Juhana Venäläinen FM, projektitutkija Itä- Suomen yliopisto

Transkriptio

1 Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, Mikkeli Työryhmä: Commonsit ja solidaarisuustalous Juhana Venäläinen FM, projektitutkija Itä- Suomen yliopisto

2

3 Talonvaltaus poliittisena liikkeenä Urbanistinen liike, joka pyrkii kaupunkitilan politisoimiseen Osa ns. uusien liikkeiden perinnettä Postpoliittista raskasaktivismia kaupunkitilan ontologisena kritiikkinä Onto- poliittinen interventio, joka kyseenalaistaa vallitsevan (omistus)järjestyksen ja sen oikeuttamisperustan Oikeuttamisperusta (syväjustifikaatio): arvoihin tai tavoitepäämääriin palautuva rationaalisesti perusteltavissa oleva ei- juridinen oikeutus oikeudelliselle systeemille (Lukkarinen 2011; Määttä 1999)

4 joka luvattomasti ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan Tapaukset, joissa omistajaa estetään tosiasiallisesti käyttämästä omaisuutta ja joista aiheutuu todennettava haitta Rakennusten valtaamiseen saattaa liittyä menettelyn ymmärrettäväksi tekeviä seikkoja (RL 28:11 1. mom 3. kohta: HE 66/1988 vp.)

5 Varallisuus: vapaan ihmisen ja epävapaan luonnon oikeudellisesti säänneltyjä kohtaamisia ( hegeliläinen malli) Kaupunkimailla kruununlahjoina erityinen epäkaupallinen maanluonto (res extra commercium) kumottu v Moderni kaupunki: omistussuhteiden kokoelma Varallisuus käyttötarkoituksestaan irrotettuna Prototyypinomaisena tapahtumana omaisuuden vaihto Ohittaa kysymyksen siitä, mitä kaupungissa voi konkreettisesti tehdä (Paasto 2004; Zitting 1960)

6 Toimija Kaupunki Sektorihallinto (virastot) Liikelaitokset Ulossulkemisen tapa Edustuksellisuus Kategorisointi ja päätöksenteon pirstaloituminen Voittomotiivi, teknokratia Julkisen ja yksityisen aitaamisen identtinen syvärakenne: Kommonerien käyttöoikeuksien rajoittaminen ja siitä syntyvä potentiaali yksityishyödyn irrottamiselle yhteisestä

7 Valtaus (occupatio): isännättömän esineen ottamista omaksi (A. F. J. Thibaut) talonvaltaus: hylätyn kaupungin haltuunottoa Modernin esineherravallan synty (Damian Hecker): Omistuksen sisällöllisten ehtojen katoaminen Omistusoikeuden ja omistuksen tosiasian eron hämärtyminen Totaalinen omistusoikeus kaikkialla vallitsevana ja yhteiskunnallisesti neutraaliksi ymmärrettynä Talonvaltauksen esittämä ontologinen kritiikki: tarkoituksena porata reikiä omistuksen ruutukaavaan ja takaisinvallata kaupunkiyhteisten alaa (Paasto 2004)

8 Tausta: teologis- filosofinen keskustelu omistuksen oikeuttamisesta (Platonista Tuomas Akvinolaiseen) John Locke ( ) Klassisen liberalismin isä? Rajoittamattoman yksityisomistuksen radikaali puolestajapuhuja? (mm. MacPherson 1962) Commons- Locken rekonstruktio: James Tully (1980): The Discourse on Property Hannu Tolonen (1993, 2005)

9 Locken luonnonoikeudellinen lähtökohta: maa on annettu kaikille ihmisille yhteisesti ja yhteiseksi "Mitä Jumala näillä sanoilla myönsikin [...] se ei ollut Aatamille erityisesti, toiset ihmiset poissulkien: mikä dominion tästä syntyikin, niin ei ainakaan yksityinen dominion, vaan dominion yhdessä koko muun ihmiskunnan kanssa. Perusongelma: miten kukaan voi ylipäänsä saavuttaa omistusoikeuden mihinkään? Yhteismaiden aitaamisen oikeuttamiseen liittyy suuria hankaluuksia (Locke, Kaksi tutkielmaa hallitusvallasta, I.23

10 1. Omistuksen perusta on ihmiskunnan itsesäilytys ja oikeus yhteismaiden nautintaan 2. Ainoastaan vaivannäkö oikeuttaa aitaamisen 3. Aitaamista rajoittavat kolme ehtoa: a. Vaatimus jättää muille kyllin paljon ja yhtä hyvää b. Vaatimus pitäytyä käyttökyvyn mukaisessa tuotannossa c. Vaatimus ylläpitää parantaa yhteismaiden tilaa Omistusoikeus on viime kädessä toissijainen suhteessa yhteiskunnallisiin tarpeisiin Kellekään ei ole annettu sellaista omaisuutta, joka olisi koskematon silloin, kun "hänen Veljensä huutava tarve sitä vaatii Lähtökohtana aina yhteismaiden työstäminen ( Humane Industry, Workmanship ) ja niiden nautinta (Locke, Kaksi tutkielmaa hallitusvallasta, I.42, II.25 51)

11 Locken alkutilakertomuksen valtaaja ~ talonvaltaaja Yhteismaissa / urbaanissa varallisuudessa kyse elämän ja tuotannon kentästä Ensisijaista: inhimillinen toimeliaisuus toimeentulon ja nautinnan turvaamiseksi Kysymys omistuksesta toissijainen, sillä merkityksen ja arvon kaupungille antaa vasta elävä yhteiskunnallinen työ

12 Juha Karhu (Pöyhönen 2000): Varallisuusoikeuden pitäisi jollain tapaa kuvastaa niitä periaatteita, joita ihmisyhteisöjen taloudellinen toiminta tosiasiassa noudattaa Tosiasia : varallisuuden luominen ja kasaaminen nykykapitalismissa perustuu ennen kaikkea immateriaaliseen tuotantoon Talonvaltauksien kohteet ( talot ) ovat materiaalisia, mutta niiden arvo ei ole seinissä vaan kontekstissa Lefebvre: sosiaalisuus kaupungin varsinaisena tuotantovoimana

13 Käyttöoikeus urbaanien yhteisten perusoikeutena Omistusoikeus toissijaisena ja alaltaan rajoitettuna oikeutena Kaupunkitila sosiaalisena tilana on peruuttamattomasti yhteinen Aqua profluens oppi: vapaana virtaava vesi on res iure gentium publica, kaikkien kansalaisten yhteisesti käytettävissä (Andersson 2010)

14 Lähteet: Andersson, Heidi: Veden saatavuus. Helsingin yliopisto, Helsinki Lefebvre, Henri: The Production of Space. Blackwell, Oxford & Cambridge Lefebvre, Henri: Writings on Cities. Blackwell, Oxford & Cambridge Lukkarinen, Jani: Autonomia ei löydy ydinkeskustasta. Essee yhteiskunnallisista liikkeistä, tilallisesta konfliktista ja hallintamentaliteetista. [Pro gradu - tutkielma.] Itä- Suomen yliopisto, Joensuu Macpherson, C. B: The Political Theory of Possessive Individualism. Oxford University Press, Oxford Määttä, Tapio: Maanomistusoikeus. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki Paasto, Päivi: Omistuksen juuret. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki Pöyhönen, Juha: Uusi varallisuusoikeus. Kauppakaari, Helsinki Tolonen, Hannu: Inklusiivinen vai ekslusiivinen: John Locken omistuskäsityksen kaksi tulkintaa. Teoksessa Pekka Länsineva Veli- Pekka Viljanen (toim.): Juhlajulkaisu Antero Jyränki / Turun yliopisto, Turku 1993, s Tolonen, Hannu: Absoluuttinen ja ekslusiivinen: Yksityisen omistusoikeuden synty. Teoksessa Lars Björne Ari Saarnilehto Eva Tammi- Salminen Jarmo Tuomisto (toim.): Omistus, sopimus, vaihdanta. Juhlakirja Leena Kartiolle. Turun yliopisto, Turku Tully, James: A Discourse on Property: John Locke and his Adversaries. Cambridge University Press, New York Zitting, Simo: Kaupunkimaan omistuksesta. Ns. lahjoitusmaateorian kritiikkiä. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki Kuvat: Pasi Huttunen ja Joensuun kaupunkikeskustayhdistys