Oikeus vapauteen. Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta
|
|
- Anne Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikeus vapauteen Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta Jukka Jonninen Lehtori Erkki Berndtson Politiikan tutkimuksen linja
2 Tiivistelmä Perustulo on Vihreän puolueen vaaliteemana noussut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi Suomessa. Eduskuntavaalien alla käydyssä keskustelussa sen käyttöön ottamista on perusteltu pragmaattisilla ja taloudellisilla syillä, ennen kaikkea tuloloukkujen poistamisella ja työnteon kannattavaksi tekemisellä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on etsiä filosofisempia perusteluja perustulolle. Näitä perusteita etsitään filosofisen vasemmistolibertarismin teoriasta, jonka oletetaan tarjoavan perustulolle loogisen ja selkeän normatiivisen oikeutuksen. Metodina on lähteä liikkeelle kahdesta filosofisen vasemmistolibertarismin perusteesistä, itseomistusoikeudesta sekä egalitaarisesta maailmallisten resurssien omistuksesta. Näistä pyritään vasemmistolibertarististen filosofien tuotantoa tutkimalla johtamaan loogisesti eheä perustulon ideaa puoltava päättelyketju. Tutkimuksessa käytetään hyväksi erityisesti Michael Otsukan ja Philippe Van Parijsin tuotantoa. Käytännössä tehdään käsiteanalyysia, jossa aiheen kannalta oleellisille termeille itseomistusoikeus, omistusoikeus maailmallisiin resursseihin, vapaus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo annetaan filosofista vasemmistolibertarismia tutkimalla sellainen sisältö, joka antaa perustulolle normatiivisen oikeutuksen. Tutkimuksen tarkoitus on rikastaa perustulosta käytävää keskustelua etsimällä sille normatiivisia perusteita. Tähän pyritään kysymällä, miten perustulo voidaan filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta normatiivisesti oikeuttaa. Tutkimus osoittaa, että perustulolle on filosofisen vasemmistolibertarismin premisseistä käsin johdettavissa selkeä ja looginen normatiivinen oikeutus. Tämän normatiivisen oikeutuksen johtolangaksi nousee Van Parijsin esittämä negatiivinen vapauskäsitys. Tämä määritellään sellaiseksi olotilaksi, jossa ihminen on mahdollisimman suuressa määrin kenenkään estämättä vapaa tekemään kaikkea sitä mitä hän voisi haluta tehdä. Perustulon nähdään antavan tälle institutionaalisen mahdollisuuden. Van Parijs antaa vapauskäsitykselleen nimen todellinen vapaus. Tutkimuksen esittämän normatiivisen oikeutuksen katsotaan ulottuvan globaalille tasolle ja vaativan toteutuakseen kansainvälisten päätöksentekoinstituutioiden vahvistamista. 2
3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 Johdanto Filosofinen vasemmistolibertarismi ja perustulo Filosofinen vasemmistolibertarismi Perustulo Liberalismin ja egalitarianismin omistusoikeuskäsitykset Vasemmistolibertarismi perustulon näkökulmasta Omistusoikeus maailmallisiin resursseihin Itseomistusoikeus Vapaus Oikeudenmukaisuus Tasa-arvo...19 Johtopäätökset...20 Lähteet
4 Johdanto Vihreät nostivat perustulon johtavaksi teemakseen kevään 2007 eduskuntavaaleissa. Näin puolueen entisen puheenjohtajan Osmo Soininvaaran vuosikymmeniä kannattama idea saatettiin Suomen valtakunnallisen politiikan keskiöön. Moni piti sitä vaalitaistelun ainoana todella tuoreena ehdotuksena. Perustulo keräsikin kohtuullisen paljon huomiota ja herätti laajaa keskustelua sekä puolesta että vastaan. Vihreät pyrkivät markkinoimaan 440 euron suuruista perustuloehdotustaan (Perustulotyöryhmän esitys puoluevaltuuskunnalle ) ennen kaikkea pragmaattisilla argumenteilla. Sen katsottiin olevan taloudellisesti järkevin ratkaisu globalisaation tuoman uudenlaisen, pätkätöitä tuottavan työkulttuurin tekemiseksi työntekijöille inhimillisesti kestäväksi. Lisäksi sen katsottiin purkavan suomalaisen sosiaaliturvan kannusteloukkuja ja tekevän näin työnteosta aina kannattavaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella perustulon ideaa normatiivisesta näkökulmasta, mitä sen kannattajat eivät vaalikampanjan aikana juuri tehneet. Tarkastelun välineeksi on valittu filosofinen vasemmistolibertarismi, jonka käyttämien premissien voidaan katsoa tukevan perustulon ideaa. Tutkimus pyrkii tarjoamaan uusia näkökulmia perustulosta käytävään keskusteluun rakentamalla loogisesti eheän päättelyketjun filosofisen vasemmistolibertarismin premisseistä sen normatiiviseen oikeutukseen. Metodina on käsiteanalyysi. Aiheen kannalta keskeisille käsitteille itseomistusoikeus, omistusoikeus maailmallisiin resursseihin, vapaus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo luodaan vasemmistolibertarismia tutkimalla sellainen merkitys, jonka katsotaan voivan antaa perustulolle normatiivisen oikeutuksen. Tutkimus lähtee liikkeelle selvittämällä, mitä filosofisella vasemmistolibertarismilla ja perustulolla oikein tarkoitetaan. Toisessa kappaleessa tutkaillaan filosofisen vasemmistolibertarismin ideologista positiota omistusoikeuteen suhteessa sitä filosofisesti lähellä oleviin libertarismiin ja egalitarianismiin. Kolmannessa kappaleessa em. keskeisille käsitteille annetaan perustuloa oikeuttavat määritelmät. Määritelmät esitetään niin, että ne muodostavat kumulatiivisen etenevän kokonaisuuden. Lopuksi tarkastellaan, miten tässä tehtävässä ollaan onnistuttu. Tutkimuksessa käytetään filosofisen vasemmistolibertarismin teoreetikoista erityisesti Michael Otsukaa sekä 4
5 Philippe Van Parijsia. Edellistä, koska hän on vastikään julkaistussa teoksessaan (Otsuka 2003) luonut uuden, filosofisesti aiempaa yhtenäisemmän ja kunnianhimoisemman tulkinnan filosofisesta vasemmistolibertarismista ja jälkimmäistä, koska hän on töissään puolustanut eksplisiittisesti perustuloa vapautta luovana instituutiona. 1. Filosofinen vasemmistolibertarismi ja perustulo 1.1. Filosofinen vasemmistolibertarismi Vasemmistolibertarismilla viitataan kahteen toisistaan poikkeavaan aatesuuntaukseen ja ryhmään, jotka ovat syntyneet reaktiona Yhdysvalloissa kehittyneeseen libertaristisen ideologian uuteen tulemiseen 1970-luvulta lähtien. Toinen näistä on Yhdysvaltain libertaristisesta puolueesta irronnut ryhmä, joka on yhdistänyt libertaristiseen 1 ideologiaan vasemmistolaisia komponentteja, kuten materialismin kritiikin. Tämä ryhmä on syytä erottaa filosofisesta vasemmistolibertarismista, jota tämä tutkielma käsittelee. Filosofinen vasemmistolibertarismi 2 on poliittisten filosofien muodostama suuntaus, joka on viimeisen kolmen vuosikymmenen ajan kehitellyt ideologiaa, jossa oikeistolibertarismiin yhdistetään egalitaarinen normatiivinen vaatimus maailmallisten resurssien 3 kuulumisesta yhtäläisesti ja yhtä suurelta osin kaikille maailman ihmisille. Vaikka vasemmistolibertarismi on löytänyt käsitteellisen identiteettinsä vasta viime vuosisadan loppupuolelle, tuntee historia monia filosofeja, jotka ovat esittäneet sen ideologian mukaisia ajatuksia. Näistä kenties kuuluisimmat ovat Hugo Grotius, Samuel Pufendorf, John Locke, Thomas Paine, Herbert Spencer sekä Henry George (Vallentyne 2000, 1). Vasemmistolibertarismi on oikeusteoria, joka oikeistolibertarismin tavoin johtaa oikeuden(mukaisuuden) moraalisesta ei legaalisesta omistusoikeudesta. Se nojaa kahteen keskeiseen premissiin: agentin täyteen itseomistusoikeuteen 4 alkutilanteessa sekä 1 Johon viitataan tästä lähtien termillä oikeistolibertaristinen 2 Johon viitataan tästä lähtien termillä vasemmistolibertarismi 3 Maa, mineraalit, ilma jne. 4 Self-Ownership 5
6 egalitaariseen maailmallisten resurssien omistusoikeuteen (Vallentyne 2000, 1-2; Vallentyne et al. 2005, 201-2, 211). Näistä ensimmäinen on sisällöltään sama kuin oikeistolibertarismissa: 1) Täysi oikeus kontrolloida, mitä omalla persoonallaan tekee, 2) Täysi oikeus siirtää nämä oikeudet toiselle ja 3) Täydellinen maksuimmuniteetti em. oikeuksien hallitsemiselle ja harjoittamiselle (Vallentyne 2000, 2-3). Jälkimmäisen premissin maailmalliset resurssit viittaavat kaikkeen siihen, mikä ei ole tuntevaa 5 ja mitä ei ole muokattu ei-jumalaisen agentin toimesta. Kaikki vasemmistolibertaristit jakavat näkemyksen, jonka mukaan maailmalliset resurssit on hallittava jonkin egalitaarisen periaatteen mukaan. Eri vasemmistolibertarismin muodot kuitenkin eroavat kahden seikan osalta: onko myös muokattuja objekteja artifakteja hallittava egalitaarisesti ja miten tämä egalitaarinen omistus järjestetään. Joidenkin vasemmistolibertaristien (Vallentyne et al. 2005, 202-3) mukaan maailmallisten resurssien tulee olla yhteisessä omistuksessa niin, että jokainen on oikeutettu käyttämään niitä kunhan tämä ei loukkaa muiden agenttien omistusoikeutta itseensä. Toisen näkemyksen mukaan niiden tulee olla yhteisomistuksessa niin, että niiden käyttö vaatii aina kollektiivisen päätöksen. Kolmannen yleisen näkemyksen mukaan maailmallisen resurssin voi ottaa omaan käyttöönsä, jos siitä maksaa kaikille yhteisön jäsenille sen täyden markkina-arvon. Neljäs mahdollisuus on nähdä maailmallisen resurssin käyttöön otto oikeutetuksi silloin, kun sitä ei hyödynnetä enempää kuin on mahdollista niin, että kaikille yhteisön jäsenille jää yhtäläinen mahdollisuus hyvään elämään. Tämä tutkimus on kiinnostunut eritoten niistä vasemmistolibertarismin suuntauksista, joiden filosofia on yhteneväinen perustulon idean kanssa. Edellä mainitusta jaottelusta kiinnostavin on tältä kannalta katsottuna kolmas vaihtoehto. Tutkimus ei kuitenkaan sulje ulkopuolelleen mitään vasemmistolibertarismin muotoa, vaan määrittelee siihen kuuluvaksi kaikki ne ajattelijat, jotka kannattavat sekä jonkinlaista egalitaarista omistusoikeutta maailmallisiin resursseihin että itseomistusoikeutta. 5 Käytännössä kaikki muu paitsi ihmiset 6
7 1.2. Perustulo Perustulon idea on ainakin 150 vuotta vanha. Kenties ensimmäinen mallin ehdottaja oli ranskalainen utopisti-sosialisti Charles Fourier vuonna 1848 (Van Parijs 2003, 6). Seuraavana vuonna John Stuart Mill ehdotti perustuloa vastaavaa hahmotelmaan teoksessaan Principles of Political Economy: Tulonjaossa eräänlainen minimitulo on annettava jokaiselle yhteisön jäsenelle toimeentulon turvaamiseksi, oli tämä kykeneväinen työhön tai ei. Loppuosa tuotannosta jaetaan tietyin osuuksin jotka on etukäteen päätetty kolmelle elementille, työlle, pääomalle ja kyvyille * luvulla perustulo on otettu monesti esille sekä vasemmiston että oikeiston keskuudessa luvulta lähtien se on saanut todellista jalansijaa ja poliittista merkitystä monissa Euroopan maissa ja poliittisissa puolueissa. Useat poliittiset puolueet yleensä vihreät tai vasemmistoliberaalit ovat ottaneet sen osaksi puolueensa poliittista ohjelmaa. (Ibid., 6-7) Van Parijs (Ibid., 5-6) määrittelee perustulon hallinnon maksamaksi tuloksi, joka tulee samantasoisena ja tasaisin väliajoin jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle. Se maksetaan samanlaisena jokaiselle, oli tämä rikas tai köyhä, yksin asuva tai ei, työhaluinen tai ei. Se on tulo, johon yksilö voi luottaa ja jota sen päälle tuleva tulo ei pienennä. Tässä tutkimuksessa perustulo määritellään tarkoituksella löyhästi jotta mahdollisimman monet keskinään eriävät vasemmistolibertarismin esittämät normatiiviset perusteet saataisiin liitettyä siihen. Kvantitatiivisesti tai kvalitatiivisesti kunnianhimoiset määritelmät perustulolle olisivat tutkimuksen kannalta ongelmallisia, sillä ne sulkisivat pois monia vasemmistolibertarismin ideoita, jotka kykenevät perustelemaan löyhemmän määritelmän. Tämän vuoksi olenkin päätynyt määrittelemään perustulon niin, ettei sitä esim. välttämättä anneta kaiken ikäisille eikä sen täydy yksinään riittää toimeentuloon. Tutkimuksessa perustulo määritellään seuraavasti: Universaali vastikkeeton resurssi, joka annetaan yhteisön toimesta kaikille sen tietyn iän saavuttaneille jäsenille. 6 *=Englannista suomentanut Jukka Jonninen 7
8 2. Liberalismin ja egalitarianismin omistusoikeuskäsitykset Ennen kuin aletaan tarkastella vasemmistolibertarismia tarkemmin, on syytä esittää sen ja sitä lähellä olevien poliittisen filosofian suuntausten ero suhteessa omistusoikeuteen. Vasemmistolibertarismi on liberalismin muoto, joka on saanut vaikutteita sekä libertarismista että egalitarianismista. Se sijoittuukin aatteellisesti näiden väliin väittäen voivansa yhdistää libertarismin korostaman vahvan itseomistusoikeuden sekä egalitarianismin painottamat tasa-arvon periaatteet (Otsuka 2003, 11; Vallentyne et al. 2005, 213; Vallentyne 2000, 1). Kuvaaja I tarkastelee vasemmistolibertarismin spatiaalista sijoittumista liberalismin ja egalitarianismin ideologisella kentällä. Kuvaaja osoittaa, miten vasemmistolibertarismi jakaa samaa ideologista tilaa sekä libertaristien, että liberaalien egalitaristien kanssa. Liberaalien ja egalitaaristen suuntausten joukosta vain puhtaasti egalitaariset, rawlsilaiset sekä oikeistolibertaristiset suuntaukset jäävät selvästi sen ulkopuolelle. Kuvaaja I: Liberalismin ja egalitarianismin eri muotojen spatiaalinen sijoittuminen (Vallentyne et al. 2005, 212). Oikeistolibertaristit eroavat vasemmistolibertaristeista ennen kaikkea siinä, miten he tulkitsevat Locken libertarismin kantaisän proviison omistusoikeudesta: Whatsoever then he moves out of the state that nature hath provided, and left in it, he hath mixed his labour with, and joined to it something that is his own, and therefore makes it his property (Locke 1980, II.27) Nor was this appropriation of any parcel of land, by 8
9 improving it, any prejudice to any other men, since there was still enough, and as good left; and more than the yet unprovided could use (Ibid., II.33). Radikaaleimpien oikeistolibertaristien mukaan agentit ovat rajoituksitta vapaita ottamaan omistukseensa kaikki löytämänsä luonnontilassa olevat resurssit (Vallentyne 2000, 7). Maltillisemman suuntauksen (mm. Nozick 1974, ) mukaan edellytyksenä haltuunotolle on se, ettei minkään toisen agentin absoluuttinen tilanne tämän seurauksena huonone. Saman perustelun johdosta ihmiset ovat myös oikeutettuja omistamaan luonnon heille tarjoamat kyvyt ja lahjat ja ottamaan näistä kaiken hyödyn irti joutumatta tästä verotetuiksi vähemmän lahjakkaiden eduksi (Ibid., ). Vasemmistolibertaristien tavoin myös oikeistolibertaristeille on selvää, että ihminen omistaa itsensä ja näin ollen myös oman työnsä. Nozickin (1974, 169) mukaan tästä premissistä seuraa se, että työtulojen verotus on verrattavissa pakkotyöhön. Locken Second Treatise of Government (1690) -teoksella on suuri merkitys myös vasemmistolibertaristeille. He kuitenkin tulkitsevat Locken proviison omistusoikeudesta niin, ettei se ole ristiriidassa egaalitarisen maailmallisten resurssien omistusoikeuden kanssa (Otsuka 2003, 2-4). Päinvastoin, heidän mukaansa oikeistolibertaristit ovat tulkinneet Locken täysin väärin Locken proviiso oikeuttaa egalitaarisen maailman omistuksen. Vasemmistolibertaristit katsovat luonnonoikeudelliseksi tosiasiaksi sen, että lähtötilanteessa agenteilla on täysi itseomistusoikeus ja että maailmalliset resurssit on omistettu jonkin egalitaarisen periaatteen mukaisesti (Vallentyne et al. 2005, 2008). Lockea on tutkinut erityisesti Michael Otsuka, joka on pyrkinyt todistamaan, ettei oikeistolibertaristien vaalimalla itseomistusoikeudella ja egalitaristien painottamalla egalitaarisella maailmallisten resurssien omistuksella ole keskenään loogista ristiriitaa. Hänen ajatuksiinsa perehdymme tarkemmin luvussa 3.2. Jos erot oikeistolibertaristeihin perustuvat erimielisyyksiin maailmallisten resurssien egalitaarisesta jaosta, korostuu egalitaristeihin nähden ideologiset eroavaisuudet itseomistusoikeudessa sekä omistusoikeuden normatiivisessa oikeutuksessa. Vaikka myös egalitaristien näkemykset itseomistusoikeudesta ovat verrattain vahvoja, eivät he vasemmistolibertaristien tavoin salli mm. itsensä myymistä orjaksi (Vallentyne et al. 2005, 210-5). Merkittävämpi ero näiden kahden suunnan välillä on se, että 9
10 rawlsilaisten normatiivinen oikeutus tasaiseen tulonjakoon johdetaan tietämättömyyden verhon 7 takaa löydetystä oikeudenmukaisuuden säännöstä. Vasemmistolibertaristeilla normatiivinen oikeus lähtee siitä, ettei kenelläkään ole lähtötilanteessa oikeutta suurempaan määrään maailmallisia resursseja kuin kenelläkään toisella. Ero on siis pitkälti siinä, että vasemmistolibertaristit näkevät kysymyksen, missä olosuhteissa maailmallisia resursseja voidaan jakaa, tulevan ennen kysymystä sosiaalisen vuorovaikutuksen oloissa syntyneiden hedelmien jaosta (Ibid., 213). Tässä korostuu vasemmistolibertaristien suhde Lockeen, jonka proviiso nähdään egalitaarisen tulonjaon legitimoijana. Kolmas merkittävä ero vasemmistolibertaristien ja egalitaristien välillä on, etteivät vasemmistolibertaristit tunnusta kansallisia rajoja egalitaarisen tulonjaon esteenä kuten rawlsilaiset. Prepoliittisessa maailmassa sijaitsevien resurssien egalitaarinen jako merkitsee vasemmistolibertaristeille loogisesti periaatteita, jotka ovat laajuudeltaan globaaleja, ei kansallisia (Ibid., 214-5). Lyhyesti sanottuna oikeistolibertarismi näkee itseomistusoikeuden tärkeimpänä arvonaan, egalitarianismi nimensä mukaisesti egalitaarisen resurssien jakamisen ihmisten kesken. Kumpikin näkee mahdottomaksi yhdistää nämä kaksi arvoa. Vasemmistolibertarismi on ideologia, joka väittää pystyvänsä tähän antamalla uudenlaisen merkityksen John Locken esittämälle proviisolle omistusoikeudesta. 3. Vasemmistolibertarismi perustulon näkökulmasta 3.1. Omistusoikeus maailmallisiin resursseihin Van Parijsin (1995, 13) mukaan kaikki libertaristit ovat valmiita allekirjoittamaan Locken (1980, II.25) ajatuksen maailmallisten resurssien omistusoikeudesta: All the fruits [the Earth] naturally produces, and beasts it feeds, belong to mankind in common. Erimielisyydet syntyvät siitä, mitä tämä tarkoittaa omistusoikeuden näkökulmasta. Van Parijs erottelee neljä mahdollista sääntöä, joilla agentti voi lunastaa itselleen 7 Veil of ignorance 10
11 omistusoikeuden maailmalliseen resurssiin, joka Locken mukaan on luonnontilassa ihmiskunnan yhteisessä omistuksessa: 1. Maailmalliset resurssit ovat rajoituksetta otettavissa omistukseen ilman erillisiä sääntöjä. 2. Maailmalliset resurssit ovat otettavissa omistukseen, jos noudatetaan ehtoa jonka mukaan tämän seurauksena minkään muun agentin absoluuttinen tilanne ei heikkene. 3. Maailmalliset resurssit ovat otettavissa omistukseen, jos myös muut agentit saavat tämän omistuksen tuotoista oman reilun osuutensa. 4. Maailmalliset resurssit ovat yhteisesti kaikkien omistuksessa.* Näistä kaksi ensimmäistä on oikeistolibertaristien kannattamia sääntöjä, eivätkä loogisesti oikeuta minkäänlaisen perustulon käyttöönottoa. Kaksi viimeisintä ovat erilaisten vasemmistolibertarististen ja/tai egalitarististen suuntausten hahmottelemaa sääntöä. Ne kummatkin ovat yhdistettävissä perustulon ideaan. Kolmas malli toimii tässä mielessä paremmin, koska siinä yksityisomistus tarjoaa insentiivin omistukseen otettujen resurssien kehittämiseen. Perustulo toimii mallissa ennen kaikkea vuokrana siitä, että agentti luovuttaa oman osansa maailmallisista resursseista sellaiseen käyttöön, jossa näistä saadaan mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty. Yksi merkittävimmistä kolmatta sääntöä korostavista vasemmistolibertaristisista teoreetikoista on Baruch Brody (2000, 31-47). Hän on esittänyt teorian oikeudesta, joka perustuu kahteen perusoikeuteen: oikeuteen toimia 8 ja oikeuteen saada pitää oman työnsä hedelmät. Nämä kummatkin ovat monella tapaa ongelmallisia. Brodyn oikeusteorian perusoikeuksista johdetut ongelmat kohdentuvat lopulta omistusoikeuteen ja tätä kautta Locken proviisoon. Hän näkee tässä kaksi perusongelmaa: oikeutuksen puutteen sekä toisten oikeuksien loukkaamisen. Brody on Locken kanssa samaa mieltä oman työn hedelmien omistamisesta, mutta näkee tämän koskevan vain sellaista työtä, jonka hedelmät tulevat sellaisista maailmallisista resursseista, jotka agentti itse omistaa. 8 Täysin oman halunsa mukaan 11
12 Muiden avulla saatuihin hedelmiin tällä ei ole suoraa oikeutusta 9. Toinen ongelma Locken proviisossa on se, että se pakostakin loukkaa toisten oikeuksia vaikka maata olisi yllin kyllin, voisi toinen agentti haluta juuri sen maan, joka on jo otettu käyttöön. Näiden havaintojen pohjalta Brody on esittänyt viisikohtaisen teorian oikeudesta (Brody 2000, 41): (i) Alkuperäisen omistusoikeuden hankkimiseen liittyy sekä toisten oikeuksien loukkaamista, että käyttöönottoa vailla oikeutusta. (ii) Tällaisesta käyttöönotosta saatu merkittävä hyöty oikeuttaa sekä muiden oikeuksien loukkaukset että muuten epäoikeutetut käyttöönotot. (iii) Korvaus on kuitenkin paikallaan niille, jotka eivät ole hyötyneet tarpeeksi muodostuneesta omistusoikeusjärjestelmästä ja sen mukanaan tuomista edistysaskelista sivilisaatiolle. (iv) Säännöllinen rajoitettu tulojen uudelleen jakaminen on kompensaatio niiltä jotka ovat sen velkaa (alkuperäisten omistusoikeuksien perijät) niille jotka ovat siihen oikeutettuja (ne jotka eivät ole hyötyneet tarpeeksi). (v) Niin kauan kuin tämä säännöllinen tulojen uudelleen jakaminen on käynnissä, kaikenlainen jäljelle jäävien hyödykkeiden jakaminen on lockelaisittain oikeutettua, olettaen että se tapahtuu legitiimisti legitiimien alkuperäisten omistajien toimesta.* Brody on vasemmistolibertaristisilla linjoilla siinä, että hänen mukaansa kenelläkään ei ole toista suurempaa oikeutusta merkittävämpään määrään maailmallisia resursseja. Hänen ajattelussaan on kuitenkin utilitaristisia piirteitä 10, (Ibid., 42), joiden nojalla hän hyväksyy näiden alkuperäisten omistusoikeuksien loukkaamisen. Brodyn oikeusteoriassa tämä loukkaus korvataan säännöllisellä tulojen uudelleen jakamisella sellaisille, jotka eivät ole hyötyneet tarpeeksi syntyneestä varallisuudesta. Tämän voidaan ymmärtää implisiittisesti tarkoittavan jonkinlaista perustuloa. Brody ei kuitenkaan ole egalitarianisti, vaan korostaa tämän tulojen uudelleen jaon juontuvan suoraan omistusoikeuksien loukkaamisesta (Ibid., 45). Hänen ajattelussaan tulojen uudelleen jako legitimoi omistusoikeudet, jotka ovat joskus muinoin keskittyneet epäoikeudenmukaisesti harvoille. 9 vrt. Steiner 2000, 78: Mitään ei voi valmistua pelkästä työstä * 10 mm. investointien helpottaminen, resurssien käytettävyys sekä insentiivien korostuminen 12
13 Vasemmistolibertaristeilla merkittävänä erona oikeistolibertaristeihin ja yhtymäkohtana egalitaristeihin on tapana katsoa myös luonnon suomat kyvyt ja taidot kuuluviksi maailmallisiin resursseihin, ja näin siis yhteisiksi (Vallentyne et al. 2005, ). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luonnolta hyvät kyvyt ja taidot saaneet ihmiset katsotaan jo omistavan tietyn määrän maailmallisia resursseja ja näin muut ovat oikeutettuja hieman suurempaan määrään mm. maata Itseomistusoikeus Itseomistusoikeudella vasemmistolibertaristit (Ibid., ) viittaavat: loogisesti vahvimpaan sarjaan omistusoikeuksia joka ihmisellä voi olla sopusoinnussa sen kanssa, että toisilla on samat oikeudet kaikkeen muuhun ja antaen hänelle oikeuden vallata se fyysinen tila, jonka hänen kehonsa täyttää *. Täysi itseomistusoikeus on siis vain joukko erityisiä oikeuksia, jotka ovat sopusoinnussa sen kanssa, että myös muut omistavat nämä oikeudet. Vasemmistolibertaristit nimeävät viisi tällaista oikeutta: 1. Kontrollioikeudet objektin käyttöön. 2. Oikeus korvaukseen jos joku käyttää objektia luvatta. 3. Pakkokeino-oikeudet (oikeuksien loukkaamisen estämiseksi ja kompensaation saamiseksi tapahtuneiden loukkausten korvaamiseksi). 4. Oikeudet siirtää nämä oikeudet muille (myynti, laina, lahja). 5. Immuniteetti näiden oikeuksien yksipuoliselta menettämiseltä. Itseomistusoikeus ja maailmallisten resurssien egalitaarinen omistusoikeus ovat vasemmistolibertaristeille luonnonoikeudellisia tosiasioita (Ibid., 208). He eivät kuitenkaan katso, että toinen näistä premisseistä seuraa toisesta. Itseomistus ja egalitaarinen maailman omistaminen nähdään yleisesti toisistaan erillisinä totuuksina. Tämä on ero oikeistolibertarismiin, jossa Nozick on tunnetusti todennut ansiotulojen verottamisen olevan väärin nimenomaan koska se loukkaa täyttä itseomistusoikeutta (Nozick 1974, 169). Vasemmistolibertaristeista Otsuka (2003, 11-40) on pyrkinyt osoittamaan Nozickin ajatusketjun epäloogisuuden. Tällä tavoin hän haluaa todistaa, ettei täyden 13
14 itseomistusoikeuden ja egalitaarisen omistusoikeuden maailmallisiin resursseihin täydy olla keskenään ristiriidassa. Aluksi Otsuka kumoaa Nozickin väitteen siitä, että tuloja uudelleen jakava verotus kuuluisi samaan sarjaan pakkotyön kanssa. Hänen mukaansa tässä on looginen virhe, koska Nozick sotkee keskenään maailmallisia resursseja hyödyntävän työn ja työn, joka ei niitä hyödynnä. Otsukan mukaan on vain hyvin teoreettinen mahdollisuus, että joku tekee työtä, jossa ei hyödynnetä maailmallisia resursseja suoraan tai kaupankäynnin kautta (Taulukko I). Esimerkkinä tällaisesta hän käyttää sitä kun ihminen kutoo omista hiuksistaan itselleen peiton. Vain tällaisissa tapauksissa Otsuka näkee Nozickin ajatusketjussa olevan mieltä, koska kun hyödynnetään maailmallisia resursseja, on kyse tulosta joka tulee yhteisten resurssien käytöstä ja josta on maksettava vuokra. Maailmallisia resursseja Ei maailmallisia resursseja Kaupankäyntiä mm. viljely mm. viihde Ei kaupankäyntiä mm. viljely mm. hiusten kutominen Taulukko I: Tavat tuottaa tuloa työstö (Otsuka 2003, 17) Osoitettuaan Nozickin ajatusrakennelman epäloogisuuden Otsuka kääntää asetelman päälaelleen tavalla, joka on perustulon näkökulmasta mielenkiintoinen. Hän määrittelee libertaarisen omistusoikeuden lujaksi 11 jos ja vain jos sen lisäksi että agentilla on (itseensä) libertaari omistusoikeus itsessään hänellä on myös oikeus sellaiseen määrään maailmallisia resursseja, joka riittää pitämään huolen siitä, ettei hän ole pakotettu joutumaan muiden avun varaan niin että tähän kuuluu hänen hengen, raajan tai työn uhraus * (Ibid., 32). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vasemmistolibertaarien valtavirrasta poiketen Otsuka näkee näiden kahden omistusoikeuden välillä kohtalonyhteyden. Mutta oikeistoliberaaleista poiketen Otsuka johtaa ( lujan ) itseomistusoikeuden maailmallisten resurssien egalitaarisesta omistusoikeudesta, ei toisin päin kuten Nozick, jolle itseomistusoikeus on arvo, johon kaikki muu perustuu. Otsuka siis argumentoi, ettei agentilla voi olla lujaa itseomistusoikeutta ellei hänellä ole siihen tarvittavia materiaalisia resursseja. Tässä hänen ajatuksensa lähenevät Philippe 11 Robust 14
15 Van Parijsin (1995) argumentointia todellisesta vapaudesta 12, jota tarkastelemme seuraavaksi vapauden käsitteen yhteydessä Vapaus Van Parijs ei kutsu itseään vasemmistolibertaristiksi, vaan omintakeisesti reaalilibertaariksi 13 (Ibid., 27). Hän positioi itsensä vasemmalle Vallentynen, Steinerin ja Otsukan edustamasta vasemmistolibertarismista, koska painottaa heikompiosaisten intressejä. Tästä huolimatta Van Parijs luetaan yleensä vasemmistolibertaristiksi (mm. Otsuka 2003, 2). Häneltä löytyy hyvin pitkälle samat lähtökohtaiset oletukset itseomistusoikeudesta ja egaalitaarisesta omistusoikeudesta maailmallisiin resursseihin. Erottava tekijä aatesuunnan muihin jäseniin on Van Parijsin eksplisiittinen filosofinen sitoutuminen vapauden sekä perustulon edistämiseen. Nämä tekevät hänestä tutkimuksen kannalta erittäin mielenkiintoisen. Itseomistusoikeus on Van Parijsille lähtökohta ja hän korostaa sekä tämän laajuutta 14 että syvyyttä 15 (Van Parijs 1995, 6-7). Hän hahmottelee yhteiskuntaa, jossa vallitsee todellinen vapaus. Tämä muodostuu kolmesta komponentista turvallisuudesta, itseomistuksesta sekä mahdollisuuksista joista seuraava on aina edellistä normatiivisesti painavampi (Ibid., 22-3, 25). Näistä kolmesta reaalilibertarismin komponentista Van Parijs muodostaa ihanneyhteiskuntansa: 1. Jossa on hyvin valvottu oikeusrakenne (turvallisuus). 2. Tämä rakenne on sellainen, jossa jokainen ihminen omistaa itsensä. (itseomistusoikeus). 3. Tämä rakenne on sellainen, että jokaisella ihmisellä on kattavin mahdollinen mahdollisuus tehdä mitä hän ikinä voisi haluta tehdä ( leximaalinen mahdollisuus 16 ).* 12 Real freedom, real-freedom-for-all 13 Real libertarian 14 Miten suuri osa yhteisöstä nauttii tästä oikeudesta 15 Mitä yksilö on oikeutettu tekemään itsellään 16 Leximin opportunity 15
16 Viimeksi mainitulla kohdalla Van Parijs tarkoittaa vapaata yhteiskuntaa, jossa sillä henkilöllä jolla on vähiten mahdollisuuksia, on sellainen määrä mahdollisuuksia, joka ei ole pienempi kuin se määrä mahdollisuuksia, joka vähiten mahdollisuuksia omaavalla henkilöllä on missä tahansa toisessa ajateltavissa olevassa yhteiskunnassa *. Tällainen yhteiskunta on Van Parijsin mukaan toteutettavissa ottaamalla käyttöön suurimman mahdollisen taloudellisesti kestävällä pohjalla olevan perustulon (Ibid., luku II). Van Parijs johtaa mallinsa (vasemmisto)libertaristeille ominaisesta negatiivisen vapauden käsitteestä (Ibid., 17-8). Hän ei kuitenkaan näe tunnettua ristiriitaa negatiivisen ja positiivisen vapauden välillä niin suurena kuin monet muut libertaristit. Negatiivinen vapaus jostakin tarkoittaa aina käänteisesti samalla mahdollisuuden aukeamista, eli positiivista vapautta johonkin, Van Parijs huomauttaa. Hän siis kannattaa ihmisten mahdollisuutta tehdä mitä nämä haluavat. Vielä tarkemmin tähän liittyvän tyytyväisen orjan 17 ongelman välttämiseksi Van Parijs päätyy kannattamaan Isaiah Berlinin tutuksi tekemää vapauskäsitystä. Tämän mukaan vapaus on sitä, ettei kukaan estä tekemästä sitä, mitä henkilö voisi haluta tehdä (Ibid., 18-9, 238). Näin saavutettu todellinen vapaus eroaa formaalista vapaudesta juuri mahdollisuus-komponenttinsa osalta. Tämän vuoksi Van Parijs myöntääkin, ettei hänen vapauskäsityksensä mahdollista loogisesti täydellistä vapautta, koska siihen sisältyvät komponentit ovat osaksi toistensa kanssa ristiriidassa (Ibid., 22-3). Näin ollen hänen hahmotteleman yhteiskunnan jäsenet ovat maksimaalisen vapaita, eivät vapaita sinänsä. Ja tämä maksimaalinen vapaus toteutuu nimenomaan tarjoamalla kolmannen komponentin esittämälle vähiten mahdollisuuksia omistavalle henkilölle maksimaalisen määrän mahdollisuuksia. Van Parijsin negatiivinen vapauskäsitys on samoilla linjoilla Hillel Steinerin (2006a, 285; 2006b, ) vapauskäsityksen kanssa. Vaikka myös Van Parijs on vahvasti libertaristi kannattaessaan ihmisten vahvaa oikeutta valita oman tapansa elää (Van Parijs 1995, 28, 242-3), menee Steiner (2006b, ) tässä vielä pidemmälle mahduttaessaan vapauskäsityksensä hyvin yksinkertaiseen laskukaavaan: F/F+U 18. Tämä 17 Contented slave 18 Jossa F=niiden toimintatapojen kokonaismäärä, jotka ovat agentille avoinna ja U=niiden toimintatapojen kokonaismäärä, jotka eivät ole agentille avoinna 16
17 hyvin pitkälle menevä jopa provokatiivinen vapauskäsitys on hyvä esimerkki siitä, miten vasemmistolibertaristit vapauden yleisesti käsittävät. Käytännössä se on heille johtava käsite, jota itseomistusoikeus ja omistusoikeus maailmallisiin resursseihin vain tarkentavat. Erityisen hyvin tämä näkyy juuri Van Parijsin tuotannossa: vapaa yhteiskunta on samalla de facto oikeudenmukainen yhteiskunta eikä näiden kahden käsitteen välille ole helppoa muodostaa selkeätä eroa (Van Parijs 1995, 5). Perustulo on Van Parijsin tuotannossa eksplisiittisesti läsnä, mutta se sopii mainiosti myös Steinerin negatiiviseen vapauskäsitykseen. Onhan selvä, että rahan tai muun samanlaisen resurssin saaminen laajentaa mahdollisuusavaruutta merkittävästi tehden näin ihmisestä entistä vasemmistolibertaristisessa mielessä vapaamman Oikeudenmukaisuus Van Parijs samaistaa vapaan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja liittää nämä käsitteet vankasti tulonjakoon, jonka hän hoitaa perustulon avulla. Mutta tämä ei riitä, kun otetaan huomioon ne, jotka eivät omasta tahdostaan riippumattomista syistä pärjää pelkällä perustulolla 19. Ihmiset ovat keskenään erilaisia niin kyvyiltään kuin fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja näin lähtökohtaisesti erilaisessa asemassa suhteessa tulonjakoon. Miten vasemmistolibertarismit vastaavat tähän oikeudenmukaisuuden ongelmaan? Otsukan vastaus on implisiittisesti sama kuin mitä Van Parijsin eksplisiitisesti. Hän hoitaa ongelman niin, että kaikille jaetaan saman verran maailmallisia resursseja 20 ja näillä pärjäävät myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta voi tehdä töitä (Otsuka 2003, 29-35). Jos nämä maailmalliset resurssit eivät kuitenkaan ole riittävä tulonlähde työkyvyttömille ihmisille, on Otsukalla mielessä keino, joka ei kajoa itseomistusoikeuteen. Tämä keino on pistää yhteisön sääntöjä vastaan rikkoneet siis rikolliset työskentelemään työkyvyttömien hyväksi (Ibid., 41-53). Nämä ihmiset ovat omasta vapaasta tahdostaan luopuneet oikeuksistaan ja heitä voi näin ollen Otsukan mukaan käyttää tähän tarkoitukseen. 19 mm. vammaiset 20 Pääomaa, jota investoida, lainata tai myydä 17
18 Van Parijsilla on huomattavasti radikaalimpi ratkaisu, Richard Ackermanin idea dominoimattomasta moninaisuudesta 21 (Van Parijs 1995, 72-7). Sitä soveltaen hän esittää, että A on oikeutettu 22 korvaukseen jos ja vain jos kukaan yhteisön jäsenistä ottaen huomioon tämän käsityksen hyvästä elämästä ei pidä hänen ominaisuuksia yhtä hyvänä tai parempana kuin B:n 23 ominaisuuksia *. Käytännössä tämä ehdotus tarkoittaa sitä, että jokaisella ihmisellä on elämänkatsomuksellinen veto-oikeus toisten ihmisten tarveharkintaiseen auttamiseen. Dominoimattoman moninaisuuden idea on radikaali ja Van Parijs (Ibid., 77) asettaakin sille ehdoksi sen, että preferenssejä arvioivat ihmiset ovat aidosti sitä mieltä, että A:n ominaisuudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin B:n. Toinen ehto on se, että arvioijilla on myös mahdollisuus tehdä tämä arvio. Tässä yhteydessä Van Parijs mainitsee eristyneet alakulttuurit 24, joiden jäsenillä hän ei näe olevan kykyä ja mahdollisuutta tehdä asiassa moraalista päätöstä. Dominoimaton moninaisuus on Van Parijsille niin tärkeä seikka, että hän on valmis sen saavuttamiseksi pudottamaan perustulon nollaan (Ibid., 84). Tämä saattaa hänen mukaansa tapahtua köyhimmissä yhteiskunnissa, mutta rikkaissa ja kulttuurisesti monimuotoisissa yhteiskunnissa hän ei näe tätä todennäköisenä. Vasemmistolibertarismin suhtautuminen oikeudenmukaisuuteen tarkoittaa perustulon näkökulmasta ennen kaikkea sitä, ettei se yksin riitä, vaan että sen rinnalle tarvitaan myös tarveharkintaisia tukimuotoja. Oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan kosketa pelkästään samassa yhteisössä samaan aikaan eläviä ihmisiä. Vasemmistolibertarismin piirissä on väitelty paljon siitä, miten itseomistusoikeus ja omistusoikeus maailmallisiin resursseihin suhtautuu kuolleiden (perinnöt), tulevien sukupolvien sekä muissa yhteiskunnissa elävien oikeuksiin. Minkälainen tasa-arvo vasemmistolibertaristisessa ideologiassa vallitsee menneiden, nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä? Entä globaalisti? 21 Undominated diversity 22 Perustulon lisäksi 23 Joka voi olla kuka tahansa yhteisön jäsen mutta asian dynamiikan vuoksi järkevää olla yleisesti katsoen hyvillä ominaisuuksilla siunattu 24 Isolated subsocieties 18
19 3.5. Tasa-arvo Otsuka (2003, 35-9) ottaa sukupolvien väliseen tasa-arvoon hyvin yksiselitteisen kannan. Hänen mukaansa seuraaville sukupolville on jätettävä vähintään yhtä paljon resursseja kuin mitä edellisellä sukupolvella on ollut käytettävänään. Niinpä ihmisillä ei ole oikeutta tuhota omistamiaan artifakteja ja maata, koska nämä ovat heillä vain lainassa. Tämä laina-aika kestää agentin elinajan, jonka jälkeen hänen omistukset siirtyvät takaisin tilaan, jossa niitä ei omista kukaan. Tämä sääntö kieltää myös perintöjen antamisen, koska Otsukan mukaan se asettaisi seuraavien sukupolvien jäsenet toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan. Sama koskee samaan aikaan elävän sukupolven jäsenten toisilleen antamia lahjoja ja muita resurssien siirtoja. Otsukan mukaan ainakin merkittäviä tällaisia tulonsiirtoja tulisi säädellä tarkkaan tai jopa kieltää ne kokonaan. Hän onkin hyvin johdonmukainen argumentoinnissan, eikä näe tämän loukkaavan itseomistusoikeutta resurssien siirto muille ihmisille ja perintönä on vain keino estää agentteja tekemästä jotain sellaista, johon näillä ei ole oikeutta. Myös Van Parijs (1995, 101-2) pohtii 100% perintö- ja lahjaveron asettamista. Hän kuitenkin hylkää tämän idean, koska sen insentiivejä rapauttavat vaikutukset sotivat vastoin hänen perimmäistä tarkoitustaan mahdollisimman suurta taloudellisesti kestävää perustuloa. Van Parijs hankkiikin rahoituksen perustulolleen verottamalla toisenlaista rajallista resurssia, työpaikkoja. Hän ehdottaa niiden huutokauppaamista ja rahoittaisi perustuloa tästä saatavilla tuloilla (Ibid., ). Van Parijs näkee tämänkaltaisen mekanismin paikkaavan dominoimattoman moninaisuuden säännön vajavaisuuksia, sitä että sen on nähty tuottavan liian vähän tulonsiirtoja geneettisesti vähempiosaisille. Hän on siis valmis tinkimään tasa-arvosta hylkäämällä perintöveron, mutta toisaalta hän vahvistaisi sitä suhteessa samaan aikaan elävän sukupolven geneettisestä perimästä ja erilaisista mieltymyksistä juontuvia eriarvoisuuksia tasaamalla. Van Parijsin työhuutokauppaus toimisi niin, että kukin työpaikka huutokaupataan siihen kykenevien kesken. Nämä esittävät työpaikan saamisesta tarjouksia ja eniten tarjonnut tai tarjonneet saa paikan. Tätä työpaikasta maksettua vuokrasummaa verotettaisiin ja jaettaisiin kaikille tasaisesti perustulona. Van Parijsille tämä olisi perustulon päätulonlähde. Käytännössä mallilla olisi tasa-arvoa huomattavasti edistäviä vaikutuksia. 19
20 Ensinnäkin hyväpalkkaisista työpaikoista oltaisiin valmiita maksamaan enemmän, mikä tasaisi tuloeroja. Samoin mukavista ja helpoista työpaikoista maksettaisiin enemmän kuin likaisista ja vaikeista, joiden suhteellinen rahallinen vetovoima kasvaisi merkittävästi. Samoin kaikki työn mukanaan tuomat etuisuudet niin resurssien muodossa saatavat kuin sosiaalisetkin olisi laskettu suoraan työn vuokraan sisälle. Van Parijsin mukaan (Ibid., 124) malli johtaisi myös siihen, ettei kukaan kadehtisi toisen asemaa. Vasemmistolibertaristit kannattavat voimakkaasti globaalia tasa-arvoa (Vallentyne 2000, 11-12) samasta syystä kuin yksilöidenkin välistä: ei ole mitään moraalista syytä, miksi toiset maat olisivat oikeutettuja suurempaan määrään maailmallisia resursseja kuin toiset. Erityisen voimakkaana tämä globaali näkökulma tulee esille Van Parijsilla (1995, ). Hän kannattaa globaalia todellista vapautta siis perustuloa nähden mm. ilmansaasteiden todistavan kouriintuntuvasti, miten myös tulonjaolliset ongelmat ovat luonteeltaan globaaleja. Van Parijsin ajattelussa luonnonoikeudellinen maailmallisten resurssien egalitaarinen jako johtaa siihen, että näitä resursseja on jaettava sellaisten instituutioiden kautta, jotka ovat luonteeltaan globaaleja, eivät paikallisia. Johtopäätökset Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut rakentaa perustulolle loogisesti eheä normatiivinen perusta. Välineenä se on käyttänyt vasemmistolibertarismin kahteen peruspremissiin, itseomistusoikeuteen ja egalitaariseen maailmallisten resurssien omistusoikeuteen, uskovia filosofeja. Pääosassa on ollut Michael Otsukan ja Philippe Van Parijsin filosofiset teokset, joiden pohjalta tutkimus on pyrkinyt antamaan sen kannalta keskeisille käsitteille perustuloa tukevan merkityksen. Tätä ennen tutkimus sijoitti aiheen kannalta hyvin olennaisen vasemmistolibertarismin omistusoikeuskäsityksen sitä filosofisesti lähellä olevien liberalismin ja egalitarianismin kontekstiin. Selvisi, että sen suurin eroa filosofiseen oikeistoon, eli oikeistolibertaristeihin, oli eriävä käsitys suhteessa egalitaariseen maailmallisten resurssien omistusoikeuteen. Oikeistolibertaristit eivät tätä omistusoikeutta tunnustaneet, vaan vetosivat Locken proviisoon ja itseomistusoikeuteen, joiden kautta määrittyy heidän mukaansa myös omistusoikeus maailmallisiin resursseihin. Egalitaristeihin erona oli taas 20
21 paitsi suhde itseomistusoikeuteen, myös se, että egalitaristit painottivat toteutunutta tasaarvoa, kun taas vasemmistolibertaristeille tärkeintä oli mahdollisuuksien tasa-arvo. Oikeistolibertarismi ja egalitarianismi eroavat radikaalilla tavalla toisistaan suhteessa kahteen em. oikeuteen, mutta vasemmistolibertarismi näkee voivansa muodostaa näistä kahdesta synteesin, joka kunnioittaa kummankin perusnäkemyksiä. Kun tutkimus siirtyi käsittelemään aiheen kannalta keskeisiä käsitteitä, nousi Philippe Van Parijsin filosofia perustulon oikeutuksen kannalta olennaisimmaksi teoriaksi. Erityisen hyödyllinen oli Van Parijsin käsitys vapaudesta, jossa korostuu agentin kyky tehdä mahdollisimman vapaasti kaikkea sitä mitä hän voisi haluta tehdä. Van Parijsin ja Otsukan mukaan tämä liittyy suoraan itseomistusoikeuteen, joka ei voi olla luja, ellei siihen yhdistetä oikeutta sellaiseen määrään maailmallisia resursseja, ettei agentti ole taloudellisesti riippuvainen muista ihmisistä. Van Parijs esitti eksplisiittisesti suurimman taloudellisesti mahdollisen perustulon käyttöön ottoa tämän vapauden saavuttamiseksi. Otsuka esitti paitsi omilla maailmallisilla resursseilla pääomalla käytävää kauppaa, myös vankien käyttöä työvoimana jotta työkyvyttömät pystyttäisiin elättämään libertaarisia oikeuksia loukkaamatta. Van Parijsin esittämä perustulon rahoitusmalli joka olisi oikeudenmukaisin ja tasaarvoisin mahdollinen perustuu kahteen samanaikaiseen järjestelmään. Dominoimaton moninaisuus takaisi tarveharkintaisen turvan kaikille sellaisille työkyvyttömille, joille perustulo ei sellaisenaan riittäisi. Tämä annettaisiin sellaisille yhteisön jäsenille, joiden ominaisuudet katsotaan tietyn metodin avulla laaja-alaisesti huonommiksi kuin muiden yhteisön jäsenien. Itse perustulon päärahoituslähde olisi työhuutokaupan tuotot. Siinä työt huutokaupataan eniten tarjoaville ja tästä tulleet tulot tasataan kaikille yhteisön jäsenille perustulon muodossa. Samalla järjestelmä kehittää tasa-arvoa ja kitkee kateutta. Tutkimus esittää loogisesti eheän päättelyketjun, jossa itseomistusoikeus ja egalitaarinen maailmallisten resurssien omistusoikeus johtavat yhteiskuntaan, jossa ihmisillä on mahdollisimman suuri perustulon mahdollistama vapaus. Tämä vapaus ei kuitenkaan voi loogisesti rajoittua pelkästään tiettyihin yhteiskuntiin, vaan sen tulisi olla globaali. Tämän vuoksi olisi tarpeen kehittää paitsi perustuloa kansallisella tasolla, myös ylikansallisia instituutioita, joiden kautta voitaisiin jonain päivänä jakaa globaalia perustuloa. 21
22 Nyt tehty tutkimus avaa useita uusia kysymyksiä ja näin ollen myös aiheita uusille, tarkentaville tutkimuksille. Näistä kysymyksistä kenties merkittävin on pääosin taloustieteellinen. Libertarismin eri suuntausten välistä skismaa on hyvin vaikeata saada päättymään ennen kuin saadaan selville, miten suuri osa tuotettujen hyödykkeiden ja palvelujen arvosta tulee a) maailmallisista resursseista, b) työstä, c) teknologiasta ja d) edellisten sukupolvien maailmallisiin resursseihin tekemistä parannuksista, siis artifakteista. Vaikka tähän kysymykseen saataisiin vastaus, on edessä monta tarkentavaa kysymystä, joista useita libertaristiset teoreetikot ovatkin jo pohtineet: kuka omistaa edellisten sukupolvien tuottaman teknologian ja artifaktit? Miten suuri osa perinnöistä ja lahjoista on syytä verottaa yhteisölle kun tässä tiedetään olevan trade-off tasa-arvon ja tuottavuuden välillä? Mikä yleensä on se yhteisö, johon tämä vero menisi globaali vai paikallinen? Globaali näkökohta avaa tukun uusia kysymyksiä, sekä filosofisia, että käytännöllisiä. Suurin osa näistä ei kuulu valtio-opin piiriin, jonka tehtävänä olisi selkiyttää liberalismin ja egalitarianismin eri suuntausten välisiä eroja ja kenties käsitteitä tutkimalla yhdistää näitä keskenään tai vaihtoehtoisesti erottaa, jos tämä nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Käsitteellinen yhteisymmärrys on joka tapauksessa kaikkien etu, mikä on tullut selväksi tämänkin tutkimuksen yhteydessä. Lopuksi on syytä korostaa poliittisen filosofian tutkimuksen merkitystä nykyyhteiskunnalle. Vaikka suurten ideologioiden aika on monessa mielessä ohi, on maailmassa yhä tukku elintärkeitä ratkaisemattomia kysymyksiä, joissa poliittisella filosofialla on avainrooli. Yksi näistä on ympäristöongelmat, toinen globaali eriarvoisuus. Tietyssä mielessä vasemmistolibertarismilla on egalitaarisen maailmallisten resurssien omistamisen kautta osavastaus näihin molempiin. Olisikin tärkeätä tutkia liberalismin eri suuntauksia jotka vallitsevat 2000-luvun poliittisesta todellisuutta ja näiden tarjoamia ratkaisuja aikamme polttavimpiin ongelmiin. Sysäys tähän vaatii ymmärrystä siitä, ettei kyse ole niinkään teknisistä innovaatioista, vaan arvoista, joiden varaan rakennamme maailmankuvamme. 22
23 Lähteet Brody, Baruch Redistribution without Egalitarianism. Teoksessa Peter Vallentyne ja Hillel Steiner (toim.), Left-Libertarianism and Its Critics. The Contemporary Debate. Wiltshire: Palgrave. Locke, John Second Treatise of Government. Indianapolis: Hackett Publishing Co, Inc. Nozick, Robert Anarchy, State and Utopia. Padstow: T.J. Press Ltd. Otsuka, Michael Libertarianism without Inequality. Oxford: Oxford University Press. Van Parijs, Philippe Real Freedom for All. What (if anything) Can Justify Capitalism? New York: Oxford University Press. Van Parijs, Philippe What s Wrong with a Free Lunch? Boston: Beacon Press. Steiner, Hillel Original Rights and Just Redistribution. Teoksessa Peter Vallentyne ja Hillel Steiner (toim.), Left-Libertarianism and Its Critics. The Contemporary Debate. Wiltshire: Palgrave. Steiner, Hillel. 2006a. An Essay on Rights. Teoksessa Ian Carter, Matthew H. Kramer ja Hillel Steiner (toim.), Freedom. A Philosophical Anthology. Singapore: Blackwell Publishing. Steiner, Hillel. 2006b. How Free: Computing Personal Liberty. Teoksessa Ian Carter, Matthew H. Kramer ja Hillel Steiner (toim.), Freedom. A Philosophical Anthology. Singapore: Blackwell Publishing. Vallentyne, Peter Introduction: Left-Libertarianism A Primer. Teoksessa Peter Vallentyne ja Hillel Steiner (toim.), Left-Libertarianism and Its Critics. The Contemporary Debate. Wiltshire: Palgrave. Vallentyne, Peter, Hiller Steiner ja Michael Otsuka Why Left-Libertarianism Is Not Incoherent, Indeterminate, or Irrelevant: A Reply to Fried. Philosophy & Public Affairs 33:2, Vihreät De Gröna: Perustulotyöryhmän esitys puoluevaltuuskunnalle : Vihreä perustulomalli Perusturvaa ja työnteon kannattavuutta parantava sosiaaliturvan ja verotuksen uudistus. < (luettu ) 23
Oikeus vapauteen. Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta
Oikeus vapauteen Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta Kandidaatintutkielma Politiikan tutkimuksen linja Jukka Jonninen 012472529 Lehtori Erkki Berndtson 15.10.2007
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotOikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotOikeus vapauteen. Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta
Oikeus vapauteen Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta Y320. Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa Politiikan tutkimuksen linja Yliopistonlehtori Johanna
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotOnko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014
Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotForssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ
Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotPUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät
PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri
YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotYmpärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia
VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotKONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT
1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden
Lisätiedothttp://creativecommons.fi/
Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus
LisätiedotYhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin
1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
LisätiedotLuento 9. June 2, Luento 9
June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,
LisätiedotYritysvastuun politiikkaa
Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän
LisätiedotOpas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.
Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları
LisätiedotHaastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008
Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus
LisätiedotPIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN
PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman
LisätiedotComponenta Oyj:n optio oikeudet 2016
Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotHaitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli
Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotY-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki
Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka
LisätiedotLuonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
Lisätiedot1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki),
OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki), 2) Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry, y-tunnus: 1446495-7 (jäljempänä NT) Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotPerustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013
Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotYksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto
Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
Lisätiedot1 (4) KCI KONECRANES OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2003 I OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT. 1. Optio-oikeuksien määrä
1 (4) KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on hyväksynyt nämä ehdot 6. maaliskuuta 2003. KCI Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous on 8.3.2006 osakkeiden lukumäärän lisäyksen seurauksena muuttanut
LisätiedotTalenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016
Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotJuhana Venäläinen FM, projektitutkija Itä- Suomen yliopisto juhana.venalainen@uef.fi
Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, Mikkeli 14 15.2.2013 Työryhmä: Commonsit ja solidaarisuustalous Juhana Venäläinen FM, projektitutkija Itä- Suomen yliopisto juhana.venalainen@uef.fi
LisätiedotTalous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.
Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio
LisätiedotTodellinen prosentti
Todellinen prosentti Kaksi ajankohtaista esimerkkiä talousmatematiikasta ja todellisuudesta Tommi Sottinen Vaasan yliopisto 9. lokakuuta 2010 MAOL ry:n syyspäivät 8.-10.10.2010, Vantaa 1 / 16 Tiivistelmä
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotHyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?
Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada
LisätiedotNaiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?
Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 2
Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan
LisätiedotPlus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet
Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.
LisätiedotPolvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana
Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
Lisätiedot1.3 Prosenttilaskuja. pa b = 100
1.3 Prosenttilaskuja Yksi prosentti jostakin luvusta tai suureesta on tämän sadasosa ja saadaan siis jakamalla ao. luku tai suure luvulla. Jos luku b on p % luvusta a, toisin sanoen jos luku b on p kpl
LisätiedotTurvallisesti netissä
Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
Lisätiedot1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan muun muassa kahden joukon osoittamista samaksi sekä joukon
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI
VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen
LisätiedotLausunto Heiskanen/SR. Luonnos hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3A, 3C ja 3D muuttamisesta
1 (3) pyyntönne 21.7.2017, STM 063:00/2017 Luonnos hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3A, 3C ja 3D muuttamisesta Lakiluonnoksessa on esitys siitä, miten maakuntauudistuksen yhteydessä
LisätiedotEHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE
EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 12.4.2017 Copyright Bittium Corporation Bittium Corporation, Tutkijantie 8, FI-90590 Oulu, FINLAND, +358 40 344 2000, +358 8 343 032 Sisällysluettelo
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotHallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta
Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Emoyhtiön taseen 31.12.2012 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotTUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä
LisätiedotPerustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen
Perustulo: mitä, miksi Ari Okkonen Olemmeko tyytyväisiä nykyiseen Köyhyys Työttömyys Sosiaalituen varassa elävien syrjäytyminen Sosiaalijärjestelmän kalleus Nykyään käytetään tarveharkintaa Pienet ansiot
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 1
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotOhjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut
Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta
LisätiedotLASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA
LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden
LisätiedotKritiikkiä Rawlsin oikeudenmukaisuusteorialle
Kritiikkiä Rawlsin oikeudenmukaisuusteorialle (1) Kritiikki lähtöoletuksille: Onko oikeudenmukaisuudessa kysymys juuri Rawlsin mainitsemien sosiaalisten perushyödykkeiden jaosta? Rawlsin hypoteettisen
Lisätiedot3 Raja-arvo ja jatkuvuus
3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotNäkökulmia aiheeseen :
Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran
LisätiedotHallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta
Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2014 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset
LisätiedotOSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy
LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden
LisätiedotNEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT
Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
Lisätiedot