällä harvassa ja enimmäkseen toimitaan pienemmissä hankkeissa. Pienehköillä yrityksillä ei käytännössä olisikaan varaa kymmenien miljoonien eurojen urakoihin. Vaikka se periaatteessa voisi onnistua, olisi toiminta yhden kortin varassa ja riskit liian suuria. Asenne kohdallaan Mika Jaaran mukaan hänen toimenkuvansa yrityksen toimitusjohtajana ei ole yrityskaupan myötä muuksi muuttunut. Hän myös jatkaa yrityksen osakkaana kuten hänen isänsä rakennusneuvos Raimo Jaara hallituksen jäsenenä. Mikan veli Tommi Jaara puolestaan toimii yrityksen työpäällikkönä ja osakkaana. Olen ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 1992, jolloin valmistuin insinööriksi teknillisestä opistosta. Periaatteessa olen kuitenkin ollut alalla koko 41-vuotisen ikäni. Yrityksen juuret ovat 1950-luvulla ja puuha lähti kotipihan varikosta ja konttorista, mitä aikakautta ehdin elää itsekin. Isäni varoitti, että näihin romuihin voi rakastua, mutta ei sellaista ole minulle tapahtunut. Yrittämisessä on omat vastuunsa ja vapautensa. Varmaan hyviä puoli on huonoja enemmän, vaikka joskus vastuu koko henkilöstöstä painaa yötä päivää. Siinä mielessä nyt on turvallisempi olo. Destian ohella Maarakennus Jaarasta oli kiinnostunut muutama muukin infraalan koti- ja ulkomainen yritys, vaikkei yritys itse ollut aloitteellinen asiassa. Mika Jaaran mukaan Destia nousi kuitenkin pian ylivoimaiseksi ykkösvaihtoehdoksi, jonka kanssa keskustelut yrityskaupasta edes käynnistettiin. Destia kotimaisena ja valtion omistamana yrityksenä vahvistaa uskoa toiminnan jatkumiseen ja kehittymiseen. Nyt kun olen tutustunut entistä paremmin yritykseen, olen vakuuttunut siitä yrittäjähengestä, joka Destiasta löytyy. Paitsi resurssit, myös asenne on kohdallaan. < VIA 3/2008 9

10 Kesäidylli tunnelin päässä Hattulan Mierolan kylään valmistui elokuussa harvinainen infra-alan rakennushanke: vilkkaan kantatien alittava yksityinen alikulkutunneli. Teksti Matti Välimäki Kuvat Roni Lehti 10 VIA 3/2008

11 Jukka O. Mattilan ja Leila Méilartin rakennuttama alikulkutunneli mahdollistaa turvallisen kulun pihapiirista rantaan. Elokuinen aamupäivä Vanajavedellä. Aallot keinuttavat hiljakseen ulpukanlehtiä, sorsapariskunta etsii rantavedestä apetta. Linnut soutelevat aivan lähelle; ne eivät ole ihmisistä moksiskaan. Hyvä näin, sillä muutaman päivän kuluttua sorsat saavat nähdä rantatontin virallisia omistajia huomattavasti aikaisempaa useammin. Kyseisellä, Hattulan Mierolassa sijaitsevalla tontilla vilkasliikenteinen kantatie 57 eli Pälkäneentie erottaa asuintalon rannasta. Parin päivän kuluttua valmistuu korkean pengertien alittava tunneli. Tunnelin avulla pääsemme paljon helpommin pihapiiristä rantaan. Pystymme vasta sitten nauttimaan tästä idyllistä todella, Jukka O. Mattila kertoo. Talon edellinen omistaja asui täällä neljä vuotta, mutta hän kertoi käyneensä tuona aikana rannassa vain kerran. Mattila toteaa, että tunnelin rakennuttamiseen innostivat osaltaan myös kahdeksan lastenlasta, joita ei tietenkään voinut päästää yksin ylittämään tietä. Kaksi työmaata toi synergiaetuja Pentti Koivisto Hämeen tiepiiristä kertoo, että yksityishenkilön kantatien alitse omalla kustannuksellaan rakennuttama alikulkutunneli on tapauksena hyvin harvinainen, kenties ainutlaatuinen. Kun alikulkutunnelin rakentamisesta oli tehty kirjallinen esitys ja meille oli esitetty ensimmäiset suunnitelmat ja sopimukset, otimme hankkeeseen myönteisen kannan. Kun prosessi saatiin alkuun, sitä on viety eteenpäin hyvässä yhteishengessä, Koivisto kuvailee. Tunneliprojektin rakennuttamista tuli konsultoimaan Ramboll Finland Oy. Palvelu on ollut tavallista kattavampaa, koska työn tilaaja on yksityishenkilö, jolla ei ole tietenkään aikaisempaa kokemusta siltaprojekteista. Kaikki on mennyt kuitenkin oikein hyvin, Ilkka Vilonen Ramboll Oy:sta mainitsee. Alikulkutunnelin rakentamisesta järjestettiin tarjouskilpailu, jonka Destia voitti. Destia vastaa myös läheisen Mierolansalmensillan uudistustyöstä, mikä tarjoaa synergiaetuja. Ramboll on tässäkin projektissa mukana sekä konsultoimassa rakennuttamista että suunnittelijana. Alikulkutunnelin työmaalta on matkaa saman kantatien varrella sijaitsevalle isommalle siltatyömaalle vain noin 100 metriä. Ajankohta alikulkutunnelin rakennuttamiseen olikin otollinen ja kenties jopa ainoa mahdollinen: kun iso työmaa vaati liikennejärjestelyjä ja väliaikaista tienkavennusta, niin samalla vaivalla hoituivat myös pienemmän työmaan liikennejärjestelyt. Myös työmaan täyttömaalle on keksitty käyttöä. Teknisenä ratkaisuna arkipäivää Destian projektipäällikkö Veikko Ranta ja projektivastaava Jarmo Lehtinen kertovat, että hanke on heidänkin näkökulmastaan sujunut hyvin. Teknisesti projekti ei ole mitenkään erityisen vaativa. Toissapäivänä levensimme tietä ja teimme tarvittavat liikennejärjestelyt. Eilen kaivoimme kuopan tien puoliväliin, teimme putken puolikkaalle sora-arinan ja laskimme sen paikoilleen. Tänään peitämme kuopan, ohjaamme liikenteen peitetyn kuopan päältä ja ryhdymme kaivamaan kuoppaa putken toiselle osuudelle. Tien alittava teräsputki on kaikkinensa 21 metriä pitkä ja halkaisijaltaan 2,2 metriä, Lehtinen kuvailee. Mattila on keksinyt työmaan täyttömaallekin käyttöä. Siitä on jo muotoiltu korkealta tiepenkereeltä rantaan laskeutuva siksak-polku Mattilan rakentaman pienoismallin ohjeiden mukaisesti. Hiekkaaineksen hän on suunnitellut käyttävänsä hiekkarannan perustana. Pelle Pelottoman vikaa Alikulkutunnelin putken näkyviin jäävien osien päälle Jukka O. Mattila on rakentanut multalänget : rakennelman, joka auttaa mullan paikallaan pysymisessä ja putken maisemoinnissa. Alkaa käydä selväksi, että alikulkusillan tilaajassa, eläkepäiviä viettävässä fysiikan opettajassa ja Laatukeskuksen Osaamisen kehittämisen laatujaoksen puheenjohtajassa on enemmän kuin vähän keksijän ja projekti-ihmisen vikaa. Tämä alikulkutunneli on kolmas muistomerkkini. Ensimmäiseksi rakensin Eurajoen vesitorniin 40 metriä pitkän 110 kiloa painavan Foucault n heilurin, joka osoittaa maapallon pyörivän. Toiseksi ideoin Paraisten Kirjalansalmen siltaan julkisivuvalaistuksen. Sen toteutus kesti 20 vuotta. Puoliso Leila Méilart vahvistaa, että Jukka on Pelle Peloton. Mutta onko hän itse sitten Pelle Pelottoman muusa vain toppuuttelija? Ehkä minulla on se toppuuttelijan rooli. Joskus ideoita tulee vähän liikaakin. Silloin hermostun, kun Jukka tulee minun alueelleni ja alkaa neuvomaan vaikka puutarhanhoidossa, Leila Méilart naurahtaa.< VIA 3/

12 Virkistävää merimatkailua Heinäkuun lopussa merimatkailu Paraisten ja Nauvon välillä oli tavallistakin virkistävämpää. Destia jakoi suuressa lauttatempauksessa asiakkailleen vesipulloja. Lapsiperheitä muistettiin myös Destia-frisbeeillä. Teksti Matti Välimäki Kuvat Vesa-Matti Väärä Destiaa tunnetuksi tehnyt tapahtuma tavoitti noin kymmenentuhatta lautankäyttäjää. Heidän joukossaan oli myös kesämökiltään Nauvosta kotiin Paraisiin suunnannut Eugen Parkatti. Todella miellyttävä yllätys. Kuumana kesäpäivänä lahja tuli tarpeeseen, Parkatti kommentoi. Parkatti on lauttojen vakioasiakas, hän on tehnyt kesämökkireissuja vanhalla norjalaisella Ógland-mopedillaan jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Silloin kun ei ole erityisempi kiire, neljänkymmenen kilometrin taival taittuu myös polkupyörällä. Lauttaliikenne palvelee erittäin hyvin niin paikallisia, mökkiläisiä kuin turistejakin. Lautat kulkevat joustavasti ja henkilökunta on ystävällistä. Mopon tai pyörän kanssa mahtuu aina kyytiin vaikka olisi vähän jonoakin. Paraisten ja Nauvon välille on kaavailtu myös siltaa tai tunnelia, mutta minä olen sitä vastaan. Se pilaisi alueen komean luonnon, Parkatti mainitsee. 12 VIA 3/2008

13 Lauttoja ja losseja Saaristotiellä vapaasti kulkevia lautta-aluksia on kaikkiaan kahdeksan. Hailuodossa niitä on kaksi. Losseja eli vaijerin avulla kulkevia lauttoja on merialueilla ja Järvi-Suomessa yhteensä viitisenkymmentä. Destian lauttavarustamon lautta-alukset ja lossit kuljettavat vuosittain noin 5 miljoonaa ajoneuvoa ja noin 10 miljoonaa matkustajaa. Vesipulloja ja frisbeeitä jakoivat Maskun Palloseuran 96- poikajuniorit perheineen. Lautalla odottelevien autojen joukossa puikkelehti myös vasen laitahyökkääjä Aku Lappalainen. Ihan kiva homma. Voi olla kavereiden kanssa. Ja ihmiset on tyytyväisiä, kun saavat vettä, Aku kommentoi. Mapsin junnut hankkivat urakallaan osarahoitusta suureen projektiinsa. Joukkueen on tarkoitus suunnata kesällä 2011 turnausmatkalle jonnekin päin Eurooppaa. Akun toivomus on Espanja. Paraisten ja Nauvon välillä kulkee kiireisimpään kesäaikaan kolme lauttaa. Parhaimpina päivinä ajoneuvoja on vuorokaudessa. Vuositasolla matkustajia on miljoona. Merimatka taittuu noin kymmenessä minuutissa. Saaristotien sillatkin toimivat moitteettomasti, mutta niissä on sellainen huono puoli, että maisemat hujahtavat hetkessä ohi, Destian liikennepäällikkö Timo Mäkelä huomauttaa. Ei ole mitenkään harvinaista, että ainakaan jalankulkijat ja pyöräilijät eivät malta jäädä lautasta heti pois, vaan he nautiskelevat varmuuden vuoksi välin pariinkin kertaan, Mäkelä naurahtaa.< VIA 3/

14 Kesäkampanja teki Destia Trafficin tutuksi Destian uusi liikennetietopalvelu oli kuluvan kesän aikana näyttävästi esillä sekä radiossa että tienvarsimainoksissa. Myös kyseistä TMC-palvelua tukevien navigaattorien kauppa on lähtenyt käyntiin kiitettävästi. Teksti Ari Rytsy Kuvitus Petri Rotsten Destia Trafficin liikennetietoa tuottava palvelu starttasi viime huhtikuussa, jolloin ensimmäiset sitä tukevat navigaattorit saapuivat kuluttajien ulottuville. Yhteistyösopimukset navigaattorivalmistajien kärkinimiin kuuluvien TomTomin, Mion ja Navigonin kanssa pitivät huolen siitä, että valinnanvaraa riitti jokaiseen makuun. Yksikön päällikkö Tuomo Eloranta Destia Trafficista kertoo uusien mallien esiinmarssin lisänneen TMC-palvelun tavoittavuutta. Alussa esimerkiksi Navigonin tuote- valikoimasta löytyi vain yksi kalliimpi navigaattorimalli, joka tuki Destian TMCpalvelua. Nyt niitä on jo useampia. Elorannan mukaan sopimusneuvottelujen myötä elektroniikkakaupan dynamiikka tuli destialaisille tutuksi. Uusia malleja tulee myyntiin tiheään tahtiin. Kaikki vie oman aikansa. Valmista palvelua ei voi niin vain liittää vähittäiskaupan tilaamiin tuotteisiin, sillä niiden hinnoista on jo sovittu etukäteen, Eloranta täsmentää. Kokemuksista on hyötyä, kun Destia ryhtyy laajentamaan TMC-palveluaan Ruotsiin ja Norjaan. Suomessa ei neuvotteluvaiheessa juuri keskusteltu palvelun hyödyllisyydestä. Kyse on enemmänkin siitä, että täällä paljon navigaattoreita myyvät valmistajat ovat kiinnostuneempia tarjoamaan sitä asiakkailleen kuin vähemmän kauppaa tekevät, Eloranta sanoo. Jälleenmyyjät innoissaan uudesta palvelusta Ruotsin ja Norjan lisääminen kohdemaiden listalle tarkoittaa määrällisesti enemmän navigaattoreita, joihin Destia Trafficin tietopalvelua voidaan tarjota. Eloranta uskoo, että TMC-palvelun peruskonsepti on helposti vietävissä kulttuuriltaan Suomea muistuttaviin mui- 14 VIA 3/2008

15 Palvelun peruskonsepti on helposti vietävissä Suomea muistuttaviin muihin Pohjoismaihin. hin Pohjoismaihin. Volyymin kasvattaminen tuo puolestaan lisää toiminnallista vakautta. Esimerkiksi viime vuonna digiboksien lisääntynyt tarve heijastui negatiivisesti navigaattorikauppaan. Kun markkina-alue on laajempi, jäävät tällaisten tila- päisten notkahdusten vaikutukset vähäisemmiksi, Eloranta analysoi. TomTomin Suomen maajohtaja Jukka Tiitinen vahvistaa alkuvuoden olleen navigaattoreiden myynnin kannalta menestyksekästä aikaa. Laitteet ovat käyneet hyvin kaupaksi. Aikaisempiin vuosiin verrattuna kasvu on hieman hiipunut, mutta siitä huolimatta puhutaan huimasta yli 50 prosentin kasvusta. Arvion mukaan navigaattoreita myydään noin kappaletta tänä vuonna. Elorannan korviin kantautuneiden tietojen mukaan myös jälkikäteen hankittavien TMC-vastaanottimien menekki on ollut kohtuullisen hyvä. Niiden kysyntä on vastannut kalliimpien navigaattorimallien kysyntää. Tiitinen pitää TMC-palvelua myyntiteknisesti tervetulleena asiana, joka on nostattanut innostusta navigaattoreiden jälleenmyyjissä. Kuluttajan näkökulmasta katsottuna häntä kiinnostaa nykyisten palveluiden jatkojalostaminen. Itse odotan mielenkiinnolla syksyn liukkaita kelejä, jolloin pääsen testaamaan liikennesään toimivuutta. Se on mielestäni tärkein yksittäinen tieto, jonka TMCpalvelusta saa. Jälleenmyynnin saralla Destia on tehnyt markkinointiyhteistyötä Gigantin kanssa. TMC-palvelu on nostettu esiin sekä yrityksen myymälämateriaalissa että printti- ja televisiomainonnassa. Olemme uudistaneet myyntiajattelua TMC-palvelun myötä. Myyjiä on koulutettu kertomaan asiakkaille tarkemmin sen sisällöstä, kertoo Gigantin myyntipäällikkö Janne Mäkinen. Navigaattoriostoksille tulevien kuluttajien ostokriteerit liittyvät usein kartaston laajuuteen, saatuihin merkkireferensseihin ja säännöllisiin päivityksiin. Toiset taas arvostavat laitteen muotoilua, tarvikevalikoimaa ja yhteensopivuusominaisuuksia. Mäkinen näkee, että TMC-palveluiden merkitys tulee kasvamaan tunnettavuuden ja tarjonnan kasvun myötä. Destian liikennetietopalvelu kertoo jatkossa muun muassa parkkihallien vapaista pysäköintipaikoista. Kuluttajat pitävät tämäntyyppisistä jutuista. Mainostaminen herätti kiinnostuksen Destia Traffic lähestyi tienkäyttäjiä myös valtakunnallisten tienvarsimainosten ja Radio Novassa pyörineiden mainosspottien kautta. Eloranta on erittäin tyytyväinen radiokampanjaan, joka tavoitti kesän aikana noin autoilevaa kuuntelijaa. Tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia tuosta kuulijamäärästä oli täysin sitä mieltä, että he voisivat hankkia kyseisen palvelun. Osittain samaa mieltä oli 37 prosenttia. Yhteensä siis noin puolet mainoksen kuulleista kiinnostui tuotteesta. Myös verrattuna Radio Novan pitkäaikaisiin keskiarvoihin Destia Traffic menestyi erinomaisesti. Mielikuvarintamalla 84 prosenttia vastaajista koki palvelun ajankohtaisena. Yli 90 prosenttia piti sitä luotettavana. Luvut ovat huimia, joten niihin saattaa olla syynä mainoksessa esiintyneen näyttelijän Tommi Korpelan ääni, Eloranta arvioi leikillisesti. Radiomainoksessa oli mukana sekä asiaa että huumoria. Laajenemishankkeiden ohella Eloranta pitää tärkeänä reaaliaikaisen ruuhkatiedon ulottamisen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sekä laitemyyjien kattavaa perehdyttämistä TMC-palvelun hienouksiin. Nykyään ei ole poikkeuksellista, että ostaja tietää kiinnostuksensa kohteena olevasta laitteesta ja sen ominaisuuksista enemmän kuin myyjä. Siinä mielessä tuotteista tarjolla oleva nettitieto on muuttanut kuluttajan asemaa. < VIA 3/

16 Käytännön oppia oikeista Teksti Aksana Kurola Kuva Antti Kurola 16 VIA 3/2008

17 töistä Opiskelijat arvostavat ainutlaatuista mahdollisuutta rakentaa kaksi kilometriä pyörätietä Rovaniemen Vanttauskoskelle. Kumpulantiellä tapahtuu. Opiskelijat rakentavat pyörätietä Rovaniemen Vanttauskoskella. 44 VIA 3/

18 Vettä tihkuttaa taivaalta kuten niin monena kesäpäivänä tänä vuonna. Vanttauskosken kevyen liikenteen väylää ahertavia sää ei haittaa. Laatupäällikkö Heli Ohinmaa tuumaa, että mieluummin sadetta kuin mäkäräisiä. Välillä sää kuitenkin koettelee. Kartoittaja Mikko Piippolainen unohti sadevaatteet kotiin ja kypärä tiputtaa vettä kauluksesta sisään. Maan tasoitukseen käytettävä lätkä meni rikki ja mies joutui polvillaan korjaamaan sitä kurassa. Vielä kuitenkin hymy on herkässä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin ammattiopiston tekniikan alan ja aikuiskoulutuskeskuksen maarakennuskoneenkuljettajan tutkinnon opiskelijoilla on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus päästä mukaan käytännön työelämään. Oppilaitokset, Tiehallinto ja Destia rakentavat yhteistyönä Vanttauskoskelle kahden kilometrin mittaisen kevyen liikenteen väylän. Laadun varmistamiseksi opiskelijat toteuttavat työn Destian toimintajärjestelmän mukaisesti ja noudattavat Tiehallinnon tienrakentamisen ohjeita ja määräyksiä. Kaikki tahot hyötyvät projektista. Niin tekevät erityisesti opiskelijat, joiden kynnys siirtyä oikeisiin töihin pienenee. Rekrytoijien on puolestaan tärkeää tietää, minkälaisia työtekijöitä alalle on tulossa. Idean isä, projektin vetäjä Ilkka Soukka huokuu tyytyväisyyttä. Kaikki ovat ottaneet idean innolla vastaan. Opiskelijat ovat olleet erittäin motivoituneita työn tekoon ja kaikki on mennyt loistavasti. Alkuvuodesta Soukka perehdytti opiskelijat urakkaan valmistavalla kurssilla. Työnjohto syventyi hankkeen suunnitelmiin. Myös kartoittajat perehdytettiin työhön kurssin kautta. Maanrakennuspuolen opiskelijat oppivat koneiden käytön suoraan omilta opettajiltaan. Rovaniemen ammattikorkeakoulun infratekniikan lehtori Pekka Kämäräinen kiittelee Destian ja erityisesti Soukan sitoutumista. Opiskelijat ovat voineet tehdä harjoitustöitä Destian tiloissa ja saaneet tukea niiden suorittamiseksi. Iso joukko opiskelijoita halusi mukaan projektiin ja opettajat valitsivat heistä 15 onnekasta. Rovaniemen ammattikorkeakoulusta työhön osallistuu eri vuosikurssin opiskelijoita. Ylemmän vuosikurssin opiskelija Pekka Sairanen vetää projektin läpi työnjohtajan roolissa. Hänen oikeana käteen työskentelee toisen vuosikurssin oppilas Heli Ohinmaa. Työ alkoi nollapisteestä eli työmaa oli luonnon tilassa ja koskematon. Raivaus tehtiin kevättalvella. Urakkasopimukseen kuuluu J1-alusrakenne eli töinä pintamaan poistoa, kuivatusta rummuin, laskuojin ja sivuojin sekä maanleikkaus ja pengerrys. Opiskelijoita harmittaa, että työtä ei tehdä heidän voimin valmiiksi. Kun euron raja menee rikki, pitää urakka kilpailuttaa, Soukka selostaa syitä, miksi koko projektia ei saatu oppilastyöksi. Rovaniemen ammattikorkeakoulun ylemmän vuosikurssin opiskelija Pekka Sairanen vetää projektin läpi työnjohtajan roolissa. Pehmeä lasku työelämään Porukan ainoa nainen, Heli Ohinmaa, on työn touhussa miesten tapaan ja auttaa rummun nostamisessa. Hän ei koe, että olisi naisena tullut jotenkin eri tavoin kohdelluksi työmaalla. Laatupäällikön työt sijoittuvat niin toimistoon kuin maastoon, sillä käytännössä Ohinmaa tekee ihan kaikkea. Vastuullani on kerätä tarvittava materiaali laatukansioihin. Projekti on tuntunut sopivan haastavalta. Olen oppinut paljon uutta eli sen, miten asiat käytännössä tehdään. Ongelmatilanteissa olen saanut hyvin tukea ja ohjausta. Tämä on kuin lottovoitto ja olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta. Destia työnantajanakin tuntuu nyt houkuttelevammalta kuin ennen tätä projektia, Ohinmaa iloitsee. Opinahjosta työhön astuminen on monelle iso kynnys. Käytäntö voi poikketa tuntuvasti teoriasta. Töitä pitäisi tuolloin kuitenkin jo osata tehdä. Pyörätieprojekti suoritetaan opiskelijoiden ehdoilla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työtahti on tavallista urakkaa hitaampi. Opiskelijat opastetaan uuteen työvaiheeseen, jonka jälkeen he ryhtyvät toteuttamaan sitä. Ongelmatilanteissa apu on ollut puhelinsoiton päässä. Mikko Piippolainen suorittaa Lapin Ammattiopistossa maanmittausalan perustutkinnon kahdessa vuodessa. Tämän mahdollistaa aikaisemmin käyty lukio. Syksyllä alkaa toinen vuosi. Piippolaisella ei ole aikaisempaa työkokemusta alalta. Projektiin osallistuminen on hyvä meriitti. Tämä on ainutlaatuinen tapa hankkia kokemysta. Ei näitä asioita koulussa täysin opi. Siellä ei pyöräteitä rakenneta. Vasta käytäntö opettaa parhaiten. Tämä on opiskelua parhaimmillaan. Kartoittajille työ on ollut haastavaa, sillä koulun penkiltä oppia on saatu lähinnä maanmittausalan mittauksiin. Tiepuolta ei ole käyty läpi samalla tavalla. Aluksi pelotti, osaanko tehdä kaikkia tarvittavia tehtäviä, mutta yllättävän hyvin olen pärjännyt. Työmaa pöyrii opiskelijavoimin Tommi Kallaanvaara istuu dumpperin ratissa ja kuljettaa suurta konetta huolellisesti. Urakka on venynyt, sillä kalustopula on koetellut työntekijöitä. Aikuiskoulutuskeskuksen koneita on käytössä monella paikkakunnalla samaan aikaan. Meillä kaikki työt ovat asiakastöitä. Tässä mielessä opiskelijoiden työmaa ei eroa muista maanrakennustyömaista, Lapin ammattiopiston maarakennuspuolen kouluttaja Kai Hagström kertoo. Aikuiskoulutuskeskuksessa 10 kuukauden pituista koneenkuljettajatutkintoa suorittava Kallaanvaara on vaihtanut alaa konepuusepästä koneenkuljettajaksi. Miehellä on alalta jo vuoden verran työkokemusta. Opiskelukin on ollut käytännön läheistä. Tämä on opiskelua parhaimmillaan. Aivan erilaista kuin mihin olen tottunut. Toisaalta olen saanut myös sellaista tietoa, mitä ei oppisi työn kautta. 18 VIA 3/2008

19 Kartoittaja Mikko Piippolainen katsoo tasolaaserilla, että kaltevuus on oikea. Oppilaitoksen opettajat ovat hoitaneet työhön perehdyttämisen. Kouluttaja Hagstöm on käynyt paikalla korkeintaan kerran viikossa ohjaamassa työn tekemisessä ja koneiden käytössä. Hän toteaakin, että työmaa pyörii opiskelijoiden voimin. Työmaalla Kallaanvaara on päässyt ajamaan niin dumpperia kuin kaivinkonetta. Konetta vaihdetaan 2 3 päivän välein. Kallaanvaara tietää, että koneen hallitsemiseen menee useampi vuosi. Haastavinta on olla tehokas ja saada samalla siistiä jälkeä aikaan. Osaksi opetusta muuallakin Projektipäällikkö Ilkka Soukka vie opiskelijoiden käytännön työhön perehdyttämistä valtakunnalliselle tasolle. Seuraavaksi kohteena ovat Turku, Tampere ja Helsinki. Soukka pitää keskeisenä ehtona projektin toteutumiselle kaikkien tahojen yhteistyöhalukkuutta. On tärkeää, että opettajat ja oppilaitokset opetussuunnitelmineen hyväksyvät tämän osaksi oppimista. Tämänkaltaiset hankkeet saadaan alueella käyntiin vain, jos tilaaja haluaa tilata tällaisen oppilastyön. Projekti jatkunee myös pohjoisessa; ja entistä kunnianhimoisempana. Asia on jo esitelty Rovaniemen kaupungille, mutta vielä sitä ei ole hyväksytty. Ajatuksena on rakentaa kaupungin tuntumaan yhdestä kahteen kilometriä kevyen liikenteen väylää. Tällä kertaa opiskelijat olisivat mukana jo suunnitelman teko vaiheessa. Tämä on toimintamalli, jota kannattaa jatkaa, Rovaniemen ammattikorkeakoulun infratekniikan lehtori Pekka Kämäräinen uskoo. n Destia on monelle tuttu kesätyöpaikka Destialla oli tänä kesänä noin 200 henkilöä töissä kesätyöntekijä- tai opiskelija/harjoittelijanimikkeellä. Määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Destia pitää kesäharjoittelussa tärkeänä sekä opiskelijoiden tekemään työpanosta ja harjoittelun yritysvastuumerkitystä kuin harjoittelun kautta syntyviä kontakteja opiskelijoihin ja oppilaitoksiin, Destian henkilöstöasiantuntija Markku Helisevä kertoo. Vanttauskosken kevyen liikenteen väylää rakentamassa olevalle työnjohtajalle, Pekka Sairaselle, Destia on jo ennestään tuttu työnantaja. Pari vuotta sitten hän teki töitä harjoittelijana rataverkon kunnossapidossa ja raivasi tasoristeyksiä. Viime vuonna hän työskenteli Rovaniemen kaukolämpötyömaalla työnjohtajana. Sairasen insinöörityö tulee liittymään Vanttauskosken projektiin osana tai sen liitteenä. Lisäksi hän tekee urakasta raportin, jota voidaan hyödyntää tulevissa projekteissa. On erittäin tärkeää, että pääsee käymään töissä ja on nähnyt käytännön tasolla, minkälaista työ on ja kuinka paljon siihen on mennyt aikaa, Sairanen selostaa Sairanen pitää etunaan Vanttauskosken projektissa sitä, että Destia on hänelle tuttu talo. Tunnen ihmisiä ja tiedän, mistä heidät saa kiinni, hän pohtii. Sairasen mukaan hanke on sujunut hyvin. Pieniä ongelmia on ollut lähinnä koneiden kanssa. Hän muistuttaa, että kyse on pilottiprojektista ja vaikka kaikki on pääasiassa hyvin, myös kehityskohteita löytyy. Haastavinta on ollut kustannusten ja aikataulujen suunnittelu ja niistä kiinni pitäminen. VIA 3/

20 Talvivaaran jättihanke Sotkamossa on edennyt aikataulussaan ja nikkelikaivoksen kaupallisen tuotannon on määrä alkaa lokakuussa. Jättihanke se on ollut myös Destian Taisto Viidalle ja Timo Lukkarille, jotka ovat paikan päällä vastanneet kaivosalueen maanrakennustöiden suunnittelusta. Teksti Hannu Virtanen Kuva Arto Tulima Jättiurakka Taisto Viita aloitti Talvivaarassa viime vuoden maaliskuussa. Kaivoksen suunnittelutehtäviä hän oli ruvennut tekemään jo edellisenä syksynä Oulussa. Havaittiin, että tänne tarvitaan suunnittelija paikan päälle. Ei tällaisen jättihankkeen läpi vieminen muuten onnistu. Minulta kysyttiin halukkuutta siirtyä Talvivaaraan ja lupauduin lähtemään. Kokemuksesta osasin odottaa tällaista ratkaisua ja olin siihen mielessäni jo valmistautunut, Viita kertoo. Timo Lukkari saapui Talvivaaraan viime joulun alla. Ennen ratkaisuaan hän oli käynyt kaivoksella tutustumassa tilanteeseen. Taiston työmäärä oli suunnaton ja hän Talvivaarassa valmistumassa Erikoisrakentaminen pääosassa Talvivaara on ensimmäinen kaivoshanke sekä Viidalle että Lukkarille. Tämä on lisännyt urakan haasteellisuutta. Loppujen lopuksi myös Talvivaarassa on kuitenkin kyse perinteisen maarakentamisen tapaan maamassojen siirroista ja erilaisten rakenteiden rakentamisesta. Varsinainen tierakentaminen on täällä suhteellisen vähäistä. Sitäkin enemmän suunnittelemmme patorakennelmia, isoja altaita ja kaivostoiminnan vaatimia kenttiä kalvoituksineen ja putkistoineen, Viita sanoo. Hänen mukaansa suurin haaste Talvivaaraan tultaessa oli kokonaisuuden hahtarvitsi apuvoimia. Tulin aluksi parin kuukauden koeajalle. Jos olisin kokenut, etten pärjää täällä tai jos minua ei olisikaan kaivattu, olisin voinut palata Kuopioon. Kun ajelin tänne ensimmäisiä kertoja talviaamun pimeydessä kyselin itseltäni, mihin oikein olin ryhtynyt. Mutta eihän Taistoa voinut yksin jättää, enkä olisi edes halunnut luopua tästä hankkeesta. On kokemus olla mukana suurprojektissa. Ei näitä juurikaan eteen tule. Viidan ja Lukkarin lisäksi Talvivaaran suunnittelussa ovat tiiviisti mukana Lauri Järvi ja Raimo Joona Destia konsulttipalvelujen Rovaniemen toimipisteestä sekä Vesa Kallio ja Teuvo Holappa Oulusta. 20 VIA 3/2008

21 Talvivaarassa työskentely on karsinut turhan tekemistä. Työmaa elää kiivaalla sykkeellä Työmaa elää kiivaalla sykkeellä. Kaikkea eteen tulevaa ei voi aavistaa ennalta, mikä vaatii suunnittelulta nopeaa reagointikykyä. Suunnitelmia joudutaan päivittyä tulevaan. Kumpikin yrittää kuitenkin hoitaa hankkeen valmistumiseen asti ne asiat, mitkä on suunnitellutkin, Lukkari sanoo. Kiireestä huolimatta olemme pysyneet koko ajan aikataulussa. On selvää, ettei täällä kukaan olisi yksin pärjännyt. Timon tulo kaveriksi on ollut iso apu, Viita kiittelee. Timo Lukkari (vas.) ja Taisto Viita ovat tehneet pitkiä työpäiviä Talvivaaran kaivoksen suunnittelussa. tämään ja muuttamaan vastaamaan täsmentyneitä tarpeita. Tämä ei onnistuisi etätyönä. Suunnittelun lähtökohtana on ollut kaivoksen yleissuunnitelma. Siinä on ratkaistu, mihin mikin toiminto sijoitetaan. Suunnittelun etenemiseen vaikuttaa rakentamisjärjestys. Muutoksia on tehty esimerkiksi sen takia, että osalla hankkeista toteuttamisjärjestys on muuttunut, Lukkari toteaa. Viidan ja Lukkarin suunnitelmia toteuttavat urakoitsijat eivät epäröi kääntyä heidän puoleensa tarvittaessa. Kaivosalueelta soitetaan lähes päivittäin ja pyydetään tulemaan katsomaan tietty kohde. Kysytään neuvoa siitä, miten työn kanssa kannattaa menetellä, kun alkuperäinen ratkaisu ei näyttäisikään onnistuvan. Ne ovat asioita, joita ei voi puhelimessa selvittää, vaan tilanne on nähtävä omin silmin, Viita korostaa. Varsinainen suunnittelutyö jääkin usein iltaan. Silloin sille saa työrauhan. Kun meitä on paikalla kaksi, toinen voi hoitaa juoksevia asioita ja toinen keskitmottaminen ja kaivostoiminnan eri työvaiheiden sisäistäminen. Kun tästä pääsi jyvälle, työ on ollut loppujen lopuksi varsin normaalia suunnittelutyötä. Mittakaava on kuitenkin valtaisia. Yli kahdeksan kilometriä sivuiltaan oleva kaivosalue on kokonaisuudessaan työmaatamme ja yksittäisiä urakoita on liki loputon määrä. Parhaillaan taitaa olla menossa maarakennusurakka numero 44, Viita toteaa. Erikoisrakenteiden osalta tämä poikkeaa siitä, mitä olen aiemmin tehnyt. Myös työtahti on ollut poikkeuksellinen. Niin kaivosyhtiön kuin urakoitsijoiden väki on tullut tänne nimenomaan tekemään töitä. Henki on ollut uskomattoman hyvä ja kaikki ovat antaneet parhaansa hankkeen onnistumiseksi, Lukkari sanoo. Usko osaamiseen on vahvistunut Viita ja Lukkari asuvat viikot Sotkamon kirkonkylässä entisessä metsäoppilaitoksen asuntolassa. Sotkamosta on Talvivaaraan matkaa 35 kilometriä. Työmaalle he lähtevät aamuvarhain pian kuuden jälkeen. Usein päivät ovat venyneet niin, että hyvä kun on töiden jälkeen ehtinyt kauppaan ennen iltayhdeksää. Kämpillä käydään suihkussa, syödään, katsotaan uutiset ja mennään nukkumaan, Lukkari kertoo. Pitkiä työpäiviä on tasapainottanut pidennetty viikonloppuvapaa. Viita on ajanut kotiinsa Kemiin jo torstai-iltaisin. Kuopiossa asuva Lukkari on puolestaan aloittanut työviikon Talvivaarassa vasta tiistaisin. Perjantaisinkin olen tosin tehnyt osan päivää etätyötä kotonani. Urakan mielenkiintoisuus ja haastavuus on auttanut jaksamaan. Maanantaisin uuden työviikon yksin aloittaessani on voinut tuntua hetken raskaalta, mutta nopeasti siinä on saanut taas vauhdin päälle, Viita sanoo. Viita siirtyi syyskuun alussa Destiasta Talvivaaran kaivosyhtiön palvelukseen. Hänen työnsä jatkuvat paljolti samoina kuin aiemmin ja yhteistyö Destian kanssa tulee olemaan tiivistä. Lukkarin pesti Talvivaarassa jatkuu toistaiseksi. Työ itsessään on ollut palkitsevaa: on löytänyt ratkaisut moniin uusiinkin asioihin ja saanut toteutettua ne onnistuneesti. Välillä olen kyllä kokenut riittämättömyyden tunnetta. Talvivaarassa työskentely on kuitenkin opettanut keskittymään oleelliseen, karsinut turhan tekemistä ja nopeuttanut työtapojani. Aikatauluja ei kannata hätkähtää, työhön on käytävä käsiksi kaartelematta ja luotettava siihen, että tekee asiat oikein, Lukkari toteaa.< VIA 3/

22 Kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn Via Nordica -kongressiin osallistui vieraita yli 20 eri maasta. Kävimme kuulostelemassa kongressivieraiden tunnelmia kolmipäiväisen kongressin viimeisenä päivänä. Teksti Leena Koskenlaakso Kuvat Petri Puromies Via Nordica 2008 kokosi pohjoismaiset infra-alan osaajat Helsinkiin. Etualalla Riitta Niskanen ja Leo Brandt Suomesta. Liikenteensuunnittelija Patrik Wirsenius Södertäljen kunnasta Ruotsista ja liikenneturvallisuusasiantuntija Per Öhgren Ruotsin Trafikinspektionista olivat tulossa Destian järjestämältä Hakamäentien kiertoajelulta. Kumpikin kertoi perusparannushankkeen suuren mittakaavan tehneen heihin vaikutuksen. Miesten mielestä Via Nordica kongressi tarjoaa mainiot puitteet pohjoismaisten kollegoiden tapaamiselle. Olen ensimmäistä kertaa tällaisessa kongressissa, ja täällä on erinomainen tilaisuus solmia henkilökohtaisia kontakteja, Wirsenius sanoi. Liikenneturvallisuuskysymykset kiinnostavat minua aiheena, koska ne liittyvät omaan työsarkaani, Öhgren kertoi. Hä Kohtaamispaikkana Via Nordica 22 VIA 3/2008

23 Huristellen pitkin Hakamäentietä Via Nordican aikana kongressivierailla oli päivittäin tilaisuus osallistua Destian järjestämille kiertoajeluille Hakamäentien työmaalle. Vieraat astuivat bussiin Messukeskuksessa ja tunnin kestävän opastetun kiertoajelun aikana heidät kuljetettiin bussilla Hakamäentien päästä päähän ja takaisin. Matkan aikana opas kertoi matkustajille perustietoja kolmivuotisesta, syksyllä 2009 valmistuvasta Hakamäentien perusparannushankkeesta, jossa Destia on pääurakoitsija. Käpylän ohi ajettaessa opas kehotti matkustajia vilkaisemaan Koskelantien meluaitoja, joiden yläosa on päällystetty graniitilla. Hartwall Areenan kohdalla matkustajille kerrottiin erityisjärjestelyistä, jotka olivat tarpeen areenan tiloissa vuonna 2007 järjestettyjen Euroviisujen turvallisuuden takaamiseksi. Bussin huristeltua Ilmalan kohdalle kiertoajelun osanottajat saivat ihmetellä korkeaa murskekasaa, johon on kerätty koko Hakamäentie-hankkeen aikana kerääntynyt murskattu kiviaines. Murskeen varastoiminen suureksi kasaksi Ilmalan murskaamon kohdalle on ollut tarpeen siksi, että ulkopuolista varastointitilaa ei ole ollut käytettävissä. Matka jatkui ohi Keskuspuiston, kunnes saavuttiin Kivihakaan, missä sijaitsee Mannerheimintien risteyksen alittavan tunnelin itäinen suuaukko. Opas kertoi 320 metrin pituisen tunnelin valmistuvan syksyllä Kun tunneli on otettu käyttöön, Hakamäentietä Pasilasta Haagan suuntaan köröttelevät pääkaupunkiseutulaiset voivat vihdoin heittää hyvästit jonottamiselle Suomen vilkkaimmassa risteyksessä. Kunnon retkeen kuuluu aina eväiden syönti, mikä toteutuikin seuraavana etappina toimineessa taukopaikassa. Tauon aikana eri kansallisuuksia edustaneet vieraat pääsivät myös vaihtamaan kuulumisia keskenään. Takaisin bussiin ja tien päälle. Viimeisenä kohteena vieraille esiteltiin Ilmalantien ja Veturitien risteykseen valmistuva, melkein 300 metriä pitkä silta, jossa on kolme eri tasoa: katutaso, rautatietaso sekä jalankulkija- ja pyöräilytaso. nen mielestään paras luennoitsija oli kongressin avauspuheenvuoron pitänyt Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos. Oppia toisten kokemuksista Via Nordica on inspiroiva ja innostava tapahtuma, sanoi Alankomaiden liikenneministeriössä johtotehtävissä työskentelevä Wies Vonck. On mielenkiintoista kuulla toisten samalla alalla työskentelevien kokemuksia, ja työpajoissa on mahdollista vertailla itse Ivar Jørgensen Per Öhgren kunkin työssä hyväksi osoittautunei ta käytäntöjä toisten kanssa. Olen huomannut, että monet Pohjoismaille tyypilliset ongelmat, joista täällä on keskusteltu, ovat tuttuja myös meillä Hollannissa, Vonck totesi. Tiedottaja Ivar Jørgensen Norjan tiehallinnon tiedotusyksiköstä oli tyytyväinen kongressin järjestelyihin ja rentoon tunnelmaan. Työskentelen liikenneturvallisuusasioiden parissa, ja mielestäni kongressin mielenkiintoisimmat luennot käsittelivät juuri näitä teemoja. Ohjelmaan sisältyi hyviä luennoitsijoita Norjasta, Tanskasta ja erityisesti Islannista. Oli muun muassa mielenkiintoista kuulla, millaista ajokoulutusta islantilaisille nuorille anne Patrik Wirsenius Wies Vonck 44 VIA 3/